TULOSSOPIMUSASIAKIRJA
TULOSSOPIMUSASIAKIRJA
5.10.2020
Oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen tulossopimus 2021-2024
Oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2021–2024 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.
Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle Rikosseuraa- muslaitoksen puolivuotisraportissa ja toimintakertomuksessa.
Tulosneuvottelu käytiin 5.10.2020 Helsingissä.
Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI
Postiosoite
PL 25
00023 VALTIONEUVOSTO
Puhelin
02951 6001
Faksi
09 1606 7730
Sähköpostiosoite
SISÄLLYSLUETTELO
Oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen tulossopimus 2021-2024 1
1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 7
2. Tulostavoitteet vuosille 2021–2024 17
2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 17
2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 20
3. Vuosien 2021–2024 voimavarat 29
LIITTEET
Liite 1 Yhteiset tunnusluvut
1 Strateginen kehys
1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet
Strategiset tavoitteet muodostuvat hallitusohjelman koko valtiokonsernille sekä oikeusministeriön hallinnonalalle asettamista tavoitteista. Tavoitteisiin vaikuttavat myös oikeusministeriön ja viraston omat strategiat.
Viraston kannalta keskeisimmät hallitusohjelman tavoitteet:
”Kriminaalipolitiikka tähtää kokonais- ja uusintarikollisuuden vähentämiseen, vai- kuttavan kuntouttavan toiminnan vahvistamiseen sekä rikosseuraamusviran- omaisten ja muiden sektoreiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Kohdennetaan väkivallan vastaista työtä väkivaltataipumuksia itsessään tunnistavalle, kaikki su- kupuolet huomioiden.” (HO 2019)
”Rikollisuutta ja rikosten uusimista ehkäistään monipuolisin keinoin. Poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten tai ulosoton kohtaamat henkilöt ohjataan myös muiden tarvitsemiensa palveluiden piiriin, kuten ulosotosta talous- ja velkaneuvontaan, poliisilta päihdehuoltoon tai väkivallan katkaisuohjelmaan, vankilasta ja yhdys- kuntaseuraamuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä rikollisuutta ehkäiseviin kuntoutusohjelmiin.” (HO 2019)
”Radikalisaatiota ehkäistään viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä sekä tuke- malla järjestöjen toimintaa” (HO 2019)
”Kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itse- hallinnollisille alueille” (HO 2019)
”Poistetaan asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa” (HO 2019)
”Päivitetään päihdestrategia ehkäisevän työn edistämiseksi sekä päihdepalvelu- jen kokonaisuuden yhteensovittamiseksi. Jatketaan määrätietoista työtä tupa- koinnin ja alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseksi. Huumehoidon tehok- kuutta parannetaan ja käytön haittoja vähennetään” (HO 2019)
”Laaditaan aiempaa valmistelua hyödyntäen mielenterveysstrategia, joka näkee mielenterveyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilais- ten osaamista. Samalla uudistetaan mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö” (HO 2019)
”Työllisyysaste nostetaan 75%:in. Toteutetaan osatyökykyisille suunnattu työky- kyohjelma, erityisen tuen tarpeessa olevien pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan, vahvistetaan mielenterveyspalvelui- den saatavuutta.” (HO 2019)
”Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaven- tuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy. Varmistetaan, että jokainen perus- koulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen: Korotetaan oppivelvolli- suusikä 18 ikävuoteen. ” ”Varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet yksilöllisillä oppimispoluilla, positiivisen diskriminaation rahoituksella, joustavammalla ope- tuksella ja riittävällä tuella.” (HO 2019)
• Rikosseuraamuslaitos osallistuu hallitusohjelmahankkeisiin tavoitteena vähentää rangaistusta suorittavien uusintarikolli- suutta ja varmistaa rikosseuraamusasiakkaiden tuen ja palve- luiden yhteensovittaminen yhteiskunnan normaalipalveluihin ja palvelujatkumot.
”Arvioidaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapautumisen edellytyksiä perus- teellisesti.” (HO 2019)
• Rikosseuraamuslaitos huolehtii yhteiskunnan turvallisuudesta suunnitelmallisella ja asteittaisella vapauttamisella.
”Digitalisaation ja sähköisten palvelujen edistäminen” (HO 2019)
• Rikosseuraamuslaitoksen sähköisen asioinnin ja digipalvelui- den kehittäminen.
”Laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma” (HO 2019)
• Henkilöstön koulutus naisiin kohdistuvan väkivallan tunnista- misesta ja puuttumisesta sekä naiserityisestä työstä.
Alla olevassa taulukossa esitetään Rikosseuraamuslaitoksen visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2024.
Visio Rise on yhtenäinen, yhdenmukainen ja osaava. Valmennamme rikoksettomaan elämään – turvallisesti kohti avoimempaa täytäntöönpanoa. |
Perustehtävä Rikosseuraamuslaitos vastaa tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä yhdyskuntaseu- raamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta. |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 1. Valmennamme asiakkaita rikoksettomaan elämäntapaan. 2. Huolehdimme turvallisuudesta rangaistusten täytäntöönpanossa ja edistämme yhteiskunnan turvallisuutta. 3. Toiminnassamme toteutuu oikeusturva ja yhdenvertainen kohtelu. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 4. Verkostoidumme ja integroidumme yhteiskunnan palveluihin. 5. Toiminta- ja asiakasprosessit ovat sujuvia, tietojärjestelmät edistävät tuloksel- lisuutta. 6. Toimipaikkaverkosto ja organisaatiorakenne edesauttavat tavoitteiden saavut- tamista. Henkilöstötavoitteet 7. Uudistamme johtamista ja tuemme henkilöstöä osaamisen kehittämisessä. 8. Parannamme henkilöstön työhyvinvointia ja Risen työnantajamielikuvaa. 9. Teemme tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista lähityötä. Taloutta koskevat tavoitteet 10. Kohdennamme resurssit strategiaa edistävään toimintaan. 11. Toimintamme on taloudellista ja tuottavaa. |
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)
Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan hillinnyt rangaistusten täytäntöönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: ylei- nen rikollisuuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä ta- pahtuvat muutokset sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta.
Tutkimusten mukaan rikosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuu- kausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumoiden onnistumisella on suuri merkitys uusinta- rikollisuuteen. Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski- iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyessä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suh- teellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin).
Rikollisuustilanteen ja vankiluvun kehityksen osalta koronatilanne vaikeuttaa arviointia. Rikoslakirikosten määrä on alkuvuoden 2020 aikana noussut samalla kun tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan1. Rikosseuraamuslaitoksen asiakas- määrään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta on ristikkäisiä muutoksia. Seksuaaliri- kokset ovat vähentyneet. Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden seksuaalirikostapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Vaka- vimpia väkivaltarikoksia, tappo, murha ja surma sekä näiden yrityksiä oli selkeästi enem- män kuin edellisinä vuosina samassa vaiheessa. Törkeitä pahoinpitelyjä oli myös aiem- paa enemmän. Rattijuopumusten kokonaismäärä kasvoi edelleen ja myös törkeät ratti- juopumukset lisääntyivät. Merkittävää on huumausaineiden käyttöön liittyvien rattijuopu- musten määrän ja osuuden kasvu, se ylitti jo alkoholipohjaisten rattijuopumusten määrän
1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.9.2020]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx
perusmuotoisissa rattijuopumuksissa. Huumausaineiden käytöstä seuranneita rattijuopu- muksia tuomitaan harvoin törkeänä. Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voi- makkaita nopeita muutoksia.
Koronapoikkeustilan ajan rajoitettiin lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muutonran- gaistusten täytäntöönpanon aloittamista. Laki sakon muuntorangaistuksen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon väliaikaisesta rajoittamisesta (194/2020) astui voimaan 10.4.2020 ja oli voimassa 16.6.2020 saakka. Vuoden 2020 keskimääräinen van- kiluku tulee jäämään runsaaseen 2800:aan, noin 150-200 alle ennakoidun keskivankilu- vun. Vankilaan tulleiden määrä tullee jäämään noin 700 vankia, noin 15 %, ennakoitua pienemmäksi. Pidemmällä aikavälillä rikosseuraamusasiakkaiden määrän ennakoidaan kasvavan. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle. Yhdyskuntaseuraamusten käytön laajentamista tullaan arvioimaan oikeusministeriössä osana täytäntöönpanolain- säädännön kokonaistarkastelua.
Tutkintavankien määrän lasku on v. 2020 pienempi kuin muissa vankiryhmissä. Vuonna 2019 vankiloissa oli päivittäin keskimäärin 92 tutkintavankia (17 %) enemmän kuin edelli- senä vuonna. Tähän vaikutti vuoden 2019 alusta lukien voimaan tullut tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus, jonka mukaisesti tutkintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennettiin enintään seitsemään vuorokauteen vangitsemisen jälkeen. Tutkinta- vankien varhaisempi siirto vankiloihin on aiheuttanut Rikosseuraamuslaitokselle lisäkus- tannuksia mm. tutkintavankien erillään pitämisen ja lisääntyneiden kuljetusten (käräjille, kuulusteluihin ja terveydenhuoltoon) vuoksi. Lähivuosina tutkintavankien määrä kasvanee edelleen maltillisesti. Tutkintavankeuksien vaihtoehtojen käyttö ei ole noussut merkittä- väksi, tutkinta-arestia ei ole käytetty vielä kertaakaan.
Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäinen määrä on nousemassa hiukan, mutta täy- täntöönpantavaksi tulleiden yhdyskuntaseuraamusten määrä on edelleen laskussa. Koro- nan takia täytäntöönpanoja on lykätty ja keskeytetty merkittävissä määrin, tältä osin ti- lanne on kuitenkin normalisoitumassa. Aikuisten (21 v. täyttäneet) ehdolliseen vankeus- rangaistukseen tuomittujen valvontaa ei ole käytetty vielä juurikaan.
Oikeusministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle Rikosseuraamuslai- toksen ja poliisin yhteistyön järjestämistä sekä vankeusaikaisen rikollisuuden estämistä ja laitosturvallisuuden ylläpitämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 6/2020 vp). Tavoit- teena on parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa viranomaisyhteistyöllä rikosten estämiseen, vankilaturvallisuuteen sekä yhteiskunnan turvallisuuteen. Lakimuutokset koskisivat van- keuslain ja tutkintavankeuslain toimivaltasäännöksiä sekä henkilötietojen käsittelystä Ri- kosseuraamuslaissa annetun lain turvallisuustietorekisterin tietosisältöä koskevaa pykä- lää. Muutosten tarkoituksena on täsmentää toimivaltuuksia ja turvallisuustietorekisterin tietosisältöä koskevat säännökset vastaamaan Rikosseuraamuslaitokselle laissa asetet- tuja tehtäviä ja siten edesauttaa viranomaisten välistä yhteistyötä. Rikosseuraamuslaitok- sen tiedon luovuttamista koskevia säännöksiä esitetään muutettavaksi siten, että poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten toimivaltuuksien mukaisten tehtävien asianmukainen suorittaminen turvataan. Rikosseuraamuslaitokselle annettaisiin salassapitovelvollisuu- den estämättä oma-aloitteinen oikeus ilmoittaa Poliisille, Tullille ja Rajavartiolaitokselle ne tiedot, jotka sillä on voimassa olevan lain perusteella oikeus luovuttaa näille viranomai- sille pyynnöstä. Viranomaisyhteistyön tulee perustua kattavaan ja täsmälliseen säänte- lyyn. Tämän vuoksi Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen (PTR) yhteistoiminnasta annet- tua lakia esitetään muutettavaksi siten, että Rikosseuraamuslaitos voi osallistua PTR-yk- sikön toimintaan. Ehdotetut lait on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
Oikeusministeriössä on valmisteilla lakimuutokset, jotka liittyvät Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämis- ja tietojärjestelmähankkeeseen (ns. Roti-hanke, lausuntopyyntö
luonnoksesta hallituksen esitykseksi VN/14603/2019-OM-2). Hankkeessa kehitetään Ri- kosseuraamuslaitoksen toimintaa ja samalla luodaan uusi tietojärjestelmä, joka yhdistää nykyisen vankitietojärjestelmän ja yhdyskuntaseuraamusten Tyyne-järjestelmän ja tukee paremmin toimintaa. Uusi tietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön toukokuussa 2021. Henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettaisiin kokonaan uusi laki, jotta Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereitä koskevia säännökset vastaisivat uutta tietojärjestelmää ja Euroopan unionin tietosuojasäännöksiä. Lisäksi vankeuslakiin ja eräi- siin muihin seuraamusten täytäntöönpanosta annettuihin lakeihin tulisi useita muutoksia seuraamusjärjestelmää koskevien menettelysäännösten uudistamiseksi ja yhtenäistä- miseksi. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää menettelytapoja seuraamusten täy- täntöönpanossa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2021.
Oikeusministeriössä on valmisteilla vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koske- vien säännösten muuttaminen (lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi VN/12368/2020). Tupakointi suljetuissa vankiloissa ehdotetaan kiellettäväksi kokonaan. Avolaitoksissa tupakointi sallittaisiin edelleen tarkoitukseen varatuissa ulkotiloissa. Sa- malla kiellettäisiin suljetussa vankilassa tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden, tupakointi- välineiden ja sytytysvälineiden hallussapito. Tavoitteena on estää vankien tupakoinnista tupakoimattomille vangeille ja Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnalle aiheutuvat ter- veyshaitat. Tupakointirajoitusten avulla pyritään edistämään myös tupakoivien vankien terveyttä ja tukemaan tupakoinnin lopettamista vankeusaikana. Tavoitteena on myös var- mistaa, ettei tupakoinnista aiheudu haittaa vankilan toiminnoille taikka vaaraa järjestyk- selle ja turvallisuudelle, koska tupakoinnin osittainen rajoittaminen voi lisätä vankien tupa- kointia salaa selleissään, mistä aiheutuu runsaasti järjestyshäiriöitä, omaisuusvahinkoja ja paloturvallisuusriskejä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021.
Tutkintavankien sijoittamista ja vanginkuljetusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Ri- kosseuraamuslaitos ja Poliisihallitus ovat asettaneet yhteisen työryhmän, joka valmiste- lee tutkintavankien vankiloihin sijoittamista ja vanginkuljetuksen uudistamista. Työryhmän toimikausi on 16.3.2020 - 31.12.2023. Lisäksi oikeusministeriö on 14.1.2020 asettanut ohjausryhmän tukemaan tätä uudistustyötä. Tavoitteena on, että vuodesta 2025 alkaen tutkintavankeja säilytetään pääsääntöisesti vankiloissa eikä enää poliisien säilytystiloissa. Tavoitteena on myös kehittää viranomaisten välistä työnjakoa vanginkuljetuksessa.
Oikeusministeriössä on valmisteilla seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus (Lau- suntopyyntö seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta koskevasta työryhmä- mietinnöstä VN/1984/2019). Keskeinen tavoite olisi muuttaa seksuaalirikokset suostu- muksen puutteeseen perustuviksi. Lisäksi lapsiin ja aikuisiin kohdistuneet teot arvioitaisiin rikoslaissa osittain eri lähtökohdista, joissa otetaan huomioon tekojen erityispiirteet. Mie- tinnössä ehdotetut uudet rikostunnusmerkistöt merkitsisivät seksuaalirikoksina rangaista- vien tekojen alan laajenemista. Myös seksuaalirikoksista säädetyt rangaistukset ankaroi- tuisivat. Rangaistusasteikkojen ankaroittamisen ja arvioidun rikostapausten määrän kas- vun myötä myös vankiluvun arvioidaan kasvavan. Uudistuksen vaikutuksia vankimäärän ja kustannusten nousuun arvioidaan jatkovalmistelun yhteydessä.
