Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyminen
Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyminen
Tekninen lautakunta 27.09.2022 § 140
343/00.00.00.00/0000
Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa keskeisin EU:n energiatehokkuusdirektiivin (Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) ja sen muutos (2018/2002 (EED)) velvoitteiden toimeenpanossa.
Ministeriöiden, toimialaliittojen, yritysten ja yhteisöjen välisillä vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla edistetään energiatehokkuuden toteutusta eri toimialoilla. Sopimustoimintaan liittyvä energiatehokkuustoimenpiteiden raportointi on tärkeä osa Suomen energiansäästön raportointia EU:lle. Nykyiset energiatehokkuussopimukset 2008–2016 ovat jatkoa vuonna 1997 käynnistyneille energiansäästösopimuksille. Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen osapuolina ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto sekä Suomen Kuntaliitto.
Kunta-alan energiatehokkuussopimus on vapaaehtoinen järjestelmä, joka tarjoaa viitekehyksen kunnan tehokkaan ja vaikuttavan energiatehokkuustyön toteuttamiseen.
Energiatehokkuussopimukseen liittyneet kunnat sitoutuvat tavoittelemaan energiansäästöä kannattavimmiksi ja parhaimmiksi arvioimillaan keinoilla. Sopimukseen sisältyy julkisia hankintoja, energiatehokkuuden huomioimista suunnittelun ohjauksessa sekä koulutus- ja tiedotustoimintaa koskevat toimenpiteet. Sopimus velvoittaa kuntaa raportoimaan vuosittain edellisen vuoden toteutuneen energiankulutuksen sekä toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet vaikutuksineen. Kunta sitoutuu myös energiatehokkuussopimuksessa laatimaan tai päivittämään energiansäästösuunnitelmansa (toimintasuunnitelma) vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä.
Jokainen energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi.
Valtio tukee tapauskohtaisesti uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon liittyviä energiatehokkuusinvestointeja. Vain sopimukseen liittyneillä on jatkossakin mahdollisuus hakea valtion harkinnanvaraista tukea myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Nykyisellä sopimuskaudella tuet kunta-alalla ovat olleet 50 % energiakustannuksista sekä 10-40 % investointi kustannuksista.
Tukiprosentit vahvistetaan vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää kunnille tukea myös energiankäytön tehostamiskohteita kartoittavan Motivan energiakatselmuksen toteuttamiseen.
Liittyjä asettaa vuodelle 2025 energiansäästötavoitteen, joka vastaa 7,5
% sen energiankäytöstä. Liittyvä kunta asettaa liittyessään ohjeellisen energiamääräisen (MWh) tehostamistavoitteen kaudelle 2017–2025. Tavoitteen laskennassa käytetään viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden tietoja. Energiansäästötavoite ei ole sitova.
Kontiolahden kunnan kiinteistöpalveluissa on ollut käytössä energiatehokkuuden seurannassa Schneider Electricin rakennusautomaatio- ja valvontajärjestelmän palvelusopimus, jonka avulla energiaseurantaa toteutetaan jo tällä hetkellä.
KETS:n myötä kunnassa on mahdollista toteuttaa uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon liittyviä energiatehokkuusinvestointeja. Liittymisen myötä kunnalla on jatkossakin mahdollisuus hakea valtion harkinnanvaraista tukea myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuutta edistäviin investointeihin.
Lisätietoja antavat ympäristöpäällikkö Xxxxx Xxxxxxxx p. 050 428 5123
ja kiinteistöpäällikkö Xxxx Xxxxxxxx p. 050 345 0156
Teknisen johtajan ehdotus:
Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Kontiolahden kunta tekee kunta-alan energiatehokkuussopimuksen ja sitoutuu samalla sen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin.