LAPPI-SOPIMUS 2022–2025

PL 8056

96101 Rovaniemi

xxxx@xxxxxxxxxxx.xx 15.10.2021 Dnro 411 /2021

Asia: Paliskuntain yhdistyksen lausunto

LAPPI-SOPIMUS 2022–2025

Lapin liitossa on valmistunut luonnos Lappi-sopimuksesta vuosille 2022-2025. Lappi-sopimus on Lapin yhteinen kehittämisasiakirja, jossa yhdistyvät lakisääteiset maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma. Lappi-sopimus pitää sisällään maakunnan yhteisen vision, kehittämistavoitteet ja toimenpiteet tuleville vuosille. Lappi-sopimuksen avulla viitoitetaan koko maakunnan aluekehittämistyötä, suunnataan kan- sallista ja EU-rahoitusta, valvotaan maakunnan etuja ja asemoidaan sen roolia kansainvälisessä yhteis- työssä.

Poronhoidon huomioon ottaminen asiakirjassa

Poronhoito on merkittävä ja pitkän historian omaava maankäyttömuoto koko poronhoitoalueella. Poron- hoito-oikeus ja siihen kiinteästi kuuluva vapaa laidunnusoikeus on ikiaikainen nautintaoikeus, joka on suoraan lailla turvattu erityinen oikeus (poronhoitolaki, PHL 848/1990, 3 §). Poronhoitajat ovat alueil- laan oikeudenhaltijoita, enemmän kuin sidosryhmä. Pohjoisin osa maakunnasta sijoittuu poronhoitolain 2 §:n mukaiselle erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle, missä muulla maankäytöllä ei saa aiheuttaa poronhoidolle valtion mailla huomattavaa haittaa. Poronhoitolain 53 §:ssä säädetään, että suun- nitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. Tämä koskee koko poronhoitoaluetta.

Lappi-sopimus linjaa aluekehittämistä ja sen aluerakennekuva on pohjana Lapin maakuntakaavoituk- selle. Aluerakenne ja sen kautta maakuntakaavat ovat luonteeltaan yleispiirteisiä, eivätkä siten maan- käyttöä konkreettisesti toteuttavia. Ne kuitenkin ohjaavat alueiden käytön tarkempaa suunnittelua ja myös mahdollistavat maankäyttöhankkeiden alkutaipaletta. Maakuntakaavoihin viitataan kaikissa alem- piasteisissa kaavoissa ja myös hankesuunnittelussa. Lappi-sopimuksen ohjaamien maakuntakaavojen yleispiirteisesti ratkaistuja, erittäin kiperiäkin yhteensovittamisen kysymyksiä käytetään alempiasteisten kaavojen ja luonnonvarahankkeiden eteenpäin viemisessä ja oikeuttamisessa. Siten Lappi-sopimus on välillisesti maankäyttöä ohjaava asiakirja.

Poronhoito on elinkeinona riippuvainen mahdollisimman laajoista ja yhtenäisistä laidunalueista, sekä laidunnusrauhasta. Aluerakennekuva vaikuttaa maakuntakaavojen kautta maankäytön suunnitteluun ja sitä kautta poronhoidon turvaamiseen, sen kestävyyteen ja jatkuvuuteen Lapissa.

Muualle kuin sopimuksen Saamelaisosaan liittyen poronhoito on tunnistettu sen sivulla 20:

”Porotalous on perinteinen, kulttuurisesti merkittävä elinkeino, jonka toimintaedellytykset on turvattava ja jota on aktiivisesti kehitettävä. Porotalouden lisäksi on huomioitava myös muiden perinteisten elin- keinojen edistäminen. Paikallisten asukkaiden oikeudet esimerkiksi kalastukseen ja metsästykseen on tunnustettava ja turvattava, jolloin myös alkuperäisasukkaiden oikeudet tulevat turvatuiksi. Maatalouden ja kalatalouden kehittäminen vastaa vahvaan lähiruokatrendiin ja lähiruuan käytön lisääminen on myös ilmastoystävällistä.”

