LÄNSI- JA POHJOIS-HELSINGIN PALVELUSOPIMUS 2022-2024
LÄNSI- JA POHJOIS-HELSINGIN PALVELUSOPIMUS 2022-2024
YLEINEN OSUUS TYÖOHJELMA
23.11.2021
Sisällysluettelo
2 Laatuvaatimukset ja laadun raportointi 3
3 Toimintatapa palvelusopimuksen mukaisissa töissä 3
3.1 Ylläpitotöiden toteutusta koskevat vaatimukset 3
3.7 Häiriötilanteisiin varautuminen 5
3.10 Ympäristönsuojelu, kestävä kehitys ja ilmaston suojelu 7
3.11 Katujen ja puistoraittien tarkastukset 10
3.12 Tonteilta kaduille tuleva kasvillisuus 10
4 Yhteiset toimitukset ja yhteistoimintaa koskevat vaatimukset 10
4.1 Työmaakierrokset ja katselmukset 10
4.4 Raporttien ja suunnitelmien aikataulut 12
LIITTEET
Liite 1 Ylläpidon tuotekortit
Liite 2 Kartat
Liite 3 Määrätiedot
Liite 4 Ohjeet
Liite 5 Turvallisuusasiakirjat
1 Johdanto
Tämä Yleisen osuuden työohjelma koskee Läntisen ja Pohjoisen alueita.
2 Laatuvaatimukset ja laadun raportointi
Ylläpitotehtävien laatuun liittyvät vaatimukset ja laadunraportointi on kuvattu rakennettujen alueiden tuotekorteissa.
Tilaajalla on kehitteillä tuotekorttien muutos InfraRYL nimikkeistön mukaisiksi. Näiden uuden nimikkeistön mukaisten tuotekorttien ja InfraRYL nimikkeistön käytöstä tässä sopimuksessa tullaan neuvottelemaan sopimuskauden aikana. Lisäksi uuden RAMS-luokituksen käyttöönotosta tullaan neuvottelemaan.
Tuottaja on velvollinen raportoimaan omaa ja mahdollisen aliurakoitsijan työtä koskevat laadun alitukset. Poikkeama voi koskea tehtävän laiminlyöntiä, puutteellista tehtävän suoritusta tai tehtävän laatujärjestelmästä poikkeavaa toteutusta. Pienemmät poikkeamat ilmoitetaan lyhyesti työmaapäiväkirjassa poikkeamailmoituksena ja suuremmista poikkeamista toimitetaan vuorokauden sisällä aluekohtaiselle tilaajalle erillinen poikkeamaraportti. Urakoitsija kuvaa raportissa poikkeaman ja toimenpiteet sekä aikataulun poikkeaman ratkaisemiseksi. Raportti on toimitettava poikkeamaa seuraavan arkipäivän (ma– pe) kuluessa aluekohtaiselle tilaajalle.
Palvelusopimuksen kohdassa 6 Sanktiot on kuvattu laadun poikkeamista ja alituksista käynnistyvät toimenpiteet, maksettavat sanktiot sekä mahdollinen sopimuksen purkautumisen peruste.
3 Toimintatapa palvelusopimuksen mukaisissa töissä
3.1 Ylläpitotöiden toteutusta koskevat vaatimukset
Palveluntuottajan on suoritettava poliisin, pelastuslaitoksen ja tilaajan tapauskohtaisesti määrittelemät vaaraa aiheuttavat kiireelliset työt välittömästi.
Tuottajan on huolehdittava omien ja ylläpitotehtävien toteuttamisessa käyttämiensä aliurakoitsijoiden työvaiheiden sekä tilaajan hankintojen yhteensovittamisesta. Töiden järjestelyissä ja työvaiheiden ajoituksessa on otettava huomioon työ- ja liikenneturvallisuuden vaatimukset.
Tuottajan tulee käyttää hyväksyttyjä jätteiden vastaanottopaikkoja. Tuottaja ylläpitää tukikohtiaan.
