PAPERITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUS
PAPERITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUS
19.2.2020 – 31.12.2021
METSÄTEOLLISUUS ry AMMATTILIITTO PRO ry
SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry
SISÄLLYSLUETTELO
3 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet 2
7 § Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen 3
9 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 19
11 § Lepoajat ja viikoittainen vapaa-aika 21
PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 22
13 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 23
15 § Ylityö- ym. korvaukset 25
19 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet 33
22 § Sairausajan ja perhevapaa-ajan palkka 38
25 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 46
26 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus 47
27 § Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 47
NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VOIMASSAOLO 48
31 § Sopimuksen voimassaolo 49
PAPERITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUKSEN 2020-2021
5 Työsuojeluvaltuutetun korvaus 52
6 Paikallisen sopimisen edistäminen 52
7 Jatkuvan neuvottelun periaate 53
9 Esimiesten palkkauksen oikeudenmukaisuus 53
13 Työehtosopimuksen noudattaminen 56
14 Liittojen välisen koulutustyöryhmän perustaminen 57
15 Työehtosopimuksen kehittäminen 57
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI 58
VAIHTOEHTOINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 60
LYHENTÄMISTAPAA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 17.12.1993 66
PAPERITEOLLISUUDEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 68
PAPERITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 76
"TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA" -KESÄHARJOITTELUOHJELMA VUOSILLE 2020 - 2021 87
Aloittamis- ja lopettamistyöt 28
Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet 33
Järjestäytymisvapaus ja ay-jäsenmaksujen pidättäminen 47
Kaikkia työaikamuotoja koskevat määräykset 8
Keskeytyvät ja jatkuvat työaikamuodot 5, 9
Keskimääräinen säännöllinen työaika 19
Lisätyöstä maksettava palkka 21
Lyhentämistapaa koskeva pöytäkirja 17.12.1993 66
Neuvottelujärjestys ja voimassaolo 48
Palkkausta koskevat määräykset 22
Ruokailutauko ylityöhön jäätäessä 29
Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen 3
Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli 58
Vaihtoehtoinen palkkausjärjestelmä 60, 62
Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus 47
Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 23
Ylityöpalkan vaihtaminen vapaaseen, kiinteä kuukausikorvaus 29
PAPERITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUS
1 § Soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Metsäteollisuus ry:n jäsenten paperiteollisuutta harjoittavien yksiköiden palveluksessa olevat, toimihenki- lötehtävissä toimivat henkilöt. Sopimusta sovelletaan myös paperiteolli- suutta harjoittavien yritysten puunhankintaorganisaatioiden toimistotehtä- vissä työskenteleviin toimihenkilöihin. Pääkonttoreissa, konsernihallin- nossa, integroiduissa yksiköissä, erillisissä myynti- ja suunnittelukontto- reissa sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksissa työskentelevät toimihenkilöt kuuluvat sopimuksen piiriin, mikäli heidän tehtävänsä kuuluvat pääasialli- sesti paperiteollisuuden toimialaan.
Sopimus ei koske toimihenkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä, eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema sekä hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavia henkilöitä. Lisäksi tällaisia ovat keskisuu- ressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa ns. ”osastopäällikkötasoon” luettavat henkilöt, joilla on edellä mainittu asema. Yritysorganisaatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylem- mällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asian- tuntemusta tietyllä erikoisalalla (ns. spesialistit) ja jotka tästä syystä ja ase- mansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin. Suurissa yrityksissä organisaatiotasoja on luonnollisesti useampia, ja siten myös sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla orga- nisaatiotasolla toimivia henkilöitä, edellyttäen, että muut tässä kappaleessa todetut edellytykset ovat olemassa.
Sopimuksen soveltamisalan tulkitsemisessa ei ole koulutuksellista alarajaa. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt, jotka vakinaisesti toimivat työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja jotka työnantajalle kuulu- vaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakavat, johtavat, valvovat tai tarkkailevat työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön tai vaikkakin säännöllisesti, mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttävät muiden kuin toimihenkilölle varsinaisesti kuuluvien töiden suorittamiseen.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Soveltamisala on tehtäväkohtainen. Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai pal- kanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu.
Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen pii- riin, mikäli toimi sisältönsä perusteella kuuluu tämän sopimuksen piiriin.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Laboratorioissa tai vastaavanlaatuisissa tehtävissä työskentelevistä lue- taan toimihenkilöiksi ne, joiden tehtävät edellyttävät laboratorioalan ammat- tikoulutusta tai vastaavaa, kokemuksen kautta saavutettua pätevyyttä.
Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen mää- räyksiä soveltuvin osin.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän työehtosopimuksen so- veltamisala on sama kuin runkosopimuksen 1998- 99 ja yleissopimuksen 1998–1999 soveltamisala.
Pöytäkirjamerkintä 4
Työnantajan edustaja ja luottamusmies käyvät tarvittaessa yhdessä läpi muutetun toimenkuvan.
2 § Liitesopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan osapuolten välillä 14.10.2003 allekirjoitettua irtisanomissuojasopimusta, 14.10.2003 allekirjoi- tettua luottamusmiessopimusta, yhteistoimintasopimusta sekä päivä- ja kaksivuorotyön lyhentämistapaa koskevaa pöytäkirjaa 17.12.1993.
3 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet
1 Toimihenkilön on asemansa edellyttämällä tavalla edistettävä ja valvottava työnantajan etuja.
2 Työnantajan on suhtauduttava toimihenkilöön luottamuksella ja tuettava toi- mihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana sekä mahdollisuuk- sien mukaan tuettava toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammatti- taitoaan.
Työnantajan on tiedotettava toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtu- vista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja hänen alaisiaan koskevista ratkaisuista viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.
3 Toimihenkilö perehdytetään työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin.
4 Uusi toimihenkilö perehdytetään yritykseen, sen toimintaperiaatteisiin ja henkilöstöpolitiikkaan sekä mahdollisiin järjestyssääntöihin. Lisäksi hänelle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.
4 § Työrauhavelvollisuus
TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET
5 § Työsuhde
1 Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö.
2 Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa työsopimuksen irtisa- nomiseen oikeuttavalla perusteella noudattaen irtisanomisaikaa.
Toimihenkilö voidaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtä- vään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, noudatetaan edellä mainittua menettelyä.
6 § Työsuhteen päättyminen
1 Irtisanomisajoista, irtisanomisen perusteista ja menettelytavoista on sovittu liitteenä olevassa irtisanomissuojasopimuksessa.
TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
7 § Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen Työtuntijärjestelmä
1 Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen sään- nöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.
2 Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asian- omaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos kos- kee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilöstöstä, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.
Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asian- omaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätä- työ. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.
Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.
3 Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi alkaa asianomaisessa yri- tyksessä yleisesti noudatettavina ajankohtina, ellei paikallisesti toisin so- vita.
Pöytäkirjamerkintä:
Vapaapäivät
4 Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:
- kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maa- nantai, taikka
- vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä vii- kossa.
5 Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoite- taan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.
Seisokkiajat
6 Keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (17, 27, 37) keskeytetään työskentely juhannuksen ja joulun johdosta tuotantoon liittyvillä osastoilla lukuun ottamatta höyrykattilahuoneita, voimalaitoksia ja niihin verrattavia osastoja, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä, seuraavasti:
J u h a n n u k s e n a: Työt keskeytetään juhannusviikon torstaina klo
22.00 ja aloitetaan juhannuksen jälkeisen arkipäivän aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta juhannusaattona.
J o u l u n a: Työt keskeytetään jouluaaton aattona klo 22.00 ja aloitetaan tapaninpäivän jälkeisenä aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suori- teta jouluaattona.
Töiden jatkaminen tes-seisokkina
Joulu- tai juhannusseisokkiajat ovat edellä määrätystä poiketen niiden toi- mihenkilöiden säännöllistä työaikaa, joiden työ jatkuu tes-seisokin ajan.
Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta tes-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville toimihenkilöille vähintään 14 vuorokautta ennen seisokin alkamista. Luottamusmiehelle
Tässä kohdassa tarkoitettuun työskentelyyn noudatetaan muutoin työehto- sopimuksen tes-seisokkiaikaista työskentelyä koskevia määräyksiä.
Keskeytyvät ja jatkuvat työaikamuodot (tam 15,16,17,25,26,27,35,36)
8 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoit- taista työaikaa.
Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
9 Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irti- sanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus lop- puu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-mallin mukaisesti:
A-VAIHTOEHTO:
a) Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa ko- rotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia.
b) 40-tuntiseen työviikkoon siirtymisen jälkeen noudatetaan liittojen 17.12.1993 tekemää pöytäkirjaa.
B-VAIHTOEHTO:
a) Xxxxxxxxxxxxx tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle anne- taan vapaata 100 tuntia.
b) Vapaan antamisessa noudatetaan sopimusalan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämissopimuksen periaatteita.
c) Edellä a.-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylit- tävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät va- paapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.
d) 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useam- paan osaan, ellei toisin sovita.
e) Työtuntijärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.
10 Arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain sään- nöllinen työaika on sama kuin muina arkipäivinä.
Ellei paikallisesti toisin sovita alkaa työaika kuitenkin tuotantoon liittyvillä osastoilla lauantaisin ja arkipyhien aattoina päivätyössä poikkeuksellisesti klo 6.00 ja päättyy klo 14.00. Tällöin ei ruokataukoa pidetä, mutta varataan tilaisuus aterioida työn aikana.
Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta työaikajärjestelystä myös muilla osastoilla.
SOV.
Normaalista vuorokauden vaihtumissäännöstä (klo 7.00) poi- keten kuuluu klo 6.00–7.00 välillä suoritettu työ aattovuorokau- teen.
Jatkuvassa 2-vuorotyössä voidaan paikallisesti sopia sovellet- tavaksi työpäivän pituudessa pääsäännöstä poikkeavaa järjes- telmää.
11 Elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi, ovat vapaapäiviä päivätyössä
(15) ja keskeytyvissä työaikamuodoissa (25, 35):
a) uudenvuodenpäivän viikon lauantai,
b) loppiaisviikon lauantai,
c) pääsiäislauantai,
d) pääsiäisen jälkeinen lauantai,
e) vapunpäivän viikon lauantai,
f) helatorstaiviikon lauantai,
g) juhannusaatto,
h) itsenäisyyspäiväviikon lauantai,
i) jouluaatto,
j) joulun jälkeinen lauantai.
Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäi- vinä, vapaapäivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana an- nettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten viikkoylityö, ellei sa- malta ajalta jo suoriteta seisokkiajan palkkaa. Korvaamistapaa koskevat ky- symykset tulisi selvittää etukäteen.
Tuotantoon liittyvillä osastoilla vappu on päivätyössä (15,16) ja keskeyty- vässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) vapunaatosta klo 14.00 alkaen vapaa- päivä.
12 Jatkuvissa ja keskeytyvissä työaikamuodoissa (17, 27, 16, 26 ja 36) anne- taan yksi palkallinen vuorovapaa kolmen kuukauden kuluessa itsenäisyys- päivä-, uudenvuodenpäivä- sekä vapunpäiväviikon lauantain työskente- lystä, mikäli em. päivät eivät ole lauantaina tai sunnuntaina. Lisäksi em. työaikamuodoissa (17, 27, 16, 26, 36) annetaan yksi palkallinen vuorova- paa pääsiäisen ja joulun jälkeisen lauantain työskentelystä, mikäli em. päi- vät eivät ole pyhäpäiviä.
Työaikamuodoissa 17, 27, 16, 26 ja 36 työskentelevien toimihenkilöiden työaikaa lyhennetään loppiaisen johdosta niinä vuosina, joina loppiainen on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, antamalla kolmen kuukauden kuluessa yksi palkallinen vuorovapaa loppiaisviikon lauantain työskentelystä.
Työaikamuodoissa 26 ja 36 työskentelevien toimihenkilöiden työaikaa ly- hennetään helatorstain johdosta antamalla kolmen kuukauden kuluessa yksi palkallinen vuorovapaa helatorstaiviikon lauantain työskentelystä.
Pöytäkirjamerkintä:
Vuorovapaa annetaan, mikäli toimihenkilö em. viikkojen lauantaina on:
- säännöllisessä työssä,
- työvuorojärjestelmän mukaisella vuorovapaalla,
- 8 §:n 14. kohdan mukaisella vuorovapaalla,
- palkallisella sairaslomalla,
- työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti tilapäisesti poissa,
- työnantajan luvalla työstä vapautettuna.
13 Jatkuvissa työaikamuodoissa (tam 17, 27) pääsiäislauantaina, I- ja II- pääsiäispäivänä, helatorstaiviikon lauantaina ja helluntaina tehdyistä työ- vuorojärjestelmän mukaisista työvuoroista annetaan tehtyä työtä vastaa- vasti vuorovapaita. Vuorovapaat annetaan työvuorojärjestelmän mukaisista työvuoroista 3 kuukauden aikana ansaitsemisesta.
14 Jatkuvassa 2-vuorotyössä (27) ansaitaan työvuorojärjestelmässä olevan vapunaaton iltavuorossa tehtyä työtä vastaava vuorovapaa, joka annetaan kalenterivuoden loppuun mennessä.
15 Keskeytyvässä 3-vuorotyössä (35,36) helluntaiaaton yövuoro on säännöl- listä työaikaa. Mikäli työnantaja ei teetä helluntaiaaton yövuoroa, tulee työnantajan ilmoittaa siitä vähintään 30 vuorokautta etukäteen. Toimihenki- löllä on oikeus kuukausipalkkaansa vähentämättömänä, vaikka helluntai- aattona ei työskenneltäisi.
Toinen pääsiäispäivä ei ole keskeytyvässä 3-vuorotyössä työpäivä, ellei paikallisesti toisin sovita.
Keskeytymätön vuorotyö (tam 37)
16 Keskeytymättömässä vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuoro- kaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tun- tia viikossa.
Lisäksi työvuorojärjestelmään voi sisältyä 6, 14, 22 tai 26 vrk:n vapaita, jona aikana annetaan joko vuorovapaita tai vuosilomaa.
Sovellettavat työvuorojärjestelmät laaditaan paikallisesti edellä olevan mu- kaisesti.
Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavan työvuorojärjestel- män käyttöönotosta edellyttäen, että työehtosopimuksen mukainen työaika toteutuu ja työajan lyhennyksen yhteydessä sovitut periaatteet otetaan huomioon.
SOV.
Siirtymisestä 4-vuorojärjestelmään johtuva yhden vuoron tila- päinen purkaminen tapahtuu siten, että eri kertoina purettava vuoro vaihtuu, ellei paikallisesti toisin sovita.
Työvuorojärjestelmä voi edellä todetusta poiketen olla paikallisesti sopi- malla 20 vuorokauden jaksossa lyhyenä kiertona seuraava:
aaiiyy-vv-aaiiyy--v-
Tehtaalla tai sen tuotantolinjalla voidaan siitä paikallisesti sopien siirtyä ke- säajaksi nelivuorojärjestelmään ilmoittamalla siitä vähintään kuukausi en- nen lomakauden alkamista siten, että yksi vuoro on kerrallaan vuosilomalla purkamalla yksi työvuoro. Työvuoron purun johdosta toimihenkilöiden vuo- rovapaiden lukumäärä ei muutu. Purettu työvuoro lomittaa jäljelle jäävää neljää työvuoroa. Vuosilomat annetaan tällöin poiketen työehtosopimuksen 24 §:n määräyksistä siten, että koko vuoro on yhtä aikaa poissa työstä 26 vuorokauden ajanjakson. Vuosilomajaksojen päällekkäin osuvina ajanjak- soina järjestetään tuotantoseisokki, jonka pituus on 3-12 päivää. Tänä ai- kana niille työntekijöille, jotka eivät ole vuosilomalla annetaan vuorovapaita.
8 § Työajan lyhentäminen
Kaikkia työaikamuotoja koskevat määräykset
1 Työajan lyhentämiseksi annettavien vuorovapaiden määräytymiskausi on kalenterivuosi, ellei työaikamuodosta tai paikallisesti vakiintuneesta käytän- nöstä muuta johdu.
2 Vuorovapailta maksettava korvaus sisältyy kuukausipalkkaan. Lisäksi mak- setaan keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus. Sunnuntaina tai arkipy- hänä olevalta vuorovapaalta maksetaan sunnuntaityön korotusosa.
3 Vuosiloman pituutta määrättäessä on vuorovapaat katsottava työssäolopäi- vien veroisiksi päiviksi.
4 Vuorovapaita ansaittaessa säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan:
- työvuorot, jotka toimihenkilö on vapautettuna työstä 25 §:n 2. kohdassa tarkoitetun kunnallisen luottamusmiestehtävän vuoksi, kuitenkin enin- tään 28 päivän ajalta;
- aika, jolta työnantaja maksaa sairauden tai synnytysloman perusteella palkkaa;
- lääkärintarkastusta varten annettu palkallinen vapaa;
- työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan, yhteistoimintasopimuksen 5.2 kohdassa tarkoitetun AY-koulutuksen osalta kuitenkin enintään kaksi viikkoa vuosineljän- nestä kohden ja kolme viikkoa vuodessa.
SOV.
