JOHDANTO-OSA

Välimeren yleisen kalastuskomission perustamisesta tehty MUUTETTU SOPIMUS

JOHDANTO-OSA

SOPIMUSPUOLET, jotka

PALAUTTAVAT MIELIIN kansainvälisen oikeuden, sellaisena kuin se ilmenee 10 päivänä joulukuuta 1982 voimaan tulleen Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen asianomaisista määräyksistä,

PALAUTTAVAT MIELIIN MYÖS 4 päivänä joulukuuta 1995 tehdyn sopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta, 24 päivänä marraskuuta 1993 tehdyn sopimuksen kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä aavalla merellä toimivien kalastusalusten osalta sekä muut asiaan liittyvät kansainväliset välineet, jotka koskevat meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa,

OTTAVAT HUOMIOON YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn 28 yleiskokouksessa 31 päivänä lokakuuta 1995 hyväksytyn vastuullista kalataloutta koskevan toimintaohjeen sekä FAOn yleiskokouksessa hyväksytyt asiaankuuluvat välineet,

KATSOVAT, ETTÄ Välimeren ja Mustanmeren, jäljempänä ’soveltamisalue’, elollisten luonnonvarojen kehittäminen ja asianmukainen käyttö on niiden molemminpuolisten etujen mukaista,

PANEVAT MERKILLE soveltamisalueen eri osa-alueiden erityispiirteet,

OVAT PÄÄTTÄNEET varmistaa meren elollisten luonnonvarojen ja meren ekosysteemien pitkän aikavälin säilyttämisen ja kestävän käytön soveltamisalueella,

PANEVAT MERKILLE taloudellisen, sosiaalisen ja ravitsemuksellisen hyödyn, joka perustuu soveltamisalueen elollisten luonnonvarojen kestävään käyttöön,

PANEVAT LISÄKSI MERKILLE, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtioiden on tehtävä yhteistyötä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi sekä niiden ekosysteemien suojelemiseksi,

VAHVISTAVAT, että vastuuntuntoisella vesiviljelyllä vähennetään meren elollisille luonnonvaroille aiheutuvaa kuormitusta ja että se on keskeisessä asemassa edistettäessä ja parannettaessa vesien elollisten luonnonvarojen käyttöä, elintarviketurva mukaan lukien,

OVAT TIETOISIA tarpeesta välttää haitallisten vaikutusten aiheutumista meriympäristölle, säilyttää biologinen monimuotoisuus ja minimoida meren elollisten luonnonvarojen käytön ja hyödyntämisen pitkäaikaisten tai peruutta­ mattomien vaikutuksien riskiä,

OTTAVAT HUOMIOON, että tehokkaan säilyttämisen ja hoidon on perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon ja ennalta varautuvan lähestymistavan soveltamiseen,

OVAT TIETOISIA rannikkokalastusta harjoittavien yhteisöjen merkityksestä ja tarpeesta ottaa kalastajat sekä asiaankuuluvat toimialajärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt mukaan päätöksentekoprosesseihin,

OVAT PÄÄTTÄNEET tehdä yhteistyötä tehokkaasti ja toteuttaa toimia ehkäistäkseen laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta sekä estääkseen ja poistaakseen sen,

PANEVAT MERKILLE kehittyviin valtioihin liittyvät erityisvaatimukset, jotka koskevat niiden auttamista osallistumaan tehokkaasti meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen, hoitoon ja viljelyyn,

OVAT VAKUUTTUNEITA SIITÄ, että soveltamisalueen meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö sekä niiden meren ekosysteemien suojeleminen, joissa mainittuja varoja esiintyy, on tärkeää sinisen kasvun ja kestävän kehityksen yhteydessä,

PANEVAT MERKILLE tarpeen perustaa näitä tarkoituksia varten Välimeren yleinen kalastuskomissio (josta käytetään lyhennettä ’GFCM’) maatalous- ja elintarvikejärjestön puitteissa ja sen peruskirjan XIV artiklan mukaisesti,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

(Määritelmät)

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a) ’vuoden 1982 yleissopimuksella’ 10 päivänä joulukuuta 1982 tehtyä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleis­ sopimusta;

b) ’vuoden 1995 sopimuksella’ 4 päivänä joulukuuta 1995 tehtyä sopimusta hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta;

c) ’vesiviljelyllä’ vesien elollisten varojen viljelyä;

d) ’sopimuspuolella’ kaikkia 4 artiklassa tarkoitettuja valtioita ja alueellisia taloudellisia yhdentymisjärjestöjä, komissio mukaan lukien;

e) ’yhteistyötä tekevällä muulla kuin sopimuspuolella’ järjestön jäsentä tai liitännäisjäsentä taikka sellaisia järjestöön kuulumattomia valtioita, jotka ovat Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön jäseniä, jotka eivät ole komissioon virallisesti liittyneitä sopimuspuolia mutta jotka noudattavat 8 artiklan b kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä;

f) ’kalastuksella’ meren elollisten luonnonvarojen etsimistä, houkuttamista, paikantamista, pyydystämistä, ottamista tai keräämistä taikka muuta toimintaa, jonka voidaan kohtuudella odottavan johtavan meren elollisten luonnonvarojen houkuttamiseen, paikantamiseen, pyydystämiseen, ottamiseen tai keräämiseen;

g) ’kalastuskapasiteetilla’ kalojen enimmäismäärää, joka voidaan pyytää tietyssä kalastusmuodossa tai jonka yksittäinen kalastusyksikkö (esimerkiksi kalastaja, yhteisö, alus tai laivasto) voi pyytää tiettynä ajanjaksona (esimerkiksi kausi, vuosi), ottaen huomioon kalakannan biomassan ja ikärakenteen sekä tekniikan nykytilan, jos pyyntiä ei ole rajoitettu sääntelyllä ja jos saatavilla olevia keinoja käytetään täysimääräisesti;