Kevyen liikenteen silloilla suurin sallittu työkoneiden paino on 12 000 kg. Sama koskee myös vanhempia (ennen 70-lukua rakennettuja) ajoneuvoliikenteen siltojen ulokkeellisia kevyen liikenteen väyliä. Painorajoitukset voivat olla myös tätä alhaisemmat. Tilaaja ohjeistaa tarvittaessa lisää painorajoituksista.
3.2 Korvaava työ
Korvaavaa työtä tehdään, jos tiettyyn tuotteeseen kuuluvaa työtä ei jostain syystä tarvitse tehdä tai ei voida tehdä.
Korvaavasta työstä sovitaan työmaakokouksissa ja sen arvo määritellään tarjottujen yksikköhintojen mukaan.
3.3 Itsenäinen toiminta
Palvelun tuottajan tulee ilman eri määräystä huolehtia siitä, että ajantasaisen kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain sekä tässä työohjelmassa ja muissa sopimusasiakirjoissa mainitut tehtävät tulevat suoritetuiksi oikea-aikaisesti ja tarpeettomia kustannuksia aiheuttamatta.
Palvelun tuottajan tulee alueiden kunnossapitäjänä itsenäisesti harkiten suorittaa urakkaan kuuluvat tehtävät. Tehtävien suorituksen tulee tapahtua tämän työohjelman ja ylläpidon tuotekorttien mukaisesti.
Kaikkien jätteiden kuljetus- ja vastaanottomaksut tulee sisällyttää urakkahintoihin. Nostetun hiekoitusmateriaalin jatkosijoittamisessa noudatetaan liitteenä olevaa ohjetta (4.18a).
3.4 Asiakaspalvelu
Kaupunkiympäristön toimialalle saapuva asiakaspalaute keskitetään asiakaspalautejärjestelmään, josta se kanavoidaan vastuuhenkilöille esimerkiksi asiakassovellukseen (Mopsi- järjestelmä). Tuottaja on velvollinen käyttämään sekä kaupungin yhteistä asiakaspalautejärjestelmää että Mopsi-järjestelmää ja korjaamaan sen perusteella kiireellistä korjausta vaativat puutteet ylläpitotyössä itsenäisesti ilman erikseen annettavaa kehotusta sekä kuittaamaan palautteen perusteella korjatut kohteet järjestelmään hoidetuiksi.
Kaupungin yhteisen palautejärjestelmän kautta tulleisiin palautteisiin tulee vastata 7 vuorokauden kuluessa ja Mopsi-järjestelmään tulleet palautteet tulee vastuuhenkilöiden ottaa käsittelyyn viimeistään seuraavana arkipäivänä palautteen saapumisesta. Käsittelyyn ottaminen tarkoittaa tarvittavia toimenpiteitä asian eteenpäinviemiseksi, esimerkiksi palautteen kohteen tarkistamista maastossa.
Jos tuottaja katsoo asiakaspalautteen olevan tilaajan asia, tulee tuottajan selkeästi annetujen ohjeiden mukaisesti osoittaa se tilaajalle sekä ohjata se edelleen katsomalleen henkilölle. Tarvittaessa epäselvät tai tilaajan vastuulle kuuluvat palautteet voidaan käsitellä myös työmaakokouksessa. Mikäli palaute ei kuulu yleisten alueiden vastuulle, tulee se palauttaa takaisin asiakaspalveluun tai tilaajalle edelleen ohjattavaksi.
Tuottajan tulee hoitaa tämän sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien hoitamiseen liittyvä asiakaspalvelu ammattitaidolla ja noudattaa kaupunkiympäristön toimialalla vahvistettuja menettelytapoja.
3.5 Tiedottaminen
Palvelun tuottaja vastaa palvelusopimukseen liittyvien asioiden tiedottamisesta Helsingin kaupungin tiedottamiskäytäntöjen mukaisesti. Turvallisuuteen liittyvää tiedottamista varten käytetään Helsingin kaupungin kriisitiedottamisen ohjetta.
