Paltan erityisalojen työehtosopimus

Allekirjoittaneet liitot saavuttivat 25.3.2022 neuvottelutuloksen EPA-TES:n uusimisesta. Neuvottelutuloksen mukaisesti uusittu EPA-TES tuli voimaan 13.4.2022, kun neuvottelu- tulos hyväksyttiin allekirjoittaneiden liittojen hallinnoissa. Uusitun työehtosopimuksen voi- maantuloon asti noudatetaan 28.2.2022 päättyneen sopimuksen määräyksiä.

25.3.2022 saavutettu neuvottelutulos koskee EPA-TES:een kiinnittyineitä seuraavia Palta ry:n jäsenyrityksiä: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Senaatti-kiinteistöt ja Puolustuskiinteistöt (Senaatti-konserni), Finavia Oyj, Metsähallitus, Finnpilot Pilotage Oy, Arctia Meritaito Oy, HAUS kehittämiskeskus Oy.

Jäsenyritystä sitova työehtosopimus syntyy kuitenkin vasta, kun EPA-TES:sta täyden- tävä, yrityksessä erikseen neuvoteltava yrityskohtainen työehtosopimus on neuvottelu- tuloksen lisäksi hyväksytty asianosaisten liittojen hallinnoissa.

Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että yrityskohtainen työehtosopimus ja mahdollinen paikallinen palkkaratkaisu neuvotellaan 27.4.2022 mennessä.

1 Sopimuskausi ‌

1.1 Uusittu EPA-TES on voimassa 29.2.2024 asti. Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskau- den päättymistä.

1.2 Sopimusosapuolet tarkastelevat loppuvuoden 2022 aikana yleistä taloudellista ti- lannetta, työllisyyttä ja näihin vaikuttavia tekijöitä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 15.1.2023 mennessä vuoden 2023 palkkaratkaisusta.

Mikäli palkkaratkaisusta ei päästä sopimukseen 15.1.2023 mennessä, osapuolet voivat irtisanoa työehtosopimuksen päättymään jo 28.2.2023. Irtisanomista kos- keva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.1.2023.

2 Palkantarkistus vuonna 2022 ‌

2.1 Ensisijaisesti palkantarkistus sovitaan paikallisesti. Paikallisesti sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus sekä taulukkopalkkojen, lisien ja euromääräisten korvausten tarkistukset.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti luottamusmiehen tai paikallisen henki- löstöjärjestön edustajan kanssa ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tai paikallisen henkilöstöjärjestön edustajalle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näi- den ennakoitavasta kehittymisestä hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan ti- lannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkan- muodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-arvoa ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei voida käyttää muussa tarkoituksessa.

2.2 Jos palkantarkistuksista ei päästä paikallisesti sopimukseen 1.5.2022 mennessä, palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

− Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy: 1,5 prosenttia yleiskorotusta ja 0,35 pro- senttia yrityskohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

− Senaatti-konserni: 1,5 prosenttia yleiskorotusta ja 0,5 prosenttia yrityskohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

− Finavia Oyj: 1,5 prosenttia yleiskorotusta ja 0,4 prosenttia yrityskohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

− Metsähallitus:

• Palta – YTN: 0,9 prosenttia yleiskorotusta ja 0,9 prosenttia yrityskohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää,

• Palta – METO: 1,5 prosenttia yleiskorotusta ja 0,4 prosenttia yrityskohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää,

• Palta – JHL – Pro: 1,5 prosenttia yleiskorotusta ja 0,5 prosenttia yrityskoh- taista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

− Finnpilot Pilotage Oy:

• Hallintohenkilökunta: 0,9 prosenttia yleiskorotusta ja 0,9 prosenttia yrityskoh- taista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää,

• Luotsiasemien siivoojat: 1,5 prosenttia yleiskorotusta ja 0,5 prosenttia yritys- kohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää,

• Luotsikutterienhoitajat: 1,5 prosenttia yleiskorotusta ja 0,4 prosenttia yritys- kohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää,

• Luotsit ja luotsinvälitys: 0,9 prosenttia yleiskorotusta ja 0,9 prosenttia yritys- kohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

− Arctia Meritaito Oy:

• Väylänhoitohenkilöstö: 1,5 prosenttia yleiskorotusta ja 0,5 prosenttia yritys- kohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

• Toimihenkilöiden työehtosopimus: 1,5 prosenttia yleiskorotusta ja 0,5 pro- senttia yrityskohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

• Työntekijöiden työehtosopimus: 1,5 prosenttia yleiskorotusta ja 0,5 prosent- tia yrityskohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

− HAUS kehittämiskeskus Oy: 0,9 yleiskorotusta ja 0,9 yrityskohtaista erää, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeu- denmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä ja oi- kaista mahdollisia palkkavinoumia. Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriu- tumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Yrityskohtaisen erän euromäärä lasketaan asianomaisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden huhtikuun 2022 peruspalkoista, joita ovat sellaiset kuu- kausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaettavissa olevan erän kokonaiseuro- määrän.

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumisesta kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huo- mioiden käydä ilmi kuinka moni on saanut korotuksen ja keskimääräisen korotuk- sen suuruus.

2.3 Palkkataulukoita korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta yleiskorotuksen osalla.

2.4 Euromääräisiä lisiä korotetaan yleiskorotuksen osalla.

2.5 Henkilöstön edustajien palkkioita korotetaan 2,0 %.

Palkkiot 1.6.2022 lukien

Edustettavien työntekijöiden lukumäärä	Pääluottamusmies	Luottamusmies	Työsuojeluvaltuu- tettu
3 – 30	148	95	71
31 – 100	159	110	84
101 – 000	000	000	128
201 – 400	269	192	143
401 tai enemmän	314	238	165

Mikäli yrityksessä henkilöstön edustajille maksettavat korvaukset ovat vähintään uusien taulukkokorotusten suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan.

3 Allekirjoituspöytäkirjaan ‌

3.1 Perustetaan työehtosopimuksen osapuolena olevien liittojen välinen työryhmä 1.8.2022 voimaan tulevaan perhevapaauudistukseen liittyen. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti laissa määriteltyjen vapaiden nimikkeistä riippumatta. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä työ- markkinoilla ja valmistelee yhdessä sovittavalla ja kustannusneutraalilla tavalla uu- distuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimukseen.

3.2 Perustetaan työehtosopimuksen osapuolena olevien liittojen välinen työhyvinvoin- tityöryhmä, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia edistää työhyvinvoin- tia. Työryhmä suunnittelee ja järjestää syksyn 2022 ja syksyn 2023 välisenä aikana seminaarin työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työryhmä laatii ennen seminaaria kyse- lyn yrityksille ja henkilöstön edustajille työhyvinvoinnista (yritysten hyvät käytännöt jne.).

Työryhmä laatii ohjeistuksen osatyökykyisten työssä jatkamisen keinoista sekä oh- jeistuksen epäasiallisen kohtelun ja häirinnän varalle.

Työryhmän työ voi jatkua seuraavalle sopimuskaudelle.

4 Työehtosopimuksen tekstimuutokset ‌

Poistetaan 24 §:stä tässä yliviivattu teksti:

Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa~~, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huollettavia~~ ~~lapsia~~. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen

osapuoli.

Lisätään uusi määräaikainen määräys otsikon Muut määräykset alle. Määräaikainen määräys on voimassa 29.2.2024 asti:

Selviytymislauseke: Mikäli sopimuksen piirissä oleva yritys joutuu sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelli- seen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yrityk- sen toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

Lisätään uusi määräys Yleissopimukseen yhteistoiminnasta työpaikoilla, luottamusmies- ten ja työsuojeluvaltuutettujen sekä -asiamisten asemasta, tiedottamisesta, koulutuk- sesta ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä kohtaan 3.1 otsikon Tehtävät alle:

Henkilöstön edustaminen muutosneuvotteluissa: Xxxxxx tämän työehtosopimuksen tai sen liitteiden määräyksistä huolimatta yhteistoimintalain 3 luvun mukaisissa muutosneuvotteluissa henkilöstöä edustaa yritykseen työehtosopimuksen perus- teella valittu luottamusmies tai luottamusmiehet, ellei henkilöstö ole valinnut muuta yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintaedustajaa.

Soveltamisohje: Tämän määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen tä- män työehtosopimuksen soveltamisalalla oleva työntekijä on edustettuna muutos- neuvotteluissa muun yritykseen valitun luottamusmiehen tai luottamusmiesten toi- mesta, jos kyseessä oleva henkilöstöryhmä ei ole valinnut omaa henkilöstönedus- tajaa.

Etäyhteyksin 13.4.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxx

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA‌‌‌

1 § Soveltamisala ‌

Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseninä Paltan erityisaloilla olevien jäsenyhteisöjen (jäljempänä yritys) pal- veluksessa olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, siten kuin erillisellä yritys-, yhteisö- tai toimialakohtaisella, työehtosopimusosapuolten välisellä allekirjoituspöytäkirjalla on sovittu.

Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan myös Paltan erityisalojen jäsenyhtei- söjen palveluksessa olevan virkasuhteisen henkilöstön palvelussuhteen eh- toihin, siten kuin erillisellä yritys-, yhteisö- tai toimialakohtaisella, työehtoso- pimusosapuolten välisellä allekirjoituspöytäkirjalla on sovittu.

Virkasuhteisia koskevat erityismääräykset ovat sopimuksen liitteessä 1.

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rin- nastettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopimus ei myöskään koske yrityksessä työnantajan edustajina työehtosopimusneuvot- teluista vastaavia henkilöitä.

Tämän sopimuksen piirissä olevista virkamiehistä sekä työsuhteisista työn- tekijöistä tai toimihenkilöistä käytetään jäljempänä yhteisesti nimitystä työn- tekijä, ellei erikseen ole toisin mainittu.

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

2 § Työsuhteen alkaminen ‌

Työsopimus tehdään kirjallisena ottaen huomioon TSL 2:4 §:n määräykset. Työsopimuksesta tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voi- massa toistaiseksi vai määräajan. Määräaikaisen työsopimuksen osalta on työntekijälle ilmoitettava määräajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesta koeajasta.

Työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työntekijän työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja työntekijä sopimuksen mukai- sesti ryhtyy työhön.

Työntekijän työhön ottamisesta on annettava tieto asianomaiselle luotta- musmiehelle.

LOMAUTTAMINEN JA PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN ‌

3 § Lomauttaminen ja palvelussuhteen päättyminen ‌

Lomauttamisen sekä irtisanomisen menettelytapojen sekä irtisanomisajan osalta noudatetaan, mitä niistä on sovittu liitteessä 6.

Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä ilman irtisano- misaikaa.

TYÖAIKA ‌

4 § Työaikamääräykset ‌

1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien työn- tekijöiden työaikoihin

1) toimistotyössä,

2) viikkotyössä eli työaikalain (872/2019) 3 luvun 5 §:n mukaisessa muussa kuin toimistotyössä ja

3) jaksotyössä eli työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä.

Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä kos- kevia määräyksiä ei sovelleta niihin työntekijöihin, joita asemansa pe- rusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina taikka jotka muutoin työskentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei työnantajan asiaksi voida katsoa valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä.

1a. Eräiden työaikasäännösten soveltaminen

Tämän sopimuksen piirissä oleviin työntekijöihin sovelletaan näiden määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, joista ei ole erik- seen sovittu näillä määräyksillä tai asianomaista jäsenyritystä koske- valla työ- tai virkaehtosopimuksella: 4 § (varallaoloaika), 7 §:n 1 mom. kohdat 1–8 (luettelo jaksotyöaloista), 9 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika), 34 §:n 7 mom (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika), 13 § (joustotyöaika), 14 § (työaikapankki), 15 § (lyhennetty työ- aika), 17 § (työntekijän suostumus), 17 § 5 mom ja 38 § 2 mom (aloit- tamis- ja lopettamistyö), 19 § (hätätyö), 21 § (yli- ja lisätyökorvaus va- paa-aikana), 22 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjak- son), 8 § (yötyö), 6 § ja 8 § 4 mom. (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä), 24 §:n 1 mom. viimeinen virke ja 3 mom. (päivittäiset lepotauot), 26 § (moottoriajoneuvonkuljettajan vuorokausilepo), 17 §:n 7 mom. (sunnun- taityö), 29 § (työajan tasoittumisjärjestelmä), 30 § (työvuoroluettelo), 39

§ 1 mom 4. kohta (poikkeuslupa), 32 § (työaikakirjanpito) ja 9 luvun eri- näiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, nähtävänäpito ja rangaistussäännökset).

Tämä 1 a kohta on luonteeltaan informatiivinen viittaus.

2. Työajaksi luettava aika

Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Päivittäisiä lepotaukoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa näinä ai- koina esteettömästi poistua työpaikalta.

Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

3. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on

1) toimistotyössä 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa,

2) viikkotyössä 6 tuntia 15 minuuttia – 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa sekä

3) jaksotyössä 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajan- jaksona tai 76 tuntia 30 minuuttia kahden viikon pituisena ajanjak- sona.

Jaksotyössä säännöllinen työaika saadaan työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi järjestää myös siten, että työaika on kahden toisiaan seu- raavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 229 tuntia 30 minuuttia.

Säännöllinen työaika ei saa 2 momentin mukaisissa työaikajärjeste- lyissä yhdenkään kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 120 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 80 tuntia.

3 a. Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen

Työnantaja voi työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen osoit- taa työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi kullekin työntekijälle 12 tuntia osaamisen kehittämistä ja 8 tuntia lisätyötä.

Paikallisesti voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa edellä mainittu- jen tuntimäärien jakautumisesta toisin.

Osaamisen vahvistaminen

Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän tulevan osaamisen taso, työntekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työntekijän osaamista kehittävää koulutusta.

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuu- den, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään edellä mainitun määrän kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopi- muksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi.

Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.

Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voi- daan toteuttaa myös kokonaisena päivänä.

Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, ar- kipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden ai- kana palkallista työajan lisäystä enintään edellä mainittujen määrien ver- ran.

Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilan- teissa ja tällöin otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset työaika- tarpeet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaiselle päivälle.

Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi pe- ruspalkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen.

Työntekijällä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mah- dollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työ- aikamuutoksista.

4. Säännöllisen työajan järjestelyt

Keskimääräinen viikoittainen säännöllinen työaika:

Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi edellyttäen, että säännöllinen työaika tasoittuu enintään 26 viikon pituisen ajanjak- son aikana

1) toimistotyössä keskimäärin 37 tunniksi 30 minuutiksi viikossa ja

2) viikkotyössä keskimäärin 38 tunniksi 15 minuutiksi viikossa.

Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kolmen viikon ajanjakson aikana keskimäärin 114 tuntia 45 minuuttia tai kahden viikon ajanjakson aikana keskimäärin 76 tuntia 30 minuuttia. Ajanjakso, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin voi olla enintään 27 viikkoa.

Jos säännöllinen työaika on edellä mainituilla tavoilla järjestetty keski- määräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjär- jestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn keskimäärään.

Säännöllisen vuorokautisen työajan tilapäinen pidentäminen:

4 pykälän 3 kohdan (säännöllinen työaika) mukainen vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 10 tuntiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika enintään kolmen viikon pituisen ajanjakson aikana tasoittuu

1) toimistotyössä keskimäärin 37 tunniksi 30 minuutiksi ja

2) viikkotyössä keskimäärin 38 tunniksi 15 minuutiksi.

Yrityskohtaisesti sovitaan 4 §:n 4 kohdan mukaisten säännöllisen työ- ajan työaikajärjestelyiden käyttöönotosta.

5. Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa:

• juhannuspäivä ja

• pyhäinpäivä sekä

lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat

• uudenvuodenpäivä,

• xxxxxxxxxx,

• vapunpäivä,

• itsenäisyyspäivä,

• joulupäivä ja

• tapaninpäivä.

Työaikaa lyhentäviä arkipyhiä ovat:

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• juhannusaatto,

• helatorstai sekä

muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat

• xxxxxxxxxx,

• jouluaatto,

• joulupäivä,

• tapaninpäivä,

• uudenvuodenpäivä,

• vapunpäivä ja

• itsenäisyyspäivä.

Työaikaa lyhentävät arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon tai työ- jakson työaikaa toimistotyössä 7 tunnilla 30 minuutilla sekä viikko- ja jaksotyössä 8 tunnilla 4 §:n 3 ja 4 kohtien mukaisista tuntimääristä.

Työaikaa näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla.

Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjaksoilla lisä- ja ylityökorvausta, siten kuin 4 §:n 13–16 kohdissa on sovittu.

6. Liukuva työaika

Niillä työpaikoilla, joilla on sovittu työaikalain 12 §:n mukaisen liukuvan työajan käytöstä, säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan lyhentää tai pidentää enintään neljä tuntia.

Enimmäiskertymä saa tällöin olla enintään +/- 40 tuntia ja tehdyn viikoit- taisen säännöllisen työajan tulee tasoittua sopimuksen mukaisen sään- nöllisen työajan pituiseksi enintään 12 kuukauden pituisen jakson ai- kana.

7. Työvuorot, vuorotyö ja työvuoroluettelo Työvuorot:

Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetet- tava saada mahdollisimman yhdenjaksoiseksi.

Vuorotyö:

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi. Vuorotyössä vuo- rojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jat- kuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä tilapäi- sesti myös samassa vuorossa. Tilapäisestä vuorotyöhön siirtymisestä on työntekijälle ilmoitettava viimeistään hänen edellisen työvuoronsa ai- kana.

Työaikamuodosta toiseen siirtymisestä on työntekijälle ilmoitettava ja työvuoroluettelo asetettava hänen nähtäväkseen viimeistään 7 vrk en- nen siirtymisajankohtaa. Mikäli yrityksessä on käytössä keskimääräinen työaika, tähän työaikamuotoon siirtymisestä on ilmoitettava noudattaen vastaavasti edellä todettuja menettelytapoja.

Työvuoroluettelo:

Työvuoroluettelo saatetaan kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Vahvistetun työvuoroluettelon mukaisia työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa työntekijän suostumuksella.

Työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa myös töiden järjeste- lyyn liittyvästä painavasta syystä, jolloin muutoksesta on ilmoitettava en- nen edellisen työvuoron päättymistä.

8. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

Työvuorokausi alkaa klo 07.00. Työviikko alkaa maanantaina.

Jaksotyössä työjaksolla tarkoitetaan maanantaina klo 0.00 alkavaa ja kolmantena/toisena seuraavana sunnuntaina klo 24.00 päättyvää ajan- jaksoa.

9. Päivittäinen lepotauko

Työntekijälle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepotauko, jos vuorokautinen työaika ylittää 6 tuntia.

Yhden tunnin lepotauko voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.

Yöaikana sekä vuoro- ja jaksotyössä voidaan järjestää tilaisuus ateri- oida työn aikana.

Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepotaukoa lasketa työajaksi.

Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopi- vin, vähintään 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.

10. Vuorokautinen lepoaika (vuorokausilepo)

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloai- kana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Jaksotyössä vuorokausilepo saa- daan kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin.

Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausi- lepoaikaa voidaan sopimalla tilapäisesti lyhentää seitsemään (7) tuntiin työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähin- tään seitsemän tuntia.

Työntekijän lepoaika on mahdollista lyhentää viiteen (5) tuntiin työn jär- jestelyjen tai toiminnan luonteen sitä edellyttäessä työnantajan päätök- sellä työaikalain 25 §:n 3 momentin perusteella seuraavissa tapauk- sissa:

• jos kyse on vuorotyöstä ja työntekijä vaihtaa työvuoroa

• jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,

• jos työpaikka ja asuinpaikka tai työntekijän eri työpaikat ovat kau- kana toisistaan,

• kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi,

• tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,

• turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöiden suojaamiseksi

• työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaa- miseksi.

Edellä tarkoitetuilla perusteilla vuorokausilevosta voidaan poiketa enin- tään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 5 tuntia.

Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepo- ajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjes- telyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

Xxxxxxxx työaikaa tai joustotyöaikaa sovellettaessa vuorokausilepo saa- daan työntekijän aloitteesta lyhentää seitsemään (7) tuntiin.

11. Viikkolepo

Viikoittainen vapaa-aika:

Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna seitsemän päivän (viikon) aikana, työntekijälle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika.

Viikkolepo voidaan antaa kahdella 7 päivän ajanjaksolla (viikkojen vaih- teessa) siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika:

Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähin- tään 24 tuntia viikossa.

Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen:

Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraa- vissa tapauksissa:

1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,

2) työaikalain 21 §:ssä mainitussa hätätyössä,

3) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä, tai

4) jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

Viikkolepokorvaus:

Työntekijälle on korvattava edellä 3 ja 4 alakohdissa tarkoitettuun työ- hön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä

pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykälässä tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei siitä työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös peruspalkan suuruisena rahakorvauksena.

Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja työn- tekijän kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seu- raavan palkanmaksun yhteydessä.

Vapaapäivät:

Pääsääntönä pidetään sitä, että työntekijöillä on viikon aikana kaksi pe- rättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikon- päivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai.

JHL ry:n osalta noudatetaan lisäksi seuraavaa:

Jollei viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan sisälly kahta kokonaista kalenterivuorokautta, vapaa-ajan pituuden tulee olla vähintään 54 tuntia.

12. Lisä- ja ylityö

Ylityötä on 3 tai 4 kohdan mukaisen säännöllisen vuorokautisen tai vii- koittaisen taikka jaksottaisen työajan lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.

Lisätyötä on esimiehen määräyksestä arkipyhäviikkojen 5 kohdan mu- kaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauan- taiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa ylityötä on toimisto- työssä 30 tunnin lisäksi ja viikkotyössä 30 tunnin 15 minuutin lisäksi sekä jaksotyössä kolmen viikon pituisena ajanjaksona 106 tunnin 45 mi- nuutin lisäksi tai kahden viikon pituisena ajanjaksona 68 tunnin 30 mi- nuutin lisäksi tehty työ.

Jos työntekijä on ollut poissa työstä vuosiloman, sairauden, raskauden tai synnytyksen taikka työaikapankkivapaan vuoksi, pidetään poissaolo- aikaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista tai työjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena pidetään tällöin vahviste- tun työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa.

12 a.Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden pituisen seurantajakson aikana.

13. Ylityökorvaus

Toimistotyössä sekä viikkotyössä maksetaan

1) vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 pro- sentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perus- tuntipalkka; ja

2) viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta ylityökor- vauksena 50 prosentilla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 prosentilla koro- tettu perustuntipalkka.

Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa 2 koh- dassa tarkoitettua viikoittaista ylityökorvausta.

Jaksotyössä maksetaan ylityön 18 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökor- vauksena 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla koro- tettu perustuntipalkka.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa ja 3 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuo- denpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa maksetaan toimistotyössä ja viikkotyössä viikoittaisen yli- työn 16 ja jaksotyössä ylityön 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökor- vauksena 50 prosentilla korotettu perustuntipalkka.

14. Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla

Toimisto-, viikko- ja jaksotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauk- sena perustuntipalkka.

Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta maksetaan ylityö- korvausta.

Toimisto- ja viikkotyössä ei vuorokautisia ylityötunteja oteta mukaan las- kettaessa lisätyökorvausta.

15. Yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana

Yli- ja lisätyökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

16. Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästö- vapaaseen

Sopiessaan 43 §:ssä tarkoitetusta säästövapaasta työnantaja ja työnte- kijä voivat sopia tämän pykälän 13, 14 ja 18 kohdan mukaisen, kulu- massa olevalta ja sitä seuraavilta viideltä kalenterivuodelta kertyvän lisä- ja ylityöperusteisen vapaan yhdistämisestä säästövapaaseen.

17. Eräiden ylempien toimihenkilöiden työaikakorvaukset

Liikelaitoksissa noudatettavista eräitä ylempiä johtavassa asemassa olevia työntekijöitä koskevista työaikakorvauksista sovitaan yrityskohtai- sesti.

18. Perustuntipalkka ja kuukausipalkanjakajat

Korvausten ja lisien perusteena oleva perustuntipalkka on toimisto- työssä 1/160 sekä viikko- ja jaksotyössä 1/163 kuukausipalkkaisen työn- tekijän kuukausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukai- sesti toistuvat kiinteät lisät.

Tuntipalkkaisen työntekijän perustuntipalkkana pidetään hänen yksin- kertaista tuntipalkkaansa.

19. Iltatyölisä

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta iltatyölisää.

Kello 18.00–21.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi iltatyölisään oikeuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät makse- taan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Huomautus:

Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.

20. Yötyölisä

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yötyölisää.

Kello 21.00–06.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen pe- rusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi yötyölisään oikeuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät makse- taan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyölisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vä- hintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kui- tenkin enintään kello 12.00 saakka.

Huomautus:

Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.

21. Työsuhteisten iltavuorolisä

Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan iltavuorolisänä tunnilta 15 pro- senttia perustuntipalkasta.

Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

22. Työsuhteisten yövuorolisä

Kaksi- ja kolmivuorotyössä työstä maksetaan yövuorolisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta.

Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

23. Lauantaityökorvaus

Jaksotyössä maksetaan muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 06.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvauk- sena tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta. Jos lauantaityökorvauk- seen oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritet- tava ylityökorvaus laskettuna perustuntipalkasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lauantaityökorvausta voidaan suorittaa myös niille viikkotyöajan alaisille työntekijöille, jotka noudattavat jakso- työaikaan rinnastettavaa työaikaa.

Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aattopäivänkorvausta eikä myöskään, mikäli muu työvuoro kuin lau- antaityövuoro tai osa siitä on sisäänteon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.

24. Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja va- punpäivänä kello 00.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä makse- taan sunnuntaityökorvauksena tunnilta perustuntipalkkaa vastaava kor- vaus.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päi- vänä kello 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Jos työ on yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perus- tuntipalkasta.

25. Aattopäivänlisä

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona klo 00.00–18.00 vä- lisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä tunnilta pe- rustuntipalkkaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus las- kettuna perustuntipalkasta.

26. Hälytysluonteinen työ

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta ar- vaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsu- taan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytys- luonteiseen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamatto- maan tilanteeseen. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päi- vystyksessä tai jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysy- myksessä ole hälytysluonteinen työ.

Jos viikko- tai jaksotyöajan alainen työsuhteinen työntekijä kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällai- seen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yh- den tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työn- tekijälle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä työntekijä välit- tömästi jatka varsinaista työtään.

Hälytysluonteisesta työstä maksetaan viikko- ja jaksotyöajan alaiselle työsuhteiselle työntekijälle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tun- nilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen. Jos kutsu työhön anne- taan klo 18.00–06.00 välisenä aikana tai työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, maksetaan työajalta heti 100 %:lla korotettu palkka, kui- tenkin enintään aamulla klo 06.00 saakka. Hälytysluonteisen työn tun- neilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.

Huomautus:

Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.

27. Xxxxxxx työaika työaikakorvausten laskennassa

Jos työntekijä noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloittees- taan liukumarajojen puitteissa yrityksen aukioloajan ulkopuolella tai vir- kistystaukoa lyhentäen työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan lasket- taessa korvauksiin tai lisiin oikeuttavaa aikaa. Työskentely tällaisena liu- kuma-aikana otetaan huomioon laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeut- tavaa aikaa vain, jos työskentely perustuu asianmukaiseen määräyk- seen.

