Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus
Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus
"Yhdessä enemmän – kumppanuudella"
Sopimuksen päivitys vuosille 2020-2021
Sisällys
4. Sopimuksen hyväksyminen ja voimassaolo 4
6. Sopimuksen toteutumisen arviointi 5
7. Sopimuksesta irtaantuminen 5
8. Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset 5
9.9. Hoitomenetelmien arviointi 9
10. Toiminnan yhteensovittaminen 9
11. Tutkimus- ja kehittämistyö 9
12.1. Tähtisairaalavalmistelu 10
12.3.2. Työvoiman riittävyys 11
12.4. Asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen 11
12.4.2. Potilasturvallisuus 12
14. Sopimuksen liitteiden luettelo 13
15. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset 14
Sopimuksen toimeenpanon asiakokonaisuudet 15
Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä 17
Terveydenhuoltolain 43 §:n mukaan erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuu- alueen kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus kunnallisvaltuusto- kausittain. Järjestämissopimuksessa on terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikois- sairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun asetuksen (337/2011) mukaan sovittava eri- koissairaanhoidon ja erityistason sairaanhoidon sekä kuntoutuksen yhteistyöstä ja työnjaosta. Sopimuksessa on sovittava, miten erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirit yhteis- työssä toteuttavat toimintayksiköiden tarvitsemat hankintapalvelut, lääkehuollon, välinehuol- lon, kuljetus- ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittämisen, taudin- määritykseen liittyvät palvelut, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttämisen, niiden mahdollinen tutkimuskäyttö ja niihin liittyvät käytännöt sekä muut tukipalvelut.
Sopimuksessa on sovittava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaiset päivystyspisteet sekä eri- tyisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät. Asetuksen edellyttämiin sovittaviin asioihin kuuluu myös perusterveydenhuollon erityisosaamista vaativa tuki ja neuvonta. Edelleen on sovittava siitä, miten seurataan pitkällä aikavälillä työvoiman tarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta. Sovittaviin asioihin kuuluu sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välinen yhteistyö- ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.
Järjestämissopimuksessa sovitaan yhteistyöstä alueellisen kehittämisen ja sen tueksi tarvitta- van tutkimuksen toteuttamisesta erityisvastuualueella. Lisäksi sovitaan erityisvastuualueen käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arvioinnista, uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta.
Tampereen yliopistollisen sairaalan (Taysin) erityisvastuualueen sairaalat ovat tehneet järjestämissopimuksen mukaista yhteistyötä. Taysin erityisvastuualueeseen kuuluvat Etelä- Pohjanmaan (EPSHP), Kanta-Hämeen (KHSHP) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit (PSHP) ja niiden yhtiöt, tekonivelsairaala Coxa Oy, Tays Sydänkeskus Oy ja Fimlab Laboratoriot Oy. Kaikkien kolmen sairaanhoitopiirin yhteistyön tiivistämiseksi käynnistettiin vuoden 2017 syksyllä Tähtisairaala-hanke Tays alustayhtiön puitteissa. Alustayhtiö muutettiin alkuvuodesta 2020 Tays Kehitysyhtiö Oy:ksi. PSHP:n ja KHSHP:n palvelutuotannon yhteistyön tiivistäminen on myös aloitettu. Lisäksi valtakunnallinen hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus käynnistyy uudelleen kaatuneen maakunta- ja soteuudistuksen pohjalle. Näiden syiden vuoksi tämä järjestämissuunnitelma päivitetään tässä vaiheessa vuosille 2020-2021.
Sopimuksella pyritään turvaamaan potilaan laadukas, turvallinen ja kustannustehokas hoito kehittämällä olemassa olevia yhteistyön muotoja sekä tiivistämällä yhteistyötä useilla terveydenhuollon osa-alueilla.
Sopimusasiakirja sisältää sopijapuolten yhteisen tahdonilmauksen erikoissairaanhoidon järjes- tämisestä ja siihen liittyvästä yhteistyöstä Taysin erityisvastuualueella sekä sopijapuolia vel- voittavia sopimusehtoja. Velvoittavat ehdot sisältyvät sopimuksen kohtiin 3-10. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleet Valtioneuvoston asetukset kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyk- sen erikoisalakohtaisista edellytyksistä sekä erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtä- vien keskittämisestä ovat lisänneet järjestämissopimuksen velvoittavuutta.
Päivitetty järjestämissopimus pohjautuu edelliseen sopimukseen. Päivityksessä on otettu huomioon terveydenhuoltolaki, siihen liittyvät asetukset ja niihin tulleet muutokset. Alkuperäinen sopimus pohjautui vuonna 2009 laadittuun Taysin erityisvastuualueen strategiaan sekä aiempiin dokumentteihin hoidon erikoisalakohtaisesta porrastuksesta Taysin erityisvastuualueella sekä viime mainitun dokumentin päivitykseen.
Erityisvastuualueen sairaaloiden johtavia viranhaltijoita ja erikoisalojen asiantuntijoita on tois- tuvasti haastateltu kirjallisesti ja henkilökohtaisesti. Järjestämissopimuksen ohjausryhmänä on toiminut erityisvastuualueen johtoryhmä, joka vastaa myös sopimuksen päivittämisestä.
Sopimuksen sopijaosapuolet ovat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Alkuperäinen sopimus on laadittu vuosiksi 2013-2016. Sopimus päivitettiin ensimmäisen kerran vuosille 2017-2019 valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhoidon uudistuksen valmistelun vuoksi. Nyt päivitettävä sopimus laaditaan aikavälille 2020-2021, huomioiden 2021 kunnallisvaalit.
4. Sopimuksen hyväksyminen ja voimassaolo
Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus tulee hyväksyä sairaanhoitopiirien valtuustoissa. Tämä päivitetty sopimus on hyväksytty
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä | / | 2020 |
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä | / | 2020 |
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä | / | 2020 |
Sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.
Jos sopijapuolia koskevia erityisvastuualueen vaihdoksia tulee tämän sopimuksen voimassa- oloaikana, noudatetaan tämän sopimuksen kohdan 7 irtisanomisehtoa. Sopimuksen tarkista- misessa jäljelle jäävien sairaanhoitopiirien kesken noudatetaan sopimuksen kohtaa 5.
Sopimuksen toimeenpanosta vastaa erityisvastuualueen johtoryhmä. Johtoryhmä antaa toi- meksiantoja asiantuntijaryhmille, jotka valmistelevat järjestämissopimuksen asiakokonaisuuk- sia johtoryhmän käsiteltäväksi. Erityisvastuualueen johtoryhmällä on sopimuskauden aikana oikeus tehdä tähän järjestämissopimukseen välttämättömiä vähäisiä muutoksia. Erityisvastuualueen johtoryhmällä on oikeus täydentää sairaaloiden välistä työnjakosuunnitelmaa johtajaylilääkärien esityksestä ja erikoisalojen asiantuntijoita kuultuaan vuosittain suunnitteluaikataulujen asettamissa rajoissa. Sopimuksen toimeenpanon toteutumisesta laaditaan vuosittainen yhteenveto.
