Työehtosopimus
PlusTerveys Hammaslääkärit Oy:n ja Tehy ry:n välinen
Työehtosopimus
1.4.2022 – 31.3.2024
Sisältö
1 § Sopimuksen soveltamisala 5
12 § Lauantaityökorvaus ja aattolisä 11
16 § Päivärahat ja matkakustannusten korvaus 17
17 § Työntekijän sairastuminen 17
18 § Lääkärintarkastukset ja terveydenhoito 19
19A § Äitiys‑, erityisäitiys‑, isyys‑ ja
vanhempainvapaa sekä hoitovapaa. 20
19B § Raskaus‑, erityisraskaus‑ ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 21
22 § Suoja‑asut ja suojalasit 22
23 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 23
24 § Ammattijärjestön jäsenmaksun perintä 25
25 § Ammatillinen jatko‑, täydennys‑ ja uudelleenkoulutus 26
26 § Xxxxxxxxxxx siirtäminen ja keskeyttäminen 26
28 § Voimassa olevat etuudet 27
29 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 27
30 § Sopimuksen voimassaoloaika 27
31 § Allekirjoituspöytäkirja 28
PLUSTERVEYS HAMMASLÄÄKÄRIT OY:N JA TEHY RY:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS
1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Tällä työehtosopimuksella määrätään vain PlusTerveys Hammaslää‑ kärit Oy:n palveluksessa olevien Tehy ry:n jäseninä olevien työntekijöi‑ den työ‑ ja palkka‑ehdot.
2 § TYÖSUHTEEN ALKAMINEN
1. Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia työnteon aloittami‑ sesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.
Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuu‑ kaudella kutakin työkyvyttömyys‑ tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava koeajan pi‑ dentämisestä ennen koeajan päättymistä.
12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Työsuhde lakkaa sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus pur‑ kamisesta tehtiin.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia edellä olevasta poiketen koeai‑ kana noudatettavaksi molemmin puolin esimerkiksi yhden viikon irti‑ sanomisaikaa.
2. Työsopimus tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevak‑ si. Työsopimus voi olla määräaikainen vain työsopimukseen kirjatusta työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä.
3. Työsopimukset tehdään kirjallisina.
4. Työnantajan edustaja ilmoittaa työhön tulevalle uudelle työntekijälle, kuka toimii yrityksessä Tehyn nimeämänä työntekijöiden luottamus‑ miehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa. Työntekijän niin ha‑ lutessa luottamusmiehellä on oikeus tarkistaa työsopimus.
3 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
1. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole kirjallisesti tai muutoin to‑ distettavasti sovittu, noudatetaan työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen alla mainittuja työsuhteen keskey‑ tyksettömästä jatkumisajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
enintään | 1 vuoden | 14 pv |
yli 1 ‑ enintään | 4 vuotta | 1 kk |
yli 4 ‑ enintään | 8 vuotta | 2 kk |
yli 8 ‑ enintään | 12 vuotta | 4 kk |
yli 12 | vuotta | 6 kk |
2. Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuk‑ sen on irtisanomisaika 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
3. Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työ‑ suhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti viivy‑ tyksettä työntekijälle. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
4. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole muuta sovittu.
4 § TYÖAIKA
1. Sen lisäksi, mitä työaikalaissa on säädetty, noudatetaan seuraavia määräyksiä:
Säännöllinen työaika
2. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudes‑ sa ja 37 tuntia 55 minuuttia viikossa.
3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on edellä mainittu. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi ja työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona. Työn‑ antajan ja työntekijän välillä voidaan sopia myös pidemmästä enintään
vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta. Tällaiselle pidemmälle tasoittu‑ misjaksolle on laadittava viikkotyöaikaan perustuva työaikasuunnitel‑ ma. Työvuorolista tehdään siten, kuin 8. kohdassa on määrätty.
4. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää enintään 11 tuntiin. Tämä on mahdollista ainoastaan yhteisesti etukäteen sopien. Sopimus on tehtävä työsopimuksesta erillisenä kirjallisena sopimuk‑ sena ja siitä on ennen sopimuksen allekirjoittamista annettava tieto pääluottamusmiehelle. Sopimus on irtisanottavissa puolin ja toisin kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Lisäksi tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kuuden viikon pi‑ tuisena ajanjaksona keskimäärin edellä mainittuun säännölliseen viik‑ kotyöaikaan ja että ennakolta on laadittu työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työvuoro‑ lista tehdään siten, kuin 8. kohdassa on mainittu.
Pöytäkirjamerkintä:
11 tunnin työvuoroista on mahdollista sopia vasta 1.4.2019 jälkeen. 31.3.2019 saakka noudatetaan vuorokautisen säännöllisen työajan pi‑ dennyksen osalta seuraavaa:
Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovi‑ taan, pidentää yhdeksään tuntiin. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kuuden viikon pituisena ajan‑ jaksona keskimäärin edellä mainittuun säännölliseen viikkotyöaikaan ja että ennakolta on laadittu työtuntijärjestelmä ajaksi, joka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työvuorolista tehdään si‑ ten, kuin 8. kohdassa on mainittu.
5. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle nel‑ jän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tar‑ peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
Työajan sijoittelu
6. Työviikko ja ‑jakso alkavat sunnuntai‑ ja maanantaivuorokausien vaihteessa. Säännöllinen työaika sijoitetaan klo 7.00 ja 21.00 väliselle ajalle, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. Työntekijän työpäivä tai työvuoro järjestetään yhdenjaksoiseksi (ruokatauosta ai‑ heutuvin poikkeuksin) ellei työnantajan ja työntekijän väillä muuta so‑ vita. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijä saa työaikalain mu‑ kaisen vuorokausileponsa täysimääräisenä.
Jos työvuoron päättyminen klo 21 aiheuttaa työntekijälle ongelmia ko‑ timatkan osalta (esim. julkinen liikenne), täytyy työvuoro suunnitella päättymään viimeistään klo 20.
7. Työajan sijoittelussa noudatetaan kuitenkin edelleen tämän sopi‑ muksen allekirjoitushetkellä voimassa ollutta työsopimuksiin perustu‑ vaa käytäntöä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita.
Työvuorolistan laatiminen
8. Mikäli päivittäisen työn alkamis‑ ja päättymisajankohdat vaihtelevat, työvuoroista laaditaan etukäteen työtuntijärjestelmä, joka on saatet‑ tava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen jakson alkua ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. Jos päivittäisen tai viikoittaisen työajan tasoittumisjakso on kolmea viikkoa pidempi, mutta enintään kuusi viikkoa, laaditaan lista kyseiselle pi‑ demmälle ajalle. Työvuoron muutoksista sovitaan työntekijän kanssa.
9. Työntekijälle on ilmoitettava vuosiloman alkaessa, minä päivänä ja mihin aikaan hänen on palattava vuosilomaltaan työhön.
Pöytäkirjamerkintä:
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen 4 §:n mu‑ kaisessa työaikajärjestelmässä voidaan ns. pekkaspäiviä kerätä vuo‑ den aikana niin kuin aikaisemminkin, eikä määräyksillä ole muitakaan seurannaisvaikutuksia työaikamääräysten soveltamiskäytäntöön.