Merkittävistä tehtävistä, luonnonilmiöistä (esim. tulvat), onnettomuuksista, ja ilkivaltatapauksista tulee tiedottaa tilaajaa. Merkittävimmistä töistä on tiedotettava myös asukkaille ja yleisten alueiden käyttäjille tiedotustauluilla.
Lausunnot, jotka liittyvät yleisiin kaupunkitason kunnossapitoon liittyviin linjauksiin ja kustannusvaikutuksiin, antaa tilaaja.
3.6 Työhön määrääminen
Kunnossapitoyksikön päälliköllä, katualueet ja viheralueet -tiimipäälliköilllä ja alueen tilaajilla sekä valvojilla on mahdollisuus määrätä palvelun tuottaja ryhtymään tämän urakan tarkoittamiin toimenpiteisiin tapauksissa, joissa palvelun tuottaja on laiminlyönyt tehtävien työsuorituksen, työsuorituksen aloittamisen tai tehtävän laadun alittuessa tms. tapauksessa. Tällaisissa tapauksissa edellytetään palvelun tuottajan ryhtyvän töihin kahden tunnin kuluessa määräyksestä, ellei muuta sovita.
Palvelun tuottajalla on velvollisuus osallistua onnettomuustilanteiden jälkien siivoamiseen. Toiminta onnettomuustilanteissa (öljyn imeytys, jne.) tilataan toteutuneita kustannuksia vastaan ja laskutetaan pelastuslaitokselta. Palvelun tuottaja vastaa öljyvahinkojen siivouksesta koko kaupungin alueella ja toiminta tapahtuu liitteenä olevan työohjeen (Liite 4.5) mukaisesti.
3.7 Häiriötilanteisiin varautuminen
Periaatteet
Palvelun tuottajan tulee olla valmis häiriötilanteiden hoitamiseen hoidon ja kunnossapidon keinoin. Perusteet tälle on esitetty rakennusviraston jatkuvuudenhallinnan suunnitelmassa (2014). Tavoitteena on turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa.
Häiriö- ja poikkeusolojen määritelmät:
• Häiriö on tapahtuma, joka vaarantaa kaupunkiympäristön toimialan jonkin osan toiminnan ja palvelutuotantoprosessin. Häiriöstä selviydytään normaaleilla resursseilla.
• Vakava häiriö on tilanne, jonka hoitamiseksi tarvitaan normaalista työstä poikkeavia resursseja, tehostettua yhteistyötä ja normaalista poikkeavia johtamisjärjestelyjä sekä ennakkovalmisteluja, mutta jossa ei oteta valmiuslain toimivaltuuksia käyttöön.
• Poikkeusolo on kaupunkikonsernin kannalta vakava häiriö, jossa valmiuslaissa määritellyt toimivaltuudet ja määräykset on otettu käyttöön.
Tyypillisimpiä infrarakenteita koskevia häiriötilanteita ovat esimerkiksi tulva, myrsky, kriittisen rakenteen sortuminen tai onnettomuus. Muita häiriötilanteita ovat esimerkiksi tietoliikenteen häiriö tai haitallisten hiukkasten tai saasteen aiheuttama laskeuma.
Valmiuslain mukaisia poikkeusoloja ovat sodan uhkaan tai tai aseelliseen hyökkäykseen liittyvät tilanteet.
Johtamisjärjestelmä
Häiriötilanteiden johtamisjärjestelmä on kuvattu jatkuvuudenhallinnan suunnitelmassa. Häiriötilanteita johtaa kriisiryhmä.
Häiriötilanteisiin varautuminen
Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen häiriö- ja poikkeusoloissa. Toimenpiteitä ovat mm. valmiussuunnittelu, toimintaprosessien varmistaminen ja koulutus.
