HUOLINTA-ALAN
HUOLINTA-XXXX
TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
11.4.2022 – 31.3.2024
Luet parhaillaan ERTOn neuvottelemaa huolinta-alan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksen avulla varmistamme huolinta-alalle reilut työehdot.
Työehtosopimuksessa sovimme työntekijän puolesta mm.
• palkan vähimmäistason
• palkankorotukset
• lomarahan
• palkalliset arkipyhävapaat
• ilta- ja yötyölisät
• perhevapaiden palkat
Laki ei siis takaa näitä automaattisesti, vaan ne sovitaan aina työehtosopimuksessa. Lisäksi olemme neuvotelleet sopimuk- seen muun muassa seuraavat lakia paremmat ehdot:
• lisätyöstä maksettava korotettu palkka
• lyhyemmät työajat
• sairausajan palkka pidemmälle ajalle
Vain jäseniemme tuella voimme säilyttää ja entisestään paran- taa nykyisiä työehtoja. Mitä enemmän ERTOon kuuluvia jäseniä työpaikoilla on, sen parempia ehtoja saamme alalle neuvoteltua.
xxxx.xx
SISÄLLYSLUETTELO
Pöytäkirja huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimus 11.4.2022-31.3.2024 1
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 3
3 § Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset sopimukset 3
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen 4
10 § Varallaolo ja päivystystyö 9
12 § Matkakustannusten korvaus 9
19 § Tulliselvitysrikosten tutkinta ja oikeudenkäynti 15
20 § Jäsenmaksujen periminen 16
22 § Kokoontuminen työpaikoilla 16
25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 17
27 § Sopimuksen voimassaoloaika 17
Sopimus paikallisesta sopimisesta 27
Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta 28
Pöytäkirja luottamusmiessopimukseen 36
Liite työajan lyhentämisestä 41
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Toimihenkilöliitto ERTO ry
PÖYTÄKIRJA HUOLINTA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 11.4.2022-31.3.2024
Sovittelija Xxxxxx Xxxxxxxxxxx 7.4.2022 tekemän sovintoesityksen mukaisesti Huolinta-alan toimihenkilöitä koskeva, 31.3.2022 päättynyt työehtosopimus uudistetaan seuraavasti:
1. Sopimuskausi
Tämän neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tulee voimaan, kun liitto- jen hallinnot ovat sen hyväksyneet. Uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman työehtosopimuksen määräyksiä. Uusi sopimuskau- si päättyy 31.3.2024. Tämän jälkeen työehtosopimus on voimassa vuoden ker- rallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummalta- kaan puolelta ole kirjallisesti irtisanottu.
Mikäli vuonna 2023 toteutettavien palkantarkistusten osalta ei 15.2.2023 tai osapuolten sopimaan muuhun ajankohtaan mennessä päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.3.2023.
2. Sopimuskausi
2.1 Palkantarkistus vuonna 2022
Yleiskorotus 2022
Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.7.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,9 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella.
Taulukkopalkat
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2022 lukien 1,9 prosentilla.
2.2 Palkantarkistukset vuonna 2023
Osapuolet tarkastelevat 15.2.2023 mennessä arvioitavissa olevia talouden nä- kymiä tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 15.2.2023 mennessä toteutettavien palkantarkistus- ten kustannusvaikutuksesta ja sen jakautumisesta.
Mikäli vuoden 2023 palkantarkistuksesta ei päästä yksimielisyyteen 15.2.2023
mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päät- tymään 31.3.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistään 28.2.2023 toiselle sopijaosapuolelle.
3. Työryhmä
3.1 Perhevapaauudistusta koskeva työryhmä
Perustetaan työryhmä, joka toteuttaa perhevapaauudistuksen (HE 129/2021) voimaantuloon mennessä (1.8.2022) työehtosopimuksen äitiys- ja isyysva- paan palkkamääräysten mukauttamisen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaauudistusta. Toteutus tehdään yhteisesti sovittavalla tavalla siten, että kustannukset eivät nouse.
Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äitiysva- paan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja
-rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja van- hempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että vanhempainvapaaseen ja -rahaan oikeutet- tu isä olisi oikeutettu saamaan vanhempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.
Huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Työehtosopimuksessa määrätään huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetus- ta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevien toi- mihenkilöiden työehdot.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Toimihenkilöiksi katsotaan myös autonselvittäjät.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työehtosopimusta noudatetaan myös oppisopimusoppilaisiin.
2. Sopimus ei koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, jotka edustavat työnan- tajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työehtoja määrät- täessä.
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.
2. Jos toimihenkilö on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä.
3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
4. Jos toimihenkilö katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräystä irtisa- nottu hänen toimihenkilöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutki- musta tässä asiassa.
3 § Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset sopimukset
1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen (LTK- STTK) välisiä sopimuksia:
Yleissopimus (16.3.1989)
Työpaikkaruokailusopimus (12.2.1976)
Yhteistoimintasopimukset (1.3.1990)
Tilastoyhteistyösopimus (21.5.1981)
2. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voi- massa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekir- joittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimuk- seen.
3. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen (ETL-ERTO) välisiä sopimuksia:
Sopimus paikallisesta sopimisesta sekä liitepöytäkirja Koulutussopimus
Luottamusmiessopimus
II TYÖSUHDE
4 § Työhön ottaminen
1. Koeajan pituus työnteon aloittamisesta määräytyy työsopimuslain mukaan. Koeaikaehdon voimassaolo edellyttää siitä työsopimuksessa sopimista.
2. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat työsopimuksen tekemistä kirjallisena. Työsopimus laaditaan sovittavalla kielellä, kuten kyseisen toimihenkilön pää- asiallisella työkielellä. Mikäli sovitaan työehtosopimusta paremmista ehdois- ta, liitot suosittelevat ehtojen kirjaamista. Jommankumman osapuolen niin vaatiessa on työsopimus tehtävä kirjallisena ja sen tulee sisältää vähintään ne asiat, jotka on merkitty liittojen sopimaan työsopimusmalliin. Sopimuksen liitteenä on järjestöjen yhteisesti hyväksymä työsopimusmalli.