Edellä on tarkoitettu 28 päivän pituista ajanjaksoa, ei 28 työ- päivää. Tällä jaksolla ei ole kalenterivuoteen rajoitettua luku- määrää.
6 Toimihenkilön työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuoro- vapailta korvaus rahassa. Mikäli toimihenkilö on pitänyt liikaa vuorovapaita, vähennetään niiltä maksettu korvaus lopputilistä.
7 Paikallisesti voidaan sopia vuorovapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.
Keskeytyvät ja jatkuvat työaikamuodot (tam 15,16,17,25,26,27,35,36)
8 Työajan lyhentäminen perustuu muun ohella keskusliittojen 17.12.1993 te- kemään pöytäkirjaan.
9 Vuotuista työaikaa lyhennetään seuraavissa työaikamuodoissa:
- päivätyö (tam 15,16)
- keskeytyvä 2-vuorotyö (tam 25,26)
- jatkuva 1- ja 2-vuorotyö (tam 17,27)
- keskeytyvä 3-vuorotyö (tam 35,36)
10 Vuotuisen työajan lyhentämiseksi jäljempänä 11. kohdassa mainituilla enimmäismäärillä toimihenkilö on edellä mainituissa työaikamuodoissa
työskentelemänsä ajan pituudesta riippuen oikeutettu saamaan vuorova- paita.
Xxxxxx toimihenkilön säännöllinen viikoittainen työaika on sopimuksen tai käytännön perusteella alle 40 tuntia, hän ei ole oikeutettu tämän kohdan mukaisiin vuorovapaisiin.
Xxxxxx toimihenkilö saa paikallisen sopimuksen tai käytännön perusteella pidemmän kuin 30 päivän vuosiloman tai säännöllisesti vuosittain toistuvia ylimääräisiä vapaapäiviä, vähennetään näin saadut ylimääräiset loma- ja vapaapäivät tämän kohdan perusteella ansaituista vuorovapaista.
Osa-aikainen toimihenkilö, joka työskentelee työaikamuodossa, jossa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä, ansaitsee vuorovapaita jokaiselta tekemältään säännöllisen työajan 8 tunnin työvuo- rolta.
11 Vuorovapaiden määrä lasketaan sen mukaan, kuinka paljon toimihenkilö on suorittanut työtä edellä mainituissa työaikamuodoissa vuorovapaiden määräytymiskauden aikana.
Vuorovapaita annetaan tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti: Päivätyö (tam 15,16)
Työvuoroja vähintään | ||
16 | = 1 | vuorovapaa |
33 | = 2 | vuorovapaata |
49 | = 3 | " |
65 | = 4 | " |
82 | = 5 | " |
98 | = 6 | " |
114 | = 7 | " |
131 | = 8 | " |
147 | = 9 | " |
163 | = 10 | " |
180 | = 11 | " |
204 | = 13 | " |
Keskeytyvä 2-vuorotyö (tam 25,26)
Työvuoroja vähintään | ||
16 | = 1 | vuorovapaa |
33 | = 2 | vuorovapaata |
49 | = 3 | " |
65 | = 4 | " |
82 | = 5 | " |
98 | = 6 | " |
115 | = 7 | " |
131 | = 8 | " |
147 | = 9 | " |
164 | = 10 | " |
180 | = 11 | " |
204 | = 13,5 | " |
Jatkuva 1- ja 2-vuorotyö (tam 17, 27)
Työvuoroja vähintään | ||
14 | = 1 | vuorovapaa |
29 | = 2 | vuorovapaata |
43 | = 3 | " |
58 | = 4 | " |
72 | = 5 | " |
87 | = 6 | " |
101 | = 7 | " |
115 | = 8 | " |
130 | = 9 | " |
144 | = 10 | " |
159 | = 11 | " |
173 | = 12 | " |
188 | = 13 | " |
202 | = 14 | " |
Keskeytyvä 3-vuorotyö (tam 35, 36)
Työvuoroja vähintään | ||
11 | = 1 | vuorovapaa |
22 | = 2 | vuorovapaata |
34 | = 3 | " |
46 | = 4 | " |
56 | = 5 | " |
68 | = 6 | " |
80 | = 7 | " |
91 | = 8 | " |
102 | = 9 | " |
114 | = 10 | " |
125 | = 11 | " |
137 | = 12 | " |
148 | = 13 | " |
159 | = 14 | " |
171 | = 15 | " |
183 | = 16 | " |
199 | = 17,5 | " |
Xxxxxx toimihenkilö ansaitsee keskeytymättömän vuorotyön vuorovapaita, hän ei ansaitse näistä työvuoroista tämän kohdan perusteella vuorova- paita.
Jos vuosittaisen työajan pidentämisestä ei ole paikallisesti sovittu, noudate- taan näiden vuorovapaataulukoiden sijaan työehtosopimuksen liitteinä ole- via vuorovapaataulukoita.
12 Vuorovapaiden antokausi on 1.3. – 28.(29.)2. välinen ajanjakso, jona ai- kana annetaan vuorovapaiden määräytymiskauden aikana ansaitut vuoro- vapaat työnantajan määrääminä ajankohtina. Vuorovapaat, joiden antami- sesta on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen, annetaan työtuntijär- jestelmän mukaisista työpäivistä.
Mikäli vuorovapaiden antokauden päättyessä on toimihenkilölle vuorova- paita antamatta, korvataan ne rahassa antokauden päättymistä seuraa- vana palkanmaksupäivänä. Vuorovapaat voidaan kuitenkin antaa toimihen- kilön kanssa niin sovittaessa antokauden päättymisvuoden loppuun men- nessä. Mikäli vuorovapaita on tällöinkin antamatta, on ne korvattava viikko- ylityömääräysten mukaisesti.
Vuorovapaita voidaan myös niin sovittaessa antaa etukäteen ennen 1.3. alkavaa antokautta. Mikäli toimihenkilö on pitänyt liikaa vuorovapaita, voi- daan vuorovapaat teettää takaisin jo saman vuorovapaiden antokauden ai- kana, kuitenkin viimeistään antokauden päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Kyseisistä työpäivistä maksettava palkka sisältyy toimi- henkilön kuukausipalkkaan. Liikaa pidetyt vuorovapaat voidaan toimihenki- lön pyynnöstä myös vähentää palkasta, jolloin niitä ei teetetä takaisin.
Pöytäkirjamerkintä:
Paikallisesti voidaan sopia keskeytyvän 3-vuorotyön lyhentämi- nen siten, että perjantain ja lauantain välinen yövuoro on va- paa eräinä viikkoina vuodesta.
Keskeytymätön vuorotyö (tam 37)
14 Vuotuisen työajan tasaamiseksi 34,5 tuntiin viikossa toimihenkilö on hänen keskeytymättömässä vuorotyössä työskentelemänsä ajan pituudesta riip- puen oikeutettu saamaan vuorovapaita.
15 Vuorovapaiden määrä lasketaan sen mukaan, kuinka paljon toimihenkilö on suorittanut keskeytymätöntä vuorotyötä vuorovapaiden määräytymis- kauden aikana.
Vuorovapaita annetaan tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:
Vähintään | 5 | työvuoroa | = 1 | vuorovapaa |
" | 10 | " | = 2 | vuorovapaata |
" | 15 | " | = 3 | " |
" | 20 | " | = 4 | " |
" | 25 | " | = 5 | " |
" | 30 | " | = 6 | " |
" | 35 | " | = 7 | " |
" | 39 | " | = 8 | " |
" | 44 | " | = 9-10 | " |
" | 49 | " | = 10-11 | " |
" | 54 | " | = 11-12 | " |
" | 59 | " | = 12-13 | " |
" | 64 | " | = 13-14 | " |
" | 69 | " | = 14-15 | " |
" | 74 | " | = 15-16 | " |
" | 78 | " | = 16-17 | " |
" | 83 | " | = 17-19 | " |
" | 88 | " | = 18-20 | " |
" | 93 | " | = 19-21 | " |
" | 98 | " | = 20-22 | " |
" | 103 | " | = 21-23 | " |
" | 108 | " | = 22-24 | " |
" | 113 | " | = 23-25 | " |
" | 117 | " | = 24-26 | " |
" | 122 | " | = 25-28 | " |
" | 127 | " | = 26-29 | " |
" | 132 | " | = 27-30 | " |
" | 137 | " | = 28-31 | " |
" | 142 | " | = 29-32 | " |
" | 147 | " | = 30-33 | " |
" | 152 | " | = 31-34 | " |
" | 156 | " | = 32-35 | " |
" | 161 | " | = 33-37 | " |
" | 166 | " | = 34-38 | " |
" | 171 | " | = 35-39 | " |
" | 176 | " | = 36-40 | " |
" | 181 | " | = 37-41 | " |
" | 186 | " | = 38-42 | " |
" | 191 | " | = 39-43 | " |
" | 196 | " | = 40-45 | " |
Vähintään vuoden työsuhteessa verotusvuoden alkuun mennessä olleelle toimihenkilölle annetaan edellä määrätyn lisäksi yksi vuorovapaa työvuo- rosta verotusvuoden aikana.
SOV.
Määräystä sovelletaan verotusvuoden 2006 alusta. SOV.
Jos keskeytymättömässä vuorotyössä tehdystä työvuorosta 4 tuntia tai enemmän sisältyy kuukausipalkkaan, ansaitaan siltä vuorovapaita normaalisäännön mukaisesti.
16 Jos työajan lyhennys toteutetaan käyttämällä kesäaikana 6. vuoroa, laadi- taan vuorovapaataulukko siten, että 7 §:n 17. kohdassa tarkoitettu työaika toteutuu.
17 Vuorovapaa on työehtosopimuksen mukainen vuorokausi (6.00 - 6.00), joka sijoittuu työvuorojärjestelmään pääsääntöisesti seuraavalla tavalla:
Kuuden vuorokauden vapaajaksossa on kolme vuorovapaata seuraavasti (vuorovapaa = v)
yyyy--vvv-iiii
Vastaavasti 14 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat yyyy--vvv-vvv-vvv-iiii
22 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii
26 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii
Vuorovapaita 4 vuorokauden vapaajaksoissa (lyhyt kierto) ovat aaiiyy-vv-aaiiyy--v-
Vuorovapaita 24 vuorokauden vapaajaksossa (lyhyt kierto) ovat aaiiyy-vv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-aiiyy
18 Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön oman työvuorojärjestel- män mukaisesti, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista työnantajan määrää- mänä ajankohtana. Mikäli toimihenkilölle vuorovapaiden määräytymiskau- den aikana ei ole voitu antaa vuorovapaataulukon mukaisesti vuorovapaita, korvataan pitämättä olevat vuorovapaat niiden määräytymiskauden päätty- mistä seuraavana palkanmaksupäivänä rahassa. Maksettavassa korvauk- sessa otetaan kuukausipalkan perusteella lasketun päiväpalkan lisäksi huomioon keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus. Vuorovapaat voi- daan kuitenkin antaa seuraavan vuoden puolella toimihenkilön kanssa niin sovittaessa.
Mikäli toimihenkilö on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan ne teettää takai- sin jo saman vuorovapaiden määräytymiskauden aikana, mutta viimeistään niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Liikaa pidetyt vuorovapaat voidaan toimihenkilön pyynnöstä myös vähentää palkasta, jolloin niitä ei teetetä takaisin.
Liikaa pidettyjen vuorovapaiden teettäminen tapahtuu siten, että vastaava määrä toimihenkilön työvuorojärjestelmän mukaisista vuorovapaista on toi- mihenkilön työpäiviä, joilta maksettava palkka sisältyy kuukausipalkkaan.
SOV.
Vuorovapaat annetaan pääsääntöisesti sen työvuorojärjestel- män mukaisesti, jonka mukaan toimihenkilö työskentelee. Kui- tenkin siirtotapausten, poissaolojen ja vastaavien johdosta voi- daan vuorovapaiden antamiseen tehdä muutoksia.
Vuorovapaat tulisi antaa siten, että määräytymiskauden päätty- essä toimihenkilö olisi saanut kaikki ansaitsemansa vuorova- paat, mutta myös tehnyt liikaa pitämänsä takaisin.
Kun vuorovapaita ei ole voitu antaa työvuorojärjestelmän mu- kaisesti ja ne siirtyvät myöhemmin annettaviksi, on ne keskey- tymättömässä vuorotyössä annettaessa pyrittävä antamaan vähintään neljä vuorovapaata kerrallaan ja tällöin siten, että ne annetaan neljän peräkkäisen työvuoron jaksossa.
Mikäli ylimääräinen vuorovapaa tehdään takaisin toimihenkilön pyynnöstä vapaavuorokauden aikana, ei tällöin tehty työ ole ylityötä eikä tehdyn työajan veroista viikoittaista ylityötä lasket- taessa. Siitä maksettava korvaus sisältyy kuukausipalkkaan.
Pitämättä jääneistä vuorovapaista maksettava korvaus makse- taan vuorovapaataulukon vuorovapaiden lukumäärää koske- van alemman luvun perusteella.
Takaisin teetettävien vuorovapaiden lukumäärä määräytyy vuorovapaataulukon vuorovapaiden lukumäärää koskevan ylemmän luvun mukaisesti.
Vuorovapaiden lukumäärän kirjausta on käsiteltävä kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko vuorovapaiden teettäminen ta- kaisin tapahtunut ennen vuorovapaiden määräytymiskauden päättymistä tai sen jälkeen.
a) Mikäli takaisin teettäminen tapahtuu ennen vuorovapaiden määräytymiskauden päättymistä, ei ko. päivä ole vuorova- paa.
b) Mikäli takaisin teettäminen tapahtuu em. kauden päättymi- sen jälkeen, merkitään vuorovapaita pidetyksi yhtä monta kuin on takaisin teetettäviä vuorovapaita.
Työaikalain 27 §:n viikoittaista vapaa-aikaa koskevia määräyk- siä sovelletaan myös, kun on kysymys takaisin teetettävistä vuorovapaista.
Ne vuorovapaat, jotka pidetään vuodenvaihteen jälkeen niin sovittaessa, oikeuttavat vuorovapaiden ansaintaan kuten sään- nöllinen työvuoro.
Takaisin teetettävät vuorovapaat pyritään sijoittamaan vapaa- jakson alku- tai loppuosaan.
Xxxxxx toimihenkilö sairastuu ennen takaisin teetettävää päivää, katsotaan tämä tehdyksi päiväksi siten, ettei sitä tarvitse tehdä enää takaisin.
Mikäli 7 §:n 6 kohdan mukainen seisokki alkaa kesken työvuo- rokauden, vuorovapaa ei tällöin kulu.
Liikaa pidettyjen vuorovapaiden tasaaminen (tam 37): Oma vuoro (lyhyt kierto):
aaiiyy-vv-aaiiyy--v- Työnantajan määräämä:
e) aaiiyy-88-aaiiyy--8- Toimihenkilön pyynnöstä:
f) aaiiyy--88aaiiyy---8
19 Uudelle toimihenkilölle ei pääsääntöisesti ensimmäisen kolmen kuukauden aikana anneta vuorovapaita. Vastaavalla tavalla menetellään, kun toimi- henkilö siirtyy muusta työaikamuodosta keskeytymättömään vuorotyöhön. Kun oma vuoro on vuorovapailla tai vuosilomalla, näiden toimihenkilöiden säännöllisten työvuorojen lukumäärä em. aikana on sama kuin oman työ- vuoron vuorovapaiden lukumäärä, joilta maksettava palkka sisältyy kuu- kausipalkkaan. Mikäli vuorovapaiden määräytymisvuoden päättyessä em. toimihenkilölle on vuorovapaita antamatta, korvataan em. vuorovapaat ra- hassa määräytymiskauden päättymistä seuravana palkanmaksupäivänä.
SOV.
Uuden toimihenkilön työpäivinä voidaan käyttää kaikkia päiviä toisesta viivapäivästä alkaen vapaajakson viimeiseen vuorova- paaseen.
Kun uuden toimihenkilön oma vuoro on vuosilomalla ja jos hä- nelle tällöin annetaan vuorovapaita, ne annetaan etukäteen hänelle täksi ajaksi ilmoitetun työvuorojärjestelmän mukaisesti. Mikäli työvuorojärjestelmää ei ole ilmoitettu, vuorovapaat anne- taan vuorovapaasheeman mukaisesti.
20 Työvuorojärjestelmässä olevasta vuorovapaasta maksetaan 200 %:n koro- tusosa uudenvuoden aaton klo 6.00 ja seuraavan arkipäivän klo 6.00 väli- senä aikana. Samoin menetellään pääsiäislauantaina, molempina
pääsiäispäivinä sekä helluntaiaattona ja helluntaina olevien vuorovapaiden suhteen.
Annettaessa vuorovapaa työvuorosta maksetaan 200 %:n korotusosa uu- denvuodenaaton kello 14.00:n ja seuraavan arkipäivän aamun klo 6.00, pääsiäislauantain kello 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain kello 6.00 sekä helluntaiaaton kello 22.00 ja helluntain jälkeisen päivän kello 6.00 välisenä aikana olevalta vuorovapaalta. Sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä olevalta vuorovapaalta maksetaan 200 % korotusosa. Perusosa sisältyy kuukausipalkkaan.
