HIUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2017–31.3.2021
HIUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1.5.2017–31.3.2021
HIUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2017–31.3.2021
Sisältö
I SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLOAIKA 9
6 § Määräaikaiset sopimukset 10
10 § Kilpailevan ammattityön kielto 11
III TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN JA LOMAUTTAMINEN 12
11 § Työsopimuksen irtisanomisen perusteet 12
12 § Työsopimuksen purkamisen perusteet 12
13 § Työvoiman vähentämisjärjestys 12
15 § Irtisanomisen, osa-aikaistamisen tai purkamisen toimittaminen 12
17 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 14
18 § Määräaikaisen työsopimuksen ennenaikainen päättäminen 15
19 § Erityiset irtisanomistilanteet 15
20 § Työntekijän takaisin ottaminen 16
28 § Työnantajan kuittausoikeus 23
32 § Vapaapäivät ja viikonloppuvapaat 30
37 § Poissaolot perhesyistä 40
38 § Palkalliset poissaolot 41
39 § Vuosiloman ansaitseminen 42
42 § Työpuvut ja työvälineet 46
43 § Ammatillinen koulutus ja sen kustannukset 47
45 § Asiakastietojen luottamuksellisuus 47
48 § Luottamustehtävien hoitaminen 48
49 § Työturvallisuus ja työterveyshuolto 48
50 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 50
53 § Matkakustannusten korvaaminen 51
LIITE 2: Xxxxxx äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta 60
IITE 4: Kuntien kalleusluokitus 66
LIITE 5: Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi 67
LIITE 6: Hiusalan työntekijöitä koskeva palkkataulukko 68
LIITE 7: Luottamusmiessopimus
LIITE 8: Yhteistoimintasopimus 78
LIITE 10: Paikallisen sopimisen lähtökohtana on sopimusvapaus 88
LIITE 11: Paikallisen sopimisen sopimislomake 90
A
Asevelvollisuus- tai siviilipalvelus 13
E
Erimielisyyksien ratkaiseminen 50
H
I
J
K
L
Laboratorio- tai röntgentutkimukset 37
M
Merkkipäivät (50 v. ja 60 v.) 41
Määräaikaisen työsopimuksen ennenaikainen päättäminen 15
O
P
R
S
T
Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde 10
Työsopimus 10
V
Y
I SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLOAIKA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tällä sopimuksella määrätään Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenliikkeiden palveluk- sessa olevien parturien, kampaajien sekä parturi-kampaajien työ- ja palkkaehdot.
Tällä sopimuksella määrätään myös oppilaiden työehdot sekä 3. vuoden oppilai- den työ- ja palkkaehdot.
2 § Voimassaoloaika
Sopimus on voimassa 1.5.2017–31.3.2021
Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.
Irtisanomisenyhteydessämuutosesitykset onjätettäväkirjallisesti otsikkotasolla.
II TYÖSUHDE
3 § Kokoaikatyöntekijä
Kokoaikatyöntekijän työsopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika on 35 tuntia tai enemmän.
4 § Osa-aikatyöntekijä
Osa-aikatyöntekijän työsopimuksen mukainen keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on vähemmän kuin 35 tuntia.
Osa-aikatyöntekijän työsopimuksessa sovitaan keskimääräinen vähimmäisviik- kotyöaika. Tämä ei kuitenkaan koske tarvittaessa erikseen työhön kutsuttavaa osa-aikatyöntekijää. Työntekijällä, jolle ei ole sovittu keskimääräistä vähimmäis- työaikaa on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotuista työtunneista.
Perustellusta syystä keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika voi väliai- kaisesti olla sovittua suurempi. Tällainen syy on esimerkiksi perhevapaa-, sairausloma-, vuosiloma- tai muu sijaisuus. Mikäli työntekijän toteutunut työ- aika muusta syystä ylittää sovitun, työaika on sovittava todellisten olosuhteiden mukaiseksi. Osa-aikatyöntekijän vähimmäistyöaika määritellään uudelleen, jommankumman osapuolen sitä vaatiessa, viimeisen 12 kuukauden työssäoloajan
toteutuneiden tuntien perusteella. Uudelleenmäärittelyä voidaan vaatia vain niissä tapauksissa, joissa osa-aikatyötä tehdään työnantajan aloitteesta.
Jos lisätyötä on tarjolla, tulee sitä tarjota ensisijaisesti yrityksessä työskentele- ville osa-aikatyöntekijöille.
Tämän sopimuksen 20 § ei sulje pois tätä velvoitetta.
5 § Työsopimus
Työsopimus tehdään kirjallisesti Suomen Hiusyrittäjien ja Palvelualojen ammat- tiliiton yhdessä hyväksymää työsopimusmallia käyttäen (liite 3).
Muutokset työsopimukseen tehdään kirjallisesti.
Työsopimus on voimassa toistaiseksi (vakituinen työsuhde), jollei sitä ole perus- tellusta syystä tehty määräaikaiseksi.
6 § Määräaikaiset sopimukset
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai alalla suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Ellei määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen ole perusteltua syytä, työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaisuuden peruste mainitaan kirjallisessa työsopimuksessa.
Määräaikainen sopimus päättyy sovitun ajan kuluttua. Työsopimuksessa voi- daan sopia myös määräaikaisen työsopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä irtisanomalla. Tällöin on sovittava myös noudatettavasta irtisanomisajasta, joka ei voi olla työntekijän puolelta pidempi eikä työnantajan puolelta lyhyempi kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa noudatettava irtisanomisaika. Määräaikainen työsopimus voidaan sopia myös mm. sijaisuuden tai muun erityi- sen tilanteen kestoajaksi. Tällöin työnantajan on heti ilmoitettava työntekijälle tietoonsa tulleesta asiasta, joka vaikuttaa työsuhteen päättymisajankohtaan.
Määräaikaisen työsopimuksen ennenaikainen päättäminen ks. 18 §
7 § Oppisopimus
Työnantajan, oppilaan ja oppisopimusviranomaisen kesken solmittu oppisopi- mus on samalla määräaikainen työsopimus.
Oppisopimuksen päättyessä myös työsuhde päättyy, ellei sen jatkamisesta ole erikseen sovittu.
Työnantajan ja oppilaan on ilmoitettava halukkuutensa uuden työsopimuksen solmimiseen vähintään kuukautta ennen oppisopimussuhteen päättymistä.
Mikäli oppisopimusta on edeltänyt toistaiseksi voimassaoleva työsuhde, työsuh- de jatkuu oppisopimuksen päättymisen jälkeen.
8 § Koeaika
Mikäli työsuhteen alussa noudatetaan TSL 1 luvun 4§:n mukaista koeaikaa, siitä on sovittava työsopimuksessa.
Myös määräaikaisen työsuhteen alkuun voidaan sopia koeaika, jonka pituus alle 8 kuukauden työsuhteessa on enintään puolet työsuhteen kestosta.
Koeaikaa ei käytetä, jos työntekijä palaa saman työnantajan palvelukseen lyhyen ajan sisällä. Erityisestä syystä koeajasta voidaan kuitenkin sopia.
Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolelta purkaa ilman irti- sanomisaikaa. Tällöin työsuhde päättyy sen työpäivän päättyessä, jonka aikana purkamisesta ilmoitettiin. Työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 2 luvun 2 §:n mukaisella syrjivällä tai muutoin epäasiallisella perusteella.
Työnantajan purkaessa työsuhteen koeaikana on työntekijälle ilmoitettava pur- kamisen todellinen peruste.
9 § Työnjohto
Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.
Määrättyyn työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa työtä. Ammattiin kuuluvana työnä pidetään mm. ainemyyntiä, ajanvarausta ja asiakkaiden vastaanottamista, huolehtimista liikkeen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä, varaston järjestelystä sekä osal- listumista somistukseen ja inventaarioon.
10 § Kilpailevan ammattityön kielto
Kokoaikainen tai omasta aloitteestaan osa-aikainen työntekijä tai oppilas ei ole oikeutettu tekemään alan ammattityötä työaikansa ulkopuolella ilman työn- antajan lupaa. Arvioitaessa sitä, onko työntekijän harjoittama toiminta tämän kiellon vastaista, noudatetaan mitä TSL 3 luvun 3 §:ssä on säädetty kilpailevasta toiminnasta.
III TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN JA LOMAUTTAMINEN
11 § Työsopimuksen irtisanomisen perusteet
Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asial- lisesta ja painavasta syystä.
Työsuhteen irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä määräytyy työsopi- muslain 7 luvun 2 §:n mukaisesti.
Työsopimuksen irtisanominen taloudellisin ja tuotannollisin perustein määräy- tyy työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisesti.
12 § Työsopimuksen purkamisen perusteet
Työnantajan ja työntekijän oikeus purkaa työsopimus määräytyy työsopimuslain 8 luvun mukaisesti.
13 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Vähennettäessä työvoimaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä on mahdol- lisuuksien mukaan viimeksi irtisanottava, osa-aikaistettava tai lomautettava yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä. Tämän lisäksi on kiinni- tettävä huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuteen.
14 § Osa-aikaistaminen
Työnantaja voi muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi tai vähentää sovittua viikko- tuntimäärää, jos työsuhteen irtisanomiseen olisi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet.
Osa-aikaistamisesta on ilmoitettava noudattaen samaa irtisanomisaikaa kuin työsuhdetta päätettäessä. Työaika muuttuu irtisanomisajan kuluttua.
15 § Irtisanomisen, osa-aikaistamisen tai purkamisen toimittaminen
Työsopimusta päätettäessä noudatetaan työsopimuslain 9 luvun säännök- siä. Työsopimus irtisanotaan tai osa-aikaistetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti.
Työntekijän pyynnöstä työnantajan on viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle
• irtisanomisen tai työajan muutoksen syy ja
• työsuhteen päättymisaika tai työajan muuttumisen ajankohta.
Irtisanomisajan pituus määräytyy sen mukaan, kuinka kauan työntekijä on ollut keskeytyksettä saman työnantajan palveluksessa.
Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys-, hoito- tai perhevapaa, vuorotteluvapaa tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Asevelvollisuus- tai siviilipalvelus eivät katkaise työsuhdetta, mutta palvelusaikaa ei lasketa työsuhteen kestoaikaan.
Lomautukseen liittyvät erityiset irtisanomisajat ks. 21 §. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
Työsuhteen kestoaika | Irtisanomisaika |
Enintään vuoden | 14 päivää |
Yli vuoden – enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
Yli 4 – enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
Yli 8 – enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
Yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:
Työsuhteen jatkuttua | Irtisanomisaika |
Enintään 5 vuotta Yli 5 vuotta | 14 päivää 1 kuukausi |
Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.
Irtisanomisaika 14 vrk
Työsuhde irtisanottiin maanantaina 13.1. Irtisanomisaika alkaa tiistaina 14.1. Työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 27.1.
Irtisanominen kuukausina
Kun irtisanominen lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy samannumeroisena päivänä kuin irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
Työsuhde irtisanottiin 1.3. Irtisanomisaika alkaa kulua 2.3. Työsuhteen viimeinen päivä on 1.4.
Työsuhde irtisanottiin 30.1. Työsuhteen viimeinen päivä on 28.2.
17 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle nou- dattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.
ESIMERKKI:
Työnantaja irtisanoi 1.7. työntekijän neljän kuukauden irtisanomisajalla. Työnantaja päätti työntekijän työsuhteen 31.8. yrityksen lopettaessa silloin toimintansa. Irtisanomisajan palkan ja tältä ajalta kertyvän lomakorvauksen työnantaja joutuu maksamaan 1.11. saakka
Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on suoritettava työnantajalle ker- takaikkisena korvauksena noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.
ESIMERKKI:
Työntekijä irtisanoi toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa ja lähti välittö- mästi noudattamatta kuukauden irtisanomisaikaa. Työntekijän kuukausipalkka oli 1583 euroa.
Työntekijä on velvollinen maksamaan korvauksena työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän eli 1583 euroa. Työnantajalla on oikeus kuitata lopputilistä enintään 1/3 nettopalkasta. (Ks. Kuittausoikeus 28 §)
Työntekijällä on palkkasaatavaa työnantajalta 1583 euroa ja lomakorvausta 1266 eu- roa eli yhteensä 2849 euroa. Ennakonpidätys lopputilistä on 826 euroa.
Nettolopputilistä (2849 € - 826 €) 2023 € työnantaja saa kuitata omaa korvaussaa- tavaansa 1/3 eli 674 €. Työnantajalle jää vielä korvaussaatavaa työntekijältä 909 € (1583 €- 674 €).
18 § Määräaikaisen työsopimuksen ennenaikainen päättäminen
Jos työnantaja päättää ennenaikaisesti määräaikaisen työsopimuksen ilman työ- sopimuslain mukaista purkuperustetta, hänen tulee korvata työntekijälle aihe- uttamansa vahinko.
Jos määräaikainen työntekijä lopettaa työnsä ennenaikaisesti ilman työsopimus- lain mukaista purkuperustetta tai erityistä irtisanomisperustetta, hänen tulee korvata työnantajalle aiheuttamansa vahinko. Korvaus on enintään kahden vii- kon palkka tai laiminlyödyn ajan ollessa lyhyempi, sitä vastaava määrä.
Mikäli on sovittu määräaikaisen työsopimuksen irtisanomismahdollisuudesta, noudatetaan työehtosopimuksen 17 §:n määräyksiä.
Työnantajan kuittausoikeus 28 §.
19 § Erityiset irtisanomistilanteet
Erityisissä irtisanomistilanteissa noudatetaan työsopimuslain määräyksiä. Lomautukseen liittyvät erityiset irtisanomisajat ks. 21 §.
Liikkeen luovutus
Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuh- teista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle.
Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat vanha ja uusi omistaja yhteisvastuullisesti.
Liikkeen uusi omistaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään liik- keen luovutuksen perusteella.
Liikkeen luovutuksen yhteydessä työntekijä saa muutoin sovellettavasta irtisa- nomisajasta riippumatta irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta halti- jalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle on annettu
tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja määräytyy liikkeen luovutuksen yhteydessä työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti.
Työnantajan konkurssi, kuolema tai saneerausmenettely
Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, on irtisanomisaika molemmin puolin nel- jätoista päivää. Palkan konkurssin ajalta maksaa konkurssipesä.
Xxxxxxxxxxx kuoltua on irtisanomisaika sekä kuolinpesän osakkailla että työn- tekijällä molemmin puolin neljätoista päivää. Irtisanomisoikeutta on käytettävä kolmen kuukauden kuluessa työnantajan kuolemasta.
Lyhennetyistä irtisanomisajoista yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä sää- detään työsopimuslain 7 luvun 7 §:n yhteydessä.
20 § Työntekijän takaisin ottaminen
Työnantajalla on työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuus, tämän sopimuksen 4 §:n 4. kappale huomioiden.
21 § Lomautus
Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon väliaikaista keskeyttämistä tai vähentä- mistä ilman, että työsopimusta muutetaan. Lomauttamisessa noudatetaan työ- sopimuslain 5 luvun määräyksiä siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu. Lomautus voidaan toteuttaa keskeyttämällä työnteko kokonaan tai lyhentämällä työaikaa tilapäisesti (lyhennetty työviikko). Työsuhteen muut- taminen pysyvästi osa-aikaiseksi ks. 14 §.
Lomauttamisen perusteet
Lomauttamisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti.
Työntekijä voidaan lomauttaa toistaiseksi, jos työnantajalla olisi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukainen taloudellinen tai tuotannollinen irtisanomisperuste.
Työntekijä voidaan lomauttaa enintään 90 päivän määräajaksi, jos työ tai työnan- tajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti.
Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen
Lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon, hänen on esitettävä työnte- kijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista, toteuttamistavasta, alkamis- ajankohdasta ja kestosta. Työnantajan on kuultava työntekijöitä tai heidän edus- tajaansa annetusta selvityksestä.
Lomautusilmoitus
Työnantajanonilmoitettavalomauttamisestatyöntekijällekirjallisestiviimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautusilmoituksessa on mainittava ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä lomautuksen kesto tai arvioitu kesto.
Toinen työ lomautusaikana
Työntekijä voi lomautuksen aikana tehdä alan ammattityötä tai muuta työtä. Työntekijällä on työsopimuslain 5 luvun 6 §:n mukainen oikeus irtisanoa tällai- nen työsopimus viiden päivän irtisanomisajalla.
Työhönpaluu lomautuksen jälkeen
Toistaiseksi lomautettu työntekijä voidaan kutsua takaisin työhön vähintään 7 päivän ilmoitusajalla.
Xxxxxxxx ja työsuhteen päättyminen
Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa päättymään heti. Jos työntekijä tietää lomautuksen päättymisajan, hänellä ei ole tätä oikeutta 7 viimeisen lomautuspäivän aikana.
Kun lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, työntekijällä on heti irtisanoutuessaan oikeus saada korvauksena työnantajan noudatettavaa irtisanomisaikaa vastaava palkka.
Jos työnantaja irtisanoo työntekijän lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa tällöin vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän lomautusilmoitusajan palkan, jos irtisanomisaika on vähin- tään 1 kuukausi.
Lomautettaessa noudatetaan tämän sopimuksen 13 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä.
22 § Palkkausmuodot
Työntekijän palkka määräytyy joko kiinteänä taulukkopalkkana tai provisiomuo- toisena palkkana.