Sopimuksen toimeenpanoa varten on kuvattu neljätoista (14) asiakokonaisuutta (liite 1). Käy- tännön toimeenpanosta vastaavat ensisijaisesti sellaiset Taysin erityisvastuualueen hallinnolliset ja muut asiantuntijaryhmät, joilla on säännöllinen kokoustoiminta. Näitä ovat mm. johtajaylilääkärit, hallintoylihoitajat, hankintatyöryhmä, Tampereen yliopiston erikoislääkärikoulutuksen neuvottelukunta, tutkimustoimikunta, tietohallintojohtajat,
valmiussuunnittelun ohjausryhmä ja erityisvastuualueen ensihoidon yhteistyöryhmä.
Perusterveydenhuollon yksiköt koordinoivat erityisosaamista vaativaa tukea ja neuvontaa.
Tarvittaessa Taysin erityisvastuualueen johtoryhmä voi asettaa erillisiä työ- ja asiantuntijaryhmiä, määritellä ryhmien koon ja nimetä ryhmille puheenjohtajat. Työ- ja asiantuntijaryhmien ohjausryhmänä toimii erityisvastuualueen johtoryhmä. Ryhmien puheenjohtajat raportoivat toiminnastaan erityisvastuualueen johtoryhmälle johtoryhmän tarkemmin määrittelemällä tavalla.
6. Sopimuksen toteutumisen arviointi
Erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä sekä päivystyksestä annetut ase- tukset tulivat voimaan vuoden 2018 alusta. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on laadittava yhdessä kuvaukset työnjaostaan sekä ylläpidettävä ja päivitettävä niitä.
Sosiaali- ja terveysministeriölle on toimitettava selvitys siitä, miten valtakunnallinen ja alueelli- nen kokonaisuuksien suunnittelu, yhteensovittaminen, tavoitellut taloudelliset vaikutukset ja sitoutuminen yhtenäisiin hoidon perusteisiin ovat toteutuneet. Selvityksestä on käytävä ilmi lisäksi muut sellaiset tiedot, joita valvontaviranomainen tarvitsee erikoissairaanhoidon työnjaosta ja toimintojen keskittämisestä annettujen terveydenhuoltolain ja sitä koskevan asetuksen säännösten noudattamisen valvomiseksi.
Erityisvastuualueiden tulee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle edellä määritellyt selvitykset kahdesti vuodessa (huhtikuun ja lokakuun loppuun mennessä). Keskittämisasetukseen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön alainen valtakunnallinen koordinaatioryhmä arvioi sopimuksen toteutumista kahdesti vuodessa yliopistollisten sairaaloiden laatimien raporttien pohjalta.
Taysin erityisvastuualueen yhteistoimintaelin ja johtoryhmä arvioivat sopimuksen toteutumista vuosittain ja laativat yhteenvedon erityisvastuualueen toiminnasta. Yhteenveto tuodaan tie- doksi kunkin sairaanhoitopiirin valtuustolle. Taysin erityisvastuualueen palvelutuotantoa, sen kehittymistä ja kuntakohtaista palvelujen käyttöä seurataan ja arvioidaan erityisvastuualueen johtoryhmässä.
7. Sopimuksesta irtaantuminen
Mikäli sairaanhoitopiiri erityisvastuualueen vaihtamisen vuoksi haluaa irtaantua Taysin erityis- vastuualueen järjestämissopimuksesta, niin sopimus tulee irtisanoa viimeistään 6 kuukautta ennen seuraavan toimintavuoden alkua.
Mikäli sairaanhoitopiiri irtisanoutuu sopimuksesta, se on oikeutettu saamaan erityisvastuualu- eella yhdessä tehdyistä investoinneista hyvitystä toisilta sopimusosapuolilta enintään jäljellä olevan poisto-osuuden verran jaettuna sairaanhoitopiirien väestön määrän suhteessa. Tällöin omistusoikeus investointiin katsotaan rauenneeksi.
8. Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset
Tämän sopimuksen noudattamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijai- sesti ratkaisemaan osapuolten välisillä neuvotteluilla Taysin erityisvastuualueen yhteistoimin- taelimessä.
Mikäli sopimuksen osapuoli rikkoo sopimusta, on erityisvastuualueen yhteistoimintaelimellä oikeus huomauttaa sopimuspuolta siitä kirjallisesti ja huomautuksen saaneella osapuolella on oikeus korjata virhe kolmen (3) kuukauden kuluessa huomautuksesta. Mikäli huomautuksen saanut osapuoli ei korjaa toimintaansa sopimuksen mukaiseksi, erimielisyys ratkaistaan väli- miesmenettelylain mukaisesti. Osapuolet nimeävät yksimielisesti välimiehen Kuntaliiton kaut- ta. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen välimiehestä, sen valitsee erityisvastuualueen
johtoryhmä.
Välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osa- puolelle sopimussakkona enintään kymmenentuhatta (10 000) euroa sopimusrikkomusta koh- den.
9.1. Periaatteet
Lääketieteellinen palvelutuotanto keskitetään Taysin erityisvastuualueella sellaisissa tilanteis- sa, jolloin
1. harvinaisten sairauksien hoidosta kertyy yhdelle toimintayksikölle vuositasolla vain vähän kokemusta ja / tai hoitopaikka on asetuksella erikseen säädetty;
2. on kyse huomattavaa erityisosaamista ja monierikoisalaista yhteistyötä vaativasta toiminnasta esim. luutuumorit ja kehon ulkoinen hapetushoito (ECMO);
3. erikoisalojen kansainvälisissä tai kansallisissa toimintasuosituksissa (guide lines, Käypä Hoito) keskittämistä suositellaan huomioon ottaen kuitenkin kunkin erityisvastuualueen sairaalan toimintaympäristöt ja vakiintuneet yhteistyömuodot.
Keskittämispäätöksissä otetaan lisäksi huomioon se, että
1. potilaalla on kohtuullinen matka hoitavaan yksikköön,
2. se erityistason sairaanhoidosta vastaava (terveydenhuoltolaki 42 §) sairaanhoitopiiri, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala ylläpitää laaja-alaista päivystysvalmiutta,
3. sairaanhoitopiireillä on oltava voimassa olevan terveydenhuoltolain edellyttämä ympärivuorokautinen päivystysvalmius ja sen edellyttämät voimavarat sekä osaaminen ja
4. on kyse erityisen kalliista hoidosta ja hoitomenetelmästä.