28. Eräät työsuhteisia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat korvaus- järjestelyt

Viikko- ja jaksotyössä tunti- ja urakkapalkkaiselle työntekijälle makse- taan mahdollisen työpalkan lisäksi säännöllistä työaikaa vastaava kes- kituntiansion mukainen erillinen korvaus helatorstailta, toisen pääsiäis- päivän ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan ta- paninpäivän jälkeiseltä lauantaipäivältä sekä muuksi päiväksi kuin lau- antaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta loppiaispäivältä.

Keskituntiansio lasketaan edellisen tilikauden perusteella, ellei yritys- kohtaisesti ole keskituntiansion laskemisesta toisin sovittu.

Viikkotyössä muulle kuin keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle maksetaan työpalkan lisäksi erillisenä korvauksena 50 % yksinkertai- sesta tuntipalkasta pääsiäislauantaina ja juhannusaattona tehdystä työstä, joka ei ole ylityötä, edellyttäen, että asianomaisen viikoittainen työaika ylittää tällöin 30 tuntia 15 minuuttia.

Tässä pykälässä tarkoitetuilla korvausjärjestelyillä ei muuteta ylityökor- vauksen laskentaperusteita.

29. Varallaolo

Varallaolo määräytyy työaikalain mukaan.

30. Työaikapankki

Yrityksissä voidaan joko ottaa käyttöön työaikalain 14 §:n mukainen työ- aikapankki tai noudattaa liitteenä 4 olevaa työaikapankkisuositusta ja ohjeita työaikapankkijärjestelmästä.

31. Joustotyöaika

Työaikalain 4 luvun 13 §:n mukaisessa joustotyöajassa tasoittumisjak- son pituus on enintään 26 viikkoa.

PALKKA JA PALKANMAKSU ‌

5 § Oikeus palkkaukseen ‌

Työntekijän oikeus sopimusten mukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päi- västä, jona hän ryhtyy hoitamaan tehtäviään. Oikeus palkkaukseen päättyy palvelussuhteen päättyessä.

Palvelussuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteutetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.

Työntekijälle ei makseta palkkaa sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajalta, jonka alusta hänelle maksetaan häntä koskevan eläkelain mukainen työky- vyttömyyseläke.

Oppisopimussuhteessa olevien sekä muiden harjoittelijoiden ja työllistämis- tuella palkattujen palkka määritellään yrityskohtaisesti.

6 § Palkanmaksu ‌

Kuukausipalkkaiselle työsuhteiselle työntekijälle palkka maksetaan kerran kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä ja tunti- ja urakkapalkkaiselle kaksi kertaa kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä ja seuraavan kuu- kauden 15. päivänä jälkikäteen.

Huomautus:

Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.

Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan ka- lenterikuukauden loppuun mennessä.

Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan rahalaitokseen.

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäi- vinä.

7 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo ‌

Laskettaessa kuukausipalkkaisen työntekijän osa-ajan palkkaa tai vähen- nettäessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän ja työ- tunnin palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien työpäivien tai työtuntien lukumäärällä, ellei yrityskohtaisessa työehtosopi- muksessa toisin sovita. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saa- dun tunti- tai päiväpalkan perusteella.

Tuntipalkkaisen työntekijän osalta maksetaan vajaan kalenterikuukauden palkka tehtyjen työtuntien perusteella.

8 § Palkkaus ‌

Yrityksissä voidaan soveltaa kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka muo- dostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkanosasta sekä työsuorituk- seen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Palkkausjärjestelmään voi kuulua myös yrityskohtaisesti päätettävä tulos- palkkaus.

Yrityksissä sovellettava yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja palkkauspe- rusteet sovitaan yrityksissä erikseen.

KUSTANNUSTEN KORVAUS ‌

9 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen ‌

Matkakustannusten korvaamisesta ja muuttokustannusten korvaamisesta tehdyt sopimukset ovat erillisinä liitteinä 2 ja 3.

POISSAOLOT JA TERVEYDENHUOLTO ‌

10 § Poissaoloajan palkka ‌

Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin virkavapauden tai työstävapautuksen osalta ole toisin sovittu.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka määräytyy sovitun henkilökohtaisen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mukaisesti.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työsuhteisen työntekijän palkka säännöllisen työ- ajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti.

SAIRAUSPOISSAOLOT ‌

11 § Oikeus sairauslomaan ‌

Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairau- desta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoita- masta tehtäviään.

11 a § Osa-aikainen sairauspoissaolo ‌

Tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osa-aikaisesta sairaus- poissaolosta on voimassa mitä työsopimuslain 2 luvun 11 a §:ssä sääde- tään.

11 b § Korvaava työ ‌

Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kan- nalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomioon liitteenä 5 oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huo- mioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.

12 § Työntekijän palkka sairausloman ajalta ‌

Työntekijälle maksetaan sairausloman ajalta täysi palkka työsuhteen yhden- jaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen Palkallisen ajanjakson kestoaika pituus

1 kuukausi mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukau- den, maksetaan työntekijälle 50 % täydestä sairausajanpalkasta

sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairaus- vakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän ku- luessa viimeisestä sairausajan päivästä, työntekijällä ei ole oikeutta uuteen 1 momentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka suoritetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajanjaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan tekemän ratkaisun perusteella.

13 § Työntekijän sairausajan palkan perusteet ‌

Viikko- ja kuukausipalkkaisen työntekijän 10 §:n mukaista palkkaa ei vähen- netä sairausloman ajalta siltä osin kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtun- neilta määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukai- sesti.

Viikko- ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kutakin sairausloma- päivää kohden 1/254 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä, vuosilomamääräysten mukaiseen vuosiloma- lisään oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä.

14 § Terveydenhuoltokulujen korvaus Yleistä ‌

Työntekijällä on oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa sai- rauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta palvelujen tuotta- jalta tai poikkeustapauksessa muulta palvelujen tuottajalta.

Etuudet annetaan palkallisen loman aikana ja palkattomankin loman siltä ajalta, jolta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Myös siltä ajalta, jolta työntekijä saa kuntoutus- tukea ja hänen siis voidaan odottaa palaavan yrityksen palvelukseen, etuu- det annetaan työnantajan kanssa sovitun kuntoutussuunnitelman edellyttä- mällä tavalla. Lomautusaikana etuudet annetaan vain siinä tapauksessa, että sairaus on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista.

Korvattavuuden yleiset edellytykset

Sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan korvausta vain siltä osin, minkä suoritettu tutkimus tai annettu hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, työntekijän terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut hänelle

maksamaan. Sairaanhoitopalvelut hankitaan työnantajan osoittamalta pal- velujen tuottajalta.

Sairaanhoito

Työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon kuuluu:

1) Yleislääkäritasoinen avosairaanhoito, joka käsittää lääkärin antaman hoidon, hänen suorittamansa mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen tutkimuksen sekä hänen määrää- mänsä tarvittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset, radiologiset tutki- mukset ja muut vastaavat tutkimukset.

2) Erikoislääkärin tutkimus sillä edellytyksellä, että erikoislääkäri toimii työ- paikan työterveyslääkärin toimeksiannosta lausunnon antajana työnte- kijän sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä.

3) Työterveyslääkärin määräämä fysikaalinen hoito ja siihen liittyvä tar- peellinen esikäsittely, mikäli hoidon antaa fysioterapeutti tai hoito anne- taan fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä hoi- tolaitoksessa.

4) Lääkärin todistuksen tai lausunnon laatiminen sairaudesta johtuvan työ- kyvyttömyyden osoittamiseksi, sairausvakuutuslain nojalla kokonaan korvattavien lääkkeiden saamiseksi, kuntoutuksen tarpeellisuuden osoittamiseksi sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläk- keen hakemiseksi.

Sairaanhoito täydentää lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja muuta terveydenhoitoa ja on osa kokonaisvaltaista työpaikkaterveyden- huoltoa. Työterveyshuollossa ja sairaanhoidossa käytetään osittain samoja tutkimuksia ja toimenpiteitä. Vaikka tutkimus tai toimenpide ei edellä olevan mukaisesti kuuluisikaan työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon, sen maksaminen työnantajan toimesta voi silti olla perusteltua sen vuoksi, että se sisältyy työnantajan järjestämään työkykyä ylläpitävään toimintaan. Jos toimenpide kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, työnantajan on mak- settava sen kustannukset lain perusteella.

15 § Erinäisiä määräyksiä ‌

Mitä edellä 12–13 §:ssä on todettu, sovelletaan myös, milloin työntekijän ei voida 11 §:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhtee- seensa kuuluvia tehtäviä taikka milloin työntekijä on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai sanotun lain 17 §:n nojalla eristetty, sekä tapauksessa, jolloin päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.

LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT ‌

16 § Xxxxxx äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoi- tovapaaseen ‌

Työntekijällä on oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaa- seen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

17 § Äitiysvapaan, isyysvapaan ja adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus ‌

Lapsen äidille maksetaan edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Xxxxxx äidin kanssa samassa taloudessa asuvalle isälle maksetaan edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka isyysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 6 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Jos työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adoptioon välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä äitiys- ja isyysva- paan palkan maksamisen osalta, mikäli työntekijä on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 11§:n mukaista adoptiovanhemmalle maksetta- vaa vanhempain- tai isyysrahaa.

Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen pal- veluksessa välittömästi ennen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan alka- mista vähintään kuusi kuukautta.

18 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus ‌

Työntekijälle maksetaan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa tilapäisen hoitovapaan ajalta (TSL 4:6 § enint. 4 työpv.), kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä, 13 §:n mukainen palkka.

Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoita- miseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lap- sen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sai- raudesta vaaditaan.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään avio- puolisostaan sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suoritta- misen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opis- kelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakot- tavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYISMÄÄ- RÄYKSET ‌

19 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle ‌

Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys- tai isyys- rahaan siirtyy sairausloman, äitiys- tai isyysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, äitiys- tai isyysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.

Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairaus- loman, äitiys- tai isyysvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä mää- räyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivä-, äitiys- tai isyysrahan hakemista varten.

Jos työntekijä laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairausloman, äitiys- tai isyysvapaan ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys- tai isyysrahan määrällä.

Tässä pykälässä olevia määräyksiä sovelletaan myös 15 §:ssä tarkoite- tuissa tapauksissa.

20 § Työntekijän vilpillisyys ‌

Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mu- kaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olen- naisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle tämän sopimuksen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.

ERÄÄT MUUT POISSAOLOT ‌

21 § Poissaolo pakottavista perhesyistä ‌

Työntekijällä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

22 § Opintovapaa ‌

Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä opintovapaasta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.

23 § Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta ‌

Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta tehtävistään opintoja, harjoitte- lua tai muualla työskentelyä varten, voidaan asianomaisen yrityksen harkin- nan mukaan maksaa 10 §:n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtävistä maksettavien palkkojen erotus, milloin opinnot, harjoittelu tai muu- alla työskentely ovat omiaan edistämään yrityksen tehtävien suorittamista.

24 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot ‌

Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vam- maisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, ovat palkallisia vapaapäiviä si- ten kuin jäljempänä on sovittu.

Työntekijälle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tarkoi- tettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se työntekijän tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäivältä makse- taan 10 §:n mukainen palkka.

Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hä- nen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän avio- puolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa talou- dessa asuvaa avopuolisoa. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn pari- suhteen toinen osapuoli.

25 § Koulutukseen liittyvät korvaukset ‌

Työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen tai yhteisen koulutuksen sekä Ay-koulutuksen osalta maksettavista korvauksista on määräykset liit- teessä 6.

26 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus ‌

Työntekijälle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 §:n nojalla väestönsuojelu- koulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen 10 §:n mukainen palkka vä- hennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain (1438/2007) 11 luvun 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.

Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosi- lomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.

27 § AY-kokoukset ‌

Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdol- lista, myöntää vapautus työstä kokouksen ajaksi hänen osallistuessaan AKAVA ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Suomen Ammattiliittojen Kes- kusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Toimihen- kilökeskusjärjestö STTK ry:n sekä Ammattiliitto PRO ry:n ylimpien päättä- vien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto, hal- litus tai sopimusalaneuvottelukunta, silloin kun niissä käsitellään työ- ja vir- kaehtosopimusasioita. Poissaoloajalta maksetaan 10 §:n mukaista palkkaa.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

28 § Muu poissaolo ‌

Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstävapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.

29 § Estyminen hakemasta työstävapautusta ‌

Jos työntekijä on hyväksyttävästä syystä estynyt hakemasta työstävapau- tusta, hänellä on kuitenkin oikeus palkkaan asianomaista poissaoloa koske- vien sopimusmääräysten mukaisesti. Poissaolon syy on ilmoitettava työnan- tajalle välittömästi esteen poistuttua.

30 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen ‌

Työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta tehtäviään tilapäisesti kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitamisen vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.

VUOSILOMA JA LOMARAHA ‌

Yleiset säännökset

31 § Soveltamisala ‌

Liikelaitosten palveluksessa olevien työntekijöiden vuosilomiin sovelletaan vuosilomalakia (162/2005) osana tätä työehtosopimusta, jollei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

Osakeyhtiöiden työntekijöiden vuosilomaan sovelletaan osana tätä työehto- sopimusta vuosilomalakia (162/2005) sekä lisäksi sitä, mitä osakeyhtiössä työnantajan ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kesken vuosilomasta ja vuosilomapalkasta on sovittu.

32 § Määritelmiä ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään tässä sopimuksessa

1) lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy;

2) vuosilomalain 4 §:n 2) kohdassa tarkoitettu lomakausi on 1.6. alkava ja

30.9. päättyvä ajanjakso;

3) Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, ju- hannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

Vuosiloman pituus

33 § Vuosiloman pituus ‌

Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momenttien mukaisesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mukaan. Jos kuitenkin työntekijällä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta, hän saa vuosilomaa taulukon C mukaan.

Taulukko A

Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia

Vuosilomapäivät

Taulukko B

Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mu- kaan.