Kiinteässä taulukkopalkassa kokoaikatyöntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa. Laskettaessa tuntipalkka kuukausipalkka jaetaan 160:lla. Osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan tuntipalkkana.
Palkkataulukot ovat tämän sopimuksen liitteenä.
Toisenapalkkausmuotonaonprovisiopalkkaus,jokaontehtyyntulokseenelityönteki- jäntyöpanoksenyrityksenkassaantuottamaan määräänperustuva palkkausmuoto.
23 § Palkan määrä
Palkan määrään vaikuttavat:
• koulutus
• työssäolovuodet
• työtehtävät
• työaika
• vastuut
• lisät
• kuntien kalleusluokitus
• provision määrä käytettäessä provisiopalkkausta Palkkaukseen vaikuttavat ammatilliset tutkinnot Perustutkinto ja sitä vastaavat tutkinnot:
• Hiusalan perustutkinto
Hiusalanammatillinenperustutkintovoidaansuorittaaammatillisenaperuskoulu- tuksena opetussuunnitelman perusteiden mukaan.
Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen hyväksytysti suorittanut saa kaksi- osaisen näyttötodistuksen.
Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, josta annetaan Hiusalan tutkintotoimikunnan myöntämä tutkintotodistus.
Perustutkinnon tai vastaavan aiemmin suoritetun tutkinnon tai näyttötutkin- non hyväksytysti suorittaneen tutkintonimike on parturi-kampaaja.
Suomessa tai muualla suoritettu kansainvälisen Pivot Point -järjestelmän mu- kainen tutkinto.
• Yhteiseurooppalainen ammattitutkinto
Yhteiseurooppalaisen tutkintojärjestelmän B-tason tutkinto.
Erikoistutkinnot:
• Parturimestarin erikoisammattitutkinto
• Kampaajamestarin erikoisammattitutkinto
• Parturimestari rinnastetaan uuden tutkintojärjestelmän mukaiseen tutkintoon
• Kampaajamestari rinnastetaan uuden tutkintojärjestelmän mukaiseen tutkintoon
• Erikoisparturi-kampaajan tutkinto, joka oikeuttaa ylimpiin palkkaryhmiin, mikäli henkilö tekee koulutuksensa edellyttämää liikkeen johtamiseen ja esi- miestehtäviin liittyvää työtä
• Parturi-kampaajamestarintutkinto
Jatkotutkinnot
Xxxxxxxx (AMK) rajattuna hiusalan perus- tai ammattitutkinnon jatkotutkinnoksi
Estenomin palkka sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan ja työntekijän välillä huomioiden työtehtävät ja työn vaativuus.
Oppilaspalkka
Kolmannen vuoden oppilaan palkka on 70 % 1. palkkaryhmän mukaisesta palkasta. Palkkaa ei makseta oppilaan kouluajalta.
Alkupalkka
Perustutkinnon tai vastaavan tutkinnon suorittaneelle voidaan ensimmäisessä työsuhteessa maksaa alkupalkkaa enintään 6 kuukauden ajan. Tästä on sovittava työsopimuksessa. Alkupalkkauksen jälkeen maksetaan 1. palkkaryhmän mukaista palkkaa kunnes työsuhteen alkamisesta on kulunut vuosi, jolloin työntekijä siirtyy
2. palkkaryhmään.
ESIMERKKI 1
Työntekijä on suorittanut parturi-kampaajan perustutkinnon 31.5.2016. Hän aloittaa ensimmäisessä työsuhteessa parturi-kampaamoliikkeessä 1.6.2016. Työsopimuksessa on sovittu alkupalkan maksamisesta 6 kuukauden ajan.
1.12.2016 työntekijä siirtyy 1. palkkaryhmään ja 1.6.2017 hän siirtyy 2. palkkaryhmään.
ESIMERKKI 2
Työssäolovuosien kertyminen osa-aikatyöntekijöille
Alle 20 tuntia viikossa työskentelevien osa-aikaisten työssäolovuodet kertyvät seuraavasti:
Keskimääräinen viikkotyöaika | Osa-aikaisesta työsuhteesta työssäolovuosiin lasketaan |
10-19 tuntia | Kaksi kolmasosaa (2/3) |
enintään 9 tuntia | Puolet (1/2) |
ESIMERKKI OSA-AIKATYÖNTEKIJÄN TYÖSSÄOLOVUOSIEN KERTYMISESTÄ
Työntekijä työsuhde on alkanut 1.6.2016 perustutkinnon suorittamisen jälkeen ja työsuhde jatkuu edelleen. Hän on koko työsuhteensa ajan työskennellyt 8 tuntia viikossa.
Palkan määräytyminen:
Ajalla 1.6.2016-30.11.2016 työntekijälle voidaan maksaa alkupalkkaa. 1.12.2016 työntekijä siirtyy palkkaryhmään 1.
Kun työsuhde on kestänyt 1 vuosi 6 kuukautta, tulee 1 työssäolovuosi täyteen ja työntekijä siirtyy 1.12.2017 palkkaryhmään 2.
Työntekijän siirtyminen seuraavaan palkkaryhmään
Uusi palkkaryhmä otetaan käyttöön kuukauden alusta, kun työssäolovuodet täyttyvät 1-15 päivänä.
Uusi palkkaryhmä otetaan käyttöön seuraavan kuukauden alusta, kun työssäolo- vuodet täyttyvät 16 –31 päivänä.
24 § Provisiopalkkaus
Provisiopalkassa ei ole kiinteää pohjaosaa, vaan provision laskeminen alkaa en- simmäisestä kassaan kertyneestä suorituksesta.
Provisiopalkkauksen käyttö edellyttää työntekijän suostumusta. Asiasta on so- vittava kirjallisesti käyttäen työsopimuksen liitteenä olevaa lomaketta.
Palkanmuodostus ja provision suuruus
Työntekijän palkka määräytyy sovitun prosentin suuruisena arvonlisäverotto- masta myynnistä.
Provisio on vähintään 30 % työntekijän arvonlisäverottomasta palvelumyynnistä.
Provision määrä arvonlisäverottomasta aine- ja tarvikemyynnistä on sovittava yrityskohtaisesti.
Takuupalkka provisiopalkkausta käytettäessä
Takuupalkka
Työntekijälle taataan palkkaryhmissä 1-2 PR 1:n mukainen ja palkkaryhmissä 3-5 PR 2:n mukainen takuupalkka kuukausittain.
Maksettuihin palkkoihin lasketaan palvelumyyntiprovisiot, tuotemyyntiprovi- siot, poissaoloajoilta maksetut palkat, 2/3 lomarahasta
Provisiopalkkauksen takuupalkka 1.7.2017–31.10.2017
Takuupalkka | |||
1. palkkaryhmän mukainen takuupalkka | 1 766 | 1 670 | 1 624 |
1-2 vuotta | (11,04) | (10,44) | (10,15) |
2.palkkaryhmän mukainen takuupalkka | 1 855 | 1 754 | 1 710 |
3-5 vuotta | (11,59) | (10,96) | (10,69) |
25 § Työaikalisät
Iltalisä maksetaan kello 18.00 jälkeen tehdystä työstä.
Lauantai- ja aattolisä maksetaan kello 15.00 jälkeen tehdystä työstä.
Aattolisää maksetaan seuraavilta päiviltä: loppiaisaatto, kiirastorstai, helators- taita edeltävä päivä, pyhäinpäivän aatto ja uudenvuodenaatto.
Jouluaattona aattolisä maksetaan koko työvuoron ajalta.
Työaikalisät maksetaan myös provisiopalkkaiselle työntekijälle provisioansion / takuupalkan lisäksi.
Sunnuntaina ja pyhäpäivänä tehdystä työstä maksetaan työaikalain mukaisesti kaksinkertainen palkka. Lisäksi maksetaan lain ja työehtosopimuksen mukaiset muut korvaukset.
Provisiopalkkaisen työntekijän sunnuntaityökorvaus lasketaan takuupalkan suuruisena tuntipalkkana.
Iltalisä | Lauantai- ja aattolisä | |
1.2.2016 - 31.10.2017 | 2,67 € / h | 3,90 € / h |
1.11.2017–31.10.2018 | 3,00 € / h | 4,90 € / h |
Kielilisä
Maksaminen edellyttää, että työntekijä joutuu lähes päivittäin normaalissa asia- kaspalvelussa käyttämään äidinkielensä (suomi tai ruotsi) lisäksi jotain muuta kieltä. Mikäli kielitaitoa käytetään vain osan vuotta (esimerkiksi turistiaika), maksetaan kielilisä vain tältä ajalta.
Kielilisän suuruus on vähintään 5 % taulukkopalkasta/kieli.
Vastaava hoitaja
Työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan kirjallisesti yrityskohtaisesti liik- keen vastaavalle hoitajalle maksettavasta korvauksesta ja tehtävän kestosta. Kirjalliseen sopimukseen määritellään tehtävän kuva ja laajuus, joiden perus- teella sovitaan yrityskohtaisesta korvauksesta.
27 § Palkanmaksu
Koko- ja osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa työntekijän osoittaman rahalaitoksen tilille.
Palkanmaksun yhteydessä on annettava palkkalaskelma, josta ilmenee perus- palkka, maksetut lisät, provisiot ja ylityökorvaukset.
28 § Työnantajan kuittausoikeus
Työnantajalla on oikeus kuitata työntekijän palkasta selvä ja riidaton saatavansa. Kuittausoikeus on yleensä enintään 1/3 maksettavasta nettopalkasta. Lisäksi on otettava huomioon kuittausoikeutta mahdollisesti pienentävät ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n ja 49 §:n määräykset.
Kuukausipalkan jakajat ja osakuukauden palkka
Kuukausipalkkaiset työntekijät
Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka, johon on lisätty luontaisedut ja työehtosopimuksen 26 §:n mukaiset palkanlisät, 160:llä.
Lisä ja ylityökorvauksia laskettaessa provisiopalkkaisen työntekijän tuntipalkka lasketaan takuupalkasta.
Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka johon on lisätty luontaisedut ja työehtosopimuksen 26 §: n mukaiset palkanlisät, 21:llä.
Provisiopalkkaisen päiväpalkka lasketaan takuupalkasta. Osakuukauden palkka lasketaan:
• Kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on enintään 12
• Vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.
Palkkaan oikeuttavia päiviä ovat mm. työpäivät, vuosivapaa sekä työpäiville osu- vat sairaspäivät.
ESIMERKKI 1
Työntekijä on ollut syyskuussa työssä 1.-12 päivien välisen ajan. Työpäiviä on ollut
8. Työntekijä on ollut palkattomalla vapaalla 13.-30. syyskuuta. Palkka maksetaan 8 työpäivästä siten, että kuukausipalkka jaetaan 21:llä ja kerrotaan 8:lla.
ESIMERKKI 2
Työntekijä on ollut syyskuussa työssä 1.-19 päivien välisen ajan. Työpäiviä on ollut 14. Työntekijä on ollut palkattomalla vapaalla 20.-30. syyskuuta. Palkattomia päiviä on ollut 7. Palkka maksetaan 14 työpäivästä seuraavasti: kuukausipalkka jaetaan 21:llä ja kerrotaan 7:llä. Poissaolopäivien palkka vähennetään kuukausipalkasta.
Osa-aikatyöntekijät
Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikatyöntekijän vastaava palkka 160:llä.
Osa-aikatyöntekijän palkka lasketaan kertomalla tuntipalkka palkkaan oikeut- tavilla tunneilla.
30 § Työaika
Työajan pituus
Alalla noudatettava säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.
Osa-aikatyöntekijä ks. 4 §.
Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:
Keskimääräinen viikkotyöaika ja työajan tasoittumisjärjestelmä
Viikkotyöaika voi vaihdella työajan tasoittumisjärjestelmää käytettäessä. Tällöin työaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin viikossa tasoittumisjakson aikana.
Edellytykset:
• Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viik- kotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin
• Tasoittumisjakson pituus voi olla enintään 26 viikkoa.
• Säännöllinen työaika ei saa olla yli 9 tuntia vuorokaudessa, eikä 48 tuntia viikossa
• Tasoittumisjakson aikana työpäiviä on keskimäärin enintään 5 / viikko.
• Kolmen viikon aikana saa olla enintään kuusi yli 8 tunnin työpäivää.
• Tasoittumisjärjestelmä on annettava työntekijöille tiedoksi ja pidettävä heidän nähtävillään.
ESIMERKKI
4 viikon tasoittumisjärjestelmä
• keskimäärin 37,5 t/vko
• enintään 9 t/vrk ja 48 t/vko
• enintään 6 yli 8 tunnin päivää kolmessa viikossa
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Yht | |
vko 1 | 9 | 8 | 8 | 8 | 8 | 7 | - | 48 |
vko 2 | 8 | 7 | - | - | 8 | 7 | - | 30 |
vko 3 | 7 | 7 | 7 | 7,5 | 8 | - | - | 36,5 |
vko 4 | - | 7 | 7 | 7 | 7,5 | 7 | - | 35,5 |
150 t | ||||||||
150 t:4= |
37,5 t
ESIMERKKI
4 viikon tasoittumisjärjestelmä
• keskimäärin 37,5 t/vko
• enintään 10 t/vrk ja 48 t/vko
• enintään 6 yli 8 tunnin päivää kolmessa viikossa
ma | ti | ke | to | pe | la | su | yht. | |
vko1 | 10 | 8 | 8 | 8 | 8 | 6 | 0 | 48 |
vko2 | 9 | 7 | 0 | 0 | 10 | 6 | 0 | 32 |
vko3 | 0 | 9 | 10 | 9 | 6 | 6 | 0 | 40 |
vko4 | 9 | 6 | 5 | 5 | 5 | 0 | 0 | 30 |
Yht. | 150 | |||||||
150 :4 | ||||||||
37,5 |
Mikäli sopimusta 10 tunnin käytöstä ei ole tehty, paikallisesti (TES 52§) voidaan sopia että kolmen viikon aikana saa olla enintään 9 yli 8 tunnin työpäivää.
Työvuoroluettelo
Työnantajan on laadittava ja annettava työvuoroluettelo työntekijöille tiedoksi vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Työvuoroluettelo on pidettävä työntekijöiden nähtävillä.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli työvuoroluettelo tehdään sähköiseen järjestelmään (esim. ajan- varausjärjestelmään) on siitä annettava työntekijöille kirjallinen versio tiedoksiantopäivänä.
Työvuoroluettelon merkitään työ- ja vapaapäivät, työn alkamis- ja päättymis- ajankohdat sekä ruokatauko. Työvuoroluetteloa voi muuttaa vain yhteisellä sopimuksella.
Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu pe- rusteltu syy tätä edellytä.
Työntekijän sairaus- ym. poissaolot eivät aiheuta muutoksia hänen työvuoroluetteloonsa.
Työhönsidonnaisuusaika lasketaan työajan alkamisesta sen päättymiseen.
Työhönsidonnaisuusaika (työpäivän pituus) saa olla enintään tunnin pidempi kuin työaika.
Työhönsidonnaisuusajasta voidaan sopia paikallisesti toisin (TES 52§) työnteki- jän ja työnantajan kesken. Työhönsidonnaisuusaika ei kuitenkaan voi ylittää 10,5 tuntia
Työajan sijoittelu
Työntekijän säännöllinen työaika voidaan sijoittaa liikkeen aukioloaikojen puitteisiin.
Työaika voidaan sopia alkavaksi 15 minuuttia ennen liikkeen avaamista ja päät- tyväksi viimeistään 2 tuntia sulkemisajan jälkeen.
Työskentely sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä edellyttää työntekijän työsopimuksella tai muuten antamaa suostumusta.
Lepoaika
Säännöllisen työajan ollessa yli 6 tuntia työntekijällä on oikeus vähintään tun- nin kestävään lepoaikaan, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpai- kalta. Lepoaikaa voidaan lyhentää yrityskohtaisella sopimuksella enintään 30 minuutilla.
Lepoaikaa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun.
Työntekijälle annetaan työn lomassa vähintään yksi kahvitauko, jos työntekijän työaika on 4—6 tuntia ja lepoajan lisäksi kaksi kahvitaukoa, jos työntekijän työ- aika on yli 6 tuntia.
Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan käytännössä pitää.
Vapaan kertyminen
Vapaata kertyy kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuh- teen alkamisesta lukien työssäoloajalta seuraavasti:
Vapaan lukumäärä päiviä (á 7,5 tuntia) | 7,5 tunnin vapaan ansaintakynnykset tunteina |
1 | 217 |
2 | 434 |
3 | 651 |
4 | 868 |
5 | 1085 |
6 | 1302 |
7 | 1519 |
8 | 1736 |
Työssäolon veroinen aika
Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Palkallista äitiysvapaan aikaa ei lueta työssäolon veroiseksi ajaksi vuosivapaan kerryttämisessä.
Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä tämän työehtosopi- muksen 38 §:n mukaan. Samoin säännöllisiin työtunteihin rinnastetaan työn- antajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen.
Vapaan antaminen
Edellä mainitun perusteella kertyneet vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Yksi vapaapäivä vastaa 7,5 tunnin vapaata. Vapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta vapaapäivän antamistavasta.