5. Työnjaossa pyritään yhteneviin, yleisesti hyväksyttyihin hoitoindikaatioihin ja - menetelmiin sekä uusien menetelmien yhteiseen, kriittiseen arviointiin sekä valtakunnallisesti että erityisvastuualueen tasolla.
Järjestämissopimuksen sairaanhoitopiirit huolehtivat, että tytäryhtiöt, liikelaitokset ja vastaavat palvelujen tuottajat noudattavat omassa toiminnassaan erityisvastuualueen johtoryhmässä vahvistettua työnjakoa.
Terveydenhuoltolain (1326/2010) 45 §:ssä tarkoitettua keskitettyä hoitoa antavassa yksikössä tulee olla korkea asiantuntemus ja kokemus sekä osaaminen, jolla turvataan hoidon korkea taso ja laatu sekä potilasturvallisuus. Keskitettyä hoitoa antavien yksiköiden tulee toimia yhteistyössä muiden terveydenhuollon yksiköiden kanssa palveluiden laadun ja yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi. Valtakunnallisesti vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan koottavaa hoitoa antavista terveydenhuollon yksiköistä sopivat yhdessä ne sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, joissa on yliopistollinen sairaala. Keskittämisasetuksen tarkemmat määrittelyt kuvataan liitteessä 2.
Asetuksen muutosehdotukset ovat tällä hetkellä lausuntokierroksella. Taysin erityisvastuualueen potilasryhmien hoidon työnjakoon muutoksella ei ole käytännön vaikutusta, mutta erityisvastuualueen yliopistosairaalan vastuu toiminnan ja resurssien
ohjaamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla korostuu.
Erityisvastuualueen johtoryhmä vahvistaa vuosittain keskinäisen työnjaon ottaen huomioon vuoden 2018 alusta voimaan tulevan uuden keskittämisasetuksen asettamat vaatimukset. Toimintojen keskittämisessä huolehditaan siitä, että niissä sairaaloissa, joissa toimii ympärivuorokautinen terveydenhuoltolain mukainen erikoissairaanhoidon päivystys, turvataan päivystystoiminnalle määritellyt toiminnalliset edellytykset ja tukipalvelut.
Keskittämisasetuksessa määritellään valtakunnallisesti vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan keskitettävät toiminnot. PSHP:lle on määrätty nivelreuman ja muiden tulehduksellisten reumasairauksien diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät, selkäydinvammaisten akuuttivaiheen hoito, välitön kuntoutus, elinikäinen monialainen hoito ja seuranta sekä mm. osa vaativasta käsikirurgiasta.
Päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja poti- lasturvallisuus toteutuvat. Päivystyksestä ja sen laajuudesta on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa ottaen huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve.
Terveydenhuoltolain 50 §:n muutos (29.12.2016/1516) määrittelee laajaa ympärivuorokautista päivystysvalmiutta ylläpitäviksi sairaanhoitopiireiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit sekä ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä ylläpitäväksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin. Vuonna 2018 voimaan tulleessa päivystysasetuksessa säädetään kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnan järjestämisestä, päivystysyksiköiden tehtävistä, kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikön tulee tukea muita alueen päivystysyksiköitä kiireellisen potilashoidon järjestämisessä. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikössä tulee olla riittävä valmius vastata erityistilanteista yhdessä muiden alueen päivystysyksiköiden kanssa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa Taysin erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnot.
Ensihoitokeskus
1) seuraa ja raportoi alueensa ensihoitopalvelun tunnuslukuja ja vaikuttavuutta,
2) valmistee alueensa ensihoidon vastuulääkäreiden johdolla yhteistyönä ensihoidon palvelutasopäätökseen kuuluvat tavoitteet ajasta, jossa väestö sen erityisvastuualueella tavoitetaan,
3) tuottaa ensihoitolääkäripäivystyksen Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan lääkärihelikoptereihin,
4) tuottaa alueensa sosiaali- ja terveystoimen kansallisten korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmien aluepääkäyttötoiminnot sekä osaltaan järjestelmien ylläpidon,
5) tuottaa alueensa ensihoidon valmiuskeskuksen toiminnot ja
6) vastaa muista ensihoitokeskukselle asetetuista lakisääteisistä tehtävistä.
Ensihoidon palvelutasopäätökseen liittyvät tavoittamisaikatavoitteet ovat yhtenäiset koko erityisvastuualueella. Kukin sairaanhoitopiiri päättää palvelutasopäätöksessään itsenäisesti, miten asetetut tavoitteet saavutetaan. Ensihoitolääkäripäivystykset sisältävät osallistumisen varsinaisille ensihoitotehtäville, ensihoidon konsultaatiopalvelun sekä tukikohtien vastuulääkäritoiminnot.
Ensihoitokeskuksen valmiuskeskustoiminto on osa valmiuskeskuksien kansallista kokonaisuutta, ja sillä on kapasiteetti luoda, ylläpitää ja välittää ajantasaista tilannekuvaa terveydenhuollon päivystystoiminnasta ja resursseista alueen maakunnille ja kansallisesti, sekä tukea alueensa kunkin sairaanhoitopiirin ensihoidon operatiivista johtamista.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri laskuttaa FinnHEMS 30:n osalta Pirkanmaan ulkopuolisia piirejä ensihoitolääkäripäivystyksen tehtävistä kohtaamisperusteisesti erikseen sovitun palvelumaksun mukaisesti. Vastaavasti Etelä-Pohjanmaan ensihoitolääkäriyksikön kustannuksista laskutetaan vastaavalla periaatteella Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelle suuntautuvista tehtävistä. Lääkärihelikopteritoimintojen ilmailupalveluosuuden tuottaa FinnHEMS Oy valtion erillisrahoituksella. Ensihoitokeskuksen ne kustannukset, jotka kohdentuvat erityisvastuualueelle yhteisesti tuotettavaan palveluun, jaetaan tasan yhteistyöalueen maakuntien kesken.
