D/109/00.01.00.00/2020
90 §
Kymenlaakson liiton perussopimus 1.1.2021 alkaen
Valmistelija: Hallintopäällikkö Xxxx Xxxxxxx, gsm 044 559 8651
Esittelyteksti: Kymenlaakson liiton voimassa oleva perussopimus on tullut voimaan 1.3.2016. Kun- talaki (410/2015) on muuttunut 1.5.2015, kunnallisvaalien ajankohta ja valtuusto- kauden ajankohta on muuttunut (§ 7) ja vuoden 2021 alusta Iitin kunta siirtyy val- tioneuvoston päätöksellä Päijät-Hämeen maakuntaan. Kuntalain 56 §:ssä säädetään kuntayhtymän perussopimuksessa sovittavista asioista, joista uusia asioita ovat tar- vittaessa sopiminen järjestämisvastuun siirtymisestä (2 kohdassa), menettely kunta- yhtymän alijäämän kattamisesta (10 kohta), ja talouden ja toiminnan seurantajär- jestelmä ja raportointi jäsenkunnille (11 kohta).
Kuntalain 57 §:n mukaan, jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopi- musta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kan- nattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlaske- tusta asukasluvusta. Kymenlaakson liiton perussopimuksessa ei ole sovittu perusso- pimuksen muuttamisesta.
Liitteenä on toimiston laatima ehdotus perussopimuksen muuttamisesta. Ehdotus käsittää vain välttämättömät muutokset ja lisäykset, joita ovat jäsenkuntaluettelon päivittäminen §:ssä 2, termien ja viittausten päivittäminen ajantasalle, sekä kunta- lain edellyttämät lisäykset alijäämän kattamisesta ja talouden ja toiminnan seuran- tajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille. Lisäykset ovat pykälinä 28 ja 30.
Vastaavasti entiset pykälät 28 - 39 on siirretty pykäliksi 31 - 42.
Perussopimuksen uudet säädökset eivät vaikuta lähivuosina liiton käytännön toi- mintaan, koska Kymenlaakson liitossa alijäämän kattaminen ei ole ajankohtaista ta- seessa olevan ylijäämän vuoksi, ja liiton toimisto on laatinut jo aikaisemminkin puo- livuosittain raportin toiminnastaan.
Kymenlaakson liitolla ei ole sellaista järjestämisvastuullaan olevaa toimintaa, minkä siirtämisestä olisi tarkoituksenmukaista sopia perussopimuksessa, joten säädöstä järjestämisvastuun siirtämisestä ei perussopimukseen esitetä. Perussopimukseen si- sältyy edelleen vapaaehtoisena tehtävänä Kymenlaakson kesäyliopiston ylläpito (3
§).
Liitteet: Oheismateriaalina olevassa perussopimuksen muutosehdotuksessa on poistot ylivii- vattu ja lisäykset /muutokset merkitty punaisella kursiivilla.
Liitteenä on uusittu perussopimus.
Esittelijä: Maakuntajohtaja Xxxxxx Xxxxxxx
Pöytäkirjanote on sähköisesti allekirjoitettu pöytäkirjanpitäjän toimesta Ote on lähetetty Kymenlaakson liiton asianhallintajärjestelmästä
Esitys: Maakuntahallitus päättää lähettää liitteenä olevan ehdotuksen uudeksi perussopi- mukseksi Kymenlaakson liiton 1.1.2021 tilanteen mukaisten jäsenkuntien valtuusto- jen hyväksyttäväksi.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaan.
Toimeenpano: Pöytäkirjanote liitteineen jäsenkuntien kunnallisvaltuustojen käsittelyyn: Hamina, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Miehikkälä ja Virolahti
Ei oikaisuvaatimusohjetta (KuntaL 136 §)
KYMENLAAKSON LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
I LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 §
Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Kymenlaakson L liitto - kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Kymenlaakson L liitto. Kotipaikka on Kouvolan kaupunki.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän toimialueena on Kymenlaakson maakunta ja jäsenkuntina ovat 1.1.2021 al- kaen: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti.