Vuosivapaa voidaan antaa viikolla, jolloin liike on kiinni arkipyhästä joh- tuen. Osapuolten yhteinen näkemys on, että työntekijöiden työsuojeluun liittyen, vuosivapaita tulisi antaa mahdollisuuksien mukaan siten, että ne sijoittuisivat toisen vapaan yhteyteen. Osapuolet suosittelevat, että va- paapäivien antamistavasta sovittaisiin paikallisesti (tes 52 §)
Vapaan sisältävän viikon säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.
Etukäteen voidaan sopia annettavaksi enintään viisi vapaapäivää eli 37,5 tuntia.
Osa-aikatyöntekijälle voidaan vapaa sopia maksettavaksi rahakorvauksena. Korvaus tulee maksaa viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen
Ilmoitus vähintään kolmen päivän mittaisesta vapaasta on annettava työnte- kijälle 2 viikkoa ennen vapaan antamista. Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan työvuoroluettelossa.
Työntekijänsairaudestajohtuvapoissaoloeiaiheutamuutoksiatyövuoroluetteloon.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työtekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka kuten sairausajalta. (§ 34). Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu vapaa on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perus- teella (§34) mukaisen palkan perusteella.
Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu vapaata etukäteen, saa työn- antaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.
Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa työstä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
32 § Vapaapäivät ja viikonloppuvapaat
Vapaapäivät
Työntekijällä on työaikalain 31 §:n mukaisen viikoittaisen vapaapäivän lisäksi yksi vapaapäivä.
Työviikko on keskimäärin viisipäiväinen.
Pöytäkirjamerkintä:
Osapuolten yhteinen näkemys on, että työntekijöiden työsuojeluun panos- taminen on tärkeää, josta syystä vapaapäiviä tulisi antaa mahdollisimman usein kahtena peräkkäisenä päivänä, jotta ne mahdollistaisivat työnteki- jän riittävän palautumisen.
Mikäli yrityksessä työskennellään kahdessa vuorossa, on mahdollisuuk- sien maukaan vapaapäivää edeltävä työvuoro järjestettävä aamuvuoroksi ja vapaan jälkeinen työvuoro iltavuoroksi.
Vapaapäivä annetaan
• kiertävänä viikonpäivänä
• vaihtelevina viikonpäivinä
• kiinteänä viikonpäivänä
• yhdistämällä useita vapaapäiviä työajan tasausjaksolla yhdenjaksoiseksi vapaaksi.
Vapaapäiväsuunnitelmastaonilmoitettavavähintäänkaksi viikkoaaikaisemmin.
Vapaapäiväjärjestelmästä sovitaan liikekohtaisesti. Vapaapäivien välissä voi olla enintään 9 työpäivää, jollei toisin sovita.
Mikäli työntekijä työskentelee sunnuntaina, hänelle tulee tällaisella viikolla an- taa kaksi arkivapaapäivää. Tasoittumisjärjestelmää käytettäessä kts. 30§.
Viikonloppuvapaat
Kerran kalenterikuukaudessa annetaan viikonloppuvapaa perjantaista kello 21.00:sta maanantaihin kello 07.00:aan. Korvauksena toteutumatta jääneestä viikonloppuvapaasta maksetaan 50 %:lla korotettua tuntipalkkaa siltä osin kuin viikonloppuvapaa ei toteudu.
Paikallisesti sopimalla (TES 52§) voidaan poikkeustilanteissa sopia vastaavan mittainen vapaa annettavaksi muuna aikana niin, että vuodessa toteutuu vä- hintään 12 tässä pykälässä tarkoitettua vapaata.
Viikonloppuvapaisiin voidaan laskea enintään yksi viikonloppu vuosilo- mien ajalta.
Aattovapaat
Vakinaisen työntekijän vapaapäivistä annetaan kaksi seuraavina aattoina:
• pääsiäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto
Työsuhteen alkamisvuonna annetaan 2 aattovapaata, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa.
Vuosilomalle sattuva aattopäivä katsotaan aattovapaaksi.
Aattovapaan antamista koskevia määräyksiä ei sovelleta liikkeissä, joissa on kiin- teä vapaapäiväjärjestelmä.
Aattovapaat voidaan korvata maksamalla aattopäivänä tehdystä työstä (säännöl- linen työ) 100 %:lla korotettu palkka.
Aattovapaat koskevat niitä osa-aikatyöntekijöitä, jotka työskentelevät keskimää- rin vähintään kolmena päivänä viikossa, mikäli kyseisessä työsuhteessa nouda- tetaan vaihtelevaa tai kiertävää vapaapäivää.
33 § Lisä- ja ylityö
Lisätyö
Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 8 tuntiin asti vuorokau- dessa tai 40 tuntiin asti viikossa.
Ylityö
Vuorokautista ylityötä on 8 tuntia vuorokaudessa ylittävä työ. Viikottaista ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
Työajan tasoittumisjärjestelmää käytettäessä järjestelmään on ennakolta mer- kitty säännöllinen työaika. Ylityötä on sellainen työ, jota tehdään työajan tasoit- tumisjärjestelmään ja työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi, ja joka ei ole lisätyötä.
Lisä- ja ylityön tekeminen
Lisä- ja ylityön tekeminen tapahtuu työnantajan aloitteesta ja edellyttää työnte- kijän suostumusta.
Ylityötä saadaan teettää 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuiten- kin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Enimmäismäärän ylittävästä lisäyli- työstä voidaan sopia työaikalain 19 §:n mukaisesti.
Lisä- ja ylityön korvaaminen
Sovitun työajan lisäksi tehdystä lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalk- ka. Mikäli työaika ylittää 37,5 tuntia viikossa, maksetaan lisätyöstä 50 %:lla koro- tettu palkka.
Viikottaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Vapaapäivänä tehdyn lisä- tai ylityön korvaaminen
Jos kokoaikatyöntekijä työskentelee 32 §:n mukaisena viikottaisena vapaapäivä- nä, maksetaan hänelle 50 %:lla korotettu palkka.
ESIMERKKI 1:
Kokoaikatyöntekijä
Työntekijä työskentelee kyseisellä viikolla yli 37,5 tuntia. Työaika ei ole ylittänyt 8 tuntia vuorokaudessa eikä 40 tuntia viikossa.
Työtunti- luettelo | Ma 8 | Ti 8 | Ke 8 | To 8 | Pe 5,5 | La VP | Yht. =37,5 |
Tehty | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | VP | =40 t |
Lisätyö 50 % Osa-aikatyöntekijä | 2,5 t | 2,5 t |
Työntekijä työskentelee kyseisellä viikolla yli sovitun työaikansa ja yli 37,5 tuntia viikossa. Työaika ei ole ylittänyt 8 tuntia vuorokaudessa eikä 40 tuntia viikossa.
Työtunti- luettelo | Ma 8 | Ti 6 | Ke 6 | To VP | Pe 8 | La 6 | Yht. =34 t |
Tehty | 8 | 8 | 8 | VP | 8 | 8 | =40 t |
Lisätyö normaalipalkalla Lisätyö 50 % | 2 | 1,5 0,5 | 2 | =3,5 t =2,5 t |
Yrityksessä on käytössä 2 viikon työajan tasoittumisjärjestelmä.
Viikko 1 Työtunti- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Yht. |
luettelo | 8 | VP | 9 | 8 | 9 | 5 | =39 t |
Tehty | 8 | VP | 9 | 8 | 9 | 6 | =40 t |
Lisätyö 50 % Viikko 2 Työtunti- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | 1 La | =1 t Yht. |
luettelo | 7 | 8 | VP | 7 | 9 | 5 | =36 t |
Tehty | 9 | 8 | VP | 10 | 9 | 5 | =41 t |
Lisätyö 50 % | 1 | 1 | =2 t | ||||
Ylityö 50 % | 1 | 2 | =3 t |
Sairausajan palkkaa maksetaan, jos
• työntekijä on sairauden tai tapaturman takia työkyvytön.
• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja, jos mahdollista, sen kestosta.
Työnantaja vastaa kustannuksista, jos hän edellyttää nimeämänsä lääkärin käyttämistä.
Terveydenhuollon ammattilainen voi antaa omien valtuuksiensa perusteella to- distuksen sairausloman tarpeesta enintään kolmeksi päiväksi kerrallaan
• epidemian aikana tai kun lääkärinpalveluksia ei ole riittävästi saatavilla. Tämä edellyttää, että viranomaistaho on todennut epidemian tai lääkärinpalvelujen riittämättömyyden tai
• kyseessä on epidemialuontoinen sairaus eikä työntekijä ole pyynnöstä huoli- matta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle.
Todistuksen voi uusia vain sama terveydenhuollon ammattilainen.
Sairausajan palkka
Sairausajan palkka maksetaan vähintään työsopimuksen mukainen palkka. Palkalliselta sairausajalta maksetaan myös ilta- ja lauantailisät, lukuun ottamat- ta provisiopalkkaisia joiden osalta lisät huomioidaan ansion laskennassa.
Provisiopalkalla olevan työntekijän sairausajan palkka määräytyy edellisen palk- kakauden toteutuneen työajan ansion perusteella.
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Sairausajan palkanmaksu |
Vähintään kuukausi Vähintään 3 kuukautta mutta alle 3 vuotta Vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta Vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta Vähintään 10 vuotta | Sairausvakuutuslain mukainen karenssiaika eli sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. 4 viikkoa 5 viikkoa 6 viikkoa 8 viikkoa |
Vaihtoehtoiset palkanmaksutavat:
• Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.
• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka. Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausva-
kuutuslain päivärahan erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivärahan suuruudesta.
Yrityksen kaikkiin työntekijöihin on sovellettava samaa palkanmaksutapaa.
Jos työntekijän laiminlyönnistä johtuen sairasvakuutuslain mukaista päivärahaa ei makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksu- velvollisuus vähenee vastaavasti.
Jos päivärahaa ei makseta työnantajan laiminlyönnistä johtuen, tai se makse- taan normaalia pienempänä tai päivärahan maksu viivästyy, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa. Työntekijän on ennen palkanmaksuvaatimusta annettava työnantajalle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajan- jaksolta lain perusteella työntekijällä maksettu päiväraha tai siihen verrattava korvaus. Jos palkka on jo maksettu, työnantaja voi nostaa itselleen enintään mak- samaansa palkkaa vastaavan määrän korvauksista tai periä sen työntekijältä.
Osa-aikatyöntekijä
Osa-aikatyöntekijälle maksetaan sairausajan palkka työvuoroluettelon mukai- silta työtunneilta. Mikäli työvuoroluetteloa ei ole laadittu, palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaisesti.
Sairauden uusiutuminen
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:
• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso
• uusilta sairausjaksoilta palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain ka- renssiajalta, vaikka sairausajan palkkaa ei muuten enää maksettaisi.
ESIMERKKI
Palkanmaksun edellytykset
Lääkärintarkastukset ja tutkimukset on pyrittävä järjestämään työajan ulkopuo- lella. Mikäli tämä ei ole mahdollista, työntekijällä on oikeus käydä tarkastuksissa ja tutkimuksissa palkallisena työaikana seuraavasti:
• sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkä- rin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus.
• äkillisen, työkyvyttömyyden aiheuttavan hammassairauden hoitaminen, jos sairaus vaatii hoitoa samana päivänä. Edellytyksenä on, että hammaslääkäri antaa todistuksen työkyvyttömyydestä ja hoidon kiireellisyydestä.
• äitiysrahan maksamiseen liittyvä tarkastus
• raskauteen liittyvät, synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset
• ansionmenetys korvataan syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä
Työntekijän on ilmoitettava tämän pykälän mukaisista poissaoloistaan viipy- mättä, jotta ne voidaan mahdollisuuksien mukaan huomioida työvuoroluetteloa laadittaessa.
Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
Työnantaja järjestää uudelle työntekijälle palkallisen, työaikana tehtävän, lain- mukaisen työhöntulotarkastuksen.
Työntekijä voi käydä palkallisena työaikana lakisääteisen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kuuluvissa tarkastuksissa ja muissa lakimääräisissä tarkastuksissa.
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset näi- hin tarkastuksiin tai tutkimuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.
Seulontatutkimukset
Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäi- semiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli tutkimuksiin ei ole mahdollis- ta päästä työajan ulkopuolella. Tutkimukset tulee järjestää tarpeetonta työajan menetystä välttäen.
Perhevapaita ovat:
• Äitiysvapaa, jonka pituus on 105 arkipäivää. Vapaa alkaa 30-50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.
• Vanhempainvapaa, jonka pituus on 158 arkipäivää. Vapaata voi äitiysvapaan jälkeen pitää kumpi tahansa vanhemmista.
• Isyysvapaa, jonka on pituus on yhteensä 18 arkipäivää. Isyysvapaata voidaan pitää äitiys- ja vanhempainvapaan aikana.
• Sairasvakuutuslain mukainen erityisäitiysvapaa ja adoptiovapaa.
• Hoitovapaa, jota voidaan pitää vanhempainvapaan jälkeen enintään siihen asti, kun lapsi täyttää 3 vuotta. Hoitovapaata voidaan pitää 1-2 jaksossa, joiden pituus on vähintään 1 kuukausi. Jaksojen lukumäärästä ja pituudesta voidaan sopia toisin työnantajan ja työntekijän kesken.
Tarkemmat säännökset perhevapaista ovat työsopimuslaissa ja sairausvakuutus- laissa.
Ilmoitusajat
Työntekijän on ilmoitettava perhevapaasta työnantajalle kirjallisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
Ks. liite ilmoitusajoista.
Ilmoitetun perhevapaan muuttaminen
Työntekijä voi muuttaa aikaisemmin ilmoittamansa perhevapaan ajankoh- dan ainoastaan työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä 1 kuukauden ilmoitusajalla.
Työntekijä voi varhentaa äitiysvapaan ajankohtaa, jos se on tarpeen joko lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan takia. Vastaavista syistä voidaan muuttaa synnytyksen yhteyteen aiotun isyysvapaan ajankohtaa. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka
Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan ajalta työntekijä on oikeutettu palkkaan seuraa- vien määräysten mukaisesti:
1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan äitiys- ja adoptiovapaan palk- kana työntekijän peruspalkan ja hänelle maksettava sairausvakuutuslain mukai-
sen äitiysrahan erotus kolmen kuukauden pituiselta ajanjaksolta, jos
• työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään kaksitoista kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja
• työntekijä palaa työhön
Osa-aikatyöntekijän peruspalkka lasketaan vapaan alkua edeltävän toteutuneen 9 kuukauden keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Jos keskimääräinen viikko- työaika on jäänyt alle työsopimuksessa sovitun, lasketaan peruspalkka työsopi- muksessa sovitun viikkotyöajan mukaan.
2. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen hänelle maksettavasta äitiysrahan määrästä.
3. Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan pie- nempänä kuin mihin työntekijänä olisi ollut sairausvakuutuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee sillä äitiysrahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta työntekijästä johtuvasta syystä.
4. Palkka maksetaan työntekijälle yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä äitiysvapaan alkamisen jälkeen.
5. Mikäli äitiysvapaa-ajalta palkkaa saanut työntekijä ei palaa työhön, saadaan äitiysvapaan ajalta maksettu palkka periä takaisin.
6. Edellä mainitun mukaisesti maksetaan työntekijälle palkka myös enintään kuuden arkipäivän pituiselta isyysvapaa-ajalta.
Työhön palaaminen
Perhevapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.
Työsuhteen kestoon sidotut etuudet
Perhevapaat lukuun ottamatta hoitovapaata ovat työssäolon veroista aikaa lasket- taessa työsuhteen kestoon sidottuja etuuksia.
Osittainen hoitovapaa
Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata lapsensa tai samassa taloudessa asu- van lapsen hoitamiseksi siihen saakka, kun peruskoulussa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.
Edellytyksenä on, että työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vii- meisen 12 kuukauden aikana vähintään 6 kuukautta.
Työntekijän on tehtävä kirjallinen esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtai- sista järjestelyistä haluamallaan tavalla.
Tarkemmat säännökset ovat työsopimuslain 4 luvun 4 §:ssä.
37 § Poissaolot perhesyistä
Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen
Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalla on oikeus olla poissa työstä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Palkka maksetaan enintään kahdelta työpäivältä, jos
• poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja, jos mahdollista, sen kestosta
• lapsen sairaudesta on esitetty työnantajan hyväksymä selvitys, vaadittaessa lääkärintodistus.
Kahden huoltajan perheessä palkka maksetaan, jos
• toisella huoltajalla ei ole ansiotyön, työajan taikka kohtuuttoman pitkän väli- matkan takia mahdollisuutta hoitaa lasta, tai
• toinen huoltaja on suorittamassa ase- tai siviilipalvelusta tai kertausharjoitus- ta taikka vapaaehtoista asepalvelusta.
• ja toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys, joka on vaadittaes- sa annettava kirjallisena.
Lapsen huoltajaan rinnastetaan myös eri taloudessa asuvat etävanhemmat, si- jaisvanhemmat, rekisteröidyn parisuhteen puolisot sekä lasta huoltava henkilö, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen isän tai äidin kanssa yhteisessä taloudessa avioliiton omaisissa olosuhteissa.
Palkallisen poissaolon lisäksi työntekijällä on tarvittaessa oikeus ainakin 2 päivän palkattomaan poissaoloon.
Työntekijällä, joka on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitora- haan alle 16-vuotiaan lapsen vaikean sairauden vuoksi, on oikeus palkattomaan poissaoloon lapsen hoidon tai kuntoutuksen takia. Poissaolosta on ilmoitettava niin ajoissa kuin mahdollista.