Pöytäkirjamerkintä:
Työnteon keskeiset ehdot on selvitettävä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mu- kaisesti, jolleivat työsuhteen ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.
3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan jär- jestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa työpaikan luottamusmiehen.
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen
1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seuraavia irti- sanomisaikoja, ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu:
Irtisanomisaika | Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto |
14 päivää | enintään vuosi |
kuukausi | yli vuosi ja enintään 4 vuotta |
2 kuukautta | yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta |
4 kuukautta | yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta |
6 kuukautta | yli 12 vuotta |
Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisa- nomisaikoja, ellei muuta ole sovittu:
Irtisanomisaika | Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto |
14 päivää | enintään 5 vuotta |
kuukausi | yli 5 vuotta |
Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on maksimi irtisanomisaika neljä kuukautta. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on määrätty tämän sopimuksen 4 §:ssä.
3. Toimihenkilön irtisanomisesta äitiys-, isyys- vanhempainvapaan tai hoitova- paan aikana on säädetty työsopimuslaissa.
4. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimi- henkilö voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.
5. Ennen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvaa irtisanomista työnantajan on selvitettävä työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaisesti onko yrityksellä muissa toimipisteissä tarjolla muuta työtä.
6 § Harjoittelijat
1. Toimihenkilön tullessa huolinta-alalle on harjoitteluaika enintään 6 kuukautta. Harjoitteluajasta on sovittava työsopimusta tehtäessä.
Harjoitteluaika tulee kyseeseen ainoastaan yhden kerran.
2. Mikäli harjoittelijalla on aikaisempaa kokemusta vastaavista tehtävistä huolin- ta-alan ulkopuolella, otetaan tämä huomioon harjoitteluaikaa määrättäessä.
3. Koulutuksen huomioimisesta harjoitteluaikaa lyhentävänä tekijänä on erikseen sovittu.
7 § Palkat
1. Työpalkoista on voimassa eri sopimus.
2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihen- kilön nostettavissa.
Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina,
pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jolloin palkan siten tulee olla toimihenkilön nostettavissa.
Mikäli työsopimus purkautuu tai se puretaan puolin tai toisin voidaan loppu- palkka maksaa tarpeellisen laskenta-ajan kuitenkin viimeistään viikon kulues- sa työsuhteen päättymisestä. Mikäli irtisanomistapauksissa ylityökorvauksia ei ole voitu laskea työsuhteen päättyessä, voidaan ne maksaa yrityksen seuraa- vana palkanmaksupäivänä.
III TYÖAIKA
8 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 - 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5
- 40 xxxxxx xxxxxxxx.
2. Mikäli säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa toteutetaan työajan lyhennys liitteen mukaisesti.
3. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan etukäteen sovittaessa tilapäisesti pidentää enintään tunnilla edellyttäen, että työaika enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Työajan pidentämisestä on sovittava viimeistään muutosta edeltävänä työpäivänä.
4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, mikäli mahdollista, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puo- len (1/2) – yhden tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi pois- tua työpaikalta lepotauon aikana, lepotaukoa ei lueta työaikaan.
5. Säännöllinen työaika voi olla 1, 2 ja 3 kohdista poiketen enintään 10 tuntia vuo- rokaudessa ja 48 tuntia viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisajanjaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.
Säännöllinen työaika voi olla paikallisesti sopimalla enintään 12 tuntia vuoro- kaudessa ja 50 tuntia viikossa siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikos- sa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.
6. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5-päiväiseksi. Edellä olevasta voidaan poiketa, milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista. Työviikko alkaa maanantaina.
7. Mikäli säännöllinen viikkotyöaika määritellään keskimääräisesti, on määrättä- vä sen ajanjakson enimmäispituus, jonka kuluessa viikkotyöaika tasoittuu tä- män sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään. Liitot suosittelevat, että tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.
8. Työaikajärjestelmän käyttöönottoon on oltava painava ja perusteltu syy tai se on
paikallisista olosuhteista johtuen tarpeellista ja siitä on neuvoteltava yhteistoi- mintalain mukaisesti suunnitteluvaiheessa. Päätöksestä on ilmoitettava toimi- henkilöille mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään kolme viikkoa ennen sen voimaanastumista. Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan yksittäistapauksissa sopia toisinkin.
Soveltamisohje (8.4 – 8.7 §)
Neuvottelujen yhteydessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota työntekijöiden mahdollisuuteen siirtyä uuteen työaikajärjestelmään. Esimerkiksi työmatkat ja perhepoliittiset tilanteet ovat asioita, jotka on mahdollisuuksien mukaan huo- mioitava.
9. Arkipyhäviikon lauantai on vapaapäivä, mikäli toimihenkilön työ on yleisesti jär- jestetty kiintein lauantaiksi sijoitetuin vapaapäivin.
Ellei yrityksen toiminnan kannalta muuta johdu, arkipyhäviikkojen työaika sopi- muskaudella on seuraava:
2022 | ||
1. viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
15. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
16. xxxxxx | toinen pääsiäisviikko | 4 pv |
17. viikko | vappuviikko | 5 pv |
21. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
51. viikko | jouluviikko | 5 pv |
52. viikko | uudenvuodenpäiväviikko | 4 pv |
2023 | ||
1. viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
14. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
15. xxxxxx | toinen pääsiäisviikko | 4 pv |
18. viikko | vappuviikko | 4 pv |
20. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
51. viikko | jouluviikko | 5 pv |
52. viikko | joulun jälkeinen viikko | 3 pv |
2024 | ||
1. viikko | uudenvuodenpäiväviikko | 4 pv |
13. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
10. Säännöllisenä työaikana klo 17.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää, jonka suuruus on 15 % toimihenkilön henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Iltatyölisää ei makseta, mikäli kysymyksessä on lisä- tai ylityö ja mikäli säännöllinen työaika
on päättynyt ennen klo 17.00.
Vastaavilla perusteilla maksetaan yötyölisää klo 22.00 – 06.00 väliseltä ajalta. Yötyölisän suuruus on 30 % toimihenkilön henkilökohtaisesta tuntipalkasta.