h) ’pyyntiponnistuksella’ tietyntyyppisten kalastusvälineiden määrää, joita käytetään kalastusalueella tiettynä ajanjaksona (esimerkiksi troolipyyntiin päivittäin käytettyjen tuntien määrä, pyynnissä päivittäin laskettujen koukkujen määrä tai rannalta vedettävän nuotan päivittäisten vetokertojen määrä). Kahta tai useampaa välinetyyppiä käytettäessä vastaavat ponnistukset on mukautettava johonkin standardityyppiin ennen niiden lisäämistä;

i) ’kalastukseen liittyvillä toimilla’ toimia, joilla avustetaan tai valmistellaan kalastusta, mukaan luettuina kalojen purkaminen aluksesta, pakkaaminen, jalostus, jälleenlaivaus tai kuljetus, sekä henkilöstön, polttoaineen ja pyydysten hankinta ja muut hankinnat;

j) ’laittomalla, ilmoittamattomalla ja sääntelemättömällä kalastuksella’ toimintoja, jotka esitetään laittoman, ilmoitta­ mattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi vuonna 2001 laaditun FAOn kansainvälisen toimintasuunnitelman 3 kohdassa;

k) ’kestävällä enimmäistuotolla’ suurinta teoreettista tasapainon säilyttävää tuottoa, joka kannasta (keskimäärin) voidaan pyytää jatkuvasti nykyisissä (keskimääräisissä) ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi lisääntymis­ prosessiin;

l) ’hajallaan olevilla kalakannoilla’ kalakantoja, joita esiintyy sekä talousvyöhykkeillä että alueilla, jotka sijaitsevat niiden ulkopuolella ja välittömässä yhteydessä;

m) ’aluksella’ mitä tahansa alusta, laivaa tai muuntyyppistä venettä, jota käytetään tai joka on varustettu tai tarkoitettu käytettäväksi kalastukseen tai kalastukseen liittyvään toimintaan.

2 artikla

(Tavoite)

1. Sopimuspuolet perustavat Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn, jäljempänä ’järjestö’, yhteyteen komission, jota kutsutaan Välimeren yleiseksi kalastuskomissioksi, jäljempänä ’komissio’, tässä sopimuksessa määriteltyjen tehtävien ja velvoitteiden hoitamiseksi.

2. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö biologisella, sosiaalisella, taloudellisella ja ympäristöllisellä tasolla, sekä vesiviljelyn kestävä kehitys soveltamisalueella.

3. Komission kotipaikka on Rooma (Italia).

3 artikla

(Soveltamisalue)

1. Sopimuksen maantieteellinen soveltamisalue kattaa kaikki Välimeren ja Mustanmeren merialueet.

2. Tällä sopimuksella tai sen noudattamiseksi toteutetuilla toimilla tai toimenpiteillä ei tunnusteta minkään sopimuspuolen vaateita tai kannanottoja, joita se on esittänyt vesien tai vyöhykkeiden oikeusaseman tai laajuuden osalta.

4 artikla

(Jäsenyys)

1. Komission jäseniä voivat olla järjestön jäsenet ja liitännäisjäsenet sekä sellaiset järjestöön kuulumattomat valtiot, jotka ovat Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön jäseniä,

a) jotka ovat

i) soveltamisalueella kokonaan tai osittain sijaitsevia rannikkovaltioita tai liitännäisjäseniä

ii) valtioita tai liitännäisjäseniä, jonka alukset harjoittavat tai aikovat harjoittaa soveltamisalueella tämän sopimuksen kohteena oleviin kalakantoihin kohdistuvaa kalastusta; tai

iii) alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöjä, jonka jäsenenä on jokin edellä i) tai ii) alakohdassa tarkoitettu valtio ja jolle kyseinen valtio on siirtänyt tähän sopimukseen liittyvää toimivaltaa;

b) ja jotka hyväksyvät tämän sopimuksen jäljempänä olevan 23 artiklan määräysten mukaisesti.

2. Tässä sopimuksessa ilmaisulla ’jonka alukset’, jota käytetään jonkin sopimuspuolen alueellisen taloudellisen yhdentymisjärjestön yhteydessä, tarkoitetaan tällaisen sopimuspuolen alueellisen taloudellisen yhdentymisjärjestön jäsenvaltion aluksia.

5 artikla

(Yleiset periaatteet)

Tämän sopimuksen tavoitteiden täytäntöön panemiseksi komissio:

a) hyväksyy suosituksia, jotka koskevat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä ja joiden tavoitteena on varmistaa kalastus­ toiminnan pitkän aikavälin kestävyys, jotta suojellaan merien elollisia luonnonvaroja, kalastuksen taloudellista ja sosiaalista kannattavuutta ja vesiviljelyä; näitä suosituksia hyväksyessään komissio kiinnittää erityistä huomiota liikakalastuksen estämiseen ja poisheitettyjen saaliiden vähentämiseen. Komission on myös kiinnitettävä huomiota pienimuotoiseen kalastukseen ja paikallisyhteisöihin mahdollisesti kohdistuvaan vaikutukseen;

b) valmistelee 8 artiklan b kohdan mukaisesti asianmukaisia toimenpiteitä perustuen parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon ja ottaen huomioon asiaankuuluvat ympäristöön liittyvät, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät;

c) soveltaa ennalta varautuvaa lähestymistapaa vuonna 1995 tehdyn sopimuksen ja FAOn vastuullisen kalastuksen toimintasääntöjen mukaisesti;

d) pitää vesiviljelyä, viljelyyn perustuva kalastus mukaan lukien, keinona edistää tulonlähteiden ja ravinnon monimuotoisuutta ja varmistaa samalla, että meren elollisia luonnonvaroja käytetään vastuullisesti, geneettinen monimuotoisuus säilytetään ja ympäristöön sekä paikallisiin yhteisöihin kohdistuvat haittavaikutukset saatetaan mahdollisimman vähäisiksi;

e) edistää asianmukaisin tavoin osa-alueellista lähestymistapaa kalastuksenhoitoon ja vesiviljelyn kehittämiseen, jotta voidaan paremmin tarkastella Välimereen ja Mustaanmereen liittyviä erityispiirteitä;

f) toteuttaa asianmukaisia toimia, jotta varmistetaan sen suosituksien noudattaminen laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen estämiseksi ja poistamiseksi;

g) edistää avoimuutta sen päätöksentekoprosessin ja muun toiminnan yhteydessä; ja

h) toteuttaa muita asiaankuuluvia toimenpiteitä, jotka saattavat olla tarpeen, jotta komissio voi panna edellä mainitut periaatteensa täytäntöön.

