PERUSSOPIMUS

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA 1 LUKU ‌

JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT

1 §‌

Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Kuntayhtymän kotipaikka on Tornio.

Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun aputoiminimen. Kuntayh- tymä on yksikielinen.

2 § Jäsenkunnat ‌

Jäsenkunnat ovat Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Muonion, Pellon, Xxxxx, Tervolan ja Ylitornion kunnat.

3 §

Tehtävät ja toiminta-ajatus

Kuntayhtymällä on järjestämisvastuu ammatillisen ja muun toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulu- tuksen järjestämisestä jäsenkuntien puolesta siten kuin niistä kulloinkin voimassa olevassa lainsää- dännössä säädetään. Kuntayhtymä toimii myös koulutuksen alueellisena asiantuntijana ja aluevaikut- tajana sekä ohjaavassa toiminnassa.

Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on kehittää toimialueen elinkeinoelämää ja julkishallintoa huomioiden alueen kansainväliset erityispiirteet sekä tuottaa myös muuta toimialaansa kuuluvaa maksullista pal- velutoimintaa.

Kuntayhtymä voi ottaa hoidettavakseen yhtymävaltuuston päättämiä muitakin koulutukseen liittyviä tehtäviä sekä perustaa niitä varten tarvittavat organisaatiot.

Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muussa lainsäädännössä tarkoitettua opetus- ja kulttuuri- toimintaa ja niihin liittyvää muuta toimintaa.

Kuntayhtymän tavoitteena on kehittää ja ylläpitää toimintaa alueen kannalta tuloksellisesti, tasa- puolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Koulutus- ja muulla kehittämistyöllä tuetaan alueen elin- keinotoimintaa ja yhteiskunnallisten palvelujen tuottamista.

Kuntayhtymä on osakkaana perustamassaan ja omistamassaan Lappia Koulutus Oy:ssä, mikä hoitaa kuntayhtymän koulutustehtävää ensisijaisesti kilpailuilla markkinoilla.

Lisäksi kuntayhtymä voi olla jäsenenä, omistaa tai olla osakkaana yhteisöissä ja organisaatioissa, jot- ka toteuttavat tai tukevat kuntayhtymän tehtävään liittyviä toimintoja.

4 §

Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema

Kunnan, joka haluaa liittyä kuntayhtymään, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle.

Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mu- kaisesti.

Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutok- sen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Ero- amien tapahtuu kalenterivuoden päätyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.

Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus nettovarallisuudesta tai osa siitä, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema, kuntayhtymän toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja sen rahoitusaseman enna- koitavat muutokset. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on erohetkellä negatiivi- nen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuustoon päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.

Eläkevastuut siirtyvät täysimääräisinä eroavalle jäsenkunnalle eroamisajankohdasta alkaen.

Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä, ellei valtuusto päätä lyhyenpää suoritusaikaa enintään viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

2. A LUKU YHTYMÄVALTUUSTO ‌

5 §

Ylin päättävä toimielin

Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.

6 §

Yhtymävaltuuston jäsenten valinta

Jäsenkunnat valitsevat yhtymävaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnanval- tuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Yhtymävaltuustossa kunnalla on yksi paikka jokaista kunnan alkavaa 3 000 asukasta kohti, kuitenkin vähintään kaksi (2) paikkaa. Asukasluku määräytyy valintaa edeltävän vuodenvaihteen väestöntieto- laissa tarkoitetun asukasluvun mukaan.

Valtuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Yhtymä- valtuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Toimikausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.

Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hä- nelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edusta- ma kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimi- kaudeksi.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valit- sevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tä- män perussopimuksen määräyksiä.

Yhtymävaltuustossa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Varapuheenjohtaja valitaan sen jäsen- kunnan edustajista, jolla ei ole varsinaista jäsentä hallituksessa.

7 §

Jäsenten äänivalta

Yhtymävaltuustossa jokaisella läsnä olevalla yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi ääni.

