Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Tampereen kaupungin ja valtion välillä
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Tampereen kaupungin ja valtion välillä
2021-2027
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus
1. Sopimusosapuolet
Sopimuksen allekirjoittavina osapuolina ovat työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä TEM) ja Tampereen kaupunki.
Tampereen ekosysteemisopimuksen muut yhteistyöosapuolet ovat: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ympäristöministeriö Business Tampere Oy Tampereen kaupunkiseutu
Tampereen korkeakouluyhteisö VTT
Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus
2. Tarkoitus ja tausta
Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus ny- kyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoisempaa tutkimus-, ke- hitys- ja innovaatiotoimintaa (tki-toimintaa) sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.
Kansallisen TKI-tiekartan mukaan korkeatasoinen osaaminen on perusta, jolle tavoitteiltaan kunnianhimoista, alueiden, alojen ja organisaatioiden vahvuudet hyödyntävää, kansainväli- sesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa voidaan ra- kentaa. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä tki-yhteistyötä. Osaamiskärkien vahvistamiseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisää- miseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskitty- miksi ja ekosysteemeiksi.
Hallitusohjelmassa linjataan, että yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset sopimukset julkisen ja yksityisen tki-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyis- ten ekosysteemien vahvistamiseksi. Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja inno- vaatioympäristö. Hallitusohjelman strategisena tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknolo- gisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä. Innovatiivis- ten julkisten hankintojen määrää halutaan kasvattaa 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä sekä niiden avulla kehittää palveluja, luoda kasvua ja mah- dollistaa referenssimarkkinoiden kehittymistä.
Kansallisen kaupunkistrategian mukaan kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatiotoimin- nan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina. Strategia tunnistaa, että kaupungit ja valtio yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa luovat edellytyksiä maailmanluokan osaamiskeskittymille ja innovaatioympäristöille.
Sopimuksessa määritellyt strategiset painopisteet vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön tunnistamia ja tukemia korkeakoulujen osaamiseen perustuvia vahvuuksia.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka määrittää osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja pai- nopisteet.
3. Tavoitteet
Ekosysteemisopimusten kantavana ideana on innovatiiviset ja edelläkävijyyttä tavoittelevat kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioi- den ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudis- tumista ja kestävää kaupunkia.
Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen ra- kentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja ar- voketjuihin. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoi- mintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- toiminnan vaikuttavuutta kaupunkilähtöisesti. Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshank- keet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoiminta- ekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Toimenpiteiden odotetaan luovan uutta paikallista kehitysdynamiikkaa, kansainväli- sesti merkittäviä uusia kasvuavauksia sekä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistymistä sopi- muksen painopistealueilla.
Kaupungin ja valtion välinen ekosysteemisopimus tukee Tampereen kaupunkiseudun inno- vaatiovetoista kasvua, kilpailukykyä, elinvoimaa, työllisyyttä ja kansainvälistymistä. Toimenpi- teet kohdistuvat pitkäjänteisesti seuraavassa kohdassa 4 kuvattuihin strategisiin painopiste- alueisiin.
Painopistealueiden keskeiset sisällöt on valmisteltu yhteistyössä Tampereen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.
4. Strategiset painopistealueet 2021-2027
Tampereen ekosysteemisopimuksen strategiset painopisteet ovat valikoituneet Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunkiseudun, Tampereen korkeakouluyhteisön, VTT:n, Pirkan- maan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kult- tuuriministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelun poh- jalta. Painopisteet pohjautuvat alueen yritysten ja innovaatio-organisaatioiden osaamiseen sekä kasvua edistäviin strategioihin (maakuntaohjelma, älykkään erikoistumisen strategia, seudun elinkeinostrategia, MAL-sopimus).
Valitut strategiset painopisteet ovat Sustainable Industry X, Rakennukset, energia ja infra
–kokonaisuus sekä Digitaaliset terveysratkaisut. Valituissa painopisteissä ja ekosystee- meissä on tunnistettu olevan Tampereen alueen, Pirkanmaan ja Sustainable industry X osalta myös kansainvälistä edelläkävijyyttä. Esitetyt toimenpidekokonaisuudet edistävät vä- hähiilisyyttä, strategisia kaupunkikehityshankkeita (alustat) sekä uusimman osaamisen ja teknologian hyödyntämistä.
4.1 Painopistealue: Sustainable Industry X
Sustainable Industry X (SIX, kansallinen teollisuuden yhteistyöaloite) –kokonaisuuden strate- gisena tavoitteena on edistää kansallisen kehitystoiminnan monimuotoista eteenpäin vie- mistä ja rakentaa pysyvä perusta yhteiselle kilpailukyvyn rakentamiselle teollisessa sekto- rissa. Tätä kautta halutaan nostaa Euroopan digitaalisuuteen perustuvaa teollisuuden kilpai- lukykyä uudelleen maailman johtavalle tasolle, jossa se oli tietoliikenteen kehityksen toisessa ja kolmannessa vaiheessa. Tekoäly (AI) mahdollistaa uutta liiketoimintaa sekä lisää tuotta- vuutta ja tehokkuutta. Ekosysteemin osaamisen vahvistamisessa ja uudistamisessa tavoitel- laan teknologista edelläkävijyyttä, TKI-toiminnan vahvistamista, alan houkuttelevuutta ja osaamisen laaja-alaista hyödyntämistä. Painopisteellä edistetään teollisuudesta syntyviä startuppeja sekä haastetaan startupit teollisuuden digikehitykseen mukaan. Liiketoiminta- ekosysteemin koko Tampereen alueella on noin 13 000 M€ ja noin 160 yritystä, mahdollis- taen yli 50 000 työpaikkaa. Ekosysteemin tunnistettu vientipotentiaali on teollisuuden digitali- saatio- ja ympäristöosaaminen.
4.1.1 Toimenpidekokonaisuus: SIX laajan kansallisen verkoston ja tiekartan kehittäminen ja jalkauttaminen
• Laaja teollisuuskaupunkien ja -yritysten yhteistyön fasilitointi. Sisältää tiekartan, testbed-yhteistyön, sekä löydettyjen uusien yhteisten toimintamuotojen käyntiin saattamisen ja pilotoinnin. Tavoitteena on mahdollistaa alueiden yli menevät laajem- mat kokonaisuudet.
4.1.2 Toimenpidekokonaisuus: Kansallisen älykkäiden koneiden ekosysteemin nostaminen kansalliseksi kärjeksi
• Tavoitteena on tukea teknologista edelläkävijyyttä, yhteistyötä sekä vaikuttavuutta älykkäiden koneiden ja siihen liittyvien ekosysteemien osalta. Toimenpiteinä tämä tarkoittaa mm. yhteisiä kansallisia ja kansainvälisiä toimintamalleja ja niiden pilotteja mm. osaajiin, teknologisiin alustoihin sekä teknologioiden kehittämiseen liittyen. Li- säksi tavoitteena on EU rahoituksen merkittävä lisääminen TKI-toimintaan toimija- verkoston avulla ja toiminnan laadullisella parantamisella kaikilla osa-alueilla.
4.2 Painopistealue: Rakennukset, energia ja infra
Toisena strategisena painopisteenä on edistää kaupunginosatasoisen kestävän rakennetun kaupunkiympäristön innovaatioekosysteemien kehittämistä Hiedanrannassa. Tavoitteena on energia-, rakennus- ja ICT-sektoreita yhdistävän tutkimus- ja yritysryppään synnyttäminen, joka tuottaa Hiedanrannassa seuraavien vuosien aikana kunnianhimoisia hiilinegatiivisia ja
skaalautuvia kaupunginosatason toteutuksia. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan ja liike- toiminnallistetaan energiainnovaatioekosysteemi. Toisessa vaiheessa on tavoitteena saman- kaltaisella prosessilla kehittää kaupunginosatasoinen ravinnekierto ja luontopohjaisten ratkai- sujen innovaatioekosysteemi. Kestävän rakennetun kaupunkiympäristön suunnittelu ja toteu- tus muuttavat nykyisiä liiketoimintamalleja ja luovat uutta liiketoimintapotentiaalia. Systeemi- nen muutos edellyttää rakennus- ja energia-alan osaamisen muutosta alueen koulutusorga- nisaatioiden avulla. Painopisteellä halutaan edistää rakennusalalle uutta startup-toimintaa sekä yhdistää energia-alan startup-toimintaa rakentamiseen. Vientipotentiaaliksi on tunnis- tettu edelläkävijänä kestävän kaupungistumisen ratkaisut. Liiketoimintaekosysteemin koko on noin 8 000 M€ ja noin 400 yritystä, käsittäen arviolta 4 000 työpaikkaa.