5 § LEPOAJAT
1. Työntekijälle annetaan työaikalain edellyttämä viikkolepo.
2. Viikon aikana annetaan työntekijälle viikkolepopäivän lisäksi vähin‑ tään 24 tunnin pituinen vapaa‑aika, joka sijoitetaan mikäli mahdollis‑ ta kiinteästi varsinaisen viikkolevon yhteyteen ja on lähinnä lauantai. Edellä olevan estämättä työnantaja ja työntekijä voivat sopia viikon toisen vapaapäivän sijoittelusta 4 §:n 3. kohdan mukaisesti enintään kuuden viikon pituisen ajanjakson sisällä.
3. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään viisi tuntia, annetaan ajan keskivaiheilla 30 minuutin ruokatauko, joka luetaan työ‑ aikaan. Jos ruokatauko ylittää 30 minuuttia, niin 30 minuutin ylittävä osa ei ole työaikaa.
4. Työtekijälle annetaan työn aikana 10 minuutin pituinen virkistystau‑ ko sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työn‑ tekijän osalta työtä haittaamatta käy päinsä.
6 § ARKIPYHÄT
Palkallisia työaikaa lyhentäviä ylimääräisiä vapaapäiviä ovat: helators‑ tai, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja ta‑ paninpäivä.
Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista järjestää vapaapäiviksi, annetaan vastaava kokonainen vapaapäivä saman viikon tai työaika‑ jakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajan‑ kohdasta muuta sovita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää vii‑ kon tai työjakson säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa‑aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.
7 § LISÄTYÖ
Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työntekijän säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ole ylityötä. Lisätyö korvataan antamalla joko vastaava palkallinen vapaa‑aika tai rahakorvauksena yksinkertai‑ nen tuntipalkka tehdyltä tunnilta. Lisätyö edellyttää työntekijän suos‑ tumusta.
8 § YLITYÖ
1. Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa.
Työntekijän jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylitöihin, jonka ar‑ vioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, varataan hänelle mahdolli‑ suus pitää tarpeellinen lepotauko työn lomassa.
Jos työntekijä ei ole voinut jäljempänä mainituista syistä tehdä sään‑ nöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän työskentelee työ‑ tuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään, korvataan vapaapäivä‑ nä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu. Tällaisia syitä ovat sairaus, tapaturma, työnantajan määräyksestä suoritettu matka, ta‑ loudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtunut lomautus ja työnan‑ tajan järjestämä tai muu työnantajan kanssa sovittu koulutus.
3. Ylityötä on työ, jota tehdään työaikalaissa mainitun vuorokautisen, viikoittaisen, keskimääräisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännölli‑ sen työajan lisäksi. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta en‑ simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotet‑ tu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
9 § SUNNUNTAITYÖ
1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina ja kirkollisena juhlapäivä‑ nä sekä itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehtävää työtä. Sunnun‑ tai luetaan alkavaksi lauantai‑ ja aattopäivinä klo 18.00.
2. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
10 § ILTA‑ JA YÖTYÖKORVAUS
1. Työstä, jota tehdään kello 18.00–22.00 välisenä aikana, työntekijälle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 20 %:n suuruista iltatyö‑ lisää. Se lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n 15. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.
2. Työstä, jota tehdään kello 22.00–07.00 välisenä aikana, työntekijälle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 35 %:n suuruista yötyö‑ korvausta. Se lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n 5. kohdan mukai‑ sesta tuntipalkasta.
11 § HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ
1. Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus on 30 euroa. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työnteki‑ jä kutsutaan suostumuksensa perusteella vapaa‑aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja ilman, että hän on sopinut varallaolosta tai tällaisesta työstä etukäteen. Hälytysrahaan oikeuttavan työhön kut‑ sumisen tulee edellyttää enintään kuuden tunnin kuluttua tapahtuvaa työhön saapumista. Tätä aikaa laskettaessa ei oteta mukaan yötunteja klo 22–06.
Esimerkki: Työntekijälle soitetaan kotiin illalla kello 20 ja pyyde‑ tään saapumaan työhön seuraavana aamuna kello 10. Hälytyk‑ sen ja työhön tulon väliin jää kello 22–06 välisten yötyötuntien ulkopuolelle 6 tuntia, joten hälytysraha maksetaan.
2. Työnantaja korvaa työntekijälle hälytysluonteisen työn yhteydessä tapahtuneista työmatkoista aiheutuvat todelliset matkakustannukset sovitun kulkuneuvon käyttämisestä.
12 § LAUANTAITYÖKORVAUS JA AATTOLISÄ
1. Lukuun ottamatta pääsiäislauantaita ja lauantaiksi sattuvaa joulu‑ ja juhannusaattoa, maksetaan arkilauantaina kultakin tehdyltä työtunnil‑ ta klo 07.00–18.00 välisenä aikana erillinen 20 %:n suuruinen korvaus, joka lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n 15. kohdan mukaisesta tun‑ tipalkasta.
2. Joulu‑ ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina klo 07.00–15.00 väliseltä ajalta maksetaan kultakin tehdyltä työtunnilta erillinen 20 %:n suuruinen korvaus ja klo 15.00–18.00 väliseltä ajalta maksetaan kulta‑ kin tehdyltä työtunnilta erillinen 100 %:n suuruinen korvaus, joka las‑ ketaan tämän sopimuksen 13 §:n 15. kohdan mukaisesta tuntipal‑ kasta.
13 § PALKKAUS
PALKKATAULUKKO 1.6.2022
(1.4.2021 palkat + 2,5 % yleiskorotus + 1,2 % tasa-arvoerä = 3,7 %)
1. Työntekijöiden kuukausipalkat 1.6.2022 määräytyvät vähintään jäl‑ jempänä mainittujen palkkaryhmien mukaisesti:
7 % | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | ||
0 v | 2 v | 4 v | 7 v | 10 v | 15 v | |
hammashoitaja | 2 132,58 | 2 281,87 | 2 395,96 | 2 515,75 | 2 641,54 | 2 773,62 |
vastaava hammashoitaja | 2 186,74 | 2 339,81 | 2 456,80 | 2 579,64 | 2 708,62 | 2 844,06 |
suuhygienisti | 2 338,86 | 2 502,58 | 2 627,71 | 2 759,09 | 2 897,05 | 3 041,90 |
vastaava suuhygienisti | 2 467,71 | 2 640,45 | 2 772,47 | 2 911,10 | 3 056,65 | 3 209,48 |
‑ hammashoitajan palkkaryhmässä myös lähihoitaja (suun terveydenhoidon koulutusohjelma)
‑ suuhygienistin palkkaryhmässä myös erikoishammashoitaja ja hammashuoltaja
Mikäli työntekijän työtehtävät ovat selvästi palkkaryhmässä tarkoitet‑ tuja työtehtäviä vaativammat, vastuullisemmat tai edellyttävät erityis‑ tä kokemusta tai koulutusta, voidaan työntekijälle maksaa euro‑ tai prosenttimääräistä erityistekijälisää. Työnantajan on pyrittävä selvittä‑ mään työpaikalla käytössä olevat tai sovellettavat erityistekijät ja niistä maksettavat lisät työntekijöille vuosittain.
Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden hen‑ kilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Henkilökohtaisen palka‑ nosan perusteena voivat olla esim. erityisosaaminen, työtulokset, työn sujuvuus ja tehokkuus, yhteistyökyky, kehittymiskyky ja ‑halu, huolel‑ lisuus ja sosiaaliset taidot sekä poikkeuksellisesti henkilöstön saata‑ vuuteen liittyvät perusteet.
Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet selvitetään henkilöstöl‑ le ja luottamusmiehelle. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käy‑ dään läpi työnantajan ja työntekijän välillä.
Pöytäkirjamerkintä:
Vastuualueilla tarkoitetaan erilaisia laajempia tehtäväkokonaisuuksia esimerkiksi vastaavan välinehuoltajan tehtävää tai vastaavan kirurgian hoitajan tehtävää.
Opiskelijan palkka
2. Hammashoitaja‑ ja hammashuoltajaopiskelijan työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka määräytyy sen tehtävän mukaan, mitä hän hoitaa kuitenkin siten, että palkasta vähennetään
‑ 6 %, mikäli opiskelijan koulutukseen on jo sisältynyt käytännön har‑ joittelua ja tutkinnosta on suoritettu vähintään kaksi lukukautta mah‑ dollisen yleisjakson lisäksi
‑ 3 %, mikäli opiskelijan koulutukseen on jo sisältynyt käytännön har‑ joittelua ja tutkinnosta on yleisjakson lisäksi suoritettu yli puolet
Kokemusvuosilisät
3. Työntekijälle maksetaan kokemusvuosilisää 2, 4, 7, 10 ja 15 koke‑ musvuosilisään oikeuttavan vuoden jälkeen siten, että prosenttimää‑ rät ovat 7, 5, 5, 5 ja 5 prosenttia peruspalkasta ja edellisten kokemus‑ vuosilisien yhteismäärästä.
4. Kokemusvuosilisään oikeuttavana palvelusaikana pidetään ham‑ mashoitajana, erikoishammashoitajana tai hammashuoltajana/suuhy‑ gienistinä palveltua aikaa, jossa säännöllinen työaika on ollut keski‑ määrin vähintään 19 tuntia viikossa
5. Työntekijän samana aikana suoritetut palvelusvuosilisään oikeutta‑ vat ajat otetaan huomioon, jos ne yhteensä ylittävät em. 19 tuntia vii‑ kossa, mutta mikään niistä ei erikseen ylitä 19 tuntia viikossa.
Palvelu osa‑aikaisessa työsuhteessa, jota ei edellä mainitulla taval‑ la lueta palvelusvuosiin, otetaan palvelusvuosilisiä laskettaessa huo‑ mioon työajan suhteessa.
6. Kokemusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi lasketaan opiskeluajasta hammashoitajilla kaksi vuotta ja erikoishammashoitajilla / hammas‑ huoltajilla / suuhygienisteillä kolme vuotta.
7. Kokemusvuosilisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähen‑ netään kuitenkin se aika, jona työntekijän työssäolo on ollut keskeyty‑
neenä tai jona työssäolo palvelukseen ottamisen tapahduttua ei vielä ole alkanut, mikäli työnantaja ei ole kyseiseltä ajalta maksanut palk‑ kaa.
8. Työsuhteen kestäessä vähennykseksi ei kuitenkaan lueta palkaton‑ ta poissaoloaikaa enintään 30 päivän osalta kerrallaan poissaolon al‑ kamista seuraavan vuoden aikana.
9. Kokemusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi lasketaan yhdenkin päi‑ vän (8 tuntia) työsuhde, jolloin yhteenlaskettuna 30 päivää tarkoittaa yhtä kuukautta.
10. Oikeus kokemusvuosilisään alkaa palvelusvuosilisään oikeuttavan ajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
11. Jollei kokemusvuosilisää koskevaa hakemusta ole esitetty kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona lisä olisi ol‑ lut maksettava, taannehtiva oikeus siihen on menetetty. Hakemus on tehtävä ensimmäisellä kerralla kirjallisesti ja työntekijän on pyydettä‑ essä esitettävä työtodistus tai vastaava todistus
12. Kokemusvuosilisät lasketaan ns. korkoa korolle periaatteella eli uusi lisä lasketaan peruspalkan ja edellisten lisien yhteismäärästä.
13. Osa‑aikaisen työntekijän työehtosopimuksen mukainen kuukausi‑ palkka määräytyy 4 §:n mukaisen säännöllisen työajan ja työsopimuk‑ sella sovitun lyhyemmän työajan välisessä suhteessa. Kuitenkin näin laskettua enintään keskimäärin alle 19 tuntia viikossa tekevän osa‑ai‑ katyöntekijän vähimmäispalkkaa korotetaan 5 prosenttiyksiköllä.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että jäljempänä 16. kohdassa tarkoitettua tuntipalkkaa maksetaan myös yli yhden viikon kestävissä työsuhteissa.
Kertapalkitseminen
14. Työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli työnantaja har‑ kitsee sen suorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää.
Päivä‑ ja tuntipalkan laskeminen
15. Osakuukauden palkka lasketaan työsuhteen alkaessa tai päät‑ tyessä kesken palkanmaksukauden sekä palkattomien poissaolojen yhteydessä. Osakuukauden palkka lasketaan joko päivä‑ tai tuntipalk‑ kana käyttäen jakajana työvuorolistan mukaista kuukauden työpäivien tai työtuntien lukumäärää taikka 15. kohdassa tarkoitettua jakajaa. Kertojana käytetään palkkaan oikeuttavien työpäivien tai työtuntien lukumäärää ko. kuukautena.
16. Laskettaessa lisä‑, yli‑, sunnuntai‑, ilta‑, yö‑, lauantai‑ ym. korva‑ usten perusteena olevaa tuntipalkkaa käytetään kuukausipalkan jaka‑ jana lukua 160 säännöllisen työajan ollessa tämän sopimuksen 4 §:n mukainen enimmäisviikkotyöaika. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien luku‑ määrää.
Jos työpäivä jää tilapäisesti vajaaksi työntekijän pyynnöstä tai muu‑ toin, vähennetään kuukausipalkasta edellä mainitulla tavalla laskettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta.
Palkka tilapäisissä työsuhteissa
17. Lyhyissä tilapäisissä enintään yhden viikon kestävissä työsuhteis‑ sa käytettävä tuntipalkka saadaan jakamalla asianomaisen palkkaryh‑ män 15 kokemusvuosiportaan mukainen palkka 15. kohdan mukaisel‑ la tuntipalkan jakajalla.
Palkan maksaminen eräissä erityistapauksissa
18. Työnantaja on jäljempänä mainittuja erityistapauksia lukuun otta‑ matta velvollinen maksamaan palkan hammashoitajalle myös sellai‑ selta ajalta, jolloin hän työnantajasta johtuvasta syystä on estynyt te‑ kemään työtä.
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän hammaslääkärin äitiys‑, isyys‑, raskaus‑ tai vanhempainvapaan ajaksi ellei työnantaja voi järjestää työntekijälle työtä. Edellä mainituksi ajaksi katsotaan se aika, jolta ham‑ maslääkäri saa sairausvakuutuslain mukaista äitiys‑, isyys‑, raskaus‑ tai vanhempainrahaa. Lomauttamisilmoitus on annettava kirjallisesti.
Palkan maksaminen
19. Xxxxxxx palkka sopimuksen mukaan maksetaan työntekijän pank‑ kitilille taikka pankki‑ tai postisiirron välityksellä, on maksu‑ tai siirto‑ määräys lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä.
14 § VUOSILOMA
1. Vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain ja jäljempänä olevien määräysten mukaisesti.
2. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa 2 arkipäivää kutakin lo‑ manmääräytymisvuoden kuukautta kohti.
3. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää‑ räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden tai jolla on kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräyty‑ miskuukaudelta.
4. Jos työntekijällä on seitsemän vuotta kokemusvuosilisään oikeutta‑ vaa palvelua, hänellä on oikeus saada 2,5 arkipäivää vuosilomaa kuta‑ kin lomanmääräytymisvuoden kuukautta kohti työsuhteen alusta lukien.
5. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut PlusTerveys Hammaslää‑ kärit Oy:ssä (tai PlusTerveys konsernissa) viimeisen 10 vuoden aikana vähintään kahdeksan vuotta, on oikeus saada vuosilomaa 3 arkipäi‑ vää kutakin lomanmääräytymisvuoden kuukautta kohti.
Pöytäkirjamerkintä:
tässä kohdassa tarkoitettu lomaoikeus alkaa karttua työntekijälle 1.4.2018 alkavasta lomamääräytymisvuodesta lukien vuosilomalain ansainnan mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Työntekijän mahdollista tässä pykälässä mainittua pidempää vuosilo‑ maa koskevaa etua ei tällä sopimuksella huononneta.
6. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada palkkansa vuosilo‑ malain mukaisesti. Sen lisäksi vuosiloman ajalta työntekijälle, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai‑, ilta‑, yö‑, lauantai‑ tai aattotyötä, maksetaan edellä mainittuja työaika‑ korvauksia vastaava lisäys lomapalkkaan ja lomakorvaukseen. Työ‑
7. Vuosilomalain 25 §:ssä tarkoitettu työntekijän oikeus siirtää vuosilo‑ mansa työkyvyttömyyden vuoksi koskee myös työehtosopimuksella sovittuja pidempiä vuosilomia. Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja sen aikana sekä työkyvyttömyys loman alettua käsitellään sairastu‑ mishetkellä voimassa olevan vuosilomalain mukaisesti.
15 § LOMARAHA
1. Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen työehtosopimuk‑ sen mukaisen vuosilomansa palkasta, kuitenkin enintään 30 lomapäi‑ vältä. Lomaraha maksetaan yhdellä kertaa viimeistään kyseessä ole‑ van lomanantokauden elokuun palkanmaksupäivänä.
2. Lomaraha maksetaan työntekijälle myös työsuhteen päättyessä maksettavasta vuosilomakorvauksesta.
16 § PÄIVÄRAHAT JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS
Päivärahat ja matkakustannusten korvaukset maksetaan kulloinkin voimassaolevan Verohallituksen päätöksen matkakorvausten ja päi‑ värahojen enimmäismäärien mukaisesti.
17 § TYÖNTEKIJÄN SAIRASTUMINEN
1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavasti:
− 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta.
− 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta.
− 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.
Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 90 kalenteripäivää, makse‑ taan hänelle täysi palkka sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdek‑ sältä arkipäivältä.
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 kalenteripäivän kulues‑ sa työhön paluusta lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jak‑ son pituutta laskettaessa. Saman sairauden uusiutuessa yli 7 kalen‑ teripäivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.
Työntekijälle, joka voimassa olevan tartuntatautilain perusteella on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palk‑ kaa tai palkan ja sairauspäivärahan tai muun lakisääteisen päivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräys‑ ten mukaisesti.
Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kes‑ ken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka.
2. Työnantajalla, joka maksaa työntekijälle edellä tässä pykälässä tar‑ koitetun palkan sairauden ajalta, on oikeus saada työntekijän sijas‑ ta tälle samalta ajalta tuleva lakimääräinen päiväraha. Päivärahan ylit‑ täessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle.
3. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään työnantajan hyväksymä selvitys, milloin sairaus jatkuu enemmän kuin kaksi päivää. Mikäli työnanta‑ ja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärin‑ todistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työter‑ veyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.
18 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET JA TERVEYDENHOITO
Työterveyshuollon järjestelyjen osalta noudatetaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä.
1. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus käydä synnytystä edeltävis‑ sä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, mikäli tutkimukset on suoritettava työaikana.
2. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
1) Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätök‑ sessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tar‑ koitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautilain tai muun lain edellyt‑ tämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.
2) Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastuk‑ seen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matka‑ kustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan.
Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa‑aikana, maksetaan hä‑ nelle tarkastukseen käytetyltä ajalta palkkaa yksinkertaisen tuntipal‑ kan mukaan.
3) Edellä 1–2 ‑kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa työntekijällä on oi‑ keus säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa vähentämättä käydä lää‑ kärintarkastuksissa ja ‑tutkimuksissa.
3. Hammashoito
Työntekijällä on oikeus saada proteettista ja ortodonttista hoitoa lu‑ kuun ottamatta työnantajan järjestämä maksuton hammashoito edel‑ lyttäen, että työntekijällä on työsuhteeseen tullessa hoidetut hampaat.
19A § ÄITIYS‑, ERITYISÄITIYS‑, ISYYS‑ JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ HOITOVAPAA
Työntekijän oikeus äitiys‑, erityisäitiys‑, isyys‑ ja vanhempainvapaa‑ seen sekä hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Äitiysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 72 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen äitiysvapaan al‑ kua jatkunut keskeytyksettä vähintään 3 kuukautta. Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa palkattomien vapaiden aikana, kyseistä palkkaa ei makseta tällaisten palkattomien vapaiden aikana, ellei lainsäädän‑ nöstä muuta johdu. Kuitenkin palkattoman vapaan päätyttyä makse‑ taan äitiysvapaan palkkaa, jos em. palkallista äitiysvapaan alusta al‑ kavaa jaksoa on jäljellä.
Äitiysloma‑ajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat lisät kuten vuosiloma‑ajan palkassa.
Isyysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 18 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen isyysvapaan al‑ kua jatkunut keskeytyksettä vähintään 3 kuukautta. Isyysvapaan pal‑ kassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat lisät kuten vuosiloma‑ajan palkassa.
Työntekijän adoptoidessa alle 7‑vuotiaan lapsen, maksetaan hänel‑ le palkkaa vanhempainvapaan alusta lukien 72 arkipäivältä edellyttä‑ en, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan, joka maksetaan palkallisen jakson ajalta työnantajalle. Vanhempainvapaan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat lisät kuten vuosilo‑ ma‑ajan palkassa.
19B § RASKAUS‑, ERITYISRASKAUS‑ JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ HOITOVAPAA
Työntekijän oikeus raskaus‑, erityisraskaus‑ ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyy työso‑ pimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Raskausvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palk‑ kaa 40 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen raska‑ usvapaan alkua jatkunut keskeytyksettä vähintään 3 kuukautta. Mikäli työntekijän uusi raskausvapaa alkaa palkattomien vapaiden aikana,
Raskausvapaa‑ajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työ‑ ajalta tulevat lisät kuten vuosiloma‑ajan palkassa.
Vanhempainvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palk‑ kaa 32 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen vanhem‑ painvapaan alkua jatkunut keskeytyksettä vähintään 3 kuukautta. Vanhempainvapaan palkallisuuden edellytyksenä on, että työntekijällä on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukainen oikeus vanhempainra‑ haan, joka maksetaan palkallisen jakson ajalta työnantajalle.
Vanhempainvapaan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työ‑ ajalta tulevat lisät kuten vuosiloma‑ajan palkassa.