Keskittämisasetuksen mukaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin on huolehdittava vaativan palliatiivisen ja saattohoidon tehtävistä, niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta alueellisesti sekä laatia lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon toteuttamissuunnitelmat. Erityistason palliatiivisen hoidon ja potilasohjauksen perusteet on esitetty STM:n yhtenäisissä kiireettömän hoidon perusteissa. STM:n palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportissa kuvataan suositus palliatiivisen hoidon palveluista Suomessa mukaan lukien Taysin erityisvastuualue. Palliatiivista hoitoa toteutetaan ja kehitetään Taysin erityisvastuualueella STM:n valtakunnallisen suosituksen mukaisesti. Taysin palliatiivinen keskus koordinoi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien palveluketjuja ja huolehtii vaativan erityistason hoidosta Taysin erityisvastuualueella (C) sekä huolehtii sairaanhoitopiirin keskuksen (B) tehtävistä PSHP:ssa. Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien palliatiiviset keskukset (B) koordinoivat palliatiivisen hoidon erityistason yksiköitä ja palveluketjua sekä vastaavat potilasohjauksesta erityistasolle omissa sairaanhoitopiireissään.
Keskittämisasetuksessa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille säädetty syövänehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallisen suunnittelun ja toiminnanyhteensovittamista koskevat tehtävät, joita hoidettaessa on huolehdittava toimintojen tutkimuksellisesta pohjasta sekä samat tehtävät alueellisen kokonaisuuden suunnittelussa ja yhteensovittamisessa valtakunnallisessa yhteistyössä viidelle yliopistolliselle sairaanhoitopiirille. PSHP, KHSHP ja EPSHP sopivat keväällä 2018 alueellisen syöpäkeskuksen (Sisä-Suomen syöpäkeskus/FICAN Mid) perustamisesta syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen sekä syöpätutkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi. Syövän ehkäisyssä yhteistyö perustason terveydenhuollon kanssa on keskeisessä asemassa. FICAN Midin tehtävänä on organisoida sairaalan ja yliopistoyksiköiden muodostamien monialaisten diagnostiikka- ja hoitoryhmien toiminta yhdenmukaiseksi, samoin edellytyksin ja rakentein sekä kokoonpanoin toimivaksi.
Erityisvastuualueelle perustetun kuntoutuksen koordinaatiotyöryhmän tehtävänä on selvittää, priorisoida ja koordinoida lääkinnällisen kuntoutuksen toimintoja sekä niitä muiden hallinto- kuntien rajojen yli meneviä kuntoutuksen toimintoja, joissa terveydenhuollolla on keskeistä vastuuta.
Perusterveydenhuollon kuntoutustoiminnan tärkeimpinä tavoitteina ovat sairaalahoidolla ja sen jälkeisellä elintoimintoja palauttavalla kuntoutustoiminnalla potilaan saavuttaman paran- tuneen toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen sekä hänen selviämisensä kotioloissa.
Taysin erityisvastuualueella toimii valmiussuunnittelun ohjausryhmä, jonka tehtävänä on linja- ta ja ohjeistaa erityisvastuualueen valmiussuunnittelua ja huolehtia yhteistyöstä puolustus- voimien ja muiden viranomaisten kanssa. Työn tavoitteena on valmiussuunnittelun yhtenäis- täminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen erityisvastuualueella. Ohjausryhmä valmistelee val- miussuunnitteluun liittyviä asioita erityisvastuualueen johtoryhmälle.
9.9. Hoitomenetelmien arviointi
Taysiin on luotu uusien ja jo käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arviointijärjestelmä, jota koordinoi arviointiylilääkäri läheisessä yhteistyössä koko maan koordinaatiosta vastaavan kansallisen HTA-koordinaatioyksikön (FINCCHTA, PPSHP) kanssa. Tämän sopimuksen mukaan Taysin erityisvastuualueella uusien menetelmien ja kalliiden lääkkeiden käyttöönottoa sekä niiden käytöstä luopumista arvioidaan ja perustellaan moniammatillisesti (lääketiede ja hoitotyö) ja kokonaistaloudellisesti käyttäen mini-HTA- lomaketta. Samalla tavalla arvioidaan kilpailutuksen ulkopuoliset hankinnat, jota varten on perustettu erillinen arviointityöryhmä. Kalliiden lääkehoitojen käyttöönotto tapahtuu joko palveluvalikoimaneuvoston tai arviointiylilääkäriverkoston arvion ja suosituksen mukaisesti. Käyttöönotettavan hoitokäytännön, menetelmän, lääkehoidon sekä sen indikaatiot hyväksyvät johtajaylilääkärit. Samoin päätöksen hoitokäytännöstä ja -menetelmästä tai lääkehoidosta luopumisesta tekevät johtajaylilääkärit arviointiryhmän esityksestä.
10. Toiminnan yhteensovittaminen
Kiireettömään hoitoon pääsy lain määräämässä ajassa on jatkuva toiminnallinen ja taloudelli- nenkin haaste sairaanhoitopiireille. Kunkin sairaalan ylimääräistä kapasiteettia tarjotaan jat- kossa omakustannusperiaatteella ensisijaisesti toisille kumppanuussairaaloille. Sairaanhoitopiiri voi tämän estämättä kuitenkin harjoittaa terveydenhuoltolain 44 §:n mukaista yhteistyötä toiseen erityisvastuualueeseen kuuluvan sairaanhoitopiirin kanssa, mikäli on kyse jo vakiintuneesta yhteistyöstä tai toimintaan on muita erityisiä, perusteltuja syitä. Sairaalat tiedottavat toisilleen loma-aikojen toiminnan sulkusuunnitelmistaan ja tarpeen mukaan alueen erikoissairaanhoidon loma-aikainen toiminta suunnitellaan erikseen niin, että keskeisten erikoisalojen palvelutuotanto turvataan alueella 24/7-periaatteella.
Yhteishankintaa toteutetaan erityisvastuualueen järjestämissopimuksen ja yhteishankintastrategian tarkoittamalla tavalla. Yhteishankintaan osallistuvat erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit. Ennen tuotekokonaisuuksien kilpailutuksen käynnistämistä osapuolten tulee ilmoittaa osallistuvatko he kilpailutukseen vai jäävätkö kilpailutuksen ulkopuolelle. Yhteishankintayksikkönä toimii Tuomi Logistiikka Oy, joka voi liittää yhteishankintasopimuksiin myös muita asiakkaitaan hankintavolyymeiden osalta. Kunkin sairaanhoitopiirin ja Tuomi Logistiikka Oy:n välillä on tehty palvelusopimus, jossa on sovittu erityisvastuualueen yhteishankintapalvelun tuottamisesta. Yhteishankintaa ohjaa, kehittää, seuraa ja koordinoi ohjausryhmä, joka kokoontuu vähintään neljästi vuodessa.
11. Tutkimus- ja kehittämistyö
Tutkimustyön edellytykset erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä pyritään turvaamaan muuttuvassa toimintaympäristössä toteuttaen yhteistä tutkimusstrategiaa vuosille 2020-2023. Sairaaloiden toimintaympäristö on suuressa murroksessa väestön vanhenemisen ja täsmälääketieteen tuomien uusien hoitomahdollisuuksien ansiosta. Jotta näitä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää tulevina vuosina, tutkimus on muuttumassa entistä enemmän osaksi normaalia hoitoa ja jokaisesta potilaasta tulee tutkimuspotilas.