Katu- ja puistoalueiden palvelusopimuksen liittyvä häiriötilanteiden varautuminen saattaa edellyttää esimerkiksi seuraavat palvelun tuottajan tehtävät erilaisissa häiriötilanteissa:
• Kadun korjaus tai kunnostus sekä kadun siistiminen liikenteen varmistamiseksi.
• Jos katua ei ole mahdollista kunnostaa tai siistiä, kiertotieyhteyden järjestäminen liikennettä varten.
• Katupäivystys sidotaan tarvittaessa pelastuslaitoksen avuksi liikenteen ensiohjaukseen.
Merkittävien ulkopuolisten häiriötilanteiden aiheuttamien vaurioiden tai vaikutusten ennallistaminen tehdään erillistöinä yhdessä tilaajan kanssa suunniteltuna.
Yhteydenotto häiriötilanteissa
Palvelun tuottaja ottaa välittömästi yhteyttä tilaajaan ja ilmoittaa olevansa tietoinen poikkeuksellisesta häiriöstä seuraavissa tapauksissa:
• Säätiedotteiden ennakoima myrsky, tulva tai muu poikkeuksellinen säätila (yhteydenotto ennen säätilaa).
• Ennakoimaton äkillinen ja poikkeuksellinen säätila (yhteydenotto välittömästi säätilan alettua).
• Äkillinen infrarakenteen sortuma (yhteydenotto välittömästi, kun tilanne on saatu tietoon).
• Tietoliikenteen häiriö haittaa yhteyksiä (yhteydenotto eri välineillä).
• Poikkeusolo (yhteydenotto välittömästi, kun tilanne on saatu tietoon).
3.8 Turvallisuus
Tämän urakan tehtävien suorittaja on pääpalvelun tuottajan (päätoteuttaja) ominaisuudessa vastuussa urakka-alueella suorittamiensa tehtävien työturvallisuudesta Valtioneuvoston asetuksen (205/2009) mukaisesti. Vastuu ja turvallisuustehtävien periaatteet on kuvattu tilaajan Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet –dokumentissa ja Turvallisuusasiakirjassa.
Palvelun tuottajan vastuut turvallisuusasioissa on kuvattu tilaajan Turvallisuusasiakirjassa. Palvelun tuottaja tekee turvallisuusasiakirjassa esitetyn mukaisen Turvallisuussuunnitelman ja luovuttaa sen tarjouksen antamisen yhteydessä.
Tuottajalla on ilmoitusvelvollisuus turvallisuutta vaarantavista asioista ja vahingonteosta.
Palvelun tuottajan yleinen ilmoitusvelvollisuus liikenneturvallisuutta haittaavista puutteista sekä tarvittavat varoittamis- ja korjaamistoimenpiteet on kuvattu Turvallisuusasiakirjassa.
3.9 Esteettömyys
Ylläpidon tuotekorteissa on täsmennetty ne esteettömyysvaatimukset (tuotanto- osien kohdassa laatuvaatimukset), joita noudatetaan ylläpitotehtävissä.
3.10 Ympäristönsuojelu, kestävä kehitys ja ilmaston suojelu
Helsingin kaupunki on sitoutunut moniin ympäristönsuojelutavoitteisiin, kuten energiatehokkuuden parantamiseen, päästöjen vähentämiseen, ilmanlaadun parantamiseen, melun vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Tuottajan tulee kaikissa töissään noudattaa lainsäädäntöä mm. ympäristönsuojelulakia ja jätelakia ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä (xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx) sekä Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisiä jätehuoltomääräyksiä (xxxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/Xxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx ykset.aspx)
Jätelain etusijajärjestys tulee huomioida ylläpitotöissä. Tuottajan tulee omissa töissään minimoida työmaan haitalliset ympäristövaikutukset.