6 artikla

(Komissio)

1. Kutakin sopimuspuolta edustaa komission istunnoissa yksi valtuutettu, jolla voi olla mukanaan varamies, asiantuntijoita ja neuvonantajia. Komission kokouksiin osallistuvilla varamiehillä, asiantuntijoilla ja neuvonantajilla ei ole äänioikeutta, paitsi silloin, kun varamies toimii poissaolevan valtuutetun sijaisena.

2. Kullakin sopimuspuolella on yksi ääni, jollei 3 kohdan määräyksistä muuta johdu. Komission päätökset tehdään annettujen äänien enemmistöllä, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä. Komissio on päätösvaltainen jäsenten enemmistön ollessa läsnä.

3. Komission sopimuspuolena oleva alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi käyttää komission tai sen alaisena toimivan elimen kokouksissa yhtä monta ääntä kuin järjestössä on sellaisia jäsenvaltioita, joilla on äänioikeus näissä kokouksissa.

4. Komission sopimuspuolena oleva alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö käyttää toimivaltaansa kuuluvilla alueilla jäsenoikeuksiaan vuorotellen niiden jäsenvaltioidensa kanssa, jotka ovat komission sopimuspuolina. Kun komission sopimuspuolena oleva alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö käyttää äänioikeuttaan, sen jäsenvaltiot eivät käytä omaa äänioikeuttaan ja päinvastoin.

5. Komission sopimuspuoli voi pyytää komission sopimuspuolena olevaa alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöä tai komission sopimuspuolena olevia järjestön jäsenvaltioita ilmoittamaan kummalla niistä, sopimuspuolena olevalla järjestöllä vai jäsenvaltioilla, on toimivalta jossakin erityiskysymyksessä. Kyseisen alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tai kyseisten jäsenvaltioiden on pyynnöstä ilmoitettava nämä tiedot.

6. Ennen komission tai sen alaisena toimivan elimen kokousta on komission sopimuspuolena olevan alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tai komission sopimuspuolena olevien järjestön jäsenvaltioiden eriteltävä kummalla niistä, alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöllä vai sen jäsenvaltioilla, on toimivalta kokouksessa käsiteltävässä jossakin erityiskysymyksessä ja kumpi niistä, alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö vai sen jäsenvaltiot, käyttää äänioikeuttaan kussakin esityslistan kohdassa. Tämän kohdan määräykset eivät estä komission sopimuspuolena olevan alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöä tai sen jäsenvaltioita, jotka ovat komission sopimuspuolena, antamasta tämän kohdan mukaisesti sellaista yhteistä julistusta, joka on voimassa kaikissa myöhemmissä kokouksissa käsiteltävien kysymysten ja esityslistan kohtien osalta, jollei ennen yksittäistä kokousta ilmoitetuista poikkeuksista tai muutoksista muuta johdu.

7. Jos esityslistan kohta liittyy sekä sellaisiin kysymyksiin, joiden osalta toimivalta on siirretty alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestölle, että kysymyksiin, jotka kuuluvat järjestön jäsenvaltioiden toimivaltaan, sekä alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö että sen jäsenvaltiot voivat osallistua asian käsittelyyn. Tällöin kokous ottaa päätöksenteossaan huomioon ainoastaan sen sopimuspuolen puheenvuoron, jolla on äänioikeus.

8. Komission kokouksen päätösvaltaisuuden edellytyksenä olevan jäsenmäärän määrittämiseksi komission sopimuspuolena olevan alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön valtuuskuntaa ei oteta huomioon, ellei sillä ole äänioikeutta kokouksessa, jossa päätösvaltaisuutta tarvitaan.

9. Komission yhteydessä järjestettävien istuntojen ja muiden kokousten sekä tapahtumien tiheyteen, kestoon ja kokousaikatauluun sovelletaan kustannustehokkuuden periaatetta.

7 artikla

(Puheenjohtajisto)

Komissio valitsee puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa kahden kolmasosan enemmistöllä. Nämä kolme muodostavat komission puheenjohtajiston, joka noudattaa työjärjestyksessä määritettyä tehtävänkuvausta.

8 artikla

(Komission tehtävät)

Komissio suorittaa seuraavia tehtäviä sille asetettujen tavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaisesti:

a) meren elollisten luonnonvarojen tilan säännöllinen tarkkailu ja arviointi;

b) asianmukaisten toimenpiteiden laatiminen ja suosittaminen 13 artiklan määräysten mukaisesti erityisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

i) soveltamisalueella havaittujen meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja hoitaminen;

ii) meren elollisille luonnonvaroille ja niiden ekosysteemeille kalastuksesta aiheutuvien vaikutusten saattaminen mahdollisimman vähäisiksi;

iii) sellaisten monivuotisten hoitosuunnitelmien hyväksyminen, joita sovelletaan kaikilla asiaankuuluvilla osa-alueilla ja jotka perustuvat kalastuksenhoidossa sovellettavaan ekosysteemiperusteiseen lähestymistapaan; tavoitteena on kantojen ylläpitäminen sellaisten tasojen yläpuolella, joilla voidaan varmistaa kestävä enimmäistuotto, yhdenmukaisesti kansallisesti toteutettujen toimien kanssa;

iv) kalastusrajoitusalueiden käyttöön ottaminen, jotta suojataan uhanalaisia meren ekosysteemejä, muun muassa kasvu- ja kutualueita, hoitosuunnitelmiin mahdollisesti jo sisällytettyjen vastaavien toimenpiteiden lisäksi tai niiden täydentämiseksi;

v) tietojen keräämisen, toimittamisen, todentamisen, varastoimisen ja levittämisen varmistaminen, mahdollisuuksien mukaan sähköisin välinein, tietojen luottamuksellisuutta koskevien asiaankuuluvien politiikkojen ja vaatimusten mukaisesti;