Vuorotyötä käytettäessä iltavuorolisä on 15 % ja yövuorolisä 30 % toimihenki- lön henkilökohtaisesta tuntipalkasta ja niitä maksetaan koko vuoron ajalta.
11. Säännöllisenä työaikana lauantaina tehdystä työstä maksetaan 30 %:lla korotet- tua palkkaa.
9 § Lisä- ja ylityö
1. Lisätyötä on työ, joka tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lain mukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tun- tipalkka tai sovittaessa aikahyvitys.
Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä 50 % korotettu palkka.
2. Ylityötä on työ, jota tehdään tämän pykälän 1 kappaleessa määrätyn työajan li- säksi. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50
% ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu tuntipalkka.
3. Sunnuntaina ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 150 % ja seuraavilta tunneilta 200 % korotettu tuntipalkka.
4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuk- sella vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.
5. Ylityö tulee korvata toimihenkilölle viimeistään 2 kuukauden kuluttua ylityön suo- rittamisesta.
6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka lasketta- va siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 159 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on enem- män kuin 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa tehtyjen työtuntien lukumäärää.
7. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukau- den todellisten työpäivien lukumäärää, ellei yrityskohtaisesti toisin ole sovittu.
8. Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärän seurantajakso on kalen- terivuosi. Työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä.
10 § Varallaolo ja päivystystyö
1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaoloon käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvausta maksetaan vähintään neljältä tunnilta.
2. Mikäli toimihenkilö on tänä aikana kutsuttu työhön, maksetaan varallaolokorva- usta ja työpalkkaa yhteensä vähintään neljältä tunnilta.
3. Varallaolokorvaus voidaan ennalta sopien vaihtaa annettavaksi vapaana sään- nöllisenä työaikana. Yhden tunnin varallaoloa vastaa tällöin puolen tunnin vapaa työaikana. Tällainen vapaa on annettava ja otettava kolmen kuukauden kuluessa varallaolosta. Mikäli vapaata ei ole voitu antaa työnantajasta ja toimihenkilöstä riippumattomasta syystä, maksetaan vapaan sijasta varallaolokorvaus.
4. Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen päivystämään ohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnos- saan, maksetaan tästä korvaus, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huo- mioon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.
5. Mikäli toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana vel- vollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palk- kauksessa esimerkiksi työsopimusta tehtäessä tai muutettaessa.
11 § Hälytysluontoinen työ
1. Xxxxxxx toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikan- sa ulkopuolella, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin palkka sekä ylityö- korvaus, milloin työ samalla on ylityötä.
2. Jos kutsu annetaan klo 21 ja 7 välillä, maksetaan erityisenä hälytysrahana perus- palkka 2 tunnilta. Työhön käytetyltä ajalta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
3. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin pituiselta työajalta maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.
12 § Matkakustannusten korvaus
1. Toimihenkilön joutuessa matkustamaan työnsä puolesta, korvataan matkakus- tannukset yrityksen matkustusohjesäännön tai sen puuttuessa valtion virkaehto- sopimuksen matkustussäännön mukaan.
2. Päivärahojen euromäärät tulevat voimaan samoina ajankohtina ja
samansuuruisina kuin valtion virkaehtosopimuksessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Xxxxxx toimihenkilö joutuu käyttämään omaa ajoneuvoaan työtehtävien hoitoon, maksetaan tästä aiheutuneet kustannukset kuitenkin valtion vir- kaehtosopimuksen matkustussäännön mukaan.
3. Jos toimihenkilön suorittama työ alkaa sellaisena ajankohtana tai kestää niin kauan, ettei hän pääse yleisiä kulkuneuvoja käyttäen työpaikalle tai kotiin, eikä hän asu työpaikan välittömässä läheisyydessä, maksetaan hänelle matkustami- sesta aiheutuneet kustannukset voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.
IV VUOSILOMA JA LOMARAHA
13 § Vuosiloma
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.
2. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
14 § Lomaraha
1. Toimihenkilölle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen työehtosopimuksen mu- kaisen vuosilomansa palkasta.
2. Xxxxxxxx suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksupäi- vänä, ellei paikallisesti toisin sovita.
3. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päättyessä sitä vas- taava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.
4. Vanhuus-, rintamamies- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle van- huuseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina toimihenkilön vuosiloma- palkasta ja vuosilomakorvauksesta.
5. Lomarahaa ei makseta, mikäli työntekijä irtisanoutuessa ei noudata irtisano- misaikaa.
6. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hä- nen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työ- suhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä
syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.
7. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaseen. Xxxxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n (säästöva- paa) mukaisesti, mutta vapaan ajankohdasta on sovittava. Lomarahavapaasta ei makseta lomarahaa.
Liitot suosittelevat, että lomarahan vaihtaminen vapaaseen sovitaan suoritet- tavaksi seuraavasti: 24 lomapäivää vastaava lomaraha sovitaan pidettäväksi kahden viikon (12 päivää) vapaana.
V POISSAOLO
15 § Tilapäinen poissaolo
Sairaus
1. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pois- saoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta, lä- hiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei toimihen- kilön vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.
Lähiomaisena pidetään toimihenkilön avio- ja avopuolisoa, lapsia, ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä ja sisaria sekä avio- ja avopuolisonsa vanhem- pia.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen ly- hyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Soveltamisohje:
Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Poissaolo ei kui- tenkaan saa ylittää neljää työpäivää.
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molem- mat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työ- aikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamis- ta koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toi- sen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.
Alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen huoltajalla on oikeus olla poissa töistä val- tioneuvoston päätöksen mukaisesti (vnp 130/85).
3. Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hä- nen osallistuessaan kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikun- nan kokouksiin. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta. Toimihenkilön vuo- silomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.
4. Toimihenkilölle annetaan palkallista vapaata STTK:n, ERTO:n, ERTO:n Työttö- myyskassan ja Logistiikan Toimihenkilöiden hallinnon kokouksia varten.
Vihkiäiset ja merkkipäivät
5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omana vihkipäivänä, mikäli tämä pi- detään toimihenkilön työpäivänä.
6. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60 -vuotispäivinään, jos merk- kipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
7. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuu- teen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.
Muut määräykset
9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön ilmoitettava työn- antajalle hyvissä ajoin.
16 § Sairausajan palkka
Edellytykset
Työnantaja maksaa toimihenkilölle sairausajalta palkkaa, jos toimihenkilö es- tyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturma vuoksi ja toimihenkilö ei ole ai- heuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan.
Toimihenkilön on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodis- tus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantajan nimetessä lääkärin suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
Toimihenkilöllä on oikeus lähinnä eräissä epidemiatapauksissa esittää selvitys sairaudestaan työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksel- la keskusjärjestöjen välillä 12.2.1976 allekirjoitetussa sosiaalipaketissa maini- tuilla edellytyksillä.
Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyshuollon lääkärin- todistuksella tai työterveyshoitajan antamalla todistuksella. Muun lääkärin tai terveydenhoitajan antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli toimihenkilö esittää työnantajalle hy- väksyttävän syyn muun lääkärin tai terveydenhoitajan käyttöön.
Pöytäkirjamerkintä:
Hyväksyttävä syy muun lääkärin tai terveydenhoitajan käyttöön voi olla esi- merkiksi sairauden laadusta, matka-ajan pituudesta (enintään 45 minuuttia työterveyshuollon toimipisteeseen), hoitosuhteesta tai vastaavasta johtu- va hyväksyttävä syy.
Työnantajan on tiedotettava tehokkaasti henkilöstöään menettelytavoista ja niihin liittyvistä mahdollisista muutoksista.
Palkanmaksu
a) Työnantaja maksaa toimihenkilölle palkkaa työkyvyttömyyden ajalta työsuh- teen kestettyä seuraavasti:
28 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt 1 kuukauden
35 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 vuotta 42 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta 56 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.
b) Saman sairauden uusiutuessa seitsemän päivän kuluessa lasketaan sairaus- ajanjaksot yhteen.
c) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä mak- setaan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Jälkimmäi- sen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty toimi- henkilölle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.
Pöytäkirjamerkintä:
Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimihenki- lölle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palk- kaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairaus- ajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.
d) Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hä- nellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
e) Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen verrattava korvaus, joka maksetaan työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta tai lain perus- teella, Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
f) Sairausajan palkasta ei vähennetä työehtosopimuksen edellyttämän va- paa-ajan tapaturmavakuutuksen perusteella myönnettäviä korvauksia.
17 § Lääkärintarkastukset
Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seu- raavissa tapauksissa edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
a. Muut kuin lakisääteiset tarkastukset
Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi
• välttämättömässä lääkärintarkastuksessa
• tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- tai röntgentut-
xxxxxxxxxx ja
• toimihenkilö ei ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
b. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos
• hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyt- tömyyden
• hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kii-
reellisyyden.
c. Raskaus
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lää- kärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkas- tuksen sekä synnytystä edeltävien äidin tai lapsen terveyden kannalta välttä- mättömien lääketieteellisten tutkimusten (ml. hammaslääkärin tutkimuksen) ajalta.
d. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Toimihenkilön käydessä:
• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoit- tamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuh- teen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa näihin liittyvine matkoineen
• nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka ovat työnantajan
edellyttämiä tai johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä
työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
Toimihenkilölle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päi- värahan.
Määräykset siitä, ettei toimihenkilön palkkaa vähennetä, eivät tule sovellet- taviksi siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.
18 § Perhevapaat
1. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa toimihenkilöä ei pidetä työssä, joka sii- nä tilassa olevalle voi olla vahingollista.
2. Toimihenkilön oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa- seen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
3. Työnantaja maksaa naispuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, äitiysvapaan ajalta täyden palkan 72 arkipäivän pitui- selta ajanjaksolta. Edellytyksenä on, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua ja että toimihenkilö sitoutuu palaamaan ta- kaisin työhön.
4. Työnantaja maksaa miespuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään yhdeksän kuukautta, isyysvapaan ajalta palkan viideltä työpäivältä.
5. Toimihenkilön ollessa hoitovapaalla ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
6. Toimihenkilöllä, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapseksi, on oikeus adoptiolomaan siten kuin työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa on säädetty.
VI ERITYISET MÄÄRÄYKSET
19 § Tulliselvitysrikosten tutkinta ja oikeudenkäynti
Työnantaja huolehtii asian edellyttämästä oikeusavusta ja tuesta toimihenkilölle, joka joutuu osallistumaan viranomaisen suorittamaan tutkintaan (ml. kuulustelut) tai oikeudenkäyntiin epäiltyä tulliselvitysrikosta koskevassa asiassa.
Jos toimihenkilö tuomitaan rangaistukseen tulliselvitysrikoksesta, vastaa hän oi- keusavusta työnantajalle aiheutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 5 000 euroa.
20 § Jäsenmaksujen periminen
1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenmaksut peritään toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuo- den päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ilmoit- tamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
21 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
22 § Kokoontuminen työpaikoilla
Työehtosopimuksen osapuolena olevan Toimihenkilöliitto ERTO ry:n rekisteröidyl- lä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai vastaavalla on mahdolli- suus työajan ulkopuolella työnantajan osoittamassa paikassa järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
1. Kokouksen pidosta on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen kokousta.
2. Kokouksen järjestäjä vastaa kokouksesta. Järjestön luottamushenkilöiden tu- lee olla kokouksessa saapuvilla.
3. Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjes- töjen edustajia.
4. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n asiamies voi käydä työpaikalla sovittuaan siitä työnantajan kanssa.
5. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun ala- osaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.
23 § Luottamusmies
Luottamusmieheen noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevaa luottamusmie- hiä koskevaa pöytäkirjaa sekä liittojen välillä solmittua luottamusmiessopimusta.
