KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017–31.1.2018
KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017–31.1.2018
Palkkaliite 1.3.2016– 31.1.2018
Kaupan työehtosopimus 1.2.2017–31.1.2018
ja
Palkkaliite
1.3.2016–31.1.2018
A Työehtosopimus s. 22–87
B
Ammattiryhmäpöytäkirjat s. 90–106
• Asentajat ja huoltomiehet
• Huolto- ja liikenneasematyöntekijät
• Kioskimyyjät
• Provisiopalkkaiset myyjät
• Somistajat
• Tukkumyyjät ja ostajat
• Varastotyöntekijät
C Työaikapöytäkirjat .......................................................s. 107–136
• Arkipyhäjärjestelmä ja 38 tunnin viikkotyöaika
• Vuosityöajan lyhennys
• 40 tunnin viikkotyöaika, Pekkaspäivät ja vuosivapaajärjestelmä
• 40 tunnin viikkotyöaika, Pekkaspäivät ja arkipyhäjärjestelmä
• Lisätyön tarjoaminen
• Työaikapankki
• Yötyö
• Väkivallan uhka
D Sopimukset ................................................................... s. 137–158
Luottamusmiessopimus Yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeet Koulutussopimus
E Lomakkeet.................................................................... s. 159–166
Erimielisyysmuistio Työsopimuslomake
F
Palkkaliite...................................................................... s. 167–185
1. Vuosiportaat
2. Vaativuustasojen yleiskuvaus
3. Konttoritöiden vaativuustasot
4. Palkkaryhmät
5. Taulukkopalkat
6. Lisät
KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUS S I S Ä L L Y S
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 14
4 § Määräaikainen työsopimus 23
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 24
Säännöllisen työajan järjestäminen 27
Vuosivapaan vaikutus työaikaan ja vuosivapaan pituudesta
Vuosivapaan maksaminen rahakorvauksena 37
Vuosivapaat työsuhteen päättyessä 38
Viikonloppuvapaa 38
Sunnuntaivapaa 38
Aattovapaa 39
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 42
Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa 45
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 45
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 45
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen 47
Vaativuustasojen ylittävä palkka 49
12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät 51
Myymälänhoitajan sijaisuuslisä 54
Työryhmän vanhin (nokkamies) 57
Pika- ja noutotukkutyöntekijät 58
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus 60
Äkillinen sairaus perheessä 65
Kutsunta ja kertausharjoitukset 66
Vapaan ajankohdan muuttaminen 69
Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen 73
Lomapalkan laskeminen lisien osalta 73
Työsuhteen päättyminen loman aikana 78
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi 79
8. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 81
23 § Työpaikkakohtainen sopiminen 81
PAMin valtuuston ja hallituksen jäsen 83
Työasut - varastotyöntekijät 83
10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 84
26 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 84
27 § Sopimuksen voimassaolo 84
2 § Ohjeelliset ansioluvut ja vähimmäispalkka 90
HUOLTO- JA LIIKENNEASEMATYÖNTEKIJÄT 93
Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijä 94
Vastaavan hoitajan sijaisuus 94
Huolto- ja liikenneaseman ravintolaesimies 94
Huoltoasentajien vaativuustasot 95
Ilta- ja yölisät sunnuntaina 97
1 § Henkilökohtainen provisiopalkka 99
2 § Keskimääräinen päiväpalkka 99
SOMISTAJAT 100
1 § Ulottuvuus 100
2 § Työpalkat 100
Palvelusaika 100
Vaativuustasot 100
Erityisen vaativa somistus 100
Työkohtaisuuslisä 101
Kielilisä 101
3 § Työasut 101
TUKKUMYYJÄT JA OSTAJAT 102
1 § Ulottuvuus 102
2 § Vaativuustasot 102
3 § Muut määräykset 103
VARASTOTYÖNTEKIJÄT 104
1 § Suorituspalkkaus 104
2 § Yleiskorotus suorituspalkassa 105
3 § Eräistä määräyksistä toisin sopiminen 105
4 § Sairauspoissaolojen määrän tarkastelu ja vähentäminen 106
TYÖAIKAPÖYTÄKIRJAT 107
ARKIPYHÄJÄRJESTELMÄ JA 38 TUNNIN VIIKKOTYÖAIKA 107
Työpaikkakohtainen sopimus arkipyhäjärjestelmän käyttöönotosta .107 Arkipyhäviikon työajan lyhennys 107
Lisä- ja ylityö 110
Korotettu palkka 110
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 111
VUOSITYÖAJAN LYHENNYS 113
Soveltamisala 113
Lyhennysmallit 113
Lyhennys paikallisesti sopien 113
40 TUNNIN VIIKKOTYÖAIKA, PEKKASPÄIVÄT JA VUOSIVAPAAJÄRJESTELMÄ 114
Pekkaspäivien ansainta 114
Pekkaspäivien antaminen 114
Poissaolot ja vuosiloma 115
Pekkaspäivät työsuhteen päättyessä 115
Vuosivapaajärjestelmä 115
Vuosivapaan ansainta 115
Vuosivapaan antaminen 117
Vuosivapaan vaikutus työaikaan ja vuosivapaan pituudesta
toisin sopiminen 118
Palkka vuosivapaan ajalta 118
Vuosivapaan maksaminen rahakorvauksena 119
Vuosivapaat työsuhteen päättyessä 120
Lisä- ja ylityö 120
Korotettu palkka 120
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 121
40 TUNNIN VIIKKOTYÖAIKA, PEKKASPÄIVÄT JA ARKIPYHÄJÄRJESTELMÄ 123
Työpaikkakohtainen sopimus arkipyhäjärjestelmän
käyttöönotosta 123
Pekkaspäivien ansainta 123
Pekkaspäivien antaminen 124
Poissaolot ja vuosiloma 124
Pekkaspäivät työsuhteen päättyessä. 125
Arkipyhäviikon työajan lyhennys 125
Lisä- ja ylityö 127
Korotettu palkka 127
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 128
LISÄTYÖN TARJOAMINEN 129
1. Yksilöllinen työaikatarkastelu 129
2. Yrityskohtainen työaikatarkastelu 129
3. Henkilöstöpankki tai muu lisätyön tarjoamiseen liittyvä yrityskohtainen järjestely 130
TYÖAIKAPANKKI 132
YÖTYÖ 134
1 § Ulottuvuus 134
2 § Yötyö 134
VÄKIVALLAN UHKA 135
1 § Arviointi 135
2 § Torjunta ja jälkihoito 135
3 § Yksintyöskentely 135
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 137
Johdanto 137
1 § Sopimuksen soveltamisala 137
2 § Luottamusmiehen tehtävät 138
3 § Luottamusmiehen valinta 138
Yleistä 138
Luottamusmiehet 138
Ilmoitukset työnantajalle 139
Muutostilanteet 140
4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot 140
5 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet 141
Työstävapautus 141
Työstävapautusaika ja ajankäyttö 141
Työskentelypuitteet 143
6 § Ansiomenetyksen korvaus 143
Ansiomenetys 143
Matkakustannukset 143
Luottamusmieskorvaus 144
Pääluottamusmiehen ansiokehitys 144
7 § Luottamusmiehen koulutus 144
8 § Työsuhdeturva 145
Syrjintäkielto 145
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 145
Yksilösuoja 146
Ehdokassuoja 146
Jälkisuoja 146
Pääluottamusmies ja liikkeen luovutus 146
Korvaukset 147
9 § Neuvottelujärjestys 147
10 § Sopimuksen voimassaolo 147
YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN SOVELTAMISOHJEET 148
1 § SOVELTAMISALA 148
2 § YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA 148
2.1. Työpaikkakäsite 148
2.2. Työsuojeluyhteistoiminta 148
2.3. Työsuojeluvaltuutettu 148
2.4. Päätyösuojeluvaltuutettu 148
2.5. Työsuhdeturva 149
2.6. Työsuojeluasiamies 150
2.7. Työsuojelutoimikunta 151
2.8. Yksintyöskentely 151
2.9. Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika 151
2.10. Työsuojeluvaltuutetun korvaus 153
3 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS 155
4 § VOIMASSAOLO 155
KOULUTUSSOPIMUS 156
1 § Koulutustyöryhmä 156
2 § Ammattiyhdistyskoulutus 156
Kurssien hyväksyminen 156
Osallistumisoikeus 156
Ilmoitusvelvollisuus 157
Korvaukset 157
Muut edut 157
3 § Yhteinen koulutus 157
4 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 158
5 § Voimassaolo 158
ERIMIELISYYSMUISTIO 159
ERIMIELISYYSMUISTION TÄYTTÖOHJEET 161
TYÖSOPIMUSLOMAKE 163
TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISOHJEITA 164
PALKKALIITE 1.3.2016–31.1.2018 167
1. VUOSIPORTAAT 167
2. VAATIVUUSTASOJEN YLEISKUVAUS 167
3. KONTTORITÖIDEN VAATIVUUSTASOT 170
4. PALKKARYHMÄT 172
5. TAULUKKOPALKAT 1.3.2016–31.1.2018 176
6. LISÄT 1.3.2016–31.1.2018 180
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO
A Aattoiltalisä 53, 56, 58, 95
Aattovapaa 39
Adoptiovapaa 68
Ammatillinen koulutus 158
Ammatillinen tutkinto 49
Ammatillinen oppilaitos 51
Arkipyhäviikon työajan lyhennys
- 38 tuntia tekevät 107-109
- alle 37,5 tuntia tekevät 109, 110
- 40 tuntia tekevät 125, 126
Asentaja 90-92
Asevelvollisuus 48, 65, 66, 78
Ateriakorvaus 80, 81, 91
E Erimielisyydet, erimielisyysmuistio 84, 159-162
Esimies, huolto- ja liikenneasema 94, 173
H Hammassairaus 67
Harjoittelijat
- huolto- ja liikenneasematyöntekijät 93
- konttorityöntekijät 57, 58, 51
- myyjät 51
- somistajat 100
- varastotyöntekijät 55, 51
Hautajaiset 66
Henkilöstöpankki 129-131
Xxxxxxxxxx ...................................................................................... 68-70, 48, 78
Huoltomies 90-92
Hälytysraha: myymälä, varasto, huoltamo 55, 57, 96
Hätätyö 31
I Iltalisä
- huolto- ja liikenneasematyöntekijät 95, 96, 52
- kioskimyyjät 97
- konttorityöntekijät 58, 52, 53
- myyjät ja myymälätyöntekijät 52, 53
- siivoojat (ei huoltoaseman siivooja) 59
- vahtimestarit 58, 52, 53, 56
- varastotyöntekijät 56, 52, 53
Inventaarilisä: myyjät ja myymälätyöntekijät 54
Irtisanominen, -sanoutuminen 24-26
Isyysvapaa ........................................................................................68-70, 48, 76
J Jakaja
- keskimääräinen päiväpalkka (provisio) 99
- kuukausipalkkaisen tuntipalkka 51
- provisiopalkkaisen tuntipalkka 99
- suhteutetun kk-palkan tuntipalkka 51
- työpäivän palkka 50
- vuosilomapäivän palkka 73
Jäsenmaksuperintä 82
K Kahvitauko 40, 136
Karanteeni 64
Karenssiaika 62-64
Kassavaje 83
Kertausharjoitukset 65, 67
Kielilisä 49
- huolto- ja liikenneasematyöntekijät 96
- somistajat 101
Kilometrikorvaus, asentajat ja huoltomiehet 91
Kioskimyyjä 97, 98, 30, 39, 48
Koeaika 23, 163, 164
Kokoontuminen työpaikalla 82
Korjausompelija 59
Koululaispalkka 51
Koulutus 49
Koulutussopimus 156–158
- ammatillinen koulutus 158
- ammattiyhdistyskoulutus 156, 157
- korvaukset 157, 158
- koulutustyöryhmä 156
- osallistumisoikeus 156, 157
- yhteinen koulutus 157, 158
Kuittaus 23, 25, 26
Kuolemantapaus 66
Kutsunta 66
Kuukausipalkan jakaja
- tuntipalkka 51
- työpäivän palkka 50
- vuosilomapäivän palkka 73
Kuukausipalkan suhteutus 51
Kylmähuonelisä: myyjät 55
L Lapsen sairastuminen 65-67
Lauantailisä
- konttorityöntekijät 58, 54
- myyjät ja myymälätyöntekijät 54
- vahtimestarit 58, 54, 56
- varastotyöntekijät 56, 54
Lisätyö 40, 129-131
Xxxxxxx työaika 30, 58, 132
Lomapalkka 73, 74
- alle 37,5 tuntia tekevät 74-76
Lomaraha 77-80
- alle 37,5 tuntia tekevät 80
- asentajat ja huoltomiehet 92
Lomarahavapaa 79, 80, 92
Lomautus 26, 76, 85, 145, 146, 150
Luottamustoimet (kunnalliset ja valtiolliset) 67
Luottamusmiessopimus 137-147
- annettavat tiedot 140
- korvaukset 143, 144
- koulutus 144, 145
- työskentelypuitteet 143
- työstävapautus 141-143
- työsuhdeturva 145, 146
- valinta 138-140
Lähetti 59
Lääkärintarkastukset 67. 68
M Matkakustannukset 68, 80, 91, 143, 158
Merkkipäivä (50-, 60-vuotta) 66
Myyjäryhmät 52
Myymäläautotyöntekijä 40
Määräaikainen työsopimus 23, 163, 164
N Nokkamies 57
Noutotukkutyöntekijä 58
O Olosuhdelisä: varastotyöntekijät 56, 57
Ostajat 102, 103
P Paikallinen sopiminen
- olosuhdelisät 57
- ruokatauko 40
- sairausajan palkka 63
- xxxxxxxxx xxxxxx, myyjät 83
- työhönsidonnaisuusaika 30
- vuosityöajan lyhennys 113
Pakastevarastolisä: varastotyöntekijät 57
Pakkashuonelisä: myyjät ja myymälätyöntekijät 55
Palvelusaika 48
- somistajat 100
Parisuhteen rekisteröimispäivä 73
Pekkaspäivä .................................................................................. 113-115, 123-125
Perehdyttäminen 83, 140
Perhevapaat 68-70
Pikatukkutyöntekijä 58
Poissaolot, tilapäiset 65-67
- hautajaiset 66
- kertausharjoitukset 66, 67
- kuolemantapaus 66
- kutsunta 66
- lapsen sairaus 65-67
- lääkärintarkastukset (kutsunta) 66
- merkkipäivä (50-, 60-vuotta) 66
- perheenjäsenen sairaus 65
- vihkimispäivä ja parisuhteen rekisteröimispäivä 66
- yhteiskunnallinen toiminta 67
Provisio 99
Purku 23, 26, 146, 149
Päiväpalkka
- kuukausipalkkaiset 50
- provisiopalkkaiset 99
Päiväraha 80, 68
Pääluottamusmies 138
Päätyösuojeluvaltuutettu 148, 149
Pöytäkirjat Ammattiryhmäpöytäkirjat
- Asentajat ja huoltomiehet 90-92
- Huolto- ja liikenneasematyöntekijät 93-96
- Kioskimyyjät… 97,98
- Provisiopalkkaiset myyjät… 99
