Valtiovarainministeriön ja Rahoitusvakausviraston välinen tulossopimus vuodelle 2022
VN/11920/2019 RVV 6/00.00/2021
Valtiovarainministeriön ja Rahoitusvakausviraston välinen tulossopimus vuodelle 2022
sekä ennakolliset tavoitteet vuosille 2023-2025
Sisältö
1. Rahoitusvakausviraston strategia ja toimintaympäristön
muutokset 3
2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4
3. Toiminnallinen tuloksellisuus 5
3.1. Toiminnallinen tehokkuus 5
3.1.1. Tuottavuus 5
3.1.2. Taloudellisuus 6
3.2. Tuotokset ja laadunhallinta 6
3.2.1. Suoritteet ja julkishyödykkeet 6
4. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet 7
5. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta 7
6. Rahoitus 9
7. Sopimuksen voimassaolo ja seuranta 10
8. Allekirjoitukset 10
1. Rahoitusvakausviraston strategia ja toimintaympäristön muutokset
Rahoitusvakausvirastosta on sen vuonna 2015 alkaneen toiminnan aikana kasvanut eurooppalai- nen asiantuntijavirasto, jolla on kattava kriisinratkaisu- ja talletussuojaosaaminen, vahva vastuualu- een kotimaisen ja EU-lainsäädännön tuntemus sekä motivoitunut ja osaava työyhteisö. Virasto on päivittänyt strategiansa yhteiskunnallisine vaikuttavuustavoitteineen sekä laatinut virastolle uuden kehittämisen polun ja vision vuoteen 2025 asti ulottuvalle jaksolle. Päivitetyn vision mukaan Rahoi- tusvakausvirasto on vuonna 2025 suvereeni kriisinratkaisutoimija, joka eurooppalaisena kriisinrat- kaisun asiantuntijavirastona turvaa finanssialan vakautta ja suojaa veronmaksajia kriisien kustan- nusvaikutuksilta. Vuosittain tarkennettavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet kohdentavat vi- raston toimintaa tarkoituksenmukaisesti toimintaympäristön muutokset huomioiden, jotta mahdollis- tetaan vision saavuttaminen.
Koronaviruksen aiheuttama kriisi on kasvattanut julkisen talouden alijäämiä merkittävästi kaikkialla. Sen taustalla ovat muun muassa viruksen leviämisen vuoksi vaimentunut taloudellinen toimeliai- suus ja kriisiin reagointi. Kriisiin on reagoitu esimerkiksi voimakkailla toimilla ihmisten ja yritysten tukemiseksi, taloustilanteen edellyttämällä merkittävällä finanssipoliittisella elvytyksellä sekä turvaa- malla terveydenhuollon ja viranomaisten toimintakyky. Kriisin pitkäaikaisia vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikea ennakoida ja viruksen leviämiseen liittyvä epävarmuus ja riskit ovat globaalisti yhä suu- ria.
Suomen ja muiden maiden velanhoitoa on helpottanut poikkeuksellisen matala korkotaso ja muu harjoitettu voimakas rahapoliittinen elvytys. Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien sekä koronakriisin jäljiltä häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat ja koronakriisi on nopeuttanut tätä kehitystä entisestään.
Useat toimintaympäristön muutokset asettavat edelleen haasteita tulevaisuuden ennakoinnille. Val- tioiden, keskuspankkien sekä valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisten tukitoimet ja joustot auttoivat pankkien luotonannon ylläpitämistä ja tukivat reaalitaloutta kriisin aikana, mutta samalla taloudelli- sesta epävarmuudesta aiheutuvat riskit pankkisektorilla ovat yleisesti kasvaneet. Pankkisektorin kuntoon laittaminen heikkojen pankkien osalta oli pandemian alkaessa edelleen EU:ssa kesken.
Koronapandemian vaikutusten hallitsemiseksi toteutetut talouden tukitoimet ja pitkään jatkuneet poikkeukselliset rahoitusolot ovat luoneet rahoitusmarkkinoilla ja taloudessa osaltaan myös uusia riskien lähteitä, kuten varallisuuskuplien mahdollisuudet ja kasvavat inflaatiopaineet. Talouden epä- varmuustekijöiden vuoksi myöskään pankkien ajautumista vakaviin vaikeuksiin ei voida poissulkea.