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia

Vuosilomapäivät

Taulukko C

Kun työntekijällä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palve- lusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta, vuosilomaa ansaitaan kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia

Vuosilomapäivät

Jos työntekijä ennen lomavuoden päättymistä saavuttaa tämän pykälän 1 momentin toisen virkkeen mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palve- lusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta tästä xxxxx- xxx xxxxx pidennyksen. Xxxxx pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivää.

Mikäli työntekijä saavuttaa ennen palvelussuhteen päättymistä palvelusajat, jotka oikeuttavat tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettujen taulukoiden B tai C mukaiseen lomaan, hän saa työsopimussuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakorvausta kuten ky- seisessä momentissa on sanottu.

34 § Työssäolon veroinen aika ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroi- sina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:

1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuk- sen aikana. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosi- lomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää loman- määräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lu- kien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä siihen määrään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;

2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen tai siviilipalvelus- laissa tarkoitetun täydennyspalveluksen takia tai määrättynä maanpuo- lustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai va- pautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;

3) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuk- sen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;

4) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusra- haa.

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään myös

1) niitä työpäiviä, joina työntekijä on ollut pois työstä kunnanvaltuuston tai

-hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokouksen, asevelvolli- suuslaissa (1438/2007) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60-vuotispäi- vän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautauspäivän taikka perheen- jäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönne- tyn palkallisen vapautuksen aikana;

2) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten; sekä

3) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuessaan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjär- jestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtosopimusasioita.

35 § Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika ‌

Tämän sopimuksen 33 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä edellytettyä 15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon tässä pykälässä mai- nitut ajat.

Vuosilomaan oikeuttavaa on seuraava päätoiminen palvelusaika:

1) nykyisen työnantajan palvelus;

2) palvelus muun työnantajan palveluksessa tehtävissä, joista on olen- naista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa, kuitenkin yhteensä enintään 8 vuotta;

3) varusmiespalvelus ja aseellisesta palveluksesta vapautettuna suoritettu aseeton palvelus sekä siviilipalvelusaika, siltä osin kuin se ei ylitä 240 päivän palvelusaikaa;

4) ajat, jotka on mainittu tämän sopimuksen 34 §:ssä sekä myös muut kuin 34 §:ssä tarkoitetut työstä vapautukset, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkaa.

36 § Vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan laskeminen ‌

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päi- vänä.

Päätoimiseksi katsotaan sellainen työ, jossa työaika on keskimäärin vähin- tään 20 tuntia viikossa.

Mikäli päätoimisuuden edellytys ei jonkin osa-aikaisen palvelussuhteen osalta täyty, luetaan osa-aikatyöstä vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi se osuus, joka vastaa osa-aikatyön suhteellista osuutta kyseistä tehtävää vas- taavan kokoaikaisen tehtävän säännöllisestä työajasta.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

37 § Vuosilomapalkan maksaminen ‌

Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.

38 § Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä ‌

Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada sovittu palkkansa loman ajalta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräyty- essä tämän pykälän 6 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosilo- mapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymis- vuoden aikana ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaa ja lomakorvausta määrättä- essä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset työaikalain mu- kaan maksettavat lisäpalkat, jotka on sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosiloma- lisää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäl- jempänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sunnuntai- työ- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perustuvia lisäpalkkoja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitelman mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännesvuoden aikana.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmää- räytymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoit- tamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poike- ten kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosiloma- palkka 33 §:n taulukossa A tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 33 §:n taulukossa B tarkoitetuissa tapauksissa 13 prosenttia ja 33 §:n taulukossa C tarkoitetuissa tapauksissa 16 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lu- kuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä mak- settavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa tämän pykälän 4 momenttia ei sovelleta näissä tapauksissa.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta loman- määräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan al- kamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

39 § Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakor- vaus sekä lomaraha ‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työsken- telee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakorvauk- sen sekä lomarahan laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että edellisenä lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työnteki- jälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi mak- settavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha saadaan alla olevia taulu- koita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu

keskituntiansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella las- ketuilla asianomaisilla kertoimilla.

Taulukko A

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33

§:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon A mukai- seen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Lomapalkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	2	16,00	8,00
2	4	31,00	15,50
3	6	51,92	22,25
4	8	64,80	28,80
5	10	86,40	36,00
6	13	108,00	43,20
7	15	130,63	50,80
8	17	145,00	58,00
9	19	160,36	65,60
10	21	183,00	73,20
11	23	199,31	81,20
12	25	241,00	96,40

Taulukko B

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33

§:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon B mukai- seen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Lomapalkka- kerroin	Lomaraha-ker- roin
1	3	23,41	11,71
2	5	45,58	18,99
3	7	65,76	29,23
4	10	82,78	35,64
5	13	108,83	46,56
6	16	126,72	53,98
7	19	153,27	65,08
8	21	171,51	72,66
9	24	198,54	83,95
10	26	217,15	91,69
11	28	244,64	103,17
12	30	263,60	111,06

Taulukko C

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33

§:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun taulukon C mukaiseen lo- maan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Lomapalkka- kerroin	Lomaraha-ker- roin
1	3	23,41	11,71
2	5	45,57	22,79
3	8	65,76	32,88
4	10	85,53	42,77
5	13	107,43	53,72
6	15	129,54	64,77
7	22	188,02	75,93
8	25	210,71	87,19
9	28	233,61	98,56
10	31	256,71	110,02
11	34	280,03	121,59
12	38	333,16	133,27

Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosiloma- palkka ja lomakorvaus sekä lomaraha.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosi- lomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä tässä pykälässä taulu- koissa a-c olevat lomaoikeutta vastaavat kertoimet kerrotaan viikon säännöl- listen työtuntien lukumäärän ja luvun 38 tuntia 15 minuuttia osamäärällä.

40 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lo- makorvaus ‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työsken- telee alle 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosiloma- lain 12 §:n mukaisesti.

Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukai- sesti.

Vuosiloman antaminen

41 § Vuosiloman antamisajankohta ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika.

Se osa ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden kesä- kuun 1 päivää.

42 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 10 lomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjak- solle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen kesäkuun 1 päivää. Lisäksi saadaan so- pia 10 lomapäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden ku- luessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukaisesti sopia, että vuosilomasta 5 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työai- kana.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on vuosilomalain 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat so- pia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

43 § Vuosilomapäivien kuluminen ‌

Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhennettynä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisäl- tyvät työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjaksoon sisältyvien lomapäiviä ku- luttavien arkipäivien lukumäärä.

44 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi ‌

Xxxxxxx työntekijä vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapa- turman johdosta työkyvytön tai erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaan vuoksi työstä vapautettuna, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siir- rettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijällä on vastaava oikeus lo- man tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että työntekijä loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainva- paata varten.

45 § Vuosiloman säästäminen ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 27 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man säästämiseen mitä tässä pykälässä on sovittu.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 33 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan määräytyvästä vuosilomasta 15 päivää ylittävä osa ja toi- sen virkkeen mukaan määräytyvästä vuosilomasta 20 päivää ylittävä osa.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajan- kohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Erinäiset säännökset

46 § Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset ‌

Mikäli työntekijä siirtyy Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n erityisalojen jä- senyrityksestä muun yrityksen palvelukseen taikka palvelussuhteesta toi- seen, eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu lomakorvausta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, mikäli asianomainen sitä pyytää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.

Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuh- teen perusteella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomai- nen on loman tai sen osan alkaessa.

47 § Lomaraha ‌

Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtai- sesti ole toisin sovittu:

Lomarahan määräytyminen

Työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mu- kaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Jos työntekijä on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää lomarahan suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mu- kaista palkkaa, jonka työntekijä saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työsopi- muksensa perusteella.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on tämän sopimuksen 33 §:ssä olevan taulukon A tarkoittamassa tapauksessa 4 prosenttia, taulukon B tar- koittamassa tapauksessa 5 prosenttia ja taulukon C tarkoittamassa tapauk- sessa 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuu- kausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumää- rällä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työsken- telee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset tä- män sopimuksen 39 §:ssä.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palvelus- suhteen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut palvelussuhteen päättymis- hetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy siviilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhan- turvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, jo- hon Suomi on virallisesti liittynyt, tai palvelus sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymä- hetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden tämän sopi- muksen 33 §:n 2 momentin mukaiseen pidempään lomaan, hänellä on oi- keus lomarahaan myös näiden päivien osalta.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä loman- määräytymiskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa lomaraha palkalliseksi vapautukseksi työstä. Palkallista vapaata myönnetään siten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausipalkasta kutakin va- paana annettavaa työpäivää kohti. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu kuukausipalkka saadaan kertomalla tä- män sopimuksen 39 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 163. Lomaraha voidaan vaihtaa palkalliseksi vapaaksi myös noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskoh- taisesti sopijapuolten kesken sovittu. Xxxxxxxx on vaihdettava vapaaksi si- ten, että vapaata muodostuu täysiä päiviä.

Lomarahaa koskevat erityismääräykset

Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa suori- teta. Lisäksi voidaan sopia lomarahan suorittaminen määräytyväksi yrityk- sen tuloksen perusteella tai muulla perusteella. Tällöin ei sovelleta tämän pykälän määräyksiä.

MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

48 § Jäsenmaksujen perintä ‌

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, allekir- joittaneen työntekijäyhdistyksen alayhdistyksen jäsenmaksut työntekijältä, hänelle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilittää yh- distyksen ilmoittamalle pankkitilille.

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

49 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

Vakuutuksen sijasta voidaan myöntää 1 momentissa tarkoitettua ryhmähen- kivakuutusta vastaava etu Valtiokonttorin toimesta.

50 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa.

Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimie- hensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työn- antajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään selvittämään mahdollisimman nopeasti yrityksen ja luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen välillä.

Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytä- kirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimieli- syyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa työehtosopimuksen osapuolten käsiteltäväksi.

Siinä tapauksessa, etteivät osapuolet ole voineet sopia syntyneistä erimieli- syyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

51 § Työrauhalauseke ‌

Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.

52 § Selviytymislauseke ‌

(Määräaikainen määräys voimassa 29.2.2024 asti)

Mikäli sopimuksen piirissä oleva yritys joutuu sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudel- leen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelli- seen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yrityksen toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskau- della.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

53 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 25.3.2022 - 29.2.2024.

Työehtosopimuksen voimassaolo jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerral- laan, ellei sitä irtisanota jommaltakummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

LIITE 1: VIRKASUHTEISIA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET ‌

1 § Virkasuhteisten iltatyökorvaus

Työehtosopimuksen 4 § 20 kohdan sijasta virkasuhteisen henkilön osalta noudatetaan seuraavaa:

Kello 18.00–21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökor- vauksena tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.

2 § Virkasuhteisten yötyökorvaus

Työehtosopimuksen 4 § 21 kohdan sijasta virkasuhteisen henkilön osalta noudatetaan seuraavaa:

Kello 21.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökor- vauksena tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta.

Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yö- työkorvausta myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähin- tään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.

3 § Virkasuhteisten hälytysluoteinen työ

Työehtosopimuksen 4 § 27 kohdan sijasta virkasuhteisen henkilön osalta noudatetaan seuraavaa:

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaa- mattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan va- paa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluonteiseen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilantee- seen. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä tai jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluontei- nen työ.

Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta ai- heutuvasta häiriöstä maksetaan virkamiehelle perustuntipalkan suuruinen hälytysraha.

4 § Virkasuhteisten palkanmaksupäivä

Työehtosopimuksen 6 § 1 momentin sijasta virkasuhteisen henkilön osalta noudatetaan seuraavaa:

Virkamiehen palkka maksetaan kultakin kalenterikuukaudelta sen 15. päi- vänä. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetylle voidaan maksaa palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä arkipäivänä.

5 § Virkamiehen palkkaus purku-, viraltapano- ja välittömän irtisanomisen tilanteissa sekä virantoimituksesta pidättämistilanteissa

Virkamiehen palkkauksen osalta virkasuhteen purku-, viraltapano- ja välittö- män irtisanomisen tilanteissa sekä virantoimituksesta pidättämistilanteissa noudatetaan, mitä niistä on sovittu valtion virka- ja työehtosopimuksen 52 ja 53 §:ssä.

LIITE 2: SOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA ‌

1 § Soveltamisala ja korvausten toissijaisuus

Tätä sopimusta sovelletaan työntekijöiden kotimaassa ja ulkomailla teke- mien matkojen matkakustannusten korvaamiseen, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustan- nusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, suo- riteta matkakustannusten korvauksia matkamääräyksen antaneen yrityksen varoista vain siltä osin kuin toimeksiantajan maksamat korvaukset ovat näi- den määräysten mukaisia korvauksia pienemmät.

2 § Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut matkan johdosta.

Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti matkakustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päi- värahaa, ateriakorvausta, majoittumis- tai hotellikorvausta ja yömatkarahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erillis- korvauksia.

3 § Matkan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellai- nen matka, jonka työntekijä esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoi- tamista varten työpaikan ulkopuolelle.

Tässä sopimuksessa tarkoitettuna matkana ei pidetä matkaa asianomaisen asunnolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja ta- kaisin.

Työpaikalla tarkoitetaan asianomaisen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskentelee, tai mikäli hänellä ei työn luonteen vuoksi ole kiinteää toimipaik- kaa, sitä vastaavaa paikkaa.

4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen

Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa henkilön lähte- misestä työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työ- paikkaansa tai asuntoonsa.

Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen pa- laa työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uu- sien työmääräysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työ- tehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.

5 § Matkan tekotapa

Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtä- vien tarkoituksenmukaisen ja turvallisen suorittamisen on mahdollista. Mat- kan kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkus- tamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, työn- tekijän mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvauk- set, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.

Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.

6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta seuraavasti:

Autolla:

Kunkin 1.1. alkavan vuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden

5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 1.1. – 31.12.2022 väliseltä ajalta 46 senttiä kilometriltä ja seuraavilta kilometreiltä 38 senttiä kilometriltä.