Tutkimusstrategian pääkohdat ovat:
• kansallinen suunnannäyttäjä arvoperusteisen terveydenhuollon tutkimuksessa ja kehityksessä
• potilastiedon saatavuuden ja analyysimenetelmien kehittäminen
• aktiivinen biopankki kaikissa erityisvastuualueen sairaaloissa
• kliinisen tutkijan ja tutkimushoitajan uran tukeminen
• vahvistuva kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen
• terveysteknologisen yritysyhteistyön tukeminen.
Taysin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokeskus (TKI-keskus) tarjoaa tiettyjä tutkimuspalveluja koko erityisvastuualueen tutkijoille mm. rahoituksen hakuun, tutkimuksen budjetointiin, monitorointiin, tutkimustulosten tilastolliseen analysointiin, valtion tutkimusrahoituksen hallinnoinnointiin ja raportointiin, tutkimus- ja julkaisutietokantapalveluihin. Erityisvastuualueen sairaalat omistavat yhdessä yliopiston kanssa Tampereen biopankin ja Sisä-Suomen syöpäkeskuksen, joiden palvelut organisoidaan yhdessä ja ne edesauttavat tiivistä yhteistyötä myös tutkimuksen alueella.
Opinnäytetyöt pyritään niveltämään aiempaa enemmän osaksi sairaaloiden kehittämistyötä. Esimerkiksi vuosille 2016-2020 tehtyä hoitotieteellisen tutkimus- ja kehittämisohjelman päivitystä varten on nimetty oma korkeakoulujen ja sairaanhoitopiirien edustajista koottu työryhmä.
12.1. Tähtisairaalavalmistelu
Tähtisairaala on Taysin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteinen yhteistyön tiivistämisen hanke, joka käynnistyi syksyllä 2017 PSHP:n ja KHSHP:n yhteisellä valmistelulla. EPSHP liittyi mukaan vuonna 2018. Hankkeen taustalla ovat asiakkaiden ja ympäristön muuttuvat odotukset laadukkaalle ja kustannustehokkaalle erikoissairaanhoidolle sekä kilpailu osaajista. Suurempi kokonaisuus mahdollistaa potilaille entistäkin laadukkaamman hoidon ja henkilöstölle laajemmat urakehitysmahdollisuudet. Alkuvuodesta 2020 käynnistyi kolmen sairaanhoitopiirin omistama Tays Kehitysyhtiö Oy, jonka tehtävänä on tuottaa yhteisiä kehittämispalveluita kaikille sairaaloilleen. Ensimmäisinä palveluina aloittavat hankinnat, asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen sekä koulutus ja opetus.
PSHP:n ja KHSHP:n välisen palvelutuotannon yhteistyön tiivistäminen on aloitettu seuraavilla erikoisaloilla:
• kuvantaminen, kliininen fysiologia, isotooppilääketiede ja kliininen neurofysiologia
• tuki- ja liikuntaelinsairaudet: ortopedia, traumatologia, käsikirurgia, fysiatria, ortopedinen kuntoutus
• urologia
• silmätaudit.
Terveydenhuoltolain 7 §:n mukaan kuntien ja sairaanhoitopiirien edellytetään seuraavan sosi- aali- ja terveysministeriön laatimien yhtenäisen hoidon perusteiden toteutumista. Sairaanhoi- topiirien on lisäksi vastattava diagnostisten palveluiden ja muiden erityispalvelujen kehittämi- sen ohjauksesta ja laadun valvonnasta (33 §). Erityisvastuualueilla sairaanhoitopiirien on yh- teistyössä huolehdittava kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvon- nasta erikoissairaanhoidon antamisessa (42 §).
Asetuksessa mainittu perusterveydenhuollon ja kuntien ohjauksen sekä neuvonnan tavoitteet
määritellään yksityiskohtaisemmin yhdessä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa.
Vuosisuunnitteluun liittyviä sopimusneuvotteluja kehitetään toimintaa ja kustannusvaikuttavuutta ohjaavaan suuntaan.
Koulutuksen kokonaisuuteen kuuluvat kaikkien ammattiryhmien perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Koulutuksen määrällinen ohjaus ja laadun parantaminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä Tampereen yliopiston, alueen terveydenhuollon yksiköiden, ammattikorkeakoulujen ja viranomaisten kanssa. Erityisvastuualueen sairaaloiden lääketieteen ja hoitotyön koulutuksesta vastaavien henkilöiden yhteistyö tiivistyy Tähtisairaala-hankkeessa. Koulutuksen kehittämisen ja määrällisen ohjauksen tavoite on turvata osaavan työvoima erityisvastuualueen sairaaloissa.
Lääkärien peruskoulutuksen suurentuneet ryhmäkoot edellyttävät opetuksen lisäresurssointia ja hajauttamista, jotta lääkäreiden riittävä käytännön opiskelu voidaan toteuttaa. Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksen myötä siirrytään aika- ja paikkaperustaisuudesta kohti osaamisperustaisuutta. Kouluttajien pedagogista koulutusta on lisätty ja sairaaloihin on nimetty koulutusvastuulääkäreitä. Korkeakouluissa järjestettävää terveydenhuollon koulutusta arvioidaan ja kehitetään tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön (hoitotiede) sekä erityisvastuualueen ammattikorkeakoulujen (HAMK, TAMK, SeAMK) kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä tapaamisissa. Arvioidaan Kanta-Hämeessä kehitetyn opiskelijakertomuksen laajentamista koko erityisvastuualueelle.
Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on täydennyskoulutusvelvollisuus ja työnantajan tulee mahdollistaa riittävä koulutukseen osallistuminen henkilöstön peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen. Täydennyskoulutusta toteutetaan mahdollisimman paljon erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon alueellisessa ja seudullisessa yhteistyössä ja käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä sekä verkko-opetusta.
Työvoimatarjonnan ja työvoiman riittävyyden turvaamiseksi tiivistetään yhteistyötä maakunta- liittojen ja oppilaitosten kanssa. Hyödynnetään aiemmin valmistuneita selvityksiä sekä erikois- lääkärikoulutuksesta että hoitohenkilöstön koulutuksesta ja tulevaisuuden tarpeista. Ulkomaalaistaustaisen henkilökunnan rekrytointiin suhtaudutaan myönteisesti. Rekrytointia tehdään erityisvastuualueen tasolla yhdessä muiden viranomaisten kanssa (esim. oleskelulupa- asiat) ja huolehditaan palkattavan työntekijän riittävästä kielitaidosta ja kotouttamisesta sekä varmistetaan koulutustodistusten oikeellisuus.