Seuraavat asiat tulee huomioida ylläpitotöissä tehtävissä hankinnoissa käytettävien vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittelyssä, säilytyksessä sekä varotoimissa:
• Tuottajan tulee varmistaa käyttämiensä tuotteiden ympäristöominaisuudet joko ympäristöselosteen tai valmistajan muun selvityksen avulla.
• Polttoaineen, öljyn ja muiden haitallisten aineiden varastointi tulee olla asianmukaista.
• Huollon yhteydessä on varmistettava, ettei jäteöljyä tai muita haitta- aineita pääse maaperään tai vesistöön.
• Aineita käsittelevien työntekijöiden tulee olla koulutettu kemikaalien käsittelyyn.
Muita ylläpitotöissä huomioitavia ympäristöseikkoja:
• Työt on järjestettävä siten, että ympäristölle (kuten katualueelle ja muille yleisille alueille) ei aiheudu tarpeettomia likaantumisesta aiheutuvia haittavaikutuksia. Esimerkkinä työmaista aiheutuva likaantuminen.
• Työmaajärjestelyissä tulee ottaa huomioon kiintoaineksen ja muiden vesistölle haitallisten aineiden pääsyn estäminen vesistöihin. Ohjeena Helsingin kaupungin Työmaavesiohje (xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxx/xxx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx.xxx).
• Katupölyn ennaltaehkäisemiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Pölyämistä voidaan vähentää mm. hiekoitusmateriaalien valinnalla, riittävällä kastelulla ja tarkoitukseen sopivalla kalustolla. Aihetta on käsitelty tuotekortissa ”2300 Rakenteiden hoito”.
• Palvelun tuottajan vastuu käsittää myös työssä käytettävien aineiden ja materiaalien ympäristönsuojelun huomioonottamisen. Suolan ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty työaluekarttoihin merkityillä pohjaveden muodostumisalueilla. Lisäksi glyfosaattia sisältävien torjunta-aineiden käyttö on kielletty.
Palvelun tuottajan tulee tehdä ympäristösuunnitelma ylläpitotehtävien vaatimassa laajuudessa ja luovuttaa sen tarjouksen antamisen yhteydessä (suunnitelman pohja on esitetty liitteessä 4.17a). Suunnitelmassa tulee kuvata ainakin:
• Palveluntuottajan ympäristöasioidenhallinta
• Urakka-alueen erikoispiirteet ja ympäristöriskit
• Ympäristön suojaaminen ylläpitotehtävien (hoito- ja kunnossapito) vaikutuksilta
• Melun ja pölyn hallinta
• Kemikaalit ja kasvinsuojelu
• Vieraslajien käsittely
• Päästötön työmaa käytännöt
• Jätteet ja niiden käsittely
• Työntekijöiden perehdyttäminen ympäristöasioihin Ympäristönsuojeluun liittyviä asioita käsitellään työmaakokouksissa.
Ympäristöraportointi (tehdään liitteen 4.17b mukaisesti)
‒ Liitteessä mainitut raportointivelvoitteet koskevat tuottajan lisäksi myös aliurakointia, niin että tilaaja saa kokonaiskuvan tilaamasta työstään. Tietojen kerääminen liittyy vuosiraportointiin ja kunnossapidon toiminnan kehittämiseen.
‒ Ympäristöraportoinnissa kirjataan Excel-lomakkeeseen (tiedot vuoden päätteeksi) tai samassa yhteydessä kun Stara raportoi kaupungille. Kaupungille raportoidaan seuraavat määrät:
▪ Polttoaineen laatu ja määrät
▪ Suolan, suolaliuoksen ja hiekoitussepelin määrät
▪ Kasvintorjunta-aineiden määrät tai vaihtoehtoiset tavat ja niiden määrät
▪ Kemikaalien käyttömäärät
▪ Kalusto ja niiden pääasiallinen käyttökohde
‒ Tuottajan toteutuneen polttoaineen kulutuksen tiedot sisällytetään kunnossapidon kokonaispäästöjen raportointiin osana kaupunkiympäristön toimialan tilaamaan työn ympäristöraportointia. Raportointi muoto muotoillaan yhdessä em. tilaajan kokoon kutsumassa tilaisuudessa.