8 §

Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus

Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä.

9 §

Yhtymävaltuuston tehtävät

Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa. Lisätehtävät luetellaan hallintosäännössä.

3 LUKU

YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA

10 §

Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä

Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, hallituk- sen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi.

Yhtymähallituksessa Kemillä ja Torniolla on kummallakin kolme (3) edustajaa ja muilla jäsenkunnilla yhteensä viisi (5) edustajaa. Yhtymähallituksen jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet.

Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

Yhtymähallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri poliittisten ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella.

11 §

Yhtymähallituksen tehtävät

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityis- laeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.

Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.

Yhtymähallitus ratkaisee lisäksi ne asiat, joita ei ole lailla, perussopimuksella, hallinto- ja johtosään- nöillä, yhtymävaltuuston tai yhtymähallituksen päätöksillä määrätty muiden toimielinten tai viranhalti- joiden ratkaistavaksi.

Yhtymähallitus antaa selvityksen yhtymävaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta.

Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallinto- säännössä.

Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koolle- kutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

12 §

Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.

13 §‌

Kuntayhtymän johtaja

Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.

Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

4 LUKU

MUUT TOIMIELIMET

14 §

Muut toimielimet

Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätös- vallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.

5 LUKU OMISTAJAOHJAUS ‌

16 § Omistajaohjaus ‌

Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talou- den ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Jäsenkunnat voivat perustaa yhtei- sen omistajaohjausryhmän tähän tehtävään.

17 § Konserniohje ‌

Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy.

6 LUKU TALOUS ‌

18 §

Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet

Peruspääoma on muodostettu Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän ja Kemi-Tornion ammattikorkea- koulun kuntayhtymän 31.7.2007 vahvistettujen tilinpäätöksien mukaisesta yhteenlasketusta nettova- rallisuudesta ja myöhemmistä jäsenkuntien pääomasijoituksista.

Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu pääomasijoitus- ten suhteessa.

Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta eräs- tä. Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vas- taavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päät- tää yhtymävaltuusto.

Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen 3 momentin mukaisesta määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto.

Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdol- lisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsen- kunnittain.

Peruspääomalle ei makseta korkoa.

19 §

Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista

Kuntayhtymä vastaa ensisijaisesti omista veloista ja velvoitteistaan. Jäsenkuntien osuudet kuntayh- tymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja vastuista määräytyy siten, että muiden jäsenkuntien kuin Kemin ja Tornion kaupunkien osuudet määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suh- teessa. Kemin ja Tornion yhteenlasketun peruspääoman jäsenkuntaosuuden perusteella määritellyn vastuun Kemin ja Tornion kaupungit jakavat puoliksi. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.

20 §

Talousarvio ja –suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.

Yhtymähallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin.

Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

21 §

Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetet- tujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi puolivuosittain jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

22 ‌

Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely

Yhtymävaltuusto päättää tilikauden ylijäämän/alijäämän käsittelystä.

23 §

Alijäämän kattaminen kuntalain 119 §:n 2 momentin mukaisessa tilanteessa

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vas- taavat alijäämän kattamisesta 19 §:n mukaisesti.

24 § Tilinpäätös ‌

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.

25 §‌

Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus

Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.

26 §‌

Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoitus

Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoi- tuksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnis- tä saatavilla sekä muilla tuloilla.

27 §‌

Investoinnit ja pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoi- tusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.

28 § Suunnitelmapoistot ‌

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

29 §

Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko

Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Viivästyneelle suoritukselle jä- senkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.

30 § Rahastot ‌

Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymävaltuusto.

8 LUKU

HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

31 § Tarkastuslautakunta ‌

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakun- nan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

32 §

Hallinnon ja talouden tarkastus

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.

33 §

Sisäinen tarkastus

Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tar- kemmin hallintosäännössä.

9 LUKU

KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS

34 §‌

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kun- tayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhty- mähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.

Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä si- toumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jä- senkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.

Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

35 §

Perussopimuksen muuttaminen

Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.