12.4. Asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen
Xxxxxx hyvä laatu ja potilaan hyvä palvelukokemus ovat erityisvastuualueen erikoissairaanhoi- don keskeisiä tavoitteita. Hoidon laadun arvioimiseksi ja potilaan vapaata valintaa tukemaan on valmisteilla valtakunnallisia laatuindikaattoreita. Sopijaosapuolet osallistuvat tähän työhön yhdessä. Potilas on Taysin erityisvastuualueen sairaaloiden avainasiakas, ei vain toiminnan kohde.
Erityisvastuualueen asiakaspalvelun työryhmä ja Tähtisairaalan kehitysyhtiöön siirtyvän
asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen integroidaan soveltuvin osin toimivaksi kokonaisuudeksi. Painopistealueena on yhtenäiset hyvää palvelukokemusta arvioivat menetelmät ja niiden vaikuttava hyödyntäminen kehittämisessä sekä asiakasosallisuuden edistäminen ja sen kuvaaminen yhdenmukaisesti.
Kansallisen Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian 2017–2021 tavoitteena on auttaa kehittämään yhtenäistä turvallisuuskulttuuria. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeenpanosuunnitelman (23.1.2020) tavoitteena on ohjata terveydenhuollon toimijoita kehittämään potilasturvallisuuden toimintajärjestelmiä ja niiden käyttöä. Erityisvastuualueen sairaaloiden suunnitelmat laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta sisältävät tavoitteet esimerkiksi hoidon turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiselle.
Strategia voi toteutua vain ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvien muutosten kautta. Lähtökohta hyvälle turvallisuuskulttuurille on sen ymmärtäminen, että kyseessä on arvo, jonka tulee olla toiminnan suunnittelun ja päivittäisen johtamisen perusta. Jokaisella terveydenhuollossa toimivalla tulee olla potilasturvallisuuden perusosaaminen, joka on osa työntekijän ja esimiehen osaamisen arviointia, perehdytystä sekä kehityskeskusteluja.
Erityisvastuualueen yhteisenä tavoitteena on määritellä jokaista työntekijää koskevat tavoitteet, jotka ovat edellytyksiä toimivan ja toistettavan palvelun toteutukselle.
Tavoitteet voivat olla esimerkiksi seuraavat:
- Jokainen potilas saa oikea-aikaista ja turvallista hoitoa.
- Osaan asettua potilaan asemaan ja omalla toiminnallani potilaan kokemus paranee.
- Tiedän, mistä potilaat tulevat yksikkööni ja minne he yksiköstäni menevät.
- Siirrän tehtävät ja tiedot oikein minulta sinulle yhteistyössä.
- Tunnistan riskejä ja kerron niistä.
- Ilmoitan potilaan hoidon sujuvuuden ja turvallisuuden vaarantumisesta.
- Ryhdyn korjaaviin toimiin ja opin tapahtumista.
- Osallistun toiminnan jatkuvaan parantamiseen potilaan hyödyksi.
- Osallistun palvelujen yhteiskehittämiseen potilaiden kanssa.
Erityisvastuualueella toimii asiantuntijatyöryhmä, joka koordinoi potilasturvallisuuden toimintajärjestelmien kehittämistä.
Vaikuttavuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että annetulla hoidolla saadaan aikaan toivottu muutos ihmisen terveydentilassa, toimintakyvyssä tai hyvinvoinnissa. Kustannusvaikuttavuus puolestaan tarkoittaa muutoksen suhdetta sen aikaansaamiseksi käytettyihin euroihin ja siten sitä voidaan käyttää arvioitaessa mitä terveyshyötyä on saatu aikaan. Johtamisen painopisteenä tulisikin olla potilaalle tuotetun terveyshyödyn maksimoiminen kulloinkin käytössä olevilla resursseilla. Tällöin tulee ottaa huomioon kokonaisuus siten, että terveyshyötyjä pystyttäisiin jakamaan tasaisesti eri terveydenhuollon alueille.
Vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon edellytyksenä on tietorakenteiden kehitys niin, että johtaminen tietoon perustuen on mahdollista. Olennaisena osana vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa on kehittää työkaluja ja mittareita mittaamaan potilaalle merkittävää terveyshyötyä esimerkiksi Patient Reported Outcome Measure (PROM) ja Patient Reported Experience Measure (PREM) periaatteita käyttäen. Asiakaslähtöiset palvelut ovatkin yksi Tähtisairaalan kehitysyhtiön yhdessä valituista osa-alueista. Tähtisairaalayhteistyössä tietovarantojen käyttö ja tiedolla johtamisen keinoja voidaan hyödyntää yhteisesti laajasti.
Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat sopineet yhteisistä sisäisen tarkastuksen palveluista. Sairaanhoitopiirien hallituksissa hyväksytyssä yhteistyösopimuksessa on perustettu sisäisen tarkastuksen yksikkö, jonka tarkoituksena on tarkastaa ja arvioida sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta, toiminnan lain- ja päätöksenmukaisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta ja resurssien tehokasta ja taloudellista käyttöä sairaanhoitopiireissä. Tarkastuksia tehdään jokaisessa sairaanhoitopiirissä erikseen sekä yhteistarkastuksina, joissa vertailevalla näkökulmalla tarkastellaan erilaisia käytäntöjä ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Vertailun tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitopiirien kehittämistyössä ja riskienhallinnassa. Yhteistarkastukset sovitaan vuosittain erityisvastuualueen johtoryhmässä ja organisaatioiden omat tarkastukset sovitaan sairaanhoitopiirien johtajien johdolla sairaanhoitopiireittäin.
Tämän sopimuksen yhdyshenkilöinä toimivat Taysin erityisvastuualueen kunkin sairaalan joh- tajaylilääkärit.
14. Sopimuksen liitteiden luettelo
Liite 1: Sopimuksen toimeenpanon asiakokonaisuudet
Liite 2: Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien
keskittämisestä
Liite 3: Tausta-aineisto
15. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset
Tätä sopimusta on laadittu kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
Seinäjoki, / 20
Xxxxx Xxxxx-Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxx
hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja
KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
Hämeenlinna, / 20_
Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx
hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja
PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
Tampere, _/ 20
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx
hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja
Sopimuksen toimeenpanon asiakokonaisuudet
Järjestämissopimuksen toimeenpanosta ja koordinoinnista vastaa Taysin erityisvastuualueen johtoryhmä.