‒ Uuden jätelain mukaan jätemäärien ylittäessä 100 t/a tai sen ollessa vaarallista jätettä, on siitä pidettävä kirjaa.
Kirjanpitovelvollisuus koskee myös jätteen kerääjää ja kuljettajaa. Tuottajan on toimitettava tilaajalle tiedot toteutuneista jätemääristä jakeittain vuoden lopussa tilaajan ja tuottajan yhdessä muotoilemalla tavalla. Tietojen kerääminen liittyy kaupunkiympäristön toimialan vuosiraportointiin.
‒ Ylläpitotöissä syntyvät jätelajit tulee luetella ympäristöraportointipohjan mukaisesti.
▪ kasvijäte (ei omat kompostit)
▪ vieraskasvijäte *xxx xxxxxxx
▪ puujäte
▪ vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte)
▪ energiajäte
▪ muovijäte
▪ pahvi
▪ sekajäte
▪ katujen puhdistusjäte
▪ muut jätteet
‒ Syväsäiliöiden osalta seuraavasti:
▪ sekajäte
▪ koirapuistojäte
3.11 Katujen ja puistoraittien tarkastukset
Palveluntuottaja on velvollinen suorittamaan katualueiden ja puistoraittien järjestelmällistä tarkastusta tarkoituksenmukaisesti huomioiden alueella suoritettavat muut hoito- ja kunnossapitotyöt sekä alueen erityispiirteet, kuten
• kunnossapitoluokitus
• käyttäjämäärät ja käyttötarkoitus
• alueen sijainti ja ympäristöolosuhteet
• havaittu vikaantumisherkkyys ja huoltotarve.
Tarkastuksessa arvioidaan silmämääräisesti kadun tai puistoraitin liikennöitävyyttä ja turvallisuutta. Havaitut puutteet kirjataan ja niiden korjaus aikataulutetaan tuotekorteissa esitettyjen laatuvaatimusten mukaisesti.
Tarkastettu kohde (reitti tai alue ja tarkastusajankohta) dokumentoidaan tarkoitukseen sopivan järjestelmän (esim. Mobilenote, PPCT) avulla. Tieto tulee olla sellaisessa muodossa, että sitä voidaan käyttää apuna laadunvarmistuksessa, vahingonkorvauskäsittelyssä ja viranomaistehtävissä.
3.12 Tonteilta kaduille tuleva kasvillisuus
Tonteilta kaduille, jalkakäytäville ja puistoraiteille tulevien oksien ja muun kasvillisuuden haitta-asteen arviointi ja toimenpidekehotusten antaminen kuuluvat sopimukseen. Urakoitsijan hoitaa nämä mikäli tontinomistajat eivät suorita pyydettyjä leikkuita, toimintaohje ja kehoituslomake (liite 4.3 a-b). Ohjeistusta päivitetään sopimuskauden aikana.
4 Yhteiset toimitukset ja yhteistoimintaa koskevat vaatimukset
4.1 Työmaakierrokset ja katselmukset
Sopimuskauden aikana pidetään riittävä määrä työmaakierroksia, joitta pidetään yleensä kerran kuukaudessa, paitsi Viheralueiden erityiskohteissa talvikaudella harvemmin. Työmaakierroksilla tarkastetaan silmämääräisesti alueiden kunto ja töiden tilanne. Kierroksella todetaan työohjelmaan ja laatuvaatimuksiin liittyvät poikkeamat tai poikkeamat edelliseen katselmukseen verrattuna.
Työmaakierroksista laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirja voi olla osa työmaakokouspöytäkirjaa.