- Somistajat 100, 101
- Tukkumyyjät ja ostajat 102, 103
- Varastotyöntekijät 104-106
Työaikapöytäkirjat
- Arkipyhäjärjestelmä ja 38 tunnin viikkotyöaika 107-112
- Vuosityöajan lyhennys 113
- 40 tunnin viikkotyöaika, Pekkaspäivät ja
vuosivapaajärjestelmä 114-122
- 40 tunnin viikkotyöaika, Pekkaspäivät ja arkipyhäjärjestelmä 123-128
- Lisätyön tarjoaminen 129-131
- Työaikapankki 132,133
- Yötyö 134
- Väkivallan uhka 135, 136
R Ravintolatyöntekijä, huolto- ja liikenneasema 94
Ruokatauko 39, 40, 26, 136
Ryhmähenkivakuutus 83
S Sairastuminen 60-64
- alle 10-vuotias lapsi 65, 66
- perheenjäsenet 65
Seulontatutkimukset, mammografia, papakoe 68
Siirto: tilapäinen 49
Siirto: pysyvä 49
Siivooja 59, 93
Sijaisuuslisä 54
Somistaja 100, 101
Suhteutettu kuukausipalkka 51, 28
Sunnuntaityö 47, 93, 98, 163, 165
Sunnuntaivapaa 38, 39
Suorituspalkkaus, varastotyö 104, 105
T Tasoittumisjärjestelmä 28, 105, 106
Tauot
- kahvitauko 40
- myymäläkassa, ylimääräinen tauko 40
- ruokatauko 39, 40
- yksintyöskentely 136
Tukkumyyjä 102, 103
Työaikapankki 132, 133
Työaikapankkivapaa 132, 133
Työasut
- myyjät 83
- huolto- ja liikenneasematyöntekijät 96
- somistajat 101
- varastotyöntekijät 83
Työhönsidonnaisuusaika 30
Työkohtaisuuslisä 49
- somistajat 101
Työnjohto-oikeus 22
Työpaikkakohtainen sopiminen 81
- 10-tuntiset päivät 27
- arkipyhäjärjestelmän käyttöönotto 107, 123
- henkilöstöpankki 129-131
- konttoritt. arkipyhälyhennys tas.järjestelmässä 108, 125
- konttoritt. vapaapäivien yhd. tas.järjestelmässä 31
- lisätyön tarjoamismallit 129-131
- lomapalkan maksuajankohta 73
- xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx 78
- lomautusilmoitusajan lyhentäminen 26
- sunnuntaivapaiden lukumäärä 38
- työaikapankin käyttö 132, 133
- varastotyöntekijät: 12 tunnin työpäivät 27
- varastotyöntekijät: suorite sairausajan ja vuosiloma-ajan
palkoissa sekä lisä- ja ylityökorvauksissa 104
- varastotyöntekijät: suoritteen korotusosan laskeminen,
jakaminen tai korvaaminen yleiskorotuksessa 105
- varastotyöntekijät: suorituspalkan ja työaikalisien
vaihtaminen vapaaksi 105
- varastotyöntekijät: tasoittumisjakson pituus 105, 106
- varastotyöntekijät: vapaapäivien välissä olevien
työpäivien määrästä toisin sopiminen 105
- viikonloppuvapaiden lukumäärä 38
- vuosivapaiden pituudesta toisin sopiminen 36, 118
- vuosivapaan jatkuva maksaminen rahakorvauksena 37, 119
- vuorokausilevon pituus 30
Työpalkat 48-51
-alle 37,5 tuntia tekevät 51, 28
Työrauha 84
Työsopimus 23
Työsopimuslomake ja täyttämisohje 163-166
Työvuoroluettelo ....................................................................................28-30, 87
Työturvallisuus: yksintyöskentely 135, 136
V Vahtimestari 58
Vanhempainvapaa..........................................................................68-70, 48, 76
Vanhentuminen
- lisä- ja ylityökorvaukset 47
- sunnuntaityökorvaukset 47
Vapaapäivä 31-32
- alle 37,5 tuntia tekevät 32
- kioskimyyjät 97
- siivoojat 59
Varallaolo 31
Varusmiespalvelus 48, 65, 66, 78
Vastaava hoitaja 94
Vastuulisä: myyjä 54
Vihkiäiset 66
Viikonloppuvapaa 38
Vuorokausilepo 30
Vuosiloma 71-76
Vuosivapaa .32-38, 115-120
Vuosityöajan lyhennys 113
Y Yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeet 148-155
- työsuojeluvaltuutetun korvaukset 153-155
- työpaikkakäsite 148
- työstävapautus 151-153
- työsuhdeturva 149, 150
- työsuojelutoimikunta 151
- työsuojeluvaltuutettu 148
Yksintyöskentely 135, 136
Ylityö 40
Yölisä
- huolto- ja liikenneasematyöntekijät 95, 53
- kioskimyyjät 97
- myyjät ja myymälätyöntekijät 53
- siivoojat (ei huoltoaseman siivooja) 59
- varastotyöntekijät 56, 53
- vahtimestarit 58, 53, 56
Yötyö 31, 134
Ä Äitiysvapaa.......................................................................................68-70, 48, 76
• Saarinen Design Oy, Helsinki 2017 •
Kaupan liitto Palvelualojen ammattiliitto PAM
Työehtosopimus
KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUS
1. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on
a. vähittäiskauppa
x. xxxxxxxxxxx
c. agentuuritoiminta
x. xxxxxxxxxxxx
e. huolto- ja liikenneasematoiminta
f. kaupan palvelu- ja tukitoiminta
g. konevuokraus.
2. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.
2. TYÖSUHDE
2 § Työnjohto
1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.
2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.
3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.
4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
A
A
3 § Työsopimus ja koeaika
1. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee olla mallilomakkeen (s. 163) ja sen täyttöohjeiden mukaiset vähimmäistiedot.
Työehtosopimus
2. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.
3. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta, ellei työsopimuslain 1:4 §:n pe- rusteella ole muuta sovittu.
4. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.
5. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palvelukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä.
4 § Määräaikainen työsopimus
1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1:3 §:n mukaan (ks. s. 164).
2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa ennen, jos mahdollista.
3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnantajalle aiheuttamansa vahingon.
Korvaus on 2 viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12:2 §:n mukaan.
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus
Irtisanomisaika
Työehtosopimus
1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään vuoden | 14 päivää |
yli vuoden–enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
yli 4–enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8–enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 14 päivää |
yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavasta päivästä.
Esimerkki 1.
a. Irtisanomisaika 14 vrk
Työsuhde irtisanottiin maanantaina 13.1. Irtisanomisaika alkaa tiistaina 14.1.
Työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 27.1.
b. Irtisanomisaika kuukausina
Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjestys- numeroltaan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu.
Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
A
A
Irtisanomisaika 1 kk:
Työsuhde irtisanottiin 1.3. Irtisanomisaika alkaa kulua 2.3. Työsuhteen viimeinen päivä on 1.4.
1.3. <—————— 1 kk —————> 1.4.
irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä
Irtisanomisaika 2 kk:
31.12. <————— 2 kk —————> 28.2.
irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä
Työehtosopimus
4. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.
5. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava työntekijälle viivytyksettä kirjallisesti.
Korvaukset
6. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
Esimerkki 2.
Työntekijä irtisanoutui 17.10. toistaiseksi voimassa olevasta työsuhtees- taan ja lähti välittömästi noudattamatta 14 päivän irtisanomisaikaansa (työsuhteen päättymispäivä 31.10.). Työntekijän kuukausipalkka oli 1 939 euroa.
Työntekijä oli töissä yhteensä 11 päivää (17 kalenteripäivää). Tältä osin hänellä on työnantajalta palkkasaatavaa 11 x työpäivän palkka 92,33 euroa eli yhteensä 1 015,63 euroa. Lomakorvaussaatavia hänellä on yhteensä 930,72 euroa (1 939 :25 x 12). Ennakonpidätyksen jälkeen
hänen nettolopputilinsä on (1 015,63 euroa + 930,72 euroa) – 525,51
euroa eli yhteensä 1 420,84 euroa.
Suojaosuus 17 kalenteripäivältä on 17 x 22,41 (suojaosuus velallisen
osalta v. 2017) 380,97 euroa. Työnantajan kuitattava saatava 923,37 euroa on suurempi kuin 2 x suojaosuus (761,94), mutta pienempi kuin enintään 4 x suojaosuus (1523,88 euroa), joten lopputilistä työnantaja voi kuitata enintään 1/3 nettopalkasta (1 420,84 euroa) eli 473,61 euroa. Työnantajalle jää vielä korvaussaatavaa työntekijältä 449,76 euroa.
Työehtosopimus
7. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.
Esimerkki 3.
Työnantaja irtisanoi 1.8. työntekijän 3 kuukauden irtisanomisajalla. Työnantaja päätti työntekijän työsuhteen 31.8. yrityksen lopettaessa silloin toimintansa. Irtisanomisajan palkan ja tältä ajalta kertyvän lo- makorvauksen työnantaja joutuu maksamaan 1.11. saakka.
Työsuhteen purkaminen
8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain 8:1 §:n mukaan. Purettaessa työsuhde se päättyy välittömästi.
Lomautus
9. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän ilmoitusajalla. Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan, s. 81) ilmoitusaikaa voidaan lyhentää 7 päivään. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työ- sopimuslain 5:2 §:n mukaan.
10. Lomautuksen ennakkoselvitys, työntekijän kuuleminen ja lomautusilmoi- tus määräytyvät työsopimuslain 5:3 ja 5:4 §:n mukaan.
11. Lomautettu työntekijä voi irtisanoutua työsopimuslain 5:7 §:n mukaan.
A
A
6 § Työaika
Työehtosopimus
Työajasta sopiminen
1. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta.
Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työso- pimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi.
Säännöllisen työajan järjestäminen
2. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita.
3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:
a. Yhden viikon aikana
Työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.
Esimerkki 4. | ||||||||
Työvuorot | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Yht. t |
8 | 7,5 | 6 | 7 | 9 | - | - | 37,5 t | |
Säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukai- sesti, s. 81) olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Varastotyöntekijän säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti so- pien (23 §:n mukaisesti, s. 81) olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
b. Usean viikon jaksossa
Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.
Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa (ks. myös varastotyön- tekijöitä koskeva pöytäkirja s. 105).
Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
Työehtosopimus
Käytettäessä tasoittumisjärjestelmää voi 3 viikon jaksossa olla enin- tään 9 kpl yli 8 tunnin työpäivää.
Säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukai- sesti, s. 81) olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Varastotyöntekijän säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti so- pien (23 §:n mukaisesti, s. 81) olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Tasoittumisjärjestelmä
4. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmään merkitään:
• tasoittumisjakson pituus,
• kokonaistyöaika sekä
• xxxxxx xxxxxxx- ja päättymispäivä.
Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.
Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää työnantaja ja luottamusmies selvittävät työaikasuunnittelun lähtökohtia sekä suhteutetun kuukausipalkan käyttömahdollisuuksia.
Työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista.
Työvuoroluettelo
5. Työnantajan laatimaan työvuoroluetteloon merkitään:
• työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen,
• päivittäiset lepoajat sekä
A
A
• tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä sekä näistä laskettu keskimääräinen viikkotyöaika.
Työehtosopimus
Työvuoroluetteloa laadittaessa työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä.
Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetään epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja.
Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
Työajan sijoittelun ja vapaapäivien tulisi vaihdella työntekijöiden kesken. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työaikalain mukaan.
Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen työviikon alkamista.
Esimerkki 5.
10 viikon mittainen työajan tasoittumisjärjestelmä ajalle 22.5.– 30.7.2017.
Koska jakson pituus on vähintään 9 viikkoa, tasoittumisjärjestelmä on oltava nähtävillä 3 viikkoa ennen jakson alkua eli viimeistään 30.4.2017.
Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työvuoroluettelo an- netaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen työviikon alkamista.