Edellä mainitut kilometrikorvaukset suoritetaan korotettuina seuraavissa ta- pauksissa:

1) 8 senttiä silloin kun tehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kul- jettamista autoon kiinnitettynä ja 12 senttiä silloin, kun tehtävien suorit- taminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä sekä 23 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan kuljettamista autoon kiinnitettynä, ja

2) 3 senttiä silloin, kun

a) asianomainen joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri,

b) asianomainen on tehtävien vuoksi joutunut autossaan kuljettamaan koiraa, tai

3) 10 senttiä silloin, kun tehtävien hoito edellyttää liikkumista autolla met- säautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla, ky- seisten kilometrien osalta, sekä

4) 3 senttiä henkilöltä silloin, kun asianomainen kuljettaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on hänen työnantajansa asiana.

1.1.–31.12.2022

Moottoripyörällä:

35 senttiä/5000 ensimmäistä km ja 30 senttiä/seuraavat km:t

Moottoriveneellä:

alle 50 hv/80 senttiä/km ja yli 50 hv/116 senttiä/km

Moottorikelkalla:

110 senttiä/km

Mönkijällä:

104 senttiä/km

Mopolla:

19 senttiä/km

Muulla tavalla:

11 senttiä/km

Ajokilometrien laskentakausi vaihtuu kalenterivuoden vaihtuessa.

Milloin ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syistä johtuen oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tä- män pykälän mukaisesti.

Jos työntekijä, jolla on verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita kos- kevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työ- matkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoaine- kulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä.

7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamis- taan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljetta- misesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttä- mättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Taksin sekä tilaus- tai vuokra-ajoneuvon käytöstä aiheutuva kustannus voi- daan korvata, jos sen käyttö on perusteltua ottaen huomioon 5 §:n edelly- tykset.

Lentokentällä, rautatieasemalta ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä auton seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enin- tään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohti.

8 § Eräät erilliskorvaukset

Työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tosit- teiden mukaisesti seuraavat kulut:

1) lentokenttävero,

2) ulkomaanmatkoilla passi- ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3) ulkomaanmatkoilla matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1600 euroa vakuutusmäärästä sekä enintään 31 päivää kestävää mat- kaa varten otetun kertamatkustajavakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se oikeuttaa matkasairaudesta, tapaturmasta tai matkan pe- ruuntumisesta tai keskeytymisestä aiheutuviin kulukorvauksiin, tai koko vuoden ajaksi otetun matkustajavakuutuksen enintään 50 euron vakuu- tusmaksu,

4) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja te- lekopiokulut asiallisin perusteluin,

5) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

6) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

9 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus

Päivärahaa voidaan maksaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työntekijän asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaa- vasti asuntoon vai työpaikkaan.

10 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat

O s a p ä i v ä r a h a maksetaan, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia.

K o k o p ä i v ä r a h a maksetaan, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tun- nilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeut- taa uuteen kokopäivärahaan.

11 § Päivärahojen suuruus

Päiväraha maksetaan

1) osapäivärahana 1.1.–31.12.2022 väliseltä ajalta 20 euroa jokaiselta päi- värahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 10 §:n 1 momentissa mainitut vähimmäisajat, ja

2) kokopäivärahana 1.1.–31.12.2022 väliseltä ajalta 45 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käy- tetty 10 §:n 2 momentissa mainittu vähimmäisaika.

12 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla

Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Mikäli matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päivä- raha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Jos matka on kuitenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asi- anomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan.

Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, on asianomaisella oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ul- komailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta. Edellä tarkoitetun (65

%:n mukaisesti korvatun) täyden matkavuorokauden päätyttyä kotimaassa määräytyvät sen jälkeen alkavilta matkavuorokausilta päivärahat kotimaan korvausten mukaisesti.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päivä- raha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

Päivärahan määrät matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten 1.1.–31.12.2022 välisenä aikana ovat tämän sopimuksen liitteenä.

13 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin

Xxxxxxx työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tahi hotellihuoneen hintaan si- sältynyt ateria tai ateriat, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha kyseiseltä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennettuna.

Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyk- senä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ateriaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaa- vasti yhden aterian saaminen.

14 § Ateriakorvaus

Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan tavanomaisen ruo- kailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikas- taan tahi asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, maksetaan hänelle ateriakorvausta yksi neljäsosa 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kokopäivärahan määrästä.

15 § Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Xxxxxxx majoittumismaksuun sisältyy aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdolli- set verot ja maakohtaisen käytännön mukaisesti kiinteästi perittävät palve- lusrahat.

Milloin työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, mikäli se täyttää kohtuulliset vaatimukset. Mikäli työntekijä ei käytä työnantajan tarjoamaa majoitusta, korvausta maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi pe- rinyt majoituksesta järjestämässään majoituspaikassa.

Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut ma- joittumispaikkakunnalla klo 21.00–07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia tai on ollut matkalla tahi työtehtäviä hoitamassa muualla kuin kotipaik- kakunnallaan sanottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.

Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voi- daan ulkomailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa korvaus hotellihuoneen käytöstä myös muuna aikana.

16 § Yömatkaraha

Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuo- rokaudelta, josta matkaan on käytetty yli kymmenen tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00–7.00 välisenä aikana ja jonka ai- kana asianomaisella olisi ollut oikeus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.

Yömatkarahan suuruus on 14 euroa vuorokaudelta.

Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai hotellikorvausta tai hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan

hyttipaikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla lai- valla tai junassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua tahi milloin asianomai- sella ei muutoin ole työnantajan järjestämän maksuttoman majoituksen joh- dosta yöpymiskustannuksia.

17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset

Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työn- antajan järjestämille tahi sen muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä työntekijää, suoritetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takaisin 6,7 ja 9–13 sekä 15 §:n mukaisesti.

Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suorite- taan kurssiajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotel- likorvausta tai yömatkarahaa 9–16 §:n mukaisesti.

Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suoritetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 9 ja 10 §:ssä on päivärahan saamisen osalta ja 14 §:ssä ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu, kurssipäivärahaa seuraavasti:

1) 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen suuruinen, ja

2) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssiajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 75 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.

Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksutto- maan ruokailuun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestänyt myös maksuttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituk- sen, vähennetään kurssipäivärahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sa- nottua 25 %:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.

Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan ja työn- antaja on järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, ei suo- riteta majoittumiskorvausta eikä yömatkarahaa.

Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pi- detään osia eri kursseina.

Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alenne- taan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostu- muksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.

18 § Työntekijöiden matka-ajan palkka

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työnte- kijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaa- van palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdek- salta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suo- rittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

19 § Ennakko

Työnantaja voi maksaa ennakkoa tarvittaessa.

Työmatkasta aiheutuvien kustannusten maksamista varten käytetään työn- antajan maksuaikakorttia. Ennakkoa matkustamiskustannuksista tai majoit- tumis- ja hotellikorvauksista on oikeus saada vain, mikäli työntekijän käyt- töön ei ole luovutettu työnantajan maksuaikakorttia tai kohdemaassa ei voi maksaa maksukortilla.

Alle 24 tuntia kestävältä työmatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.

Ennakko maksetaan työntekijän pankkitilille.

20 § Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta matkalaskulla, joka on toimi- tettava työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.

Erityisestä syystä voi työnantaja määrätä, että korvausta on haettava edellä mainittua lyhyemmänkin kohtuullisen ajan kuluessa.

Työnantaja voi tarvittaessa maksaa korvauksen, vaikka korvausta ei ole ha- ettu määräajassa.

Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.

21 § Paikallinen sopiminen matkakustannusten korvauksista

Yrityksen tekemällä työehtosopimuksella voidaan tämän liitteen määräyk- sistä sopia toisin.

LIITE Ulkomaan päivärahat

ULKOMAAN PÄIVÄRAHAT 2022 LIITE ‌

Maa tai alue	Päivärahan enimmäismäärä €
Afganistan	47
Alankomaat	72
Albania	67
Algeria	60
Andorra	59
Angola	57
Antigua ja Barbuda	78
Arabiemiirikunnat	73
Argentiina	37
Armenia	54
Aruba	60
Australia	69
Azerbaidzan	54
Azorit	61
Bahama	76
Bahrain	73
Bangladesh	66
Barbados	73
Belgia	67
Belize	46
Benin	43
Bermuda	75
Bhutan	44
Bolivia	41
Bosnia ja Hertsegovina	51
Botswana	43
Brasilia	59
Britannia	68
Lontoo ja Edinburgh	72
Brunei	40
Bulgaria	57
Burkina Faso	38
Burundi	43
Chile	48
Cookinsaaret	68
Costa Rica	49
Curacao	50
Djibouti	71

Työmatkasta ulkomaille suoritetaan päivärahaa matkavuorokaudelta seuraavasti: Ulkomaan päivärahat

Dominica	54
Dominikaaninen tasavalta	53
Ecuador	55
Egypti	72
El Salvador	48
Eritrea	77
Espanja	65
Etelä-Afrikka	53
Etelä-Sudan	92
Etiopia	41
Fidzi	50
Filippiinit	65
Färsaaret	55
Gabon	87
Gambia	43
Georgia	42
Ghana	52
Grenada	64
Grönlanti	56
Guadeloupe	51
Guatemala	64
Guinea	69
Guinea-Bissau	37
Guyana	43
Haiti	48
Honduras	48
Indonesia	51
Intia	56
Irak	51
Iran	80
Irlanti	67
Islanti	75
Israel	87
Italia	66
Itä-Timor	46
Itävalta	68
Jamaika	51
Japani	76
Jemen	92
Jordania	80
Kambodza	59
Kamerun	54
Kanada	71
Kanarian saaret	63
Kap Verde	43
Kazakstan	45
Kenia	74

Keski-Afrikan tasavalta	92
Kiina	73
Hongkong	76
Kirgisia	39
Kolumbia	48
Komorit	33
Kongo (Kongo-Brazzaville)	61
Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa)	40
Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)	63
Korean tasavalta (Etelä-Korea)	81
Kosovo	50
Xxxxxxx	00
Kroatia	63
Kuuba	44
Kuwait	72
Kypros	61
Laos	47
Latvia	57
Lesotho	36
Libanon	92
Liberia	53
Libya	47
Liechtenstein	66
Liettua	55
Luxemburg	69
Madagaskar	40
Madeira	60
Makedonia	54
Malawi	68
Malediivit	60
Malesia	49
Mali	41
Malta	66
Marokko	69
Marshallinsaaret	55
Martinique	53
Mauritania	46
Mauritius	45
Meksiko	55
Mikronesia	50
Moldova	56
Monaco	92
Mongolia	39
Montenegro	59

Mosambik	45
Myanmar (Burma)	57
Namibia	39
Neitsytsaaret (USA)	51
Nepal	47
Nicaragua	42
Niger	46
Nigeria	76
Norja	71
Norsunluurannikko	73
Oman	66
Pakistan	33
Palau	77
Palestiinalaisalue	77
Panama	54
Papua-Uusi-Guinea	64
Paraguay	32
Peru	49
Portugali	62
Puerto Rico	57
Puola	57
Qatar	67
Ranska	70
Romania	59
Ruanda	36
Ruotsi	63
Saint Kitts & Nevis	59
Saint Lucia	71
Saint Vincent ja Grenadiinit	71
Saksa	66
Salomonsaaret	53
Sambia	58
Samoa	53
San Marino	61
Sao Tome ja Principe	85
Saudi-Arabia	68
Senegal	53
Serbia	63
Seychellit	74
Sierra Leone	57
Singapore	68
Slovakia	64
Slovenia	61
Somalia	67
Sri Lanka	39
Sudan	25
Suriname	72

Swazimaa	41
Sveitsi	78
Syyria	84
Tadzikistan	35
Taiwan	67
Tansania	49
Xxxxxx	00
Thaimaa	60
Togo	52
Tonga	53
Trinidad ja Tobago	70
Tsad	56
Tsekki	68
Tunisia	54
Turkki Istanbul	37 39
Turkmenistan	80
Uganda	43
Ukraina	70
Unkari	56
Uruguay	51
Uusi-Seelanti	72
Uzbekistan	31
Valko-Venäjä	51
Vanuatu	60
Venezuela	85
Venäjä Moskova Pietari	56 70 64
Vietnam	64
Viro	58
Yhdysvallat New York, Los Angeles, Washington	72 78
Zimbabwe	51
Maa, jota ei ole erikseen mainittu	46

LIITE 3: SOPIMUSMÄÄRÄYKSET MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMI- SESTA ‌

Soveltamisala 1 §

Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritettavaa korvausta.

Yleistä 2 §

Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siir- tämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

Muuttokustannuksina korvataan:

1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta matkakustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuk- sen mukaisesti,

2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättö- mät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista,

4) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liitty- vää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

Muuttoraha 3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista

kustannuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 2186,44 euroa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

Erityissäännöksiä 4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kulje-

tuksen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimuk- set.

5 §

Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pä- tevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden ku- luttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustan- nuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa kor- vausta, siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

LIITE 4: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Ammattiliitto PRO ry:n ja

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välinen

TYÖAIKAPANKKISUOSITUS SEKÄ

OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ

1.1.2012

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen to- teuttamiseksi

Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry so- pivat seuraavista työaikapankkeja koskevista uudistetuista suosituksista sekä ohjeista pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteutta- miseksi.

Suositusten sekä ohjeiden perusteina ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä vuonna 2004 aikaansaatu sopimus työaikapankkeja koskevista peri- aatteista, Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2008 sopimat palkkahallinnolliset suositukset sekä lain säännökset.

Suosituksen soveltamisala

Näitä suosituksia sekä ohjeita sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Yleinen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja labora- torioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopi- mus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan työ- tekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työeh- tosopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työeh- tosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY-Palvelut Oy:tä kos- keva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koskeva työehtosopimus.