21 Mikäli toimihenkilön kanssa sovitaan työhön tulosta kesken vuorovapaiden, vastaava määrä vuorovapaita siirtyy annettavaksi myöhemmin lukuun otta- matta 18. kohdan 2. kappaleen mukaista tapausta.
22 Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta tes-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville toimihenkilöille vähintään 14 vuorokautta ennen seisokin alkamista. Luottamusmiehelle va- rataan mahdollisuus esittää mielipiteensä työskentelystä seisokkiaikana ennen työnantajan sitä koskevan ilmoituksen antamista. Liitto-osapuolet suosittelevat, että samassa yhteydessä sovitaan vuorovapaiden antamisen yleisistä periaatteista. Seisokin aikainen työskentely tapahtuu ilmoitetun mukaisesti riippumatta viimemainitun neuvottelun lopputuloksesta 14 vuo- rokautta ennen seisokin alkamista.
Työnantajalla on oikeus peruuttaa ilmoituksensa tes-seisokkityöskentelystä ilmoituksen jälkeen syntyneen ylivoimaisen esteen aiheuttamasta syystä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen tes-seisokkityöskentelyn alka- mista.
23 Toimihenkilö, jonka säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, ansait- see kultakin seisokilta kolme vuorovapaata keskeytymättömässä vuoro- työssä (tam 37), kaksi vuorovapaata jatkuvassa 2-vuorotyössä (tam 27) ja yhden vuorovapaan jatkuvassa 1-vuorotyössä (tam 17).
Toimihenkilöllä on oikeus edellä määrättyihin vuorovapaisiin myös silloin, kun hän on tes-seisokin aikana työvuorojärjestelmän mukaisella vapaalla tai vuosilomalla.
Mikäli saman verotusvuoden aikana joulu- ja juhannusseisokkien työvuoro- järjestelmien mukaisten tehtyjen työvuorojen yhteenlaskettu määrä ylittää ensimmäisen kappaleen mukaan ansaittujen vuorovapaiden määrän, xxxx- xxxx toimihenkilölle tehtyjen työvuorojen ja ansaittujen vuorovapaiden ero- tusta vastaava määrä ylimääräisiä vuorovapaita.
Toimihenkilö työskentelee vain osan tes-seisokkia tai toimii sijaisena
Toimihenkilö ansaitsee tes-seisokkityöskentelystä, edellä todetusta poike- ten, tehtyjä työvuoroja vastaavan määrän vuorovapaita silloin, kun
- toimihenkilön säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, mutta toi- mihenkilö työskentelee vain osan tes-seisokin työvuorojärjestelmän mu- kaisista työvuoroistaan,
- toimihenkilön säännöllinen työ jatkuu vain osan tes-seisokkia,
- kun toimihenkilö työskentelee omassa vuorossaan aloittamis- ja lopetta- mistöissä tai
- toimihenkilö työskentelee sijaisena tes-seisokkina jatkuvassa työssä, jolloin toimihenkilö ansaitsee vuorovapaita kuitenkin enintään yhdeltä työvuorolta tes-vuorokaudessa tai vain ensimmäiseltä toisiaan seuraa- vilta työvuoroilta.
SOV.
Sijaisena työskentelevän toimihenkilö oman säännöllisen työn jatkuessa koko tes-seisokin ajan, on toimihenkilö oikeutettu ai- noastaan tämän kohdan ensimmäisen kappaleen perusteella ansaittaviin vuorovapaisiin.
Muissa kuin omissa tehtävissä työskentelevät toimihenkilöt
Tes-seisokkina keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) muussa kuin omassa työssään työskentelevät toimihenkilöt ansaitsevat puoli vuorova- paata kultakin tes-seisokin aikana tekemältään työvuorolta.
Työsuhteen kestoedellytys
Toimihenkilö ansaitsee tämän kohdan määräysten mukaisesti vuorova- paita, mikäli hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen asianomaisen tes-seisokin alkamista.
Tes-seisokkityöskentelystä ansaittujen vuorovapaiden antaminen
Tes-seisokkityöskentelystä ansaittavat vuorovapaat annetaan sen jälkeen, kun työskentelyn jatkamisesta on ilmoitettu 8 § 22 kohdassa tarkoitetulla tavalla kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asianomaisen tes-seisokin päättymisestä, jollei paikallisesti ole sovittu muusta antoajasta. Työnantajan tulee ilmoittaa tässä kohdassa tarkoitettujen vuorovapaiden antamisesta vähintään viikkoa etukäteen. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia toimihenkilön aloitteesta kunkin tes-seisokista ansaittavan vuorova- paan korvaamisesta kahdeksan tunnin palkkaa vastaavalla rahakorvauk- sella. Rahakorvaus lasketaan 8 §:n 15 kohdan mukaisesti. Rahakorvaus maksetaan, mikäli sen maksamista koskeva sopimus on tehty ennen tes- seisokin alkamista silloin, kun tes-seisokin ajalta maksetaan palkka tai muussa tapauksessa sen palkkakauden palkanmaksun yhteydessä, jolloin rahakorvausta koskeva sopimus on tehty.
Poissaolon vaikutus tes-seisokkityöskentelystä ansaittaviin vuorovapaisiin
Toimihenkilöllä ei ole oikeutta vuorovapaisiin, jos toimihenkilö on poissa jo- kaisesta tes-seisokin aikaisen työvuorojärjestelmän mukaisesta työvuoros- taan muusta kuin vuosilomasta johtuvasta syystä.
Korjaus- ja eräät aloittamis- ja lopettamistyöt tes-seisokkina
Korjaustyöt tai työt, jotka tilapäisesti tehdään tes-seisokkiaikana, eivät oi- keuta vuorovapaisiin. Vuorovapaita ei ansaita sellaisista muussa kuin omassa työvuorossa tehtävissä lopettamis- ja aloittamistöistä, jotka toimi- henkilö tekee välittömästi tes-seisokkia edeltäneen työvuoronsa jälkeen tai välittömästi ennen seisokin jälkeistä työvuoroaan.
Muiden vuorovapaiden ansainta ja kuluminen tes-seisokkina
Tes-seisokkien aikana 8.11 ja 8.15 kohdan mukaisia vuorovapaita ei an- saita eikä anneta.
SOV.
Työvuorojärjestelmässä oleva vuorovapaa ei kulu juhannusvii- kon torstaina eikä jouluaaton aattona.
9 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
1 Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työtuntijärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun kes- kimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa.
Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi seu- raavasti:
- päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan;
- keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 viikon pitui- sena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan; sekä
- keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatku- vassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.
Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.
2 Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se keski- määrin on työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittu- minen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi koko- naisia vapaapäiviä. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi kuitenkin olla enintään 12 tuntia. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä 48 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, sään- nöllinen viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.
Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä, kuinka monta tuntia keskimääräinen työ- aika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa
pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön palkasta.
Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin kun palkanmaksu on keskey- tynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päätty- essä.
SOV.
Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan ta- saamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mai- nittava työn alkamis- ja päättymisaika.
9 a § Työaikapankki
Paikallisesti voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä liitteenä A olevien periaatteiden mukaisesti.
10 § Lisätyö Lisätyön käsite
1 Lisätyötä on toimihenkilön suostumuksella tehty, työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä 7 §:n 8. kohdan ja 9 §:n mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.
Poissaolotapauksia lukuun ottamatta lisätyötä voi tehdä toimihenkilö, jonka sovittu työaika on alle 40 tuntia viikossa.
Esimerkkejä:
a) Vuorokautista lisätyötä enintään 0,5 tuntia päivässä, kun säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä.
b) Vapaapäivänä tehty lisätyö
- enintään 2,5 tuntia viikossa, jos lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana ja säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia
- 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, jos toimihenkilö on viikon aikana ol- lut poissa työstä.
2 Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keski- määrin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.
Jos työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso ei mahdu saman palkan- maksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen
Lisätyöstä maksettava palkka
3 Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.
Lisätyö ei ole ylityötä.
Palkka lisätyön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa.
11 § Lepoajat ja viikoittainen vapaa-aika Viikoittainen vapaa-aika
1 Viikoittainen vapaa-aika määräytyy työaikalain 27 §:n mukaan.
Viikoittaiseksi vapaa-ajaksi katsotaan viikon alussa voimassa olleen työtun- tijärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä.
2 Mikäli toimihenkilö joutuu työskentelemään kaikkina viikon päivinä ja siten myös työaikalain 27 §:n tarkoittamana viikoittaisena vapaa-aikanaan, kor- vataan työhön käytetty aika työaikalain 28 §:n 2 momentin mukaisesti.
Toimihenkilöllä ei ole oikeutta tässä kohdassa tarkoitettuun korvaukseen, jos hän on ollut poissa työstä minä päivänä tahansa tai mistä syystä ta- hansa (esim. vuosiloma, sairaus tai muu vapaapäivä) viikon aikana siten, että työvuorojen väliin jää keskeytymättömässä vuorotyössä 24 tuntia ja muissa työaikamuodoissa 35 tuntia.
Vuorokausilepo
Päivittäinen lepoaika
4 Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä on toimihenki- lölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.
5 Päivätyössä toimihenkilöllä on tunnin lepoaika, jos työaika on yli 7 tuntia. Paikallisesti voidaan sopia lepoajan lyhentämisestä puoleen tuntiin saakka.
6 Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus va- paasti poistua työpaikalta.
Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus ker- ran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vä- hän aiheuttaa haittaa työn kululle.
PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
12 § Palkkaus
1 Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Toimihenkilöiden palkkojen tulee olla toimipaikoittain oikeudenmukaisesti porrastettu toisaalta tehtävien vaa- tivuuden ja toisaalta työsuorituksen perusteella. Palkkauksen perusteet so- vitaan paikallisesti. Ellei muusta palkkausjärjestelmästä paikallisesti sovita tai ole sovittu, luokitellaan toimipaikan toimihenkilötehtävät työehtosopi- muksen liitteenä olevan vaihtoehtoisen palkkausjärjestelmän mukaan.
Toimihenkilölle maksettava alin kuukausipalkka 1.4.2020 alkaen 1974 euroa ja 1.3.2021 alkaen 2014 euroa. Niitä sovelletaan viimeistään koeajan pää- tyttyä. Alinta kuukausipalkkaa ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin eikä harjoitteli- joihin.
Kuukausipalkalla tarkoitetaan tätä sopimusta sovellettaessa toimihenkilön kuukausipalkkaa luontoisetuineen ilman erillisenä maksettavia lisiä.
Luontoisedun raha-arvona pidetään tätä sopimusta sovellettaessa luontois- edun käypää arvoa. Silloin kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käy- tetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallinto vahvistaa vuosittain ne perus- teet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa.
2 Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin toimipaikassa ennalta ilmoitet- tuina kiinteinä palkanmaksupäivinä. Palkan tulee olla tällöin nostettavissa työpaikalla tai toimihenkilön määräämässä rahalaitoksessa. Mikäli palkan- maksupäivä ei ole palkkakonttorin työpäivä tai, maksun tapahtuessa pankin välityksellä, pankin aukiolopäivä, tulee palkan olla toimihenkilön nostetta- vissa palkanmaksupäivää edeltävänä viimeisenä työ- tai aukiolopäivänä.
Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on makset- tava viimeistään korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukau- den palkan yhteydessä.
Palkanmaksupäivän tai –tavan muuttamisesta on paikallisesti sovittava vii- meistään kuukautta ennen muutoksen toimeenpanoa.
13 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
1 Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän vii- kon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin so- vitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli, ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.
2 Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta (kuukausi- palkka luontoisetuineen) on 1.4.2020 alkaen:
Kuukausipalkka | iltavuorolisä | yövuorolisä | ||
luontoisetuineen | ||||
EUR | snt | snt | ||
alle | 1960 | 159 | 303 | |
1960 | - | 2015 | 167 | 309 |
2016 | - | 2115 | 172 | 317 |
2116 | - | 2215 | 177 | 325 |
2216 | - | 2314 | 180 | 334 |
2315 | - | 2413 | 184 | 346 |
2414 | - | 2513 | 190 | 356 |
2514 | - | 2611 | 194 | 364 |
2612 | - | 2710 | 201 | 374 |
2711 | - | 2809 | 206 | 379 |
2810 | - | 212 | 388 | |
Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta (kuukausi- palkka luontoisetuineen) on 1.3.2021 alkaen:
Kuukausipalkka | iltavuorolisä | yövuorolisä | ||
luontoisetuineen | ||||
EUR | snt | snt | ||
alle | 1999 | 162 | 309 | |
1999 | - | 2055 | 170 | 315 |
2056 | - | 2157 | 175 | 323 |
2158 | - | 2259 | 181 | 332 |
2260 | - | 2360 | 184 | 341 |
2361 | - | 2461 | 188 | 353 |
2462 | - | 2563 | 194 | 363 |
2564 | - | 2663 | 198 | 371 |
2664 | - | 2764 | 205 | 381 |
2765 | - | 2865 | 210 | 387 |
2866 | - | 216 | 396 | |
Paikallisesti voidaan sopia vuorotyölisien maksamisesta kuukausikorvauk- sena.
3 Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Kaksivuorotyössä välit- tömästi iltavuoron jälkeen tehdystä ylityöstä maksetaan vuorotyölisä yövuo- ron mukaan.
4 Iltatyöstä kello 18.00–22.00 välisenä aikana maksetaan iltavuorolisän ja yö- työstä kello 22.00–06.00 välisenä aikana maksetaan yövuorolisän suurui- nen korvaus, jos työ ei ole vuoro-, yli- tai hätätyötä.
Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena. Tällöin kuukausikorvauksen suuruus määrätään vähintään 2. kohdassa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen.
5 Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityö- hön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 6.00:een saakka.
14 § Osa-ajan palkka
1 Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien luku- määrällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 12 §:ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.
SOV.
Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti:
poissaolopäivä/-tunti
- lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mu- kaiset säännölliset työpäivät/-tunnit
- kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka
- poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipal- kasta = osa-ajan palkka
2 Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
Tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
Helmikuu | 20 | 150 | 160 |
Maaliskuu | 22 | 165 | 176 |
Huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
Toukokuu | 19 | 142,5 | 152 |
Kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
Heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
Elokuu | 21 | 157,5 | 168 |
22 | 165 | 176 | |
Lokakuu | 22 | 165 | 176 |
Marraskuu | 21 | 157,5 | 168 |
Joulukuu | 21 | 157,5 | 168 |
KUUKAUSITYÖAIKA 2021
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
Tammikuu | 19 | 142,5 | 152 |
Helmikuu | 20 | 150 | 160 |
Maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
Huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
Toukokuu | 20 | 150 | 160 |
Kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
Heinäkuu | 22 | 165 | 176 |
Elokuu | 22 | 165 | 176 |
Syyskuu | 22 | 165 | 176 |
Lokakuu | 21 | 157,5 | 168 |
Marraskuu | 22 | 165 | 176 |
Joulukuu | 22 | 165 | 176 |
Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa- ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeyty- mättömässä vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.
Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 9 §:n 2. koh- dan 2. kappaleen tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.
15 § Ylityö- ym. korvaukset
1 Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtunti- järjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.
Vuorokautinen ylityö
2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
3 Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuo- rokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
Viikoittainen ylityö (tam 15,16,25,26,35,36)
4 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
5 Milloin toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suo- ritetun matkan, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lo- mautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai lähettämään amma- tilliseen tai yhteistoimintasopimuksen mukaiseen koulutukseen osallistumi- sen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tunti- määrää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäi- vänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
6 Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työ- vuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.
7 Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittai- sesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka, ellei 20. kohdasta muuta johdu.
8 Työaikamuodoissa 15, 16, 25, 26, 35 ja 36 korvataan pääsiäislauantaina tehty työ klo 14.00 saakka kuten viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Mikäli vuorotöissä 7 §:n 6. kohdan mukaisesta seisokista johtuen tekemättä jää- neen vuoron työnjohtaja kutsutaan muuhun saman vuorokauden työvuo- roon, maksetaan tästä seisokkiajan alkamisajankohtaan saakka, kuten vii- koittaisesta ylityöstä on sovittu.
Esimerkki:
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
8 | 8 | 8 | 10 | 8 | 1,5 | 10 |
- lasketaan viikon kaikki suoritetut työtunnit yhteen 53,5 tuntia
- edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia
49,5 tuntia
- jäännöksestä vähennetään ao. työtuntijärjestelmän säännöllinen työaika 40,0 tuntia
viikkoylityötä 9,5 tuntia
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka (tors- tai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosen- tilla korotettuna.
Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosen- tilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu. Tässä siis lau- antain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia 50 prosentilla ja sunnun- tain 1,5 seuraavaa tuntia 100 prosentilla korotettuna. Edellä sanottu koskee työaikalain alaisia töitä.
Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityö- korotuksena yksinkertainen peruspalkka kaikilta 10 tunnilta.
Viikoittainen ylityö (tam 17,27,37)
9 Keskeytymättömässä vuorotyössä sekä jatkuvassa 1- tai 2- vuorotyössä on viikoittaista ylityötä säännöllisen vapaavuorokauden aikana suoritettu työ edellyttäen, että toimihenkilö jatkaa välittömästi tämän jälkeen työtään ai- kaisemmassa työvuorossaan.