Oikeusministeriössä valmistellaan tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia koskien tartunta- tautien torjumista seuraamusten täytäntöönpanossa. Asian valmistelua varten on ase- tettu/asetetaan työryhmä, jonka toimikausi päättyy 30.11.2020. Tämän jälkeen tarkoituk- sena on antaa asiaa koskeva hallituksen esitys eduskunnalle varhain kevätkaudella 2021, jolloin lait voisivat tulla voimaan saman kevään aikana.
Oikeusministeriössä on käynnistetty hallitusohjelmaan perustuen työryhmä arvioimaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapauttamisen edellytyksiä. Työryhmän toimikausi
päättyy helmikuussa 2022, minkä jälkeen eduskuntaan on tarkoitus viedä asiaa koskeva hallituksen esitys kuluvan hallituskauden aikana.
Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu paljolti lainsäädännön ja rangaistuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamus- asiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Seuraavien noin kahden vuoden ajan vanki- ja asiakasmääriin vaikuttaa lisäksi koronaepidemian takia tehtyjen täytäntöön- panon aloittamiseen liittyvien poikkeustoimien vaikutusten sekä tuomioistuinlaitoksen jo- nojen purku. Toimitilaverkostoselvityksen yhteydessä laaditun rangaistuskäytännön lie- vään kiristymiseen pohjautuvan skenaarion mukaan vankiluku nousisi noin 3 500:aan vuonna 2035. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä noussee vastaavasti, tätä ei kui- tenkaan arvioitu verkostoselvityksen yhteydessä vastaavalla laskennallisella tarkkuudella. Skenaariossa huomioitiin viime aikoina tehdyt ja vireillä olevat lakimuutokset, maltillinen linjan kiristyminen sekä väestömuutokset. Hallitusohjelman mukainen poliisien määrän lisääminen tullee osaltaan lisäämään rikosseuraamusasiakkaiden määrää.
Turvallisuus on edelleen hyvällä tasolla. Järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttaminen muuhun vankiyhteisöön on jatkunut. Vuonna 2019 toteutetun laatumittauksen perusteella henkilöstön kokemus turvallisuudesta oli heikentynyt verrattuna edelliseen v. 2016 teh- tyyn mittaukseen. Vankien kokemus turvallisuudesta oli muuttunut saman suuntaisesti.
Henkilökuntaan kohdistuva painostus, väkivallan uhka ja pahoinpitelyt heikentävät henki- löstön työturvallisuutta, ja niiden estämiseen panostetaan riittävällä tavalla.
Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroopan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Hallitusohjelman mukaisesti Rikosseuraamuslaitoksen toimitilaverkostoa kehitetään ny- kyiset toimipaikat säilyttäen. Nykyinen toimitilaverkosto on laaja, ja tilat ovat osittain huo- nossa kunnossa. Kaikki tilat eivät rakenteeltaan ja sijainniltaan mahdollista parhaalla mahdollisella tavalla strategisesti tärkeitä toiminnallisia tavoitteita ja synergiaetuja alueen muiden toimijoiden kanssa. Rikosseuraamuslaitos laatia toimitilaverkoston pitkäntähtäi- men kehityssuunnitelman, joka ulottuu yli hallituskausien.
Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti Etelä-Suomeen. Kehyspäätöksen mukaisesti Vantaan vankilan yhteyteen on tutkinnan turvaamiseksi päätetty rakentaa lisää tutkinta- vankipaikkoja. Hämeenlinnan naisvankila, Keravan avovankila ja Jyväskylän yhdyskunta- seuraamustoimisto/avovankila valmistuivat v. 2020. Käynnissä on Vaalan ja Oulun suljet- tujen vankiloiden hankkeet.
Rikosseuraamuslaitos laati kevään 2020 aikana ehdotuksen uudeksi organisaatioraken- teeksi oikeusministeriön asettaman tulostavoitteen mukaisesti (Rise 2.0 -hanke). Organi- saatiorakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamisen keskeisimpiä tavoitteita on, että Rise olisi jatkossa nykyistä yhtenäisempi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka strategi- nen toimeenpanokyky on parantunut. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä yhdenmu- kaisuutta, erityisesti asiakkaita koskevien ratkaisujen ja seuraamusten sisältöjen osalta. Lisäksi tavoitteena on, että Risen kyky järjestää toiminnot verkostoituneesti osana yhteis- kunnan palvelujärjestelmää paranee.
Risen uusi organisaatiomalli tulee koostumaan neljästä valtakunnallisesta monipaikkai- sesti toimivasta vastuualueesta ja 11 rikosseuraamuskeskuksesta. Risen uudistettu orga- nisaatiorakenne, johtaminen ja ohjausjärjestelmä tukevat nykyistä paremmin ydintoimin- nan järjestämistä, strategisten tavoitteisen saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Eri henkilöstöryhmien yhtenäistä arvopohjaa ja toimintakulttuuria kehittämällä edistetään toi- meenpanokykyä ja tavoitteiden mukaista toimintaa. Organisaation ja johtamisjärjestelmän
uudistaminen edistää yhdenmukaisten toimintatapojen ja asiakasprosessien käyttöönot- toa kaikissa yksiköissä, mikä parantaa rangaistusta suorittavien oikeusturvaa ja yhden- vertaista kohtelua.