Työntekijät | Työsopimus- tunnit / viikko | Jakson kokonaistyöaika |
Työntekijä A | 37,5 tuntia / viikko | 375 tuntia |
Työntekijä B | 30 tuntia / viikko | 300 tuntia |
Työntekijä C | 20 tuntia / viikko | 200 tuntia |
Ti 23.5. | Ke 24.5 | To 25.5. | Pe 26.5. | La 27.5. | Su 28.5. | Yht. | Jäljellä tunteja / viikkoja, keskimäärin t / vko | ||
tt A | V | 09 - 17.30 (r) | 12.30 - 21 (r) | 12 - 21 (r) | 12 - 21 (r) | 09 - 17.30 (r) | 10.30 - 16 | 46,5 t | 328,5 t / 9 vkoa, keskim. 36,5 t / vko |
tt B | 13 - 21 (r) | 13 - 21 (r) | V | V | 09 - 17.30 (r) | 10 - 18 (r) | 08 - 17 (r) | 39 t | 261 t / 9 vkoa, keskim. 29 t / vko |
tt C | 08 - 16 (r) | 10 - 18 (r) | 09 - 17.30 (r) | 08 - 17 (r) | V | 08 - 16 (r) | V | 38 t | 162 t / 9 vkoa, keskim. 18 t / vko |
Esimerkki 6.
Työvuorot esimerkki 5. olevan tasoittumisjärjestelmän ensimmäiselle viikolle
• työaika enintään 9 t/vrk ja 48 t/vko
• enintään 9 yli 8 työtunnin päivää 3 viikossa
• paikallisesti sovittu 30 minuutin ruokatauoista (r) Työvuoroluettelo ajalle 22.5.–28.5.2017, tiedoksi viimeistään 30.4.2017.
Työehtosopimus
Työhönsidonnaisuusaika
6. Työhönsidonnaisuusaika vuorokaudessa on, ellei paikallisesti toisin sovita
• enintään 9 tuntia säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia tai lyhyempi
• enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 8 tuntia
• enintään 11 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 9 tuntia.
Määräys koskee myyjää ja myymälätyöntekijää, huolto- ja liikenneasema- työntekijää sekä kioskimyyjää.
Liukuva työaika
7. Käytettäessä liukuvaa työaikaa säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 11 tuntia.
Vuorokausilepo
8. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (23 §:n mu- kaisesti, s. 81). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.
A
A
9. Työehtosopimuksen liitteinä olevissa pöytäkirjoissa on esitetty muita työaikajärjestelyitä:
Työehtosopimus
• Arkipyhäjärjestelmä ja 38 tunnin viikkotyöaika (s. 107)
• Vuosityöajan lyhennys (s. 113)
• 40 tunnin viikkotyöaika, Pekkaspäivät ja vuosivapaa-
järjestelmä (s. 114)
• 40 tunnin viikkotyöaika, Pekkaspäivät ja arkipyhäjärjestelmä (s. 123)
• Henkilöstöpankki (s. 130)
• Työaikapankki (s. 132).
10. Varallaolo ja hätätyö määräytyvät työaikalain mukaan.
11. Yötyö määräytyy yötyöpöytäkirjan (s. 134) ja työaikalain 26 §:n mukaan.
7 § Vapaat
Vapaapäivät
1. Työntekijällä on työaikalain viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi 1 vapaapäivä.
Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen.
Konttorityöntekijällä vapaapäivä on kiinteä vapaapäivä ja jos mahdollista lauantai.
Vapaapäivä voidaan antaa tasoittumisjärjestelmän aikana yhdistämällä vapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi. Konttorityöntekijän vapaapäivien yh- distäminen edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (23 §:n mukaisesti, s. 81).
Työvuoroluetteloa laadittaessa vapaapäivien välissä voi olla enintään 9 työpäivää (ks. myös varastotyöntekijöitä koskeva pöytäkirja s. 105).
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työvuoro- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
luettelo: | T | T | T | V | T | T | V |
Sairausloma | |||||||
Esimerkki 7.
Työvuoro- luettelo:
Ma Ti Ke To Pe La Su T V T T T T V
Sairausloma
Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) jäi sairausloman sisään ja vapaapäivä katsotaan pidetyksi. Työntekijä palaa töihin torstaina.
Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuo- lella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.
Työehtosopimus
Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän ha- lutessa 6-päiväisestä työviikosta.
Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta
2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017
alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jäl- keen, vuosivapaiden ansainta alkaa vasta työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.
Vuosivapaata kerryttävät kalenterivuosittain:
• tosiasiallisesti tehdyt työtunnit,
• muu työaikalain 2 luvun 4 §:n tarkoittama työajaksi luettava aika,
• työnantajan määräämä koulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä,
• luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla työstävapautusaika sekä
A
A
• henkilöstön edustajalla koulutussopimuksen mukainen työnantaja- tuen piiriin kuuluva ammattiyhdistyskoulutus siltä osin, kuin työn- antaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä.
Työehtosopimus
Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä |
220 | 1 | 7,5 |
440 | 2 | 15 |
660 | 3 | 22,5 |
880 | 4 | 30 |
1100 | 5 | 37,5 |
1320 | 6 | 45 |
1540 | 6,5 | 48,75 |
Esimerkki 9.
Työntekijän työsuhde on alkanut ennen 1.1.2017. Työntekijän vuosi- vapaan ansaintaan oikeuttavia tunteja lasketaan 1.1.2017 alkaen.
Esimerkki 10.
Työntekijän työsuhde on alkanut 14.2.2017. Kuusi kuukautta tulee täy- teen 13.8.2017. Työntekijän vuosivapaan ansaintaan oikeuttavia tunteja lasketaan 14.8.2017 alkaen.
Esimerkki 11.
Työntekijän työsuhde on kestänyt 30.1.–28.5.2017. Työntekijän kans- sa solmitaan uusi työsuhde 1.6.2017. Vuosivapaiden ansainta alkaa työsuhteiden kestettyä yhteensä 6 kuukautta. Tältä osin noudatetaan työsopimuslain 1 luvun 5 §:n periaatteita työsuhde-etuuksien määräy-
Työehtosopimus
Vuosivapaan antaminen
3. Vuosivapaat annetaan ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.
Esimerkki 12.
Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 2.–9.1.2017. Loppiainen on perjan- taina 6.1.2017. Koska loppiainen ei ole vuosilomapäivä, niin työntekijän 6 päivän vuosiloma päättyy maanantaina 9.1.2017. Vuosivapaata ei voi sijoittaa vuosiloman ajalle.
Vuosivapaita ei saa sijoittaa vuosiloman tai muiden vapaiden ajalle.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti |
VL | VL | VL | VL | - | VL | - | VL | T |
Vuosivapaat on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan yhteydessä. Vapaa voidaan kuitenkin antaa myös yksittäisenä päivänä, kuten esimerkiksi arkipyhänä.
Esimerkki 13.
Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 7.4.–13.4.2017. Pitkäperjantai on
14.4. Koska loma on päättynyt 13.4., vuosivapaa voidaan sijoittaa pitkä- perjantaille 14.4.
Vuosivapaita annettaessa on kuultava työntekijää. Kolme päivää tai sitä pi- demmästä yhdenjaksoisesta vuosivapaasta on sovittava työntekijän kanssa.
Vuosivapaa on merkittävä työvuoroluetteloon. Sille kalenterivuorokaudelle, jolle vuosivapaa sijoittuu, ei voi suunnitella alkavaa tai päättyvää työvuoroa.
A
A
Vuosivapaat tulee antaa kokonaisina vapaapäivinä.
Työehtosopimus
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita. Vuosivapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.
Vuosivapaan vaikutus työaikaan ja vuosivapaan pituudesta toisin sopiminen
4. Vuosivapaa annetaan 7,5 tunnin pituisena työpäivänä.
Esimerkki 14.
37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää Työntekijälle annetaan 1 vuosivapaa 7,5 tunnin pituisena työpäivänä. Viikon muina 4 työpäivänä hän on töissä yhteensä 30 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 30 tuntia.
Esimerkki 15.
Alle 37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää Työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Hänelle annetaan 1 vuosivapaa 7,5 tunnin pituisena työpäivänä. Viikon muina 4 työpäivänä hän on töissä yhteensä 22,5 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 22,5 tuntia
Esimerkki 16.
37,5 tuntia tekevä, yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jakson enimmäistyöaika on 450 tuntia (12 x 37,5). Jakson aikana on annettu 2 vuosivapaata 7,5 tunnin pituisina työpäivinä. Vuosivapaatunteja on annettu 15.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 435 tuntia.
Työntekijän ansaittua kalenterivuodessa täydet 6,5 päivää vuosivapaata, tulee 6 päivää ylittävä vapaan osa (3 tuntia 45 minuuttia) antaa myös ko- konaisena päivänä.
Työehtosopimus
• lyhentämällä työpäivää tai työpäiviä ko. tunneilla (palkka maksetaan kuitenkin koko suunnitellulta työvuorolta) tai
• maksamalla ko. tunnit 6. kohdan mukaisesti rahakorvauksena tai
• siirtämällä ko. tunnit työaikapankkiin.
Suunniteltu työvuoro voidaan työntekijän aloitteesta sopia vuosivapaaksi. Vuosivapaan pituus vastaa tällöin työvuoron pituutta. Sopimisen yhteydessä tulee kuitenkin todeta sen mahdollinen vaikutus pidettävien vuosivapaiden määrään.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosivapaan pituudesta toisin (23 §:n mukaisesti, s 81) työntekijällä ollessa aina samanpituiset alle 7,5 tunnin työvuorot. Vuosivapaan pituus sovitaan vastaamaan säännönmukaisen työ- vuoron pituutta, jolloin vuosivapaiden määrä voi myös kasvaa. Työnantaja voi suunnitella sovitun pituisia vuosivapaita työvuoroluetteloon jatkossa ilman erillistä sopimista.
Esimerkki 17.
Työntekijä on osittaisella hoitovapaalla. Hän tekee 6 tunnin työvuoroja 5 päivänä viikossa. Työnantaja ja työntekijä sopivat vuosivapaan pi- tuudeksi työvuoron pituuden. Työnantaja voi suunnitella sovitun pituisia vuosivapaita työvuoroluetteloon jatkossa ilman erillistä sopimista. Tällä tavalla työntekijä saa 8 vuosivapaata ja yhteensä 48 vuosivapaatuntia. Jäljellä olevien 45 minuutin toteuttamisesta työnantaja ja työntekijä voivat sopia samalla tavalla kuin 6 päivää ylittävän vapaan osan anta- misesta on yllä todettu.
Palkka vuosivapaan ajalta
5. Vuosivapaan ajalta työntekijä saa palkkansa kiinteine lisineen ilman tunti- kohtaisia olosuhdelisiä ja työaikalisiä.
Kuukausipalkkainen ja suhteutetulla kuukausipalkalla oleva työntekijä saa normaalin palkkansa riippumatta pidetyn vuosivapaan pituudesta.
Tuntipalkkainen työntekijä saa vuosivapaan ajalta palkan pidetyn vuosivapaan pituuden mukaan.
A
A
Provisiopalkkaiselle maksetaan vuosivapaan ajalta keskimääräinen päivä- provisio.
Työehtosopimus
Vuosivapaan maksaminen rahakorvauksena
6. Työntekijän työsuhteen kestettyä 6 kuukautta hänen kanssaan voidaan sopia (23 §:n mukaisesti, s. 81) vuosivapaiden antamisen sijaan niiden mak- saminen rahakorvauksena. Aina työntekijän ansaittua vuosivapaan, hänelle maksetaan sen pituutta vastaava rahakorvaus seuraavana palkkapäivänä.
Työntekijän aloitteesta voidaan sopia myös yksittäisen vuosivapaan tai sen osan maksamisesta rahakorvauksena. Rahakorvaus maksetaan seuraavana palkkapäivänä.
Esimerkki 18.
Työntekijälle on kertynyt 4 vuosivapaata ja hän haluaa yhden vuosiva- paan rahakorvauksena. Jäljelle jääneiden vuosivapaiden maksamisesta rahakorvauksena tulee sopia erikseen.
Rahakorvauksen suuruus saadaan kertomalla vuosivapaan pituus tuntipalkal- la. Tuntipalkassa otetaan huomioon työntekijän palkassa maksamishetkellä olevat kiinteät lisät ilman tuntikohtaisia olosuhdelisiä ja työaikalisiä.
Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka lasketaan työntekijän kokoaikatyön mukaisesta kuukausipalkasta jakajalla 160.
Jos vuosivapaita ei ole ollut mahdollista antaa ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, vuosivapaat tulee maksaa rahakor- vauksena toukokuun palkkapäivänä.
Esimerkki 19.
Työntekijä on pitkällä sairauslomalla. Edellisen vuoden vuosivapaita ei ole voitu tästä syystä antaa huhtikuun loppuun mennessä. Työnantaja maksaa vuosivapaat rahakorvauksena toukokuun palkkapäivänä.
Jos vuosivapaita ei ole ollut mahdollista antaa työntekijän aloitteesta tehdyn kirjallisen sopimuksen mukaisesti viimeistään ansaintavuotta seuraavan
Työehtosopimus
Vuosivapaat työsuhteen päättyessä
7. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosivapaat maksetaan raha- korvauksena.
Mikäli työntekijän aloitteesta on sovittu vuosivapaan pitämisestä ennen kuin se on ansaittu, työnantajalla on työsuhteen päättyessä oikeus periä takaisin ansaitsemattomasta vuosivapaasta maksettu palkka. Takaisinperintä on mahdollista vain, jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä.