Viikoittaista ylityötä on viidentenä peräkkäisenä päivänä suoritettu työ, mi- käli vapaavuorokauden jälkeisenä työpäivänä ennen seuraavaa vapaavuo- rokautta työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu sekä toimihenkilö tänä aikana työskentelee vähintään yhden työvuoron jatkuvassa 1- ja 2- vuorotyössä tai keskeytymättömässä vuorotyössä.
SOV.
Toimihenkilön työvuorojärjestelmän määräytyessä 7.17 koh- dan tarkoittamana lyhyenä kiertona on viikoittaista ylityötä edellä määrätystä poiketen seitsemäntenä peräkkäisenä päi- vänä tehty työ, mikäli jonakin vapaavuorokauden jälkeisenä päivänä ennen seuraavaa vapaavuorokautta toimihenkilön työ- vuoro tai työaikamuoto vaihtuu.
10 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan, milloin toimihenkilö ylityötä tehdessään on työskennellyt keskeytymättömässä vuorotyössä tahi jatkuvassa 1- tai 2- vuorotyössä, 100 prosentilla korotettu palkka. Samoin maksetaan 100 pro- sentilla korotettu palkka edellä 9. kohdan 1. kappaleessa mainitun vapaa- vuorokauden aikana suoritetusta työstä.
Yöylityö
11 Vuorotyössä klo 22.00 - 6.00 välisenä aikana ja päivätyössä klo 22.00 -
7.00 välisenä aikana suoritetusta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla koro- tettu palkka. Jos säännöllinen työaika on sovittu alkavaksi klo 6.00, suorite- taan 100 prosentilla korotettu palkka mainittuun kellomäärään saakka.
Aloittamis- ja lopettamistyöt
12 Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Sa- malla tulee selvittää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korva- taan.
Työ arkipyhäviikoilla
13 Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. ar- kipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoyli- työstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä.
Eräiden arkipyhäviikkojen työaika Vuonna 2020
1 | Uudenvuoden viikko | 4 pv |
2 | Loppiaisviikko | 4 pv |
15 | Pääsiäisviikko | 4 pv |
16 | Pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18 | Vappuviikko | 4 pv |
21 | Helatorstaiviikko | 4 pv |
25 | Juhannusviikko | 4 pv |
52 | Jouluviikko | 3 pv |
53 | Uudenvuodenviikko | 4 pv |
Vuonna 2021
1 | Loppiaisviikko | 4 pv |
13 | Pääsiäisviikko | 4 pv |
14 | Pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
19 | Helatorstaiviikko | 4 pv |
25 | Juhannusviikko | 4 pv |
49 | Itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
51 | Jouluviikko | 4 pv |
Ruokailutauko ylityöhön jäätäessä
Työajan enimmäismäärä
15 Toimihenkilöä saa pitää ylityössä hänen suostumuksellaan työaikalain 17
§:n mukaisesti.
Toimihenkilön työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia 12 kuukauden tasoittumisjakson aikana.
SOV.
Työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki tehdyt tunnit sisäl- täen säännöllisen työajan, lisätyön, ylityön, aloittamis- ja lopet- tamistyön sekä hätätyön.
Ylityöpalkan laskenta
16 Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka las- kettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 159 sil- loin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa ja luvulla 157 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ol- lessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien luku- määrää.
17 Keskeytymättömässä vuorotyössä tehdyn ylityön palkkaa laskettaessa käy- tetään kuukausipalkan jakajana lukua 146 ja keskeytyvässä 3-vuorotyössä lukua 154.
18 Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksel- lisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.
Ylityöpalkan vaihtaminen vapaaseen, kiinteä kuukausikorvaus
19 Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuu- kausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita.
Seisokkiajan palkka
20 Tuotantoon liittyvillä osastoilla työskenteleville toimihenkilöille maksetaan kaikkina 7 §:n 6. kohdassa mainittuina seisokkiaikoina sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä suoritetusta työstä 200 prosentilla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorotukset.
Samalla tavoin korotettu palkka maksetaan em. osastoilla myös uutena vuotena uudenvuodenaaton klo 14.00 ja seuraavan arkipäivän aamun vuo- rotyössä klo 6.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä aikana sekä pääsiäislau- antain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain vuorotyössä klo 6.00 ja päi- vätyössä klo 7.00 välisenä aikana että helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun vuorotyössä klo 6.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä ai- kana.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Päivätyössä työskentelevälle toimihenkilölle maksetaan em. seisokkikorvaus myös jouluseisokkia välittömästi seuraavana sunnuntaina tehdystä työstä.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Päivätyössä (15,16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) juhannusviikon keskiviikon klo 22.00 ja torstain klo 22.00 vä- lisenä aikana annettavalta vuorovapaalta ei 100 % korotusosaa makseta.
Keskeytyvässä vuorotyössä (35, 36) voidaan juhannusviikon torstaina alkavalle yövuorolle antaa vuorovapaa, jolta makse- taan 100 %:n korotusosa. Jalostustehtaalla tai –osastolla työs- kentelevälle toimihenkilölle vuorovapaan ajalta maksettava kor- vaus määräytyy kuitenkin 8 §:n 2. kohdan mukaan.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Tehdasyksikössä muualla kuin tuotantoon liittyvillä osastoilla työskenteleville toimihenkilöille maksetaan em. korvaus, mikäli tässä sopimuskohdassa tarkoitettu työskentely tapahtuu toimi- henkilön säännöllisen työajan ulkopuolella. Korvausta ei mak- seta juhannusviikon keskiviikon klo 22.00 ja torstain klo 22.00 välisenä aikana tapahtuvasta työskentelystä.
Pöytäkirjamerkintä 4:
Juhannusviikon keskiviikon klo 22.00 ja juhannusviikon torstain klo 22.00 välinen aika on kaikissa työaikamuodoissa säännöl- listä työaikaa, jonka palkka sisältyy kuukausipalkkaan. Toimi- henkilölle vuorovapaan ajalta maksettava korvaus määräytyy kuitenkin 8 §:n 2. kohdan mukaan.
Saunalisä
21 Lauantain ja juhlapäivän aaton klo 6.00 sekä sunnuntain ja juhlapäivän klo
16 § Sunnuntaityö
1 Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
3 Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.
17 § Sijaisuuskorvaus
1 Milloin toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän li- sääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan erillisenä sijai- suuskorvauksena 14–35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Saman suuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoi- taessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.
Sijaisuuskorvauksesta voidaan sopia paikallisesti.
Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.
SOV.
Xxxxxxx toimihenkilö hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toi- sen henkilön tehtäviä tai hoitaessaan toisen sijaisena vaati- vampia tehtäviä, maksetaan hänelle omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillinen sijaisuuskorvaus. Korvaus sekä muut
työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuu- den alkamista.
Määräys ei koske
- alle 2 viikon vuosilomasijaisuuksia,
- lyhytaikaisia sairaustapauksia ("flunssa"), eikä
- tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissaoloja.
- Mikäli työn suorittamisesta johtuen pääosa muissa kuin tuotannon teh- tävissä työskentelevän toimihenkilön työtehtävistä tehdään tiimissä tai työtehtävät ovat työryhmän sisällä samankaltaisia ja tiimin yksittäisen jäsenen poissaolo hoidetaan tavalla, joka ei lisää vain yksittäisen toimi- henkilön työmäärää, ei sijaisuuskorvausta makseta.
Paikalliset olosuhteet
18 § Varallaolo
1 Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen olemaan työajan ulko- puolella päivystysvalmiudessa asunnossaan tai muualla siten, että hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle va- rallaoloajalta 50 prosenttia säännöllisestä peruspalkasta. Paikallisesti voi- daan sopia varallaolokorvauksesta toisin.
Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi eikä varallaolo muodostu kos- kaan ylityöksi eikä pyhä-, seisokki- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta va- rallaolosta makseta korotuksia, ei myöskään ilta- ja yötyölisiä kello 18 jäl- keen tapahtuvasta varallaolosta.
2 Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihenkilö joutuu ole- maan päivystysvalmiudessa työtä suorittamatta. Varallaolokorvaus makse- taan kuitenkin vähintään 4 varallaolotunnilta.
3 Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti. Työ- tunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.
SOV.
Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin sel- västi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun si- donnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.
19 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet
1 Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimi- henkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.
2 Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:
a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja
b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 väli- senä aikana.
3 Hälytysrahan lisäksi toimihenkilölle maksetaan työstä normaali palkka ja ylityökorvaus, jos työ on ylityötä. Jos kutsu hälytysluonteiseen työhön an- netaan kello 21.00–06.00 välisenä aikana, maksetaan mainittuna aikana suoritetusta hälytysluontoisesta työstä aina 100 prosentilla korotettu perus- palkka, johon sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä mak- setaan kuitenkin yhden tunnin palkka.
4 Jos toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.
5 Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihen- kilön säännöllistä työaikaa.
6 Hälytysluonteista työtä koskevia määräyksiä ei sovelleta, jos hälytysluontoi- nen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön tai kyse on 18
§:n mukaisesta varallaolotapauksesta.
Puhelinohjeet
20 § Koulutustilaisuudet
1 Kun toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistä- mistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, maksetaan matkakorvaukset 21
§:n määräysten mukaisesti. Tämän pykälän tarkoittamilta koulutustilaisuuk- siin liittyviltä matkoilta ei makseta matka-ajan palkkaa.
Matkakorvaukset maksetaan myös yhteistoimintasopimuksen 5.1 kohdan
1. kappaleen mukaiseen yhteiseen koulutustilaisuuteen osallistuvalle
toimihenkilölle, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on paikallisesti todettu ole- van toimihenkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.
2 Jos koulutus järjestetään toimihenkilön säännöllisenä työaikana, toimihen- kilön palkkaa ei koulutuksen johdosta vähennetä.
Jos edellä tarkoitettu koulutus järjestetään toimihenkilön vapaapäivänä, koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa pai- kallisesti.
Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, mak- setaan hänelle koulutuksen ajalta peruspalkkaa vastaava korvaus tai anne- taan vastaava vapaa-aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimi- henkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähen- netä.
SOV.
3 Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimi- henkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.
21 § Matkakorvaukset Yleistä
1 Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava siten, ettei siihen kulu aikaa eikä kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.
2 Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai sovitusti kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista. Päättyneeksi matka katsotaan silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen tai säännölli- sen työajan päätyttyä suoraan kotiinsa. Päivärahaan oikeuttavat vuorokau- det lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.
3 Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapah- tuu yön aikana, makuulippujen hinnat.
Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, suoritetaan päivärahan li- säksi majoittumiskorvausta, jonka enimmäismäärä on majoitusliikkeen an- taman tositteen mukainen määrä.
Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle yömatka- raha. Yömatkarahaa ei makseta tapauksissa, joissa vapaa majoitus on jär- jestetty työnantajan toimesta.
Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liitty- vät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle läh- töä.
Matkakustannusten korvausten osalta noudatetaan verohallinnon kulloinkin antamia verovapaiden matkakustannusten korvausten enimmäismääriä.
Muilta osin noudatetaan työehtosopimuksessa sanottuja matkakustannus- ten määräyksiä.
Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustus- sääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vas- taa tämän pykälän mukaista tasoa.
Kotimaan päivärahat
4 Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta seuraavasti:
a) Kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakun- nalla, sekä
b) osapäiväraha vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia,
c) Osapäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden mat- kavuorokauden vähintään 2 tunnilla ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.
Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet kokopäi- värahan tai osapäivärahan määrästä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan koko- päivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ol- len yhtä ilmaista ateriaa.
5 Milloin toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruo- kailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, makse- taan toimihenkilölle ateriakorvaus. Näissä tapauksissa ei makseta päivära- haa.
6 Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oles- kelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli
työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.
Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.
SOV.
Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko osapäivärahasääntöä vaiko ateriakorvaussääntöä:
Eräitä esimerkkejä:
a) Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työpaikastaan linja-autolla kaupungin keskustassa työasioissa. Paluumatkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin virastossa. Lähtö tapahtui klo 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä klo 13 - ateriakorvaus (yksi ruokailu).
b) Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa takaisin työhön klo 16 - ateriakorvaus (yksi ruokailu).
c) Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa työhön/kotiin klo 18.30 - kaksi ateriakorvausta (kaksi ruokai- lua).
d) Varkaus-Kuopio-Varkaus klo 07-19 - kokopäiväraha.
Matkustaminen ja työaika
7 Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkusta- misvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityö- korvaukset. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalk- kaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
8 Milloin toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestel- män mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.
Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erilli- sestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.
Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21-07 vä- liseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.
Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemi- sen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enim- mäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen
vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.
SOV.
Paikallisesti voidaan sopia edellä määrätystä poiketen, ettei vapaa-aikana matkustamista koskevaa määräystä sovelleta työ, - kehitys- ja projektiryhmien työhön osallistuvien toimihen- kilöiden matkustamiseen eikä asiakaspalvelutehtävissä oleviin toimihenkilöihin, joiden toimenkuviin kuuluu matkustaminen ja edustaminen.
9 Milloin toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkusta- mista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää mat- kojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustami- seen käytetyltä ajalta makseta.
Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voi- daan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.
Kilometrikorvaukset
10 Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä verohallinnon pää- töksen mukaiset kilometrikorvaukset.
Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu työmatkalla kuljettamaan muita henkilöitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan autossaan työväli- neitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetuskustannuk- set olisi työnantajan korvattava, korotetaan kilometrikorvausta verohallin- non päätöksen mukaisesti.
Korvausta korotetaan vastaavasti myös silloin, kun työtehtävien suorittami- nen edellyttää perävaunun kuljettamista.
Ulkomaan päivärahat
11 Työtehtävän edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan majoituskulut ja ulkomaan päivärahat. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti.
Ulkomaan päivärahojen osalta noudatetaan verohallinnon päätöstä verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteista ja mää- ristä.
Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennet- tuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan
tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tun- nilla mutta enintään 10 tunnilla, puolet ulkomaan päivärahasta.
Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan päivä- rahan mukaan, jota maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.
SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
22 § Sairausajan ja perhevapaa-ajan palkka
Sairausajan palkka
1 Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työkyvyt- tömyydestä ja sen arvioidusta kestosta.
2 Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, on hänellä oikeus saada palkkansa luontoisetuineen työkyvyttömyysajanjaksolta sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana an- sainnut seuraavasti:
Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti | Palkka |
1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden | 4 viikolta |
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta | 5 viikolta |
5 vuotta tai kauemmin | 3 kuukaudelta |
Sairausajan palkkaa ei makseta, jos toimihenkilö on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämäl- lään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salan- nut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % toimihenkilön henkilökohtaisesta palkasta, kuitenkin enin- tään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttö- myyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän mittaisen ajanjakson sisällä. Jos toimihenkilölle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päi- värahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkka on maksettava.
3 Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveys- lääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sai- raudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkas- tettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalk- kio.
Korvaava työ
Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät, xxxx toimi- henkilölle mahdollista osoittaa ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön nor- maaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemi- sen sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulutusta.
Äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka
5 Toimihenkilölle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, jo- hon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhem- painrahan katsotaan kohdistuvan.
Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äi- tiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.
Isyysvapaalla olevalle toimihenkilölle maksetaan palkka isyysrahakauden kuudelta ensimmäiseltä työpäivältä. Toimihenkilöllä on oikeus saada palk- kansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän töissä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut.
Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuu- kautta ennen synnytystä, isyysvapaan alkamista tai alle kouluikäisen lap- sen adoptoimista.
SOV.
Keskeytymättömässä vuorotyössä työskentelevän toimihenki- lön vuorovapaat siirtyvät annettavaksi myöhemmin isyysva- paan ajalta.
Äitiysvapaaseen nähden sovelletaan keskeytymättömässä vuorotyössä vuorovapaiden kulumisen ja karttumisen suhteen samoja sääntöjä kuin sairauden osalta. Äitiysvapaan ollessa palkallinen vuorovapaat kuluvat ja karttuvat ja äitiysvapaan ol- lessa palkaton vuorovapaat eivät kulu eivätkä kartu.
Työnantajan tulee tarjota perhevapaan jälkeen työhön palaavalle toimihen- kilölle, jos hänen poissaolonsa on kestänyt enintään 12 kuukautta, hänen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mah- dollista, tulee työnantajan tarjota muita saman tasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työn saantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua si- jaista.
Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan ja palkan yhteensovitus
6 Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykä- lässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen pa- lautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivära- han tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähen- nysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää pal- kasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
SOV.
Siltä ajanjaksolta, jolta työnantaja maksaa keskeytymättö- mässä vuorotyössä työskentelevälle toimihenkilölle sairaus- ajan palkkaa, maksetaan sairausvakuutuslain mukainen päivä- raha työnantajalle myös vuorovapaiden ajalta.
23 § Lääkärintarkastukset
1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset
1.1 Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä toimihenkilön käydessä työ- hön liittyvissä lakisääteisissä terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta silloin, kun nämä perustuvat:
• valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön peri- aatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) ja hyväksyttyyn työter- veyshuollon toimintasuunnitelmaan,
• tartuntatautilakiin (583/1986),
• säteilylakiin (592/1991) tai
• lakiin nuorista työntekijöistä (998/1993).
1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihen- kilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausva- kuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.