Kriisinratkaisua ja talletussuojaa koskevaan lainsäädäntökehikkoon kohdistuu muutospaineita, joilla voi toteutuessaan olla merkittäviä vaikutuksia viraston tehtävien toimeenpanoon. Komissio on käyn- nistänyt kriisinratkaisu- ja talletussuojalainsäädännön uudelleentarkastelun ja euroryhmän puit- teissa käydään neuvotteluja pankkiunionin syventämisestä. Kriisinratkaisu- ja talletussuojalainsää- dännön uudistamisen ohella komission odotetaan antavan pankkien vakavaraisuus- ja maksuval-
miussääntelyn uudistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen vuoden 2021 lopulla. EU:n luottolai- tossääntely on siten vuoden 2022 aikana keskeisiltä osin lainsäätäjien neuvoteltavana. Neuvotelta- vana olevien lainsäädäntömuutosten vaikutusten arviointi ja sääntelyratkaisujen toimivuuden var- mistaminen edellyttää merkittävää panostusta myös Rahoitusvakausvirastolta.
2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Tavoitteet vuoden 2022 talousarvioesityksessä
Toimialan yhteiskunnalliset vaikutta- vuustavoitteet indikaattoreineen | Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoit- teita tukevat TAE:n lukutavoitteet | Toiminnallisen tuloksellisuuden mitta- rit ja alustavat tavoitteet TAE:n toimin- tamenomomentilla |
28. VM:n hallinnonala | 92. EU ja kansainväliset järjestöt | 08. Rahoitusvakausvirasto |
Taloudellisesti kestävä julkinen talous - Kestävyysvaje pienenee - Valtionhallinnon nettorahoitusvarat / BKT-suhde nousee - Julkisen talouden nimellinen alijäämä on alle 3 % suhteessa BKT:hen. - Verovaje on alhainen. | Ei erillisiä lukutavoitteita | Pankkikriisien kustannusten minimointi sekä talletussuojan ja kriisinratkaisumekanismin uskottavuus |
Ministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisista vaikuttavuustavoitteista viraston keskeisin on julkisen talouden kestävyyden edistäminen. Virasto edistää julkisen talouden kestävyyttä minimoimalla mahdollisten pankkikriisien kustannuksia sekä ylläpitämällä uskottavaa talletussuojaa ja kriisinrat- kaisumekanismia. Näitä kahta laajaa tavoitetta tarkentavia viraston vuoden 2022 yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ovat:
1. Rahoitusvakausviraston korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilan- teessa minimoiden mahdollisen julkisen tuen tarve,
2. laitosten riittävän tappionkantamiskyvyn ja kriisitilanteisiin valmistautumisen varmistami- nen,
3. tallettajien korvattaviin varoihin pääsyn turvaaminen kriisitilanteissa sekä
4. tehokas vaikuttaminen kriisinhoitokehikon kehitystyöhön.
3. Toiminnallinen tuloksellisuus
Virastolle määritellään vuodelle 2022 seuraavat tulostavoitteet yhteiskunnallisten vaikuttavuusta- voitteiden saavuttamiseksi. Tulostavoitteissa korostuu vaikuttavuus ja keskittyminen strategian toi- meenpanon vahvistamiseen.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite | Tulostavoite 2022 |
RVV:n korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa minimoiden mahdollisen julkisen tuen tarve | Kotimaisten viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto vahvistuu. |
RVV:ssa on käytössä päivitetyt kriisinhoitoprosessin toimintamallit sekä väline RVV:n kriisinhoitokyvykkyyden arviointiin. | |
Laitosten riittävän tappionkantamiskyvyn ja kriisitilanteisiin valmistautumisen varmistaminen | Kriisinratkaisusuunnitelmat vahvistavat laitoskohtaista kriisinhoitokykyä. |
MREL-päätökset vahvistavat laitoskohtaista tappionkantamiskykyä. | |
Tallettajien korvattaviin varoihin pääsyn turvaaminen kriisitilanteissa | Talletussuojan maksatusjärjestelmän toimintavarmuus säilyy korkealla tasolla. |
Talletussuojajärjestelmän toimintakyky on todennettu EBA:n vaatimusten mukaisin kuormituskokein. | |
Tehokas vaikuttaminen kriisihoitokehikon kehitystyöhön | RVV avustaa valtiovarainmisteriötä aktiivisesti vireillä olevien EU- lainsäädäntöuudistusten valmisteluissa ja neuvotteluissa. |
RVV vaikuttaa tuloksellisesti priorisoituihin kriisinhoito- ja talletussuojakehikon käytännön soveltamisen kehittämistavoitteisiin SRB:n, EBA:n ja EFDI:n sekä niiden alatyöryhmien kautta. |