24 § Voimassa olevat edut
Xxxxxx toimihenkilö on ollut oikeutettu saamaan parempia etuja, kuin mitä tässä
sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat jääneet kokonaan tässä sopimuksessa määrittelemättä, jäävät ne edelleen voimaan, ellei muuta so- vita työehtosopimuksen 24 §:n mukaisessa järjestyksessä tai ellei kyseinen pai- kallinen järjestely johda toimihenkilölle vähintään yhtä edulliseen lopputulokseen mahdollisesti annetut lisäedut huomioon ottaen.
Pöytäkirjamerkintä:
Niissä yrityksissä, joissa voimassa olevan käytännön mukaan on annettu toimihenkilölle heidän kanssaan tehtävän sopimuksen perusteella mahdol- lisuus siirtää osa lakisääteisestä vuosilomasta 1.10.- 30.4. väliseen aikaan ja loma tällöin on annettu puolitoistakertaisena kuitenkin enintään viikolla pidennettynä, tämä käytäntö katsotaan saavutetuksi eduksi eikä sitä pois- teta edellä tässä pykälässä määrättyä menettelyä noudattamatta.
25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neu- voteltava työnantajan tai tämän edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmiehen kesken, ja ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestö- jen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saat- taa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toi- nen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.
3. Jommankumman puolen esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa esityksen tekemisestä sekä käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.
26 § Työnseisaukset
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.
27 § Sopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa 11.4.2022 alkaen 31.3.2024 saakka. Uuden työeh- tosopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman työehtosopimuksen määräyksiä. Uusi sopimuskausi päättyy 31.3.2024. Tämän jälkeen työehtoso- pimus on voimassa vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta ole kirjallisesti irtisanottu.
Mikäli vuonna 2023 toteutettavien palkantarkistusten osalta ei 15.2.2023 tai osapuolten sopimaan muuhun ajankohtaan mennessä päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.3.2023.
2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Helsingissä 11. huhtikuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
Huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva
PALKKASOPIMUS
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Palkkasopimuksessa määrätään huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevien toimi- henkilöiden palkkaehdot.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Toimihenkilöiksi katsotaan myös autonselvittäjät.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työehtosopimusta noudatetaan myös oppisopimusoppilaisiin.
2. Sopimus ei koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työehtoja määrättäessä.
2 § Vähimmäispalkat
Edellä 1 §:ssä mainittujen toimihenkilöiden vähimmäispalkat ilmenevät sopimuk- sen liitteestä.
3 § Toimihenkilöiden vaativuusryhmittely
Toimihenkilöiden vaativuusryhmittely on tämän sopimuksen liitteenä.
4 § Toimihenkilöiden vaativuusryhmittelyyn liittyviä soveltamisohjeita
1. Yleistä
Määriteltäessä vaativuusryhmää, on ensin selvitettävä työtehtävä nimikkeestä riippumatta. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustasojen yleiskuvausten perus- teella minkä ryhmän vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Vaativuustasojen yleiskuvaukset perustuvat kolmeen pääkriteeriin:
a) tehtävän edellyttämiin tieto- ja taitovaatimuksiin.
b) Työn vaatimaan itsenäisyyteen ja työssä vaadittavan harkinnan määrään.
c) Työnantajan valvonnan määrään.
Tehtävän muodostuessa kahdesta tai useammasta joko samantasoisista tai eri- tasoisista tehtävistä, jotka myös erikseen voivat muodostaa käytännössä työteh- tävä kokonaisuuden, on verrattava näin muodostunutta useamman osatehtävän
kokonaisuutta vaativuusryhmien yleismääritelmiin. Eri osatehtävien merkitystä on tarkasteltava kokonaisuutena, jolloin tehtäväkokonaisuuden vaativuusryhmä voi olla korkeampi kuin osatehtävien pääosan vaativuusryhmä.
Mikäli työtehtävä on mainittu muussa vaativuusryhmässä kuin mihin vaativuus- tasojen yleiskuvauksen perusteella on päädytty tai työtehtävää ei ole mainittu lainkaan, suoritetaan vaativuusryhmän määrittely ensisijaisesti vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella. Vaativuusryhmittely tehtäväesimerkein määrittää tehtävästä toimihenkilölle maksettavan palkan vähimmäistason.
Pöytäkirjamerkintä:
Rajatapauksissa suositellaan huolellisesti laadittujen tehtäväkuvausten te- kemistä työnantajan ja toimihenkilön yhteistyönä. Liitot laativat yhteisen toimenkuvauslomakkeen.
5 § Palkkaryhmien yläpuoliset tehtävät
Mikäli C. vaativuusryhmän tehtävää hoitava toimihenkilö ja hänen tehtävänsä täyt- tävät jäljempänä tässä pykälässä mainitut tiedoille ja taidoille, itsenäisyydelle sekä harkinnan ja valvonnan asteelle asetetut vaatimukset, toimihenkilölle maksetaan vähintään palkka- taulukon ao. kalleusluokan D kohdasta ilmenevää palkkaa.
1. Tieto - Taito - vaatimus:
Edellyttää oman osatoiminnon erittäin hyvää hallintaa muuttuvien olosuhteiden asettamat vaatimukset huomioiden sekä erikoistietoja ja taitoja myös oman osatoiminnon ulkopuolelta.
Liikkeen erilaisten toimintojen tuntemus perustuu kokemukseen. Koordinointiky- kyä edellytetään myös liikkeen ulkopuolelle. Tehtävä edellyttää useimmiten asia- kassuhteiden oma-aloitteista hoitoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä vastuuta liikkeen palvelutason säilyttämisestä ja edistämisestä omalla osa-alueella.
Valmiudet edellyttävät useamman vuoden kokemusta alalta C. ryhmän tasoises- ta tehtävästä ja yleensä ammattia tukevaa jatkokoulutustasoista tutkintoa.
2. Itsenäisyyden ja harkinnan aste:
Toiminta tapahtuu etukäteen tehtyjen suunnitelmien, asetettujen tavoitteiden (ei välttämättä euromääräisten), yrityksen toimintapolitiikan ja ennakkotapausten perusteella. Toiminta edellyttää itsenäistä suunnittelua, arvostelukykyä, tulkinal- lista ja soveltavaa ajattelua sekä taitoa esittää esiin tuleviin ongelmiin ratkaisu- malleja. Toimi on usein operatiivisen tason esimiestehtävä.