• Asia 1: Kuntoutus
Tavoite/tehtävä: Apuvälinepalveluiden ja muun kuntoutuksen kehittäminen ja tutkimus- ja kehittämistoiminta, koordinointiryhmä
Vastuu: Erityisvastuualueen sairaaloiden kuntoutusylilääkärit, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon edustus
• Asia 2: Tuotanto
Tavoite/tehtävä: Loma-aikojen sulkujen koordinointi Vastuu: Johtajaylilääkärit /erikoisalojen ylilääkärit
Suunnitelma: sulkuaikojen koordinointi ja niistä tiedottaminen
• Asia 3: Tukipalvelut
Tavoite/tehtävä: Yhteishankinnat, logistiset järjestelmät, välinehuolto, muut tukipalvelut Vastuu: Hankintapäälliköt, sairaaloiden edustus
Suunnitelma: Tukipalveluiden yhteistyön suunnittelu toimialoittain
• Asia 4: Tutkimus
Tavoite/tehtävä: Tutkimustyön edistäminen, biopankkilain soveltaminen Vastuu: Tutkimustoimikunta
• Asia 5: Koulutus; lääketiede
Tavoite/tehtävä: Erikoislääkärikoulutuksen suunnittelu ja koordinointi Vastuu: Erityisvastuualueen sairaalat, ammattikorkeakoulut, johtajaylilääkärit, Tampereen yliopiston erikoislääkärikoulutuksen neuvottelukunta
• Asia 6: Koulutus: hoitotyö
Tavoite/tehtävä: Hoitohenkilöstön
Vastuu: hallintoylihoitajat, erityisvastuualueen sairaalat
• Asia 7: Tieto
Tavoite/tehtävä: Ammattilaisverkko (extranet), Erva-portaali, ITC-hankinnat, po- tilaiden sähköinen asiointi,
Vastuu: Tietohallintojohtajat, sairaaloiden ja perusterveydenhuollon edustus (käytännöt lääkärit ja hoitajat)
• Asia 8: Asiakkuus
Tavoite/tehtävä: konsultaatiopalvelut, hoitopaikan vapaa valinta, hyvä asiakaspalvelu Vastuu: Johtajaylilääkärit, hallintoylihoitajat, erikoisalojen lääketieteelliset johtajat
• Asia 9: Tekniikka
Tavoite/tehtävä: Tekniset tukipalvelut, rakentaminen Vastuu: Tekniikan johto, sairaaloiden edustajat
• Asia 10: Hankinnat
Tavoite/tehtävä: yhteishankinnat, hankinta-asiantuntemus Vastuu: Hankintapäälliköt, nimetyt vastuuhenkilöt
• Asia 11: Laatu ja Potilasturvallisuus
Tavoite/tehtävä: laatuindikaattorien määrittely, tietojen julkaiseminen, potilas- turvallisuuden edistäminen, vakavat poikkeamat
Vastuu: Johtajaylilääkärit, laatupäälliköt, potilasturvallisuusvastaavat
• Asia 12: Erikoisalat
Tavoite/tehtävä: työnjaon päivittäminen, työnjaosta konkreettinen sopiminen Vastuu: Johtajaylilääkärit, erikoisalojen ylilääkärit
• Asia 13: Arviointi
Tavoite/tehtävä: hoitomenetelmien ja lääkehoidon arviointi
Vastuu: Arviointiryhmä, arviointiylilääkäri, johtajaylilääkärit, lääketyöryhmän edustaja, yliopiston edustaja, ylilääkärien edustajat, hoitotyön edustaja
• Asia 14: Valmiussuunnittelu
Tavoite/tehtävä: erityisvastuualueen valmiussuunnittelun linjaaminen ja ohjeistaminen Vastuu: valmiussuunnittelun ohjausryhmä, edustajat erityisvastuualueen sairaaloista.
Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään terveydenhuoltolain (1326/2010) 45 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1516/2016:
3 §
Valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteen sovittaminen
Valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelua ja yhteen sovittamista varten säädetään:
1) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät, joita hoidettaessa on huolehdittava toimintojen tutkimuksellisesta pohjasta;
2) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille elinluovutustoiminnan valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelua ja yhteensovittamista koskevat tehtävät;
3) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöiden diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät sekä ylipainehappihoidon suunnittelu ja kehittäminen;
4) Pirkanmaan sairaanhoitopiirille nivelreuman ja muiden tulehduksellisten reumasairauksien diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät;
5) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille vaikean epilepsian diagnostiikan ja hoidon valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät;
6) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille terveydenhuollon menetelmien arviointia sairaanhoitopiireissä koskevat koordinaatiotehtävät.
4 §
Alueellisen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteen sovittaminen
Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään tai terveydenhuoltolain 43 §:ssä tarkoitetussa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovitaan, on viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin huolehdittava seuraavista erikoissairaanhoidon tehtävistä, niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta alueellisesti:
1) aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus;
2) harvinaissairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus;
3) valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset jatkotutkimukset ja seulontaprosessien laadunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä;
4) lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamiskeskukset terveydenhuollon osalta;
5) vaativa palliatiivinen ja saattohoito;
6) psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito;
7) syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät valtakunnallisessa yhteistyössä ja huolehtien toiminnan tutkimuksellisesta pohjasta;
8) hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porrastus ja yhteen sovitus;
9) terveydenhuollon menetelmien arviointi valtakunnallisessa yhteistyössä;
10) vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus;
11) vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, mukaan lukien kliininen genetiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliiniset tutkimukset ja näytteenotot.
5 §
Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito
Yliopistollisten sairaanhoitopiirien on sovittava yhdessä sellaisten vaativien leikkausten, hoitojen ja
toimenpiteiden, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 50 kappaletta vuodessa,
kokoamisesta vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan.
Lisäksi yliopistollisten sairaanhoitopiirien on sovittava ainakin seuraavien tehtävien kokoamisesta vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan:
1) selkäydinvammaisten akuuttivaiheen hoito, välitön kuntoutus ja elinikäinen monialainen hoito ja seuranta;
2) vaativa maksakirurgia;
3) vatsakalvopesäkkeiden kirurginen poisto yhdistettynä solunsalpaajahuuhteluun (HIPEK);
4) vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakenteiden korjaaminen;
5) laajan sarkooman kirurginen hoito;
6) levinneen kivessyövän kirurginen hoito;
7) pikkulantion alueen tyhjennysleikkaukset edenneen kohdunkaulansyövän hoidossa;
8) vaativat usean eri erikoisalan yhteistyötä edellyttävät primaarien luukasvainten hoidot;
9) vaativa käsikirurgia;
10) hemofiliapotilaiden tekonivelkirurgia ja selkäkirurgia;
11) vaativa pään ja kaulan sekä leukojen ja suun alueen syövän hoito;
12) leukanivelproteesikirurgia ja kudosrakenteiden korjaaminen;
13) lyhytkasvuisten tai kondrodysplasiapotilaiden tekonivelkirurgia ja selkäkirurgia;
14) vaativat monen erikoisalan yhteistyötä ja välitöntä rekonstruktiota edellyttävät uusintatekonivelleikkaukset;
15) vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrinen hoito.