Risen organisaatiorakenteen muuttamiseen liittyvä oikeusministeriön säädöshanke on käynnistynyt. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 alkaen. Vuosina 2022- 2023 arvioidaan ja uudistetaan rikosseuraamuskeskusten toimintaa ja johtamista.
Rotin käyttöönotto toukokuussa 2021 tuo mukanaan muutoksia toimintaa kuvaaviin mitta- reihin ja aiheuttaa katkoksen osaan käytössä olevista mittareista. Roti mahdollistaa en- tistä ajantasaisemman, kattavamman ja laadukkaamman toiminnan mittaamisen ja tilas- toinnin.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hallinnonaloilla käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja taloudellinen tilanne. Sosi- aali- ja terveyspalvelujen uudistamista jatketaan maakuntiin pohjautuvalla rakenneuudis- tuksella ja peruspalvelujen kehittämisellä, jota tehdään tulevaisuuden sote-keskusohjel- man avulla. Hallitusohjelmassa on useita hankkeita, joissa Rikosseuraamuslaitoksen tu- lee olla mukana edistämässä rangaistusta suorittavien pääsyä yhteiskunnan palveluihin ja vaikuttamassa uusintarikollisuutta vähentävien toimien kehittämistä.
Rikosseuraamuslaitoksen keskeisimmät riskit
Rikosseuraamuslaitoksen keskeisimmät riskit ovat seuraavat:
1. Roti: Vaikutuksiltaan merkittävä riski syntyy, jos Rotin käyttöönotto epäonnistuu tai viivästyy merkittävästi. Rotin käyttöönotto on suunniteltu tehtävän Big Bang- tyyppi- sesti, ja hanke on suunniteltu ajettavan alas heti käyttöönoton jälkeen. Mikäli käyt- töönotossa ilmenee ongelmia tai se epäonnistuu teknisesti, toiminnallisesti taikka
muusta odottamattomasta syystä, koskettaa se välittömästi suurta käyttäjämäärää. Riskinä on viraston toiminnan huomattava vaikeutuminen tietojärjestelmien toimimat- tomuuden vuoksi. Lisäksi voidaan joutua tukeutumaan vanhoihin järjestelmiin toimin- nan ylläpitämiseksi. Käyttöönoton epäonnistuminen tai viivästyminen uhkaisi myös nostaa Rotin jatkokehitys- ja ylläpitokustannuksia. Riskienhallinnallisena toimena Ro- tilla on oma hanketasoinen riskirekisteri ja hankkeen toteutumisen edistymistä seura- taan vastuuhenkilöiden toimesta. Käyttöönoton yhteydessä ilmeneviin ongelmiin va- raudutaan laatimalla suunnitelma, jolla vanhojen järjestelmien käyttö pystytään palaut- tamaan mahdollisimman nopeasti ja viraston toiminnan vaikeutuminen kyetään estä- mään.
Arvio (1-5): Todennäköisyys 2 (Vähäinen), Seuraus 5 (Kriittinen).
2. Rise 2.0: Vaikutuksiltaan merkittäväksi riskiksi arvioidaan myös se, ettei Rise 2.0 or- ganisaatiouudistusta pystytä toteuttamaan suunnitellusti. Organisaatiomuutoksen läpi- viennin epäonnistumisen riskinä on se, että toiminta jatkuu vanhan organisaatiomallin mukaisena, mutta henkilöstön motivaatio ja sitoutuminen strategiaan heikkenee, epä- varmuus kasvaa ja työnantajakuva kärsii. Koko organisaation laajuisessa uudistuk- sessa yhdenmukaisen läpiviennin merkitys kasvaa. Riskienhallinnallisina toimina ko- rostuvat johtajien ja henkilökunnan motivointi muutoksen läpiviennissä, organisaation sisäisten ristiriitojen tunnistaminen ja johdonmukainen pyrkiminen kohti yhteisiä tavoit- teita.
Arvio (1-5): Todennäköisyys 2 (Vähäinen), Seuraus 3 (Kohtalainen).
3. Henkilöstö / Resurssit: Keskeiseksi riskiksi arvioidaan lisäksi toiminnan laajuuteen nähden riittämättömät taloudelliset voimavarat ja henkilöstöresurssit. Rikosseuraa- musalueilla ja asiakasrajapinnassa toimintaan vaikuttavat erityisesti muutoksessa ole-
vien toimitilavaatimusten investointitarpeet, joita ei voida nykyisillä resursseilla toteut- taa täysimääräisinä. Henkilöstön saatavuudessa on alueellisia eroja, ja työnkuvan ke- hittyminen mm. lähityön käyttöönoton myötä vaatii panostuksia myös olemassa ole- van henkilöstön osaamisen varmistamiseksi. Riskienhallinnallisina toimina yksiköissä on priorisoitu kriittisimpien toimien toteutusta toiminnan tason ylläpitämiseksi. Niu- kassa taloudellisessa tilanteessa henkilöstön palkkaukseen myönnettyä määrärahaa joudutaan kohdentamaan perustoiminnan ylläpitämiseen, jolloin osa viroista joudu- taan jättämään täyttämättä.