Sopimuskauden aikana pidetään talvikauden (1.11. – 30.04.) alkaessa ja päättyessä katselmukset, joissa todetaan katurakenteiden kunto ja selvitetään työsuorituksista aiheutuneet vauriot. Lisäksi tarvittaessa pidetään muita urakkaan liittyviä katselmuksia. Katselmuksista tehdään erilliset pöytäkirjat.
4.2 Työmaakokoukset
Työmaakokouksia järjestetään keskimäärin kerran kuukaudessa.
Työmaakokouksista laaditaan pöytäkirjat, jotka allekirjoittavat tilaajan ja urakoitsijan edustajat.
Tilaaja tai urakoitsija kutsuu työmaakokoukset koolle. Työmaakokouksiin osallistuu vähintään urakoitsijan vastaavat työnjohtajat ja muu työnjohto soveltuvin osin sekä aluekohtaiset vastuu tilaajat ja valvojat.
Kokouksissa tilaajan edustaja toimii puheenjohtajana ja pöytäkirjanpitäjänä. Työmaakokouksissa käsitellään seuraavat asiat:
• työmaakierros
• urakoitsijan raportoima toteutunut laatutaso ja tilaajan/urakoitsijan valvonnassa havaitsemat poikkeamat
• sanktiot
• ongelmat, vahingot ja vauriot
• toiminnallisille välineille tehdyt korjaukset – tilannekuvaus
• taloudellinen tilanne
• määräsidonnaiset ja lisätyöt
• ympäristösuunnitelman mukaiset toimenpiteet
• työturvallisuuteen liittyvät asiat
• aliurakoitsijat
• työvoiman ja kaluston määrä
• asukaspalautteiden määrät ja käsittelyajat
• varastossa olevien kalusteiden ja varusteiden tilanne
Alueellisten työmaakokousten lisäksi järjestetään kokoava sopimusasioihin keskittyvä työmaakokous tilaajan kutsumana vähintään kerran vuodessa. Kokouksiin osallistuvat sopimuksessa mainitut tilaajat. Teknisisistä asioista vastaava henkilö toimii kokouksen puheenjohtajana ja koollekutsujana.
Tilaaja – tuottaja kokoukset
Tilaaja-tuottaja kokouksia pidetään vähintään kerran vuodessa tilaajan koollekutsumana. Kokouksen puheenjohtajana ja sihteerinä toimii tilaaja. Urakoitsijan edustajina kokouksiin osallistuvat hoidon ja kunnossapidon tuotantopäälliköt.
4.3 Työmaapäiväkirja
Työmaapäiväkirjasta tulee pystyä luotettavasti selvittämään tuottajan työsuoritukset jälkeenpäin mahdollisten korvauskäsittelyiden takia. Tuottaja arkistoi päiväkirjat ja ne ovat tilaajan käytettävissä tarvittaessa.
Työmaapäiväkirjan allekirjoittaa palvelun tuottajan vastuullinen työnjohtaja. Työmaapäiväkirjaa ei allekirjoiteta tilaajan puolesta.
Katu- ja puistoalueiden ylläpidossa edellytettävä työmaapäiväkirjanpito on kuvattu rakennettujen alueiden tuotekorteissa (päivitys 2016).
4.4 Raporttien ja suunnitelmien aikataulut
Tilaaja ja Palveluntuottaja pitävät sopimuskatselmuksen ja allekirjoittavat urakkasopimuksen.
