TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:9
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:9
Asia Kustannussopimus
Hakija A
Annettu 8.9.1987
Tiivistelmä Kääntäjällä on tekijänoikeuslain 4 §:n mukaan tekijänoikeus käännök- seen, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa te- kijänoikeutta alkuperäisteokseen. Sopimus jolla kääntäjä luovutti oikeu- tensa kustantajalle katsottiin tekijänoikeuslain 31 §:n mukaiseksi kustan- nussopimukseksi. Sopimuksessa tekijälle maksettavaksi sovittu korvaus oli korvaus teoksen käyttöoikeudesta ja siitä käytettiin nimitystä tekijänpalk- kio. Kysymystä siitä, voitiinko ja missä laajuudessa johonkin tekijänoi- keuslain 31 §:n mukaiseen kustannussopimukseen soveltaa työ-, vero- tai eläkelainsäädännön palkkaa koskevia säännöksiä ei voitu ratkaista teki- jänoikeuslain, vaan asianomaisten erityislakien perusteella.
SELOSTUS ASIASTA
Kustannusosakeyhtiö A:n toimialaan kuuluu muun ohessa tekijän- oikeuslain 4 §:n tarkoittamien käännösten painaminen, julkaiseminen ja levittäminen. Hankittuaan käännettävän teoksen tekijänoikeuden haltijal- ta oikeuden kääntämiseen ja käännöksen julkaisemiseen A tekee kään- nöstä koskevan kustannussopimuksen. Lausuntopyyntö koskee "tapauk- sia, jolloin kääntäjät eivät ole itsenäisiä yrittäjiä eikä heillä ole kyseisessä toiminnassaan kaupparekisteriin merkittyä toiminimeä. He eivät ole A:n palveluksessa", kuten A toteaa.
Edellä mainitulla kustannussopimuksella kääntäjä luovuttaa A:lle oikeu- den julkaista teoksen käännös ja levittää sitä. Kääntäjä sitoutuu luovut- tamaan yhtiölle viimeistellyn käsikirjoituksen sovittuna ajankohtana. Yh- tiö puolestaan sitoutuu suorittamaan kustannussopimuksella saamastaan oikeudesta korvauksen, joka sovitaan joko kertakorvaukseksi tai tietyksi markkamääräksi käännetyn teoksen painoarkilta taikka tietyksi prosentu- aaliseksi osuudeksi kyseessä olevan teoksen liikevaihtoverottomasta oh- jevähittäishinnasta.
A:n liiketoiminnan kannalta on syntynyt epätietoisuutta siitä, onko teos- ten kääntäjille edellä kuvatun kustannussopimuksen mukaan maksettava korvaus katsottava tekijänpalkkioksi vaiko palkaksi. Yhtiö pyytää asiassa tekijänoikeusneuvoston lausuntoa. Yhtiön oma käsitys asiasta on, että
kysymyksessä on tekijänoikeuslain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu kus- tannussopimus, eikä työsopimukseen rinnastettava sopimus, joista jäl- kimmäisessä tapauksessa korvaus katsottaneen palkaksi.
Tekijänoikeusneuvosto on pyytänyt asiasta lausunnon Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto r.y:ltä, joka toteaa lausunnossaan muun muassa seuraa- vaa:
"Kääntäjän asema tekijänoikeuslainsäädännön mukaan on liittomme käsi- tyksen mukaan selkeä. Voimassa olevaa tekijänoikeuslakia valmisteltaes- sa ei tässä suhteessa ole vallinnut mitään epätietoisuutta.
Tekijänoikeuslain kustannussopimusta koskevien määräysten so- veltaminen kääntämistä koskeviin sopimuksiin on kirjallisten sopimusten puuttuessa epäselvää. Kääntäjä toimii useimmiten palvelussuhteessa kus- tantajaan. Kääntämistä koskeva sopimus syntyy siten että kustantaja han- kittuaan käännettävän teoksen oikeudenhaltijalta käännösoikeuden antaa käännöstyön valitsemalleen kääntäjälle sovitusta palkkiosta. Palkkio määräytyy työmäärän mukaan useimmiten arkkipalkkiona. Luovuttaes- saan työn kustantaja määrää käännöstyön aikataulun. Käännöstyön aika- na kustantaja valvoo käännöstyön edistymistä. Työn valmistuttua kus- tantajalla on oikeus tehdä käännökseen kielellisiä, tyylillisiä ja muita kor- jauksia.