vi) toimien toteuttaminen laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, vastustamiseksi ja poistamiseksi, mukaan lukien mekanismit, joilla varmistetaan tehokas seuranta, valvonta ja tarkkailu;

vii) noudattamatta jättämiseen liittyvien tilanteiden ratkaiseminen, myös asianmukaisen toimenjärjestelmän välityksellä. Komissio määrittelee työjärjestyksessään mainitun toimenpidejärjestelmän ja toimenpiteiden täytäntöönpanon;

c) vesiviljelyn kestävän kehityksen edistäminen;

d) kalastusteollisuuteen liittyvien sosioekonomisten näkökulmien säännöllinen tarkasteleminen, myös hankkimalla ja arvioimalla talouteen liittyviä ja muita tietoja, jotka ovat merkityksellisiä komission toiminnan kannalta;

e) institutionaalisten valmiuksien ja henkilöstövoimavarojen kehittämisen edistäminen erityisesti koulutukseen, oppimiseen ja ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvien toimien välityksellä komission toimivaltaan kuuluvilla aloilla;

f) viestinnän ja kuulemisten lisääminen niiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, joita vesiviljely ja kalastus koskevat;

g) tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen, suosittaminen, koordinointi ja tarvittaessa toteuttaminen, kalastusalan yhteistyöhankkeet ja meren elollisten luonnonvarojen suojelu mukaan lukien;

h) komission työjärjestyksen ja varainhoitoa koskevien sääntöjen sekä muiden komission tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisten sisäisten hallinnollisten määräysten hyväksyminen ja muuttaminen sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä;

i) komission talousarvion ja työohjelman hyväksyminen sekä kaikkien muiden tehtävien suorittaminen, jotka saattavat olla tämän sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

9 artikla

(Komissiota avustavat elimet)

1. Komissio voi tarvittaessa perustaa väliaikaisia, erityisiä ja pysyviä elimiä tarkastelemaan komission tehtäviin kuuluvia kysymyksiä ja antamaan niistä kertomuksia, sekä työryhmiä teknisten erityisongelmien tarkastelua ja suositusten valmistelua varten. Komissiota avustavien elinten valtuutus määritetään työjärjestyksessä ottaen huomioon tarve noudattaa osa-alueellista lähestymistapaa. Komissio voi myös ottaa käyttöön erityisesti Mustanmeren aluetta koskevia järjestelyjä, joilla pyritään varmistamaan kaikkien rannikkovaltioiden täysimääräinen osallistuminen kalastuk­ senhoitoon liittyvään päätöksentekoon, riippuen siitä, millainen asema niillä on komissiossa.

2. Komission puheenjohtaja kutsuu koolle edellä 1 kohdassa tarkoitetut avustavat elimet ja työryhmät ja päättää niiden kokousten ajankohdasta ja paikasta kuultuaan tarvittaessa järjestön pääjohtajaa.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen avustavien elinten ja työryhmien perustaminen komissiossa edellyttää tarvittavia varoja, ja ennen kuin komissio tekee menoja koskevia päätöksiä, sillä on oltava käytössään toimeenpanevan sihteeristön selvitys päätöksen hallinnollisista ja taloudellisista vaikutuksista.

4. Jokaisella sopimuspuolella on oikeus nimittää mihin tahansa komission alaisena toimivaan elimeen ja työryhmään edustaja, jolla voi olla istunnoissa mukanaan varamiehiä, asiantuntijoita ja neuvonantajia.

5. Sopimuspuolien on asetettava kunkin komission alaisena toimivan elimen ja työryhmän saataville niiden toiminnan kannalta merkitykselliset tiedot, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä.

10 artikla

(Sihteeristö)

1. Sihteeristö koostuu toimeenpanevasta sihteeristä ja komission palveluksessa olevasta henkilöstöstä. Toimeenpaneva sihteeri ja sihteeristön henkilöstön jäsenet nimitetään ja heihin sovelletaan järjestön hallintoa koskevassa ohjeistossa ja henkilöstösäännöissä, joita sovelletaan yleisesti järjestön muihin henkilöstön jäseniin, vahvistettuja ehtoja, edellytyksiä ja menettelyjä.

2. Pääjohtaja nimeää komission suostumuksella komission toimeenpanevan sihteerin, tai nimittämisen tapahtuessa komission säännöllisten istuntojen välisenä aikana, sopimuspuolten suostumuksella.

3. Toimeenpanevan sihteerin tehtävänä on seurata komission politiikan ja toimien täytäntöönpanoa ja raportoida siitä komissiolle työjärjestyksessä vahvistettujen toimintapuitteiden mukaisesti. Toimeenpaneva sihteeri toimii tarvittaessa myös muiden komission perustamien sitä avustavien elinten toimeenpanevana sihteerinä.

11 artikla

(Rahoitusjärjestelyt)

1. Komissio hyväksyy riippumattoman talousarvionsa jokaisessa säännönmukaisessa istunnossaan kolmen vuoden ajaksi, ja talousarviota voidaan tarkistaa vuosittain säännönmukaisissa istunnoissa. Komission sopimuspuolet hyväksyvät talousarvion yksimielisesti, edellyttäen kuitenkin, että jos yksimielisyyteen ei kaikista yrityksistä huolimatta istunnon aikana päästä, asiasta äänestetään, ja talousarvio hyväksytään jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

2. Jokainen sopimuspuoli maksaa vuosittain osuutensa riippumattomasta talousarviosta komission yksimielisesti päättämässä tai muuttamassa suunnitelmassa määriteltyjen jakoperusteiden mukaan. Suunnitelma esitetään varainhoitoa koskevissa säännöissä.

3. Järjestön ulkopuolinen valtio, josta tulee sopimuspuoli, osallistuu järjestön menoihin komission toiminnan osalta komission päätöksen mukaisesti.

4. Osuudet maksetaan vapaasti vaihdettavissa valuutoissa, jollei komissio järjestön pääjohtajan suostumuksella toisin päätä.