2 Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1-2.2.5)
2.1.1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttä- mätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Toimihenkilön on esitet- tävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkä- rintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoi- neen kesti.
2.1.2 Muissa kuin kohdassa 2.1.1 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmata- pauksissa edellytetään, että toimihenkilö varaa vastaanottoajan työaikana, vain jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kulu- essa saatavissa työajan ulkopuolella. Toimihenkilön on esitettävä luotet- tava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuo- lella.
2.1.3 Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoi- tus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
2.1.4 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
2.1.5 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuu- desta, ei ansionmenetystä korvata.
2.2 Erityisedellytykset
Ansionmenetys korvataan:
2.2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimihenkilön sairaus, vaikka toimihenkilöä ei todettaisikaan työkyvyttömäksi.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestä- neen työkyvyttömyyden ajalta.
Xxxxxxx toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailta- vaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
2.2.2 Aikaisemmin todettu sairaus
Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Korvattavuuden edellytys täyttyy kroonisen sairauden osalta myös ao. erikoisalan poliklinikalla hoidon määrittelemiseksi suorite- tussa lääkärintarkastuksessa.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihenkilön on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankki- miseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työ- ajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
2.2.3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai rönt- gentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos toimi- henkilöllä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimuk- seen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suoritta- mista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohta- vaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
2.2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ja muiden synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta.
2.2.5 Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihen- kilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
3 Laskenta
Edellä kohdassa 1-2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuk- sen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Sa- moin sovelletaan kohdassa 1.2 tarkoitetun päivärahan osalta työehtosopi- muksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.
24 § Vuosiloma
1 Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä lue- taan työsuhteen jatkumisaikaan myös työsuhteen kestoaika saman työnan- tajan palveluksessa ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammat- tipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.
2 Keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) vuosiloma sisältyy työvuorojär- jestelmän vapaajaksoihin ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa. Vuosiloma ei kulu työaikamuodoissa 37, 17 ja 27 tes-seisokkina.
Mikäli työvuorojärjestelmä sisältää kesäaikana 26 vuorokauden yhtäjaksoi- sen vapaan, on vuosilomien antokausi 18.5. - 16.9. Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraavan kahden 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enemmän kuin em. jaksoihin sisältyvissä vapaajak- soissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien va- paajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanai- kaisesti. Mikäli toimihenkilön lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on toimihenkilö velvolli- nen tekemään työtä em. erotuksen työnantajan määräyksen mukaisesti va- paajakson aikana.
Vuosilomien kierto toteutetaan siten, että jouluseisokin jälkeen siirretään työvuorojärjestelmää yksi vuorokausi taaksepäin ja karkausvuonna kaksi vuorokautta taaksepäin.
Työvuorojärjestelmän määräytyessä edellä 7.17 kohdassa tarkoitettuna ly- hyenä kiertona jokainen vuoron ryhmä saa 24 vuorokauden yhdenjaksoi- sen vapaan 18.5. - 16.9. välisenä aikana. Vapaajaksoon sisältyy vuosilo- malain mukaisia lomapäiviä. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 104 vuorokauden aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan neljän vapaajakson aikana.
Toimihenkilöllä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 24 vuorokauden vapaassa ja syksyn neljässä
vuorovapaajaksossa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavien vapaajaksojen aikana siten, etteivät vuo- rovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma).
SOV. (tam 37)
Toimihenkilön sairastuessa ennen kesällä olevaa vuosiloma- jaksoa tai ennen syksyllä olevaa vuosilomapäiviä sisältäviä vuorovapaajaksoja loma siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään. Loma siirretään periaatteella, ettei toimi- henkilö hyödy eikä häviä niiden lomapäivien osalta, jotka on sijoitettu seuraavaan vuorovapaajaksoon.
Mikäli kaikki vuosilomapäivät eivät mahdu syksyn lomajak- soon, merkitään ne pidetyiksi seuraavan vuorovapaajakson yh- teydessä. Xxxxxx toimihenkilö sairastuu ennen tällaista vuorova- paajaksoa, siirretään vuosiloma merkittäväksi seuraavaan vuo- rovapaajaksoon, mikäli hän tätä pyytää. Vuorovapaat pidetään normaalisääntöjen mukaisesti.
Toimihenkilön sairastuessa ennen vuosilomaa, loma siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään. Vastaavasti loma siirretään vuosilomalain mukaisesti eräissä tapauksissa myös loman aikana tapahtuneen sairastumisen vuoksi. Näissä tapauksissa sairausajan palkka maksetaan vuorovapaashee- man mukaisesti, koska työvuorosheemaa ei ole. Nämä vuoro- vapaasheeman v-päivät luetaan säännöllisen työvuoron veroi- siksi vuorovapaita ansaittaessa. Vastaavasti siirretyn loman ajalta vuorovapaita ei ansaita.
Tuotannollisista syistä toimeenpantava tuotantoseisokki voidaan järjestää paikallisesti sopimalla jakamalla kesäaikana annettava vuosiloma kahteen osaan. Tällöin toimihenkilön toisen yhdenjaksoisen vuosiloman osan vä- himmäispituus on 12 lomapäivää.
3 Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Vuosilomapalkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka las- ketaan:
a) Kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausi- palkka siten osoittamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda vuosilomalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamaan vuosilo- mapalkkaan, jolloin vuosilomalain mukaan palkka olisi tasattava lomaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä, suositellaan vuosilomapalkka laskettavaksi osa-ajan palkanlaskentamenettelyä käyttäen.
Lomaraha
b) Provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun kes- kimääräisen kuukausipalkan päiväpalkaksi muuttamisessa käytetään lu- kua 25.
c) Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuoro- työlisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 11 §:ssä säädetään. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatku- vat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännölli- sesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.
d) Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luontei- set erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsitte- lyssä noudatetaan vuosilomalain 9 §:n 2 momentin säännöksiä.
4 Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopi- muksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.
Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.
Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtu- vasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.
Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yk- silölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuo- silomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.
Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä ta- valla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilo- makorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin palvelukseen astuessaan.
Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useam- pana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kysei- seen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia loma- rahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoi- tetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Xxxxxx toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa,
maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.
Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
25 § Lyhyt tilapäinen poissaolo
1 Toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta ei vähennetä lyhyttä tilapäistä poissaoloa, joka johtuu perheen piirissä sattuneesta äkillisestä sairasta- pauksesta tai läheisen omaisen kuolemasta. Läheisellä omaisella tarkoite- taan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.
Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön osallistuessa kun- nallisen luottamuselimen kokoukseen toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen mahdollinen erotus, kun toimihenkilö on toimit- tanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyskor- vauksesta. Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yh- teiskunnallisten luottamustehtävien osalta.
Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mai- nittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.
2 Työnantaja maksaa toimihenkilölle reservin harjoitusten ajalta palkkaa si- ten, että hän saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palk- kaedut.
SOV.
Keskeytymättömässä vuorotyössä työskentelevän toimihenki- lön vuorovapaiden osuessa yhtä aikaa reservin harjoituksen kanssa ne kuluvat eikä niitä siirretä. Toimihenkilö saa vuorova- pailta normaalin palkan sekä valtion maksaman reserviläispal- kan.
3 STTK:n ja Ammattiliitto PRO:n ja Konepäällystöliiton edustajistoihin ja halli- tuksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana niihin kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.
4 Toimihenkilöllä on oikeus saada palkallinen vapaa 50- ja 60-vuotispäivä- nään sekä päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon tai hänen parisuhteensa rekisteröidään.
ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
26 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus
1 Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa ase- massa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työnteki- jälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikenne- vakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta
126.141 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50.456 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25.228 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuu- tusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.
2 Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähen- kivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
27 § Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen
1 Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toi- sin loukkaamaton.
2 Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tä- hän työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja ti- littää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa so- pimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenteri- vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä sum- masta.
28 § Kokoontumisoikeus
1 Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaavalla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mah- dollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai vä- littömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista ky- symyksistä työnantajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoitta- massa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva
paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tar- koituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.
NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VOIMASSAOLO
29 § Paikallinen sopiminen
1 Edellä eri säännöksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toi- mihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamus- miehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmie- hen on katsottava edustavan.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemassa voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopi- mus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.
30 § Neuvottelujärjestys
1 Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaan- tuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopija- puolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelu- suhteiden kehittämiseen työpaikoilla.
2 Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asi- anomaisten liittojen käsiteltäväksi.
3 Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivat nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.
4 Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kulu- essa esityksen tekemisestä.
5 Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoi- tettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadit- tava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.
6 Jos edellä 2. kohdassa mainitut neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jom- pikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
7 Niin kauan kuin edellä 3. kohdassa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muu- hun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen ku- lun estämiseksi.
31 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 19.2.2020 lukien ja 31.12.2021 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen so- pimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Jos sopimus irtisanotaan, tulee neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta aloittaa viimeistään kuukauden kuluessa irtisanomisesta.
Neuvoteltaessa uudesta työehtosopimuksesta ovat tämän työehtosopimuk- sen määräykset voimassa kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopi- musneuvottelut muuten ovat päättyneet.
Helsingissä 19. päivänä helmikuuta 2020
METSÄTEOLLISUUS ry
AMMATTILIITTO PRO ry
SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry
PAPERITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUKSEN 2020-2021 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Metsäteollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 19.2.2020 hyväksyneet valtakunnansovittelija Xxxxx Xxxxxxx antaman sovin- toehdotuksen, jonka mukaisesti paperiteollisuuden toimihenkilösopimus uu- distetaan 30.11.2019 päättyneen työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöy- täkirjan mukaisin ehdoin, ellei tästä allekirjoituspöytäkirjasta ja sen liitteestä muuta johdu.
1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Työehtosopimus on lakannut olemasta voimassa 30.11.2019. Tämän alle- kirjoituspöytäkirjan mukainen työehtosopimus tulee voimaan 19.2.2020 al- kaen ja on voimassa 31.12.2021 saakka.
2 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
Neuvotteluosapuolet pitävät tärkeänä, että esimiesten ja muiden toimihenki- lötehtävissä toimivien osaaminen vastaa muuttuvan työelämän vaatimuksia.
Neuvotteluosapuolet suosittavat, että kehityskeskusteluiden ja muiden yh- teistoiminnallisten keskusteluiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osaamistarpeisiin, mahdollisuuksiin kehittyä esimiestehtävässä sekä ennakoitaviin yrityksen toiminnassa tapahtuviin muutoksiin.
Liitot aloittavat sopimuskauden aikana toimialakohtaisen vuoropuhelun tek- nologian kehityksen ja digitalisaation vaikutuksista toimihenkilötyön kehitty- miseen, koulutustarpeisiin, työympäristön ja työn tekemisen muotojen uudis- tumiseen sekä muihin työelämän muutoksiin.
3 PALKKOJEN KOROTTAMINEN
Vuosi 2020
Toimihenkilöiden kuukausipalkkaa (luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyö- lisiä ja sunnuntaikorotusta) korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,7 pro- senttia.
Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin on käytettävissä rahamäärä, jonka suuruus on 0,6 prosenttia tä- män työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden tammikuussa 2020 maksetuista kuukausipalkoista (luontoisetuineen, mutta ilman vuoro- työlisiä ja sunnuntaikorotusta). Erän suuruus todetaan yhdessä luottamus- miehen kanssa.
Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Rahamäärän käyttö toteutetaan ensisijaisesti paikallisessa palk- kausjärjestelmäsopimuksessa asetettujen palkkauksen kehittämistä ja peri- aatteita koskevien tavoitteiden mukaisesti ja siinä sovittua menettelyä
noudattaen. Jos paikallisessa palkkausjärjestelmäsopimuksessa ei ole sovittu edellä todettuja tavoitteita ja menettelyä, rahamäärän käytössä kiin- nitetään huomiota muun muassa toimihenkilön osaamiseen, pätevyyteen, työsuoritukseen sekä ansiokehitykseen.
Paikallisen erän jaosta sovitaan 13.3.2020 mennessä ja korotus tulee voi- maan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Sel- vityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saa- nut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
Ellei yritys- tai yksikkökohtaisen erän jakotavasta päästä yksimielisyyteen 13.3.2020 mennessä, korotetaan toimihenkilöiden palkkoja 0,6 prosentin yleiskorotuksella 1.4.2020 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta.
Vuosi 2021
Toimihenkilöiden kuukausipalkkaa (luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyö- lisiä ja sunnuntaikorotusta) korotetaan 1.3.2021 yleiskorotuksella, jonka suu- ruus on 1,2 prosenttia.
Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin on käytettävissä rahamäärä, jonka suuruus on 0,8 prosenttia tä- män työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden joulukuussa 2020 maksetuista kuukausipalkoista (luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaikorotusta). Erän suuruus todetaan yhdessä luottamusmiehen kanssa.
Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Rahamäärän käyttö toteutetaan ensisijaisesti paikallisessa palk- kausjärjestelmäsopimuksessa asetettujen palkkauksen kehittämistä ja peri- aatteita koskevien tavoitteiden mukaisesti ja siinä sovittua menettelyä nou- dattaen. Jos paikallisessa palkkausjärjestelmäsopimuksessa ei ole sovittu edellä todettuja tavoitteita ja menettelyä, rahamäärän käytössä kiinnitetään huomiota muun muassa toimihenkilön osaamiseen, pätevyyteen, työsuori- tukseen sekä ansiokehitykseen.
Paikallisen erän jaosta sovitaan 31.1.2021 mennessä ja korotus tulee voi- maan 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Sel- vityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saa- nut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
Ellei yritys- tai yksikkökohtaisen erän jakotavasta päästä yksimielisyyteen, korotetaan toimihenkilöiden palkkoja 0,8 prosentin yleiskorotuksella 1.3.2021 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta.
4 LUOTTAMUSMIESKORVAUS
Luottamusmiehelle maksettavan erillisen kuukausikorvauksen suuruus on 1.4.2020 alkaen:
Luottamusmiehen edus- tamien toimihenkilöiden lukumäärä | Kuukausikorvaus 1.4.2020 lukien |
5 – 9 | 66 |
10 - 24 | 111 |
25 - 50 | 144 |
51 – 100 | 202 |
101 – 200 | 242 |
201 – 400 | 288 |
401 – 600 | 323 |
yli 600 | 376 |
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta ja hänelle maksettavan kuukausikorvauksen suuruudesta sovittaessa.
5 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN KORVAUS
Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutettuna toimivalle toimihenkilölle, ellei muuta ole sovittu, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on 1.4.2020 alkaen:
Työsuojeluvaltuutetun edustamien toimihen- kilöiden lukumäärä | Kuukausikorvaus 1.4.2020 lukien |
5 – 9 | 58 euroa |
10 -24 | 88 euroa |
25 -50 | 118 euroa |
51 – | 148 euroa |
6 PAIKALLISEN SOPIMISEN EDISTÄMINEN
Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisen sopimisen edellytyksiä tulee edis- tää.
Alalla on erilaisia ja erilaisessa markkina-, kysyntä-, kilpailu- ja taloudelli- sessa tilanteessa olevia yrityksiä ja liiketoimintoja. Paikallisella sopimisella voidaan ottaa huomioon yritys- ja liiketoimintakohtaiset sekä henkilöstön hy- vinvointiin liittyvät tarpeet.
Liitot edistävät toiminnallaan paikallista sopimista. Konkreettisena toimena paikallisen sopimisen edistämiseksi liitot käyvät läpi kaikki työehtosopimuk- sen paikallisen sopimisen mahdollistavat määräykset. Sen lisäksi liitot sel- vittävät sopimuskauden aikana paikallisen sopimisen mahdollisia esteitä ja työehtosopimuksen kehitystarpeita.
Liitot valmistelevat sopimuskauden aikana ohjeistusta tai työehtosopimus- määräyksiä, jotka edistävät näitä asioita. Yhteistä aineistoa valmistellaan mm. joustavien ja monipuolisten työaikojen käyttöä ja paikallista sopimista edistävistä asioista.
7 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE
Jatkuvaa neuvottelumenettelyä noudattaen voivat osapuolet yhteisestä so- pimuksesta käynnistää tarpeellisia kehitys- ja muutoshankkeita ja tarvitta- essa yhteisesti sopien muuttaa työehtosopimusta.
- työhyvinvointi ja työssäjaksaminen
- työaika
- tuottavuus
- tasa-arvo
- luottamusmiehen asema
- palkkausjärjestelmät, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten
8 TASA-ARVO
Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpai- koilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korosta- vat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen mer- kitystä.
Liitot toteavat, että vähintään 30 toimihenkilön yrityksissä työnantaja laatii yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvolain mukaisen tasa-ar- vosuunnitelman. Liitot suosittelevat suunnitelman päivittämistä vuosittain, ellei paikallisesti toisin sovita.
9 ESIMIESTEN PALKKAUKSEN OIKEUDENMUKAISUUS
Osapuolet korostavat hyvän palkkapolitiikan merkitystä ja sitä, että palkkaus on oikeudenmukaisessa suhteessa tehtävän vaativuuteen ja työsuorituk- seen. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että yrityksen palkkapolitiikassa seu- rataan esimiesten ja alaisten palkkausta. Pääsääntöisesti esimiehen palkka- tason tulee ylittää hänen alaisinaan toimivien palkkojen keskimääräisen ta- son. Tässä arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa
10 TYÖSUHDETURVA
Työsuhdeturvan kehittäminen
Jos taloudellisesta ja tuotannollisista syistä irtisanottu toimihenkilö siirtyy toi- sen työnantajan palvelukseen tai tutkintoon tähtäävään koulutukseen, mak- setaan hänelle työnantajan noudatettavana olevalta irtisanomisajalta palkka irtisanomisajan loppuun saakka.