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovit- tua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansait- tuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työ- aikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä. Xxxxxxx työaika ja säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi 52 viikon tasoittumisjaksolla eivät sellaisenaan ole työaikapankkijärjestelyjä. Eri asia on, että niihin liittyvät työaikajoustot voidaan sopia työaikapankin osa- tekijöiksi.

Alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla työaikapankkia koskevia mää- räyksiä, jotka on otettava huomioon työaikapankkisopimusta tehtäessä. Vaikka työehtosopimuksessa ei olisi työaikapankkia koskevia nimenomaisia määräyksiä, se sisältää usein muita määräyksiä, jotka on otettava huomioon sopimusta tehtäessä.

Työehtosopimuksissa on esimerkiksi voitu sopia erilaisten palkanosien vaih- tamisesta vapaaksi. Niin ikään työehtosopimuksissa on usein sovittu jousta- vista työaikajärjestelmistä ja niiden tasoittumisjaksoista.

Tämän suosituksen ohjeita ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työ- ehtoehtosopimusten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei työaikapankkisopi- muksessa ole nimenomaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työaikapankin osatekijä. Tällaisia työaikajoustoja voivat olla muun muassa vuosiloman säästäminen, ylityön korvaaminen vapaana ja lomarahan vaihto vapaaksi.

Ohjeiden sitovuus

Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsit- telyä koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista ja niiden palkka- hallinnosta voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina lainsäädännön ja työehtosopimusten määräysten puitteissa.

Työaikapankki lainsäädännössä

Lainsäädännössä työaikapankin määritelmä löytyy ainoastaan työttömyys- turvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 13 kohdasta.

Vuosilomalain 27 §:ssä on määräykset vuosiloman säästämisestä.

Työaikapankkia koskevia määräyksiä on lainsäädännössä myös TTurvaL 3 luvun 6 § 3 mom, 4 luvun 3 § 3 mom ja 4 § 1 mom, 5 luvun 4 § 2 mom ja 6

luvun 4 § 2 mom sekä PalkkaturvaL 9 § 3 mom ja 9 a §.

Palkkaturvalaissa ja työttömyysturvalaissa on säännöksiä, jotka asettavat erityisesti palkkakirjanpitoon liittyviä vaatimuksia tai jotka rajoittavat tai oh- jaavat työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia. Verohallituksen lausunnossa ennakonpidätyksen toimittamisajankohdasta edellytetään, että rahakorvauksen maksuperuste on etukäteen sovittu työaikapankkisopimuk- sessa.

Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotet- tuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopi- malla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luetteloa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä va- paa-aika vähennetään.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.

Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös silloin, kun työaikaa lainataan työaikapankista.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja vapaa-ai- koja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osatekijöitä ovat mm. säännöllisen työajan tasoitusjaksoihin sekä liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät, työaikojen lyhennyserät, vuosilomat ja lomarahat, lisä- ja ylityöt sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vas- taavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40 h/vko) ja nostaa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakor- vaukseksi katsotaan 20 tunnin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pidetään työaikapankista nostettua palkkaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esimerkiksi lomautusajalta.

Työaikapankkitilit ja työaikapankkiin siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki muodostetaan aikape- rusteiseksi, tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi. Säästettävät osatekijät mer- kitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksilökohtaista työaika- pankkia vähennetään käytettävää aikaa vastaava määrä työntekijän henki- lökohtaisesta säästöstä.

Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille merki- tään kaikki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoittaa säästössä olevaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pitää, jos edellä mainitut tiedot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakirjanpidosta.

Sopimusta laadittaessa on syytä määrittää laskentasäännöt ja periaatteet, joilla pankkiin siirrettävät raha- ja aikamääräiset erät muutetaan säästettä- väksi vapaa-ajaksi.

Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työaikapankkivelkaa. Enimmäismäärät voidaan arvioida ja sopia pai- kallisesti ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osatekijän alkuperäisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osatekijä siir- tyy työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.

Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyttö- järjestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin

ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri kalenterivuo- delta.

Työaikapankin koko ja käyttö

Arvioitaessa työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lai- nausmahdollisuuksien enimmäismääriä tulee yrityskohtaisesti ottaa huomi- oon toiminnan luonne, käytössä olevat tuotanto- ja palvelutekniikka sekä henkilöstöresurssit ja henkilöstön tarpeet. Niiden perusteella voidaan myös arvioida työaikapankin vaikutus sijaisjärjestelytarpeisiin.

Ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai pure- taan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärien tarve tulee arvioida ja täsmentää yritystasolla ennen järjestelyn käyttöönottoa.

Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella työaikapankki- järjestelmän sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla. Tämä koskee esimer- kiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopimista.

Työnantajan tulee pidättää oikeus määrätä osatekijöiden siirrosta. Toisin sa- noen työnantajan tulee hyväksyä osatekijän siirto työaikapankkiin. Esimer- kiksi lomarahan vaihtamista vapaaksi tulee erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken, vaikka lomarahan vaihto vapaaksi olisi sovittu työaika- pankin osatekijäksi. Niin ikään työnantajan tulee hyväksyä ajankohdat, jol- loin työaikaa voidaan tehdä työaikapankkiin.

Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen

Työaikapankkijärjestelmää käyttöönotettaessa on yrityskohtaisesti sovittava jäljempänä kohdissa 1-14 todetuista seikoista. Sopimus on tehtävä kirjalli- sesti.

Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevissa yritys- kohtaisissa neuvotteluissa huomioon otettavia seikkoja:

1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö

Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen sovelta- misala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kui- tenkaan asettaa ketään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaehtoisuuteen.

2. Työntekijän liittyminen työaikapankkijärjestelmään

Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän pii- rissä. Tämän vuoksi yrityskohtaisissa neuvotteluissa on täsmennettävä menettelytavat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä to- detaan.

Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tu- lee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennetta- vissa olevalla tavalla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työaikapankkikirjanpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankki- järjestelmän piiriin ja mistä alkaen.

Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin työntekijän tulisi välttä- mättä tehdä erillinen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyt- tyy, kun työaikapankkikirjanpidosta käy ilmi työntekijän ensimmäinen (ja viimeinen) tilitapahtuma ja sen ajankohta.

3. Työntekijän irtautuminen työaikapankkijärjestelmästä tai sen muut- taminen hänen osaltaan

Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jat- kuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia il- moitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestel- män soveltamispiiristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että säästetyt tai lainatut tunnit nollataan työaikajärjestelyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana ra- hasuorituksena.

Niissä tilanteissa, joissa henkilön työsuhde päättyy, vaikuttaa työaika- pankkisaldojen(+/-) käyttöön vapaana säästömäärän ohella myös en- nakkotieto työsuhteen päättymisajankohdasta.

Tämän vuoksi on yrityskohtaisiin sopimuksiin sisällytettävä vaihtoehto nollata työaikapankin saldo(+/-) myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymiseen mennessä.

Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapah- tuu olennainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hä- nen osaltaan purkaa.

4. Työaikapankin osatekijät

Yrityskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kul- loinkin käytössä olevista osatekijöistä, samoin on sovittava osatekijöi- den mahdollisista eroista järjestelmän piiriin kuuluvien eri tehtävissä toi- mivien henkilöiden osalta.

Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työ- aika:

• Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista säännöl- listä työaikaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa sovittuja säännöllisen

työajan enimmäismääriä voidaan muuttaa yrityskohtaisissa työai- kapankkisopimuksissa PALTA ry:n ja keskusjärjestöjen välisten työehtosopimusmääräysten sitä rajoittamatta.

Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:

• Ylityö tai lisätyö. Työaikapankkiin voidaan siirtää työajalta suoritet- tava perusosa ja ylityökorotusosuus tai vain jompikumpi näistä.

• Ylityökorotusosuus siirretään pankkiin ylityökorotusprosentin mu- kaisena.

• Viikkolepokorvaus

• Sunnuntaityökorotus

• Liukuvan työajan mukaista saldokertymää (+/-) voidaan pienentää siirtämällä sitä työaikapankkiin edellyttäen, että siitä sovitaan esi- miehen kanssa erikseen tapauskohtaisesti.

• Vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa

• Lomarahan vapaaksi vaihdettu osa

• Työaikojen lyhennyserät

5. Työaikapankin enimmäismäärät ja enimmäisajanjakso

Yritystasolla on syytä arvioida, onko tarvetta sopia säästö- ja lainaus- mahdollisuuksille enimmäismäärät, ja ovatko ne samat eri tehtävissä. Samoin on arvioitava, onko tarvetta sopia jokin enimmäisajanjakso tai ajankohta, jonka puitteissa työaikapankkiin säästetyt ja sieltä lainatut erät on nollattava. Jos yrityskohtaisessa työaikapankissa otetaan käyt- töön edellä tarkoitettu enimmäisajanjakso, on samalla sovittava siitä, että pankkiin säästetty vapaa-aika (+/-) voidaan korvata myös rahakor- vauksena, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä enimmäisajan- jakson aikana.

Työaikapankkijärjestelmä voidaan myös sopia muodostettavaksi ns. liu- kuvan eli rullaavan työaikasaldon pohjalta. Tässä järjestelmässä saldoa ei nollata minkään määräajan puitteissa vaan saldo muuttuu jatkuvasti sen mukaan, miten työtunteja siirretään pankkiin tai vapaa-aikaa ote- taan käyttöön pankista. Tässä järjestelmässä on kuitenkin syytä sopia henkilökohtaiselle jatkuvalle saldolle jotkin enimmäisrajat (+/-), joita ei saa ylittää. Niiden tilanteiden varalle, jolloin ei ole voitu sopia työaika- pankkiin kertyneen saldon käyttämisestä, on sovittava siitä mahdollisuu- desta, että työnantaja sekä työntekijä voivat aina saada saldoa pienen- netyksi tai nollatuksi. Lisäksi on sovittava määräajasta (esim. 4 kk), jonka kuluessa pienennys tai nollaus on suoritettava joko aikana tai, ellei tämä ole mahdollista, rahana.

Tarvittaessa työaikapankkijärjestelmän käyttö voidaan aloittaa pienem- millä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä.

6. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.

Vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy ylityökorvauksen perus- teena olevan rahapalkan mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti sovita muusta määräytymisperusteesta.

Mikäli yrityksessä on käytössä useita eri palkkaperusteita tai palkkaus- tapoja, on syytä ennalta täsmentää, miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään.

7. Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena pal- kanmaksupäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä tai työaikapankkia koskevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajan- kohdasta tai tavasta ole toisin sovittu.

8. Luontoisedut ja henkilökuntaedut pankkivapaan ajalta

Luontoisedut ovat osa työntekijän palkkaa ja ne ovat pankkivapaan ai- kana työntekijän käytettävissä.

Henkilökuntaetuudet ovat yleensä työntekijän käytettävissä pankkiva- paata pidettäessä.

9. Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mah- dollisimman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon yrityksen työtilanne ja henkilöstöresurssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuksia.

Järjestelmästä yritystasolla sovittaessa on samalla sovittava myös säästämisen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita nou- dattaen yksittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitä- misen ajankohdasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kes- ken. Mikäli ajankohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja työnte- kijän kesken, sovelletaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa.

Yritystasolla on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikerty- mät voidaan nollata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperusteiden olennaisesti muuttuessa.

10. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperustei- den kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tämän vuoksi yrityskohtaisesti tulee tarvittaessa selvittää vapaiden vai- kutus työsuhteen perusteella kertyviin etuuksiin lainsäädännön sekä työehtosopimusten määräykset huomioon ottaen.

Pankkivapaa-ajaksi luetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaiset työ- tunnit tai -päivät. Esimerkiksi lauantai ja sunnuntai eivät kuluta työaika- pankin saldoa paitsi, jos ne ovat työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä. Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muutoin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tunteja. Jos työpäivän pituus on 7,50 tuntia, pidetty vapaa- päivä vähentää saldoa saman verran.

Työehtosopimusten soveltamisen osalta neuvotteluosapuolet toteavat, että työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoi- keutta laskettaessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityö- korvauksiin.

Yrityskohtaisesti on syytä sopia menettelyistä, joita noudatetaan, jos henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työky- vytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. Tilanteissa noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta, ellei yrityskohtaisesti ole muuta sovittu.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia palkallisia vapaita voivat olla vuosiloma, äitiys- ja isyysvapaa ja työajan lyhennysvapaa. Työntekijä voi varhentaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa ja näissä tilanteissa suo- sitellaan sovittavaksi, että etukäteen sovitut pankkivapaapäivät siirtyvät.

11. Vuosiloman ja lomarahan säästö työaikapankkiin

Jos työaikapankkiin säästetään vuosilomaa, se annetaan ja korvataan työaikapankin sääntöjen mukaan.

Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomapäivää vastaava tunti- määrä on vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/6 työn- tekijän säännöllisestä viikkotyöajan tuntimäärästä ja viisipäiväistä loma- laskentaa käytettäessä 1/5 työntekijän säännöllisestä viikkotyöajan tun- timäärästä.

Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomarahan osuus on otettava huomioon siirron yhteydessä. Lomaraha voidaan maksaa normaalisti työntekijälle rahana tai säästää se työaikapankkiin, jolloin yhden vuosi- lomapäivän lomarahaa vastaa vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/12 viikon tuntimäärästä ja viisipäiväistä lomalaskentaa käytettäessä 1/10 viikon tuntimäärästä.

Vuosilomalisä maksetaan normaalisti myös työaikapankkiin siirretyn vuosiloman osalta.

12. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)

Työntekijälle annetaan laskelma työaikapankin saldosta ja siinä tapah- tuneista muutoksista. Laskelma voidaan antaa mm. seuraavilla tavoilla:

• tiedot voidaan merkitä erillisinä erinä palkkalaskelmalle

• tiedot voidaan merkitä erilliseen tiliotteeseen tai

• tiedot voivat olla ajantasaisesti katsottavissa esim. tietojärjestel- mästä.