3.1. Toiminnallinen tehokkuus
3.1.1. Tuottavuus
Tuottavuuden mittarit
Työpanos tehtävittäin Henkilöresurssit (htv) | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Ennuste 2021 | Tavoite 2022-25 |
Koko virasto | 20,1 | 19 | 19,66 | 20 |
Kriisinratkaisun suunnittelu | 7,5 | 6,5 | 6,5 | 7,5 |
Kriisinratkaisun kehittäminen | 4,5 | 4,5 | 5 | 4,5 |
Talletussuoja | 3 | 3,5 | 3,5 | 3,5 |
Hallinto ja ylijohtaja (kattaen rahoitusvakausrahaston varojen keräämisen) | 4,5 | 4,5 | 4,5 | 4,5 |
3.1.2. Taloudellisuus
Taloudellisuuden mittarit
Kustannukset tehtävittäin Henkilöstökulut (milj. euroa) | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Ennuste 2021 | Tavoite 2022-25 |
Koko virasto | 1,9 | <2,0 | <2,0 | <2,2 |
Kriisinratkaisun suunnittelu | 0,75 | 0,65 | 0,75 | |
Kriisinratkaisun kehittäminen | 0,45 | 0,45 | 0,45 | |
Talletussuoja | 0,3 | 0,35 | 0,35 | |
Hallinto ja ylijohtaja (kattaen rahoitusvakausrahaston varojen keräämisen) | 0,4 | 0,4 | 0,4 | |
Viraston toimintakulut yhteensä (milj. euroa) | 3,3 | 3,4 | 3,3 | <3,9 |
3.2. Tuotokset ja laadunhallinta
3.2.1. Suoritteet ja julkishyödykkeet
Suoritteiden mittarit
Mittari | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Ennuste 2021 | Tavoite 2022-25 |
Talletussuojarahaston koko (milj. euroa) | 651 | 779 | 779 | |
Kansallisen kriisinratkaisurahaston koko (milj. euroa) | 0,083 | 0,106 | 0,106 | |
Luottolaitoksilta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon kerättyjen vakausmaksujen määrä, kumulatiivinen (osin pankkiverohyvityksenä katettu) (milj. euroa) | 816 | 1086 | 1086 | |
Kriisinratkaisusuunnitelmat SI-laitoksille (kpl), pl. pohjoismaiset kollegiot, joissa emo Suomen ulkopuolella | 3 | 2-3 riippuen strategiasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) | 2 | 2-3 riippuen strategiasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) |
Kriisinratkaisusuunnitelmat LSI-laitoksille (kpl) | 7 | 4-8 riippuen strategiasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) | 6 | 4-8 riippuen strategiasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) |
Kriisinratkaisusuunnitelmat sijoituspalveluyrityksille | 9 | 0-9 riippuen strategiasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) | 9 | 0-9 riippuen strategiasta (joka vuosi tai joka toinen vuosi) |
MREL-päätökset SI- ja LSI-laitoksille sekä sijoituspalveluyrityksille ryhmätasolla (kpl), pl. pohjoismaiset kollegiot, joissa emo Suomen ulkopuolella | 16 | 6-20 riippuen strategiasta | 15 | 6-20 riippuen strategiasta |
Osuus talletussuojarahastoon kuuluvista pankeista, joiden kyvykkyys toimittaa tallettaja- ja tilitiedot (SCV, Single Customer View) mahdollisessa korvaustilanteessa on testattu vuoden aikana (%) | 100 | 100 | 100 | 100 |
4. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet
Xxxxx | Xxxxx tulossopimuksen tavoitteeseen liittyy |
Kriisinhoitokyvyn kehittämishanke | RVV:n korkea kyvykkyys toimia minkä tahansa laitoksen kriisitilanteessa minimoiden mahdollisen julkisen tuen tarve |
Kriisinhoitokyvyn monivuotisen kehittämishankkeen vuoden 2022 keskeisimpänä tavoitteena on vahvistaa viraston kyvykkyyttä erityisesti bail-in -kriisinhoitovälineen osalta, mitä tullaan myös tes- taamaan viraston sisäisessä simulaatiossa vuoden aikana. Lisäksi vuonna 2022 viimeistellään ja otetaan käyttöön viraston kriisinhoitokyvykkyyden arviointiin kehitetty malli, inventoidaan ja jatkoke- hitetään priorisoidusti muiden kriisinhoitovälineiden toimintoja sekä kehitetään edelleen Rahoitusva- kausviraston sisäistä virtuaalista kriisityötila-alustaa samalla, kun jatketaan viranomaisyhteistyötä viranomaisten välisen tiedonvaihdon varmistamiseksi kriisitilanteessa. Osana virtuaalisen kriisityöti- lan jatkokehitystyötä selvitetään myös mahdollisia toteutustapoja apuvälineelle, joka automaatiota hyödyntäen kokoaa kriisinratkaisuprosessin eri toimintojen ja tehtävien statuksista visuaalisesti sel- keän tilannekuvan kriisitilanteen johtamisen tueksi.
5. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta
Viraston henkilöstömäärä on henkilötyövuosina mitattuna vakiintunut viime vuosina 19 henkilötyö- vuoteen.Virastossa vakinaisessa virkasuhteessa työskentelevien osuus on vakiintunut 84 prosent- tiin, ja määräaikaisten osuus on enää 16 prosenttia. Näissä luvuissa on mukana määräaikaisessa virkasuhteessa toimiva ylijohtaja. Vuoden 2022 alusta lukien viraston kriisinratkaisusuunnittelutyön vaikuttavuuden ja laadun turvaamiseksi henkilöstömäärää on tarve nostaa määräajaksi 20 henkilö- työvuoteen.
Viraston johtamisessa noudatetaan edelleen valmentavan johtamisen mallia, jolla tavoitellaan erilai- sen osaamisen mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä sekä tuetaan viraston henkilöstön yh- dessä onnistumista. Vastuuta yhteisestä tekemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta pyritään vah- vistamaan edelleen monin keinoin. Virastossa on käynnistetty osaamisen johtamisen kehittämis- hanke sekä hanke sidosryhmäyhteistyön vaikuttavuuden tehostamiseksi. Viraston johdossa on myös lähdetty arvioimaan uusiutumiskyvykkyyttä ja muutosjohtamisen osaamista.
VM:n hallinnonalan yhteiset henkilöstövoimavarojen mittarit
Mittari | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Ennuste 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Tavoite 2025 |
Henkilötyövuodet | 20,1 | 19 | 19,66 | 20 | 20 | 20 | 19 |
Työtyytyväisyys (VMBaron kokonaisindeksi Y, asteikko 1-5) | 4,09 | 4,00 | 4,06 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Sairauspoissaolot (työpäivää / htv ) | 2,7 | 8,0 | 3,0 | 8,0 | 8,0 | 8,0 | 8,0 |
Johtajuusindeksi, (VMBaro, JO) | 4,16 | 4,00 | 4,09 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Suoraan viraston päällikön alaisten johtajien johtamissopimusten osuus, % | - | - | - | - | - | - | - |
Monipaikkaisesti rekrytoidun henkilöstön osuus kaikista rekrytoiduista vuoden aikana, % (seurantamittari) | - | seuranta | 0 | seuranta | seuranta | seuranta | seuranta |
Yhdenvertaisuuden toteutuminen työyhteisössä (VMBaro 5.5.) | 4,42 | seuranta | 4,44 | seuranta | seuranta | seuranta | seuranta |
Rahoitusvakausviraston keskeisimmät osaamisen kehittämisen keinot ovat verkostojen hyödyntä- minen, vertaisoppiminen, yhteistyön syventäminen kansallisten ja kansainvälisten viranomaisyhteis- työkumppaneiden kanssa sekä kansainvälisissä työryhmissä mukana olo ja vaikuttaminen. Viras- tossa jatketaan henkilöstön osaamisen systemaattista ja monipuolista kehittämistä viraston tulevai- suuteen suuntautuvien strategisten osaamisalueiden alueilla.
Liikkuvuuden edistämisessä virasto panostaa ensisijaisesti verkostoitumiseen, tiedon ja osaamisen jakamiseen, asiantuntijoiden kansainvälisiin työryhmiin osallistumiseen ja kouluttautumiseen sekä virastorajat ylittävien asioiden valmisteluun muun muassa VM:n kanssa esimerkiksi lainsäädännön kehittämishankkeissa ja Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin kanssa kriisinratkaisusuunnittelussa. Virasto suhtautuu myönteisesti henkilökiertoon, ja arvioi sen lisääntyvän virastossa lähivuosina. Vi- rasto on kannustanut henkilöstöään erityisesti SRB:ssä tapahtuvaan virkavaihtoon.