4.2.1 Toimenpidekokonaisuus: Rakennetun kaupunkiympäristön energiaratkaisujen innovaa- tioekosysteemin kehittämisen ja sen toiminnan liiketoiminnallistaminen
• Hiedanrantaan on laadittu yhteistyössä VTT:n kanssa toimintamalli kaupunginosata- soisen energiainnovaatioekosysteemin rakentamiseksi. Malli pohjautuu laajaan yritys ja kehittäjätoimijoiden haastatteluun. Mallissa keskeistä on keskitetyn innovaatiopro- sessin johtaminen. Mallin tavoitteena on mahdollistaa tulevaisuudessa jopa energia- kehityksen yhtiöittäminen. Toimintamallissa on tavoitteena myös fasilitoida energian, ICT:n ja rakentamisen ekosysteemien veturiyritysten innovatiivinen hankintamenet- tely. Keskeistä on, että niin koko alueen rakentamisen ohjaamisessa kuten kaavoituk- sessa ja tontinluovutusmenettelyissä kuin kiinteistökohtaisessa suunnittelussa löyde- tään esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen avulla elinkaaripäästöiltään jopa hiilinegatiivisia sekä liiketaloudellisesti elinkelpoisia toteutuksia, joilla on merkittävää kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia.
4.2.2 Toimenpidekokonaisuus: Rakennetun kaupunkiympäristön ravinnekierto- ja luontopoh- jaisten ratkaisujen innovaatioekosysteemin kehittäminen ja sen toiminnan liiketoiminnallista- minen
• Energian ohella ravinto on yksi elämisen perusedellytys. Kestävän kaupungistumisen kehittämisessä on havaittavissa, että kaupunkien rooli tulee kasvamaan ravinteiden tuotannossa ja ehkä myös ravinnon tuotannossa. Kaupungissa ihmisten toiminta tuot- taa ravinteita, joiden kierrättäminen ravinnontuotannon käyttöön tulee ratkaista toimi- valla, taloudellisessa ja turvallisella tavalla. Ravinteita syntyy niin viheralueilla, ruuan valmistuksessa kuin sanitaatiossa. Hiedanrannassa on kierrätetty sanitaation tuotta- mia ravinteita jo useita vuosia mikroitermisellä käsittelyllä ja ravinteita on käytetty vi- heralueiden rakentamisessa. Lisäksi EU:n Horizon 2020 rahoittama UnaLab hanke on kehittänyt ja toteuttanut pilotteja luontopohjaisia ratkaisusta kaupunkialueella.
Toisin kuin energia sektorilla ravinnekierrossa ja luontopohjaisissa ratkaisussa ei ole vielä laajaa yrityskenttää, eikä yrityksistä lähtevää merkittävää panostusta liiketoimin- nan kehittämiseen. Tässä toisessa toimenpidekokonaisuudessa onkin tarkoituksena hyödyntää ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan energiasektorin innovaatio- ekosysteemin kehittämisen ja sen toiminnan liiketoiminnallistamisesta syntyvää mallia myös ravinnekierron ja luontopohjaisten ratkaisujen innovaatioekosysteemin toteutta- miseen ja sen liiketoiminnallistamiseen.
4.3 Painopistealue: Digitaaliset terveysratkaisut
Tampereelle on kehittynyt monipuolinen terveysalan tutkimus-, kehitys ja testausympäristö sekä lähes sadan yrityksen suuruinen terveysteknologian ja biotieteiden liiketoimintaekosys- teemi. Ekosysteemillä on monipuoliset kyvykkyydet ja tarvittava mittakaava innovaatioiden ja yritysten kasvun edistämiseen sekä terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen. Kolmantena strategisena painopisteenä on edistää alueen toimijoiden yhteistyötä ja kiihdyttää kasvua vastaamalla terveysalan kolmeen keskeiseen haasteeseen: 1) Terveysdatan potentiaalin hyödyntäminen, 2) mahdollisuus innovoida aidoissa hoitoympäristöissä ja 3) ekosysteemin kehittäminen alan erityistarpeet huomioiden. Ekosysteemin osaamisen vahvistamisessa ja uudistamisessa tavoitellaan terveysalan mahdollisuuksien tunnistamista korkean teknologian osaajien keskuudessa. Painopisteen startup-ekosysteemin kehittämisessä tavoitellaan HealthHub toiminnan tukemista ja hoitoympäristön avausta. Liiketoimintaekosysteemin koko on 1 050 M€, käsittäen yli 11 000 työpaikkaa ja 90 yritystä. Tampereen seudulla on kymme- niä terveysteknologian ja biotieteiden yritystä, joilla on kansainvälistä liiketoimintaa sekä useita tutkimuslähtöisiä alkavia yrityksiä, joiden tuotteilla on globaali kysyntäpotentiaali. Li- säksi Tampereen seudulla työskentelee eri tavoin tekoälykehityksen parissa yli 4700 ammat- tilaista
4.3.1 Toimenpidekokonaisuus: Terveysdatan potentiaalin hyödyntäminen
• Tekoälyn ja analytiikan sovellusten edistäminen terveysalalla valituilla kokei- lualueilla rakentamalla TKI-yhteistyömalli AI Hubin kanssa sekä terveysda- tan hallinta ja hyödyntäminen yritysten innovaatio- ja kaupallistamisproses- seissa.