5. Komissio voi ottaa vastaan lahjoituksia ja muita avustuksia eri järjestöiltä, yksittäisiltä henkilöiltä ja muista lähteistä sen tehtävien täyttämiseen liittyvissä asioissa. Komissio voi myös hyväksyä yleisiä tai erityisiin komission hankkeisiin tai toimiin, joita sihteeristö panee täytäntöön, liittyviä vapaaehtoisia maksuja. Vapaaehtoiset maksut, lahjoitukset ja muunlaiset saadut avustukset sijoitetaan tukirahastoon, jonka järjestö perustaa ja jota se hallinnoi varainhoitosääntöjen ja järjestön ohjesääntöjen mukaisesti.

6. Sopimuspuolella, jonka maksuosuus komissiolle on myöhässä, ei ole komissiossa äänioikeutta, jos myöhässä oleva rahamäärä vastaa vähintään kahden edeltävän kalenterivuoden osuuksien määrää. Komissio voi kuitenkin antaa tällaisen sopimuspuolen äänestää, jos se hyväksyy, että maksamatta jättäminen aiheutui sopimuspuolesta riippumattomista syistä, mutta äänioikeutta voidaan joka tapauksessa jatkaa enintään kahdella kalenterivuodella.

12 artikla

(Menot)

1. Sihteeristön kulut, mukaan lukien julkaisuista ja tiedonannoista aiheutuvat menot, sekä komission puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan menot, jotka aiheutuvat heidän hoitaessaan komission puolesta komission tehtäviä sen istuntojen väliaikoina, vahvistetaan ja maksetaan komission talousarviosta.

2. Sopimuspuolten joko itsenäisesti tai komission suosituksesta suorittamien tutkimus- ja kehityshankkeiden menot vahvistaa ja suorittaa asianomainen sopimuspuoli.

3. Sopimuspuolet vahvistavat tutkimusta ja kehitystä koskevien yhteistyöhankkeiden menot ja suorittavat ne yhteisesti sopimallaan tavalla ja suhteessa, ellei käytettävissä ole muuta rahoitusta.

4. Komission ja avustavien elinten kokouksiin yksityishenkilöinä kutsuttujen asiantuntijoiden menot maksetaan komission talousarviosta.

5. Komission menot maksetaan sen riippumattomasta talousarviosta, lukuun ottamatta menoja, jotka liittyvät henkilöstöön tai tiloihin, jotka järjestö voi antaa käytettäväksi. Menot, joista järjestö vastaa, vahvistetaan ja maksetaan pääjohtajan laatiman ja järjestön yleiskokouksen järjestön ohjesääntöjen ja varainhoitosääntöjen mukaisesti hyväksymän kaksivuotisen talousarvion asettamissa rajoissa.

6. Valtuutettujen sekä heidän varamiestensä, asiantuntijoiden ja neuvonantajien menot näiden osallistuessa hallituksen edustajina komission ja sitä avustavien elinten istuntoihin, ja tarkkailijoille istuntojen aikana aiheutuneet menot maksaa asianomainen hallitus tai järjestö. Sopimuspuolina olevien kehittyvien valtioiden erityisvaatimusten huomioon ottamiseksi menot voidaan maksaa komission talousarviosta 17 artiklan mukaisesti ja edellyttäen, että varoja on saatavilla.

13 artikla

(Päätöksenteko)

1. Komissio hyväksyy 8 artiklan b kohdassa tarkoitetut suositukset paikalla olevien ja äänestykseen osallistuvien komission sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistöllä. Toimeenpaneva sihteeri toimittaa näiden suositusten tekstin kullekin sopimuspuolelle, yhteistyötä tekevälle muulle kuin sopimuspuolelle ja asiaankuuluvalle muulle kuin sopimuspuolelle.

2. Ellei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu, sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan kaikkia 8 artiklan b kohdan mukaisesti hyväksyttyjä suosituksia komission määräämästä päivästä, joka ei saa olla tässä artiklassa vastustamista varten asetetun määräajan päättymispäivää aiempi.

3. Sopimuspuolet voivat 120 päivän kuluessa suosituksen tiedoksi antamisesta vastustaa sitä, jolloin ne eivät ole velvollisia panemaan kyseistä suositusta täytäntöön. Vastustus olisi perusteltava kirjallisesti, ja siinä olisi tarvittaessa esitettävä ehdotuksia vaihtoehtoisiksi toimenpiteiksi. Jos vastustamisesta on ilmoitettu 120 päivän kuluessa, toinen sopimuspuoli voi vastaavasti ilmoittaa vastustamisesta milloin tahansa seuraavien 60 päivän kuluessa. Sopimuspuoli voi myös milloin tahansa peruuttaa suositusta koskevan vastustamisen ja panna suosituksen täytäntöön.

4. Jos yli kolmannes komission sopimuspuolina olevista vastustaa suositusta, muilla jäsenillä ei ole velvollisuutta panna sitä täytäntöön; kaikki nämä sopimuspuolet tai jotkut niistä voivat kuitenkin sopia keskenään sen täytäntöönpanosta.

5. Toimeenpaneva sihteeri ilmoittaa viipymättä jokaiselle sopimuspuolelle välittömästi kunkin vastustuksen tai vastustuksen peruuttamisen vastaanottamisesta.

6. Poikkeustilanteessa ja kun sopimuspuoli sitä vaatii – toimeenpanevan sihteerin tehtyä päätöksen puheenjohtajan kuulemisen jälkeen – jos sopimuspuolien on tehtävä kiireellisiä asioita koskevia päätöksiä komission istuntojen välillä, kaikkia nopeita viestintävälineitä, sähköiset viestintävälineet mukaan lukien, voidaan käyttää päätöksenteossa ainoastaan komission ja sitä avustavien elinten menettelytapaa ja hallintoa koskevissa asioissa; tämä ei koske asioita, jotka liittyvät sopimuksen tai työjärjestyksen tulkintaan ja niihin tehtävien muutoksien hyväksymiseen.

14 artikla

(Sopimuspuolten päätöksien täytäntöönpanoon liittyvät velvoitteet)

1. Ellei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu, sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan kaikkia komission 8 artiklan b kohdan mukaisesti antamia suosituksia komission määräämästä päivästä, joka ei saa olla 13 artiklassa vastustamista varten asetetun määräajan päättymispäivää aiempi.