3 §
Toiminta-ajatus, tehtävät ja niiden toteuttaminen
Kuntayhtymä toimii maakunnan kehittämis-, edunvalvonta- ja suunnittelukuntayhtymänä, hoitaa yhteistyössä kuntien kanssa maakunnallista koulutustoimintaa sekä edistää kulttuuri- ja kotiseututyötä.
Kuntayhtymän tehtävänä on:
1. Huolehtia alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen, rakennerahasto-ohjel- mien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain ja asetuksen sekä muun aluekehitystä koskevan lainsäädännön mukaisista aluekehitysviranomaisen tehtävistä ja alueen ylei- sistä kehittämisestä.
2. Huolehtia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta maakunnan suunnitteluun kuulu- vasta maakuntasuunnitelmasta, maakuntakaavan laadinnasta ja kaavan pitämisestä ajan tasalla sekä sen kehittämisestä että alueellisesta kehittämisohjelmasta.
3. Toimii maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnallisissa edunvalvonta-, talous-, kulttuuri- ja koulutusasioissa ja ylläpitää Kymenlaakson kesäyliopistoa sekä huolehtii osaltaan toimialueensa kansainvälisistä tehtävistä.
Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa korvausta vastaan suoritettavakseen kuntayhtymän toi- mialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.
Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä:
1) laatii aluekehitystä koskevia aluekehittämissuunnitelmia ja maakunnan kehittämisoh- jelmia sekä tekee ohjelmasopimuksia
2) laatii maakuntaa koskevia maakuntakaavoja
3) vastaa muistakin maakunnan kehittämiseksi tarpeellisista selvityksistä ja suunnitel- mista sekä edistää maakunnallisten suunnitelmien, hankkeiden ja toimintojen toteutu- mista
4) harjoittaa tarkoitusperiään tukevaa edunvalvonta-, koulutus-, tutkimus-, palvelu-, tie- dotus- ja suunnittelutoimintaa yhteistyössä jäsenkuntien, viranomaisten ja muiden maakunnallisten yhteisöjen kanssa.
4 §
Liittyminen kuntayhtymään tai eroaminen siitä
Kunta, joka valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan Kymenlaakson maakuntaan, tulee kuntayhtymän jäseneksi päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
II LUKU
KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET
5 §
Toimielimet ja niiden toimikausi
Kuntayhtymän toimielimiä ovat kuntien edustajainkokous, maakuntavaltuusto, maakuntahal- litus ja tarkastuslautakunta.
Maakuntavaltuusto voi asettaa tämän perussopimuksen 3 §:ssä tarkoitettuja tehtäväalueita varten johtokuntia. Kussakin johtokunnassa on 5-9 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen vara- jäsen. Jäseniä valittaessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan alueelliseen tasapuolisuu- teen.
EDUSTAJAINKOKOUS
6 §
Edustus edustajainkokouksessa
Jäsenkunnat valitsevat edustajat edustajainkokoukseen kunnan edellisen vuoden viimeisen käytettävissä olevan asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa 5700 (viisituhattaseitsemänsataa) asukasta kohti.
Kullekin edustajalle valitaan varaedustaja.
Kullakin edustajalla on edustajainkokouksessa yksi ääni. Edustajan ja varaedustajan on oltava jäsenkuntien valtuutettuja.
7 § Edustajainkokous
Edustajainkokous pidetään kunnallisvaalien jälkeen huhti lokakuun loppuun mennessä. Maa- kuntahallitus päättää edustajainkokouksen ajasta ja paikasta.
Kutsu edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenkunnille vähintään kuukautta ennen kokousta.
Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemiensa kokousedustajien nimet maakuntahal- litukselle viimeistään 14 (neljätoista) päivää ennen edustajainkokousta.
Edustajainkokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä kokousedustajille viimeistään seitsemän päivää ennen edustajainkokousta.
8 §
Edustajainkokouksen järjestäytyminen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen, minkä jälkeen edustajainkokous valit- see itselleen puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lisäksi edustajainkokous valitsee itselleen sihteerin sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
9 §
Edustajainkokouksen päätösvaltaisuus
Edustajainkokous on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa edustajista on saapuvilla.
10 §
Edustajainkokouksen päätöksenteko
Päätökset edustajainkokouksessa tehdään noudattaen soveltuvin osin Kymenlaakson maa- kuntavaltuuston työjärjestyksen määräyksiä.
11 §
Edustajainkokouksen tehtävät
Edustajainkokous valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henki- lökohtaiset varajäsenet.
12 §
Kuntien edustajainkokouksen kustannukset
Jäsenkunta vastaa kuntien edustajainkokoukseen valitsemansa edustajan palkkioista ja luot- tamustehtävien hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kymenlaakson L liitto vastaa kun- tien edustajainkokouksen järjestämisestä aiheutuneista muista kustannuksista.
YHTYMÄVALTUUSTO
13 §
Yhtymävaltuuston nimi
Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Kymenlaakson maakuntavaltuusto, lyhennettynä maakuntavaltuusto.
14 §
Maakuntavaltuuston jäsenten valinta
Maakuntavaltuustoon valitaan jäsenet kunnan edellisen vuoden viimeisen käytettävissä ole- van asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa 5700 (viisituhattaseitsemänsataa) asukasta kohti.
Kullekin valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien varsinaisia valtuutettuja ja valtuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsen- kuntien valtuustoissa edustettuina olevien ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä pyytää eroa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa poliittista tai muuta ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymälle hyväksytään jäseniksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi toimikaudeksi omat edustajansa valtuustoon noudattaen tämän pe- russopimuksen määräyksiä.
Mikäli kaksi tai useampi kunta yhdistyy yhdeksi liiton jäsenkunnaksi kesken vaalikauden, valit- see yhdistynyt kunta edustajansa valtuustoon noudattaen soveltuvin osin tämän perussopi- muksen määräyksiä.
15 §
Jäsenten äänimääriä
Jokaisella maakuntavaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on poissa tai esteellinen, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
16 §
Maakuntavaltuuston kokoukset
Maakuntavaltuusto kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kahteen kokoukseen vuodessa, kevät- ja syyskokoukseen.
17 § Kokouskutsu
Maakuntavaltuuston kokouskutsu määrätään maakuntavaltuuston työjärjestyksessä.
18 § Päätösvaltaisuus
Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on saapuvilla.
19 §
Maakuntavaltuuston tehtävät
Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa liiton asioissa. Maakuntavaltuusto
1. hyväksyy jokaista varainhoitovuotta varten liiton talousarvion ja sen hyväksymisen yhteydessä kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman.
2. päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta, hyväksyessään tilinpäätöksen maakuntavaltuusto päät- tää vastuuvapaudesta tilivelvollisille,
3. valitsee maakuntahallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä puheenjohta- xxx ja I ja II varapuheenjohtajan.
4. perustaa tarpeelliseksi katsomiansa toimielimiä,
5. asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkas- tuksen järjestämistä varten, valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yhden tai useamman tilintarkastajan; tilintarkastaja voi olla henkilö tai yhteisö,
6. tekee luvussa III valtuuston tehtäviksi osoitetut päätökset,
7. käsittelee mahdolliset muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.
HALLITUS
20 §
Nimi, koko ja toimikausi
Kuntayhtymällä on hallitus, josta käytetään nimitystä maakuntahallitus.
Maakuntahallitukseen kuuluu 13 jäsentä.
Maakuntahallituksen jäsenten toimikausi on maakuntavaltuuston toimikausi.