Liittomme käsityksen mukaan edellä kuvattu käännöstyö tapahtuu mää- räaikaisessa työsuhteessa. Käännöstyö tehdään toisen lukuun tämän joh- don ja valvonnan alaisena sovittua palkkaa vastaan. Tilanne on arvostel- tava toisin ainoastaan silloin, kun kääntäjä tässä työssään käyttää kauppa- rekisteriin merkittyä toiminimeä, jonka toiminta myös verottajan käsityk- sen mukaan täyttää liiketoiminnan tunnusmerkit."
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTON LAUSUNTO
Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt lausuntopyynnön ja esittää lau- suntonaan seuraavan.
Tekijänoikeuslain 4 §:n nojalla on sillä, joka on kääntänyt teoksen teki- jänoikeus käännökseen, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä taval- la, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen. Tekijänoikeuden yleisten periaatteiden mukaan tekijänoikeuden saaminen käännökseen edellyttää kuitenkin, että käännös ylittää teoskynnyksen. Sitä, kuinka korkealle vaatimukset on tässä suhteessa asetettava on vaikeata täsmäl- leen määritellä. Lain esitöissä ja kirjallisuudessa ei niitä aseteta erityisen korkealle. Jos tunnollinen kustantaja kelpuuttaa käännöksen julkaistavak-
si, tätä voitaneen yleensä pitää osoituksena siitä, että käännös ylittää te- oskynnyksen.
Xxxxxxx kääntäjällä edellä esitetyn mukaisesti on katsottava olevan teki- jänoikeus käännökseensä, on hänellä, sillä varauksella, joka koskee alku- peräisteoksen tekijän oikeuden kunnioittamista, tekijänoikeuslain 2 §:n mukainen oikeus määrätä käännöksestä valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Oikeutensa painamalla tai senkaltaista menetelmää käyttäen monistaa ja julkaista käännöksen hän voi siten luo- vuttaa kustantajalle. Tällaista luovuttamista koskeva sopimus täyttää kus- tannussopimuksen lain 31 §:ssä olevat tunnusmerkit. Tämä johtopäätös on sopusoinnussa sen kanssa, mitä nykyistä lakia valmistellut komitea on mietinnössä asiasta lausunut (Komiteanmietintö n:o 5, 1953, s. 74–75).
Edellä esitetyn perusteella tekijänoikeusneuvosto toteaa, että lau- suntopyynnössä tarkoitettu sopimus on katsottavissa tekijänoikeuslain 31
§:ssä tarkoitetuksi kustannussopimukseksi.
Kustannussopimuksen kohteena on teos, jonka määrätynlainen käyttöoi- keus luovutetaan kustantajalle. Tästä seuraa, että jos sopimuksessa on so- vittu myös tekijälle maksettavasta korvauksesta, niin tämä on nimen- omaan korvaus teoksen käyttöoikeudesta.
Tekijänoikeusneuvostolta pyydetään lausuntoa siitä, onko esillä olevassa tapauksessa kysymys tekijänpalkkion vai palkan maksamisesta. Tähän nähden on ensinnäkin todettava, ettei termiä tekijänpalkkio käytetä mis- sään tekijänoikeuslain säännöksessä eikä tätä käsitettä siis myöskään ole tekijänoikeuslaissa määritelty. Termillä tekijänpalkkio ei siis ole lakiin perustuvaa täsmällistä sisältöä. Kuitenkin voidaan todeta, että korvauk- sesta, joka suoritetaan kustannussopimuksen nojalla kustantajalle luovu- tetusta oikeudesta teoksen käyttöön käytetään nimitystä tekijänpalkkio siitä riippumatta, suoritetaanko se royaltina, määräprosenttina myyntitu- loista, kiinteänä määränä tal muulla tavalla määriteltynä.
Tekijänoikeuslain 55 §:n mukaan tekijänoikeusneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Kysymystä siitä, voi- daanko ja missä laajuudessa johonkin tekijänoikeuslain 31 §:n mukaiseen kustannussopimukseen soveltaa työ-, vero- tai eläkelainsäädännön palk- kaa koskevia säännöksiä, ei voida ratkaista tekijänoikeuslain vaan asian- omaisten erityislakien perusteella.