Poronhoitoa sekä muuta alkutuotantoa on yleisesti ottaen tuotu Lappi-sopimuksen tekstissä esiin vähäi- sesti vaikka poronhoito on monilla alueilla erittäin tärkeä kivijalka ja erityisesti haja-asutusalueiden elin- voimaa ylläpitävä elinkeino. Useat saamelaisosion poronhoitokirjaukset soveltuisivat koskemaan myös koko Lappia. Lappilaisia ihmisiä kotiseudulleen sitouttavia ylisukupolvisia elinkeinoja kuten poronhoi- toa tulisi tuoda paremmin esille myös tulevaisuuden kehittämistoimenpiteissä. Myös poronliha on mitä suuremmassa määrin lähiruokaa Lapissa. Käyttämisen ohella myös poronlihan tuottaminen on kestävän kehityksen pääteemoihin sopivaa (ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys).

Muiden maankäyttömuotojen paine poronhoitoalueelle ja poronhoitoon on kasvanut. Tämä on huomi- oitu myös Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmassa, johon on kirjattu tavoite vähentää ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Tähän tulee myös Lappi-sopimuksella pyrkiä. Samoin hallitus- ohjelman yhtenä tavoitteena on edistää aktiivista, kestävää ja kehittyvää porotaloutta. Myös tämä kirjaus tulee ottaa Lappi-sopimuksessa huomioon.

Poronhoito on tärkeä elinkeino Lapissa myös alueen elinvoiman, kuten suoran ja välillisen työllistämisen ja muiden aluetalousvaikutusten, maaseudun asuttuna pitämisen, myös sen kulttuuria ja luonnon moni- muotoisuutta ylläpitävien vaikutusten vuoksi. Poronhoito on Lapissa erittäin tärkeä pitovoimatekijä: se muodostaa harjoittajansa kulttuurin ja elämäntavan perustan. Poronhoitaja on sitoutunut omaan aluee- seensa ja porot hoidetaan oman paliskunnan alueella. Poronhoitaja voi työskennellä myös tilansa ulko- puolella, mutta porot hoidetaan määritellyllä alueella. Poronhoitotyöt työllistävät ympäri vuoden. Po- ronhoidon aluetaloudelliset vaikutukset ovat syrjäseuduilla huomattavat. Poronhoito pitää kylät asut- tuina ja elinvoimaisina.

Poronhoidon suurimpia uhkia ovat muu maankäyttö, joka vaikuttaa laidunten määrään, laatuun ja käy- tettävyyteen. Maasuurpetotilanne vaikuttaa merkittävästi poronhoidon kannattavuuteen. Näihin tulisi ot- taa tarkemmin kantaa Lappi-sopimuksessa. Poronhoidon tulevaisuuden turvaamiseksi Lapissa on läh- dettävä ajatuksesta, että porolaitumien ja poronhoidon tilannetta ei enää heikennetä muun maankäytön toimilla vaan etsitään ratkaisuja, joilla porolaidunten tilaa on mahdollista parantaa. Erityisesti metsäta- louden toimilla on tähän suuri vaikutus. Petokannat pidetään elinkeinon kannalta siedettävinä ja turva- taan kannattava poronlihantuotanto.

Sivulla 6 todetaan: ”Lapin haasteena on turvata maakunnan elinvoimaa pyrkimällä ratkaisemaan väes- tökehityksen ja työvoiman laskevien trendien tuottamia ongelmia. Haasteeseen vastataan Lapin pito- ja vetovoimaa kehittämällä. Toimenpiteillä turvataan osaavan työvoiman riittävyyttä, houkutellaan uusia ja edistetään erityisesti nuoren väestön pysymistä ja kiinnittymistä Lappiin. Työssä painottuu myös La- pin tarjoamista mahdollisuuksista viestiminen.” Sivuilla 23-24 puhutaan Sosiaalisesti kestävästä talou- desta. ”Lappilaisen sosiaalisesti kestävän talouden (social economy, yhteisötalous) mallin lähtökohtana on, että Lappi pysyy asuttuna ja elinvoimaisena.” Erittäin pitkät poronhoidon perinteet kasvattavat La- pin poronhoitajaperheille vahvat juuret, jotka siirtyvät seuraaville sukupolville. Poronhoito elinkeinona kiinnostaa nuoria, joten on tärkeää, että yhteiskunta omilla toimillaan turvaa elinkeinon