21 § Edustavuus
Maakuntahallitusta valittaessa noudatetaan kunnallisvaalilain suhteellisuusperiaatetta ottaen huomioon jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien (puolueiden ja valitsi- jayhdistysten) kunnallisvaaleissa saamat äänimäärät.
22 §
Maakuntahallituksen tehtävät
Maakuntahallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Maakuntahallituksen tehtävät määritellään tarkemmin hallintosäännössä sekä maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksessä.
23 § Nimenkirjoitusoikeus
Kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään, kenellä on oikeus kirjoittaa kuntayhtymän toi- minimi.
TARKASTUSLAUTAKUNTA
24 §
Määräykset tarkastuslautakunnasta
Tarkastuslautakuntaa koskevat määräykset sisältyvät perussopimuksen lukuun III sekä tarkas- tussääntöön.
III LUKU
TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
25 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan muuttaa siirrolla oman pääoman muiden erien välillä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää maakuntavaltuusto. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää maakunta- valtuusto. Peruspääoman muuttamisesta oman pääoman muiden erien välillä päättää maa- kuntavaltuusto.
26 §
Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät niiden maksuosuuksien suhteen mukaan, mitkä jäsenkunnille on 29 §:n 1 momentin nojalla viimeksi päättyneeltä ja kahdelta sitä edeltäneeltä varainhoitovuodelta yhteensä määrätty.
Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.
27 §
Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille
15.11. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
28 §
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todenne- taan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Maakuntahallitus ra- portoi puolivuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.
30 §
Alijäämän kattaminen
Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätök- sen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenki- lön tekemää ehdotusta alijäämän kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsen- kunnat vastaavat alijäämän kattamisesta perussopimuksen 26 §:n mukaisesti.
28 31 §
Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy maakuntavaltuusto.
29 32 §
Jäsenkuntien maksuosuudet
Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina.
Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät jäsenkunnissa viimeksi toimitetussa kunnallisvero- tuksessa maksettavaa kunnallisveroa vastaavan verotettavan tulon ja kunnalle maksettavan yhteisöveron suhteessa.
Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina.
30 33 §
Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkun- nan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan eh- doista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.
Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsen- kuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa.
Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.
Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättää maakunta- valtuusto.
Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
31 34 §
Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää maakuntavaltuusto.
32 35 §
Viivästyskorko
Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen viivästyskoron.
33 36 §
Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpää- töksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talou- den tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
34 37 §
Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan maakuntavaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsen- kunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suori- tetaan tasasuuruisina erinä 3 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
35 38 §
Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjoh- taja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.
36 39 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa maakuntahallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden maksuosuuksien suhteen mu- kaan, mitkä jäsenkunnille on 29 §:n 1 momentin nojalla viimeksi päättyneeltä ja kahdelta sitä edeltäneeltä varainhoitovuodelta yhteensä määrätty. Jos kustannusten ja velkojen suoritta- miseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
IV LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET
37 40 §
Uuden jäsenkunnan ottaminen
Milloin kunta liitetään valtioneuvoston päätöksellä kuntayhtymän maakuntakaava-alueeseen saa kunta jäsenyyden ilman eri hakemusta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Muussa tapauksessa esitys jäsenyydestä tehdään kuntayhtymälle ja jäseneksi hyväksyminen tapahtuu perussopimuksen hyväksymismenettelyn mukaisesti.
38 41 §
Kuntayhtymästä eroaminen
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäse- nyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa.
39 42 §
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.2.2009 alkaen korvaten 1.1.2001 voimaan tulleen ja 1.6.2003 tarkistetun perussopimuksen.
1.8.2010 alkaen lisättiin pykälät 37 a ja 37 b.
Perussopimuksesta poistettiin pykälät 37a ja 37b. Muutos tulee voimaan 1.3.2016 alkaen.
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2021 korvaten 1.3.2016 voimaantulleen perussopi- muksen.