•

• Laskelma tai tiliote voidaan antaa palkkakausittain, tilin saldon muuttuessa tai vähintään kerran vuodessa viimeistään kalenteri- vuoden tai tilikauden päättyessä. Laskelma tulee antaa aina työn- tekijän sitä pyytäessä.

13. Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut

Kun työaikapankista nostetaan palkallista vapaa-aikaa, pidetty pankki- vapaa vähennetään työaikapankin saldosta. Työaikapankista nostettu vapaa-aika ei kohdistu mihinkään yksittäiseen alkuperäiseen osateki- jään. Näin ollen pankkivapaa-ajalta maksettava palkka on aina saman- laatuista palkkaa, josta maksetaan seuraavat sosiaalivakuutusmaksut:

• työnantajan sosiaaliturvamaksu;

• työeläkevakuutusmaksu;

• tapaturmavakuutusmaksu;

• työttömyysvakuutusmaksu;

• ryhmähenkivakuutusmaksu.

Työnantajan on myös perittävä palkasta:

• työntekijän eläkevakuutusmaksu;

• palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu;

• ay-jäsenmaksu, jos työnantaja sen työntekijän palkasta muutoinkin perii.

14. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen

Yrityskohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito pe- rustuvat sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjestelmän si- sältöä voidaan aina myös muuttaa sopimalla.

Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompikumpi yrityskohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työ- aikapankkijärjestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta

ilmoitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä saldoa(+/-) ei voida nollata vapaana tai työnä viimeistään 3 kuukauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nolla- taan saldo(+/-) rahakorvauksena.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työ- tai vir- kaehtosopimusten mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

LIITE 5: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS ‌

SUOSITUS KORVAAVAN TYÖN KÄYTÖN YHTEYDESSÄ HUOMIOITA- VISTA ASIOISTA JA NOUDATETTAVISTA MENETTELYTAVOISTA

Taustaa

Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työpaikoilla etukäteen selvitetyissä tilanteissa työnantaja voi tarjota työnte- kijälle väliaikaisesti muuta kuin hänen omia, tavanomaisia työtehtäviään eli korvaavaa työtä. Työn pitää kuitenkin täyttää laeissa ja työehtosopimuksissa asetetut ehdot.

Työskentely ei saa haitata tai estää työntekijän paranemista ja toipumista sairaudestaan. Työn tulee olla mielekästä ja sellaista, että työntekijä kyke- nee sitä sairaudestaan huolimatta kohtuudella tekemään.

Korvaavan työn määritelmästä

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Korvaavaa työtä tehdään edellä olevan mukaisesti todetun työkyvyttömyy- den aikana.

Korvaavan työn käyttämisen edellytyksistä

Korvaavan työn tekeminen on väliaikainen ratkaisu ja työntekijälle aina va- paaehtoista.

Työntekijän terveydentilasta johtuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Kor- vaavan työn suunnittelu ja järjestäminen vaativat työnjohdolta riittävää tutus- tumista työntekijän kokonaistilanteeseen. Xxxxxxxxx ja sen heikentämän työkyvyn huomioimisen lisäksi pitää korvaavan työn suunnittelussa arvioida työntekijän jaksaminen ja ammatillinen osaaminen.

Työolojen pitää mahdollistaa korvaava työ; ts. pitää olla työtä, työvälineitä, tiloja ym. työhön liittyvää, joita voidaan osoittaa työntekijälle. Mitä moninai- sempia työpaikan eri työtehtävät ovat, sitä paremmat mahdollisuudet tähän ovat. Työyhteisön toimivuus tulee varmistaa varautumalla korvaavaan työ- hön ennalta. Työpaikalla olisi hyvä etukäteen selvittää ne työtehtävät ja kou- lutusmuodot, jotka sopivat ns. korvaaviksi työtehtäviksi.

Työnantaja osoittaa korvaavan työn ja tekee päätöksen työn teettämisestä. Tarjottujen tehtävien tulee olla mielekkäitä ja niiden tekemiseen tulee olla selkeä tarve. Tehtävien tulee olla sellaisia, että henkilön ammattitaito ja ko- kemus riittävät niistä selviytymiseen. Siksi korvaavan työn käyttämisessä on huomioitava, että työntekijän esimies on jo valmiiksi miettinyt mahdollisuuk- sia korvaavan työn tekemiseen.

Ensisijainen keino vähentää työpaikan työtapaturmia ja sairauspoissaoloja on ennalta ehkäisevä työsuojelu- ja työterveyshuoltotoiminta. Korvaavan työn käyttöönoton edellytyksenä on toimiva ja kattava työterveyshuolto, joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin (työpaikkaselvitykset). Työpaikan vaarojen selvittäminen, arviointi sekä vaarojen ja haittojen pois- taminen ovat osa työpaikan normaalia toimintaa yhdessä työntekijöiden ja henkilöstöedustajien kanssa. Korvaavan työn ohessa ja sen sijaan työnteki- jällä on täysimääräinen oikeus lakisääteisiin kuntoutustoimenpiteisiin.

Työterveyshuollon osalle kuuluu sen määrittäminen, onko työntekijä tervey- dentilansa suhteen sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton valittuun korvaa- vaan työhön. Voidakseen perustella käsityksensä lääkärin tulee tuntea tar- koin suunnitellun korvaavan työn sisältö. Näytön ja osapuolten oikeusturvan takaamiseksi kannanotto tulisi esittää kirjallisessa muodossa. Vastaanotto- käynnillä lääkärin tulee siis antaa lausunto ”Suositus korvaavasta työstä”, johon rajoitteet kirjataan. Jos etukäteisharkinta on toteutettu, niin silloin työ- terveyslääkärin yhteydenotossa voidaan jo heti sopia, mihin työhön työnte- kijä voidaan sijoittaa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

Korvaavan työn konkreettisesta toteutuksesta

Yrityksessä voidaan toimia monin eri tavoin sairaus- ja tapaturmaisten pois- saolojen vähentämiseksi. Kun harkitaan em. tarkoituksessa korvaavan työn yleisiä periaatteita sekä menettely- ja toteuttamistapoja, asiaa tulee käsitellä yhteistoiminnassa työnantajan, työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluor- ganisaation ja henkilöstön kanssa.

Yhteenvetona edellä todetuista korvaavan työn käyttämisen yhtey- dessä huomioon otettavista asioista voidaan esittää seuraavaa:

Ohjeistus on käsiteltävä yt-menettelyssä

Korvaavan työn ottaminen järjestelmänä käyttöön tulee käsitellä yt-menette- lyssä ja työsuojelutoimikunnassa. Myös korvaavaa työtä koskevat yleiset pe- riaatteet ja menettelytavat tulee käsitellä yt-menettelyssä ja ne voidaan kir- jata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Tiedottaminen

Kun korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, tiedotetaan siitä koko henkilökunnalle ja koulutetaan esimiehet tuntemaan toimintatavat ja säännöt.

Korvaavan työn tarpeellisuus ja tarjoaminen

Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan vaativuudeltaan henkilön tavanomaista työtä vastaavaa. Korvaava työ voi olla myös oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista joka on am- mattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Esimiesten tulee jo valmiiksi miettiä mahdollisuuksia korvaavan työn tekemi- seen. Kussakin tapauksessa esimies tekee erikseen päätöksen tällaisen työn tarjoamisesta.

Perehdyttäminen

Korvaavaa työtä teetettäessä on syytä selvittää perehdyttämisen tarve, jonka jälkeen työnantajan tulee tarvittaessa huolehtia henkilön asianmukai- sesta perehdyttämisestä.

Tasapuolinen kohtelu

Henkilöitä on kohdeltava tasapuolisesti korvaavaa työtä järjesteltäessä.

Työkyvyn varmistaminen

Arvion ja päätöksen työkyvystä korvaavaan työhön voi tehdä ainoastaan työ- paikan olosuhteita tunteva työterveyslääkäri, joka on myös vastuussa siitä, ettei päätös haittaa vamman tai sairauden normaalia paranemista. Korvaava työ on ratkaisu tilapäiseen työkyvyn laskuun työterveyslääkärin määrittele- män ajan. Tavoitteena on henkilön työssä jatkamisen tukeminen ja paluu omaan työhön.

Työterveyslääkäri esittää työtekijälle korvaavan työn mahdollisuutta, jos sai- raus tai vamma ei estä työntekoa kokonaan eikä työnteko vaaranna toipu- mista. Hän antaa työntekijälle sairauspoissaolotodistuksen, jossa on kuvattu mahdolliset rajoitteet työjärjestelyjä varten sekä rajoitteiden kesto.

Työterveyslääkärin tulee myös sopia työntekijän kanssa työkyvyn seuran- nasta.

Työntekijän suostumus

Henkilön mielipide siitä, että hän selviytyy hänelle osoitetuista töistä, on syytä ottaa huomioon. Korvaavassa työssä sairauden hoito ei saa vaaran- tua, sairaus tai vamma ei saa työn takia pahentua, sen paraneminen estyä tai hidastua, eikä sairaus leviä. Korvaavan työn teettäminen edellyttää, että henkilö on antanut suostumuksensa korvaavan työn tekemiseen. Vastaa- vasti menetellään työnantajan tarjoaman koulutuksen osalta.

Työnantajan vastuu

Työnantajan päätöksen pitää perustua työterveyslääkärin kannanottoon. Saatuaan työntekijältä työterveyslääkärin kannanoton, johon korvaavan työn mahdollisuus on kirjattu, esimies tekee päätöksen tällaisen työn tarjoami- sesta, mikäli työtä on tarjolla.

Työterveyslääkäriltä varmistetaan työntekijän sopivuus tarjolla oleviin tehtä- viin.

Esimies vastaa työturvallisuudesta ja tarvittavasta työhön perehdyttämi- sestä.

Työntekijän vastuu

Työntekijä antaa halutessaan työterveyslääkärille luvan keskustella esimie- hen kanssa korvaavasta työstä.

Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen esimiehelle ja keskustelee mahdol- lisuudesta tehdä korvaavaa työtä. Henkilö voi myös itse esittää halukkuu- tensa korvaavaan työhön.

Työntekijän tulee ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin, mikäli työkyvyssä tapah- tuu muutoksia.

Yksityisyyden suoja

Työnantajan ja työnantajan edustajan on noudatettava yksityisyyden suo- jasta työelämässä annettua lakia käsitellessään korvaavaan työhön liittyviä henkilön terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia ja lausuntoja.

Lainsäädännön mukaan työntekijän sairaus on yksityisasia, jota koskevat yksityiskohdat ovat työntekijän ja terveydenhuollon välisiä asioita, ja tiedot kuuluvat työnantajalle vain tarkoin määrätyissä poikkeustapauksessa. Työn- antajalla on oikeus saada tieto siitä, onko työntekijä sopiva, rajoituksin so- piva vai sopimaton suunniteltuun työtehtävään.

Korvaava työ ei tee tässä suhteessa poikkeusta, vaan sitä koskevat samat säännökset ja määräykset, kuin mitkä koskevat uuden työsuhteen alkaessa tai työsuhteen aikana tehtäviä lakisääteisiä työterveyshuollon tarkastuksia. Työterveyshuollolla ei ole oikeutta välittää sairauteen liittyviä tietoja työnan- tajalle korvaavan työn määrittämisenkään välineeksi, vaan työterveyshuol- lon tehtävä on arvioida työntekijän työkyky ehdotettuun korvaavaan työhön. Työterveyshuolto voi antaa työnantajalle vain tietoa työkyvystä tai työkyvyt- tömyydestä.

Palkka, vakuutukset ja sairauspäiväraha

Korvaavaa työtä teetettäessä henkilölle maksetaan samaa palkkaa kuin mitä hän saisi tavanomaisten töidensä tekemisestä.

Vakuutukset sairauden ja tapaturman varalta ovat voimassa korvaavaa työtä tehtäessä.

Korvaava työ ei ole sairauspoissaoloa, joten sen ajalta ei ole oikeutettu sai- raus- tai tapaturmapäivärahaan. Korvaava työ keskeyttää jo alkaneen tapa- turma- ja sairauspäivärahan maksamisen. Työnantaja ja työntekijä ovat il- moitusvelvollisia, jos Kela tai vakuutuslaitos on alkanut maksaa korvauksia. Alkavan sairauspoissaolon osalta korvaavan työn mahdollisuus on selvitet- tävä mahdollisimman pian (Kelan omavastuuaika).

Korvaavan työn keskeytymiseen on joissakin tapauksissa varauduttava ja oltava ennakolta yhteydessä ao. vakuutuslaitokseen.

Työmatkat

Työmatkojen ja liikkumisen työpaikalla tulee olla turvallista. Korvaavaa työtä arvioitaessa on huomioitava myös sairauden tai tapaturman vaikutus työ- matkojen kulkemiseen. Työpaikalla tulee varmistaa turvallinen liikkuminen, mikäli sairaus tai vamma aiheuttaa liikuntarajoitteita tai –esteitä.

Korvaava työ voi sovittaessa olla etätyötä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia korvaavan työn tekemisestä mahdolli- sesti syntyvien ylimääräisten matkakustannusten korvaamisesta.

Tapaturmatilastointi

Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, ei korvaavan työn tekeminen saa johtaa siihen, että tapaturmia ei kirjata ja tutkita normaalisti. Korvaavasta työstä huolimatta työnantajan on pidettävä tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaluetteloa ja tehtävä tarpeelliset ilmoitukset. Tapaturmiin ja sairauk- siin liittyvät mahdolliset tutkimukset ja selvitykset sekä tilastointi tehdään asi- anmukaisesti.