4.3.2 Toimenpidekokonaisuus: Innovointi aidoissa hoitoympäristöissä
• Hoitopolkujen ja -ympäristöjen hallittu avaaminen tutkimus- ja kehitystoimin- nalle uutena palvelukokonaisuutena TAYS:n HealthHubin yhteydessä.
4.3.3 Toimenpidekokonaisuus: Ekosysteemikehitys ja innovaatioiden kaupallistaminen
• Terveysalan innovaatioekosysteemin kehittäminen ja fasilitointi alan erityis- vaateet huomioiden sekä uudenlainen integrointi startup- ja invest-in-toimin- toihin.
Tampereen kaupunki ja korkeakouluyhteisö (Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikor- keakoulu) ovat laatineet kumppanuussopimuksen strategisen yhteistyön ja johtamisen väli- neeksi. Kumppanuussopimuksen kärkinä ovat opiskelijaystävällisyyden edistäminen ja kan- sainvälisyyden ja yhteisten kansainvälisten verkostojen ja avausten edistäminen, osaamisen turvaaminen kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä uudenlaisen kumppanuuden rakentaminen tie- toperusteista päätöksentekoa ja palveluinnovaatioita kehittämällä. Kumppanuussopimus toi- mii siten monesta näkökulmasta yhteisenä työkaluna toteuttaa ekosysteemisopimuksen ta- voitteita kumppanitoimijoiden välillä ja kanssa.
Tampereen kaupunki ja VTT syventävät yhteistyötään kumppanuussopimuksella. Kaupungin ja VTT:n kumppanuus on perustunut laajaan ja ammattimaiseen yhteistyöhön, joka on luonut monella tapaa pohjaa alueen innovaatioille, palveluiden uudistamiselle, osaamisen turvaami-
selle ja kehittyvän kaupungin rakentamiselle. Tätä yhteistyötä halutaan jatkaa ja sitä tavoitel- laan lisää, mutta samalla yhteistyötä halutaan systematisoida ja tehdä jatkossa koordi- noidummin. Osapuolten yhteisenä tahtotilana on muodostaa strateginen kumppanuus, joka ohjaa hankkeita kohti yhteisiä, kunnianhimoisia ja pitkäaikaisia tavoitteita. Yhteisenä tavoit- teena on tukea toisiaan maailmanluokan osaamisen, yhteiskunnallisten ratkaisujen, menes- tyvien yritysten ja uusien investointien synnyttämisessä.
4.4 Poikkileikkaavat kehittämisen kärjet
Valittuja kolmea strategista painopistettä tuetaan tekoälyn edistämisen, osaamisen vahvista- misen ja uudistamisen sekä startup-ekosysteemin kehittämisen teemoilla. Näiden teemojen keskeiset tavoitteet on kuvattu strategisissa painopisteissä sustainable industry X, rakennuk- set, energia ja infra sekä digitaaliset terveysratkaisut. Näiden poikkileikkaavien teemojen toi- menpidekokonaisuuksilla vastataan laajasti ekosysteemien uudistuvan osaamisen tarpeisiin.
Osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen Tampereen kasvuekosysteemeissä kytketään osaksi AuroraAI-ohjelman toteutusta. Aurora AI-ohjelmalla luodaan tekoälyä hyödyntäen edellytyksiä ihmiskeskeiselle toiminnalle.