Tilapäinen palkaton poissaolo
Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, jos se on välttämä- töntä hänen perhettään kohdanneen sairastumisen tai onnettomuuden vuoksi. Poissaolosta ja sen syystä on ilmoitettava mahdollisimman pian. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä selvitys poissaolonsa perusteesta.
38 § Palkalliset poissaolot
Työntekijäsaapalkallisenvapaapäivän, josjuhlapäiväsattuuhänentyöpäiväkseen:
• omia vihkiäisiään varten
• omia 50- ja 60- vuotispäiviään varten
• parisuhteen rekisteröimistä varten
Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän lähiomaisen kuolin- ja hautajaispäivänä, joka sattuu hänen työpäiväkseen. Tämän lisäksi työntekijälle pyritään järjes- tämään tilapäistä palkatonta vapaata kuolemasta ja hautajaisista johtuviin jär- jestelyihin. Tällaisen vapaan tarpeesta on pyydettäessä esitettävä työnantajalle selvitys. Lähiomaisella tarkoitetaan lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa sekä veljiä ja sisaria.
Työntekijän on ilmoitettava em. syistä johtuvista poissaoloistaan viipymättä, jotta ne voidaan mahdollisuuksien mukaan huomioida työvuoroluetteloa laadittaessa.
Asevelvolliselle ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle työntekijälle anne- taan palkallista vapaata kutsuntatilaisuutta ja siihen liittyviä lääkärintarkas- tuksia varten.
Kertausharjoituksiin osallistuvalle työntekijälle maksetaan palkan ja reserviläis- palkan erotus osallistumispäiviltä.
39 § Vuosiloman ansaitseminen
Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Lomaa ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana, joka on huhtikuusta seu- raavan vuoden maaliskuuhun. Xxxxx pidetään ansaitsemista seuraavana kesänä (kesälomaosuus) ja mahdollinen talvilomaosuus seuraavana talvena. Talvilomaa on työntekijällä, joka on ansainnut yli 24 päivää vuosilomaa.
Lomanmääräytymisvuosi = 1.4.-31.3. | |
Kesälomakausi = 2.5.-30.9. | Talvilomakausi = 1.10.-30.4. |
Loman pituus
Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella. Xxxxx an- saitaan 35 tunnin säännön perusteella sellaisessa työsuhteessa, jossa työntekijä työskentelee työsopimuksensa mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi
• jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää
• jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia
Työssäoloon rinnastettavat päivät määräytyvät vuosilomalain 7 §:n mukaisesti. Poissaolot perhesyistä (37 §) ja palkalliset poissaolot (38 §) eivät vähennä vuosilo- maetuja, lukuun ottamatta erityishoitorahaan oikeuttavaa poissaoloa vaikeasti sairaan lapsen hoidon takia.
Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä 31.3. mennessä:
• alle vuoden 2 arkipäivää
• vähintään vuoden 2,5 arkipäivää
• vähintään 15 vuotta 3 arkipäivää 1.4.2018 lomanmääräytymisvuoden alusta Lomapäivän puolikas pyöristetään ylöspäin täydeksi lomapäiväksi.
Työnantaja määrää loman ajankohdan vuosilomalain mukaisesti. Loma- ajasta on ilmoitettava yleensä viimeistään kuukautta ennen loman antamista. Poikkeustapauksissa lomasta voidaan ilmoittaa myöhemminkin, kuitenkin vii- meistään kaksi viikkoa ennen lomaa.
Ennen loman määräämistä työntekijälle on annettava tilaisuus esittää toivomuk- sensa loman ajankohdasta.
Työntekijöiden vuosilomat on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä tasapuo- lisesti kiertäviksi.
Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sai- rauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän sitä välittömästi pyytäessä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Työntekijän on pyynnön lisäksi esitettävä työehtosopimuksen 34 §:n mukainen luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Lomapäiviksi laskettavat päivät
Lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät. Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäis- lauantaita, vapunpäivää, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.
Loma ja vapaapäivä
Loma ei saa alkaa vapaapäivänä ilman työntekijän suostumusta.
Vähintään kuuden päivän loma voi kuitenkin alkaa maanantaina, vaikka se olisi työntekijän vapaapäivä.
Ilman työntekijän suostumusta ei 1-3 arkipäivän pituiseen lomaan saa kuulua vapaapäivää.
Loman alkaessa muuna päivänä kuin maanantaina noudatetaan ennalta laadittua vapaapäiväsuunnitelmaa.
Vähintään kuuden päivän loman päättyessä muuna päivänä kuin lauantaina on työntekijällä tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä.
Jos vähintään 6 päivän mittainen loma päättyy lauantaina, on sitä seuraava sun- nuntai järjestettävä vapaapäiväksi. Tämä vapaapäivä ei vähennä ansaittuja tai ansaittavaksi tulevia vapaapäiviä.
ESIMERKKI
Työntekijän 6 päivän loma alkaa torstaina ja päättyy keskiviikkona. Työntekijälle kuuluu loman päättymisviikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä, joka tässä tapa- uksessa on lauantai.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
Työ | Työ | Työ | Loma | Loma | Loma | – |
Loma | Loma | Loma | Työ | Työ | Vapaa | – |
41 § Lomaraha
Lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen (lukuun ottamatta työ- suhteen päättymistä, josta erikseen määräys) ja entisen lomarahan muodostamaa kokonaisuutta.
Xxxxxxxx on jäljempänä esitetystä lomanmääräytymisvuoden ansiosta
• 15 % työsuhteen kestettyä 31.3. mennessä alle vuoden ja
• 19 % työsuhteen kestettyä 31.3. mennessä vähintään vuoden.
• 22,5 % työsuhteen kestettyä 31.3.2019 mennessä vähintään 15 vuotta.
Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansio muodostuu:
• maksetusta palkasta sekä ansionmenetyskorvauksista, lukuun ottamatta lo- marahaa (lomapalkkaa sekä lomakorvausta 31.3.2015 mennessä ansaitusta lo- masta) ja hätä- ja ylityön ajalta maksettua korotusosaa
• laskennallisesta palkasta
• äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaapäivän ajalta. Ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan 182 kalenteripäivän ajalta.
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä loman- määräytymisvuoden aikana (75 työpäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)
› sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan (105 kalenteripäi- vän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)
• opintovapaan ajalta enintään 30 työpäivältä lomanmääräytymisvuodessa
› opintovapaan ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivän pituisel- ta ajanjaksolta ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan
• lomautuksen ajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden
› lomautuksen ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä ansait- taessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan.
Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetkellä voimassaolevan palkkaustavan ja palkan mukaan seuraavasti:
• kuukausipalkkaisella työntekijällä kuukausipalkan mukaan
• provisiopalkkaisella työntekijällä takuupalkan mukaan
• tuntipalkkaisella osa-aikaisella työntekijällä tuntipalkan ja sovitun keskimää- räisen viikkotyöajan mukaan.
Laskennallisessa palkassa huomioidaan poissaoloaikana tapahtuneet palkankorotukset.
Edellä olevien määräysten mukaan laskettua lomanmääräytymisvuoden ansiota oikaistaan kuukausipalkkaisten kokoaikatyöntekijöiden osalta kertoimella 0,9.
ESIMERKKI:
Lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) ansio 18.758,25 x 0,9 = 16882,43
Xxxxxxxx 19% x 16.882,43 = 3207,66
Lomarahasta maksetaan kesälomaosuutta vastaava määrä ennen kesäloman alkamista ja talvilomaosuutta vastaava määrä ennen talviloman alkamista. Lomarahan maksuajankohdasta lomakauden aikana voidaan paikallisesti sopia toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Työsuhteen päättyessä työntekijästä johtuvasta syystä ennen lomaa tai sen aika- na, työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä lomarahaa
• 10 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta työsuhteen kestettyä 31.3. mennessä alle vuoden ja
• 12,5 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta työsuhteen kestettyä 31.3. mennessä vähintään vuoden
• 15 % lomanmääräytymisvuoden ansioista työsuhteen kestettyä 31.3.2019 mennessä vähintään 15 vuotta.
Edellä olevaa lomanmääräytymisvuoden ansiota oikaistaan kuukausipalkkaisten kokoaikatyöntekijöiden osalta kertoimella 0,9.
Samoin menetellään jos määräaikainen sopimus on solmittu työntekijän pyyn- nöstä esimerkiksi oppilaitoksen loma-ajaksi. Muun määräaikaisen työsopimuk- sen päättymisen ei katsota olevan työntekijästä johtuva syy.
Mikäli tällaisessa tapauksessa lomaraha on maksettu täytenä, liikaa maksettu lomaraha voidaan periä takaisin.
Erikseen töihin kutsuttavalle työntekijälle lomaraha maksetaan aina palkan- maksun yhteydessä, jollei paikallisesti ole toisin sovittu.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaa-aikaan
Työnantajan ja työntekijän välisellä kirjallisella sopimuksella, enintään 1/3 loma- rahasta voidaan vaihtaa vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan. Tällöin on sovit- tava myös vapaan antamisajankohdasta. Sopimus on tehtävä työehtosopimuksen liitteenä 5 olevaa kaavaketta käyttäen. Vapaa-aika on työssäolon veroista aikaa vuosilomakertymää laskettaessa.
Asevelvollisuuden suorittaminen
Lomarahasta maksetaan 2/3 työntekijän lähtiessä suorittamaan asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta. Loppuosa (1/3) lomarahasta maksetaan hänen palattuaan työhön.
Eläkkeelle siirtyminen
Lomaraha maksetaan työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys-, tai var- hennetulle vanhuuseläkkeelle.
VIII MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
42 § Työpuvut ja työvälineet
Työnantaja hankkii työntekijöille ammattikäyttöön tarkoitetut ja turvalliset työ- välineet sekä tarkoituksenmukaiset ja parturi-kampaamoalan töihin tarkoitetut suojavälineet, sekä huoltaa ne. Työntekijä on velvollinen käyttämään työnantajan kustantamia työvälineitä, työasuja ja suojavälineitä.
Työntekijä huolehtii omalta osaltaan, että työssä käytettävät jalkineet ovat työhön soveltuvat ja turvalliset.
Työntekijän halutessa tavanomaisesta poikkeavat sakset, voidaan sopia, että työn- tekijä hankkii ja maksaa henkilökohtaiseen käyttöönsä ja omistukseensa tulevat sakset itse. Sopimus tehdään kirjallisesti.
43 § Ammatillinen koulutus ja sen kustannukset
Xxxx huomioiden Suomen Hiusyrittäjät ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry pitävät tärkeänä henkilöstön ammatillisen osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Asiakaslähtöinen motivoitunut ammatillinen kasvu ja kehittyminen lisää alan arvostusta ja siten myös tuottavuutta.
Työntekijältä vaadittava perusammattitaito sovitaan kirjallisesti työsopi- musta tehtäessä. Tällöin todetaan työntekijän osaamistaso, siinä mahdollises- ti olevat puutteet sekä sovitaan täydentävästä koulutuksesta ja kustannusten jakautumisesta.
Työnantaja järjestää ammattiin palaavalle työntekijälle mahdollisuuksien mu- kaan täydennyskoulutusta.
Työnantajan edellyttäessä osallistumista ammattiosaamista täydentävään sekä teknistä ja palveluosaamista lisäävään koulutukseen tai jatko- tai täydennys- kurssille, työnantaja maksaa palkan kurssiajalta sekä kurssikustannukset mat- kakuluineen. Jos kurssitilaisuus pidetään työajan ulkopuolella, työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaa-aikaan.
Vapaaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistumisesta, siihen liittyvistä kustannuksista sekä koulutusajan palkallisuudesta tulee sopia etukäteen.
44 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja kustantaa työntekijälle työmarkkinakäytännön mukaisen ryhmä- henkivakuutuksen. Vakuutusmaksu peritään lakisääteisen tapaturmavakuutuk- sen yhteydessä.
45 § Asiakastietojen luottamuksellisuus
Tiedot yrityksen asiakkaista ja asiakasrekisteri ovat luottamuksellisia. Tietoja ei saa luovuttaa ulkopuolisille eikä käyttää muuhun kuin yrityksen omiin tarpei- siin. Henkilörekisterin käytöstä on määräykset Henkilötietolaissa.
46 § Tasapuolinen kohtelu
Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Työnantaja ei saa perus- teettomasti asettaa työntekijöitä eri asemaan työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä mai- nittujen seikkojen perustella.
47 § Järjestäytyminen
Suomen Hiusyrittäjät ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry pyrkivät molem- min puolin edistämään järjestöjen edustavuutta.
Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
Ammatillisesta järjestäytymisestä saadaan tiedottaa työpaikoilla muulloin kuin asiakkaiden läsnäollessa.
48 § Luottamustehtävien hoitaminen
Luottamusmiessopimus, Yhteistoimintasopimus ja Koulutussopimus ovat tämän sopimuksen liitteenä.
Työntekijällä on oikeus saada vapaata Palvelualojen ammattiliiton liittokoko- uksen, valtuuston, valiokuntien ja toimikuntien sekä hallituksen kokouksiin osallistumista varten. Työntekijän on ilmoitettava kyseisiin elimiin valituk- si tulostaan sekä kokouksiin osallistumisestaan viipymättä saatuaan tiedon kokousaikataulusta.
49 § Työturvallisuus ja työterveyshuolto
Sopimusosapuolet korostavat yhteistyön merkitystä turvallisen työympäristön luomisessa.
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
Työsuhteen alkaessa työnopastuksen lisäksi työnantaja perehdyttää työntekijän työn turvallisiin ja terveellisiin suoritustapoihin, työpaikan työterveyshuollon si- sältöön, työpaikan sairauspoissaolokäytäntöihin sekä työsuojeluorganisaatioon.
Työnantaja huolehtii, että käytössä ovat työntekoa varten asianmukaiset parturi- kampaamoalan töihin tarkoitetut suojavälineet. Suojavälinenillä tarkoitetaan välineitä, joilla työntekijä voi suojautua työn aiheuttamilta terveyshaitoilta.
Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla asianmukaisesti varus- tettu pukeutumis- ja vaatteidensäilytystila sekä ruokailu- ja käymälätila.
Työntekijä on velvollinen noudattamaan työturvallisuusohjeita.
Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjäjestelyistä,henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista joh- tuva tarve edellyttää, siten kuin Työterveyshuoltolaissa säädetään.
Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä Työterveyshuoltolain mukainen työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja –haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.
Eurooppalainen puitesopimus parturi- ja kampaamoalan työterveyden ja työtur- vallisuuden suojelusta (xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxx)
Osapuolet toteavat, että Eurooppalainen puitesopimus parturi- ja kam- paamoalan työterveyden ja työturvallisuuden suojelusta on allekirjoitettu 23.6.2016 Brysselissä, ja sen määräyksiä suositellaan noudattamaan.
Väkivallan uhka.
1. Arviointi
Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan huolehtia vaaran arvioinnista palvelutyötehtävissä. Arvioinnissa tulee huomioida myös työpaikkaan kohdis- tuva väkivallan uhka. Arviointi päivitetään vähintään kerran kalenterivuodessa.
Arvioinnissa otetaan huomioon mm.:
• työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan
• työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset
• xxxxx tai arvokkaan omaisuuden käsittely.
Arvioidun vaaran perusteella työnantajan tulee järjestää työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhkaa voidaan torjua tai vähentää.
2. Torjunta ja jälkihoito
Työsopimusta tehtäessä työntekijälle selvitetään työhön sisältyvä mahdollinen yksintyöskentely ja sen työturvallisuusriskit.
Väkivallan uhkaa tulee torjua mm.:
• laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle
• antamalla työntekijälle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja hälytysjärjestelmiin
• suunnittelemalla työpisteet turvallisiksi
• arvioinnissa todetun väkivallan uhan huomioiminen työvoiman mitoitukses- sa sekä
• työvuoro- ja työaikasuunnittelussa
• varmistamalla yhteydensaanti poliisiin ja vartiointiliikkeeseen
Työ ja työolosuhteet tulee järjestää siten, että väkivallan uhkaa myös yksintyös- kentelyssä voidaan torjua tai vähentää.
Työnantaja selvittää jälkihoitoon liittyvät mahdollisuudet ja järjestelyt.
50 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Neuvottelujärjestys
Yrityskohtainen neuvottelu
Työsuhteeseen liittyvistä erimielisyyksistä on neuvoteltava ensin työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijällä on oikeus käyttää avustajanaan luottamusmies- tä tai työsuojeluvaltuutettua, mikäli yrityksessä ei ole luottamusmiestä.
Järjestöneuvottelut
Jos yrityksessä ei ole päästy asiassa sovintoon, voi erimielisyysasian osapuoli siirtää asian Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Hiusyrittäjät ry:n hoidettavaksi. Mikäli yritys ei ole Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsen, erimielisyys hoidetaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja yrityksen välillä.
Soveltamisohje:
Neuvotteluihin pyritään saamaan asianosaiset ja heidän edustajansa mu- kaan. Neuvottelut käydään työmarkkinaosapuolten toimintaorganisaatioiden mukaisesti.
Työpaikkakäynnit
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimihenkilö voi, sovittuaan siitä yrityksen johdon kanssa, käydä tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa työpaikoissa.