Palveluntuottajan tulee raportoida tilaajalle säännöllisesti ainakin seuraavat asiat:
Xxxxxx urakka-aikana | milloin raportoidaan |
toiminta- ja laatusuunnitelma | Ennen sopimuskatselmusta |
ympäristösuunnitelma | Ennen sopimuskatselmusta |
turvallisuussuunnitelma Palveluntuottaja tekee tilaajan turvallisuusasiakirjaan, turvallisuussääntöihin ja menettelyohjeisiin sekä kuluttajapalvelujen turvallisuusasiakirjaan (leikki-, skeitti- ja lähiliikuntapaikat) perustuen urakkaa koskevan turvallisuussuunnitelman ja perehdyttää koko urakan parissa työskentelevän henkilöstönsä turvallisuusasioihin. | Ennen sopimuskatselmusta |
Kerran vuodessa | |
kasvillisuuden hoidon suunnitelma | sisällytetään toiminta- ja laatu- suunnitelmaan ja tarkistetaan työ- maakokouksissa 30.4. mennessä |
raportti kasvisuojeluaineiden käytöstä | 30.10 mennessä. |
puhtaanapitosuunnitelma | sisällytetään toiminta- ja laatusuunnitelmaan ja tarkistetaan työmaakokouksissa 30.4. mennessä |
talvihoitosuunnitelma (liitteenä liukkaudentorjuntaa suorittavan kaluston kalibrointipöytäkirjat) | sisällytetään toiminta- ja laatusuunnitelmaan ja tarkistetaan työmaakokouksissa 30.9. mennessä |
- vastaanotettujen lumikuormien lukumäärän raportointi. | talvikautena kuukausittain ja |
- lumenvastaanottopaikkojen ja hiekkasiilojen investointitarpeiden listaaminen - lumenvastaanottopaikoille kohdistuneet kustannukset ja tulot | yhteenveto viimeistään 30.4. 30.5. mennessä 30.11 mennessä väliselvitys 30.5. menessä |
ympäristöraportti | 31.12. mennessä |
Puolivuosittain | |
Tietoturvaraportit | 20.6. ja 20.12. mennessä |
Raportointi kehittämishankkeista eritellen hankkeittain, tunneittain sekä henkilöittäin | 31.5. ja 30.11. mennessä |
6 kertaa vuodessa | |
Leikkivälineiden, ulkokuntoilupaikkojen ja skeittipaikkojen tarkastukset: raporit aikaväleiltä 28.2, 15.4, 15.5, 31.7, 30.9 ja 30.11. Standardit muuttuvat tarkastusten suhteen – toiminnallisten tarkastusten suhteen tulee noudattaa aina voimassa olevaa ohjeistusta. | |
Työmaakokouksittain | viikkoa ennen työmaakokousta |
Raportoidaan seuraavat asiat: - työmaatilanne kokousvälillä - palveluntuottajan raportoima toteutunut laatutaso sekä urakoitsijan ja tilaajan valvonnassa havaitsemat poikkeamat - tietoturvapoikkeamat - ongelmat, vahingot ja vauriot - toiminnallisille välineille tehdyt korjaukset ja tilannekuvaus - määräsidonnaiset ja lisätyöt - ympäristösuunnitelman mukaiset toimenpiteet - työturvallisuuteen liittyvät asiat, työtapaturmien määrä - työturvamittausten ja -kierrosten tulokset - aliurakoitsijat - työvoiman ja kaluston määrä - kuljetettu lumimäärä - suola-, suolaliuos- ja sepelimäärät - katupölyn torjuntaan käytetty suolaliuos, levityskerrat ja työmäärät - varastossa olevien kalusteiden ja varusteiden tilanne - toiminnallisten välineiden tehdyt korjaukset – tilanne kuvaus - työmaakatselmuksen pöytäkirja - tonteilta tulevan häiritsevän kasvillisuuden poistotyön raportointi | |
Tarvittaessa | |
poikkeamaraportit laadunalituksista | |
Ilmoitus talvihoitötöiden aloittamisesta/lähdöistä (linjahiekoitus, -suolaus, auraus, lumenajo) | Valvojille talvikauden aikana sovitusti, kun töitä aloitetaan tekemään. |
Koottu listaus katupäivystyksen tekemistä suoritteista vuoden aikana (lyhyt kuvaus tehdyistä toimenpiteistä, kohteista ja määrästä). | Kuvataan katupäivystyksen tekemät työt vuoden aikana. Toimitetaan |
vastuutilaajille sovitusti. |