Vapaapäivien sijoittelu
8. Vapaapäivät sijoitetaan seuraavasti:
8.1. Viikonloppuvapaa
Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 17 perjantai- lauantai, lauantai–sunnuntai tai sunnuntai–maanantai vapaapäivä- yhdistelmää.
Viikonloppuvapaista vähintään 9 annetaan lauantai–sunnuntai vapaapäiväyhdistelmänä, ellei työntekijä työskentele vain viikon- loppuisin.
Viikonloppuvapaiden antamisesta muina arkipäivinä voidaan työ- paikkakohtaisesti sopia (23 §:n mukaisesti, s. 81).
Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan viikon- loppuvapaita vastaavassa suhteessa.
Vuosilomalle sijoittuvat viikonloppuvapaat lasketaan saaduiksi viikonloppuvapaiksi.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
8.2. Sunnuntaivapaa
Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita, ellei toisin sovita 23 §:n (s. 81) mukaisesti. Jos työsuhde
A
A
ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, on työstä vapaita sunnuntaita vastaavassa suhteessa.
Työehtosopimus
Työntekijälle annetaan sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä vapaaksi perustellusta perhesyystä hänen ilmoitettuaan siitä ennen työvuo- roluettelon laatimista.
Edellä esitetty ei koske huolto- ja liikenneasematyöntekijöitä eikä kioskimyyjää.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
8.3. Aattovapaa
Vakinaisella työntekijällä on seuraavista aatoista 2 vapaapäiviä:
• pääsiäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto.
Konttorityöntekijällä vapaapäiviä ovat pääsiäislauantai, juhannus- aatto ja jouluaatto.
Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa.
Vuosilomalle sijoittuvat aattovapaat lasketaan saaduiksi aattova- paiksi.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka.
8 § Ruoka- ja kahvitauko
Ruokatauko
1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähintään tunnin ruokatauko.
2. Paikallisesti sopimalla voidaan ruokatauko:
• lyhentää enintään 30 minuutilla tai
• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.
Työehtosopimus
3. Xxxxxxxxxx ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpaikalta.
4. Myymäläautotyöntekijän ruokatauko voidaan poistaa, jos hän voi ruokailla työaikana.
5. Xxxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.
Kahvitauko
6. Työpäivän pituuden ollessa:
alle 4 tuntia | ei kahvitaukoa |
4 tuntia – alle 6 tuntia | 1 kahvitauko |
vähintään 6 tuntia | 2 kahvitaukoa. |
7. Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan 1 pidempi kahvitauko. Jatkuvasti kassalla työskentelevä työntekijä saa tällöin 1 ylimää- räisen tauon, jonka aikana hänellä voidaan teettää muuta työtä.
9 § Lisä- ja ylityö
Lisätyö
1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.
Tehtyä lisätyötä ei voida vähentää jäljellä olevan tasoittumisjakson tunneista.
Ylityö
2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
A
A
4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 18 §:n mukaan.
Työehtosopimus
Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pidem- män työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä työaikalain 18 §:n 1 momentin mukainen suostumus.
Korotettu palkka
5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37,5 tuntia ylittävästä työstä makse- taan 50 %:lla korotettu palkka.
Korotettua palkkaa määritettäessä työaikaan lasketaan myös viikon aikana annettu vuosivapaa.
Esimerkki 20.
37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää Työntekijä on maanantaista torstaihin töissä yhteensä 30 tuntia. Per- jantain hän on vuosivapaalla. Kyseisen viikon työaika on 37,5 tuntia, johon sisältyy tehtyä työtä 30 tuntia ja pidettyä vuosivapaata 7,5 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi työntekijälle kirjataan tehdyt 30 tuntia.
Jos kyseisellä viikolla työntekijä tekee enemmän tunteja, niistä makse- taan heti korotettu palkka.
Esimerkki 21.
37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää Työntekijälle on merkitty työvuoroluetteloon perjantaiksi vuosivapaa. Kyseessä on 6 päivää ylittävä vapaan osa (3 tuntia 45 minuuttia), joka toteutetaan kokonaisena vapaana. Kyseisen viikon työaika työntekijällä on 37,5 tuntia, johon sisältyy tehtyä työtä 33 tuntia 45 minuuttia ja vuosivapaata 3 tuntia 45 minuuttia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi työntekijälle kirjataan tehdyt 33 tuntia 45 minuuttia.
Jos kyseisellä viikolla työntekijä tekee enemmän tunteja, niistä makse- taan heti korotettu palkka.
Työehtosopimus
Esimerkki 22.
Alle 37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää Työntekijän viikoittainen työaika on työsopimuksen mukaan 22,5 tuntia. Hän on maanantaina ja tiistaina töissä yhteensä 15 tuntia. Keskiviikon hän on vuosivapaalla, jonka pituus on 7,5 tuntia. Kyseisen viikon työ- aika työntekijällä on 22,5 tuntia, johon sisältyy tehtyä työtä 15 tuntia ja pidettyä vuosivapaata 7,5 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi työntekijälle kirjataan tehdyt 15 työtuntia.
Kyseisellä viikolla työntekijä voi tehdä 15 tuntia (37,5 – 22,5) lisätyötä yksinkertaisella palkalla.
6. Varastotyöntekijälle maksetaan vuorokaudessa 10 tunnin jälkeen 50 %:lla korotettu palkka ja 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.
Jos varastotyöntekijän säännöllinen työaika on työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti, s. 81) sovittu enintään 12 tunniksi vuorokaudessa, korotettua palk- kaa maksetaan vuorokaudessa aina vasta 12 tunnin jälkeen. Vuorokaudessa 12 tunnin jälkeen tehtävistä tunneista maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Varastotyöntekijälle ei makseta ilta- ja yölisiä työajan ylittäessä 12 tuntia vuorokaudessa.
Muuten korotettu palkka maksetaan 5. kohdan mukaan.
7. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityö- korvauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina.
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa
8. Tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä
A
A
a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta
• maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka ja
• varastossa 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.
Työehtosopimus
Edellä esitetystä poiketen varastoissa, joissa on työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti, s. 81) sovittu vuorokautinen säännöllinen työaika enintään 12 tunniksi,
a. vähennetään vain yli 12 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta
• maksetaan erikseen 100 %:lla korotettu palkka.
b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat
• viikkojen lukumäärä x 37,5 tuntia. Tasoittumisjakson työaikaan las- ketaan mukaan jakson aikana annetut vuosivapaat.
c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.
Esimerkki 23.
37,5 tuntia tekevä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä, jolloin jaksolle suunniteltava työaika on (12 x 37,5) 450 tuntia. Jakson aikana työnte- kijälle on annettu kaksi 7,5 tunnin pituista vuosivapaata. Jaksolle suun- nitellusta työajasta tehtyjä työtunteja on 435 ja vuosivapaatunteja 15.
Työntekijä on tehnyt jaksolle suunniteltujen 450 tunnin lisäksi 50 tuntia työtä, eli jakson kokonaistuntimäärä on 500 tuntia. Näistä tunneista on 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja 12. Jakson työajasta vähenne- tään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 – 12), jolloin tunteja jää 488. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseiselle jaksolle suunniteltu tuntimäärä 450 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 38 tuntia.
Työntekijä saa normaalin palkkansa lisäksi kyseiseltä jaksolta 50 %:lla korotetun palkan yhteensä 50 tunnilta (12 + 38).
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan tosiasiassa tehdyt 485 työtuntia.
Ylityökirjanpitoon kirjataan tasoittumisjaksossa keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ eli 5 tuntia (485 – 12 x 40).
Työehtosopimus
Esimerkki 24.
Alle 37,5 tuntia tekevä tuntipalkkainen työntekijä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää
Työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpai- kalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jaksolle suunniteltu tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia. Jakson aikana työntekijälle on annettu kaksi 7,5 tunnin pituista vuosivapaata.
Jakson enimmäistyöaika korotetun palkan osalta on sama kuin koko- aikaisella työntekijällä eli 450 tuntia (12 x 37,5).
Työntekijä on tehnyt jaksolle suunniteltujen 360 tunnin lisäksi ylimää- räistä työtä 95 tuntia eli jakson kokonaistuntimäärä on 455 tuntia.
Työntekijälle maksetaan yksinkertainen tuntipalkka 450 tunnista ja 50
%:lla korotettu palkka jakson enimmäistyöajan ylittävistä 5 tunnista.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan tosiasiassa tehdyt 440 tuntia (345 + 95).
Ylityökirjanpitoon kirjattavia tunteja ei jaksolla ole tehty.
Esimerkki 25.
Alle 37,5 tuntia tekevä ja suhteutettua kuukausipalkkaa saava työntekijä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää
Työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia, jonka perusteella hänelle on laskettu suhteutettu kuukausipalkka. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jaksolle suunniteltu tunti- määrä on 360 tuntia (12 x 30). Jakson aikana työntekijälle on annettu kaksi 7,5 tunnin pituista vuosivapaata.
Jakson enimmäistyöaika korotetun palkan osalta on sama kuin kokoai- kaisella työntekijällä eli 450 tuntia (12 x 37,5).
A
A
Työntekijä on tehnyt jaksolle suunniteltujen 360 tunnin lisäksi ylimää- räistä työtä 95 tuntia eli jakson kokonaistuntimäärä on 455 tuntia.
Työntekijä saa normaalin palkkansa lisäksi yksinkertaisen tuntipalkan suunniteltujen tuntien lisäksi tehdyiltä 90 tunnilta ja 50 %:lla korotetun palkan jakson enimmäistyöajan ylittävistä 5 tunnista.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan tosiasiassa tehdyt 440 tuntia (345 + 95).
Ylityökirjanpitoon kirjattavia tunteja ei jaksolla ole tehty.
Työehtosopimus
Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa
10. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.
11. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana pal- kanmaksupäivänä.
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana
12. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson
13. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen 37,5 viikkotuntiin maksetaan tämän tunti- määrän ylittäviltä tunneilta
a. korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:
• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä tai
• työntekijä irtisanoo työsopimuksen.
b. 50 %:lla korotettu palkka jos:
• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai
Työehtosopimus
• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka. Varastotyöntekijälle maksetaan korvaus
6. xxxxxx (s. 42) mukaan.
Esimerkki 26.
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jonka enimmäistyö- aika on (12 x 37,5) 450 tuntia. Työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisista syistä ja se päättyy viikon 8 lopussa.
Työntekijä on tehnyt viikoilla 1–8 yhteensä 336 tuntia, joista 10 tuntia ylittäviä tunteja on 12. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50
%:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (336 - 12), jolloin tunteja jää
324. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisten 8 viikon enimmäis- työaika (8 x 37,5) 300 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää (324 - 300) 24.
14. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyönte- kijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 37,5 tunnin, vähennetään tekemättä jäänyttä tuntimäärää vastaava palkka työntekijän lopputilistä.
15. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päätty- essä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimää- räiseen sovittuun viikkotyöaikaan, maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta keskimäärin 37,5 tuntiin asti korottamaton säännöllisen työajan palkka. Lisäksi noudatetaan 13. kohdan määräyksiä.
16. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päätty- essä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä alle sovitun keskimääräisen viikkotyöajan, vähennetään tekemättä jäänyttä tuntimäärää vastaava palkka työntekijän lopputilistä.
A
A
Työehtosopimus
17. Ylityön enimmäismääriä kalenterivuoden aikana laskettaessa ei noudateta työaikalain 19 §:n mukaista 4 kuukauden tarkastelujaksoa (= 138 tuntia 4 kuukaudessa).
Tuntipalkkajakaja
18. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen
19. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 38 §:n mukaan, ellei kannetta nosteta:
x. xxxxxxxxxx jatkuessa 2 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt
b. työsuhteen päättyessä 2 vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
10 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos siitä on työsopimuksella sovittu tai työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.
2. Sunnuntaityön teettämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ottaen eri- tyisesti huomioon työntekijän ammattitaito, osaaminen ja soveltuvuus tehtävään.
3. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon perus- palkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan
(ks. 9 § 19. kohta).
11 § Työpalkat
Työehtosopimus
Palkan suuruus
1. Palkan suuruuteen vaikuttavat:
• työtehtävät
• koulutus
• palvelusvuodet
• lisät
• työntekemispaikkakunta.
Palvelusaika
2. Palvelusaikaan lasketaan:
• samassa tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika kokonaisuudessaan.
• vuosilomalain 7 §:n mukainen työhön rinnastettava aika, esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta (hoitovapaata ja asevelvolli- suusaikaa ei lasketa palvelusaikaan).
Esimerkki 27.
Kioskimyyjänä 3 vuotta työskennellyt henkilö palkataan kenkäkauppaan myyjäksi. Myyjänä työskennelty aika otetaan kokonaisuudessaan huo- mioon palvelusaikaa laskettaessa. Kokemusvuosiensa perusteella hän on 3. vuoden myyjä.
3. Kokemus muussa ammatissa otetaan huomioon kohtuullisessa määrin, jos se osittain vastaa työssä vaadittavaa ammattikokemusta. Tämä pyritään toteamaan työsopimusta tehtäessä.
Esimerkki 28.
Xxxxxxx aiemmin työskennellyt henkilö palkataan toiseen yritykseen varastotehtäviin. Tällöin palvelusaikaa laskettaessa menetellään kohdan
3. mukaisesti.
A
A
4. Työtehtävään liittyvän ammatillisen tutkinnon suorittanut on heti palkka- taulukon 3. vuoden työntekijä.
Työehtosopimus
Työkohtaisuuslisä
5. Työntekijän tehdessä huomattavassa määrin korkeamman vaativuustason työtä maksetaan hänelle työkohtaisuuslisää.
Lisä maksetaan prosentuaalisena taulukkopalkasta.