Arvio (1-5): Todennäköisyys 4 (Merkittävä), Seuraus 3 (Kohtalainen).
4. Korona: Koronapandemia voi pitkittyessään hankaloittaa Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa henkilökunnan, vankien ja asiakkaiden, sekä sidosryhmien näkökulmasta. Rise on toistaiseksi onnistunut estämään koronan leviämisen vankiloihin ja henkilö- kunnan keskuuteen. Mikäli tilanne kuitenkin tulevaisuudessa muuttuu olennaisesti huonommaksi, on Risen arvioitava uudelleen niitä keinoja, joilla laitoksen toiminta- edellytykset varmistetaan mahdollisimman tehokkaasti.
Arvio (1-5): Todennäköisyys 4 (Merkittävä), Seuraus 3 (Kohtalainen)
2. Tulostavoitteet vuosille 2021–2024
2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2021–2024 ovat:
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Valmennamme asiakkaita rikoksettomaan elämäntapaan.
• Huolehdimme turvallisuudesta rangaistusten täytäntöönpanossa ja edistämme yhteiskunnan turvallisuutta.
• Toiminnassamme toteutuu oikeusturva ja yhdenvertainen kohtelu.
Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:
• Tulostavoite 1: Valmennamme asiakkaita rikoksettomaan elämäntapaan.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
2021– 2024 | • Lisätään toimintaa, joka vähentää rangaistusta suorittavien uusintarikollisuutta. Kehitetään toimin- nan vaikuttavuuden arvioitavuutta. Toimenpiteinä mm. o Seksuaali- ja väkivaltarikoksiin syyllistynei- den vankien kuntouttavan toiminnan lisää- minen. | Uusiminen 3 v. ja 5 v. seuranta-ajalla % Seksuaali- ja väkival- tarikoksiin syyllisty- neiden vankien ohjel- matoimintaan osallis- tuminen, % |
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
o Vankien koulutukseen osallistumista lisä- tään. Vankien ja yhdyskuntaseuraamus- asiakkaiden toimintaohjelmiin osallistumista tuetaan. | % vangit, kokonaan toimintaan osallistu- mattomat | |
2024 | • Risen palvelut ja vankien sijoittelu vastaavat asiak- kaiden palvelutarpeita. | Roti: Ransun tavoit- teiden toteutuminen |
• Tulostavoite 2: Huolehdimme turvallisuudesta rangaistusten täytäntöönpanossa ja edistämme yhteiskunnan turvallisuutta.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
2021– 2024 | • Vähennetään vapautumisvaiheeseen liittyviä ris- kejä suunnitelmallisella vapauttamisella ja turvalli- sella siirtymisellä kohti avoimempaa täytäntöönpa- noa. • Täytäntöönpanon turvallisuutta parannetaan ja val- vontatyötä kehitetään. Toimenpiteinä mm. o Toteutetaan turvallisuuden ja valvontatyön ulkoisen arvioinnin perusteella suositeltavat kehittämistoimet, | Valvotun koevapau- den kautta vapautu- neet, % vapautu- neista vankeusvan- geista Suoraan suljetusta vapautuneiden % osuus vapautuneista |
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
o Kehitetään JR-rikollisuutta ehkäiseviä toi- menpiteitä, o Jatketaan väkivaltaisen radikalisoitumisen havainnoinnin ja ennaltaehkäisyn kehittä- mistä. | Vankeusvangeista avolaitoksissa keski- määrin päivässä, % Laitosturvallisuusin- deksi |
• Tulostavoite 3: Toiminnassamme toteutuu oikeusturva ja yhdenvertainen kohtelu.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikriteeri |
2021– 2024 | • Laillisuusvalvonta ja oikeudellinen oh- jaus paranee, tavoitteena rikosseuraa- musasiakkaiden oikeusturvan ja yhden- vertaisen kohtelun toteutuminen. Toi- menpiteinä mm. o vuosittaisen laillisuusvalvonta- suunnitelman toimeenpano, o asiakkaita koskevien menettely- tapojen yhdenmukaistaminen val- takunnallisiksi. | Toteutunut/ei Kanteluiden kokonaismäärä ja toimenpiteisiin johtaneiden kan- teluiden määrä sekä havainnot yksikköön tehdyn ensimmäisen valvontakäynnin jälkeisiltä val- vontakäynneiltä. Vuosittainen laillisuusvalvonta- suunnitelma raportoitu/ei |
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikriteeri |
Omavalvontajärjestelmän käyt- töönotto | ||
2021 | • Rikosseuraamuslaitos kehittää toimin- nan laadun auditointijärjestelmän. | Toteutunut/ei |
2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2021 – 2024 ovat:
Toiminnallinen tuloksellisuus
• Verkostoidumme ja integroidumme yhteiskunnan palveluihin.
• Toiminta- ja asiakasprosessit ovat sujuvia, tietojärjestelmät edistävät tulokselli- suutta.
• Toimipaikkaverkosto ja organisaatiorakenne edesauttavat tavoitteiden saavutta- mista.
Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat:
• Tulostavoite 4: Verkostoidumme ja integroidumme yhteiskunnan palveluihin.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
2021– 2024 | • Kehitetään verkostoyhteistyötä tavoitteena rikos- seuraamusasiakkaiden tuen ja palveluiden yhteen- sovittaminen yhteiskunnan palveluihin sekä moni- toimijaisen yhteistyön ja palvelujatkumoiden kehit- täminen. Toimenpiteenä mm. o Järjestetään toiminta valtakunnallisten si- dosryhmäyhteistyön linjausten mukaisesti. o Kehitetään asiakassuunnitelmayhteistyötä ja turvataan jatkumot viranomaisyhteistyön suositusten mukaisesti. o Lisätään lyhytaikais- ja sakkovankien sijoit- tamista ulkopuoliseen kuntoutukseen. | Linjaukset käy- tössä/ei Asiakassuunnitel- mayhteistyömalli laa- dittu/ei ja pilotoitu/ei % sakkovangeista si- joitettu ulkopuoliseen kuntoutukseen Toteutettu arviointi- tutkimus, missä arvi- oidaan jatkopolkuja ja vaikuttavuutta (v. 2023) |
• Tulostavoite 5: Toiminta- ja asiakasprosessit ovat sujuvia, tietojärjestelmät edistävät tuloksellisuutta.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Ar- viointikri- teeri |
2021 | • Roti otetaan käyttöön toukokuussa 2021. Rotin käyttöön- oton onnistuminen varmistetaan muutosjohtamisen avulla. • Ennakoidaan Rotin käyttöönoton riskit ja varaudutaan käyttöönoton yhteydessä ilmeneviin ongelmiin laatimalla suunnitelma. • Rotin jatkokehitys aloitetaan. • Rikosseuraamusasiakkaiden sähköistä asiointia ja digipal- veluita lisätään ja kehitetään kaikissa yksiköissä (v. 2021– 2024). • Esitutkintaviranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö on su- juvaa. Toimenpiteinä mm. selvitetään työnjako ja vastuut vangin kuljetuksessa. | Toteutunut/ei |
2022– 2024 | • Seurataan ja arvioidaan Roti-hankkeen tuottavuushyötyjä. | Toteutettu / ei |
• Tulostavoite 6: Toimipaikkaverkosto ja organisaatiorakenne edesauttavat tavoitteiden saavuttamista.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Ar- viointikri- teeri |
2021– 2024 | • Rikosseuraamuslaitos on nykyistä yhtenäisempi organi- saatio, jonka toimeenpanokyky paranee. Toimenpiteinä mm. o Toteutetaan organisaatiorakenteen (Rise 2.0) muutokset 1.1.2022 lukien. o Selvitetään ja toteutetaan rikosseuraamuskeskus- ten organisaation ja johtamisen uudistamisen tar- peet (v. 2022-2023). • Toimipaikkaverkostoa kehitetään toimintaa tukevien tilo- jen varmistamiseksi. | Toteutettu/ei |
2023 | • Risen toimitilaverkoston pitkäntähtäimen kehittämissuun- nitelma valmistuu. Suunnitelmassa huomioidaan kestävä kehitys ja hiilijalanjälki. | Valmistunut / ei |
2.3 Henkilöstö
Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2021–2024 ovat:
Henkilöstö
• Uudistamme johtamista ja tuemme henkilöstöä osaamisen kehittämisessä.
• Parannamme henkilöstön työhyvinvointia ja Risen työantajamielikuvaa.
• Teemme tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista lähityötä.
Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat:
• Tulostavoite 7: Uudistamme johtamista ja tuemme henkilöstöä osaamisen kehittämi- sessä.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
2021– 2024 | • Toteutetaan henkilökunnan rekrytointi- ja koulu- tusjärjestelmään tarvittavat muutokset v. 2020 tehdyn arvioinnin pohjalta. • Johtajat ja esimiehet osallistuvat suunnitelmalli- sesti johtamis- ja esimieskoulutukseen (v. 2021– 2024). Vuonna 2021 johtamis- ja esimieskoulu- tuksessa keskitytään muutosjohtamisen taitojen vahvistamiseen. | Toteutettu/ei Osaava: johtamiskou- lutuksen suorittanei- den johtajien osuus kaikista johtajista Koulutustasoindeksi Koulutuspäivät |
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
VMBaro |
• Tulostavoite 8: Parannamme henkilöstön työhyvinvointia ja Risen työantajamieliku- vaa.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
2021– 2024 | • Toimeenpannaan Risen työhyvinvoinnin kehittä- misohjelma. • Henkilökunnan työturvallisuutta parannetaan. Toi- menpiteenä kehitetään turvallisuutta parantavia menettelytapoja. o V. 2021 selvitetään henkilöstön yksintyös- kentelyyn liittyvät riskit. o Kehitetään keinoja puuttua henkilöstöön kohdistuvaan maalittamiseen. • Parannetaan Risealan tunnettuutta ja työnantaja- mielikuvaa. | Sairauspoissaolot pv/htv Työtapaturmat, lkm ja pv/htv VMBaro Uhka- ja vaaratilan- neilmoitusten lkm Työnantajamielikuva- tutkimus (v. 2022– 2023) |
• Tulostavoite 9: Teemme tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista lähityötä.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
2021– 2024 | • Toteutetaan lähityön kehittämistoimia. Toimenpi- teinä mm. jatketaan lähityön tavoitteita tukevaa virkarakenneuudistusta ja rikosseuraamusesi- miesten tehtäväkuvan kehittämistä. • Toteutetaan lähityön täydennyskoulutus nykyi- selle ja rekrytoitavalle henkilökunnalle. Koulutuk- sessa huomioidaan myös erilaisten asiakasryh- mien tarpeiden tunnistaminen. | Rikosseuraamusesi- miesten ja vastuuvir- kamiesten lkm Lähityön täydennys- koulutuksen käynei- den lkm Vastuuvirkamies-itse- opiskelumateriaalin suorittaneet, lkm Naiserityisyys rikos- seuraamusalalla kou- lutuksen käyneet, lkm |
2.4 Talous
Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2021–2024 ovat:
Talous
• Kohdennamme resurssit strategiaa edistävään toimintaan.