3

toimintaedellytykset. Nuoremmat sukupolvet ovat osanneet yhdistää perusporonhoidon mm. lihanja- lostukseen ja poromatkailuun, joiden avulla on voitu monilla alueilla laajentaa elinkeinon pohjaa ja pa- rantaa kannattavuutta. Tätä tulisi korostaa myös Lappi-sopimuksessa: nykyisten elinkeinojen kehittä- mistä.

Luonnoksessa esitetään uutena rautatieyhteytenä Itä- ja Länsi-Lapin yhdistävää rataa Kemijärven ja Kolarin välille. Luonnoksessa esitetään myös yhteystarvetta Kontiomäen ja Kemijärven välille. Uudet esitetyt rautatieyhteydet väistämättä halkoisivat porolaitumia sekä paliskuntia ja tätä kautta aiheuttaisi- vat huomattavia menetyksiä porotaloudelle. Rautatiet on useissa yhteyksissä todettu kannattamatto- miksi Lapin alueella toteuttaa, joten tärkeämpää olisi turvata jo olemassa olevan rapistuvan maantie- verkoston kunnossapito ja määrärahat siihen Lapin alueella.

Sivulla 15 todetaan ”Myös Soklin kaivoksen ratayhteys rakennetaan kaivosteollisuuden kuljetusten edellytysten mukaisesti.” Soklin ratayhteys on useaan kertaan todettu kannattamattomaksi tehdyissä selvityksissä, joten se tulee poistaa sopimuksesta vanhentuneena yhteystarpeena. Soklin kaivoshank- keen toteutuminen on muutoinkin erittäin epävarmaa eikä hankkeella ole paikallisten hyväksyntää. Kaivos aiheuttaisi poronhoidolle huomattavaa haittaa. Xxxxxxxxx suunnittelualue on erityistä poron- hoitoaluetta. Poronhoitolain 2 §:n mukaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Soklin oikeudet nykyisellään omistavan valtio-omisteisen Suomen Malmijalostus Oy:n esiin tuoma mahdollinen suoje- lualueen perustaminen Sokliin on kannatettava vaihtoehto.

Xxxxxxxxxx sivulla 16 on otsikon ”Lapissa säästetään koskematonta luontoa tuleville sukupolville”

alla seuraavaa: ”Toimintojen sijoittumista määrittää merkittävästi Lapin laaja ja monipuolinen Natura- alueiden verkosto. Tulevien vuosikymmenten aikana on mahdollista, että Natura-alueilta löydetään merkittäviä malmiesiintymiä tai syntyy tarvetta hyödyntää niitä muilla merkittävillä tavoilla. Lapissa tavoitteena on, että niitä voidaan ympäristöä säästäen ja korvaavia alueita osoittaen ottaa hyötykäyt- töön. Tavoitteena on myös, ettei Natura-alueidenpinta-ala maakunnassa pienene, eikä laatu heikkene.” Natura-alueverkoston tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Natura-alueet on perus- tettu suojaamaan alueen luontoa ja lajistoa. Jokaiselle Natura-alueelle on määritelty suojelun perus- teena olevat lajit ja luontotyypit. Natura 2000 –alueita koskevien säännösten mukaan alueen suojelun perusteena olevien luonnonarvojen merkittävä heikentäminen on kielletty. Rauhalliset ja yhtenäiset suojelualueet ovat todella merkittäviä laidun- ja toiminta-alueita myös poronhoidolle. Muun maankäy- tön jatkuvasti lisääntyessä ne ovat jopa kriittisen tärkeitä poronhoidon toimintaedellytyksille. Natura- alueet ovat suojelualueita, joita ei voida korvata millä tahansa alueella. Mikäli ekologista kompensaa- tiota lähdettäisiin tekemään, se tulisi tehdä mahdollisimman lähelle ja vastaavat suojeluarvot omaaville alueille. Alue tulisi sijoittua saman paliskunnan alueelle, josta alue poistuisi. Iso osa Lapin Natura-alu- eista on myös erämaa-alueita. Erämaa-alueet on perustettu alueiden erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. Esitämme, että Lappi-sopimuksessa ei esitetä suojelualueille vaihtoja. Sel- keyden vuoksi sopimuksessa olevalla kartalla tulee Natura-alueet nostaa ns. vyöhykkeiden päälle eikä siten kuin ne nyt on esitetty vyöhykkeiden, esimerkiksi mineraalivyöhykkeen alla.