2. Jokaisen sopimuspuolen on tarvittaessa saatettava hyväksytyt suositukset osaksi kansallisia lakeja, asetuksia tai alueellisen taloudellisen yhdentymisjärjestön asianmukaisia oikeudellisia välineitä. Niiden on raportoitava komissiolle vuosittain siitä, miten ne ovat panneet suositukset täytäntöön ja/tai saattaneet ne osaksi kansallista lainsäädäntöä, toimitettava komission pyynnöstä näihin suosituksiin liittyviä asiaankuuluvia lainsäädäntöasiakirjoja sekä annettava tietoa kalastuksen seurannasta ja valvonnasta. Xxxxxxxx arvioi tämän tiedon perusteella, onko suositukset pantu yhdenmukaisesti täytäntöön.

3. Jokaisen sopimuspuolen on toteutettava toimia ja tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että niiden velvoitteet lippuvaltioina ja satamavaltioina täytetään sellaisten kansainvälisten välineiden, joiden sopimuspuolia ne ovat, ja komission suosituksien mukaisesti.

4. Xxxxxxxx ottaa noudattamatta jättämiseen liittyvien tapauksien tunnistamiseen johtavan prosessin välityksellä asian esille sellaisten sopimuspuolien kanssa, jotka eivät noudata komission hyväksymiä suosituksia, noudattamatta jättämiseen liittyvien tilanteiden ratkaisemiseksi.

5. Komissio määrittää työjärjestyksensä välityksellä asianmukaiset toimet, joita se voi toteuttaa, kun sopimuspuolien havaitaan jättäneen sen suositukset noudattamatta pidemmän aikaa ja perusteettomasti.

15 artikla

(Tarkkailijat)

1. Järjestön ohjesääntöjen mukaisesti komissio voi kutsua alueellisia tai kansainvälisiä virallisia järjestöjä ja alueellisia tai kansainvälisiä tai muita kansalaisjärjestöjä, mukaan lukien sellaiset yksityisen sektorin järjestöt, joilla on komission kanssa yhteiset edut ja tavoitteet tai joiden toiminta liittyy olennaisesti komission tai sitä avustavien elinten toimintaan, osallistumaan kokouksiin tai, niiden sitä pyytäessä, sallia niiden osallistumisen kokouksiin tarkkailijoina.

2. Kaikki järjestön jäsenet tai liitännäisjäsenet, jotka eivät ole sopimuspuolia, voidaan niiden halutessa kutsua tarkkailijoina osallistumaan komission ja sitä avustavien elinten kokouksiin. Ne voivat laatia muistioita ja osallistua keskusteluihin ilman äänioikeutta.

16 artikla

(Yhteistyö muiden järjestöjen ja instituutioiden kanssa)

1. Yhteistä etua koskevissa kysymyksissä komissio toimii yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden kanssa.

2. Xxxxxxxx pyrkii toteuttamaan kuulemista ja yhteistyötä varten asianmukaiset järjestelyt muiden asiaan liittyvien järjestöjen ja instituutioiden kanssa, myös laatimalla yhteisymmärryspöytäkirjoja ja kumppanuussopimuksia.

17 artikla

(Sopimuspuolina olevien kehittyvien valtioiden erityisvaatimusten tunnustaminen)

1. Xxxxxxxx tunnustaa täysimääräisesti tämän sopimuksen sopimuspuolina olevien kehittyvien valtioiden erityisvaa­ timukset vuonna 1995 tehdyn sopimuksen asiaankuuluvien määräyksien mukaisesti.

2. Sopimuspuolet voivat toimia yhteistyössä joko suoraan tai komission välityksellä tässä sopimuksessa vahvistetuissa tarkoituksissa ja antaa avustusta määriteltyjä tarpeita varten.

18 artikla

(Muut kuin sopimuspuolet)

1. Komissio voi sihteeristön välityksellä kutsua muita kuin sopimuspuolia, joiden alukset harjoittavat kalastusta sopimusalueella, viitaten erityisesti rannikkovaltioihin, tekemään täysimääräistä yhteistyötä komission suosituksien täytäntöön panemiseksi, myös ryhtymällä yhteistyötä tekeviksi muiksi kuin sopimuspuoliksi. Komissio voi hyväksyä sopimuspuoltensa yksimielisesti tekemällä päätöksellä hakemukset, jotka koskevat yhteistyötä tekevän muun kuin sopimuspuolen aseman myöntämistä, edellyttäen kuitenkin, että jos yksimielisyyteen ei kaikista yrityksistä huolimatta kuitenkaan päästä, asiasta äänestetään ja yhteistyötä tekevän muun kuin sopimuspuolen asema myönnetään sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistöllä.

2. Komissio vaihtaa sihteeristön välityksellä tietoa aluksista, jotka harjoittavat kalastusta tai kalastukseen liittyvää toimintaa sopimusalueella ja jotka purjehtivat muiden kuin tämän sopimuksen sopimuspuolten lipun alla, ja määrittää ja tarkastelee tarvittaessa – myös soveltamalla työjärjestyksessä määriteltyjä kansainvälisen oikeuden mukaisia seuraamuksia

– tapauksia, joissa muiden kuin sopimuspuolten harjoittama toiminta vaikuttaa haitallisesti sopimuksen tavoitteen saavuttamiseen. Seuraamuksiin voi sisältyä syrjimättömiä markkinatoimenpiteitä.

3. Komissio toteuttaa kansainvälisen oikeuden ja tämän sopimuksen mukaisia toimia estääkseen sellaisten alusten toiminnan, jotka heikentävät sovellettavien suosituksien tehokkuutta, ja raportoi säännöllisesti kaikista muiden kuin sopimuspuolien toimista, joita on toteutettu sopimusalueella vastineena kalastukseen tai kalastukseen liittyvään toimintaan.

4. Komissio kiinnittää muiden kuin sopimuspuolien huomion toimintaan, joka sopimuspuolten mukaan vaikuttaa haitallisesti sopimuksen tavoitteen täytäntöönpanoon.