Työpaikalla, jossa työnantaja on järjestäytynyt Suomen Hiusyrittäjät ry:hyn, mah- dollisesti esiintyvistä erimielisyyksistä voidaan työpaikkakäynnin aikana neuvo- tella vain, jos asianomaisen työnantajajärjestön edustaja osallistuu neuvotteluun.
Työtuomioistuin
Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomiois- tuimen tai muun oikeuslaitoksen ratkaistavaksi.
Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille.
Tämän pykälän mukainen paikallinen sopimus voidaan tehdä vain Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenyrityksen ja sen henkilökunnan välillä.
Paikallisesti sopimalla voidaan yritys- tai liikekohtaisesti tai työnantajan ja työn- tekijän välillä poiketa työehtosopimuksen määräyksistä silloin, kun työehtoso- pimusmääräys antaa mahdollisuuden toisin sopimiseen.
Paikallisessa sopimuksessa sopijapuolia ovat työnantaja ja luottamusmies, työn- tekijät yhdessä tai työntekijä ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
• sopimusta ei voi tehdä työsopimuksella eikä koeaikana
• sopimus on tehtävä kirjallisesti liitteenä 11 olevaa mallikaavaketta käyttäen
• sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta
• yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukau- den irtisanomisajalla
Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun.
53 § Matkakustannusten korvaaminen
Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tekee tilapäisesti erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle.
Varsinaisella työntekopaikalla tarkoitetaan työsopimuksella sovittua tai vakiin- tunutta työntekopaikkaa.
Työmatkoja eivät ole palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat.
Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• valtion matkustussäännön mukaan
• verohallituksen päätöksen mukaan
• yrityksen matkustussäännön mukaan.
Yrityksen matkustussääntö
Yrityksen matkustussäännössä korvaukset määräytyvät valtion matkustussään- nön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mukaan.
Päiväraha
Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityksen matkustussääntöä päivä- rahaa ei makseta:
• työntekijän osallistuessa yrityksen sisäiseen koulutukseen työnantajan maksa- essa kustannukset.
Ateriakorvaus
Ateriakorvaus maksetaan:
• työmatkan kestäessä vähintään 6 tuntia ja
• työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaik- karuokailuun tai kotiruokailuun.
Ateriakorvausta ei makseta:
• työntekijän saadessa koko- tai osapäivärahan tai
• työntekijän työskennellessä yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimi- paikassa. Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.
Voimassa olevat korvaustasot ja maksuperusteet (xxx.xxxx.xx)
Liitteet
LIITE 2: Perhevapaiden ilmoitusajat 60
LIITE 3: Työsopimuslomake ja täyttöohjeet 61
LIITE 4: Kuntien kalleusluokitus 66
LIITE 5: Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi 67
LIITE 6: Hiusalan työntekijöitä koskevat palkkataukko 1.2.2016-31.10.2016 68
LIITE 7 : Luottamusmiessopimus 69
LIITE 8: Yhteistoimintasopimus 78
LIITE 10: Paikallisen sopimisen lähtökohtana on sopimusvapaus 88
LIITE 11: Paikallisen sopimisen lomake 90
LAKIVIITTAUKSET
Työehtosopimuksessa viitatut lainkohdat ovat siinä järjestyk- sessä kuin ne esiintyvät tekstissä. Kunkin lainkohdan edellä on se TES:n pykälä ja otsikko, jossa lainkohtaan viitataan.
TES 4 §
OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ
Työsopimuslaki 2:5 §
5 § Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle
Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 §:stä riippumatta.
Jos 1 momentissa tarkoitetun työn vastaanottaminen edellyt- tää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän so- veltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus.
TES 8 § KOEAIKA
Työsopimuslaki 1:4 § (29.12.2016/1458)
Koeaika
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai per- hevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus piden- tää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai per- hevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämi- sestä ennen koeajan päättymistä.
Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen ol- la korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuh- teen päätyttyä palkataan 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoite- tun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltai- siin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. Vastaavasti koeajan enim- mäispituudesta on vähennettävä aika, jolloin työntekijä on ennen työsuhteeseen palkkaamista tehnyt samoja tai saman- kaltaisia tehtäviä työnantajalle julkisesta työvoima- ja yritys- palvelusta annetun lain (916/2012) 4 luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa soveltuvuuden arvioimiseksi järjeste- tyssä työkokeilussa.
Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen so- veltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.
Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimus- ta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.
TES 46 §
TASAPUOLINEN KOHTELU
Työsopimuslaki 2: 2 § (30.12.2014/1331)
Tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkielto
Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huo- mioon ottaen perusteltua.
Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.
Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään yhden-
vertaisuuslaissa (1325/2014). Tasa-arvosta ja sukupuoleen pe- rustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten vä- lisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).
TES 10 §
KILPAILEVAN AMMATTITYÖN KIELTO
Työsopimuslaki 3 : 3 §
Kilpaileva toiminta
Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoit- taa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnanta- jaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.
Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä.
Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutunees- ta vahingosta.
TES 11 §
TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISEN PERUSTEET
Työsopimuslaki 7 : 2
2 § Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet
Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asi- allisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työ- sopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyön- tiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työnteko- edellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuut- ta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnanta- jan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:
1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edel- lyttää sopimussuhteen jatkamista;
2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mu- kaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;
3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipi- teitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;
4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.
Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien vel- vollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.
Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoite- tulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisano- minen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edel- lyttää sopimussuhteen jatkamista, ei 3 ja 4momentissa säädet- tyä tarvitse noudattaa.
TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISEN PERUSTEET TES 14 §
OSA-AIKAISTAMINEN
Työsopimuslaki 7 : 3 §
3 § Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennai- sesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin teh- täviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.
Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun
1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen otta- nut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hä- nen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana
aikana muuttuneet; tai
2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasi- allista vähentymistä.
TES 12§
TYÖSOPIMUKSEN PURKAMISEN PERUSTEET
Työsopimuslaki 8. luku Työsopimuksen purkaminen
1 § Purkamisperuste
Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irti- sanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päät- tyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin va- kavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisa- nomisajan pituista aikaa.
Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoit- teitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
2 § Purkamisoikeuden raukeaminen
Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päi- vän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon 1 §:ssä tarkoitetun purkamisperusteen täyttymisestä.
Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, sen saa toimittaa 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta.
3 § Työsopimuksen purkautuneena pitäminen
Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissa- ololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Jos työnantaja on poissa työpai- kalta vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työntekijälle pätevää syytä poissaololleen, työntekijä saa kat- soa työsopimuksen purkautuneen.
Jos poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa toiselle sopijapuolelle hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu.
TES 14 §
OSA-AIKAISTAMINEN
Työsopimuslaki 7 : 3 §; katso edellä TES 11 §:n kohdalla.
TES 15 §
IRTISANOMISEN, OSA-AIKAISTAMISEN TAI PURKAMISEN TOIMITTAMINEN
Työsopimuslaki y. luku
y luku: Työsopimuksen päättämismenettely
1 § Irtisanomisperusteeseen vetoaminen
Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta.
2 § Työntekijän ja työnantajan kuuleminen
Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa työsopimuksen 1 luvun 4
§:n perusteella tai 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnan- tajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työ- sopimuksen päättämisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Ennen kuin työntekijä purkaa työsopimuksen 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työntekijän on varattava työnanta- jalle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteesta.
3 § (7.4.2017/204)
Työnantajan selvitysvelvollisuus
Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 7 luvun 3 tai 7 §:n perusteella, työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot. Jos työ- sopimus irtisanotaan 7 luvun 8 §:n perusteella, konkurssi- tai kuolinpesän on esitettävä selvitys irtisanomisen perusteesta työntekijöille niin pian kuin mahdollista.
Jos irtisanominen kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voi- daan antaa työntekijöiden edustajalle tai jollei tällaista ole va- littu, työntekijöille yhteisesti.
Jos työnantaja on lain säännöksen, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen mukaan velvollinen neuvottelemaan irti- sanomisen perusteesta työntekijöiden tai heidän edustajien- sa kanssa, työnantajalla ei ole 1 ja 2 momentissa tarkoitettua selvitysvelvollisuutta.
4 § Työsopimuksen päättämisilmoituksen toimittaminen Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työnanta- jalle tai tämän edustajalle tai työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vas- taanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilo- malla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsuhteen päättäminen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päätty- mistä seuraavana päivänä.
Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti katsotaan 1 luvun 4 §:n mukaiseen perusteeseen ja 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettuihin työsopimuksen päättämisperus- teisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus on tuon ajan kuluessa jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti.
5 § Päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitet- tava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
TES 19 §
ERITYISET IRTISANOMISTILANTEET / LIIKKEENLUOVUTUS
Työsopimuslaki 7:10 §
10 § Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja Työnantaja saa irtisanoa työehtosopimuksen perusteella va- litun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetun luotta- musvaltuutetun työsopimuksen tämän luvun 2 §:ssä tarkoi- tetulla perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa.
Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusval- tuutetuntyösopimuksen 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentis- sa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luot- tamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön 4
§:ssä tarkoitetulla tavalla.
TES 19 §
ERITYISET IRTISANOMISTILANTEET / TYÖNANTAJAN SANEERAUSMENETTELY
Työsopimuslaki 7 : 7 §
7 § Irtisanominen saneerausmenettelyn yhteydessä
Jos työnantaja on yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun menettelyn kohteena, työnantaja saa, el- lei 4 §:stä johdu muuta, irtisanoa työsopimuksen sen kestosta riippumatta noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos
1) irtisanomisen perusteena on sellainen saneerausmenettelyn aikana suoritettava järjestely tai toimenpide, joka on välttä- mätön konkurssin torjumiseksi ja jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai
2) irtisanomisen perusteena on vahvistetun saneerausohjel- man mukainen toimenpide, jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tai perusteena on vahvistetussa saneerausohjelmassa todetusta taloudellisesta syystä johtu- va, ohjelman mukainen järjestely, joka edellyttää työvoiman vähentämistä.
Työntekijän noudatettava irtisanomisaika saneerausmenette- lyn yhteydessä on 14 päivää, jos 5 luvun 7 §:n 1 momentista ei muuta johdu.
TES 20 §
TYÖNTEKIJÄN TAKAISIN OTTAMINEN
Työsopimuslaki 6:6 § (2y.12.2016/1448) Työntekijän takaisin ottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edel- leen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut kes- keytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.
Edellä 1 luvun 10 §:n 2 momentista poiketen tämä velvollisuus koskee vastaavasti myös 1 luvun 10 §:ssä tarkoitettua liikkeen luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työn- tekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä.
TES 21 § LOMAUTUS
Työsopimuslaki 5 luku
5 luku: Lomauttaminen
1 § Lomauttamisen määritelmä.
Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hä- nen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnte- on ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen
pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa 2 §:ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentä- mällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kan- nalta on välttämätöntä.
Työntekijä saa 6 §:stä johtuvin rajoituksin ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä. Asuntoedun käyttämisestä lomautuksen aikana säädetään 13 luvun 5 §:ssä.
2 § Lomauttamisen perusteet
Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos
1) hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuo- tannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai
2) työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähenty- neet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työn- tekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaa- vaa koulutusta; työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos nii- den voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä 1 momen- tissa ja tämän luvun 4 §:ssä säädetyn estämättä sopia määräai- kaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnanta- jan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.
Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.
Työnantaja saa lomauttaa työehtosopimuksen perusteella va- litun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetun luotta- musvaltuutetun vain 7 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla.
3 § Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen.
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perus- teista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, al- kamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.
Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitus- ta työnantajan on varattava työntekijöille tai heidän edus- tajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun lain, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perus- teella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttami- sesta työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa.
4 § (7.4.2017/204)
Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen perus- te, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lo- mautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijäl- le palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.
Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.
5 § Todistus lomauttamisesta
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuk- sesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuk- sen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
6 § Työhönpaluu lomautuksen jälkeen
Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on il- moitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää ai- kaisemmin, jollei toisin ole sovittu.
Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riip- pumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.
7 § Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen
Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomau- tuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuk- sen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomau- tusilmoitusaikaa käyttäen.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestet- tyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten 2 mo- mentissa säädetään.
TES 28 §
TYÖNANTAJAN KUITTAUSOIKEUS
Työsopimuslaki 2 : 17 § 17 § (2y.12.2016/1448)
Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko
Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaa- misellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:n tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan jätet- tävä ulosmittaamatta.
Sopimuksen vakuudeksi tai muutoin maksettu palkkaennakko voidaan vähentää palkasta. Palkkaennakko luetaan ensisijai- sesti 1 momentissa tarkoitettuun suojaosaan.
Ulosottokaari 4:47-48 § 47 § Palkan arviointi
Jos velallinen työskentelee sivulliselle kuuluvassa yrityksessä ilmeisesti ulosmittausta välttääkseen palkatta tai selvästi pie- nempää korvausta vastaan kuin mitä paikkakunnalla yleisesti sellaisesta työstä maksetaan, ulosottomies saa päättää, mikä on velallisen kohtuullisen työpalkan rahamäärä. Ulosmittaus toimitetaan tästä määrästä kuten palkasta. Palkka saadaan ar- vioida, jollei hakijan saatavaa todennäköisesti muuten saada velalliselta kohtuullisessa ajassa perityksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös yksin velalliselle kuuluvaa yritystä, jos menettelyn tarkoituksena selvästi on ulosmittauksen välttäminen. Palkkaa ei kuitenkaan saa arvioi- da, jos osinkoa tai muuta vastaavaa etuutta voidaan ulosmitata kohtuullista palkkaa vastaava määrä.
Ennen palkan arviointia ulosottomiehen on kuultava velallista ja työnantajaa sekä tarvittaessa hakijaa.
Palkasta ulosmitattava määrä 48 § Suojaosuus
Määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa velallisen suojaosuus on velallisen itsensä osalta 19,90 euroa ja hänen ela- tuksensa varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lap- sen osalta 7,15 euroa päivässä seuraavaan palkan maksupäivään asti. Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä.
Puolisolla tarkoitetaan 1 momentissa aviopuolisoa ja aviolii- tonomaisissa olosuhteissa elävää. Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta, ja tällaista lasta siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatuk- seensa. Velallisen maksama elatusapu voidaan ottaa huomioon siten kuin 51 – 53 §:ssä säädetään.
Suojaosuuden määrä tarkistetaan oikeusministeriön asetuk- sella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
TES 32 §
VAPAAPÄIVÄT JA VIIKONLOPPUVAPAAT
Työaikalaki 31§
31 § Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tun- niksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voi- daan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.
Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia, sekä maa- talouden kotieläinten hoitotyössä ja kiireellisessä kylvö- ja sadonkorjuutyössä.
TES 36 §
PERHEVAPAAT / OSITTAINEN HOITOVAPAA
Työsopimuslaki 4 : 4 §
4 § Osittainen hoitovapaa
Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan va- kituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lu- kuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain (628/1998) 25
§:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saak- ka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saak- ka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Xxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman ka- lenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta vii- meistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palve- lutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuulli- silla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.
Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityk- sen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentä- mällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamat- ta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.
TES 39 §
VUOSILOMAN ANSAITSEMINEN/TYÖSSÄ OLOON RINNASTETTAVAT PÄIVÄT
Vuosilomalaki 6 - 8 §
6 § täysi lomanmääräytymiskuukausi
Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenteri- kuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työs- säolopäivää tai 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua työssäoloon veroista päivää.
Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä xxxxx ainoatakaan 14 työs- säolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalente- rikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmää- räytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai 7 §:ssä tarkoitettua työssäolon veroista tuntia.
7 § Työssäolon veroinen aika
Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työnteki- jälle palkan. Työssäolon veroisena pidetään myös aikaa, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi an- netun vapaan vuoksi, jolla hänen keskimääräinen viikkotyö- aikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi anne- tuista vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole an- nettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana.
Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:
1) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyn erityisäi- tiysvapaan, 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aika- na taikka yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden yhteensä enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivän aikana; (18.3.2016/182)
2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyt- tömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden;
3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdos- ta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työ- päivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jat- kuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden;
4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi;
5) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opintovapaan vuok- si, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuo- dessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jäl- keen palannut työhön;
6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutuk- seen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan;
7) lomauttamisen takia, enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan;
8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajär- jestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päät- tymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen;
9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain 58 §:ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen tai 64 §:ssä tarkoitetun ylimääräisen palveluksen vuoksi; tai (28.12.2007/1448)
10) sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai to- distajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.
Sovellettaessa 2 momenttia 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun työntekijän työssäolon veroisena aikana pidetään 1 kohdassa
tarkoitetuissa tapauksissa enintään 182 kalenteripäivän, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteri- päivän sekä 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 ka- lenteripäivän jaksoa. Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensimmäisenä päivänä, jona työntekijä on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaoloperusteen lak- kaamispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissaolo- päivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan ilman poissaoloa olisi ollut työssä. (18.3.2016/182)
8 § Työntekijän oikeus vapaaseen
Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalen- terikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kutakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työ- suhteessa. Vapaan ajalta maksettavasta lomakorvauksesta sää- detään 16 ja 19 §:ssä.
Työntekijällä, joka on tehnyt samalle työnantajalle työtä työ- sopimuslain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetuin tavoin toistuvien mää- räaikaisten työsopimusten perusteella, on halutessaan oikeus saada vapaata tämän lain 5-7 §:n perusteella määräytyvää lo- maa vastaava aika siltä osin kuin lomaa ei ole pidetty.
Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltu- vin osin, mitä 20-26 §:ssä säädetään vuosiloman antamisesta.
TES 46 §
TASAPUOLINEN KOHTELU
Työsopimuslain 2 luvun 2 §: katso edellä TES 8 §:n kohdalla. Yhteistoimintasopimus
TES 50 §
TYÖTURVALLISUUS
Työturvallisuuslaki
8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huoleh- timaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työ- hön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä ote- taan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olo- suhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista.
Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteu- tettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpi- teet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seu- raavia periaatteita:
1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään;
2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mah- dollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla;
3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja
4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehitty- minen otetaan huomioon.
Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyh- teisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.
Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja ter- veellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tar- peellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.
y § Työsuojelun toimintaohjelma
Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edis- tämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeel- lista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vai- kutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistä- miseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.
10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riit- tävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheu- tuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella:
1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnit- täen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin;
2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairau- det sekä vaaratilanteet;
3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen hen- kilökohtaiset edellytyksensä;
4) työn kuormitustekijät; ja
5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara.
Jos työnantajalla ei ole 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ul- kopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset tehtä- vän asianmukaiseen suorittamiseen. Työterveyshuollon asian- tuntijoiden ja ammattihenkilöiden käytöstä sekä työpaikka- selvityksestä säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001).
Työnantajalla tulee olla hallussaan 1 momentissa tarkoitettu selvitys ja arviointi. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olo- suhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidet- tävä ajan tasalla.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia sään- nöksiä selvityksen ja arvioinnin laatimisen kirjallisesta tai muusta todennettavissa olevasta muodosta, sisällöstä ja asian käsittelystä työpaikalla huomioon ottaen työnantajan toimi- ala, toiminnan luonne ja niihin liittyvät haitat ja vaarat sekä työpaikan koko.
Yhteistoiminta
17 § Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta
Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidet- tävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla.
Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tar- peelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä kos- kevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmis- ta. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken.
Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnanta- jan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä muita 2 mo- mentissa tarkoitettuja asioita koskevia ehdotuksia työnanta- jalle ja saada niihin palaute.
18 § Työntekijän yleiset velvollisuudet
Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mu- kaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muu- toinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.
Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työs- sään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.
Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työnte- kijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohte- lua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoimin- nasta 5:2y-30 §
2y § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu
Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kym- menen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen tässä luvussa tarkoitettuun yhteistoimintaan sekä yhteyden- pitoon työsuojeluviranomaisiin. Muussakin työpaikassa työn- tekijät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuute- tut. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuu- tettu ja kaksi varavaltuutettua.
Jos työsuojeluvaltuutetun työ- tai virkasuhde tai muu julki- soikeudellinen palvelusuhde päättyy tai hän eroaa työsuoje- luvaltuutetun tehtävästä kesken toimikautensa, hänen si- jaansa tulee varavaltuutettu jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Työsuojeluvaltuutetun sijaan tulleelle varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun asema.
Jos työsuojeluvaltuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen es- teen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii välttämättömistä työ- suojeluvaltuutetun tehtävistä, joita ei voi siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä. Varavaltuutetulla on tällöin työsuojeluvaltuutetun oikeuksia vastaava oikeus kyseisten tehtävien edellyttämään tiedon saantiin, ajankäyt- töön ja ansionmenetysten korvauksiin sekä oikeus keskeyttää vaarallinen työ 36 §: mukaisesti.
Työsuojeluvaltuutetun esteen aikana hänen tehtäviään hoi- taa se varavaltuutetuista, joka varavaltuutettujen vaalissa on saanut eniten ääniä, jollei 23 §:ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita.
30 § Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut on valittava työnte- kijöiden järjestämällä vaalilla toimikaudeksi, jonka pituus on kaksi kalenterivuotta, jollei toimikaudesta 23 §:ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. Kahta kalenterivuotta pidemmästä toimikaudesta voidaan sopia 23 §:n 1 momentissa tarkoitetulla sopimuksella. Toimikausi voidaan sopia myös työsuojelutoi- mikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä perustellusta syystä neljäksi kalenterivuodeksi. Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua siihen ja että se ei aiheuta tarpeetonta haittaa työ- paikan toiminnalle.
Työnantajan on tarvittaessa annettava työpaikalle tietoa työn- tekijöiden oikeudesta valita työsuojeluvaltuutettu. Vaalin jär- jestämistä varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön luettelo työpaikan työntekijöistä ja tarvittaessa erik- seen toimihenkilöasemassa olevista työntekijöistä ja luovutet- tava maksutta työntekijöiden käyttöön hallinnassaan olevia ti- loja. Työnantaja ei saa estää tai vaikeuttaa vaalin järjestämistä. Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava työsuojeluval- tuutetun ja varavaltuutettujen vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle.
Jos työsuojeluvaltuutetun vaalin järjestämisestä ilmenee työ- paikalla epätietoisuutta, tarkastajan tulee antaa työntekijöille tarvittavat ohjeet. Jollei työpaikalla, jolla 29 §:n mukaan valit- tava työsuojeluvaltuutettu, ole toimitettu vaalia, tarkastajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaalin aikaansaamiseksi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia sään- nöksiä työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin ajankohdasta, vaalikelpoisuudesta, ehdokasasettelusta, äänes- tysmenettelystä ja muusta vaalien järjestämisestä.
Xxxxxx äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta
TYÖSOPIMUS
SUOMEN HIUSYRITTÄJÄT/PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM
TYÖSOPIMUS
1. TYÖSUHTEEN OSAPUOLET | Työnantaja | Liike- tai kotipaikka |
Työntekijä | Henkilötunnus | |
Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin: | ||
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO | Työsuhteen alkaessa on kuukauden koeaika. | |
Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Työsuhde kestää toistaiseksi ja sen alka- mispäivämäärä on | Määräaikainen työsuhde Määräaikaisen työsuhteen alkamispäi- vämäärä on ja kesto saakka. Määräaikaisen työsuhteen peruste: tai kunnes seuraavassa yksilöity työtehtä- vä on suoritettu ja sen arvioitu kesto on saakka. | |
3. TYÖAIKA | Työsuhde on kokoaikainen osa-aikainen, jolloin keskimääräinen työaika on tuntia. Työntekijä suostuu tekemään työaikalain 22 §:n mukaista lisä- ja ylityötä sekä työaikalain 33 §:n mukaista sunnuntaityötä laissa säädetyin edellytyksin, jolloin siitä maksetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus. | |
4. TYÖTEHTÄVÄT | Työntekijän työtehtävät (työtehtävien pääasiallinen laatu): | |
5. PALKKAUS | Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: | |
Suoritettu tutkinto ja suorittamispäivä: | ||
Palkkaryhmä ja työssäolovuodet: | ||
Palkan määrä kuukaudessa tai tunnissa: | ||
Provisiopalkasta on sovitty erillisellä liitteellä kyllä ei | ||
6. VUOSILOMA | Vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan. | |
7. IRTISANOMISAIKA | Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan. | |
8. TYÖEHTOSOPIMUS | Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa sitovaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä. Sairausajan palkkaa, vuosilomaa ja työaikaa koskevien määräysten osalta noudatetaan työehtosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä ja ennen uuden työehtosopimuksen voimaanastumista päättyneen sopimuksen määräyksiä. | |
8. MUUT EHDOT | Työn suorittamispaikka (esimerkiksi yrityksen tietty toimipaikka/ -paikat tai yrityksen kaikki toimipaikat) Palkanmaksukausi on Muita ehtoja | |
9. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan työntekijälle ja yksi jää työnantajalle. | |
Paikka | Aika | |
Työnantajan allekirjoitus | Työntekijän allekirjoitus | |
Työsopimuslomakkeen täyttöohjeita
Koeaika
Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti. Koeajan enimmäispituus on pääsääntöisesti neljä kuu- kautta. Alle kahdeksan kuukautta kestävässä määräaikaisessa työsopimuksessa koeajan pituus voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Työntekijään, joka kohtuullisen ajan kuluessa palaa aikaisemman työnantajan palvelukseen enti- sen kaltaiseen työhön, ei koeaikaa sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä, mistä työsuhteen uudelleen alkaessa nimenomaan sovitaan.
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus
Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivä, jolloin työnte- kijä aloittaa työnteon.
Määräaikainen työsopimus
Jos työsuhde on sidottu määräaikaan, merkitään työsuhteen viimeinen kestopäi- vä lomakkeeseen. Tällöin tulee myös todeta määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainloman sijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne.
Työaika
Jos kokoaikaisen työntekijän viikkotyöaika poikkeaa normaalista työehtoso- pimuksen mukaisesta viikkotyöajasta (keskimäärin 37,5 tuntia) todetaan tämä kohdassa 9 Muut ehdot. Osa-aikatyöntekijän keskimääräinen viikkotyöaika tulee sopia ja kirjata siihen varattuun kohtaan ottaen huomioon osa-aikatyöntekijöitä koskevat työehtosopimuksen määräykset.
Työtehtävät
Työsopimukseen kirjataan työntekijän kanssa sovitut pääasialliset työtehtävät. Jos työntekijän kanssa on sovittu tavanomaista ammattikäsitettä laajemmista työtehtävistä, todetaan se sopimuksessa.
Palkkaus
Palkkaus määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti. Tästä syystä tulee todeta suoritettu tutkinto, palkan määräytymisperuste ja palkan määrä työsuhteen alkaessa, esim. palkkaryhmä 3. Jos työntekijän kanssa on sovittu provisiopalk- kauksesta, käytetään palkkauksen määrittelyn osalta provisiopalkkaa koskevaa liitettä.
Muut ehdot
Tähän kohtaan kirjataan esimerkiksi sellaiset sovitut ehdot, joilla poiketaan työ- ehtosopimuksen vähimmäismääräyksistä. Tällaisia ehtoja voi liittyä ammatti- taitovaatimuksiin, palkkaukseen, työaikaan tai vapaapäiviin, luontaisetuihin, vuosilomaan jne.
Provisiopalkkausta koskeva liite työsopimukseen
Provision määräksi sovittiin % arvonlisäverottomasta palvelumyynnistä. Provision määräksi sovittiin arvonlisäverottomasta aine- ja tarvikemyynnistä.
Takuupalkka maksetaan laskentajakson päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Takuupalkan määrä on sopimuksen alkaessa euroa.
Työnantaja sitoituu siihen, että työntekijän liikevaihto voidaan kuukausittain selvittää.
Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen annetaan työntekijälle ja yksi jää työnantajalle.
Paikka Aika
Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus
KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS
Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa.
1. kalleusluokkaan kuuluvat:
Enontekiö Hyrynsalmi Hyvinkää
Hämeenlinna Ii
Xxxxx Xxxxxxx Jyväskylä Järvenpää Kemi Kemijärvi
Keminmaa Kerava Kirkkonummi Kittilä
Kolari Kuhmo Kuopio
Kuusamo
Länsi-Turunmaa
Kaikki muut kunnat kuuluvat 2. kalleusluokkaan
Muonio Oulu
Pelkosenniemi Pello
Posio Ranua Ristijärvi Rovaniemi Xxxxx Xxxxxxxxx Simo
Sodankylä Tampere Tervola Tornio Utsjoki
Vaasa Ylitornio
Ahvenanmaan kaikki kunnat
Valtioneuvoston vahvistama kuntien yleinen kalleusluokitus
LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI
SUOMEN HIUSYRITTÄJÄT/PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM | |||
LOMARAHAN OSAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI Olemme sopineet lomarahan vaihtamisesta palkalliseksi vapaa-ajaksi seuraavasti: Hiusalan työehtosopimuksen (41§) mukaisesti työnantajan ja työntekijän välisellä kirjallisella sopimuksella voidaan enintään 1/3 lomarahasta vaihtaa vastaavaksi vapaaksi. | |||
1. SOPIMUKSEN OSA- PUOLET | työnantaja | ||
työntekijä | henkilötunnus | ||
2. LOMARAHAN MÄÄRÄ | lomarahan määrä, joka vaihdetaan vapaaksi € | henkilökohtainen tuntipalkka | tuntia vapaata (vähentää; vii- kon / tasoittu- misjärjestelmän tunteja) |
Lomaraha voidaan vaihtaa vapaaksi, joko osittain tai kokonaan | |||
3. VAPAAN PITÄMISAJANKOHTA | ajankohta jolloin vapaa pidetään | tuntia /päivää | |
4. TYÖKYVYTTÖMYYS JA VAPAA | Työntekijän ollessa työkyvytön ennen vapaan alkamista tai työkyvyttömyyden alkaessa vapaan aikana noudatetaan työehtosopimuksen 40 § mukaisia säännöksiä. | ||
5. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen työntekijälle | ||
Paikka: | Aika: | ||
Työnantajan allekirjoitus | Työntekijän allekirjoitus | ||
Työnantaja ja työntekijä voivat 41§: n mukaisesti lomaraha voidaan sopia maksettavaksi muuna ajankohtana tai annettavaksi vastaavana palkallisena vapaa-aikana Esimerkki; Työntekijän lomaraha, joka halutaan vaihtaa vapaaksi on 600 euroa ja tuntipalkka 12 €. Työntekijä saa säännöllisenä työaikanaan, vapaa-aikaa 50 tuntia.
HIUSALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA
PALKKATAULUKKO 1.11.2016–31.10.2017
(Osa-aikatyöntekijöiden tuntipalkat suluissa)
Pääkaupunkiseutu | I | II | |
3. vuoden oppilas | 1 236 (7,73) | 1 169 (7,31) | 1 137 (7,11) |
Perustutkinnon suorittamisen jälkeen | |||
Alkupalkka ensimmäi- | Pääkaupunkiseutu | I | II |
1 594 (9,96) 1 766 (11,04) 1 855 (11,59) 1 938 (12,11) 2 038 (12,74) 2 098 (13,11) | 1 506 (9,41) 1 670 (10,44) 1 754 (10,96) 1 829 (11,43) 1 921 (12,01) 1 981 (12,38) | 1 471 (9,19) 1 624 (10,15) 1 710 (10,69) 1 781 (11,13) 1 872 (11,70) 1 929 (12,06) | |
sessä työsuhteessa, | |||
enintään 6 kk ajan | |||
Palkkaryhmä 1 | |||
1. vuosi alalla | |||
Palkkaryhmä 2 | |||
2. vuosi alalla | |||
Palkkaryhmä 3 | |||
3. vuosi alalla | |||
Palkkaryhmä 4 | |||
4. vuosi alalla | |||
Palkkaryhmä 5 | |||
5. vuosi alalla | |||
Erikoisammattitutkinnon suorittaneet Parturi- ja/tai kampaajamestarin erikoisammattitutkinnon tai erikoisparturi-kampaajan tutkinnon suorittanut | |||
Ensimmäinen vuosi | Pääkaupunkiseutu | I | II |
tutkintojen jälkeen tai uudessa työsuhteessa | 2 222 (13,89) | 2 097 (13,11) | 2 043 (12,77) |
Samassa yrityksessä vähintään vuosi | 2 290 (14,31) | 2 164 (13,53) | 2 107 (13,17) |
Samassa yrityksessä vähintään 2 vuotta | 2 361 (14,76) | 2 229 (13,93) | 2 171 (13,57) |
Soveltamisohje: Erikoisparturi-kampaajan tutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan tässä kohdassa tarkoitettua palkkaa vain silloin kun hän tekee koulutuksensa edellyttämää, kuten liikkeen johtamiseen ja esi- miestehtäviin liittyvää työtä. Muissa tapauksissa palkka maksetaan palkkaryhmien 1 – 5 mukaisesti.
Ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaan palkka sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan ja oppilaan kesken.
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
Johdanto
Luottamusmiessopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa yrityksen eri osa-alueilla ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä.
Toimintaympäristön nopeat muutokset korostavat yhteistoiminnan ja paikalli- sen sopimisen tärkeyttä. Työnantajilta ja luottamusmiehiltä vaaditaan ennakko- luulotonta suhtautumista ajan haasteisiin.
Muutosten johdosta luottamusmiestehtävien hoidossa korostuu luottamusmie- hen yhteistyökumppanin rooli yrityksen ja sen henkilöstön erilaisissa kehittä- mishankkeissa sekä parannettaessa yrityksen tuottavuutta ja työhyvinvointia.
Hiusalan tulevaisuuden haasteet, yhteiset kehittämishankkeet ja paikallinen so- piminen edellyttävät riittävän kattavaa luottamusmiesjärjestelmää, jossa luotta- musmiehillä on tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen.
Yhteistyön ja paikallisen sopimisen edistämiseksi työnantaja ja luottamusmies selvittävät käytännön tarpeet ja mahdollisuudet sekä sopivat tarvittaessa järjes- telyistä koskien:
• yrityksen sisäisten viestintäjärjestelmien käyttämistä luottamusmiehen tiedottamisessa
• yrityksen luottamusmiesten keskinäistä yhteydenpitoa ja kokoontumisia sekä
• luottamusmiesten verkko-opetusmahdollisuuksia.
1 § Sopimuksen soveltamisala
Sopimusta noudatetaan Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä.