Jäsenkuntien allekirjoitukset:
Haminan kaupunki Iitin kunta
Kotkan kaupunki Kouvolan kaupunki
Miehikkälän kunta Pyhtään kunta Virolahden kunta
KYMENLAAKSON LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
Maakuntajohtajan ehdotus maakuntahallitukselle 24.8.2020
I LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 §
Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Kymenlaakson liitto - kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Kymenlaakson liitto. Kotipaikka on Kouvolan kaupunki.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän toimialueena on Kymenlaakson maakunta ja jäsenkuntina ovat 1.1.2021 al- kaen: Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti.
3 §
Toiminta-ajatus, tehtävät ja niiden toteuttaminen
Kuntayhtymä toimii maakunnan kehittämis-, edunvalvonta- ja suunnittelukuntayhtymänä, hoitaa yhteistyössä kuntien kanssa maakunnallista koulutustoimintaa sekä edistää kulttuuri- ja kotiseututyötä.
Kuntayhtymän tehtävänä on:
1. Huolehtia alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen, rakennerahasto-ohjel- mien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain ja asetuksen sekä muun aluekehitystä koskevan lainsäädännön mukaisista aluekehitysviranomaisen tehtävistä ja alueen ylei- sistä kehittämisestä.
2. Huolehtia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta maakunnan suunnitteluun kuulu- vasta maakuntasuunnitelmasta, maakuntakaavan laadinnasta ja kaavan pitämisestä ajan tasalla sekä sen kehittämisestä että alueellisesta kehittämisohjelmasta.
3. Toimii maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnallisissa edunvalvonta-, talous-, kulttuuri- ja koulutusasioissa ja ylläpitää Kymenlaakson kesäyliopistoa sekä huolehtii osaltaan toimialueensa kansainvälisistä tehtävistä.
Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa korvausta vastaan suoritettavakseen kuntayhtymän toi- mialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.
Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä:
1) laatii aluekehitystä koskevia aluekehittämissuunnitelmia ja maakunnan kehittämisoh- jelmia sekä tekee ohjelmasopimuksia
2) laatii maakuntaa koskevia maakuntakaavoja
3) vastaa muistakin maakunnan kehittämiseksi tarpeellisista selvityksistä ja suunnitel- mista sekä edistää maakunnallisten suunnitelmien, hankkeiden ja toimintojen toteutu- mista
4) harjoittaa tarkoitusperiään tukevaa edunvalvonta-, koulutus-, tutkimus-, palvelu-, tie- dotus- ja suunnittelutoimintaa yhteistyössä jäsenkuntien, viranomaisten ja muiden maakunnallisten yhteisöjen kanssa.
4 §
Liittyminen kuntayhtymään tai eroaminen siitä
Kunta, joka valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan Kymenlaakson maakuntaan, tulee kuntayhtymän jäseneksi päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
II LUKU
KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET
5 §
Toimielimet ja niiden toimikausi
Kuntayhtymän toimielimiä ovat kuntien edustajainkokous, maakuntavaltuusto, maakuntahal- litus ja tarkastuslautakunta.
Maakuntavaltuusto voi asettaa tämän perussopimuksen 3 §:ssä tarkoitettuja tehtäväalueita varten johtokuntia. Kussakin johtokunnassa on 5-9 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen vara- jäsen. Jäseniä valittaessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan alueelliseen tasapuolisuu- teen.
EDUSTAJAINKOKOUS
6 §
Edustus edustajainkokouksessa
Jäsenkunnat valitsevat edustajat edustajainkokoukseen kunnan edellisen vuoden viimeisen käytettävissä olevan asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa 5700 (viisituhattaseitsemänsataa) asukasta kohti.
Kullekin edustajalle valitaan varaedustaja.
Kullakin edustajalla on edustajainkokouksessa yksi ääni.
Edustajan ja varaedustajan on oltava jäsenkuntien valtuutettuja.