Työntekijän adoptoidessa alle 7‑vuotiaan lapsen, maksetaan hänel‑ le palkkaa vanhempainvapaan alusta lukien 72 arkipäivältä edellyttä‑ en, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan, joka maksetaan palkallisen jakson ajalta työnantajalle. Vanhempainvapaan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat lisät kuten vuosilo‑ ma‑ajan palkassa.
Siirtymämääräys
19B §:n määräyksen muotoa noudatetaan, jos lapsen laskettu synny‑ tysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos lapsen laskettu synnytysaika on ennen 4.9.2022, sovelletaan 19A §:n määräyksen muotoa. Lapsen lasketusta synnytysajasta huolimatta, jos lapsi syntyy ja oikeus van‑ hempainpäivärahaan alkaa ennen 1.8.2022, sovelletaan 19A §:n mää‑ räyksen muotoa.
20 § TILAPÄINEN POISSAOLO
1. Työntekijälle myönnetään vapaata hänen sairastuneen alle 10 vuo‑ den ikäisen ja myös yli 10‑vuotiaan äkillisesti sairastuneen vammaisen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää kerrallaan.
Hänelle maksetaan tällaiselta vapaalta varsinainen palkka enintään kolmelta työpäivältä kerrallaan. Palkkauksen suorittamisen edellytyk‑
2. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen (n:o 130/85) 4 § tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla palkatto‑ masti poissa työstä osallistuakseen valtioneuvoston päätöksen 3
§:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon.
Poissaolosta on ilmoitettava työnantajalle, mikäli mahdollista viikkoa ennen ellei toisin ole sovittu.
3. Palkallisia vapaapäiviä ovat työpäiväksi sattuvat työntekijän 50‑ ja 60‑vuotispäivä, oma vihkimispäivä, oma asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä, lähiomaisen (puoliso, omat ja puolison vanhemmat, isovanhemmat, lapset, veljet ja sisaret) kuolin‑ ja hautajaispäivä. Täl‑ laisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vä‑ hennetä. Tätä kohtaa sovelletaan myös rekisteröityyn parisuhteeseen (Laki rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001).
21 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä‑ henkivakuutuksen siten kuin siitä kulloinkin on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
22 § SUOJA‑ASUT JA SUOJALASIT
Työnantaja hankkii työntekijän työssään tarvitseman suoja‑asun ja huolehtii sen pesemisestä ja kunnostamisesta.
Työterveyshuoltolain määräysten lisäksi työnantaja hankkii työntekijäl‑ le työssä käytettävät suojalasit tai maksaa työntekijälle hänen itsensä hankkimista suojalaseista yleisimmin alalla käytettyjen suojalasien hin‑ taa vastaavan osan.
23 § LUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
1. PlusTerveys Hammaslääkärit Oy:n ja Tehy ry:n luottamusmiesjärjes‑ telmä perustuu alueellisiin luottamusmiehiin. Luottamusmiehet ja va‑ raluottamusmiehet valitaan alueittain.
Oikeus valita luottamusmies on PlusTerveys Hammaslääkärit Oy:n palveluksessa olevalla työntekijällä, jonka työsuhteeseen sovelletaan tätä työehtosopimusta. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on järjes‑ täytynyt työehtosopimuksen osapuolena olevaan liittoon. Luottamus‑ mies ja varaluottamusmies valitaan omalta alueelta.
Tämän sopimuksen osapuolena oleva liitto ilmoittaa kirjallisesti työn‑ antajalle valitusta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestä sekä näi‑ den eroamisesta tai erottamisesta.
Luottamusmiehet valitsevat keskuudestaan pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen.
Pääluottamusmiestä koskeviin työnantajalle tehtäviin ilmoituksiin so‑ velletaan vastaavasti, mitä ensimmäisessä kappaleessa on sanottu.
2. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kir‑ jallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edusta‑ mansa henkilöstöryhmän osalta.
3. Luottamusmies edustaa tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijöiden välisiin suhteisiin ja yrityksen ke‑ hittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvotteluja yh‑ teistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
4. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annet‑ tava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitta‑ valla tavalla seuraavat omalta alueeltaan olevat yrityksen työntekijöitä koskevat tiedot:
− Työntekijän suku‑ ja etunimet
− Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä tiedot irtisanotuis‑ ta ja lomautetuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.
− Koko‑ ja osa‑aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.
Pääluottamusmiehelle toimitetaan ilman erillistä pyyntöä tiedot kunkin uuden määräaikaisen työsopimuksen kestosta ja määräaikaisuuden perusteesta sekä kaikkien määräaikaisten työsopimusten lukumää‑ rästä kesäkuun loppuun ja joulukuun loppuun mennessä.
5. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tar‑ vittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitami‑ seen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksen‑ mukaista toimistotilaa, mikäli sellainen on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtä‑ vien hoitamiseen.
6. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle varataan luottamus‑ miestehtävien hoitamiseen riittävästi aikaa, kuitenkin vähintään 8 tun‑ tia 4 viikossa. Tähän aikaan ei lasketa mukaan kohdan 7. mukaisia luottamusmieskoulutuksia.
Pöytäkirjamerkintä:
Muun kuin pääluottamusmiehen luottamusmiesaika pyritään järjestä‑ män siten, että se sijoittuu mahdollisuuksien mukaan pääluottamus‑ miehen päivystysaikoja vastaaviin ajankohtiin.
7. Luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua ammattiyhdistyskoulutukseen työnantajan kanssa sovittavalla tavalla. Koulutukseen osallistumisen ajalta ei vähennetä palkka‑ ja muita etuja enintään kahden viikon ajalta kalenterivuodessa.
9. Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta 120 eu‑ roa kuukaudessa. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan korvausta työ‑ suojeluvaltuutetun tehtävistä 80 euroa kuukaudessa. Luottamusmie‑ helle maksetaan luottamusmieskorvausta 80 euroa kuukaudessa.
10. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja hei‑ dän varamiesten tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kustannukset. Edellytyksenä on, että työnantajan kanssa on etukäteen sovittu asiasta ja luottamusmies toimittaa asianmukaiset selvitykset kustannuksista.
24 § AMMATTIJÄRJESTÖN JÄSENMAKSUN PERINTÄ
1. Työntekijän pyytäessä työnantaja tekee hänen kanssaan erikseen vahvistettua perintälomaketta käyttäen sopimuksen. työehtosopi‑ mukseen sidotun ammattijärjestön jäsenmaksun perimisestä.
2. Perintämenettelyn osalta noudatetaan asiasta tehtyä keskusjärjes‑ töjen välistä sopimusta, jonka mukaan
a) Työnantaja pidättää työntekijän palkasta työnantajalle ilmoitetun jä‑ senmaksun työntekijän palkanmaksun yhteydessä.
b) Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut hänelle ilmoitetulle tilil‑ le annettujen ohjeiden mukaisesti perintäkausittain.
c) Työnantaja tekee ammattijärjestölle tämän kanssa sovittujen ohjei‑ den mukaan selvityksen perityistä jäsenmaksuista.
d) Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.
e) Työnantaja antaa työntekijälle todistuksen jäsenmaksujen perinnäs‑ tä kunkin vuoden verotusta varten.
25 § AMMATILLINEN JATKO‑, TÄYDENNYS‑ JA UUDELLEENKOULUTUS
Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähet‑ täessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työ‑ ajan ansionmenetys. Työnantajan määrätessä työntekijän koulutuk‑ seen luetaan koulutus aina työajaksi.