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotulle toimihenkilölle, joka voi- daan vapauttaa työntekovelvoitteesta, maksetaan irtisanomisajanpalkka työsuorituksesta riippumatta.
Paperiteollisuuden käynnissä olevan rakennemuutoksen aiheuttamien hait- tojen hallitsemiseksi ja työllistymisen edistämiseksi sovitaan seuraavasta määräaikaisesta takaisinottoa koskevasta kohdasta, jota sovelletaan aikai- semmin kuin 31.12.2021 irtisanottuun toimihenkilöön.
Saman tehdasalueen kaikkien tuotantoyksikköjen lopettamisen seurauk- sena taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotun toimihenkilön takai- sinottoaikaa pidennetään kuudella kuukaudella. Työnantaja tiedottaa paikal- lisesti sovittavalla menettelytavalla avoinna olevista työpaikoistaan 9 kuu- kauden ajan takaisinottoajan päättymisen jälkeen. Tätä määräystä sovelle- taan toimihenkilöön, jonka työsuhde on irtisanottu taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä aikaisemmin kuin 31.12.2021.
Liitot pitävät taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun toimihenkilön siirtymistä uuteen työhön ja nopeaa työllistämistä tärkeänä. Tämän tavoit- teen edistämiseksi liitot korostavat yhteistoimintalain 49 §:ssä olevien vel- vollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että paperiteollisuuden rakennemuutoksessa pyritään huo- lehtimaan työpaikkansa menettävän henkilöstön siirtymisestä mahdollisim- man tehokkaasti työstä toiseen.
Osapuolet ovat yhtä mieltä myös siitä, että yksi tärkeimmistä keinoista var- mistaa työstä työhön siirtyminen on muutosten ennakoiminen henkilöstö- suunnitelmissa ja niihin liittyen koulutustavoitteissa.
On tärkeää, että henkilöstösuunnitelmissa varaudutaan rakennemuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin ja sen aiheuttamaan koulutustarpeeseen, jolla työstä työhön siirtymistä voidaan helpottaa.
11 KONSERNIYHTEISTYÖ
11.1. Yhteistyön järjestäminen
Sopijapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena, että kotimaisessa paperiteolli- suutta harjoittavassa konserniyhtiössä tai yrityksessä, joka harjoittaa tuotan- nollista toimintaa useammassa paperiteollisuuden tuotantolaitoksessa, on
siltä osin kuin se kuuluu työehtosopimuksen piiriin järjestettyä yhteistyötä työnantajan ja eri yksiköiden henkilöstön kanssa.
11.2. Yhteistyön jatkaminen
Yhteistyötä tarpeellisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi konsernin ja henkilöstön välillä on järjestetty useammalla eri tavalla. Jos yhteistyötä on konsernissa jo järjestetty, voidaan sitä jatkaa. Jos henkilöstö tekee aloitteen yhteistyön täydentämisestä, käsitellään se työnantajan ja henkilöstön väli- sissä keskusteluissa. Keskustelujen perusteella tarkistetaan tarvittaessa yh- teistyöjärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus. Ellei asiassa saavuteta yksimie- lisyyttä, se voidaan siirtää liittojen välillä käsiteltäväksi.
11.3. Yhteistyöstä sopiminen
11.3.1. Sopiminen
Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt yhteistyötä henkilöstön kanssa eikä työn- antajan ja henkilöstön edustajien kanssa yhteistyön järjestämisestä toisin sovita, menetellään yhteistyötä järjestettäessä tämän pöytäkirjan 11.3.2. -
11.3.4. kohtien mukaisesti.
11.3.2. Yhteistoimintamuodot
Työnantaja järjestää vähintään kerran vuodessa konsernijohdon ja kotimais- ten tytäryhtiöiden sekä eri tuotantolaitosten johdon edustajien sekä henki- löstön edustajien kokouksen. Kokoukseen osallistuvien henkilöstön edusta- jien lukumäärästä sovitaan konsernissa. Tällöin otetaan huomioon ammatti- osaston tai vastaavan koko. Kokouksen yhteydessä voivat henkilöstön edus- tajat pitää oman kokouksensa.
Kokous järjestetään yhtiön tilinpäätöksen tultua vahvistetuksi. Siinä selvite- tään työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan emoyhtiön ja tytäryhtiöi- den tilinpäätöstiedot sekä niissä ja niiden erillisissä tuotantolaitoksissa edel- lisen kokouksen jälkeen tapahtuneet keskeiset toimintojen muutokset, esim. yrityskaupat ja sulautumiset. Lisäksi kokouksessa käsitellään markkinatilan- teen, talouden, investointitoiminnan, työllisyyden kuten esim. henkilöstö- määrän, kustannusrakenteen, kannattavuuden ja tuottavuuden kehitysnäky- miä. Kokouksessa voidaan käsitellä myös muita yhteisesti todettuja asioita. Tavoitteena on, että henkilöstön edustajilla on saamiensa tietojen perus- teella mahdollisuus muodostaa yleiskuva konsernin tilasta ja lähitulevaisuu- desta.
Erikseen annetaan tiedot konsernissa tehdyistä päätöksistä, jotka koskevat tytäryhtiön tai erillisen tuotantolaitoksen toiminnan olennaista supistamista tai laajentamista. Tällaiset tiedot annetaan niiden yhtiöiden tai tuotantolaitos- ten henkilöstön edustajille, jota ne koskevat. Heidän aloitteestaan voidaan sopia asian laajemmasta tiedottamisesta konsernin viestintäjärjestelmän puitteissa.
Konserneihin perustetaan konsernikohtaisesti sovittavalla tavalla toimikunta.
Toimikunnan henkilöstöä edustavien jäsenten määrästä sovitaan konser- nissa. Henkilöstöä edustavat jäsenet ovat ammattiosastojen tai vastaavien edustajia. Toimikunta valmistelee tämän kohdan ensimmäisen kappaleen mukaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat.
11.3.3. Saatujen tietojen luottamuksellisuus
Konserniyhteistyössä saatuja tietoja tulee käsitellä luottamuksellisena.
11.3.4. Kustannusten korvaaminen
Työnantaja korvaa henkilöstön edustajille kokoukseen osallistumisesta ai- heutuvan säännöllisen työajan ansion menetyksen sekä matkustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset.
12 RINNAKKAISSOPIMUKSET
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopi- muksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen si- ten, että ne käsittävät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta ja koulutuksesta riippumatta.
Osapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.
13 TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN
Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet sovel- tavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.
Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laimin- lyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa.
Edellä olevan kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja sel- vän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.
Liiton tässä määräyksessä tarkoitettu valvontavelvollisuuden laiminlyönti työrauhavelvoitteen osalta otetaan huomioon työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa tuomittaessa sitä korottavana seikkana.
SOV.
Allekirjoittaneet liitot pitävät tärkeänä, että niiden jäseninä olevat työehtosopimukseen sidotut ammattiosastot ja työnantajat nou- dattavat työrauhavelvoitetta.
14 LIITTOJEN VÄLISEN KOULUTUSTYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN
Liittojen välillä on sovittu koulutustyöryhmästä, joka päättää vuosittain yh- teistoimintasopimuksen mukaisesta koulutuksesta ja ateriakorvauksesta.
15 TYÖEHTOSOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN
Sopimuskauden aikana liitot jatkavat työehtosopimuksen sopimustekstien ja rakenteiden selkeyttämistä sekä työehtosopimuksen luettavuuden paranta- mista. Työryhmä jatkaa työtään sopimuskauden loppuun.
Edellä mainittujen toimien perusteella liitot neuvottelevat ja sopivat jatkuvan neuvottelun periaatetta noudattaen tarpeellisista muutoksista työehtosopi- mukseen tai tarvittavista muista yhteisistä toimenpiteistä. Työehtosopimus- muutokset voivat tulla voimaan niin sovittaessa myös kesken sopimuskau- den.
Osapuolet valmistelevat sopimuskauden aikana 12-tuntisia työvuoroja työ- aikamuodossa 37 koskevan ohjeistuksen paperiteollisuuden työntekijäsopi- muksen pohjalta.
Helsingissä, 19. päivänä helmikuuta 2020 METSÄTEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY
SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
Työsopimuslakiin, yhteistoimintalakiin ja työttömyysturvalakiin on tehty muutoksia, jotka ovat tulleet voimaan 1.7.2005. Muu- tosten tavoitteena on työnantajan, työntekijöiden ja työvoimavi- ranomaisen välisen yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen. Lainmuutosten aiheutta- mia käytännön muutoksia on selostettu seuraavassa.
Tämä selvitys ei ole työehtosopimuksen osa.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteis- toimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisäl- löstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitel- massa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irti- sanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelu- jen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon ole- massa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenet- telyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitel- lut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoi- tus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yh- teistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikai- sintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvitta- vat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimin- tamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alet- tua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjotta- vien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllisty- misohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos
irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikai- sen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskey- tyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suos- tumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtävi- ään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnan- taja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymis- ohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täyden- tää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osal- listuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemi- seen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan ha- kuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjel- mansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
1 enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enin- tään yksi kuukausi;
2 enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3 enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttele- mättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan pe- rusteesta.
METSÄTEOLLISUUS RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY
VAIHTOEHTOINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KOSKIEN PAPERITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUKSEN VAIHTOEHTOISTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ
Aika | 5.3.2002 | |
Paikka | Metsäteollisuus ry | |
Läsnä | Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx | Metsäteollisuus ry Toimihenkilöunioni TU ry Suomen Konepäällystöliitto ry |
1
Työehtosopimuksen 12 §:n muuttaminen
Päätettiin muuttaa paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 12 §. Liitto- jen välillä sovittu vaihtoehtoinen palkkausjärjestelmä otetaan työehtosopi- muksen liitteeksi.
2
Vaihtoehtoisen palkkausjärjestelmän käyttöönottaminen
Toimipaikoissa, joissa ei ole sovittu muusta palkkausjärjestelmästä, aletaan soveltaa työehtosopimuksen vaihtoehtoista palkkausjärjestelmää 1.10.2002 alkaen.
3
Erimielisyyksien ratkaiseminen
4
Koulutus
Vaativuuden arviointia koskevia erimielisyyksiä ei voi saattaa työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.
Liitot järjestävät kevään 2002 aikana palkkausjärjestelmiin liittyvää koulu- tusta. Liittojen tähän tarkoitukseen yhdessä valmistelema koulutusmateri- aali ei ole osa työehtosopimusta.
5
Toimikunta
Liitot kokoontuvat vuoden 2003 loppuun mennessä tarkastelemaan toimi- kunnassa tehtyjä ratkaisuja.
Helsingissä 5. päivänä maaliskuuta 2002 METSÄTEOLLISUUS ry
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry
Xxxxx Xxxxxxx
TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITE
Vaihtoehtoinen palkkausjärjestelmä
Ellei paikallisesti muusta palkkausjärjestelmästä sovita tai ole sovittu, luoki- tellaan toimipaikan toimihenkilötehtävät vaativuuden perusteella seuraa- vasti:
Vaativuuden määritelmä ja määrityskriteerit
Tehtävän vaativuudella tarkoitetaan tehtävän tekijälleen asettamia vaati- muksia. Vaativuus ei riipu tehtävää tekevästä henkilöstä.
Tässä ohjeessa tehtävän vaativuutta määritetään kolmen vaativuuskriteerin avulla. Ne ovat
- tehtävässä tarvittavat tiedot ja xxxxxx,
- tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset sekä tehtävän edellyt- tämä vastuu
- tehtävään kuuluvat vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot.
Työpaikan tehtävät jaetaan vaativuusryhmiin tehtävän vaativuustekijöiden avulla.
Vaativuuden vaihtelun perusteet
Tehtävän vaativuus on sitä suurempi mitä korkeatasoisempaa koulutusta ja mitä pitempää kokemusta vaaditaan, mitä vaativampien päätösten teke- mistä tehtävä edellyttää ja mitä laajempaa vastuuta tehtävässä esiintyy sekä mitä laajempia ja syvällisempiä vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja tehtävä edellyttää.
Vaativuuden määrittäminen
Tehtävässä tarvittavat tiedot ja taidot
Vaativuus on sitä suurempi mitä enemmän tarvitaan koulutuksen ja kokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja tehtävän tekemiseksi suunnitellulla tavalla | ||
Taso | Tason määritys | Pist |
1 | Tehtävä vaatii työn suorittamiseen soveltuvan koulutuksen ja ly- hyen perehdyttämisen | 24 |
1,5 | Välitaso | 50 |
2 | Tehtävä vaatii ammatillista koulutusta ja työkokemusta | 76 |
2,5 | Välitaso | 102 |
3 | Tehtävä vaatii monipuolista ammatillista koulutusta ja/tai pitkää työkokemusta | 128 |
3,5 | Välitaso | 154 |
4 | Tehtävä vaatii edellistä syvällisempää ja monipuolisempaa koulu- tusta ja/tai pitkää, useamman vuoden, työkokemusta | 180 |
TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITE
Tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset sekä tehtävän edellyttämä vastuu
Vaativuus on sitä suurempi mitä laajemmin harkinta ja päätösten vaikutukset kos- kevat työryhmää, osastoa sekä koko toimipaikkaa, toimintaketjua ja sidosryhmiä; mitä suurempi on päätösten taloudellinen, tuotannollinen, ja toiminnallinen vaikutus sekä mitä suuremmat ovat päätöksiin ja ratkaisuihin liittyvät vastuut. | ||
Taso | Tason määritys | Pist |
1 | Tehtävän edellyttämien päätösten vaikutukset ja vastuu ovat vä- häiset | 15 |
1,5 | Välitaso | 33 |
2 | Tehtävän edellyttämien päätösten vaikutukset ja vastuu ovat koh- talaiset | 50 |
2,5 | Välitaso | 68 |
3 | Tehtävän edellyttämien päätösten vaikutukset ja vastuu ovat mer- kittävät | 85 |
3,5 | Välitaso | 103 |
4 | Tehtävän edellyttämien päätösten vaikutukset ja vastuu ovat suu- ret | 120 |
Tehtävään kuuluvat vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot
Vaativuus on sitä suurempi mitä syvällisempi ja laajempi yhteistyö- ja ihmissuhde- taitojen, valmentamisen ja neuvottelutaitojen vaatimus tehtävään sisältyy ja mitä pi- tempiaikaista ja pysyvämpää muutosta vuorovaikutuksella haetaan. Esimiestyö edellyttää aina vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja | ||
Taso | Tason määritys | Pist |
1 | Tehtävä edellyttää vain vähäisessä määrin vuorovaikutus- ja ih- missuhdetaitoja | 13 |
1,5 | 28 | |
2 | Tehtävä edellyttää kohtalaisesti vuorovaikutus- ja ihmissuhdetai- toja | 42 |
2,5 | 57 | |
3 | Tehtävä edellyttää merkittävää vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoa sekä valmennus- ja neuvottelutaitoa | 71 |
3,5 | 86 | |
4 | Tehtävä on vuorovaikutus- ja ihmissuhdepainotteinen ja edellyttää hyvää valmennus- ja neuvottelutaitoa | 100 |
Vaativuusluokituksen toteuttaminen
Toimien vaativuusluokitus toteutetaan toimipaikkakohtaisesti. Toimen vaati- vuuden arviointia varten tehtävät on kuvattava niin hyvin, että niiden
TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITE
perusteella voidaan vaativuuden arviointi tehdä luotettavasti. Ennen tehtä- vän kuvauksen vahvistamista, käsitellään tehtävän sisältöä asianomaisen toimihenkilön kanssa esimerkiksi esimies-alais- tai kehityskeskustelun yh- teydessä. Kun vaativuuden arviointi toimipaikalla toteutetaan ensimmäistä kertaa, toimipaikalle perustetaan tällaista arviointia varten työryhmä, jonka työskentelyyn toimihenkilöiden valitsemille edustajille varataan mahdolli- suus osallistua.
Erimielisyyksien ratkaiseminen
Vaativuuden arviointia koskevat erimielisyydet käsitellään 30 §:n kohtien 2 ja 3 mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen. Ellei asiasta päästä yksi- mielisyyteen, se on ratkaistava osapuolten asettamassa toimikunnassa.
Palkkoja koskevat erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvotte- lujärjestyksen mukaisesti.
Toimikuntaan kumpikin osapuoli nimeää yhtä monta jäsentä. Jäsenet valit- sevat keskuudestaan puheenjohtajan.
Pätevyyden arviointi
Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominai- suuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän hoitamiselle. Pätevyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen.
Arviointijärjestelmän on syytä olla selkeä ja yksinkertainen niin, että sitä on riittävän helppo käyttää ja että pätevyystekijöitä tai painotuksia voidaan muuttaa tilanteen mukaan. Yrityksen toiminnan laajuudesta riippuen voivat esimerkiksi yhteistyötaidot, monitaitoisuus, kielitaito tai atk-valmiudet koros- tua valittaessa sopivia pätevyystekijöitä.