Tilapäinen siirto
6. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli 2 viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.
Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.
Siirto vaativuustasossa
7. Tehtävän muuttuessa ja työntekijän siirtyessä ylempään vaativuustasoon uusi taulukkopalkka määräytyy sen vuosiportaan mukaan, joka on entistä taulukkopalkkaa lähinnä korkeampi.
Vaativuustasojen ylittävä palkka
8. Työn ollessa vaativuustasojen yleiskuvauksen palkkaryhmä D:tä vaativam- paa työntekijän palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.
Kielilisä
9. Työntekijälle maksetaan kielilisä:
• tavanomaisessa asiakaspalvelussa hänen joutuessa käyttämään lähes päivittäin useampaa kuin 1 kieltä tai
• muussa työtehtävässä työnantajan edellyttäessä hänen käyttävän lähes päivittäin useampaa kuin 1 kieltä.
Kielilisä on 5 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa maksetaan 5 prosenttia suurempaa lisää.
Käytettäessä kielitaitoa vain osan vuotta (esim. turistiaika) maksetaan kieli- lisä vain tältä ajalta.
10. Osakuukauden palkka lasketaan:
Työehtosopimus
• kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13
• vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21… 30
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19 20…
Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä, ellei yrityksen käyttä- mästä tietojärjestelmästä johtuen käytetä kuukauden todellisten työpäivien lukumäärää.
Esimerkki 29.
Työssä
Poissaolo
1.–12. välisenä aikana on 8 palkkaan oikeuttavaa päivää, 7 työpäivää ja 1 vuosivapaa.
Kuukausipalkka on 1 848 euroa.
Työpäivän palkka: 1 848 euroa : 21 = 88 euroa.
Palkkaa maksetaan (8 × 88 euroa) 704 euroa.
Esimerkki 30.
Työssä
Poissaolo
1.–17. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. 18.–30. välisenä aikana on poissa oltuja työpäiviä 9.
Kuukausipalkka on 1 848 euroa.
Työpäivän palkka: 1 848 euroa : 21 = 88 euroa.
Poissa oltujen työpäivien palkka: 9 × 88 euroa = 792 euroa. Palkkaa maksetaan (1 848 euroa - 792 euroa) 1 056 euroa.
A
A
11. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaispalkkaa yhteensä enintään 2 kuukaudelta.
Työehtosopimus
Koululaisen palkka on 70 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän
1. vuoden palkasta.
Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa 2 kuukautta palkka määräytyy harjoittelijan mukaan.
Taulukkopalkat
12. Taulukkopalkat ovat palkkaliitteessä.
Alle 37,5 tuntia tekevät
13. Työntekijälle maksetaan tuntipalkka tai suhteutettu kuukausipalkka.
14. Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla
160. Palkkataulukot ovat palkkaliitteessä.
15. Työntekijälle voidaan maksaa kuukausipalkka sovitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhteessa seuraavan kaavan mukaan:
kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka x sovittu viikkotyöaika 37,5
Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka määräytyy
14. xxxxxx mukaan.
16. Palkka maksetaan muun henkilöstön palkanmaksuajan mukaan.
12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä B1:n 1. vuoden palkasta. Harjoitteluajan jälkeen maksetaan ao. palkkaryhmän 1. vuoden palkkaa.
2. Vaativuustasot ovat Myyjä I ja Myyjä II.
Työehtosopimus
Työntekijä kuuluu siihen vaativuustasoon, jonka mukaista työtä hän tekee pääosan työajastaan.
Työntekijä kuuluu Myyjä I:een, elleivät työtehtävät edellytä hänen kuulumis- taan Myyjä II:een.
Työntekijä kuuluu Myyjä II:een työn ollessa erityisen vaativaa ja edellyttä- essä erityistä koulutusta tai pitkäaikaisella kokemuksella hankittua vaativaa ammattitaitoa.
Työntekijän kuuluminen Myyjä II:een edellyttää lisäksi:
• myyntiartikkeleiden tavanomaista parempaa erikoistuntemusta
• taitoa antaa asiakasohjausta ja -neuvontaa tuotteiden toimintape- riaatteista.
Myyjä II:n mukaisia työtehtäviä ovat muun muassa:
• lihamestarin työt lajitelmiltaan ja myynnin määrältään suurehkoissa elintarvikemyymälöissä ja -osastoissa
• sekä vastaavaa vaativuustasoa edellyttävät myyntitehtävät muissa myymälöissä, kuten esimerkiksi:
- rakennus- ja LVI-tarvikkeiden myyntitehtävät myyjän tehdessä asiakkaan esittämien piirustusten tai ohjeiden perusteella kus- tannuslaskelmiin perustuvia myyntitarjouksia
- myyntitehtävät, jotka edellyttävät tuotekokonaisuuksien tarjontaa asiakkaan esittämien valmiiden työsuunnitelmien perusteella.
Iltalisä
3. Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä myymälän aukiolosta riippumatta. Lisää ei makseta lauantai-iltana tehdystä työstä.
Iltalisä maksetaan sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäi- vänä (kello 18.00–24.00) yksinkertaisena. Myymälän ollessa auki sunnun- taisin marras- ja joulukuussa kello 18.00 jälkeen maksetaan sunnuntaisin kello 18.00–24.00 tehdystä työstä iltalisä kaksinkertaisena.
A
A
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle (esim. varasto- ja konttorityön- tekijä):
Työehtosopimus
• hänen työskennellessä säännöllisesti myymälässä tai sen välittö- mässä läheisyydessä ja
• töiden liittyessä aukiolon johdosta tehtävään myyntityöhön.
Lisä voidaan sopia kiinteäksi kuukausikorvaukseksi työn ollessa myymälän sulkemisen jälkeen tapahtuvaa tavanomaista lopettamistyötä.
Aattoiltalisä
4. Myymälän oltua auki kirkollisen juhlapäivän aattona kello 18.00 jälkeen maksetaan kello 18.00–24.00 tehdystä työstä lauantailisän suuruinen aatto- iltalisä. Näitä ovat:
• loppiaisen aatto
• kiirastorstai
• helatorstain aatto
• juhannusaatto
• pyhäinpäivän aatto
• jouluaatto
• uudenvuoden aatto.
Xxxxx ollessa lauantaina lisä määräytyy 6. kohdan mukaan.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan. Vappu- ja itsenäisyyspäiväaaton lisä määräytyy 3. kohdan mukaan.
Yölisä
5. Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä myymälän aukiolosta riippumatta. Lisää ei makseta sunnuntaiyönä, kirkollisen juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivän yönä tehdystä työstä.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan.
Lisä voidaan sopia kiinteäksi kuukausikorvaukseksi työn ollessa myymälän sulkemisen jälkeen tapahtuvaa tavanomaista lopettamistyötä.
6. Lauantaina kello 13.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä myymälän aukiolosta riippumatta.
Työehtosopimus
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan.
Esimerkki 31.
Työntekijän työaika päättyy lauantaina klo 16.00. Lauantailisä makse- taan kaikilta klo 13.00 jälkeen tehdyiltä työtunneilta siitä riippumatta, ovatko tunnit työvuoroluettelon mukaisia säännöllisiä tunteja, lisä- tai ylityötunteja.
Inventaarilisä lauantaina
7. Lauantaina kello 13.00–24.00 tehdystä inventaarityöstä maksetaan lau- antailisän suuruinen inventaarilisä.
Vastuulisä
8. Työntekijälle maksetaan vastuulisä hänen vastatessaan ja huolehtiessaan:
• osastosta tai tuoteryhmästä
• toisten työntekijöiden ohjauksesta, valvonnasta ja työaikasuunnitel- mien tekemisestä
• myynti- ja mainossuunnittelusta ja raportoinnista.
Vastuulisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.
Tehtävien ja vastuiden ollessa lähellä esimiesten tehtäviä lisä maksetaan 5 prosenttia suurempana.
Myymälänhoitajan sijaisuuslisä
9. Sijaisuuslisä maksetaan myymälänhoitajan sijaiselle.
Lisän suuruuteen vaikuttavat:
• työntekijän alallaoloaika
• sijaisuuden kesto
• myymälän koko.
A
A
Työehtosopimus
Vakinaisten työntekijöiden määrä (alle 37,5 tekevät työajan suhteessa) | Lisä % |
4–5 | 5 |
6–10 | 10 |
11–20 | 15 |
21– | 20 |
Maksettaessa 11 §:n 6. kohdan mukaista lisää (tilapäinen siirto s. 49) sijai- suuslisää ei makseta.
Kylmä- ja pakkashuonelisä
10. Kylmähuonelisä maksetaan työntekijän työskennellessä pääasiallisesti myymälän kylmähuoneessa.
Lisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.
11. Pakkashuoneessa työskennellyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.
Hälytysraha
12. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön saman vuorokauden aikana säännöllisen työajan ulkopuolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
13 § Varastotyöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä B2:n 1. vuoden palkasta.
Työehtosopimus
2. Kello 18.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Iltalisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
3. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 3. ja 4. kohtien mukaan (s. 52–53).
Yölisä
4. Kello 22.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
5. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 5. kohdan mukaan (s. 53).
Lauantailisä
6. Lauantaina kello 13.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä.
7. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 6. kohdan mukaan (s. 54).
Olosuhdelisät
8. Lisiä maksetaan seuraavasti:
Raskaat tai likaiset olosuhteet
Lisä maksetaan poikkeuksellisen raskaissa tai likaisissa olosuhteissa tehtäviltä tunneilta.
Lisä on 7–11 % taulukkopalkasta tunnilta.
Muuten vaikeat olosuhteet
Lisä maksetaan myös muuten vaikeissa olosuhteissa tehtäviltä tunneilta.
Tällaista työtä voi olla esimerkiksi:
• työ ulko- tai lämmittämättömässä varastossa talviaikana
• työ tuoretavaravarastossa
• vaarallisten aineiden käsittely
• tai käsin suoritettavien suurten tavaramäärien siirtely.
A
A
Lisä on 7–11 % taulukkopalkasta tunnilta.
Työehtosopimus
Lisiä määrättäessä selvitetään, miten suuri osa varastotyöntekijän työstä poikkeaa varastotyön keskimääräisistä olosuhteista sekä mikä osa työstä suoritetaan edellä mainituissa olosuhteissa.
Lisistä sovitaan paikallisesti.
Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Pakastevarastolisä
9. Pakastevarastossa tehdyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.
Pääasiallisesti pakastevarastossa työskentelevälle työntekijälle lisä makse- taan kaikilta tunneilta.
Työryhmän vanhin (nokkamies)
10. Työryhmän vanhin on erikseen nimetty varastotyöntekijä, joka:
• työskentelee pysyvästi varastoesimiehen apuna työnjohtotehtävissä ja
• tekee myös tavanomaista varastotyötä.
Taulukkopalkka on palkkaryhmä B2:n 8. vuoden taulukkopalkka korotettuna vähintään 10 %:lla.
Hälytysraha
11. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön saman vuorokauden aikana säännöllisen työajan ulkopuolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
14 § Konttorityöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on kullekin konttorialalle tulevalle 1 vuosi.
Harjoitteluaika edellytetään konttorialalle tultaessa suoritettavaksi ainoas- taan kerran.
Työehtosopimus
Harjoittelijan palkka on 85 % konttorityöntekijän ko. vaativuustason 1. vuo- den palkasta.
Työaikalisät
2. Kello 18.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Iltalisä maksetaan sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itse- näisyyspäivänä (kello 18.00–24.00) kaksinkertaisena.
Lisää ei makseta:
• käytettäessä xxxxxxxx työaikaa tai
• työntekijän päättäessä itse säännöllisen työaikansa ajankohdasta.
Konttorityön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 3.–6. kohtien mukaan (s. 52–54).
Vaativuustasot
3. Vaativuustasot ovat palkkaliitteessä.
15 § Muut ammattiryhmät
1. Tämän pykälän ammattiryhmiin noudatetaan työehtosopimuksen määräyk- siä alla esitetyin poikkeuksin.
Pika- ja noutotukkutyöntekijät
2. Pika- ja noutotukkutyöntekijän palkka määräytyy 13 §:n mukaan lukuun ottamatta 13 §:n 3., 5. ja 7. kohtia (s. 55).
Vahtimestarit
3. Vahtimestarin palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.
Työajan määräytyessä myymälässä työskentelevän työntekijän työajan pe- rusteella maksetaan ilta-, aattoilta-, yö- ja lauantailisä 12 §:n 3.–6. kohtien mukaan (s. 52–54).
Työajan määräytyessä muulla perusteella maksetaan ilta-, yö- ja lauantailisä 13 §:n 2., 4. ja 6. kohtien mukaan (s. 56).
A
A
Lisät voidaan sopia osaksi kokonaispalkkaa.
Lähetit
Työehtosopimus
4. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä A:n 1. vuoden palkasta.
Korjausompelijat
5. Korjausompelijan palkkaryhmä on B1.
Siivoojat
6. Kello 18.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen ilta- lisä. Kello 22.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Ilta- ja yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
7. Viikkotyöpäivien määrä voidaan sopia työsopimuksessa.
16 § Sairastuminen
Työehtosopimus
Palkanmaksun edellytykset
1. Palkka maksetaan, jos:
• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä ja
• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä.
Lääkärintodistus on haettava ensisijaisesti työterveyslääkäriltä tai muulta työnantajan nimeämältä lääkäriltä.
Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus katsotaan hyväksyttäväksi to- distukseksi enintään 3 kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta jos:
• työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kattavaa työterveyshuoltoa,
• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle ja
• kyseessä on tavanomainen infektiosairaus (esim. flunssa tai vatsa- tauti).
• Jos kyseessä on epidemiaksi todettu sairaus (esim. influenssa), sama terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja voi tutkimuksensa perusteella antaa tarvittaessa uuden todistuksen enintään 3 kalenteripäiväksi kerrallaan.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, on työnantajalla oikeus vaatia lääkärintodistus työ- kyvyttömyydestä edellisen kappaleen estämättä.
A
A
Työehtosopimus
Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
Omailmoitusmenettely
3. Alla oleva menettely ei koske yrityksissä ennen 1.2.2017 käyttöön otettuja omailmoitusjärjestelyjä.
Yrityksessä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti, s. 81) sairauspoissaoloja koskevan omailmoitusmenettelyn käyttöönotosta. Omail- moitusmenettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta.
Sopimus voi koskea enintään 3 kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja.
Omailmoitusmenettely koskee vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).
Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Työnantaja voi velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työn- tekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi.
Palkanmaksu
4. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraa- vasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
alle kuukausi | sairausvakuutuslain xxxxxxxx- ajalta 50 % palkasta |
vähintään kuukausi | sairausvakuutuslain xxxxxxxx- aika |
vähintään 3 kk mutta alle 3 vuotta | 4 viikkoa |
3 vuotta–alle 5 vuotta | 5 viikkoa |
5 vuotta–alle 10 vuotta | 6 viikkoa |
vähintään 10 vuotta | 8 viikkoa |
Työehtosopimus
Palkallisen jakson pituus on kuitenkin enintään 3 kuukautta työsuhteen kes- tosta riippumatta, jos työntekijä on työkyvytön häntä työssä kohdanneen väkivallan tai vakavan väkivallan uhkatilanteen vuoksi.
Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä (ks. 5. kohta, Sairauden uusiutuminen).
Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä (ks. 7. kohta, s. 64, alle 37,5 tuntia tekevät).
Ilta-, yö- ja lauantailisät maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi ker- tynyt työntekijälle sairausjakson aikana. Myyjien ja myymälätyöntekijöiden iltalisä marras- ja joulukuun sunnuntailta maksetaan sairausajan palkassa yksinkertaisena.
Varaston lauantailisää (13 §:n 6. kohta, s. 56) ei oteta huomioon sairausajan palkassa.
Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.
A
A
Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:
• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka.
Työehtosopimus
• Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairaus- vakuutuskorvauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivärahan suuruudesta.
Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan työsuhteen keston perusteella määräytyvältä palkalliselta jaksolta suoraan työntekijälle.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäi- värahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vä- henee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:
• lain perusteella
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella
• tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.
Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.
Sairauden uusiutuminen
5. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:
• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi 1 sairastumisjakso
• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.
Työehtosopimus
Työntekijän työsuhde on kestänyt vuoden. Työntekijä saa sairastuessaan työsuhteen keston perusteella palkkaa enintään 4 viikolta eli 28 kalente- ripäivältä. Jaksoon sisältyviltä työpäiviltä maksetaan sairausajan palkka.
Sairaus- Sairaus- Sairaus-
poissaolo poissaolo poissaolo
1.4. 13.4.
21.4.
5.5.
16.5.
30.5.
13 pv + 15 pv 1 pv
28 pv
Ensimmäinen sairausjakso 1.4.–13.4. = 13 kalenteripäivää. Palkka mak- setaan 13 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä.
Toinen sairausjakso samasta sairaudesta 21.4.–16.5. = 26 kalenteri- päivää. Palkka maksetaan jäljellä oleviin (28 - 13) 15 kalenteripäivään 21.4.–5.5. sisältyviltä työpäiviltä.
Saman sairauden takia työntekijä jää vielä 30.5. sairauslomalle. Palkka maksetaan tältä jaksolta ainoastaan sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä 30.5. sen ollessa työntekijän työpäivä.
Saman sairauden uusiutuessa yli 30 päivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.
Karanteeni
6. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella hänelle maksetaan palkka tämän pykälän mukaan.
Alle 37,5 tuntia tekevät
7. Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta.
Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
A
A
17 § Tilapäinen poissaolo
Äkillinen sairaus perheessä
Työehtosopimus
1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle, huolta- jan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, maksetaan palkka 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä 16 §:n mukaan.
Palkanmaksun edellytyksenä on, että
• lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta ja
• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos
• toisella huoltajalla,
• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai
• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa,
ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.
Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.
Esimerkki 33.
Työvuoro- Ma Ti Ke To Pe La Su luettelo: T T V T T T V
lapsi sairaana ja xxxx- tekijä pois töistä
Palkka maksetaan vain 3 kalenteripäivään (Ma–Ke) sisältyviltä työ- päiviltä (Ma–Ti).
Työvuoro- To Pe La Su Ma Ti luettelo: T T V V T T
lapsi sairaana ja työntekijä pois töistä
Palkka maksetaan vain 3 kalenteripäivään (Pe–Su) sisältyvältä työ- päivältä (Pe).
Työehtosopimus
Vihkiminen ja merkkipäivä
3. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
Kuolema ja hautajaiset
5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin jär- jestelyihin tarvittavaa aikaa.
Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyyn- nöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.
Lähiomaisia ovat muun muassa puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.
Poissaolo ei vähennä ansioita.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 18 §:n määräyksiä.
A
A
7. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.
Työehtosopimus
Yhteiskunnallinen toiminta
8. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana:
• kunnanvaltuuston
• kunnanhallituksen
• valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.
Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetyskorvauk- sesta.
Vaikeasti sairas lapsi
9. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu pal- kattomaan poissaoloon (Vnp/85).
Vuosilomaedut
10. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitoa.
18 § Lääkärintarkastukset
Palkanmaksun edellytykset
Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työ- ajan menetystä välttäen:
a. Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
b. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:
• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja
• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.
Työehtosopimus
c. Raskaus
Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteelli- sissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän käydessä:
• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
- arvioitaessa työntekijän työkykyä työterveyshuoltolain perusteella kolmikantakeskustelussa työntekijällä on mahdollisuus käyttää avustajanaan työsuojeluvaltuutettua
• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuk- sissa
• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työn- tekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.
e. Poissaolo muista syistä
Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 1339/2006: mammografia ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.
19 § Lapsen syntymä
Perhevapaat
1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:
a. 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai
b. 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairaus- vakuutuslain äitiysrahan.
A
A
Maksamisen edellytyksenä ovat:
• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
Työehtosopimus
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suu- ruudesta.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain äitiys- rahan erotus tai 3 kuukauden palkka vapaan alkua edeltävän 9 kuukauden keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle työsopimuksessa sovitun viikkotyöajan maksetaan erotus sovitun viik- kotyöajan mukaan.
Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan. Muuten noudatetaan edellä esitettyä.
Muut perhevapaat ovat palkattomia.
Ilmoitusajat
3. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin 1 kuukausi.
Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta.
Vapaan ajankohdan muuttaminen
4. Työntekijä voi työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä muuttaa aikaisemmin ilmoittamansa äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan ajankohdan noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.
Työehtosopimus
Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimus- lain mukaisesti ilmoitetulta vanhempain- tai hoitovapaalta.
Työskentely vapaan aikana
5. Vanhempainvapaa ja hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoitamiseen.
Työntekijä voi työskennellä vapaan aikana edellyttäen, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny.
A
A
20 § Vuosiloma
Työehtosopimus
1. Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Loman pituus
2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:
• alle vuoden 2 arkipäivää
• vähintään vuoden 2,5 arkipäivää.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työn- tekijä on työskennellyt:
• vähintään 14 päivää
• vähintään 35 tuntia.
Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.
Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennellessä työsopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.
Esimerkki 35.
37,5 tuntia tekevän työntekijän toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyi koeaikapurkuun 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työso- pimuksensa mukaan työntekijällä olisi ollut mahdollisuus työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa, mikäli työsuhde olisi jatkunut. Lomaoikeus lasketaan ”14 työpäivän” -ansaintasäännön perusteella.
Työntekijä ei ansaitse vuosilomapäiviä, mutta hänelle maksetaan työ- ehtosopimuksen mukainen prosentuaalinen lomakorvaus.
Esimerkki 36.
37,5 tuntia tekevän määräaikainen työsopimus päättyi sopimuksen mu- kaan 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työsopimuksensa mukaan työntekijällä ei olisi ollut mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä
kuukaudessa työsuhteensa aikana. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin”-ansaintasäännön perusteella.
Työntekijä ansaitsi työsuhteensa ajalta 2 lomapäivää, jonka perusteella hänelle maksetaan lomakorvaus.
Esimerkki 37.
Työntekijä työskentelee 8 tuntia päivässä. Työpäiviä on viikossa 3. Työsopimuksensa mukaan työntekijällä ei ole mahdollisuutta työsken- nellä 14 työpäivänä kuukaudessa. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin”
-ansaintasäännön perusteella.
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 35 työtuntia.
Työehtosopimus
Loman antaminen
3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.
Työnantajan on annettava ennen xxxxx määräämistä työntekijälle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.
Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhan- nusaattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.
Loma ja vapaapäivä
4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vähintään 6 päivän loma voi alkaa ilman työntekijän suostumusta hänen maanantaivapaapäivänään.
Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta.
Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työntekijällä on tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä.
A
A
Vähintään 6 päivän pituisen lakisääteisen vuosiloman
• alkaessa maanantaina on loman alkamista edeltävä sunnuntai va- paapäivä
Työehtosopimus
• päättyessä lauantaina on loman päättymistä seuraava sunnuntai vapaapäivä.
Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen
5. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei työpaikkakohtai- sesti (23 §:n mukaan, s. 81) sovita sen maksamisesta yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Jos yrityksessä on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Enintään 6 päivän lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina pal- kanmaksupäivänä.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä maksetaan vuosilomalain mukaan.
Lomapalkan laskeminen
6. Vuosilomapäivän palkka saadaan kuukausipalkasta jakajalla 25.
Lomapalkka provision osalta lasketaan vuosilomalain mukaan.
Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräyty- misvuoden aikana ja hän on kuukausipalkkainen lomanmääräytymisvuoden lopussa (31.3.), lasketaan hänen lomapalkkansa tämän pykälän 8–11. xxxxxx mukaan.
Lomapalkan laskeminen lisien osalta
7. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään suuruudeltaan vaihtelevat työ- ehtosopimukseen perustuvat lisät.
Tällaisia ovat mm. ilta-, yö- ja lauantailisät sekä säännölliseltä sunnuntaityöltä maksettu korotus työntekijän annettua työsopimuksessa suostumuksen sunnuntaityöhön tai hänen työskennellessä työsopimuksensa perusteella kaikkina viikonpäivinä.
Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista lisistä:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden
Työehtosopimus
• 12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.
Alle 37,5 tuntia tekevät
8. Lomapalkka tai -korvaus on sekä tuntipalkkaisella että suhteutettua kuukausipalkkaa saavalla jäljempänä esitetystä lomanmääräytymisvuoden ansiosta:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden
• 12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.
Esimerkki 38.
Työntekijä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä 8 kuukautta, näistä 5 kuukautena kunakin vähintään 35 tuntia. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lauantailisineen on 6 130 euroa. Ansiossa on huomioitu myös pidettyjen vuosivapaiden ajalta maksettu palkka.
Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 5 × 2 päivää eli 10 päivää. Loma- palkkaa hän saa 10 % 6 130 eurosta eli 613 euroa. Yhden annettavan lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka lomapäivillä eli 613 euroa : 10 = 61,30 euroa.
Lomarahana maksetaan 50 % 613 eurosta eli 306,50 euroa.
Esimerkki 39.
Työntekijä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä yli vuoden. Hän on työskennellyt joka kuukausi vä- hintään 35 tuntia.
Lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lauantailisineen on 16 320 euroa. Ansiossa on huomioitu myös pidet- tyjen vuosivapaiden ajalta maksettu palkka. Työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallista palkkaa 9. kohdan mukaisten poissaolojen ajalta, jos työntekijällä olisi niitä ollut lomanmääräytymisvuoden aikana.
A
A
Työssäoloajan ansioon ei oteta mukaan maksettuja lomapalkkoja eikä lomarahoja.
Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 × 2,5 päivää eli 30 päivää. Kerty- neestä lomasta annetaan 24 päivää kesälomana ja 6 päivää talvilomana.
Lomapalkkaa hän saa 12,5 % 16 320 eurosta eli 2 040 euroa.
Yhden annettavan lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka lomapäivillä eli 2 040 euroa : 30 =68 euroa. Kesälomapalkka on 24
× 68 = 1 632 euroa. Talvilomapalkka on 6 × 68 euroa = 408 euroa. Lomaraha on 50 % kesäloma- ja talvilomapalkasta.
Työehtosopimus
9. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansio muodostuu:
• työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätä- ja ylityön ajalta mak- settua palkkaa
• poissaoloajalta maksetusta palkasta (7 § 5. kohta s. 36 ja 17–18 §, s. 65 - 68) ja
• laskennallisesta palkasta.
10. Maksettuun palkkaan lisätään laskennallista palkkaa:
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä lo- manmääräytymisvuoden aikana (75 työpäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot).
Esimerkki 40.
a. Työntekijän työsuhde on kestänyt 4 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä palkallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 5 viikolta eli 25 työpäivältä.
Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 65 (40 + 25) työpäivältä sekä lisäksi laskennallista palkkaa 10 päivältä eli palkkaa yhteensä 75 työpäivältä.
b. Työntekijän työsuhde on kestänyt 11 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana
yksittäisiä palkallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 8 viikolta eli 40 työpäivältä.
Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 75 (40 + 35) työpäivältä.
Työehtosopimus
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan (105 kalenteripäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)
• äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vuosilomaa kerryttävältä ajalta
• lomautuksen ajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden
• lomautuksen ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä ansait- taessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan
• tilapäisen hoitovapaan ajalta (työsopimuslain 4:6 §)
• pakottavien perhesyiden ajalta (työsopimuslain 4:7 §)
• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä
• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan
• sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi.
11. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan tai kuukausipalkkaisella poissaolon alkamishetken kuukausipalkan mukaan.
Jos tuntipalkkaisella ei ole sovittu keskimääräistä viikkotyöaikaa, lasken- nallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
12. Jos alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä ei ole lomapäiviä, lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden loppuun (30.9.) mennessä.
A
A
21 § Lomaraha
Suuruus
Työehtosopimus
1. Xxxxxxxx on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vastaavasta lomapalkasta.
Maksamisedellytykset
2. Lomaraha maksetaan työntekijän:
• aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja
• palatessa työhön heti loman päätyttyä.
Lomaraha maksetaan myös työntekijän:
• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä
• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä.
Edellytysten jäädessä toteutumatta lomaraha voidaan periä takaisin.
Esimerkki 41.
37,5 tuntia tekevä pitää 24 päivää kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa. Työntekijän peruskuukausipalkka on 1 680 euroa ja kuukausikohtaisia lisiä hän saa 5 % eli 84 euroa. Työntekijä on ansainnut lomanmääräy- tymisvuodelta 1.4.–31.3. tuntikohtaisia lisiä (ilta- ja lauantailisiä) 968 euroa. Vuosilomapalkkaan niistä lisätään 12,5 % eli 121 euroa.
Kesälomapalkka on:
(1 680 euroa + 84 euroa) × 24 + (24/30 × 121 euroa) = 1 790,24 euroa
25
Lomaraha kesäloman osalta on 50 % kesälomapalkasta 1 790,24 eurosta eli 895,12 euroa.
Talvilomapalkka on:
(1 680 euroa + 84 euroa) × 6 + (6/30 × 121 euroa) = 447,56 euroa.
25
Lomaraha talviloman osalta on 50 % talvilomapalkasta 447,56 eurosta eli 223,78 euroa.
Lomaraha kesä- ja talviloman osalta on yhteensä 1 118,90 euroa.
Työehtosopimus
Hoitovapaa
3. Hoitovapaalla pidettävän tai hoitovapaaseen päättyvän vuosiloman osalta lomaraha maksetaan työntekijän palattua työhön hoitovapaalta ennakkoil- moituksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti.
Varusmiespalvelus
4. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asian- mukaisesti työhön.
Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta.
Työsuhteen päättyminen loman aikana
5. Työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä loman aikana tai loman viimeisenä päivänä maksetaan lomaraha.
Esimerkki 42.
Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.
Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomarahaa ei makseta.
Eläkkeelle siirtyminen
6. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.
Maksamisaika
7. Lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti, s. 81) sovita sen maksamisajasta toisin. Jos yrityksessä on luot- tamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
A
A
Työehtosopimus
Esimerkki 43.
Työntekijän lomaraha kesäloman osalta on 895,12 euroa. Se maksetaan loman alkaessa.
Toisena vaihtoehtona on maksaa loman alkaessa puolet lomarahasta eli 447,56 euroa. Toinen osa 447,56 euroa maksetaan viimeistään joulua edeltävän palkanmaksun yhteydessä.
Jos työntekijän työsuhde päättyy esimerkiksi lokakuussa, lomarahan toinen osa maksetaan lopputilin yhteydessä.
Enintään 6 lomapäivän lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana.
Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.
Työntekijän sairastuessa lomarahavapaaseen noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.
Esimerkki 44.
Työntekijän lomaraha on 600 euroa ja tuntipalkka 10 euroa. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet koko lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 60 tuntia.
Esimerkki 45.
Työntekijän lomaraha on 750 euroa ja tuntipalkka 11,59 euroa. Työnte- kijän työsopimustunnit ovat 30 t/viikko. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijä pitää 2 viikkoa lomarahavapaata.
Työehtosopimus
Alle 37,5 tuntia tekevät
9. Lomarahan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ansainnut vuosi- lomapäiviä.
7. MATKAT
22 § Matkakustannukset
Matkakustannukset
1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• valtion matkustussäännön mukaan
• verohallituksen päätöksen mukaan
• yrityksen matkustussäännön mukaan.
Yrityksen matkustussääntö
2. Yrityksen matkustussäännössä korvaukset määräytyvät valtion matkus- tussäännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mukaan.
Päiväraha
3. Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityksen matkustussääntöä päivärahaa ei makseta:
• työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alueella toimivassa yrityksessä
• työntekijän osallistuessa yrityksen tai kaupparyhmittymän sisäiseen koulutukseen työnantajan maksaessa kustannukset.
Ateriakorvaus
4. Ateriakorvaus maksetaan:
• työmatkan kestäessä vähintään 6 tuntia ja
• työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaikkaruokailuun tai kotiruokailuun.
A
A
• työntekijän saadessa koko- tai osapäivärahan tai
Työehtosopimus
• työntekijän työskennellessä yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipaikassa.
Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.
8. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN
23 § Työpaikkakohtainen sopiminen
1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:
• sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamus- mies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu
• sopimus on tehtävä kirjallisesti
• sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta
• yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla
• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisano- misesta huolimatta jakson loppuun.
24 § Erinäiset määräykset
Työehtosopimus
Noudatettavat sopimukset
1. Kaupan työehtosopimuksen osana on luottamusmies- ja koulutussopimus. Tämän lisäksi noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopi- muksia ja –suositusta.
• Jäsenmaksuperintäsopimus 3.4.1989
• Sopimus työpaikkaruokailun kehittämisestä 12.2.1976
• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsit- telystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla 12.1.2006
• Yhteistoimintasopimus, Kaupan soveltamisohjeet 1.10.2007
• Yleissopimus LTK–SAK 15.11.1990
Jäsenmaksuperintä
2. Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille.
Perinnässä noudatetaan voimassa olevaa keskusjärjestösopimusta.
Kokoontuminen työpaikalla
3. Palvelualojen ammattiliiton yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyk- sistä jos:
• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.
Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.
Luottamusmies
4. Työnantaja selvittää uusille työntekijöille yrityksen neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmän.
Työnantaja ja yrityksen luottamusmies sopivat luottamusmiesasioiden tiedottamistavoista yrityksen työntekijöille.
A
A
Luottamusmiessopimuksen määräykset ovat tämän työehtosopimuksen sivuilla 137–147.
Työehtosopimus
PAMin valtuuston ja hallituksen jäsen
5. Palvelualojen ammattiliitto PAMin valtuuston jäsenelle järjestetään mah- dollisuus osallistua valtuuston kokouksiin sekä liittokokouksiin ja hallituksen jäsenelle hallituksen kokouksiin.
Perehdyttäminen
6. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, työssä- oppijoita tai harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja ammattitaitoinen. Tällaiselle henkilölle on varattava riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.
Ryhmähenkivakuutus
7. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.
Työasut - myyjät
8. Työnantaja hankkii vakinaiselle myyjälle käyttökelpoisen työasun.
Työnantaja huoltaa omistamansa työasut, ellei paikallisesti korvausta vastaan sovita toisin.
Työasut - varastotyöntekijät
9. Työnantaja hankkii vakinaiselle varastotyöntekijälle suoja- tai työpuvun ja työkäsineet.
Työnantaja omistaa ja huoltaa työasut.
Kassavaje
10. Työnantaja ja työntekijä selvittävät kassavajeen syntymiseen liittyvät tekijät ennen mahdollisen vahingonkorvauksen perimistä.
Asian jäädessä erimieliseksi noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelu- järjestystä.
10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA
25 § Erimielisyydet
Työehtosopimus
Paikalliset neuvottelut
1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työn- antajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.
Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan 2 kappaleena erimielisyysmuistio (s. 159–160).
Liittoneuvottelut
2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.
Neuvottelujen toteutus
3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.
Työtuomioistuin
4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.
26 § Työrauha ja sopimusrikkomukset
1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoitus- päivänä voimassa olevan työehtosopimuslain mukaan.
11. VOIMASSAOLO
27 § Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 31.1.2018 asti.
2. Sopimus jatkuu 31.1.2018 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.
3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesi- tykset, muutoin irtisanominen on mitätön.
A
A
Voimassaolo
Työehtosopimus
Selviytymislauseke on voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Sopimuskauden lopussa työehtosopimuksen osapuolet tarkastelevat selviytymislausekkeen vaikutuk- sia kaupan alan työllisyyteen ja kriisivalmiuksiin. Osapuolet ratkaisevat tältä pohjalta lausekkeen jatkon.
Selviytymislausekkeen perusteella tehtyä sopimusta kutsutaan selviytymis- sopimukseksi.
1 §
Jos sopimuskauden aikana paikallisesti yhdessä todetaan, että yritys on vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa, voidaan paikalli- sesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olo- suhteissa tapahtunut muutos. Selviytymissopimuksen tekemisen syy ei saa olla toimialan tavanomaisesta kilpailusta aiheutuva kysynnän heikkeneminen.
Ennen neuvottelujen aloittamista on mahdollisuuksien mukaan tarkistettava muut työehtosopimukseen sisältyvät paikallisen sopimisen mahdollisuudet ja vaikutukset yrityksen tilanteelle.
2 §
Selviytymissopimuksesta neuvotellaan ja sovitaan luottamusmiehen kanssa. Jos työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä, selviytymissopimuksesta neuvotellaan yhdessä samanaikaisesti työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden ryhmän kanssa. Sopimuksen voimaantulo edellyt- tää työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden ryhmän keskuudessaan tekemää yhteistä päätöstä.
Sopimuksen voimassa ollessa työnantaja ei saa taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanoa tai osa-aikaistaa työntekijöitä eikä lisätä vuokratyövoi- man käyttöä. Jos kuitenkin työnantajan edellytykset tarjota työtä vähentyvät olennaisesti ja äkillisesti ennalta arvaamattomasta, työnantajasta riippumat- tomasta syystä, lomauttaminen on sallittu sopimuksen voimassa ollessa.
3 §
Työehtosopimus
Työnantajan on osoitettava edellä tarkoitettujen taloudellisten vaikeuksien olemassaolo ja esitettävä luottamusmiehelle tai henkilöstölle hyvissä ajoin ennen neuvottelun alkua kaikki tarvittavat tiedot kirjallisesti taloudellisen tilanteen toteamiseksi ja sopimuksen tekemiseksi sekä selviytymissuunni- telmassa tarkoitettujen toimenpiteiden ja niiden vaikutusten arvioimiseksi.
Kaikki sellaiset tiedot, jotka sisältävät liike- ja ammattisalaisuuksia, ei- julkisia tietoja yrityksen taloudellisesta asemasta tai jotka yritys on muutoin ilmoittanut luottamuksellisiksi, ovat salassa pidettäviä. Sama koskee lain tai sopimuksen nojalla salassa pidettäviä tietoja.
Luottamusmiehellä tai henkilöstöllä on salassapitosäännösten estämättä oikeus konsultoida asiantuntijaa ja pyytää neuvoja asiassa liitolta ja käsitellä siinä yhteydessä asiakirjoja liiton edustajan kanssa. Liitolla on velvollisuus käsitellä tietoja luottamuksellisesti ja hävittää tiedot käytön jälkeen.
Työnantaja ja luottamusmies tai henkilöstö sopivat selviytymissopimuksen neuvottelemiseen tarvittavasta kohtuullisesta ja riittävästä ajankäytöstä ilman ansionmenetystä. Mikäli luottamusmies on valittu, on tämä kokonaan työstä vapautettu ilman ansionmenetystä tässä tarkoitettuun taloudellisen tilanteen selvittämiseen ja toteamiseen sekä sopimuksen neuvottelemiseen kuluvan ajan.
Mikäli yrityksessä on varaluottamusmies, hän hoitaa tänä aikana luottamus- miehen tehtäviä luottamusmiehen oikeuksin ja velvollisuuksin.
4 §
Sopimuksen osaksi tehdään selviytymissuunnitelma. Suunnitelmassa tulee yksilöidä työehtojen sopeuttamisen lisäksi muut yrityksessä tehtävät sopeu- tustoimet. Suunnitelmassa yksilöidään lisäksi aikataulu ja menettelytavat, joilla sopeuttamistoimenpiteiden vaikutusten toteutumista arvioidaan.
Selviytymissuunnitelmaa laadittaessa tulee käsitellä toimenpiteiden kohdis- tumista mahdollisimman tasapuolisesti koko henkilöstöön.
5 §
Paikallisella sopimuksella ei voida leikata (työehtosopimuksen mukaista) palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisia palkan lisiä, sairausajan tai perhe-
A
A
vapaa-ajan palkkaa tai muita palkan luonteisia eriä.
Työehtosopimus
Sopimuksella voidaan siirtää lomarahan, sunnuntaityökorvauksen, lisä- ja ylityökorvauksien (työehtosopimuksen mukaiset korotetut palkanosat) maksamisajankohtaa enintään 12 kuukauden ajalta. Osapuolet voivat sopia kuitenkin toisin tarkemmasta maksuaikataulusta selviytymissuunnitelmassa.
Työvuoroluettelon julkaisuaikataulusta ja muuttamisen perusteista (työeh- tosopimus 6 § 5. kohta) voidaan sopia toisin osana selviytymissopimusta.