Matkakustannusten korvaukset ja päivärahat korvataan tämän työ‑ ehtosopimuksen matkustusmääräysten mukaisesti. Jos koulutus ta‑ pahtuu työajan ulkopuolella, edellyttää koulutukseen osallistuminen työntekijän suostumusta. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumis‑ ta todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.
Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus ylläpitää ja kehit‑ tää ammattitaitoaan terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain mukaisesti. Työnantaja huomioi työntekijän työsuhteen kestosta riippu‑ matta työntekijän mahdollisuuden osallistua täydennyskoulutukseen.
Työehtosopimusosapuolet suosittavat, että kukin työntekijä pääsee ammattitaitoaan kehittävään koulutukseen vähintään kolmena päivä‑ nä vuodessa. Työnantajan ja työntekijän tulee vuosittain yhdessä käy‑ dä läpi työntekijän koulutustarpeet. Jos koulutustarpeita ei työnantajan arvion mukaan ole, tulee työnantajan perustella kantansa työntekijälle.
26 § LOMAUTUKSEN SIIRTÄMINEN JA KESKEYTTÄMINEN
Jos työnantaja saa lomautusilmoitusaikana tilapäisen työn, työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomautuksen siirtämisestä enintään siksi ajak‑ si, minkä tilapäinen työ kestää. Lomautus alkaa tilapäisen työn päätyt‑ tyä.
Jos työnantaja saa tilapäisen työn lomautuksen jo alettua, työnantaja ja työntekijä voivat ennen työn alkamista sopia lomautuksen keskeyt‑ tämisestä, mikäli lomautuksen on tarkoitus jatkua välittömästi työn te‑ kemisen jälkeen uutta ilmoitusta antamatta. Keskeytyksestä sovittaes‑ sa työnantajan tulee ilmoittaa tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
27 § TYÖRAUHAVELVOITE
Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko‑ naisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielle‑ tyt riippumatta niiden luonteesta tai laadusta.
28 § VOIMASSA OLEVAT ETUUDET
Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työnteki‑ jän voimassa olevien etuuksien huononemista.
29 § ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
1. Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edusta‑ jan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.
2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mahdollista erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perus‑ teluineen laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahte‑ na kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muis‑ tion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista alistaa erimielisyysasian sopijapuolten ratkaistavaksi.
3. Neuvottelut sekä yritystasolla että sopijapuolten välillä pyritään aloittamaan kahden viikon kuluessa ja käymään asiallisesti ja tarpee‑ tonta viivytystä välttäen.
4. Ellei sopijapuolten välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmär‑ rystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
30 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA
1. Tämä sopimus on voimassa 1.4.2022–31.3.2024, jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kun‑ nes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvot‑ telut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päät‑ tyneiksi.
PLUSTERVEYS HAMMASLÄÄKÄRIT OY TEHY RY
PlusTerveys Hammaslääkärit Oy Helsingissä 30.5.2022 Tehy ry
PLUSTERVEYS HAMMASLÄÄKÄRIT OY:N JA TEHY RY:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2022–31.3.2024
31 § ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1. Sopimuskausi
Työehtosopimus on voimassa 1.4.2022–31.3.2024
2. Palkankorotukset 1.6.2022 lukien Yleiskorotus 1.6.2022 lukien
Työntekijöiden 31.5.2022 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausi‑ palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 2,5 %.
Tasa‑arvoerä 1.6.2022 lukien
Työntekijöiden 31.5.2022 voimassa olevia taulukkopalkkoja korote‑ taan 1,2 %.
3. Palkankorotukset 1.4.2023 lukien
Työntekijöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen ja taulukkopalk‑ kojen korotuksista neuvotellaan 15.2.2023 mennessä. Mikäli sopimuk‑ seen palkankorotuksista ei päästä, työehtosopimus voidaan irtisanoa kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen päättymään 31.3.2023.
4. Tekstimuutokset
11 § HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ
Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta ai‑ heutuvasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus on 30 euroa. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työnteki‑ jä kutsutaan suostumuksensa perusteella vapaa‑aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja ilman, että hän on sopinut varallaolosta
tai tällaisesta työstä etukäteen. Hälytysrahaan oikeuttavan työhön kutsumisen tulee edellyttää enintään kuuden tunnin kuluttua tapah‑ tuvaa työhön saapumista. Tätä aikaa laskettaessa ei oteta mukaan yötunteja klo 22–06.
Esimerkki: Työntekijälle soitetaan kotiin illalla kello 20 ja pyyde‑ tään saapumaan työhön seuraavana aamuna kello 10. Häly‑ tyksen ja työhön tulon väliin jää kello 22–06 välisten yötyötun‑ tien ulkopuolelle 6 tuntia, joten hälytysraha maksetaan.
13 § PALKKAUS
1. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat selvästi palkkaryhmässä tarkoi‑ tettuja työtehtäviä vaativammat, vastuullisemmat tai edellyttävät eri‑ tyistä kokemusta tai koulutusta, voidaan työntekijälle maksaa euro‑ tai prosenttimääräistä erityistekijälisää. Työnantajan on pyrittävä selvittä‑ mään työpaikalla käytössä olevat tai sovellettavat erityistekijät ja niistä maksettavat lisät työntekijöille vuosittain.
Kertapalkitseminen
14. Työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli työnantaja har‑ kitsee sen suorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää.
Palkan maksaminen eräissä erityistapauksissa
18. Työnantaja on jäljempänä mainittuja erityistapauksia lukuun otta‑ matta velvollinen maksamaan palkan hammashoitajalle myös sellai‑ selta ajalta, jolloin hän työnantajasta johtuvasta syystä on estynyt te‑ kemään työtä.
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän hammaslääkärin äitiys‑, isyys‑, raskaus‑ tai vanhempainvapaan ajaksi ellei työnantaja voi järjestää työntekijälle työtä. Edellä mainituksi ajaksi katsotaan se aika, jolta hammaslääkäri saa sairausvakuutuslain mukaista äitiys‑, isyys‑, ras‑ kaus‑ tai vanhempainrahaa. Lomauttamisilmoitus on annettava kirjal‑ lisesti.
17 § TYÖNTEKIJÄN SAIRASTUMINEN
1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai tärkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapaukses‑ sa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavasti:
− 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta.
− 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta.
− 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.
Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 90 kalenteripäivää, makse‑ taan hänelle täysi palkka sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdek‑ sältä arkipäivältä.
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 kalenteripäivän kulues‑ sa työhön paluusta lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jak‑ son pituutta laskettaessa. Saman sairauden uusiutuessa yli 7 kalen‑ teripäivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.
Työntekijälle, joka voimassa olevan tartuntatautilain perusteella on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palk‑ kaa tai palkan ja sairauspäivärahan tai muun lakisääteisen päivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräys‑ ten mukaisesti.
Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kes‑ ken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka.
19A § ÄITIYS‑, ERITYISÄITIYS‑, ISYYS‑ JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ HOITOVAPAA
Työntekijän oikeus äitiys‑, erityisäitiys‑, isyys‑ ja vanhempainvapaa‑ seen sekä hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Äitiysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 72 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen äitiysvapaan al‑ kua jatkunut keskeytyksettä vähintään 3 kuukautta. Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa palkattomien vapaiden aikana, kyseistä palkkaa ei makseta tällaisten palkattomien vapaiden aikana, ellei lainsäädän‑ nöstä muuta johdu. Kuitenkin palkattoman vapaan päätyttyä makse‑ taan äitiysvapaan palkkaa, jos em. palkallista äitiysvapaan alusta al‑ kavaa jaksoa on jäljellä.