Lisäksi Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan tehtävänä on:
1) alkiodiagnostiikka ja siihen liittyvä hoito;
2) elinsiirrot ja pitkäaikainen sydämen mekaaninen tukihoito;
3) vaikeiden palovammojen primaarihoito;
4) huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä varhaisvaiheen leikkaushoito yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa;
5) lasten avosydänkirurgia ja vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen kajoava hoito.
6 §
Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön alueellisesti keskitettävä erikoissairaanhoito Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään tai terveydenhuoltolain 43 §:ssä tarkoitetussa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovitaan, tulee viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan koota vaativat leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 200 kappaletta vuodessa.
Lisäksi viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan kootaan seuraavat tehtävät:
1) neurokirurgia;
2) maksakirurgia;
3) avosydänkirurgia;
4) tulehduksellisten suolistosairauksien leikkaushoito;
5) haimasyövän, mahasyövän, gynekologisen syövän lukuun ottamatta matalan riskin endometriumsyöpiä, periytyvän paksusuolisyövän, peräsuolen syövän, ruokatorvisyövän, invasiivisen rakkosyövän, sarkooman sekä keuhkojen, keuhkopussin, henkitorven ja välikarsinan syövän leikkaushoito sekä robottiavusteinen radikaali prostatektomia eturauhassyövässä;
6) käden, ranteen, kyynärpään ja nilkan tekonivelkirurgia, olkapään tekonivelen uusintaleikkaukset ja vaikeat tekonivelinfektiot;
7) reumakirurgia;
8) vaativat selkäleikkaukset;
9) huuli- ja suulakihalkiopotilaiden myöhäisvaiheen leikkaushoidot;
10) pään ja kaulan sekä leukojen ja suun alueen syövän hoito mukaan lukien melanooma, pois lukien muut ihosyövät;
11) kasvojen ja leukojen monimurtuma- ja monikudoskorjaushoito;
12) harvinaisiin suusairauksiin liittyvien synnynnäisten ja hankittujen häiriöiden diagnostiikka ja hoito;
13) aortan aneurysmien endovaskulaarinen hoito;
14) neurologiaan liittyvät endovaskulaariset toimenpiteet;
15) vaativat transkatetriset kardiologiset toimenpiteet, sisältäen kaikki sydämen tekoläppien asennukset katetriteitse edellyttäen, että niitä tekevässä sairaalassa on avosydänkirurgiaa;
16) koeputkihedelmöityshoidot;
17) uhkaava ennenaikainen synnytys ennen 32. raskausviikkoa;
18) vakavaa kroonista sairautta potevan synnyttäjän raskauden suunnittelu, seuranta ja synnytyksen hoito;
19) lasten ja nuorten saattohoidon ja palliatiivisen hoidon toteutussuunnitelman laatiminen;
20) lastenpsykiatrinen ympärivuorokautinen kaikkina viikonpäivinä annettava vuodeosastohoito sekä lasten oikeuspsykiatriset tutkimukset;
21) vaikeiden, eri erikoisalojen välistä yhteistyötä edellyttävien psykiatristen häiriöiden tutkimukset ja hoidot sekä oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset.
7 §
Muu keskitettävä erikoissairaanhoito
Sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolain 43 §:ssä tarkoitetussa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovitaan, tulee ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä ylläpitäviin sairaaloihin koota primääri lonkan, polven ja olkapään tekonivelten leikkaushoito sisältäen tekonivelten välittömien komplikaatioiden hoidon. Asennettujen lonkan ja polven tekonivelten määrän tulee olla yhteensä vähintään noin 600 vuodessa siten, että yksikössä on käytettävissä riittävä osaaminen sekä polven että lonkan tekonivelten osalta. Olkapään tekonivelten määrän on oltava vähintään noin 40 kappaletta vuodessa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tulee koota myös kiireettömät lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkaukset, jos niitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella. Uusintaleikkausten yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 100 vuodessa.
Myös selkäkirurgia tulee koota 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos toimenpiteitä ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella. Leikkausten yhteismäärän niitä tekevässä yksikössä tulee olla vähintään noin 150 vuodessa.
Lisäksi syövän kirurginen leikkaushoito tulee koota 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos leikkauksia ei ole muuten keskitetty 5 tai 6 §:n perusteella. Primäärien rintasyöpäleikkausten määrän tulee olla vähintään noin 150 kappaletta sekä paksusuolisyövän, munuaissyövän, papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän ja matalan riskin endometriumsyövän sekä eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkausten vähintään noin 70 kappaletta vuodessa kussakin syöpäryhmässä.
Tausta-aineisto
1. Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062.
2. PSHP:n erityisvastuualueen strategia Yhdessä enemmän – kumppanuudella, 2009.
3. Terveydenhuoltolaki (THL) 30.12.2010/1326.
4. Valtioneuvoston asetus 6.4.2011 / THL 34,43 §.
5. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 /THL 41,46 §.
6. Valtioneuvoston asetus 6.4.2011/336.
7. Valtioneuvoston asetus 341/2011 / THL 8 §.
8. PSHP:n erityisvastuualueen hankinta- ja logistiikkastrategia vuonna 2011.
9. Hoitohenkilöstön saannin ennakointi ja turvaaminen Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Xxxxx P et. al Loppuraportti 5/2012.
10. Erikoislääkärikohtainen lääkäritilanne ja erikoislääkärikoulutuksen tarve vuoteen 2025 Tampereen yliopistollisen sairaalan ERVA-alueella. Loppuraportti. Xxxxxxx. 2012 ; xxx.xxx.xx/xxx/xxxxxxxxx/Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx
11.Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 165/2012/ Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä/14 -15 §.
12. Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämis- sopimus vuosille 2013-2016.
13. Terveydenhuoltolaki, muutokset 29.12.2016/1516.
14. Valtioneuvoston asetus 583/2017 kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisala- kohtaisista edellytyksistä.
15. Valtioneuvoston asetus 582/2017 erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä.
16. Valtioneuvoston asetusluonnos erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.
17. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta. Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:68.
18. Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tutkimusstrategia 2020- 2023.
19. Xxx.xx/xxxxxxxxxxx.
20. Valtioneuvoston periaatepäätös. Kansallinen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021. Julkaisuja 2017:9.