19 artikla

(Sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevien riitojen ratkaiseminen)

1. Jos kahden tai useamman sopimuspuolen välillä syntyy riita tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, kyseisten sopimuspuolten on kuultava toisiaan ratkaisun saavuttamiseksi neuvottelujen, sovittelun, selvityksien tai muun valitsemansa rauhanomaisen keinon avulla.

2. Jos asianomaiset sopimuspuolet eivät pääse sopimukseen 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ne voivat yhteisesti antaa asian sellaisen komitean tarkasteltavaksi, johon kuuluu yksi riidan kunkin osapuolen nimittämä edustaja sekä komission puheenjohtaja. Vaikka komitean tekemillä havainnot eivät ole sitovia luonteeltaan, ne ovat perustana kyseisten sopimuspuolten suorittamalle erimielisyyden aiheena olevan kysymyksen uudelleen tarkastelulle.

3. Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat, joita ei pystytä ratkaisemaan 19 artiklan 1 kohdan ja

19 artiklan 2 kohdan nojalla, voidaan saattaa välimiesmenettelyyn kussakin tapauksessa riidan kaikkien osapuolten suostumuksella. Välimiesmenettelyn tulokset ovat osapuolia sitovia.

4. Sellaisissa tapauksissa, joissa riita saatetaan välimiesmenettelyyn, välimiestuomioistuin muodostetaan tämän sopimuksen liitteen määräyksien mukaisesti. Liite on erottamaton osa tätä sopimusta.

20 artikla

(Suhde muihin sopimuksiin)

Tässä sopimuksessa olevat viittaukset vuonna 1982 tehtyyn yleissopimukseen tai muihin kansainvälisiin sopimuksiin eivät vaikuta kantaan, joka jollakin valtiolla on vuonna 1982 tehdyn yleissopimuksen tai muiden sopimusten allekirjoittamisen, ratifioimisen tai niihin liittymisen suhteen, eivätkä sopimuspuolien oikeuksiin, toimivaltaan ja velvoitteisiin, jotka johtuvat vuonna 1982 tehdystä yleissopimuksesta tai vuonna 1995 tehdystä sopimuksesta.

21 artikla

(Komission viralliset kielet)

Komission virallisina kielinä ovat komission päättämät järjestön viralliset kielet. Valtuuskunnat saavat käyttää istunnoissa sekä kertomuksissaan ja tiedonannoissaan mitä tahansa näistä kielistä. Työjärjestyksessä määritellään virallisten kielien käyttö simultaanitulkkausta ja asiakirjojen kääntämistä varten komission sääntömääräisissä istunnoissa.

22 artikla

(Muutokset)

1. Komissio voi kaikkien sopimuspuolien kahden kolmasosan enemmistöllä muuttaa tätä sopimusta. Muutokset tulevat voimaan päivänä, jona komissio on ne hyväksynyt, jollei jäljempänä olevasta 2 kohdasta muuta johdu.

2. Muutokset, jotka aiheuttavat sopimuspuolille uusia velvoitteita, tulevat voimaan sen jälkeen, kun kaksi kolmasosaa sopimuspuolista on hyväksynyt ne, ja kunkin sopimuspuolen osalta vasta sopimuspuolen hyväksyttyä ne. Uusia velvoitteita aiheuttavien muutosten hyväksymistä koskevat asiakirjat talletetaan järjestön pääjohtajalle, joka ilmoittaa hyväksymisilmoitusten vastaanottamisesta ja näiden muutosten voimaantulosta kaikille organisaation jäsenille sekä Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille. Niiden sopimuspuolten oikeuksia ja velvoitteita, jotka eivät ole hyväksyneet uusia velvoitteita aiheuttavaa muutosta, säännellään edelleen ennen muutosta voimassa olleilla sopimusmääräyksillä.

3. Tämän sopimuksen muutokset esitetään järjestön neuvostolle, jolla on oikeus olla hyväksymättä muutoksia, jos se katsoo niiden olevan ristiriidassa järjestön tehtävien ja tavoitteiden tai sen peruskirjan kanssa. Järjestön neuvosto voi halutessaan antaa muutoksen käsiteltäväksi järjestön yleiskokoukselle, jolla on samat valtuudet.

23 artikla

(Hyväksyminen)

1. Järjestön jäsenet tai liitännäisjäsenet voivat hyväksyä tämän sopimuksen.

2. Komissio voi jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksyä jäseniksi sellaisia muita valtioita, jotka ovat Yhdistyneiden kansakuntien, jonkin sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön jäseniä, ja jotka ovat esittäneet jäsenhakemuksen sekä siihen liitetyn julistuksen, jossa ne ilmoittavat muodollisesti hyväksyvänsä tämän sopimuksen sellaisena kuin se on voimassa hyväksymishetkellä.

3. Sopimuspuolet, jotka eivät ole järjestön jäseniä tai liitännäisjäseniä, voivat osallistua komission toimintaan, jos ne ottavat vastatakseen niille kuuluvan suhteellisen osuuden järjestön varainhoitosääntöjen mukaan vahvistetuista sihteeristön menoista.

4. Järjestön jäsenvaltio tai liitännäisjäsen hyväksyy sopimuksen tallettamalla hyväksymisasiakirjan järjestön pääjohtajalle, ja se tulee voimaan päivänä, jona pääjohtaja on vastaanottanut tämän asiakirjan.

5. Järjestöön kuulumattomat valtiot hyväksyvät tämän sopimuksen tallettamalla hyväksymisasiakirjan järjestön pääjohtajalle. Jäsenyys tulee voimaan päivänä, jona komissio hyväksyy sen tämän artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti.

6. Järjestön pääjohtaja ilmoittaa kaikille komission sopimuspuolille, järjestön jäsenille sekä Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille kaikista voimaan tulleista hyväksymisistä.

7. Kun sopimuksen hyväksyjänä on muu kuin sopimuspuoli, hyväksymiseen voi liittyä varaumia, jotka tulevat voimaan ainoastaan, jos sopimuspuolet hyväksyvät ne kahden kolmasosan enemmistöllä. Sopimuspuolten katsotaan hyväksyneen varauman, jos niiden asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset eivät ole antaneet vastaustaan ilmoituspäivää seuraavien kolmen kuukauden kuluessa. Jos hyväksyntää ei saada, varauman esittäneestä valtiosta tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöstä ei tule tämän sopimuksen osapuolta. Järjestön pääjohtaja ilmoittaa sopimuspuolille viipymättä kaikista varaumista.