2 § Luottamusmiehen tehtävät
Luottamusmiehen tehtävänä on:
• kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä
• osallistua paikallisten sopimusten tekemiseen
• olla aktiivi kumppani yhteisissä tuottavuus- ja kehittämishankkeissa
• osallistua henkilöstön ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
• edustaa toimialueensa järjestäytyneitä työntekijöitä
• antaa palautetta työntekijöiltä työnantajalle
• valvoa työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista
• osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen
• edistää ja ylläpitää työrauhaa
• toimia ammattiosaston ja työpaikan järjestäytyneiden työntekijöiden välisenä tiedottajana.
• toimia aktiivisesti järjestäytymisen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi
• osallistua työnantajalta työntekijöille kohdistuvaan tiedottamiseen yhteisesti sovittavalla tavalla.
3 § Luottamusmiehen valinta
Yleistä
• Palvelualojen ammattiliittoon järjestäytyneet yrityksen työntekijät valitsevat luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen.
• Luottamusmies on PAMin ammattiosaston jäsen ja yrityksen työntekijä.
• Järjestäytyneiden työntekijöiden valitsema vaalitoimikunta huolehtii luotta- musmiesvalinnan käytännön järjestelyistä. Työnantaja antaa tarvittaessa mah- dollisuuden vaalien toimittamiseksi työpaikalla. Tällöin vaali on järjestettävä asiakaspalvelua häiritsemättä.
• Luottamusmiesvalinnan järjestämisestä työpaikalla on ilmoitettava työnanta- jalle 7 päivää ennen valinnan toimittamista.
Luottamusmiehet
Yritykseen voidaan valita luottamusmies.
Yrityksen luottamusmiehen lisäksi voidaan valita toimipaikan luottamusmies, jos asiasta sovitaan kirjallisesti ennen vaalijärjestelyjä.
Varaluottamusmies
Luottamusmiehelle voidaan valita varamies. Varaluottamusmiehen toimiessa luottamusmiehenä yli 2 viikkoa kestävän ajan, siitä on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Toimiessaan luottamusmiehenä varamiehellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.
Myös varsinaisella luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmieskorvaus vuosiloman ajalta.
Ilmoitukset työnantajalle
Valituista luottamusmiehistä varamiehineen sekä luottamusmiestehtävien päät- tymisistä on ilmoitettava välittömästi ja kirjallisesti työnantajalle.
Luottamusmiehen jatkaessa tehtävissä ilman vaaleja siitä on ilmoitettava työn- antajalle välittömästi vaalikauden päättymisen jälkeen.
Saatuaan tiedon uusista luottamusmiehistä työnantajan on ilmoitettava vastaava työnantajan edustaja välittömästi ja kirjallisesti luottamusmiehelle.
4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
Mikäli on syntynyt epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmie- helle annetaan kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Yrityksen luottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada työehtosopimusten pii- riin kuuluvista yrityksen työntekijöistä seuraavat tiedot:
Kerran vuodessa
• suku- ja etunimet
• palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu
• työntekijöiden lukumäärä sekä vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä
• yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuvan selvityksen yrityksen taloudellisesta tilasta
• henkilöstösuunnitelma, josta selviää muutokset henkilöstön rakenteessa
• selvitys yrityksen sopimusyrittäjien määrästä liikkeittäin ja näissä tapahtuvis- ta muutoksista välittömästi.
Kuukauden kuluessa työsuhteiden alkamisesta
• uusien työntekijöiden suku- ja etunimet sekä palvelukseen tuloaika.
Luottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada lisäksi seuraavat ryhmäkohtaiset tiedot toimialueensa työntekijöistä edellyttäen, että tiedot perustuvat yrityksen muun toiminnan yhteydessä syntyvään tietoaineistoon:
• keskimääräinen kuukausi- tai tuntipalkka ilman lisiä
• keskimääräinen kuukausi- tai tuntipalkka lisineen
• työtuntien määrä ja ylityötuntien osuus tehdyistä työtunneista
• keskimääräinen provisiopalkka ilman lisiä
• keskimääräinen provisiopalkka lisineen.
Luottamusmiehellä on oikeus saada edellä mainitut tiedot kerran vuodessa nou- dattaen työehtosopimuksen ammattiryhmittelyä. Tietoja ei voida tietosuojasyis- tä johtuen antaa 6 henkilöä pienemmistä työntekijäryhmistä.
Luottamusmiehelle annetaan pyynnöstä selvitys siitä, millaisia tietoja työ- hönoton yhteydessä kerätään.
Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
5 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet
Työstävapautus
Luottamusmiehellä on oikeus riittävään työstävapautukseen luottamusmiesteh- tävien hoitamista varten. Vapautusaika lasketaan työajaksi.
Vapautusaikaan ei lasketa erimielisyysneuvotteluja, YT-neuvotteluja ja ay-koulutusta.
Työstävapautuksen määrässä otetaan huomioon mm. työntekijöiden ja toimi- paikkojen lukumäärä, toimipaikan sijainti ja yrityksen toiminnan luonne.
Työstävapautusaika ja ajankäyttö
Yrityksen luottamusmiehelle annetaan työstävapautusaikaa hänen toimialuee- seen kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella, riippumatta järjestäyty- neisyydestä, seuraavasti:
työntekijöiden lukumäärä | työstävapautusaika vähintään tuntia viikossa |
alle 20 | tarpeen mukaan |
20–50 | 2 |
51–150 | 4 |
151–200 | 7 |
201–400 | 15 |
yli 400 | kokonaan työstä vapautettu |
Luottamusmiestehtävän hoitamista varten sovittuja viikkoaikoja voidaan myös yhdistää sopimalla tästä luottamusmiehen ja työnantajan kesken.
Luottamusmiehen tulee toimittaa työnantajan edustajalle ajankäyttösuun- nitelma, josta käy ilmi luottamusmiestehtävän hoitamiseen käytettävä aika pääaiheittain.
Luottamusmiehellä on YT-neuvottelujen ja/tai erimielisyysasioiden hoitamisen lisäksi oikeus kerran vuodessa käydä yrityksen toimipaikoissa työnantajan kans- sa sovittavana aikana.
Toimipaikkojen väliseen matkaan käytetty aika on työssäoloon verrattavaa aikaa eikä sitä ei lueta em. vapautusaikaan.
Työntekijämäärän ollessa vähemmän kuin 20 selvitetään kussakin tapauksessa erikseen, milloin on tarkoituksenmukaista sopia kiinteästä työstävapautusajasta.
Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain (1.1. ja 1.7.) tai jommankumman osa- puolen sitä pyytäessä.
Työskentelypuitteet
Luottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen mahdolli- suus hoitaa luottamustehtäväänsä työpaikalla. Työnantajan on järjestettävä
• lukittava säilytystila hänen tarvitsemilleen asiakirjoille
• mahdollisuuksien mukaan oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tar- koituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä
• luottamusmies voi toimittaa ammattiliiton aineistoa työntekijöille.
Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä käytössä olevat soveltuvat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet- yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja tehtävien hoitamisen edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Mikäli luottamusmiehen työpaikalla ei ole käytettävissä asianmukaista tilaa luottamusmiestehtävien hoitamiseen, voidaan tehtävät sopia hoidettavaksi etä- työnä kotona tai muussa toimitilassa. Tällöin on myös sovittava mahdollisesti tästä johtuvien kustannusten korvaamisesta (tietoliikenneyhteyksien käyttö, tilavuokra, postitus ym.).
6 § Ansionmenetyksen korvaus
Ansionmenetys
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle luottamusmiestehtävän hoitamisesta ai- heutuneen säännöllisen työajan ansionmenetyksen. Ansionmenetys maksetaan 34 § mukaan.
Matkakustannukset
Luottamusmiehen matkustaessa työnantajan kanssa sovittujen luottamusmies- tehtävien takia maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen 53 §:n mukai- sesti. Oman auton käytöstä on sovittava työnantajan kanssa.
Luottamusmieskorvaus
Luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksetaan luottamusmieskorvausta. Korvaus maksetaan yrityksen työntekijöiden lukumäärän perusteella riippumat- ta heidän järjestäytyneisyydestä seuraavasti:
työntekijöiden lukumäärä | korvaus € kuukaudessa |
alle 20 | 35 |
20–99 | 60 |
100–299 | 75 |
yli 300 | 155 |
Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain (1.1. ja 1.7.) tai jommankumman osa- puolen sitä pyytäessä.
7 § Luottamusmiehen koulutus
Luottamusmiehellä on oikeus osallistua työsuhteen katkeamatta koulutussopi- muksen mukaiseen koulutukseen, jos se ei aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.
Uuden luottamusmiehen koulutussuunnitelma käsitellään työnantajan kanssa 2 kuukauden kuluessa valinnasta ja jatkossa vuosittain.
Ilmoitus lähteä kurssille on annettava mahdollisimman varhain, mielellään vuo- sittain käytävän koulutussuunnitelmakeskustelun yhteydessä. Kurssin kestäessä enintään yhden viikon, on vahvistus kurssille osallistumisesta annettava heti, kun se on mahdollista, mutta kuitenkin vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä mikäli kysymys on pidemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
Työnantajalla on oikeus kerran siirtää kurssille osallistumista, mikäli osallis- tuminen aiheuttaa yritykselle tuntuvaa haittaa. Tässä tapauksessa työnantajan
on ilmoitettava henkilöstön edustajalle mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi tuntuvaa haittaa.
Työnantaja korvaa luottamustehtävän edellyttämältä koulutukselta ansionme- netyksen 34 § mukaisesti luottamusmiehelle enintään kahden viikon ajalta ja varaluottamusmiehelle enintään yhden viikon ajalta. Palvelualojen ammattiliitto ja Suomen Hiusyrittäjät sopivat vuosittain kurssit, jotka oikeuttavat tässä tarkoi- tettuun korvaukseen.
Edellä tässä kohdassa mainittuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksa- maan vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
Työnantaja ja luottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edel- lyttääkö ammattitaidon ylläpitäminen sellaiseen ammatilliseen koulutukseen osallistumista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.
8 § Työsuhdeturva
Syrjintäkielto
Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän takia erottaa työstä eikä muu- toinkaan syrjiä.
Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Irtisanottaessa tai lomautettaessa yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuo- tannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmie- heen, ellei yrityksen tai luottamusmiehen toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan.
Yksilösuoja
Luottamusmiehen tai varaluottamusmiehen työsuhdetta ei voida päättää en- nen Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Hiusyrittäjät ry:n välisiä neuvotteluja.
Luottamusmiestä ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä ilman edustamiensa työntekijöiden suostumusta (työsopimuslain 7:10 § 1 momentti).
Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vas- toin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.
Ehdokassuoja
Työsuhdeturvamääräyksiä noudatetaan luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti.
Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan 3 kuukautta ennen luottamusmiehen toimikau- den alkua.
Ehdokassuoja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän to- dettua vaalituloksen.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvamääräyksiä noudatetaan 6 kuukautta luottamusmiestehtävän päättymisestä.
Luottamusmies ja liikkeen luovutus
Luovutetun liikkeen tai sen osan säilyttäessä itsenäisyytensä luottamusmiehen asema jatkuu sellaisenaan.
Luovutetun liikkeen tai sen osan menettäessä itsenäisyytensä luottamusmiehel- lä on kuuden kuukauden jälkisuoja liikkeen luovutuksesta johtuneen toimikau- den päättymisestä alkaen.
Korvaukset
Päätettäessä luottamusmiehen työsopimus tämän sopimuksen vastaisesti työn- antajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuu- kauden palkka.
Korvausperusteet määräytyvät työsopimuslain 12:2 §:n 2. momentin mukaan ot- taen huomioon työntekijän luottamusmiesasema.
Liitot voivat yksittäistapauksissa sopia pienemmästä korvauksesta kuin 10 kuu- kauden palkka.
9 § Neuvottelujärjestys
Neuvottelujärjestys määräytyy työehtosopimuksen 50 §:n mukaan.
10 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa kuten hiusalan työehtosopimus.
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1 § Soveltamisala
Suomen Hiusyrittäjät ry:n ja Palvelualojen ammattiliiton välistä yhteistoiminta- sopimusta noudatetaan Suomen Hiusyrittäjien jäsenyrityksissä. Tämän sopimuk- sen lisäksi noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteis- toiminnasta annetun lain 26 §:n säännöksiä.
2 § Yhteistoiminta työsuojelussa
Sopimuksen tarkoituksena on yhdessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken edistää työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön toteu- tumista työpaikoilla. Tavoitteena on työn turvallisuuden, terveellisyyden ja työ- hyvinvoinnin kehittäminen mm. seuraavilla toimenpiteillä:
• työsuojelun toimintasuunnitelman laatiminen
• työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi
• työntekijöiden ohjeistaminen turvallisiin ja terveellisiin työskentelytapoihin
• työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja työterveyshuoltosopimuksen sisällön käsitteleminen
• työterveyshuollon työpaikkaselvitykset
• päihdekuntoutus
• tiedottaminen työsuojeluasioista
2.1 Työpaikkakäsite
Työpaikalla tarkoitetaan Suomen Hiusyrittäjien jäsenyritystä tai sen osaa, joka muodostaa alueellisen ja/tai toiminnallisen kokonaisuuden. Työpaikkakäsite määritellään yrityskohtaisesti.
2.2. Yhteistoiminnan osapuolet
Työsuojelun yhteistoiminnan osapuolet työpaikalla ovat:
• työsuojelupäällikkö,
• työsuojeluvaltuutettu, 1. varavaltuutettu ja 2. varavaltuutettu
• työsuojeluasiamiehet
Lain mukaan työsuojeluvaltuutetut on valittava, jos työpaikalla on vähintään 10 työntekijää. Valtuutetut voidaan valita myös pienemmille työpaikoille
Vähintään 20 työntekijän työpaikoille valitaan työnantajan, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajista työsuojelutoimikunta, jonka tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen.
Työsuojelupäällikkö
Työsuojelupäällikön tehtävänä on ryhtyä tarpeellisiin toimiin yhteistoiminnan järjestämiseksi sekä johtaa ja kehittää työsuojelutoimintaa työpaikalla.
Työnantajan on nimettävä työsuojelupäällikkö, jollei hän itse toimi työsuojelu- päällikkönä. Päällikön tulee olla riittävän perehtynyt työpaikan työsuojeluky- symyksiin. Hänellä tulee olla riittävät tiedot ja toimintaedellytykset tehtäviensä hoitamista varten.
Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä työturvallisuuteen ja työ- terveyteen sekä työolosuhteisiin liittyvissä asioissa.
• Työsuojeluvaltuutettu toimii yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa tehtävänään osallistua työpaikalla mm. seuraaviin:
• työsuojelutarkastuksiin
• vaarojen tunnistamisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan
• riskien arviointiin, poistoon ja pienentämiseen
• työntekijöiden perehdyttämiseen turvallisiin työtapoihin
• turvallisuusohjeiden noudattamisen seurantaan
• työsuojeluun vaikuttavien häiriötilanteiden selvittämiseen
• työyhteisön toimivuuteen liittyvien menettelytapaohjeiden luomiseen ja seurantaan
• työkyvyn turvaamiseen ja työurien pidentämiseen tähtääviin toimiin
• uuden lainsäädännön tuomien velvoitteiden huomioimiseen (ennakointi) ja soveltamiseen yhteistyössä työnantajan kanssa
• työpaikkaselvityksiin
Työsuojeluvaltuutettua valittaessa työntekijöihin luetaan sekä työntekijät että toimihenkilöt.
Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies voivat olla sama henkilö.
Työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksen sen ammattiryh- män ansiokehitystä, johon hän kuuluu.
Työsuojeluasiamies
Työsuojeluasiamies toimii työpaikkakohtaisesti työsuojeluasioiden tiedonvälittäjinä.
Yrityskohtaisesti voidaan sopia työsuojeluasiamiesten valitsemisesta, jolloin noudatetaan seuraavaa:
• työsuojeluasiamiehen toimialueena voi olla yrityksen toimipaikka tai tietty osa, esimerkiksi kampaamo, myymälä, varasto tai toimisto
• työsuojeluasiamiehen toimialueena voi olla myös tietty ammattiryh- mä, esimerkiksi kampaajat, kosmetologit, myyjät, varastotyöntekijät tai toimistotyöntekijät
• työsuojeluasiamiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimikausi on sama
• työsuojeluasiamiehen tehtävän hoitamiseen tarvitsemasta työstävapautus- ajasta sovitaan yrityskohtaisesti
• työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluasiamiehellä on tarvittaessa käytet- tävissä tämän tehtävän hoitamista varten välttämättömät lait, asetukset, työ- suojelumääräykset ja -ohjeet.
Työsuojelutoimikunta
Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on:
• laatia vuosittainen työsuojelun toimintasuunnitelma ja ottaa suunnitelmis- saan huomioon työpaikan työsuojelun toimintaohjelma
• käsitellä työolojen tilaa ja kehitystä ja tehdä kehittämisehdotuksia työnantajalle
• käsitellä työoloja koskevien tutkimusten tarvetta, toteuttamista ja seurantaa
• käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä
• käsitellä työpaikan sisäisten työsuojelutarkastusten tarvetta ja tehdä sitä kos- kevia ehdotuksia
• käsitellä muita työoloja koskevia suunnitelmia sekä antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista
• käsitellä työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työterveyshuoltosopi- muksen sisältö
• käsitellä työsuojelutiedotuksen järjestämistä työpaikalla
• tehdä esityksiä työterveyshuollon kehittämisestä
• käsitellä työsuojelukoulutuksen järjestämistä työpaikalla
• osallistua työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla
• osallistua tarvittaessa työsuojelutarkastuksiin ja -tutkimuksiin
Työsuojelutoimikunnan jäsenten lukumäärä sovitaan yrityskohtaisesti siten, että työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut mukaan lukien siinä on edustajat kaikista mahdollisista henkilöstöryhmistä alueellinen kattavuus huomioiden.