Alueella olevia kansainvälisiä osaajia kytketään systemaattisesti osaksi tki-alustoja siten, että yritysverkostot ja kansainvälisten osaajien ammatilliset verkostot kytkeytyvät luontevasti toisi- aan tukeviksi elementeiksi samalla vauhdittaen yritysten innovaatiopohjaista kasvua ja kan- sainvälisiä liiketoiminta-avauksia. Vastaavasti samat tki-alustat toimivat osaajien houkuttelun yhtenä työvälineenä globaaleihin osaajakeskittymiin suuntautuvassa markkinoinnissa. Tam- pereen kaupunki koordinoi Kansainvälisen osaamisen palvelukokonaisuuden alla olevaa In- ternational HUB Tampere -toimintaa, joka on osa isojen kaupunkien Talent Boost -verkoston Talent HUB-toimintaa.
Platform6 on Tampereen kaupungin mahdollistama startup-keskittymä ja avoin kohtaamis- piste, joka palvelee startup-ekosysteemikehitystä ja kohdennetusti varhaisen vaiheen star- tup-yrityksiä. Platform6 on näyteikkuna uudelle yritystoiminnalle ja innovaatioille. Se luo kau- pungin ydinkeskustaan toimintaympäristön, joka on myös kansainvälisesti houkutteleva paikka yrittämiselle. Keskeinen kehittämistoimenpide on antaa uutta tukea varhaisen vaiheen startup-yrityksille: tarjota matchmaking-, verkottamis- ja laaja-alaisia kehittämispalveluita sekä yhteisön tukea startup-yrityksille, jotta edellytykset kehittyä kasvuyrityksiksi paranevat.
4.4.1 Toimenpidekokonaisuus: Osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen tekoälyn mahdolli- suuksia ja potentiaalia hyödyntäen
• Tavoitteena on aikaansaada tekoälylle ja käyttäjille (yritykset sekä julkiset pal- velut) parhaiten soveltuva dataformaatti, tiedontallennus, systeemiarkkiteh- tuuri ja käytettävyys. Oleellista on määritellä kerättävän tiedon yksityiskohdat työnhakija-, työnantaja- sekä koulutusdatasta. Jatkuvasti prosessin edetessä tarkastellaan olemassa olevien ja kehityksen alaisiksi tunnistettujen muiden vastaavien järjestelmien soveltuvuutta samaan tarpeeseen ja tavoitteeseen. Prototyypin avulla aloitetaan tekoälyn käyttämisen pilotoinnit, jonka jälkeen järjestelmää parannetaan tulosten perusteella yhdessä yritysten kanssa.
4.4.2 Toimenpidekokonaisuus: Startup-yhteisön kehittäminen ja osaajatiimien poluttaminen ekosysteemeihin
• Platform6:een ohjautuvien osaajatiimien valinnassa korostuu kasvuhakuisuus sekä pyrkimys synnyttää uutta liiketoimintaa ja ratkaisuja valittujen ekosystee- mien puitteissa. Tavoitteena on synnyttää alkavien yritysten yhteisö, joka tuot- taa monipuolisia ratkaisuja ekosysteemien tarpeisiin. Osaajatiimeille tarjotaan maksutonta yhteisö- ja ryhmätyötilaa, ja matkaa kohti ekosysteemejä tuetaan kohdennetuilla palveluohjelmilla. Toiminnan orkestroinnista vastaa yhteisöma- nageri, joka poluttaa osaajatiimejä, vastaa näiden tukitarpeiden kartoittami- sesta sekä tarvittavista palveluohjelmista.
• Orkestroinnin tueksi rakennetaan ohjausmalli, jonka avulla tuetaan uusien kasvuhakuisten osaajatiimien ja yritysverkostojen syntymistä, ja jolla osaajatii- meille varmistetaan riittävä tuki kehittymisen aikana.
4.4.3 Toimenpidekokonaisuus: Tampereen ekosysteemisopimuksen koordinointi, ohjausryh- mätoiminta, kumppanuusfasilitointi, toimenpideohjelman koordinointi
• Tehokkaan koordinointi- ja hallintomallin rakentaminen sekä tiedolla johtami- sen mallin rakentaminen vaikuttavan toimenpideohjelman tueksi.