7 § Edustajainkokous
Edustajainkokous pidetään kunnallisvaalien jälkeen lokakuun loppuun mennessä. Maakunta- hallitus päättää edustajainkokouksen ajasta ja paikasta.
Kutsu edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenkunnille vähintään kuukautta ennen kokousta.
Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemiensa kokousedustajien nimet maakuntahal- litukselle viimeistään 14 (neljätoista) päivää ennen edustajainkokousta.
Edustajainkokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä kokousedustajille viimeistään seitsemän päivää ennen edustajainkokousta.
8 §
Edustajainkokouksen järjestäytyminen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen, minkä jälkeen edustajainkokous valit- see itselleen puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lisäksi edustajainkokous valitsee itselleen sihteerin sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
9 §
Edustajainkokouksen päätösvaltaisuus
Edustajainkokous on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa edustajista on saapuvilla.
10 §
Edustajainkokouksen päätöksenteko
Päätökset edustajainkokouksessa tehdään noudattaen soveltuvin osin Kymenlaakson maa- kuntavaltuuston työjärjestyksen määräyksiä.
11 §
Edustajainkokouksen tehtävät
Edustajainkokous valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henki- lökohtaiset varajäsenet.
12 §
Kuntien edustajainkokouksen kustannukset
Jäsenkunta vastaa kuntien edustajainkokoukseen valitsemansa edustajan palkkioista ja luot- tamustehtävien hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kymenlaakson liitto vastaa kun- tien edustajainkokouksen järjestämisestä aiheutuneista muista kustannuksista.
YHTYMÄVALTUUSTO
13 §
Yhtymävaltuuston nimi
Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Kymenlaakson maakuntavaltuusto, lyhennettynä maakuntavaltuusto.
14 §
Maakuntavaltuuston jäsenten valinta
Maakuntavaltuustoon valitaan jäsenet kunnan edellisen vuoden viimeisen käytettävissä ole- van asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa 5700 (viisituhattaseitsemänsataa) asukasta kohti.
Kullekin valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien varsinaisia valtuutettuja ja valtuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsen- kuntien valtuustoissa edustettuina olevien ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä pyytää eroa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa poliittista tai muuta ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymälle hyväksytään jäseniksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi toimikaudeksi omat edustajansa valtuustoon noudattaen tämän pe- russopimuksen määräyksiä.
Mikäli kaksi tai useampi kunta yhdistyy yhdeksi liiton jäsenkunnaksi kesken vaalikauden, valit- see yhdistynyt kunta edustajansa valtuustoon noudattaen soveltuvin osin tämän perussopi- muksen määräyksiä.
15 §
Jäsenten äänimääriä
Jokaisella maakuntavaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on poissa tai esteellinen, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
16 §
Maakuntavaltuuston kokoukset
Maakuntavaltuusto kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kahteen kokoukseen vuodessa, kevät- ja syyskokoukseen.
17 § Kokouskutsu
Maakuntavaltuuston kokouskutsu määrätään maakuntavaltuuston työjärjestyksessä.
18 § Päätösvaltaisuus
Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on saapuvilla.
19 §
Maakuntavaltuuston tehtävät
Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa liiton asioissa. Maakuntavaltuusto
1. hyväksyy jokaista varainhoitovuotta varten liiton talousarvion ja sen hyväksymisen yhteydessä kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman.
2. päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta, hyväksyessään tilinpäätöksen maakuntavaltuusto päät- tää vastuuvapaudesta tilivelvollisille,
3. valitsee maakuntahallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä puheenjohta- xxx ja I ja II varapuheenjohtajan.
4. perustaa tarpeelliseksi katsomiansa toimielimiä,
5. asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkas- tuksen järjestämistä varten, valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yhden tai useamman tilintarkastajan; tilintarkastaja voi olla henkilö tai yhteisö,
6. tekee luvussa III valtuuston tehtäviksi osoitetut päätökset,
7. käsittelee mahdolliset muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.