Toimikunnan jäsenistä 25 % edustaa työnantajaa ja 75 % työntekijöitä.
3§ Työsuojeluvaltuutettujen ja – asiamiesten valinta
Työntekijöillä on oikeus valita vaalilla keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu, kaksi varavaltuutettua ja mikäli työsuojeluasiamiesten valinnasta on yrityskoh- taisesti sovittu, riittävä määrä työsuojeluasiamiehiä. Valittujen toimikausi on kaksi vuotta.
Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava työnantajan kanssa.
Työnantajan on annettava vaalin suorittamiseksi työntekijöiden käyttöön lu- ettelo työpaikan työntekijöistä. Työnantaja ei saa estää tai vaikeuttaa vaalin järjestämistä.
Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle.
Jos työsuojeluvaltuutetun työsuhde päättyy, hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikautensa tai hän on pidempiaikaisesti estynyt hoitamas- ta tehtäväänsä, hänen sijaansa tulee 1. varavaltuutettu. Asiasta on ilmoitettava työnantajalle.
Työnantajan tulee ilmoittaa työsuojelun yhteistoimintaa hoitavien henkilöiden tiedot työsuojeluhenkilörekisteriin, kuten työsuojeluhenkilörekisteristä xxxx- xxxxx laissa on säädetty. Valinnasta tulee ilmoittaa myös Suomen Hiusyrittäjät ry:lle ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle.
4§ Työsuojeluvaltuutetun ja – asiamiesten oikeudet
4.1 Työsuhdeturva
Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7:10 §:n mukainen irtisanomissuoja.
Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävien hoitamisen takia erottaa työstä.
Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa.
Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää valtuutetun tehtävien takia.
Työsuojeluvaltuutetun tai varatyösuojeluvaltuutettujen työsuhdetta ei voida päättää ennen Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Hiusyrittäjät ry:n
välisiä neuvotteluja.
xxx.xxx.xx • xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx 81
Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 §:n säännöstä.
Työsopimuksen purkaminen järjestysmääräyksien rikkomisen takia on mahdol- lista vain, jos työsuojeluvaltuutettu on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituk- sesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Työsuojeluvaltuutettuun noudatetaan hänen nimeämisestään lähtien sekä 6 kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvamääräyksiä.
Irtisanottaessa tai lomautettaessa yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuo- tannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluval- tuutettuun, ellei yrityksen tai työsuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan.
Yhteisesti todettaessa tai työnantajan muutoin neuvotteluissa yksilöidysti osoit- taessa, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan
vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan edellä esitetystä poiketa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen työnantaja ja valtuutettu selvittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpito entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.
Päätettäessä työsuojeluvaltuutetun työsopimus tämän sopimuksen vastaisesti työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvausperusteet määräytyvät työsopimuslain 12:2 §:n
2. momentin mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon tämän sopimuksen rikkominen.
Liitot voivat sopia yksittäistapauksissa 10 kuukauden palkkaa pienemmästä korvauksesta.
Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika
Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikaa määrättäessä otetaan huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden jär- jestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.
Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työstävapautusaikaa työpaikan työntekijöiden lukumäärän perusteella (riippumatta järjestäytyneisyydestä) seuraavasti:
• alle 20 työntekijää 4 tuntia/ 4 kalenteriviikkoa
• 20- 50 työntekijää 2h/ vko
• 51- 150 työntekijää 4h/ vko
• 151- 200 työntekijää 7h/ vko
• 201- 400 työntekijää 15h/ vko
• yli 400 työntekijää kokonaan työstä vapautettu
Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikoja voidaan myös yhdistää sopimal- la tästä työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan kesken. Vapautusaika lasketaan työajaksi.
Alueellisesti laajan yrityksen eri toimipaikkojen väliseen matkustamiseen käy- tettävästä työstävapautusajasta sovitaan yrityskohtaisesti. Tämä ei vähennä tau- lukon mukaista vapautusaikaa.
Työsuojeluvaltuutetun osallistuminen koulutussopimuksen mukaiseen koulu- tukseen tai työsuojelutoimikunnan kokouksiin ei vähennä taulukon mukaista vapautusaikaa.
Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa säännöllisistä vastaanottoajoistaan.
Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain (1.1. ja 1.7) tai jommankumman osa- puolen sitä pyytäessä.
Työsuojeluvaltuutetun korvaus
Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle, työsuojeluasiamiehelle sekä työsuoje- lutoimikunnan jäsenille ja sihteerille työsuojelutehtävän hoitamisesta aiheutu- neen säännöllisen työajan ansiomenetyksen. Ansiomenetys määritellään sen an- sion mukaan, jonka työntekijä olisi ansainnut työssä ollessaan (34 § perusteella).
Työnantaja maksaa palkan mahdollisine ylityökorvauksineen työajan ulkopuo- lella tehdystä työnantajan edellyttämästä työsuojelutyöstä ja työsuojelutoimi- kunnan kokoukseen osallistumisesta, ellei muusta korvauksesta erikseen sovita.
Lisäksi yrityksen työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoita- misesta korvausta hänentoimialueeseensa kuuluvientyöntekijöidenlukumäärän perusteella (riippumatta järjestäytyneisyydestä).
Korvausten määrät:
• alle 20 työntekijää 35€/kk
• 20- 99 työntekijää 60€/ kk
• 100- 299 työntekijää 75€/ kk
• yli 300 työntekijää 155€/ kk
Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain. (1.1 ja 1.7) tai jommankumman osa- puolen sitä pyytäessä.
Tiedonsaanti ja koulutus
Työsuojeluvaltuutetulle ja -asiamiehelle on annettava hänen tehtäviensä hoita- misen kannalta tarpeelliset tiedot sekä lainsäädännöllä erikseen annettavaksi määrätyt tiedot. (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoi- minnasta, Työterveyshuoltolaki).
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua koulutukseen liittojen välisen kou- lutussopimuksen mukaisesti.
Työvälineet ja työskentelytilat
Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen mah- dollisuus hoitaa luottamustehtäväänsä työpaikalla. Työnantajan on järjestettävä
• lukittava säilytystila hänen tarvitsemilleen asiakirjoille
• mahdollisuuksien mukaan oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tar- koituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä
Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä käytössä olevat soveltuvat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet- yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, tehtävien laajuus ja niiden hoitamisen edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan yrityskohtaisesti.
Mikäli työsuojeluvaltuutetun työpaikalla ei ole käytettävissä asianmukaista ti- laa luottamusmiestehtävien hoitamiseen, voidaan tehtävät sopia hoidettavaksi etätyönä kotona tai muussa toimitilassa. Tällöin on myös sovittava mahdollisesti tästä johtuvien kustannusten korvaamisesta (tietoliikenneyhteyksien käyttö, ti- lavuokra, postitus ym.).
5§ Työsuojelun yhteistoiminta yhteisellä työpaikalla
Yhteinen työpaikka on kyseessä, kun:
• työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva työnantaja eli pääasial- lisen määräysvallan käyttäjä
• työpaikalla toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työsken-
televä itsenäinen työnsuorittaja
• toiminnot ovat ajallisesti samanaikaisia tai peräkkäisiä ja
• eri toimijoiden suorittama työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvalli- suuteen tai terveyteen
Yhteistä työpaikkaa koskevat määräykset löytyvät:
• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)
• Työturvallisuuslaki (708/2002)
6 § Työterveyshuoltoa koskeva yhteistoiminta
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työterveyshuoltosopimuksen si- sältö käsitellään tämän sopimuksen määrittelemässä yhteistoiminnassa. Työterveyshuoltolain tarkoittama työpaikkaselvitys laaditaan työnantajan, työ- terveyshuollon ja työsuojeluvaltuutetun kesken yhteistoiminnassa.
7 § Neuvottelujärjestys
Erimielisyyden koskiessa työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä käy- dään yrityskohtaiset ja liittoneuvottelut viipymättä.
8 § Voimassaolo
Yhteistoimintasopimus onvoimassatoistaiseksi sopimuksen allekirjoittamisesta. Irtisanomisaika on 1 kuukausi.
KOULUTUSSOPIMUS
1 § Koulutustyöryhmä
Tämän sopimuksen mukaista koulutusta varten on sopimusosapuolten yhteinen koulutustyöryhmä.
2 § Ammattiyhdistyskoulutus
Kurssien hyväksyminen
Koulutustyöryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:
• hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve
• kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan
• tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana
• ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssien tavoitteista, ope- tusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä
• hyväksyttyjen kurssien joukossa tulee olla myös viikkoa lyhyempiä ja paikalli- sia kursseja.
Liitot tiedottavat kursseista viimeistään 2 kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua. Koulutustyöryhmä voi seurata kurssien opetusta.
Osallistumisoikeus
Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut voivat vuoden aikana osallistua työ- suhteen katkeamatta koulutustyöryhmän hyväksymälle yhden tai useampijak- soisen kurssin kaikille jaksoille, kokonaispituuden ollessa enintään kaksi viikkoa (5 pv +5 pv). Muut työsuojeluhenkilöt sekä varaluottamusmiehet voivat osallistua vuoden aikana enintään yhden viikon (5 pv) kurssille yhdessä tai useammassa jaksossa. Kursseille voi osallistua, mikäli siitä ei aiheudu yritykselle tuntuvaa haittaa.
Edellä mainitut henkilöstön edustajat voivat osallistua vuoden aikana yhdelle kurssille. Samansisältöiselle kurssille on oikeus osallistua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua edellisen samansisältöisen kurssin päättymisestä.
Ilmoitusvelvollisuus
Ilmoitus lähteä kurssille on annettava mahdollisimman varhain, mielellään vuo- sittain käytävän koulutussuunnitelmakeskustelun yhteydessä. Kurssin kestäessä enintään yhden viikon, on vahvistus kurssille osallistumisesta annettava heti, kun se on mahdollista mutta kuitenkin vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä, mikäli kysymys on pidemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
Työnantajalla on oikeus kerran siirtää kurssille osallistumista, mikäli osallis- tuminen aiheuttaa yritykselle tuntuvaa haittaa. Tässä tapauksessa työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi tuntuvaa haittaa.
Korvaukset
Työnantaja korvaa luottamustehtävän edellyttämältä koulutukselta ansionme- netyksen 34 § mukaisesti luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle enintään kahden viikon ajalta ja varaluottamusmiehelle sekä varatyösuojeluvaltuutetuille enintään yhden viikon ajalta. Palvelualojen ammattiliitto ja Suomen Hiusyrittäjät sopivat vuosittain kurssit, jotka oikeuttavat tässä tarkoitettuun korvaukseen.
Muut edut
Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosiloma-, eläke- tai näihin verrattavia etuuksia.
3§ Voimassaolo
Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla.
Paikallisen sopimisen lähtökohtana on sopimusvapaus
Paikalliseensopimiseenpäteeyksi sääntö, sopiminenperustuusopimusvapauteen.
Työehtosopimukset tai lainsäädäntö eivät voi velvoittaa ketään tekemään sopi- muksia. Näin ollen myöskään työnantaja ei voi painostaa ketään tekemään pai- kallista sopimusta. Tämä on hyvä muistaa kun paikallista sopimista laajennetaan.
Työntekijöillä ja heidän edustajallaan on oikeus jättää paikallinen sopimus te- kemättä, jos kyse on työnantajan sanelemista ehdoista, eikä kyse ole oikeasta sopimisesta.
Neuvottelut ovat olennainen osa paikallista sopimista. Neuvottelujen jälkeen sopimus joko hyväksytään tai ollaan hyväksymättä. Sopimus ei synny, elleivät osapuolet pääse yhteisymmärrykseen sen sisällöstä tai elleivät molemmat osa- puolet katso hyötyvänsä siitä.
Paikallinen sopiminen on työpaikan kehittämistyötä, jossa työnantajalla ja luot- tamusmiehellä, työntekijöillä yhdessä tai työntekijällä on oltava tasavertainen neuvotteluasema ja molemminpuolinen luottamus.
Paikallisella sopimuksella on tessin oikeusvaikutus
Tyypillisessä tilanteessa valtuutus sopimuksen tekemiseen tulee työehtosopi- muksen sopijapuolilta, eli ammattiliitoilta ja työnantajaliitoilta. Näissä tapauk- sissa sopimuksista tulee osaksi valtakunnallista työehtosopimusta, joka tosin koskee vain kyseisen sopimuksen osapuolia, eli käytännössä kyseistä yritystä tai työpaikkaa ja sen työntekijöitä.
Paikalliset sopimukset saavat työehtosopimuksen oikeusvaikutukset ja niitä kos- kevat riidat käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan ja ratkaistaan työtuomioistuimessa.
Työntekijäkin voi sopia paikallisesti
Paikallinen sopimus voidaan tehdä luottamusmies-, työyhteisö- tai yksilötasolla. Työehtosopimuksesta on katsottava millä tavalla paikallinen sopimus kyseisessä asiassa kuuluu tehdä.
Henkilöstön edustajan tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita sopimuksen tehneen luottamusmiehen on katsottava edustavan. Yleensä se tar- koittaa työpaikan kaikkia työntekijöitä, ei vain järjestäytyneitä.
Samoin sopimus sitoo työnantajaa, joka ei voi poiketa sopimuksesta. Tällä tavoin paikalliset sopimukset rajoittavat työnantajan direktiovaltaa, eli työnjohto-oi- keutta. Työntekijät pääsevät tällä tavalla myös sopimaan asioista, jotka muuten olisivat työnantajan yksipuolisessa määräysvallassa.
Sellaiset asiat, jotka koskevat vain tiettyä työntekijää ja joista sopiminen henki- lökohtaisesti johtaa parempaan lopputulokseen työntekijän kannalta, sovitaan henkilötasolla.
Suoraan työntekijän kanssa solmittavien paikallisten sopimusten osalta luotta- musmies voi olla vaikuttamassa siihen, että sopimisen käytännöt ovat asiallisia ja menettely oikeudenmukaista.
Aina voi sopia paremmin
Mistä tahansa asiasta voidaan sopia lakia tai työehtosopimusta paremmista eh- doista, mutta heikennyksistä voidaan sopia vain siinä tapauksessa, jossa laki tai työehtosopimus antaa siihen mahdollisuuden.
Osa lainsäädännöstä on vähimmäispakottavaa, eli työntekijän oikeuksia ei voi heikentää olleenkaan sopimalla. Työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa vähimmäispakottavat säännökset liittyvät yleensä työntekijän suojeluun, ku- ten palkkaetuihin, irtisanomisperusteisiin, työaikasuojeluun, lomaoikeuteen ja työturvallisuuteen.
Sopijapuolten täytyy tietää, mitä voidaan sopia ja mitkä ovat sopimuksen vaiku- tukset ja kustannukset.
Luottamusmiehen on saatava riittävästi tietoa
Paikallisen sopimisen juridiikkaan liittyykin läheisesti työsuhteen osapuolten välinen tiedonkulku ja luottamusmiesten riittävä tiedonsaanti sopimusten vai- kutuksista työehtoihin.
Jos luottamusmies tai henkilöstö kokee, etteivät he ole saaneet riittävästi tietoa, sopimusta ei kannata tehdä, vaan tulee kääntyä työnantajan puoleen lisätiedon saamiseksi.
Paikallisen sopimisen sopimislomake
Suomen hiusyrittäjät ry /Palvelualojen ammattiliitto PAM ry | ||
SOPIMUKSEN TEKIJÄT | Työnantaja: | Työntekijä: Henkilötunnus: |
SOPIMUKSEN SISÄLTÖ | 52 § Paikallinen sopiminen Tämän pykälän mukainen paikallinen sopimus voidaan tehdä vain Suomen Hiusyrittä- jät ry:n jäsenyrityksen ja sen henkilökunnan välillä. Paikallisesti sopimalla voidaan yritys- tai liikekohtaisesti tai työnantajan ja työntekijän välillä poiketa työehtosopimuksen määräyksistä silloin, kun työehtosopimusmääräys antaa mahdollisuuden toisin sopimiseen. | |
flisäksi oLemme sopineet: (sovitut asiat voi tarvittaessa Lisätä sopimuksen Liitteeksi). | ||
MUUT EHDOT | Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi, toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta, yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla. Sopimuksen tekeminen on vapaaehtoista. Sopimus astuu voimaan / 20 Sopimus on voimassa toistaiseksi Sopimus on voimassa määräajan / 20 asti. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun. | |
PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOI- TUKSET | Tätä sopimusta on tehty kaksi kappaletta, toinen työntekijälle ja toinen työnantajalle. | |
Irtisanon tämän sopimuksen tällä päivämäärällä / 20 Irtisanojan allekirjoitus | ||
Paikka ja aika | ||
Työnantajan edustajan allekirjoitus | Työntekijän allekirjoitus | |
Jäsenyys ja liittyminen 000 000 000
Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620
Xxxxxxxxxxx 00 A
00510 Helsinki
puh. (00) 0000 000
xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxx.xx