4.4.4 Toimenpidekokonaisuus: Kaupunkikehitysalustojen hyödyntäminen
• Toimenpidekokonaisuudella tuetaan keskeisten kaupunkikehitysalustojen hyödyntämistä strategisissa painopisteissä. Fasilitoinnilla edistetään erityisesti yritysten kehittämisympäristöjen, SMACC ympäristöjen, Hiedanrannan, HealthHubin, Kotidigin, BTC:n ja Platform6:en alustojen hyödyntämistä.
5. Sopimuksen rahoitus
Valtio ja kaupunki yhdessä rahoittavat sopimuksen toteuttamista. Sopimusta rahoitetaan EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021-2027 (EAKR, ESR ja so- veltuvin osin JTF). Tätä ennen sopimusten toimeenpanon käynnistystä rahoitetaan kansalli- sesta alueellisesta kehittämisrahasta (AKKE-raha).
Kaupunkiseudun rahoituskehys sopimuksen mukaiseen toimintaan osoitetaan TEM:n alu- eellisissa rahoitusjakopäätöksissä (AKKE-rahoitus ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus) pohjautuen sopimusohjeissa (TEM 24.6.2020) määriteltyihin kriteereihin.
Ekosysteemisopimuksen kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus (Tampereen kaupunki ja muu julkinen rahoitus) on 40% ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60% (EU ja valtio). Käynnistysvai- heen AKKE-rahoituksessa sovelletaan samaa rahoitussuhdetta. Mahdollisissa ylialueelli- sissa teemaverkostoissa sovelletaan tästä poikkeavaa jakosuhdetta.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen sisältämiä rahoitusvälineitä voidaan erikseen hyö- dyntää sopimuksen mukaisten kokonaisuuksien (kuten investoinnit) toteuttamiseen.
6. Toteutus ja seuranta
Kaupunkien kanssa solmittavat ekosysteemisopimukset yhdessä muodostavat EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kestävää kaupunkikehittämistä koskevan kaupunkikehittämi- sen suunnitelman. Kunkin kaupunkiseudun sopimuksessa toteutettavien toimenpiteiden tu- lee olla kaupunkikehittämisen suunnitelman mukaisia. Toimeenpanossa noudatetaan lakia alueiden kehittämisestä ja alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja rahoittamisesta.
Hankkeiden tukikelpoisuuden arviointi perustuu Uudistuva- ja osaava Suomi 2021-2027 - ohjelman ohjelma-asiakirjaan.
Sopimuksen toteuttamista seurataan oheisen toimenpidesuunnitelman kautta, johon tässä vaiheessa on esimerkinomaisesti kirjattu suunnitteilla olevia hankeaihioita. Toimeenpano- suunnitelmaa käytetään jatkossa sopimuksen tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Sopi- muksen toteutuksen myötä täsmentyvät toimenpiteet ja hankkeet kirjataan vastaavalla ta- valla.
Ekosysteemisopimusta varten Tampereen kaupunki perustaa johtoryhmän, jossa ovat edustettuina sopimuksen paikallinen pääosapuoli Tampereen kaupunki ja muut paikallisesti tarpeellisiksi katsotut yhteistyötahot. Johtoryhmä vastaa sopimusta toteuttavien ja sopimuk- sessa mainittujen strategisten painopisteiden mukaisten hankkeiden ja toimenpiteiden va- linnasta sekä toteutuksen seurannasta.
Sopimukset solmineiden kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sopimuksissa mukana olevien kansallisten toimijoiden välille perustetaan kansallinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja seurata sopimusten toteuttamisen kokonaisuutta. Ohjausryh- män tarkoituksena on myös varmistaa hyvä vuorovaikutus kaupunkiseutujen kanssa tavoit- teena sopimusten laadukas ja tuloksellinen toteuttaminen ja vertaiskehittäminen.
Sopimuksen sisältöjä (strategisia painopisteitä) voidaan tarpeiden mukaan ja osapuolten välillä yhteisesti tarkistaa sopimuskauden aikana sopimusasiakirjaa päivittämällä. Niin ikään, mikäli sopijaosapuolen edellytykset sopimuksen toteuttamiseen oleellisesti muuttu- vat, sopimusta voidaan tarkistaa tai se voidaan purkaa sopijaosapuolen aloitteesta. Tarkis- taminen ja purkamisilmoitus tehdään kirjallisesti.
Sopimus astuu voimaan molempien osapuolten allekirjoitettua sen ja päättyy 31.12.2027.
Allekirjoitukset
Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx
Elinkeinoministeri Pormestari
Työ- ja elinkeinoministeriö Tampereen kaupunki