Toimihenkilön pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies. Työnantaja laatii toimipaikka- tai yrityskohtaisesti pätevyyden arvioinnin perusteet käsitelty- ään asiaa luottamusmiesten kanssa. Toimihenkilöllä on oikeus pyynnös- tään saada pätevyyden arvioineelta esimieheltä selvitys häneen kohdistu- neesta pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista sekä tuloksista.
Tavoitteellinen palkkarakenne
Palkkarakenteen tavoitteena on oikeudenmukainen palkkaus. Toimihenki- lön palkka määräytyy työn vaativuuden, toimihenkilön pätevyyden ja työ- suorituksen perusteella.
Oikein rakennettu ja sovellettu palkkausjärjestelmä toimii oikeudenmukai- sen ja kannustavan palkkauspolitiikan tukena ja kannustaa toimipaikan henkilöstöä työskentelemään organisaation tavoitteiden kanssa samaan suuntaan.
Toimiva palkkarakenne kannustaa toimihenkilöä hyvään työsuoritukseen. Palkkarakenteen tulee sisältää periaate, jonka mukaan vaativammasta
TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITE
työstä maksetaan enemmän palkkaa kuin vähemmän vaativasta ja, että sama periaate toteutuu myös toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen kohdalla.
Alin toimipaikkakohtainen palkka on 1.4.2020 alkaen 1974 euroa ja 1.3.2021 alkaen 2014 euroa kuukaudessa. Muut palkat määritellään toimi- paikalla siten, että palkat ovat tehtävän vaativuus sekä toimihenkilön päte- vyys ja työsuoritus huomioon ottaen oikeudenmukaisesti porrastetut. Vaati- vuustasojen lukumäärä ratkaistaan toimipaikan tarpeista lähtien. Riippuen toimihenkilöiden lukumäärästä, luokiteltavien toimien lukumäärästä ja toimi- paikan olosuhteista yleensä, vaativuustasoja on 7 – 16. Tasojen ei tarvitse olla asetettu tasavälein. Jos luokiteltavia toimia on vähän tai ne ovat vaati- vuustasoltaan lähellä toisiaan, voidaan paikallisesti sopia, että vaativuusta- soja olla vähemmän kuin seitsemän.
Järjestelmän ylläpito, muutokset tehtävissä ja uudet tehtävät
Vaativuusluokitusta tulee tarkastella säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa. Tämän tarkastelun yhteydessä varataan toimihenkilöiden edus- tajalle/edustajille tai yritykseen/toimipaikkaan mahdollisesti perustetulle luo- kitustyöryhmälle tilaisuus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä luokituk- sesta, järjestelmän toimivuudesta ja mahdollisesti esiin tulleista ongelmista.
Uudelle toimihenkilölle muodostettavan uuden toimen vaativuus määritel- lään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Sa- moin menetellään olemassa olevan toimen sisällön muuttuessa pysyvästi.
Toimihenkilön siirtyessä toimeen, jonka sisältö ei muutu ja jonka vaativuus on määritelty, noudatetaan uuden toimen mukaista luokitusta siirtymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lähtien.
Vaativuuden uudelleenmäärityksestä mahdollisesti aiheutuva palkkamuu- tos toteutetaan uudelleenmäärityksen tekemistä seuraavan palkanmaksu- kauden alusta lukien. Toimihenkilön kuukausipalkan muuttamisesta on sovittu työehtosopimuksen 5 § 2. kohdassa.
Tietojen antaminen
Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoa toimihenkilöiden palkoista luot- tamus- ja yhdysmiessopimuksen edellyttämässä laajuudessa, ellei paikalli- sissa palkkausjärjestelmää koskevissa sopimuksista ole muusta sovittu.
Liittojen välisestä tietojen luovuttamisesta on sovittu palkkatilastointia kos- kevassa sopimuksessa.
LYHENTÄMISTAPAA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 17.12.1993
11.3 PÄIVÄ- JA KAKSIVUOROTYÖAJAN LYHENTÄMISTAPAA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
1 § Tällä pöytäkirjalla sovitaan 28.3.1984 allekirjoitetun tulopoliittisen kokonais- ratkaisun sekä STK:n ja TVK/STL:n välillä 25.3.1986 sovitun työajan lyhen- nyksen toteuttamisen vaihtoehdosta sen lisäksi mitä lyhennystavasta on sovittu 13.12.1985.
2 § Työaika voidaan järjestää myös siten, että se vuonna 1994 on keskimäärin 36,7 tuntia viikossa.
Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että 1 §:n mukainen työajan lyhennys on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arki- pyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.
3 § Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enin- tään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 2 §:n mu- kaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaa- miseen.
Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro ker- rallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön pitämätön vapaa an- netaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.
Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erik- seen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtunti- järjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toi- mihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotannon tar- peiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jol- loin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikalli- sesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään jos työ- tuntijärjestelmää muutetaan.
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihen- kilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.
4 § Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
5 § Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa an- saittaessa.
6 § Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittamien työaikajärjestelyjen toimeenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotte- luissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat. Neuvottelujen jälkeen työnantaja ilmoittaa minkä järjestelmän mukaan sovellettavat menettelytavat määräytyvät.
7 § Tätä sopimusta sovelletaan yleissopimuksen osana. Tällä sopimuksella korvataan 5.2.1991 allekirjoitettu työajan lyhentämistapaa koskeva pöytä- kirja.
Helsingissä 17. joulukuuta 1993
METSÄTEOLLISUUS RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
PAPERITEOLLISUUDEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
1 § LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄN TARKOITUS
Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittämi- nen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädän- nön soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmiehen tehtävänä on osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön vä- lisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Xxxx- xxxxxxxxx edustaa toimihenkilöitä myös työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhtei- siin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.
2 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Tätä sopimusta sovelletaan osana paperiteollisuuden toimihenkilöiden työ- ehtosopimusta.
3 § LUOTTAMUSMIES
Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen tarkoittamilla asianomaisen työpaikan Ammattiliitto PRO ry:n jäseninä olevilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies, joka luottamus- miehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.
Työnantajan kanssa käytäviin koko henkilöstöryhmää tai sen merkittävää osaa koskeviin työehtosopimuksen mukaisiin paikallisiin neuvotteluihin, joi- hin ei osallistu muita henkilöstön edustajia samasta tai muusta henkilöstö- ryhmästä, voi osallistua luottamusmiehen lisäksi varaluottamusmies, mikäli työnantajapuolelta osallistuu neuvotteluihin useampi henkilö.
Jos yrityksellä on saamalla paikkakunnalla erillinen toimipaikka, jossa työs- kentelee paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalalla vä- hintään 15 toimihenkilöä, voidaan paikallisesti sopia siitä, että myös täl- laista työpaikkaa varten Ammattiliitto PRO ry:n jäsenenä olevat toimihenki- löt voivat valita keskuudestaan luottamusmiehen. Näin voidaan myös me- netellä, jos toimihenkilöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mahdollisuudet tavata toimihenkilöitä tätä edellyttävät.
Milloin yrityksen samalla paikkakunnalla olevia eri työpaikkoja varten on va- littu useampia luottamusmiehiä, voidaan työnantajalle samalla ilmoittaa, kuka luottamusmiehistä käy paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa
silloin, kun asia koskee kaikkia samalla paikkakunnalla olevia yrityksen eri työpaikkoja.
Jos työpaikalla työskentelee paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalalla vähintään 150 toimihenkilöä ja jossa on selvästi määritel- täviä toiminnallisia kokonaisuuksia, on toimihenkilöillä oikeus valita tällaista varten osastoluottamusmies.
Osastoluottamusmiehen edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta so- vitaan ennen osastoluottamusmiehen valintaa. Samalla sovitaan, missä asioissa ja missä laajuudessa hän neuvottelujärjestyksen mukaisesti edus- taa toimihenkilöitä.
Osastoluottamusmiehellä on luottamusmieskorvausta lukuun ottamatta sa- mat oikeudet ja velvollisuudet, kuin luottamusmiehellä.
Toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoluottamusmiehiä vähintään yksi työpaikan jokaista alkavaa 40 toimihenkilöä kohti.
Työnantajan ja Ammattiliitto PRO ry:n paperiteollisuuden työehtosopimuk- seen sidotun paikallisosaston välisellä kirjallisella sopimuksella voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä.
4 § LUOTTAMUSMIESVAALIN JÄRJESTÄMINEN
Luottamusmiehen ja osastoluottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpai- kalla.
Kaikille Ammattiliitto PRO ry:n jäseninä oleville paperiteollisuuden toimi- henkilösopimuksen soveltamisalalla työskenteleville toimihenkilöille vara- taan tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työntekoa.
Vaalin järjestämisestä ja toimittamisesta sovitaan työnantajan kanssa vii- meistään kaksi viikkoa ennen vaalin toimittamista.
5 § VAALIKELPOISUUS
Luottamusmieheksi ja osastoluottamusmieheksi voidaan valita paperiteolli- suuden toimihenkilösopimuksen tarkoittama toimihenkilö, joka on Ammatti- liitto PRO ry:n jäsen ja on vähintään vuoden ajan ollut toimihenkilönä asi- anomaisen työnantajan palveluksessa sekä perehtynyt työpaikan olosuh- teisiin.
Jos tuotantolaitos on ollut toiminnassa vähemmän kuin vuoden, voidaan luottamusmieheksi valita vähemmänkin kuin vuoden ajan asianomaisen työnantajan palveluksessa ollut toimihenkilö.
6 § ILMOITUKSET
Se paperiteollisuuden toimihenkilösopimukseen sidottu yhdistys, jonka jä- sen valittu luottamusmies tai osastoluottamusmies on, ilmoittaa vaalin
tuloksen kirjallisesti työnantajalle. Lisäksi ilmoitetaan, milloin varaluotta- musmies toimii luottamusmiehen sijaisena.
Saatuaan ilmoituksen luottamusmiesvaalin tuloksesta työnantaja ilmoittaa ensi tilassa luottamusmiehelle kirjallisesti, kuka käy paikallisia neuvotteluja tai yrityskohtaisia neuvotteluja työnantajan puolesta sekä tämän estyneenä ollessa hänen varamiehensä.
7 § LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT
Luottamusmiesten ja osastoluottamusmiesten tehtävänä on
- edustaa työpaikan paperiteollisuuden toimihenkilösopimuk- sen soveltamisalalla työskenteleviä Ammattiliitto PRO ry:n jäseniä työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksien, paikallisten sopimuksien, työlainsäädännön tulkintaa ja yleensä toimihenkilöiden työ- suhteeseen liittyviä asioita,
- valvoa toimihenkilöiden osalta tämän sopimuksen noudat- tamista,
- johtaa toimihenkilöiden puolesta paikallisia neuvotteluja ja
edustaa toimihenkilöitä, jos sellainen henkilö tai henkilö- ryhmä, johon nähden toimihenkilö on tai voi olla esimies- asemassa, esittää työnantajalle neuvotteluja asiasta, joka koskee paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen sovelta- misen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä.
8 § LUOTTAMUSMIESTEN TYÖSUHDE
Luottamusmies ja osastoluottamusmies ovat työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luot- tamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, esi- miesten määräyksiä, sekä muita järjestysmääräyksiä.
Luottamusmiehen ja osastoluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä. Heidän mah- dollisuuksiaan kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamus- tehtävän takia.
Luottamusmiehen ansiokehitystä tarkastellaan työehtosopimuksessa sovit- tujen paikallisesti sovittavien erien voimaantulohetkellä.
Paikallisesta erästä luottamusmiehelle kohdennetaan vähintään hänen edustamiensa toimihenkilöiden paikallisen erän keskimääräinen osuus.
SOV. Määräys tulee sovellettavaksi vain, mikäli paikallista erää jaetaan. Luottamusmiehelle maksetaan tällöin paikallisesta erästä vähintään osuus, joka saadaan, kun erän euromäärä jaetaan kaikkien hänen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärällä.
Esimerkki: jos paikallinen erä on 0,8 %, jaon piirissä olevia toimihenkilöitä on 10 joiden yhteenlaskettu palkkasumma on 35000 €, on potti 0,8 % x 35000
€ = 280 €. Jos tämä jaettaisiin tasan, olisi korotus 28 € per toimihenkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että luottamusmiehelle kohdistetaan vähintään 28 €, ja jäljelle jäävä potti jaetaan muilla perusteilla jäljelle jäävälle 9 toimihenkilölle.
Määräystä sovelletaan ensimmäisen kerran 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
9 § LUOTTAMUSMIEHEN SIIRTÄMINEN
Luottamusmiehenä ja osastoluottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli asianomaiseen tehtävään valituksi tullessaan.
Työpaikalla, jolla on enemmän kuin 5 toimihenkilöä, ei luottamusmiestä tule ilman omaa suostumustaan siirtää sellaiseen matka- tai vuorotyöhön, joka olennaisesti vaikeuttaa luottamusmiestehtävien hoitamista.
10 § TYÖSUHDETURVA
Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei luottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei tuo- tantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kui- tenkin poiketa.
Osastoluottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.
Luottamusmiehestä tai osastoluottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edel- lyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai osastoluottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1§:n säännöstä. Työsopimuksen purkami- nen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mah- dollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikai- sintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimi- kauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalitu- loksen tultua todetuksi.
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmie- henä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen kyseessä olevan tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaise- naan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutet- tava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä on oi- keus edellisessä kappaleessa määrättyyn jälkisuojaan liikkeen luovutuk- sesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
Jos luottamusmiehen tai osastoluottamusmiehen työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauk- sena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2
§:n 1 momentissa on säädetty. 11 § VAPAUTUKSEN ANTAMINEN
Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään luottamusmiehelle tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työn kannalta sopivana ai- kana. Järjestelyt sovitaan paikallisesti.
Vapautuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärän ohella toimihenkilöiden työn luonne, toimihenkilöiden työskentelypaikkojen lukumäärä ja sijainti sekä luottamusmiehen oman työn, esimerkiksi päivä- tai vuorotyö, antamat mah- dollisuudet tehtävän hoitamiseen.
Xxxxxxx luottamusmies tai osastoluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä työaikana, ei tällaisen vapautuksen takia vähen- netä kuukausipalkkaa.
12 § LUOTTAMUSMIESKORVAUS
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen luottamusmieskorvauksen kulloinkin voimassa olevan paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksessa sovitun mukaisesti sen mukaan, kuinka monta toimihenkilöä on työehtoso- pimuksen piirissä kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä.
Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähin- tään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ky- seessä olevan kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.
Xxxxxxx työpaikan teollisuustoimihenkilöiden lukumäärä on neljä tai vähem- män ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
13 § LUOTTAMUSMIEHEN TOIMITILAT
Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja osastoluottamusmiehelle luotta- mustehtävän hoitamisen kannalta tarkoituksenmukaiset tilat sekä tarvikkei- den ja asiakirjojen säilytyspaikan.
Milloin olosuhteet sitä edellyttävät, järjestää työnantaja luottamushenkilöi- den käyttöön sellaiset tilat, jossa voidaan käydä luottamustehtävän hoita- mista varten tarvittavat keskustelut ja neuvottelut.
Työnantaja asettaa luottamusmiehen, varaluottamusmiehen ja osasto-luot- tamusmiehen käyttöön tavanomaiset toimisto- ja tietoliikennelaiteet ja tar- vikkeet. Näihin katsotaan kuuluvan yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat, sekä internet-yhteys (muun muassa sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
14 § LUOTTAMUSMIESTEN KOULUTUS
Luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle ja osastoluottamusmiehelle va- rataan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen yhteistoimintasopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan li- säämään luottamusmiesten pätevyyttä luottamustehtävien hoitamisessa.
Luottamusmiehen toimikauden aikana työnantaja ja luottamusmies selvittä- vät luottamusmiehen ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutus tarpeen.
Luottamusmiehen luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö toimihenkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen. Koulutuksen si- sältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamus- mieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutok- siin.
15 § HENKILÖ-, TILASTO- JA TYÖVOIMATIEDOT
1. Yleinen tiedonvälitys
Työnantajan tulee yleensä huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoite- taan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimi- henkilöitä välittömästi ja välillisesti koskevista asioista.
2. Erimielisyystapaukset
Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, annetaan luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.
3. Henkilö- ja tilastotiedot
Luottamusmiehillä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot työpaikan kaikista palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvista paperiteollisuuden toimihen- kilösopimuksen tarkoittamista toimihenkilöistä:
1 Toimihenkilön etunimet ja sukunimi
2 Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä
3 Organisatorinen osasto
4 Nimike
5 Vaativuustaso
Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa sopimuksen tultua hyväk- sytyksi kaikista toimihenkilösopimuksen tarkoittamista toimihenkilöistä.
Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-3 mainitut tiedot välittömästi työsuhteen alettua. Koeajaksi otetun toimihenkilön nimikettä ja vaativuusta- soa koskevat tiedot annetaan koeajan päätyttyä.
Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjalli- sesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toi- mihenkilötilasto on valmistunut, toimialueensa toimihenkilöistä vaativuusta- soittain säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio eriteltynä su- kupuolen mukaan sekä kuukausipalkka luontoisetuineen ilman vuorotyöli- siä ja sunnuntaikorotusta. Samalla ilmoitetaan myös toimihenkilöiden luku- määrät.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos työpaikalla on paikallisesti sovittu paperiteollisuuden toimi- henkilösopimuksen 12 §:n mukaisesti palkkauksen perusteista, vaativuustasoa koskevat palkkatiedot annetaan paikallisen so- pimuksen mukaisesti.
Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotie- toja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan samaa kuukausiansiokäsitettä kuin tilastoyhteistyösopimuksen mukaisessa palk- katilastossa.
4. Työvoimatiedot
Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehille neljän- nesvuosittain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa täysin työkykyisten työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärät.
Luottamusmiehelle annetaan tiedot koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhtee- seen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä luottamusmiehelle annetaan tieto määräaikaisen sopimuksen solmimisen perusteesta.
5. Palkkausjärjestelmä
Luottamusmiehille varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan kulloin- kin voimassa oleviin paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen sovelta- misalueella työskenteleviin toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytet- täviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamus- miehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja
ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mu- kaisesti laadittuun luetteloon.
6. Tietojen luottamuksellisuus
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamusmie- hille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.
16 § VOIMAANTULOMÄÄRÄYS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2003 ja on voimassa toistaiseksi kuu- den kuukauden irtisanomisajalla.
Tällä sopimuksella kumotaan 16.1.1990 allekirjoitetut yhdysmies- ja luotta- musmiessopimukset.
METSÄTEOLLISUUS RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
METSÄTEOLLISUUS RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
PAPERITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
I Yleiset määräykset
1 § YLEINEN SOVELTAMISALA
Tätä sopimusta sovelletaan osana paperiteollisuuden toimihenkilöiden työ- ehtosopimusta.
Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta syystä tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä.
Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuja työsopimuksia.
2 § IRTISANOMISEN PERUSTEET
Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta tai lomauttaa toimi- henkilöä ilman työsopimuslain mukaista perustetta.
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopi- muslain 7 luvun 3 tai 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja oliko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1.1.§:n perusteella
Palkanmaksun keskeytyminen irtisanomisen asemasta
Työnantajalla on oikeus työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen oi- keuttavilla toimihenkilön henkilöön liittyvillä perusteilla työsuhteen päättämi- sen sijasta pidättää toimihenkilö työnteosta tai jättää palkka maksamatta.
Palkanmaksun keskeytyksen enimmäisaika ja muut siihen liittyvät menette- lytavat sovitaan työpaikkakohtaisesti noudattaen yhteistoiminnasta yrityk- sissä annettua lakia.
Soveltamisohje:
Työpaikalla noudatettaviin työsääntöihin sisältyvät palkanmak- sun keskeyttämistä koskevat määräykset ja menettelytapaoh- jeet säilyvät voimassa, mikäli ne on hyväksytty käyttöön yhteis- toiminnasta yrityksessä annetun lain mukaisesti.
3 § IRTISANOMISAJAT
Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnan- tajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
1 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden,
2 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta,
3 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta,
4 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta ja
5 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toi- mihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyk- settä ovat:
1 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta ja
2 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.
Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5. - 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun vielä pitämättömän loman.
Edellä mainittuja irtisanomisaikoja ei sovelleta työsopimuslain tarkoitta- mana koeaikana.
Soveltamisohje:
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisa- nomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka toimihenkilö on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opinto- vapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoai- kaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka toimihenkilö on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palve- luksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista
asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyt- täen, että toimihenkilö on edellä mainitun lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista ase- velvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeu- dellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuk- sissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisa- nomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toi- sin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki: Jos työnantaja lomauttaa toimihenkilön 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lo- mautuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina ni- metyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanot- tua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki: Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön, jonka työ- suhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kah- deksan vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis kaksi kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun toi- mihenkilön irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimei- nen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisa- nomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
4 § IRTISANOMISAJAN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMINEN
Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa on maksettava toimihenki- lölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle
maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17
§:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvel- vollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
5 § IRTISANOMISESTA ILMOITTAMINEN
Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdol- lista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituk- sen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työ- ajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisa- nominen kuitenkin toimitetuksi loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § IRTISANOMISEN PERUSTEEN ILMOITTAMINEN
Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kir- jallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
7 § TOIMIHENKILÖN IRTISANOMISSUOJA RASKAUDEN JA PERHEVAPAAN AIKANA
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.
Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän toimi- henkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen toimihenkilön raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.
Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoito- vapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3
§:ssä säädetyillä perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy koko- naan
8 § IRTISANOMISEN JA VAROITUKSEN TOIMITTAMINEN
Irtisanominen ja henkilöstä johtuvista syistä annettava varoitus on toimitet- tava toimihenkilölle kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen pe- ruste ja varoitukseen johtaneet syyt ovat tulleet työnantajan tietoon.
Varoituksen antamisen yhteydessä tulee ilmoittaa, kuinka kauan varoitus on voimassa.
9 § TOIMIHENKILÖN KUULEMINEN
Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen, työnantajan on varattava toimihenkilölle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Toimihenkilöllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa, jona ensisi- jaisesti toimii luottamusmies.
10 § TUOMIOISTUINKÄSITTELY
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kulu- essa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § KORVAUS TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomispe- rusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.
12 § KORVAUKSEN MÄÄRÄ
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämi- sen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, toimihenkilön ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, toimihenkilön it- sensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, toimihenkilön ja työnan- tajan olot yhteensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä toimihenkilölle maksettujen työttömyyspäi- värahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
II Lomautus
13 § LOMAUTTAMINEN
Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava 15 §:ssä tarkoitettuja il- moitusaikoja ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Toimihenkilö saa työsopimuslain 5 luvun 6 §:stä johtuvin rajoituksin ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä.
Asuntoedun käyttämisestä lomautuksen aikana säädetään työsopimuslain 13 luvun 5 §:ssä.
Jos toimihenkilö on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.
Toimihenkilöllä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irti- sanomisaikaa noudattaen.
Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituk- sen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaa- maan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
14 § ENNAKKOSELVITYS JA TOIMIHENKILÖN KUULEMINEN
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä toi- mihenkilölle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lo- mautus kohdistuu useaan toimihenkilöön, selvitys voidaan antaa toimihen- kilöitä edustavalle luottamusmiehelle, tai muulle valitulle edustajalle, tai jos edustajaa ei ole valittu, toimihenkilöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä vii- pymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.
Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava toimihenkilöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun lain, sopi- muksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vas- taava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta toimihenkilöiden tai heidän edustajiensa kanssa.
15 § LOMAUTUSILMOITUS
Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta toimihenkilölle henkilökohtai- sesti noudattaen työsopimuslain mukaista lomautusilmoitusaikaa.
Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kir- jeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Lomautusilmoitus- aika alkaa kulua siitä päivästä, kun toimihenkilö on saanut tiedon, kuitenkin viimeistään 7 päivän kuluttua ilmoituksen lähettämisestä Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa toimihenkilölle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.
Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavia toimihenkilöitä edustavalle luottamusmiehelle tai muulle valitulle edustajalle.
Jos lomautus kohdistuu vähintään 10 toimihenkilöön, työnantajan on ilmoi- tettava tästä myös työvoimaviranomaisille paitsi, jos hänellä on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
Työnantajan on annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika, sen kesto tai arvioitu kesto
16 § POIKKEUKSELLISET LOMAUTUSTILANTEET
Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lo- mautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tila- päistä. Tällainen lomautuksen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajan- kohtaan.
Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusil- moitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusai- kana ilmaantunut työ kestää.
Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn jo alettua. Lomauttamisen keskeyttä- minen, mikäli lomautuksen on uutta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väli- selle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alka- mista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kes- toaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suh- detta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien sään- nöksiin.
17 § LOMAUTETUN TOIMIHENKILÖN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
Toimihenkilö saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kes- tosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltä- vän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja xxxxxxxxx xxxxxxxxxx toimihenkilön työsopimuksen päätty- mään lomautuksen aikana, toimihenkilöllä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.
Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos toimihenkilö on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lo- mautusilmoitusaikaa käyttäen.
Samanlainen oikeus irtisanomisajan palkkaan on toimihenkilöllä, joka irtisa- noo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.
III Erinäisiä määräyksiä
18 § TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISJÄRJESTYS
Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toi- minnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä ja saman työn- antajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.
Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10
§:ssä sovittuja kanneaikoja.
19 § IRTISANOMISTA JA LOMAUTUSTA KOSKEVAT ILMOITUKSET
Jos kysymyksessä on taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuva työ- voiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä työehtosopi- muksen tarkoittamalle toimihenkilöiden luottamusmiehelle heti, kun tällai- sen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon ja mikäli mahdollista viimeistään samanaikaisesti, kun vähentämisestä ilmoitetaan asianomaiselle toimihenkilölle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kym- meneen toimihenkilöön, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaisille.
Neuvottelut tämän sopimuksen 18 §:ssä, 19 §:n 1 kappaleessa 20 §:ssä mainituista toimenpiteistä käydään paperiteollisuuden toimihenkilöiden työ- ehtosopimuksen 30 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
20 § TAKAISINOTTAMINEN
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työnteki- jöitä työsopimuslain mukaisen takaisinottoajan kuluessa työsuhteen päätty- misestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Määräystä sovelletaan toimihenkilöön, jonka työsopimus on irtisanottu 15.1.2018 jälkeen.
21 § TYÖEHTOSOPIMUSLAIN MUKAINEN HYVITYSSAKKO
Työnantajaa ei voida tuomita tämän sopimuksen 12 §:ssä tarkoitettujen korvausten lisäksi työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvitys- sakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mu- kainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehto- sopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudatta- matta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisa- nomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
22 § VOIMAANTULOMÄÄRÄYS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2003 ja on voimassa toistaiseksi kuu- den kuukauden irtisanomisajalla.
Tällä sopimuksella kumotaan 15.2.2000 allekirjoitettu irtisanomissuojasopi- mus.
METSÄTEOLLISUUS RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY
TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄ
Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä silloin, kun on tarvetta työaikajoustoihin.
Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa työn tekeminen joustavasti yrityksen ja henkilöstön tarpeiden mukaan.
Järjestelmän käyttöönotto
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan paikallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tällöin tulee sopia myös rajat, joiden puitteissa työ- aikasaldo voi vaihdella. Samoin tulee sopia, voiko työaikasaldo olla negatii- vinen.
Työaikapankkiin voidaan siirtää säännöllisen työajan tasauserien lisäksi myös muita eriä siten kuin paikallisesti sovitaan.
Työaikapankkiin siirrettäviä eriä voi olla muun ohella vuosilomalain 27 §:n tarkoittama säästövapaa, työajan lyhennysvapaat, lisätyökorotus tai koko palkka lisätyön ajalta, sunnuntaikorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta, vapaaksi annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa ja matka-ajan palkka.
Tehdyistä ylitöistä pankkiin voidaan siirtää perusosa tai korotusosa tai mo- lemmat ylityön osat.
Vapaiden antaminen
Pankkiin kertyneiden vapaiden pitämisestä sovitaan paikallisesti. Työnan- taja voi kuitenkin 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen ilmoittaa vapaiden antamisen ajankohdan. Lomakauden ulkopuolella (1.10 – 30.4) toimihen- kilö voi, elleivät painavat tuotannon syyt sitä estä, pitää vapaata ilmoitettu- aan siitä 2 kuukautta ennen vapaan pitämistä.
Vapaat annetaan ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Pidetyt vapaat luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.
Kertyneet vapaat on annettava 52 viikon aikana pankkiin siirrosta. Ellei pai- kallisesti toisin sovita, työaikasaldo puretaan kalenterivuoden lopussa.
Ellei niitä ole annettu, korvataan ne tämän työehtosopimuksen periaattei- den mukaisesti.
Palkanmaksu
Työaikapankkijärjestelmässä olevan vapaan palkkaperuste sovitaan paikal- lisesti.
Sairaus
Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua pankkivapaan pitämistä, ei pankkivapaa kulu. Jos työ- kyvyttömyys alkaa pankkivapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitse- män kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ei pi- detä pankkivapaana, jos toimihenkilö pyytää sitä ilman aiheetonta viivy- tystä. Toimihenkilön on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertyneiltä pitämättö- miltä vapailta yksinkertainen palkka.
Työaikapankkijärjestelmän lakkaaminen
Sovittaessa työaikapankin käyttöönotosta tulee sopia myös sopimuksen ir- tisanomisajasta tai määräajasta.
Järjestelmästä luovuttaessa maksetaan työaikapankkiin kertyneiltä pitämät- tömiltä vapailta yksinkertainen palkka. Paikallisesti sovitaan ajankohta, jo- hon mennessä työnantaja maksaa yksinkertaisen palkan kertyneiltä, mutta pitämättömiltä pankkivapailta.
Niin ikään sovitaan vastaavanlainen siirtymäaika, jonka kuluessa toimihen- kilöt maksavat lainatut työaikasaldot.
METSÄTEOLLISUUS RY PÖYTÄKIRJA AMMATTILIITTO PRO RY
"TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA" -KESÄHARJOITTELUOHJELMA VUOSILLE 2020 - 2021
Metsäteollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, kymppiluokkalaisten, lukiolaisten ja VALMA- koulutukseen osallistuvien nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään osana "Tutustu työelämään ja tienaa"-kesäharjoitteluohjelmaa.
Ohjelman tarkoituksena on tarjota koululaisille omakohtaista kokemusta paperiteollisuudessa toimivien teollisuusyritysten toiminnasta, niissä esiin- tyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa koululaisille mahdollisuus tehdä heille sopivaa käytännön työtä.
Tämän vuoksi osapuolet ovat keskusjärjestöjen 20.12.2016 antaman suosi- tuksen mukaisesti sopineet seuraavaa:
1 Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluok- kalaisia, lukiolaisia ja VALMA-koulutukseen osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjel- maan.
2 Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjel- man mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan vuosina 2020 - 2021. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mu- kainen tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.
3 "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 360 euroa vuonna 2020 ja 2021. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.
4 Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymispe- rusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin, kymppiluokkalaisiin, lukiolaisiin ja VALMA- koulutukseen osallistuviin nuoriin, joiden työsuhde perustuu tässä pöy- täkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopi- muksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesä- työharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.
Helsingissä 19.2.2020
METSÄTEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Yhteistoimintasopimusta sovelletaan osana työehtosopimusta. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vas- taavaa toimintayksikköä.
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnan- sovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutok- sen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiehen toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpaikalla toimivan toimi- henkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työ- suojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti.
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta an- nettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2
TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA - YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa sään- nöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojelu- valtuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.
Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallin- non kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seuran- taan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitte- luun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunni- telmien toteuttamiseen ja seurantaan.
Työsuojeluasiamies
Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen valit- tujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tähän sopimukseen tarkoitetuilla henki- löstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojelu- asiamiehiä mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.
Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työ- suojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvitta- essa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen koh- tuuttomasta haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työ- suojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa va- pautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.
3
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3.1
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Tehtäviensä hoitamista varten työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, säännölli- sesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.
Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapautta- miseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapau- tusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana ai- kana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnan- tajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin mene- tetystä ajasta ylityökorvaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkorvaus.
3.2
Työsuojeluvaltuutetun asema
Tarvittaessa työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuk- sien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista var- ten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. väli- neitä.
Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen täh- den saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tul- lessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehi- tystä.
Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjes- tää selvityksen edellyttämää koulutusta.
Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 3.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toi- xxxxxxxx päättymisestä lukien.
3.3
Työsuhdeturva
Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimin- taa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä.
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti il- moitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle.
Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuna toi- mineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukau- den palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin mukaan. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä, on edellä mai- nittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työ- sopimuslain 12:1 §:n 1 momentin mukaisesti.
3.4
Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
4
YHTEISTOIMINTA
Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan kehittä- mistä. Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kasvuun, reaalipalkkojen kehittymiseen sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin. Kun tuottavuuden kehittämi- seen liittyvät tutkimukset kohdistuvat toimihenkilöiden tehtäväkenttään, käsitellään tutki- muksen sisältöä ja tarkoitusta työnantajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilöiden valit- seman edustajan kesken. Tuottavuuden kehittämistä koskevia hankkeita käynnistettä- essä toimihenkilöiden edustajille annetaan riittävää koulutusta, jotta kehittämishankkei- den tavoitteet on myös käytännössä mahdollista saavuttaa.
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsitte- lee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteis- toimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuol- lon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laa- juudessa.
5
KOULUTUS
5.1
Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koske- vaan koulutukseen.
Koulutukseen osallistuvalle korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannuk- set eikä toimihenkilön kuukausipalkkaa (peruspalkka mahdollisine kiinteine kuukausi- korvauksineen) vähennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työ- ajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Matkakustannus- ten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.
Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen ky- symykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henki- lön kesken.
5.2
AY-koulutus 5.2.1
Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on teh- tävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuot- taisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdol- linen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa toimihenkilölle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
Kohdassa 5.2.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukai- sesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoitta- mien tehtävien hoitamisessa.