Järjestelmän toimivuuden seuranta

Työpaikalla on hyvä olla seuranta- ja tilastointijärjestelmä, josta selviää kuinka paljon ja millaisia korvaavan työn tai koulutuksen tapauksia on toteu- tunut. Seuranta on tärkeää toteuttaa sekä yksilö- että yritystasolla. Yksilön kohdalla on oleellista saada palautetta myös siitä, auttoiko vai haittasiko kor- vaavan työn tai koulutuksen vastaanotto paranemista. Seuranta- ja palaute- tiedot käsitellään järjestelmän kehittämistarpeiden tunnistamiseksi työsuoje- lutoimikunnassa ja/tai yhteistoimintamenettelyssä.

Toimintamalli kaaviona

Alla on kuvattu toimintamalli kaaviokuvana tilanteessa, jossa selvitetään mahdollisuutta korvaavan työn käyttämiseen.

LIITE 6 ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Ammattiliitto PRO ry:n ja

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n

YLEISSOPIMUS 2012

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2012

SISÄLLYS

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ 4

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 4

Soveltamisala 4

Soveltamisalan rajoitus 4

Perusoikeudet 4

Työnjohto-oikeus 5

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin 5

Ennakkoilmoitus työtaisteluista 5

Organisaatio- yms. muutokset 5

Lakiviittaukset 5

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 5

Kehittämistoiminta 5

Yhteistoiminnan toteuttaminen 6

Tyky-toiminta 6

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA-ORGANISAATIOT 7

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 7

Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä 7

Luottamusmies 7

Valitseminen 7

Tehtävät 7

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa 8

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 8

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu 8

Työsuojeluasiamies 9

Työsuojelutoimikunta 9

3.3 Ilmoitukset 9

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 9

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 9

Vapautus 9

Ansionmenetyksen korvaaminen 10

4.2 Asema 11

Työsuhde 11

Toimitilat 11

Palkka- ja siirtosuoja 11

Ammattitaidon ylläpitäminen 11

Liikkeen luovutus 12

4.3 Työsuhdeturva 12

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 12

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 13

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 13

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 14

Työaikakirjanpito 14

Tietojen luottamuksellisuus 14

Säädökset 14

Yritystä koskevat tiedot 14

Salassapitovelvollisuus 14

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 15

7 KOULUTUS 15

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen koulutus 15

7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat 16

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI 17

9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 18

9.1 Yleistä 18

9.2 Alihankinta 18

9.3 Vuokratyövoima 18

Vuokratyön käyttö 18

Soveltamisohje 18

Tiedonsaanti 19

10 TOISIN SOPIMINEN 19

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 20

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 20

1 § Soveltamisala 20

2 § Irtisanomisen perusteet 21

3 § Työnantajan ja työntekijän noudatettavat irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä) 22

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 24

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 24

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 25

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 25

7 § Soveltamisala 25

8 § Irtisanomisen toimittaminen 25

9 § Työntekijän kuuleminen 25

10 § Tuomioistuinkäsittely 25

11 § Välimiesmenettely 25

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 26

13 § Korvauksen määrä 26

III LOMAUTUS 26

14 § Lomauttaminen 26

15 § Ennakkoselvitys 27

16 § Lomautusilmoitus 27

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 31

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 31

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 31

19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018) 31

20 § Seuraamusjärjestelmä 32

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N, AMATTILIITTO PRO RY:N

JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTA- MISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ ‌

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

Soveltamisala ‌

Tätä sopimusta sovelletaan osana PALTA ry:n sekä JHL ry:n, PRO ry:n ja YTN ry:n välisiä seuraavia työehtosopimuksia: Paltan erityisalojen työehto- sopimukseen (EPA-TES) perustuvat yrityskohtaiset työehtosopimukset, Luotsausalan työehtosopimus, Losseja koskeva työehtosopimus, Campusta Oy:n työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:n työehtosopimus ja Suo- men siemenperunakeskus Oy:n työehtosopimus.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työnte- kijää tai toimihenkilöä sekä virkamiestä ellei erikseen ole toisin mainittu.

Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa PALTA ry:n Paltan erityisalo- jen (EPA-sektori) jäsenyrityksen toimintayksikköä tai jäsenyrityksen määrit- telemää muuta yksikköä.

Soveltamisalan rajoitus ‌

Tämän sopimuksen työsuojelua ja yhteistoimintaa koskevia määräyksiä so- velletaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähin- tään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työnte- kijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.

Tämän sopimuskohdan soveltamisalarajoitus ei koske luottamusmiestoimin- taa koskevia määräyksiä.

Perusoikeudet ‌

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus pe- rustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän joh- dosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Xxxxxx- xxxx valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän

turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtö- kohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus ‌

Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin ‌

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edus- tamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista ‌

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituk- sessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Organisaatio- yms. muutokset ‌

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tä- män sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttu- nutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset ‌

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteis- toiminnasta yrityksissä annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän so- pimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA ‌‌

Kehittämistoiminta

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestel- mistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuh- teiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian so- veltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuu- delle.

Yhteistoiminnan toteuttaminen ‌

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluontei- sessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustet- tavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotte- luissa.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustet- tava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät.

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteis- elin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoi- mintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukai- sista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulko- puolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsult- tiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

Tyky-toiminta ‌

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitä- vän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhteydessä seura- taan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvit- taessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asi- antuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toimin- nan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan.

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA-ORGANISAATIOT ‌

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä ‌‌‌

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on työnantajan ja työntekijöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittämi- nen.

Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yksityiskohdista sovitaan yrityksen ja asianomaisen sopimusosapuolen re- kisteröityjen alayhdistysten välillä. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsitte- lyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilö- kunnan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä sekä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus.

Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojeluvaltuu- tetun tai työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Luottamusmies ‌

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen teks- tistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä, alueluottamusmiestä tai luottamus- miestä, jonka asianomainen sopimusosapuolen rekisteröity alayhdistys tai sopimusosapuoli on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tässä sopimuksessa tarkoitettu pääluottamusmies.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja perehtynyt toimialueensa olosuhteisiin.

Valitseminen ‌

Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa nimetyille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät ‌

Luottamusmies toimii yhdistyksen ja työntekijöiden edustajana työehtosopi- muksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön

soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän väli- siin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Henkilöstön edustaminen muutosneuvotteluissa

Muista tämän työehtosopimuksen tai sen liitteiden määräyksistä huolimatta yhteistoimintalain 3 luvun mukaisissa muutosneuvotteluissa henkilöstöä edustaa yritykseen työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai luottamusmiehet, ellei henkilöstö ole valinnut muuta yhteistoimintalain mu- kaista yhteistoimintaedustajaa.

Soveltamisohje:

Tämän määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla oleva työntekijä on edustettuna muutosneuvotteluissa muun yritykseen valitun luot- tamusmiehen tai luottamusmiesten toimesta, jos kyseessä oleva henkilöstöryhmä ei ole valinnut omaa henkilöstönedusta- jaa.

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa ‌

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhtee- seen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset ‌

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräy- tyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta anne- tun lain mukaisesti.

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Lisäksi työsuojelu- päällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan.

Työsuojeluvaravaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Työsuojeluasiamies ‌

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä koh- dan 3.1 neljännessä kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Li- säksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat te- kijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtä- vänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asi- oiden käsittelyyn ja toteutukseen.

Työsuojelutoimikunta ‌

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoi- tuksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huo- mioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.

Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

3.3 Ilmoitukset ‌

Työpaikalla toimivan sopimusosapuolen rekisteröidyn alayhdistyksen tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valituista luottamusmie- histä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluval- tuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijai- sena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnan- taja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotte- luja heidän kanssaan.

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus ‌‌‌

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuute- tulla on oikeus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan va- pautus työstään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamusmiehellä,

työsuojeluasiamiehellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuvilla henkilöstön edus- tajilla on oikeus saada tilapäisesti vapautus työstä.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen ajan- käytöstä on keskusteltava henkilön tullessa valituksi tehtävään.

Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärä, tuotan- non ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännölli- sesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pää- sääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopi- vana aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovitta- essa.

Ansionmenetyksen korvaaminen ‌

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henki- löstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työn- antajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa so- vituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelu- toimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai so- vitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan ansionmenetyksen korvaus toteutetaan siten, että kuukausipalkkainen työntekijä saa sen an- sion, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan. Tuntipalkkaisen työntekijän osalta laskennassa käytettävä keskituntiansio määräytyy edellisen päätty- neen tilikauden keskituntiansion mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla.

Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden kokonaan vapautetaan varsinaisista palvelussuhteeseen kuuluvista tehtävistään, kor- vataan ansionmenetys edellisessä kappaleessa todetun mukaisesti taikka palkkaus todetaan kussakin tapauksessa erikseen.

4.2 Asema Työsuhde ‌‌‌

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henkilös- tön edustaja on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvol- linen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat ‌

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk- senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja ‌

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtä- vää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.

Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsi- nainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huo- mioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinai- sen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuut- tomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen ‌

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymi- sen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työn- tekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön am- matillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulu- tusta.

Liikkeen luovutus ‌

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovu- tuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää it- senäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuk- sen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva ‌

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet ‌

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irti- sanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti tode- taan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja ‌

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työ- sopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmää- räyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöi- hin nähden.

Ehdokassuoja ‌

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asetta- nut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoit- tanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kir- jallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteis- toimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta

ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toi- xxxxxxxx alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaali- tuloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja ‌

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamus- miehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuu- kautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset ‌

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tä- män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hä- nelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisää- vänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä sään- nöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähin- tään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta mää- räytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet ‌

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja vara- luottamusmieheen sekä työsuojeluvaravaltuutettuun sinä aikana, kun he tä- män sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot ‌‌‌

Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan pääluotta- musmiehelle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jotka tilas- tosta tehdään. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa eri- mielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada ker- ran vuodessa tiedot toimialueensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työ- suhteen alkamisajasta sekä yrityksen toimintayksiköstä tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uusista työntekijöistä.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityk- sessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajär- jestelmiin.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta ‌

Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henki- löstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus antaa asiasta lausunto, ellei olo- suhteista tai muista seikoista muuta johdu.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimivasta ulkopuolisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihankkijoista.

Työaikakirjanpito ‌

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mu- kaisesti laadittuun luetteloon.

Tietojen luottamuksellisuus ‌

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenki- löille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

Säädökset ‌

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista var- ten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot ‌

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut tiedot.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilin- päätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Salassapitovelvollisuus ‌

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tie- toja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oi- keutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta

työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyk- sessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvite- tään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJES- TÄMINEN ‌

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan tämän so- pimuksen osapuolen rekisteröidyllä alayhdistyksellä on oikeus järjestää työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työ- paikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin alakohtaisesti tai työ- paikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysy- myksiin liittyviä tiedotteita. Tiedotteessa tulee olla merkittynä sen liikkeelle- panija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Kokousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen voidaan käyttää myös sähköpostia. Sähköposti- viestin ja ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 KOULUTUS ‌

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yh- teinen koulutus ‌

Työnantajan antamalla tai hankkimalla ammatillisella koulutuksella tarkoite- taan sellaista koulutusta, jota työnantaja antaa työntekijälle tai sellaista työn- tekijän ammattiin liittyvää koulutusta, johon työnantaja lähettää työntekijän. Myös muu koulutus kuin edellä tarkoitettu ammatillinen koulutus voi olla tässä momentissa tarkoitettua koulutusta, jota työnantaja antaa tai johon työnantaja lähettää työntekijän.

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpai- kalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Koulu- tukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riip- puen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luotta- musmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjär- jestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, että kysymyksessä on tämän kohdan mukainen työnantajan antama tai hankkima koulutus.

7.1.1 Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman ammatillisen tai muun koulutuksen ja yhteisen koulutuksen osalta

Edellä kohdassa 7.1. tarkoitetun koulutuksen osalta työntekijälle korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä säännöllisen työ- ajan ansionmenetys siten kuin asianomaisessa työehtosopimuksessa on sovittu poissaoloajan palkan määräytymisestä. Jos koulutus tapahtuu koko- naan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannuk- set.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja ja kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista. Suoranaisilla kustannuk- silla tarkoitetaan myös matkustamiskustannuksia sekä kurssin ajalta suori- tettavia majoittumiskustannusten ja ruokailukustannusten korvauksia. Kurs- sin ajalta maksetaan päivärahaa siten kuin matkakustannusten korvaami- sesta on sovittu.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.

7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat ‌

Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa hait- taa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoite- taan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suo- tavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurs- sille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulu- tustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän

sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta

Järjestöjen sopimalle työnantajan tuen piiriin kuuluvalle kurssille osallistu- valle alueluottamusmiehelle, pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ja heidän varamiehilleen, työsuojeluvaltuutetulle, erityisvaltuutetulle ja heidän varamiehilleen, työsuojeluasiamiehelle, työsuojelutoimikunnan, ja keskustoi- mikunnan jäsenille ja yhteistoimintaelinten jäsenille heidän tehtäviensä edel- lyttämän koulutuksen osalta työnantaja maksaa korvauksen ansionmenetyk- sestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työ- suojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä tarkoitettujen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuu- kauden ajalta.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kul- takin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suorite- taan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten kor- vaukseksi ateriakorvaus, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 50 € opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yh- den päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta ateriakorvausta maksetaan puolet ateriakorvauksen koko määrästä

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaa- vasta koulutustilaisuudesta.

7.2.2 Ay-koulutuksen vaikutus sosiaalisiin etuihin

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verratta- vien etuuksien vähenemistä.

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDIS- TÄMISEKSI ‌

Järjestöt toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työpaikalla tapahtuvan op- pimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella kor- vata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityk- sen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tarpeellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjaksojen tai työhar- joittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja hen- kilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassaolevien sopimusten työ- voiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa kos- kevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen työpaikalla

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

Paltan erityisalojen työehtosopimus

Document Metadata