3. Valvonnan aste:
Valvonta perustuu asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaan.
Tämän vaativuustason tehtäviä esiintyy esimerkiksi huolitsijan ja liikenteenhoita- jan työssä. Myös muilla C. vaativuusryhmän osa-alueilla voi esiintyä tämän tason tehtäviä.
6 § Tulliselvitystyötä tekevät toimihenkilöt
Tulliselvitystyötä tekevien toimihenkilöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tu- lee ylittää kunkin toimihenkilön vaativuusluokituksen mukainen taulukkopalkka 3,0 prosentilla.
7 § Harjoittelijan palkka
Harjoittelijan palkka on vähintään 90 % ensimmäisen vuoden toimihenkilön palkas- ta siinä vaativuusryhmässä, jonka mukaisia tehtäviä harjoittelija harjoitteluaikanaan pääasiallisesti suorittaa.
8 § Siirtäminen vaativampaan tehtävään
1. Xxxxxx toimihenkilö siirretään vaativampaan tehtävään, hänellä on uudessa teh- tävässä perehdyttämiskausi, joka tehtävän vaativuustasoon nähden vaihtelee kahdesta kuuteen kuukauteen. Mikäli hän jää perehdyttämiskauden jälkeen uu- teen tehtävään, hänelle suoritetaan tämän jälkeen uuden tehtävän edellyttämä palkka. Perehdyttämiskauden pituus on etukäteen ilmoitettava toimihenkilölle. Perehdyttämiskauden aikana suoritetaan toimihenkilön aikaisemman tehtävän ja uuden tehtävän välinen palkanerotus puolitettuna toimihenkilölle.
2. Xxxxxxx toimihenkilö määrätään tilapäisesti korkeamman vaativuusryhmän työ- hön ja siirto jatkuu yli kahden viikon, maksetaan hänelle sen yli menevältä ajal- ta ensiksi sattuvan palkanmaksukauden alusta lukien palkka sen vaativuusryh- män mukaan, johon hänet on siirretty. Ko. järjestely ei vaikuta ao. toimihenkilön omaan vuosilomapalkkaan.
3. Jos toimihenkilö siirretään tilapäisesti tehtävään, josta maksetaan toimihenki- lön omaa palkkaa pienempää palkkaa, maksetaan kuitenkin edelleen palkkaa vakinaisen tehtävänsä mukaisena.
9 § Työkohtaisuuslisä
1. Sen mukaan, poikkeavatko toimihenkilön työtaito, työteho tai kokemus tahi hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan toimi- henkilöryhmän yleisestä keskitasosta, suositellaan hänelle maksettavaksi työ- kohtaisuuslisää.
2. Tämän pykälän 1. kohdassa tarkoitettua korkeampaa palkkaa suositellaan maksettavaksi sellaisille toimihenkilöille, jotka työssään osoittavat keskimää- räistä suurempaa työtehoa, aloitekykyä ja ammattiinsa perehtyneisyyttä, kysy- myksessä olevan erikoisalan hallitsemista, taitavaa asiakaspalvelua samoin kuin sellaisille toimihenkilöille, jotka ovat lisänneet ammattipätevyyttään it- seopiskelun tai muun lisäkoulutuksen kautta.
10 § Kielilisä
1. Mikäli vaativuusryhmiin sijoitetun toimihenkilön tehtävissä on katsottava li- säansioksi, että hän kotimaisten kielten lisäksi hallitsee yhden tai useamman muun kielen, maksetaan hänelle kielilisää, jonka suuruus on vähintään 5 % tau- lukkopalkasta.
Soveltamisohje:
Lisäansioksi vieraan kielen taito on katsottava silloin, kun toimihenkilö työnan- tajan tosiasiallisesti edellyttämänä käyttää kielitaitoaan huomattavassa määrin lähes päivittäin ja sen käytöstä on toimipaikan töiden järjestely huomioon ottaen todettavissa olevan olennaista hyötyä toimihenkilön töiden käytännön hoidossa.
2. Kielitaidon edellyttäminen työhönoton yhteydessä ei sinänsä ratkaise kielitai- don lisäansioedellytystä.
3. Lisän suuruutta määrättäessä otetaan huomioon vaadittava käyttötarve sekä kielten lukumäärä. Vaadittaessa on kielitaito osoitettava virallisella kielikokeel- la tai muulla vastaavalla tavalla.
4. Mahdollinen kielilisä on merkittävä työsopimukseen sitä tehtäessä tai muutet- taessa.
11 § Palvelusajan laskeminen
1. Huolinta-alan palvelus otetaan huomioon täysimääräisesti.
2. Palvelus vastaavissa tehtävissä muilla aloilla otetaan kohtuullisessa määrin huomioon palvelusvuosia laskettaessa. Vastaavista tehtävistä hyväksi luetta- va aika määritellään työhönoton yhteydessä. Kohtuullista määrää harkittaessa kiinnitetään huomiota aikaisemman tehtävän ja nykyisen tehtävän vastaavuu- teen.
3. Siirryttäessä vaativuusryhmästä toiseen huomioidaan aikaisemmat palvelus- vuodet täysimääräisinä.
12 § Koulutuksen huomioiminen palvelusaikaa laskettaessa
1. Alallaolovuosia määriteltäessä katsotaan kaupallisen ammatillisen peruskou- lutuksen (esim. merkonomi) suorittanut toimihenkilö välittömästi toisen vuo- den toimihenkilöksi asianomaisessa vaativuusryhmässä.
2. Neljännen vuoden toimihenkilöksi kuuden kuukauden saman työnantajan pal- veluksessa työskentelyn täytyttyä katsotaan seuraavat koulutustasot:
• alalle erikoistunut ammatillinen koulutus
• ulkomaankaupan ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto
• alalle soveltuva yliopisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto (esim. ekonomi,
tradenomi, insinööri)
3. Muun ammattitaitoa lisäävän koulutuksen huomiointi alalla olovuosia määrät- täessä tulee työnantajan ja toimihenkilön välillä sopia työsopimuksesta sovit- taessa. Sopiminen tulee tällöin pyrkiä perustamaan alalle tulevan toimihenkilön koulutuksellisesti hankittuihin erityisvalmiuksiin, huomioon ottaen koulutuk- sesta työnantajalle oletettava hyöty.