• Toimintamme on taloudellista ja tuottavaa.
Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat:
• Tulostavoite 10: Kohdennamme resurssit strategiaa edistävään toimintaan.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
2021 | • Kehitetään kanttiinitoiminnan järjestämismallia. • Kehitetään tiedolla johtamista mm. valmistautu- malla tietovaraston tietojen analysointi- ja rapor- tointisovelluksen (BI-sovellus) käyttöönottoon. | Arvio etenemisestä |
2022 | • Otetaan käyttöön BI-sovellus. | Otettu käyttöön / ei otettu |
• Tulostavoite 11: Toimintamme on taloudellista ja tuottavaa.
Vuosi | Välitavoitteet | Mittari / Arviointikri- teeri |
2021 | • Uudistetaan tuottavuuden ja vaikuttavuuden mitta- risto huomioiden Rotin käyttöönotto ja organisaa- tiomuutos. • Handi-palvelussa ostolaskujen automaatio on 50 % tasolla. • Kehitetään hiilijalanjäljen seurantaa hankinnoissa. | Toteutunut / ei |
2022 | • Uusittu mittaristo otetaan käyttöön 2022 alusta. | Otettu / ei otettu |
3. Vuosien 2021–2024 voimavarat
3.1 Henkilötyövuodet
Toteuma 2019 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | |
Henkilötyö- vuodet | 2 524 | 2 540 | 2 545 | 2 545 | 2 545 | 2 625 |
3.2 Määrärahat
Toteuma 2019 | Toteutuma- arvio 2020 | Tulossopimus 2021 | Kehys 2022 | Kehys 2023 | Kehys 2024 | |
Määrärahat (1000 €) | 227 196 | 206 199 | 229 297 | 235 929 | 232 576 | 247 826 |
Taulukossa vuosien 2022–2024 määrärahat ovat valtioneuvoston 16.4.2020 Jul- kisen talouden suunnitelman mukaiset. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat ta- lousarvioesitykset vuosittain.
4. Voimassaolo ja seuranta
Rikosseuraamuslaitos laatii puolivuosikatsauksen tilinpäätösennusteineen elokuussa 2021 ja toimintakertomuksen edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisesta helmi- kuussa 2022. Oikeusministeriö ohjeistaa raportointiaikataulusta erikseen. Puolivuosi- katsaukseen ja toimintakertomukseen liitetään arvio riskienhallinnan tilasta ja näköpii- rissä olevista riskeistä ja keinoista niiden torjumiseksi.
5. Allekirjoitukset
Helsingissä 5.10.2020.
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx
Kansliapäällikkö Pääjohtaja
Oikeusministeriö Rikosseuraamuslaitos
Liite 1 Yhteiset seurantamittarit
Mittari | To- teuma 2018 | To- teuma 2019 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Henkilöstö | |||||||
Tekemättömän työn kustannukset | |||||||
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) –luku | 3,36 | 3,38 | 3,34 | 3,40 | 3,45 | 3,50 | 3,58 |
Johtajuusindeksi VMBaro (JO) | 3,12 | 3,15 | 3,16 | 3,25 | 3,35 | 3,40 | 3,41 |
Työtyytyväisyys työyh- teisön toimintakulttuu- riin VMBaro | 3,64 | 3,62 | 3,63 | 3,65 | 3,70 | 3,80 | 3,84 |
Talous | |||||||
Toimintamenot vuo- dessa/ vanki € (netto) | 62 880 | 65 632 | 63 466 | 65 188 | 64 692 | 63 452 | 73 682 |
Toimintamenot vuo- dessa/yhdyskuntaseu- raamusta suorittava € (netto) | 6 410 | 7 499 | 6 104 | 6 038 | 5 814 | 5 606 | 5 527 |
Siirtyvän määrärahan osuus % | 13,0 % | 7,0 % | 5,8 % | 6,0 % | 8,0 % | 8,0 % | 8,0% |
Toimitilat | |||||||
Toimitilatehokkuus (hum2/htv) | 35 | 27 | - | 33 | 33 | 33 | 33 |
Toimitilakustannuk- set/htv | 9 661 | 6 551 | - | 4 779 | 4 779 | 4 779 | 4 779 |