Äitiysloma‑ajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat lisät kuten vuosiloma‑ajan palkassa.
Isyysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 18 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen isyysvapaan al‑ kua jatkunut keskeytyksettä vähintään 3 kuukautta. Isyysvapaan pal‑ kassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat lisät kuten vuosiloma‑ajan palkassa.
Työntekijän adoptoidessa alle 7‑vuotiaan lapsen, maksetaan hänel‑ le palkkaa vanhempainvapaan alusta lukien 72 arkipäivältä edellyttä‑ en, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan, joka maksetaan palkallisen jakson ajalta työnantajalle. Vanhempainvapaan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat lisät kuten vuosilo‑ ma‑ajan palkassa.
19B § RASKAUS‑, ERITYISRASKAUS‑ JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ HOITOVAPAA
Työntekijän oikeus raskaus‑, erityisraskaus‑ ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyy työso‑ pimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Raskausvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palk‑ kaa 40 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen raska‑ usvapaan alkua jatkunut keskeytyksettä vähintään 3 kuukautta. Mikäli työntekijän uusi raskausvapaa alkaa palkattomien vapaiden aikana, kyseistä palkkaa ei makseta tällaisten palkattomien vapaiden aika‑ na, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Kuitenkin palkattoman vapaan päätyttyä maksetaan raskaus‑ ja vanhempainvapaan palkkaa, jos pal‑ kallista raskaus‑ ja vanhempainvapaajaksoa on jäljellä.
Raskausvapaa‑ajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työ‑ ajalta tulevat lisät kuten vuosiloma‑ajan palkassa.
Vanhempainvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palk‑ kaa 32 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen vanhem‑ painvapaan alkua jatkunut keskeytyksettä vähintään 3 kuukautta. Vanhempainvapaan palkallisuuden edellytyksenä on, että työntekijällä on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukainen oikeus vanhempainra‑ haan, joka maksetaan palkallisen jakson ajalta työnantajalle.
Vanhempainvapaan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työ‑ ajalta tulevat lisät kuten vuosiloma‑ajan palkassa.
Työntekijän adoptoidessa alle 7‑vuotiaan lapsen, maksetaan hänel‑ le palkkaa vanhempainvapaan alusta lukien 72 arkipäivältä edellyttä‑ en, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan, joka maksetaan palkallisen jakson ajalta työnantajalle. Vanhempainvapaan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat lisät kuten vuosilo‑ ma‑ajan palkassa.
Siirtymämääräys
19B §:n määräyksen muotoa noudatetaan, jos lapsen laskettu synny‑ tysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos lapsen laskettu synnytysaika on ennen 4.9.2022, sovelletaan 19A §:n määräyksen muotoa. Lapsen lasketusta synnytysajasta huolimatta, jos lapsi syntyy ja oikeus van‑ hempainpäivärahaan alkaa ennen 1.8.2022, sovelletaan 19A §:n mää‑ räyksen muotoa.
23 § LUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
9. Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta 120 eu‑ roa kuukaudessa. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan korvausta työ‑ suojeluvaltuutetun tehtävistä 80 euroa kuukaudessa. Luottamusmie‑ helle maksetaan luottamusmieskorvausta 80 euroa kuukaudessa.
25 § AMMATILLINEN JATKO‑, TÄYDENNYS‑ JA UUDELLEENKOULUTUS
Työehtosopimusosapuolet suosittavat, että kukin työntekijä pääsee ammattitaitoaan kehittävään koulutukseen vähintään kolmena päi‑ vänä vuodessa. Työnantajan ja työntekijän tulee vuosittain yhdessä käydä läpi työntekijän koulutustarpeet. Jos koulutustarpeita ei työnan‑ tajan arvion mukaan ole, tulee työnantajan perustella kantansa työn‑ tekijälle.
26 § LOMAUTUKSEN SIIRTÄMINEN JA KESKEYTTÄMINEN
Jos työnantaja saa lomautusilmoitusaikana tilapäisen työn, työnanta‑ ja ja työntekijä voivat sopia lomautuksen siirtämisestä enintään siksi ajaksi, minkä tilapäinen työ kestää. Lomautus alkaa tilapäisen työn päätyttyä.
Jos työnantaja saa tilapäisen työn lomautuksen jo alettua, työnantaja ja työntekijä voivat ennen työn alkamista sopia lomautuksen keskeyt‑ tämisestä, mikäli lomautuksen on tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen uutta ilmoitusta antamatta. Keskeytyksestä sovit‑ taessa työnantajan tulee ilmoittaa tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
30.5.2022
Tehy ry
Xxxxxxxxxxx Xxxxxxxx
Xxxx‑Xxx Xxxxxxxxxxx
LIITE 1 TYÖAIKAPANKKI
PLUSTERVEYS HAMMASLÄÄKÄRIT OY TEHY RY
SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA
Työaikapankilla tarkoitetaan työpaikkatasolla käyttöönotettuja ja va‑ paaehtoisuuteen perustuvia työ‑ ja vapaa‑ajan yhteensovitusjärjeste‑ lyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa‑ajaksi muutettuja raha‑ määräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Säästettäviä tai lainattavia työ‑ tai vapaa‑ai‑ koja kutsutaan työaikapankin osatekijöiksi.
Työaikapankin tarkoituksena on henkilöstön työaikatoiveiden huo‑ mioon ottaminen ja työpaikan toiminnan tarkoituksenmukainen järjes‑ täminen.
1. Työaikapankkijärjestelmään kuuluva henkilöstö
Kaikilla henkilöillä ja henkilöstöryhmillä on mahdollisuus osallistua työaikapankkiin. Mitään henkilöstöryhmää tai henkilöä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Koska eri henkilöstöryhmillä on usein erilaiset työaikajärjestelmät, samallakin työpaikalla voi olla erilaisia työaikajär‑ jestelmiä. Työaikajärjestelmä ei saa olla esteenä osallistumiselle.
Työaikapankkiin osallistuminen on työntekijälle vapaaehtoista.
2. Järjestelmän käyttöönotto
Järjestelmän käyttöönottamisesta sovitaan työpaikalla. Järjestelmän käyttöönoton edellytyksenä on työntekijän ja vastaanoton esimiehen laatima kirjallinen työaikapankkisopimus. Työaikapankkisopimukses‑ sa alustavasti suunnitellaan, kuinka paljon vapaata kerätään ja milloin vapaa pidetään.
Työaikapankkisopimus laaditan PlusTerveys Hammaslääkärit Oy:n ja Tehy ry:n yhteiselle mallipohjalle. Työntekijä ja vastaanoton esimies sopivat siirrettävistä osatekijöistä.
3. Järjestelmään liittyminen
Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon ja palkka ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää työaikapankkiin osallistuneet työn‑ tekijät. Vastaanoton esimies ja työntekijä sopivat kirjallisesti työaika‑ pankkiin liittymisestä. Kirjallinen sopimus toimitetaan palkkahallintoon.