13 § Työnseisaukset
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.
14 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on en- sin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja toimihenkilön tai asianomai- sen luottamusmiehen kesken ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten jär- jestöjen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toi- nen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.
3. Jommankumman puolen esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa esityksen tekemisestä sekä käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.
15 § Sopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa 26.1.2017 alkaen 31.3.2021 saakka jatkuen sen- kin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Helsingissä 27. helmikuuta 2017 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
Taulukkopalkat 1.7.2022
Pääkaupunkiseutu
A B C D
4v | 2019 | 2175 | 2409 | 2607 |
6v | 2092 | 2253 | 2502 | 2717 |
8v | 2165 | 2336 | 2598 | 2828 |
12v | 2244 | 2424 | 2711 | 2953 |
15v | 0000 | 0000 | 0000 | 0000 |
20v | 2356 | 2557 | 2872 | 3132 |
25v- | 2426 | 2632 | 2956 | 3225 |
Muu Suomi
A B C D
4v | 1932 | 2074 | 2292 | 2470 |
6v | 0000 | 0000 | 0000 | 2571 |
8v | 2069 | 2222 | 2465 | 2675 |
12v | 2142 | 2304 | 2561 | 2785 |
15v | 2214 | 2383 | 2661 | 2899 |
20v | 2248 | 2422 | 2710 | 2952 |
25v- | 0000 | 0000 | 0000 | 0000 |
Soveltamisohje eri tehtävien arviointiin.
Esimerkkitehtävät | Ryhmä A Perusosaamista vaativat tehtävät | Ryhmä B Ammattiosaamista vaativat tehtävät | Ryhmä C Vahvaa ammattiosaa- mista vaativat tehtävät | Ryhmä D Erityistä ammattiosaa- mista vaativat tehtävät ja asiantuntijatehtävät |
Huolintatehtävät (Tehtäväryhmän nimikkeet vaihtelevat yhtiöittäin) | Tehtävät sisältävät mm. tuonti- ja vientiasiakirjojen val- mistamista, avisointia, lähetysten luovutta- mista sekä arkistointia ja tullikirjanpitoa annettujen työohjeiden mukaisesti. | Tehtävät sisältävät mm. vaativaa tilas- tointia ja vastuullista tullikirjanpitoa. Tehtäviin kuuluu yhtey- denpitoa asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. | Tehtävät sisältävät mm. vaativaa huolin- taa, tariffiointia. Yhteydenpito kuin ryhmä B:ssä. | Tehtävät sisältävät mm. kokonaisvaltaista huolintaa tai operatii- visia esimiestehtäviä ilman budjettivastuuta Erikoishuolinta, kuten laivanselvitys. |
Liikenteenhoito (Tehtäväryhmän nimikkeet vaihtelevat yhtiöittäin, pitäen si- sällään kaikki kuljetus- muodot) | Tehtävät sisältävät mm. tuonti- ja vienti- asiakirjojen laadintaa sekä muita vaativam- pia tehtäviä tukevia tehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. liikenteen- hoitoa, tuonti- ja vientiliikenteenhoitoa kuormasuunnittelijan ohjeiden mukaan sekä kuljetusdokumenttien laadintaa, sisältäen passitukset. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja asiakas- palvelua. | Tehtävät sisältävät mm. ulko- ja kotimaan kuljetusjärjestelyjä, tuonti- ja vientiliiken- teenhoitoa, vastaten omasta liikennesuun- nasta ja kuorman suunnittelusta sekä liikenteiden kustannus- tehokkuuden ylläpi- tämisestä. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja yhteis- työkumppaneihin sekä vaativaa asiakaspal- velua. | Tehtävät sisältävät mm. liikenteiden kehittämistä sekä erityistoimenpiteitä vaativia kuljetus. Muuten ryhmän C mu- kaisia tehtäviä, mutta tehtävän hoitajalla on itsenäinen päätöksen- tekomahdollisuus ja vastuu liikenteenhoi- dosta. |
Hinnoittelu- ja laskutus sekä kulunkohdistus | Tehtävät sisältävät muita tehtäviä avusta- via tallennustehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. hinnoittelua ja laskutusta tarjousten mukaan. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja asiakas- palvelua. | Tehtävät sisältävät mm. tarjousten laadin- taa, kustannusseuran- taa sekä hinnoittelua ja laskutusta vapaan hinnoittelun mukaan. Tehtäviin kuuluu yhtey- denpitoa asiakkaisiin ja yhteistyökumppa- neihin sekä vaativaa asiakaspalvelua. | Tehtävät sisältävät vaativien kokonaisuuk- sien hallintaa. |
Taloushallinto (Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huo- mioon kassan raha-, tosite- ja asiakasmää- rän suuruus.) | Tehtävät sisältävät mm. asiakkaan luotto- tietojen tarkastamista, osakirjanpitoa, ala- ja sivukassan hoitoa sekä muita vaativam- pia tehtäviä tukevia tehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. pankkimaksatus- ta, pankkitapahtumien kirjausta, likviditeetin seurantaa, myynti- ja ostoreskontraa, asiakasrekistereiden ylläpitoa sekä juokse- vaa kirjanpitoa. | Tehtävät sisältävät mm. luotonvalvontaa, itsenäistä kassanhoi- toa, raportointia, kas- savirran suunnittelua sekä kirjanpitotyötä, jolla tarkoitetaan juoksevan kirjanpidon hoitamista ja tilinpää- tösten valmistelua. | Tehtävät sisältävät mm. pääkirjanpitoa ja pääkassanhoitoa, vaativia kassatoimin- toja esim. likviditeetin hallinta, sijoitukset, lainajärjestelyt ja va- luutta-asioiden hoito. |
Tietohallinto (Vaativuutta määri- teltäessä tulee ottaa huomioon palvelukon- taktien määrä ja laatu.) | Tehtävät sisältävät yleisiä tietohallintoa avustavia tehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. tietohallinnon eri- laisten tukihenkilöiden tehtävät. | Tehtävät sisältävät mm. ohjelmointia tai tietohallinnon suunnit- teluun liittyviä tehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. vaativia tietohal- linnon suunnittelu- ja ohjelmointitehtäviä. |
Myynti- ja markkinoin- titehtävät (Vaativuutta määri- teltäessä tulee ottaa huomioon sisäisten ja ulkoisten asiakasyhte- yksien määrä ja laatu.) | Tehtävät sisältävät yleisiä myyntiä ja markkinointia avusta- via tehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. yhteydenpitoa asiakkaisiin ja muihin intressiryhmiin. Tehtä- vissä hoidetaan mm. tarjousten laadintaa saatujen ohjeiden mukaisesti, tuotetaan myyntiä tukevaa materiaali tai tuetaan myyntityöstä vastuus- sa olevien työtä. | Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä myynti- ja markkinointityötä sekä erityisen vaativia myynnin tukitehtä- viä. Tehtäviin kuuluu asiakastilanteiden hoitamista. | Tehtävät sisältävät mm. tavoitteisiin perustuvaa myynti- ja markkinointityötä, jos- sa itsenäinen päätök- sentekomahdollisuus ja vastuu tai myynnin ja markkinoinnin suun- nittelutehtäviä. |