Xxxxxxxxxx sivuilla 20-21 puhutaan ns. Green dealista eli ”Vihreästä siirtymästä”. Green Deal on kas- vustrategia, jossa talouskasvu perustuu uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen ja päästöttömiin tuotan- totapoihin, -prosesseihin ja logistiikkaan. Lapissa on määritelty omia tavoitteita Green Deal:n toteutta- miseen. Ne pitävät sisällään tavoitteita kahdeksassa eri alateemassa sekä muun muassa tavoitteen hiili- neutraalista Lapista vuoteen 2035 mennessä (Lapin Green Deal -tiekartta). Sivulla 22: ” Lapissa

4

tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma ja visio siitä, miten energia-alan vihreä siirtymä Lapissa

toteutetaan. Toimialojen omat vihreän siirtymän tavoitteet energia-asioissa luovat hyvän pohjan yhtei- selle kehittämiselle. Energia-alan suunnitelman tulisi ottaa kantaa muun muassa siihen, miten uusiutu- van ja bioenergian tuotanto järjestetään keskitetyn ja hajautettujen järjestelmien kokonaisuutena, miten biopolttoaineita tuotetaan ja millainen sähkö- ja kaasupistokkeiden latausverkosto rakennetaan Lap- piin.”

Energia-alan vihreä siirtymä tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti siten, että alueen alkupe- räiset elinkeinot eivät joudu sen maksumiehiksi. Tällöin poronhoidolle kriittiset alueet tulee säästää. Lapissa on esimerkiksi alueita, mihin ei voida rakentaa tuulivoimaa niin että se saataisiin sovitettua yh- ten poronhoidon kanssa. Vihreä siirtymä ei voi olla peruste lisätä Lapin alueella tuulivoimaa tai kai- voksia. Vihreään siirtymään voisi lisätä paikallisen lähiruokatuotannon tärkeyden. Lapista saadaan puhtaita ja erinomaisia tuotteita (mm. poronliha, marjat, kalat) läheltä, jolloin voidaan vähentää muu- alta tuotavien elintarvikkeiden liikennepäästöjä. Samalla tuetaan paikallisia tuottajia, jolloin asialle saadaan tuplahyöty.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. ”Tavoitetila: Lappi on hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä ja sitoutuu pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen alueellaan.” Tämä on kannatettava tavoite. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee ottaa huomioon Lapin alueelle suunniteltavassa maankäytössä. Kannatamme tärkeiden elinympä- ristöjen kunnostamista ja vesistöjen hyvän tilan turvaamista.

Lappi-sopimusta 2022-2025 on valmisteltu laajassa osallistavassa prosessissa vuoden 2021 ajan. Paliskuntain yhdistystä ei ole kutsuttu mukaan prosessiin. Paliskuntain yhdistys esittää poronhoitolain 53 §:n mukaista neuvottelua Lappi-sopimuksesta Lapin liiton ja Paliskuntain yhdistyksen välille.

PALISKUNTAIN YHDISTYS

Xxxx Xxxxxx toiminnanjohtaja

ma/mba/mk/ts/ao