Valtion yhteisten HR-tavoitteiden mittarit
Tavoiteteema sekä tavoitteet ja mittarit | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Ennuste 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Tavoite 2025 |
Osaamisen kehittäminen | |||||||
Strateginen henkilöstösuunnitelma (1-5) * | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | |
Kokemus oppimisesta ja uudistumisesta (VMBaro 4.1) | 4,16 | 4,00 | 4,18 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
Liikkuvuuden edistäminen | |||||||
Henkilökierrossa olleiden määrä, osuus henkilöstöstä (%) | seuranta | 0 | seuranta | seuranta | seuranta | seuranta | |
Työnantajakuva | |||||||
Työnantajakuva ja arvot (VMBaro 8.2-8.4) | 4,21 | 4,00 | 4,03 | 4,00 | 4,00 | 4,00 | 4,00 |
* Strateginen henkilöstösuunnittelu, itsearviointi:
5 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista sekä osa johtamisprosesseja toimien johdon käytännön työkaluna toiminnan suunnittelussa
4 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista 3 = viraston henkilöstösuunnittelu on strategista
2 = virastolla on henkilöstösuunnitelma
1 = virastolla ei ole henkilöstösuunnitelmaa
6. Rahoitus
Rahoitusvakausviraston toiminta rahoitetaan keräämällä laissa maksuvelvollisiksi säädetyiltä toimi- joilta vuosittaista hallintomaksua. Hallintomaksuna kerätään määrä, joka vastaa viraston hyväksytyn talousarvion mukaisia kustannuksia huomioiden edellisten kalenterivuosien aikana syntynyt ylite tai alite. Hyväksytty talousarvio yhdessä aiemmilta vuosilta siirtyneiden käyttämättä jääneiden määrä- rahojen (siirtomääräraha) kanssa muodostaa viraston vuosittaisille kuluille katon. Viraston ensim- mäisen toimintavuoden talousarvio ylitti toteutuneet kulut lähes kahdella miljoonalla eurolla, mistä johtuen seuraaville toimintavuosille on jäänyt käytettäväksi siirtomäärärahoja. Virastossa käynnis- tettiin kesällä 2021 toimintamenomäärärahan siirtyvän osan hallittu pienentäminen, jotta käytettä- vissä oleva määräraha vastaa jatkossa paremmin toiminnasta aiheutuvia kuluja.
Rahoitus
28.92.03 1000 euroa | Toteuma 2020 | Talous- arvio 2021 | Arvio 2021 | Arvio 2022 | Arvio 2023 | Arvio 2024 | Arvio 2025 |
Henkilöstökulut | 1 909 | 1 902 | 1 988 | 1 978 | 2 125 | 2 125 | 2 022 |
Toimitilavuokrakulut | 195 | 197 | 163 | 167 | 167 | 167 | 167 |
Palvelujen ostokulut | 1 064 | 1 072 | 1 046 | 1 092 | 1 479 | 1 495 | 1 272 |
Muut kulut | 97 | 226 | 87 | 151 | 130 | 130 | 130 |
Investointimenot | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
Bruttomenot | 3 265 | 3 397 | 3 284 | 3 388 | 3 901 | 3 917 | 3 591 |
Maksullisen toiminnan tuotot | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
Muut tuotot | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
Bruttotulot | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
Nettokäyttö/-käyttöarvio | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
Siirtynyt/siirtyy (arvio) | 2 551 | 2 939 | 1 664 | 1 664 | 1 664 | 1 664 | |
Tilinpäätös/TA/TAE/kehys | 3 633 | 3 397 | 3 388 | 3 901 | 3 917 | 3 591 | |
Käytettävissä yhteensä | 6 184 | 6 336 | 5 051 | 5 565 | 5 581 | 5 255 | |
Siirtyy seuraavalle vuodelle | 2 939 | 2 939 | 1 664 | 1 664 | 1 664 | 1 664 | 1 664 |
7. Sopimuksen voimassaolo ja seuranta
Sopimus on voimassa vuoden 2022 loppuun. Sopimusta voidaan tarkistaa, jos olosuhteiden muu- toksista aiheutuu tarkistustarpeita, joita ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomioon.
Rahoitusvakausvirasto toimittaa vuosittain toteumaraportin ensimmäiseltä vuosipuoliskolta valtiova- rainministeriölle elokuun loppuun mennessä. Koko vuoden raporttina toimiva tilinpäätösasiakirja, joka sisältää toimintakertomuksen, toimitetaan valtiovarainministeriölle välittömästi sen valmistut- tua. Tilinpäätöksen tulee valmistua helmikuun loppuun mennessä.
Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan erikseen sovittavissa tulosohjauskokouksissa, jotka pide- tään kaksi kertaa vuodessa ministeriön koolle kutsumina hallinnonalan suunnittelun ja seurannan aikataulujen mukaisesti.
Rahoitusvakausvirasto vie tulossopimuksen suunnittelun ja seurannan nettisivulleen Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti.
8. Allekirjoitukset
Helsingissä 16. päivänä joulukuuta 2021
Valtiovarainministeriö | Rahoitusvakausvirasto |
Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx | Xxxxx Xxxx Ylijohtaja |
Xxxxx Xxxxxxxxx Alivaltiosihteeri |