HALLITUS
20 §
Nimi, koko ja toimikausi
Kuntayhtymällä on hallitus, josta käytetään nimitystä maakuntahallitus. Maakuntahallitukseen kuuluu 13 jäsentä.
Maakuntahallituksen jäsenten toimikausi on maakuntavaltuuston toimikausi.
21 § Edustavuus
Maakuntahallitusta valittaessa noudatetaan kunnallisvaalilain suhteellisuusperiaatetta ottaen huomioon jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien (puolueiden ja valitsi- jayhdistysten) kunnallisvaaleissa saamat äänimäärät.
22 §
Maakuntahallituksen tehtävät
Maakuntahallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Maakuntahallituksen tehtävät määritellään tarkemmin hallintosäännössä sekä maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksessä.
23 § Nimenkirjoitusoikeus
Kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään, kenellä on oikeus kirjoittaa kuntayhtymän toi- minimi.
TARKASTUSLAUTAKUNTA
24 §
Määräykset tarkastuslautakunnasta
Tarkastuslautakuntaa koskevat määräykset sisältyvät perussopimuksen lukuun III sekä tarkas- tussääntöön.
III LUKU
TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
25 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan muuttaa siirrolla oman pääoman muiden erien välillä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää maakuntavaltuusto. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää maakunta- valtuusto. Peruspääoman muuttamisesta oman pääoman muiden erien välillä päättää maa- kuntavaltuusto.
26 §
Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät niiden maksuosuuksien suhteen mukaan, mitkä jäsenkunnille on 29 §:n 1 momentin nojalla viimeksi päättyneeltä ja kahdelta sitä edeltäneeltä varainhoitovuodelta yhteensä määrätty.
Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.
27 §
Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille
15.11. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
28 §
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todenne- taan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Maakuntahallitus ra- portoi puolivuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.
30 §
Alijäämän kattaminen
Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätök- sen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa
päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshen- kilön tekemää ehdotusta alijäämän kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsen- kunnat vastaavat alijäämän kattamisesta perussopimuksen 26 §:n mukaisesti.
31 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy maakuntavaltuusto.
32 §
Jäsenkuntien maksuosuudet
Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina.
Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät jäsenkunnissa viimeksi toimitetussa kunnallisvero- tuksessa maksettavaa kunnallisveroa vastaavan verotettavan tulon ja kunnalle maksettavan yhteisöveron suhteessa.
Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina.
33 §
Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkun- nan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan eh- doista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.
Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsen- kuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa.
Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.
Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättää maakunta- valtuusto.
Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
34 §
Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää maakuntavaltuusto.
35 § Viivästyskorko
Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen viivästyskoron.
36 §
Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpää- töksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talou- den tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
37 §
Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan maakuntavaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsen- kunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suori- tetaan tasasuuruisina erinä 3 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
38 §
Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjoh- taja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.
39 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa maakuntahallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden maksuosuuksien suhteen mu- kaan, mitkä jäsenkunnille on 29 §:n 1 momentin nojalla viimeksi päättyneeltä ja kahdelta sitä edeltäneeltä varainhoitovuodelta yhteensä määrätty. Jos kustannusten ja velkojen suoritta- miseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
IV LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET
40 §
Uuden jäsenkunnan ottaminen
Milloin kunta liitetään valtioneuvoston päätöksellä kuntayhtymän maakuntakaava-alueeseen saa kunta jäsenyyden ilman eri hakemusta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Muussa tapauksessa esitys jäsenyydestä tehdään kuntayhtymälle ja jäseneksi hyväksyminen tapahtuu perussopimuksen hyväksymismenettelyn mukaisesti.
41 §
Kuntayhtymästä eroaminen
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäse- nyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa.
42 §
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2021 korvaten 1.3.2016 voimaantulleen perussopi- muksen.