6 §
Paikallinen sopimus voidaan tehdä siksi määräajaksi, jonka kuluessa yhtei- sesti arvioidaan edellytysten selviytymissopimuksen käyttämiseksi olevan voimassa, kuitenkin enintään vuoden määräajaksi. Mikäli sopimus tehdään vuotta lyhyemmäksi ajaksi, sopimus voidaan uudistaa, jos sen tekemisen edellytykset määräajan päättyessä ovat edelleen voimassa. Sopimusten enimmäispituus yhteenlaskettuna ei voi ylittää yhtä (1) vuotta ensimmäisen sopimuksen alkamisajankohdasta laskettuna. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Paikallisen sopimuksen osapuolet tarkastelevat ja seuraavat sopimuksen toteutumista ja vaikutuksia selviytymissuunnitelmassa sovittavalla tavalla. Sopimus tulee päättää ennenaikaisesti, mikäli edellä kuvattuja perusteita sen voimassaolon jatkamiselle ei enää ole olemassa. Sopimus voidaan tehdä myös ehdolliseksi, yrityksen taloudellisen tilanteen kehityksestä riippuvai- seksi. Sopimus purkautuu voimaantulosta lukien, mikäli osapuoli syyllistyy olennaiseen sopimusrikkomukseen tai sopimus on saatu aikaan olennaisesti väärin perustein.
7 §
Tämän pöytäkirjan mukaisella selviytymissopimuksella on samat oikeusvai- kutukset kuin työehtosopimuksella.
8 §
Työnantajan tulee tiedottaa sopimuksen syntymisestä ja sen keskeisestä sisällöstä koko henkilöstölle viipymättä yksityisyyden suojan vaatimukset huomioiden. Liitot seuraavat selviytymislausekkeiden käyttöä ja vaikutuksia kaupan alan yrityksissä. Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle tarvittavat tiedot viranomaisia varten.
PÖYTÄKIRJAT
AMMATTIRYHMÄPÖYTÄKIRJAT ASENTAJAT JA HUOLTOMIEHET
1 § Ulottuvuus
Ammattiryhmäpöytäkirjat
1. Pöytäkirja koskee asentajia ja huoltomiehiä.
2. Pöytäkirja ei koske huolto- ja liikenneasemien huoltoasentajia eikä kiinteistöhuoltomiehiä.
3. Asentajiin ja huoltomiehiin noudatetaan soveltuvin osin työehto- sopimuksen määräyksiä jäljempänä esitetyin poikkeuksin.
4. Työehtosopimuksen 7 §:n (s. 31) määräyksiä noudatetaan siten kuin on sovittu myyjien ja varastotyöntekijöiden osalta.
5. Työehtosopimuksen 4 luvun määräyksiä ei noudateta lukuun ottamatta osakuukauden palkkaa (s. 50).
2 § Ohjeelliset ansioluvut ja vähimmäispalkka
1. Ohjeelliset ansioluvut sisältävät kuukausipalkan mukaan lukien bonukset, lisät ja luontoisedut.
Vaativuustaso | Ohjeellinen ansioluku |
1. | 1 750–2 050 euroa |
2. | 1 900–2 350 euroa |
3. | 2 150–2 600 euroa |
Ohjeelliset ansioluvut eivät ole sitovia vähimmäispalkkoja.
Vaativuustasot
2. Vaativuustasot ovat:
1. taso
• pääosin rutiininomaiset asennus-, kokoonpano- ja kaapelointityöt
• helpohkot laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaustyöt
• määräaikaishuolto-, puhdistus-, testaus- ja säätötyöt
B
• rutiininomaista vaativammat, itsenäisesti hoidettavat asennus- ja kokoonpanotyöt
• ohjauksen alaisena hoidettavat vaativat asennus- ja kokoonpanotyöt
• itsenäisesti hoidettavat laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaustyöt
Ammattiryhmäpöytäkirjat
3. taso
• itsenäisesti hoidettavat vaativat asennus- ja kokoonpanotyöt
• itsenäisesti hoidettavat vaativat laitteiden, koneiden ja järjestelmien asiakaspalvelu-, käyttöönotto- ja ylläpitotyöt.
Kunkin vaativuustason sisällä työsuorituksen, ammattitaidon ja henkilökoh- taisten ominaisuuksien tulisi vaikuttaa palkkauksen suuruuteen, esimerkiksi:
• työsuoritus
määrä, nopeus, laatu ja tulos
• ammattitaito
koulutuksella ja kokemuksella hankitut taidot ja tiedot suhteessa työn vaatimiin taitoihin ja tietoihin,
ammattitaidon käytettävyys ja monipuolisuus, ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen
• henkilökohtaiset ominaisuudet
luotettavuus, täsmällisyys, aloitteellisuus ja työtehtäviin liittyvä kielitaito.
Vähimmäispalkka
3. Asentajan ja huoltomiehen vähimmäispalkat ovat palkkaliitteessä.
3 § Matkakustannukset
1. Kilometri- tai vastaavia korvauksia maksetaan asunnon ja työkohteen väli- seltä matkalta tämän ollessa olennaisesti pitempi kuin asunnon ja varsinaisen työpaikan välinen matka.
2. Sen lisäksi mitä ateriakorvauksesta on sovittu työehtosopimuksessa, ate- riakorvausta ei makseta henkilölle, jos hänellä on oikeus saada ruokailulipuke joko luontoisetuna tai maksamalla siitä verotusarvo.
3. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen 22 §:n (s. 80) määräyksiä.
B
4 § Lomaraha
1. Lomaraha voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan paikallisesti sopimalla.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
2. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen 21 §:n (s. 77) määräyksiä lukuun ottamatta 8. kohtaa.
B
HUOLTO- JA LIIKENNEASEMATYÖNTEKIJÄT
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee kaikkia huolto- ja liikenneasemien työntekijöitä.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
2. Työntekijöihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
2 § Sunnuntaityö
Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.
Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon perus- palkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan (kuten lisä- ja ylityökorvaukset, ks. työehtosopimus 9 § 19. kohta, s. 47).
3 § Palkat
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Autonpesijä sekä huolto- ja liikenneaseman siivooja ovat heti 1. vuoden työntekijöitä.
Harjoittelijan palkka on 85 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.
Palkkaryhmät
2. Palkkaryhmät
TES-nimike | Palkkaryhmä |
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä I | A |
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä II | B1 |
Huoltoasentaja I | B2 |
Huoltoasentaja II | C1 |
Huoltoasentaja III | C2 |
B
Palkkaryhmä määräytyy sen mukaan, mitä työtä työntekijä tekee pääosan työajastaan.
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä kuuluu palkkaryhmään B1 hänen työs- kennellessä sellaisella huolto- tai liikenneasemalla, jossa on:
• vähintään 2000 artikkelin päivittäistavarakauppa tai
Ammattiryhmäpöytäkirjat
• sellainen kahvila/ravintola, jossa omassa keittiössä valmistetaan lounas- tai vastaavia ruoka-annoksia.
Muuten työntekijä kuuluu palkkaryhmään A, ellei häneen noudateta ravin- tolatyöntekijän määräyksiä.
Työntekijän tehdessä pääosan työajastaan avustavaa työtä hän kuuluu palkkaryhmään A.
Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijä
3. Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka tehtävät liittyvät pääasiallisesti huolto- ja liikenneasemalla toimivan A- tai B-oikeuksin varustetun ravintolan työtehtäviin.
Anniskeltaessa kuitenkin enintään 4,7 tilavuusprosenttisia alkoholijuomia työntekijä kuuluu palkkaryhmään B1.
Vastaavan hoitajan sijaisuus
4. Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijälle, joka työskentelee työn- antajan määräämänä anniskeluravintolan vastaavan hoitajan sijaisena, maksetaan näiltä tunneilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkka.
Työntekijän henkilökohtaisen palkan ollessa jo vähintään palkkaliitteen mu- kainen tuntipalkka, hänen palkkauksessaan ei tapahdu muutoksia.
Anniskeluravintolalla tarkoitetaan A- ja B-oikeuksin varustettua ravintolaa.
Huolto- ja liikenneaseman ravintolaesimies
5. Huolto- ja liikenneasemalla työskentelevän ravintolaesimiehen sekä alko- holilain edellyttämän ja työnantajan määräämän vastaavan hoitajan palkka määräytyy palkkaliitteen mukaan.
B
Huoltoasentajien vaativuustasot
6. Huoltoasentajien vaativuustasot ovat töiden pääasiallisuuden perusteella seuraavat:
Huoltoasentaja I: Voitelu-, öljynvaihto- ja alustatyöt, pakoputkiston korjaus- ja rengastyöt sekä auton koriin liittyvät huoltotyöt.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
Huoltoasentaja I:n palkkaryhmä on B2.
Huoltoasentaja II: Määräaikais- ja merkkihuoltojen suorittaminen, jarru-, kytkin- ja ohjauslaitetyöt sekä ns. testaukset ja niiden aiheuttamat säätötyöt. Huoltoasentaja II:n palkkaryhmä on C1.
Huoltoasentaja III: Vaativat asennustyöt, esimerkiksi moottorin ja voiman- siirtolaitteiden sekä diesellaitteiden korjaus.
Huoltoasentaja III:n palkkaryhmä on C2.
4 § Lisät
1. Huolto- ja liikenneasema, jossa alle 2000 artikkelin päivittäistavara- kauppa tai jossa ei päivittäistavarakauppaa
• Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai- nen iltalisä. Lisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkolli- sena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä
• Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai- nen yölisä. Lisä maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
2. Huolto- ja liikenneasema, jossa vähintään 2000 artikkelin päivittäistava- rakauppa ja jonka päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala enintään 400 m²
• Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai- nen iltalisä. Lisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkolli- sena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
• Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai- nen yölisä. Lisä maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
3. Huolto- ja liikenneasema, jossa yli 400 m² päivittäistavarakauppa.
• Päivittäistavarakaupassa tehdystä työstä lisät maksetaan työehto- sopimuksen 12 §:n mukaan (s. 51).
B
• Muusta kuin päivittäistavarakaupassa tehdystä työstä lisät makse- taan 1. kohdan mukaan.
Kielilisä
Ammattiryhmäpöytäkirjat
4. Kielilisä maksetaan työntekijän joutuessa käyttämään lähes päivittäin tavanomaisessa asiakaspalvelussa useampaa kuin 1 kieltä.
Kielilisä on 5 % taulukkopalkasta.
Hälytysraha
5. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön saman vuorokauden aikana säännöllisen työajan ulkopuolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
5 § Työasut
1. Työnantaja hankkii työntekijälle työasun.
2. Työnantaja huoltaa omistamansa työasun.
3. Työnantaja hankkii huoltoasentajalle, autonpesijälle ja alustasuojaajalle suojavaatteet ja –jalkineet.
B
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee kiinteissä tai niihin rinnastettavissa kioskeissa työsken- televiä kioskimyyjiä.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
Kioski- ja siihen verrattavalla kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jota harjoitetaan liikehuoneistosta, jossa kioskikaupan vakinainen liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on enintään 100 neliömetriä.
2. Pöytäkirja ei koske ns. katukeittiöiden työntekijöitä.
3. Pöytäkirjan soveltamispiiriin kuuluviin kioskimyyjiin noudatetaan soveltuvin osin työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
2 § Palkat
1. Kioskimyyjän palkkaryhmä on B1.
3 § Ilta- ja yölisä
Iltalisä
1. Kello 18.00–23.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä.
Yölisä
2. Kello 23.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä.
Ilta- ja yölisät sunnuntaina
3. Ilta- ja yölisät maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä tehdystä työstä.
4 § Työaika
Työsopimuksessa sovitaan viikkotyöpäivien määrä.
B
5 § Sunnuntaityö
Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.
Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon perus- palkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan (kuten lisä- ja ylityökorvaukset, ks. työehtosopimus 9 § 19. kohta, s. 47).
B
1 § Henkilökohtainen provisiopalkka
Provision osalta noudatetaan seuraavaa:
Ammattiryhmäpöytäkirjat
• Provisio maksetaan täysimääräisenä huolimatta kaupan jälkeen tavarassa ilmenneestä virheestä, jos virhe on syntynyt tavaran val- mistuksen tai kuljetuksen aikana eikä se ole ollut tiedossa kauppaa tehtäessä.
• Myyjällä on oikeus työsuhteen päättymisen jälkeen erääntyviin pro- visioihin samojen periaatteiden mukaan kuin työsuhteen jatkuessa.
• Siirrettäessä myyjä työsopimuksen mukaisesta työstä olennaisesti poikkeavaan työhön siirron vaikutus provision kertymään selvitetään.
2 § Keskimääräinen päiväpalkka
1. Keskimääräinen päiväpalkka provision osalta lasketaan 2 kertaa kalenteri- vuodessa 12 edellisen kalenterikuukauden (laskenta-aika) ansion perusteella.
Laskenta-aikana säännölliseltä työajalta maksettu ja maksettavaksi erään- tynyt provisio jaetaan laskenta-ajan todellisilla työpäivillä.
Tuntipalkka lasketaan jakamalla päiväpalkka työpäivän keskimääräisillä tunneilla.
2. Liitot suosittelevat laskenta-ajoiksi 1.4.–31.3. ja 1.10.–30.9. välisiä aikoja.
3. Työsuhteen alkaessa kesken kalenterivuotta käytetään laskentaperusteena työsuhteeseen sisältyneiden kalenterikuukausien keskimääräistä ansiota.
Muilta osin noudatetaan 1. kohtaa.
B