24 artikla

(Voimaantulo)

Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona viides hyväksymisasiakirja on vastaanotettu.

25 artikla

(Varaumat)

1. Tämän sopimuksen hyväksymisen yhteydessä voidaan tehdä kansainvälisen oikeuden, kuten vuoden 1969 valtioso­ pimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen II osan 2 osaston, hyväksymiä varaumia, joiden on oltava yhteneviä sopimuksen tavoitteiden kanssa.

2. Komission olisi arvioitava säännöllisesti, seuraako jostakin varaumasta 8 artiklan b kohdan mukaisesti hyväksyttyjen suositusten noudattamatta jättäminen, ja se voi harkita asianmukaisten toimien toteuttamista työjärjestyksen mukaisesti.

26 artikla

(Eroaminen)

1. Sopimuspuoli voi kahden vuoden kuluttua siitä, kun sopimus tuli voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta, irtisanoa sen kirjallisesti järjestön pääjohtajalle tehtävällä ilmoituksella, joka ilmoittaa siitä välittömästi sopimuspuolille ja järjestön jäsenille. Irtisanominen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun järjestön pääjohtaja on saanut ilmoituksen.

2. Sopimuspuoli voi ilmoittaa sopimuksen irtisanomisesta yhden tai useamman sellaisen alueen osalta, joiden kansainvälisten suhteiden hoitamisesta se on vastuussa. Kun sopimuspuoli esittää omaa komissiosta eroamistaan koskevan ilmoituksen, sen on osoitettava se tai ne alueet, joita tämä eroaminen koskee. Jollei tällaista julistusta ole annettu, eroamisen katsotaan liitännäisjäseniä lukuun ottamatta koskevan kaikkia niitä alueita, joiden kansainvälisten suhteiden hoidosta kyseinen sopimuspuoli on vastuussa.

3. Sopimuspuolen, joka on ilmoittanut eroavansa järjestöstä, katsotaan samalla eroavan komissiosta, ja eroamisen katsotaan koskevan kaikkia alueita, joiden kansainvälisten suhteiden hoidosta sopimuspuoli on vastuussa, ei kuitenkaan liitännäisjäseniä.

27 artikla

(Voimassaolon päätyminen)

Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä, jos sopimuspuolien määrä eroamisten vuoksi jää alle viiden, elleivät jäljellä olevat sopimuspuolet yksimielisesti päätä toisin asiasta.

28 artikla

(Alkuperäiseksi todistaminen ja rekisteröinti)

Tämän sopimuksen teksti laadittiin alun perin Roomassa 24 päivänä syyskuuta 1949 ranskan kielellä.

Komission puheenjohtaja ja järjestön pääjohtaja todistavat allekirjoituksellaan alkuperäisiksi tämän sopimuksen ja kaikki siihen tehdyt muutokset kahtena arabian-, englannin-, ranskan- ja espanjankielisenä kappaleena. Toinen näistä kappaleista talletetaan järjestön arkistoon ja toinen toimitetaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille rekisteröintiä varten. Lisäksi pääjohtaja todistaa oikeiksi tämän sopimuksen jäljennökset ja toimittaa yhden kappaleen niitä kullekin järjestön jäsenvaltiolle sekä sellaisille järjestöön kuulumattomille valtioille, jotka ovat tai joista voi tulla tämän sopimuksen osapuolia.

VÄLIMIESMENETTELYÄ KOSKEVA LIITE

1. Välimiesoikeus, jota tarkoitetaan 19 artiklan 4 kohdassa, muodostuu kolmesta välimiehestä, jotka nimetään seuraavasti:

a) Oikeustoimet aloittanut sopimuspuoli ilmoittaa yhden välimiehen nimen toiselle sopimuspuolelle, joka puolestaan ilmoittaa toisen välimiehen nimen 40 vuorokauden kuluessa ensimmäisestä ilmoituksesta. Jos riidan osapuolina on enemmän kuin kaksi sopimuspuolta, samaa etua ajavat osapuolet nimeävät yhdessä yhden välimiehen. 60 vuorokauden kuluessa toisesta nimityksestä sopimuspuolet nimittävät kolmannen välimiehen, joka ei saa olla kummankaan sopimuspuolen kansalainen ja jolla ei saa olla samaa kansalaisuutta kuin kahdella muulla välimiehellä. Kolmas välimies toimii välimiesoikeuden puheenjohtajana.

b) Jos toista välimiestä ei ole nimetty määrätyn ajan kuluessa tai jos sopimuspuolet eivät ole päässeet määrätyn ajan kuluessa sopimukseen kolmannen välimiehen nimeämisestä, järjestön pääjohtaja nimeää välimiehen jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2. Välimiesoikeus päättää, missä sen päämaja sijaitsee, ja hyväksyy omat menettelytapasääntönsä.

3. Välimiesoikeus tekee päätöksensä tämän sopimuksen ja kansainvälisen oikeuden määräyksien mukaisesti.

4. Välimiesoikeuden päätökseen tarvitaan sen jäsenten ääntenenemmistö. Jäsenet eivät saa pidättäytyä äänestämästä.

5. Sopimuspuoli, joka ei ole riidan osapuolena, voi osallistua sen käsittelyyn välimiesoikeuden suostumuksella.

6. Välimiesoikeuden päätös on lopullinen ja sitoo kaikkia riidan osapuolia ja oikeuskäsittelyyn osallistuneita sopimuspuolia. Päätöstä on noudatettava viipymättä. Välimiesoikeus tulkitsee päätöksen jonkun riidan osapuolen tai muiden osallistuneiden sopimuspuolten pyynnöstä.

7. Jollei välimiesoikeus toisin päätä asian erityisluonteen vuoksi, riidan osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin välimiesoikeuden kuluista, myös sen jäsenille maksettavista korvauksista.