Järjestelmään liittymisen ilmoitusaika on kaksi viikkoa. Työntekijä voi aloittaa työaikapankkiin säästämisen ja työaikapankista lainaamisen, kun kirjallisesta ilmoituksesta on kulunut kaksi viikkoa, kuitenkin aina vasta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
4. Työaikapankin osatekijät ovat :
Lisätyö
Ylityön perusosa Ylityön korotusosa 50%
Ylityön korotusosa 100% Lauantaityö Sunnuntaityö
Iltatyö Yötyö
5. Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät
Työaikapankki järjestetään aikaperusteiseksi ja tuntimääräiseksi koko‑ naisuudeksi. Säästettävät ja lainattavat osatekijät merkitään palkka‑ ja työaikakirjanpitoon, muutetaan ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin.
Vastaanotolla ylläpidetään ajantasaista aikasaldoa työntekijän säästä‑ mistä ja lainaamista tunneista. Vastaanotto lähettää esimiehen ja työn‑ tekijän hyväksymän ilmoituksen säästetyistä, lainatuista ja käytetyistä tunneista PlusTerveys Hammaslääkärit Oy:n palkanlaskentaan.
6. Vapaiden sijoittaminen
Työaikapankin tarkoituksena on joustavoittaa työaikajärjestelyjä. Jär‑ jestelmään liittymisen edellytyksenä on, että vastaanoton esimies ja työntekijä ovat etukäteen laatineet alustavan suunnitelman vapaiden säästämisestä ja sijoittamisesta (liitteen 1 sopimuspohjalle).
Työntekijän on esitettävä vapaan ajankohtaa vastaanoton esimiehel‑ le viimeistään neljä kuukautta ennen vapaan pitämistä. Jos työnte‑ kijän esittämä ajankohta ei vastaanoton toiminnan kannalta ole sopi‑
va, työntekijällä on oikeus saada säästämistään vapaista rahakorvaus. Vaihtoehtoisesti vapaat voidaan jättää pankkiin pidettäväksi myöhem‑ pänä ajankohtana.
7. Työntekijän työkyvyttömyys Työkyvyttömyys ennen vapaan alkua
Mikäli työntekijä sairastuu ennen pankkivapaata, siirtyy pankkivapaa
kokonaisuudessaan pidettäväksi myöhemmin sovittavana ajankohta‑ na. Työntekijän on välittömästi ilmoitettava työkyvyttömyydestä vas‑ taanoton esimiehelle ja toimitettava lääkärintodistus PlusTerveys Oy:n palkkahallintoon.
Työkyvyttömyys vapaan kestäessä
Vastaavasti sairastuessaan työaikapankkivapaan kuluessa, siirtyy pi‑ tämätön pankkivapaan osa pidettäväksi myöhemmin sovittavana ai‑ kana. Työntekijän on välittömästi ilmoitettava työkyvyttömyydestä vastaanoton esimiehelle ja toimitettava lääkärintodistus PlusTerveys Hammaslääkärit Oy:n palkkahallintoon.
8. Vapaan ajalta maksettava palkka
Palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan pal‑ kan mukaisesti. Mikäli työntekijän palkka on pienentynyt, on työnteki‑ jällä mahdollisuus pitää vapaat ennen palkkaperusteen muuttumista. Vaihtoehtoisesti työntekijälle maksetaan kerrytetyt vapaat rahana en‑ nen palkkaperusteen pienenemistä.
9. Työaikapankkisopimuksen päättyminen
Työntekijä voi irtisanoutua työaikapankkijärjestelmästä perustellus‑ ta syystä. Perusteena voi olla esimerkiksi työntekijän sairastuminen, työntekijän perheen talouden yllättävä heikentyminen tai muu vastaa‑ va syy.
Työnantajalla on oikeus irtisanoa työaikapankki, jos vastaanoton toi‑ minnassa tapahtuu olennainen muutos.
Irtisanottaessa työaikapankkisopimus, säästetyt vapaat maksetaan työntekijälle vastaavana rahakorvauksena irtisanomiskuukautta seu‑ raavan kuukauden työnantajan virallisena palkanmaksupäivänä, ellei työntekijän ja työnantajan kesken sovita niiden pitämisestä vapaana ennen työaikapankkisopimuksen päättymistä.
Työsuhteen päättyessä säästetyt vapaat maksetaan työntekijälle vas‑ taavana rahakorvauksena viimeisen palkanmaksun yhteydessä, ellei työntekijän ja työnantajan kesken sovita niiden pitämisestä vapaana ennen työsuhteen päättymistä.
Jos työntekijä on lainannut työaikapankista vapaata, lainattu aika on maksettava takaisin tai mikäli mahdollista, lainattu aika voidaan myös tehdä takaisin ennen työsuhteen tai työaikapankkisopimuksen päät‑ tymistä.
10. Työaikapankkijärjestelmästä aiheutuvien riitojen ratkaisu
Tarvittaessa PlusTerveys Hammaslääkärit Oy ja Tehy ry antavat sovel‑ tamisohjeita työaikapankista.
Työaikapankkijärjestelmään liittyvät riidat on ensisijaisesti sovittava työpaikalla. Toissijaisesti PlusTerveys Hammaslääkärit Oy ja Tehy ry ratkaisevat asian.
PLUSTERVEYS HAMMASLÄÄKÄRIT OY TEHY RY
PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA SOPIMUKSEN OSAPUOLET
Työnantaja: PlusTerveys Hammaslääkärit Oy
Vastaanoton numero: Vastaanoton esimies: Työntekijä:
ALUSTAVA SUUNNITELMA
Kuinka paljon vapaata kerätään? Milloin vapaa pidetään?
Työntekijän on esitettävä vapaan ajankohtaa vastaanoton esimiehel‑ le viimeistään neljä kuukautta ennen vapaan pitämistä. Jos työnte‑ kijän esittämä ajankohta ei vastaanoton toiminnan kannalta ole sopi‑ va, työntekijällä on oikeus saada säästämistään vapaista rahakorvaus. Vaihtoehtoisesti vapaat voidaan jättää pankkiin pidettäväksi myöhem‑ pänä ajankohtana.
Työaikapankkijärjestelmässä työntekijä voi säästää enintään 120 tuntia
lainata enintään 40 tuntia
TYÖAIKAPANKKIIN SIIRRETTÄVÄT OSATEKIJÄT
Työaikakorvaus | Korvauksen suuruus % | Korvaus minuutteina | Työntekijä sääs‑ tää osatekijän työaikapankkiin (merkitse X) |
Lisätyö | 100 | 60 | |
Ylityön perusosa | 100 | 60 | |
Ylityön korotusosa 50% | 50 | 30 | |
Ylityön korotusosa 100% | 100 | 60 | |
Lauantaityö | 20 | 12 | |
Sunnuntaityö | 100 | 60 | |
Iltatyö | 20 | 12 | |
Yötyö | 35 | 21 |
JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO JA SISÄLTÖ
Sopimuksessa sovelletaan PlusTerveys Hammaslääkärit Oy:n ja Tehy ry:n välistä ohjeistusta määräaikaisesta työaikapankista.
TYÖAIKAPANKKISOPIMUKSEN VOIMAANTULO
Järjestelmään liittymisestä ilmoitettu kuun päivänä 20 . Työntekijä voi aloittaa työaikapankkiin säästämisen ja työaikapankista lainaamisen, kun kirjallisesta ilmoituksesta on kulunut kaksi viikkoa.
ALLEKIRJOITUKSET
Vastaanoton numero / esimies Työntekijä
PlusTerveys Hammaslääkärit Oy
xxx.xxxx.xx xxx.xxxxxxxxxxx.xx