Asiakaspalveluteh- tävät (silloin kun ne on eriytetty omaksi toiminnoksi) (Vaativuutta määri- teltäessä tulee ottaa huomioon sisäisten ja ulkoisten asiakasyhte- yksien määrä ja laatu.) | Tehtävät sisältävät mm. asiakaspalvelua annettujen ohjeiden mukaisesti, mm. kul- jetustoimeksiantojen käsittelyä, lähetysten seurantakyselyiden ja jäljitysten hoitamista Reklamaatioiden käsit- telyä, asiakasneuvon- taa, korvauskäsittelyä edeltävää valmistele- vaa työtä | Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä asia- kaspalvelua, erilaisten palvelujen suosittele- mista ja lisämyynnin tukemista. Vahinkokäsittelyä ja korvauspäätösten valmistelua | Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä asiakaspalvelua, joka edellyttää laajempien asiakaspalvelullisten kokonaisuuksien hallit- semista, kuljetusketjun ja kustannusrakenteen tuntemusta. Vaativaa vahinkokä- sittelyä ja vaativien korvauspäätösten valmistelua. | Tehtävät sisältävät mm. asiakaspalvelutoi- mintojen kehittämistä ja vaativien asiakasti- lanteiden hoitoa, joissa itsenäinen päätöksen- tekomahdollisuus ja vastuu tai asiantuntija- tai esimiestehtävä. Vaativien asiakastilan- teiden hoitoa, esimies- tai erikoisasiantuntija- tehtävät. |
Henkilöstöhallinnon tehtävät | Tehtävät sisältävät do- kumenttien järjestelyä, arkistointia, tietojen tallentamista henki- löstörekistereihin sekä muita rutiininluontei- sia tehtäviä. Työtä tehdään yksityiskoh- taisten työohjeiden mukaisesti. | Tehtävät sisältävät henkilöstöön liittyvän tiedon keräämistä, käsittelyä ja ylläpitoa sekä erilaisten doku- menttien laadintaa. Tehtäviä suoritetaan ennalta sovittujen prosessien mukaisesti. Tehtävät voivat sisäl- tää myös sisäisten asi- akkaiden neuvontaa. Esim. henkilöstöassis- tentin tehtävät. | Tehtävät sisältävät itsenäistä harkintaa vaativaa tiedon sovel- tamista ja edellyttävät vankkaa ammattitai- toa. Tehtäviin kuuluu mm. raporttien tuottamista ja analy- sointia sekä neuvontaa sisäisille asiakkaille ja sidosryhmille. Esim. palkanlaskijan tehtävät tai henkilöstöjärjes- telmän pääkäyttäjän tehtävät. | Tehtävät edellyttävät laajojen ja vaativien kokonaisuuksien hallintaa. Tehtävä on asiantuntija- tai esimiestehtävä, johon sisältyy vastuu osa-alueesta tai toiminnosta. Tehtävä sisältää mm. henkilös- töhallinnon prosessien kehittämistä sekä niihin liittyvien muutos- ten toimeenpanoa. |
SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA
1 §
Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poik- keavasti tämän sopimuksen mukaisesti.
Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Lisäksi tuotannollis- taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vastaavia talou- dellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen liitepöytäkirjan mukaisesti.
2 §
Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät, rekisteröity yri- tyskohtainen työntekijöiden yhdistys. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.
3 §
Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen koh- dasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle. Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli sovittu jär- jestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.
4 §
Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimusosapuo- lilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tämän sopimuksen 1 §:n 2. kappaleen perusteella. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työ- ehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen pai- kallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimusosapuolille.
5 §
Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimus- ta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.
6 §
Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopi- musten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen eri- mielisyydet.
Helsinki 1. päivänä helmikuuta 1995
LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työeh- to- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähim- mäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.
2 §
Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys.
3 §
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 30 tai 37a §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).
Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnanta- ja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskusjärjes- töjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.
4 §
Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi kerrallaan.
5 §
Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työehtosopimusosapuolten tar- kistettavaksi.
6 §
Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuolten välillä sovittu.
Helsinki 1. päivänä helmikuuta 1995
LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTAn jäseniä sekä niiden palve- luksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoit- taneeseen työntekijäliittoon.
2 § Luottamusmies
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen si- dottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja va- raluottamusmiestä.
2. Pääluottamusmiehestä sovitaan tarvittaessa työehtosopimusosapuolten välillä.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun yrityksessä on sovittu luotta- musmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osasto- kohtaisia luottamusmiehiä.
3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työehto- sopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäytyneet toimi- henkilöt.
Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:
Pöytäkirjamerkintä 1:
Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liittoon, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valinnasta.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan konserniin tai yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.
4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kan- nalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopimuksen tarkoit- tamia useampia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnal- lisiin yksiköihin.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli yrityksessä on järjestetty luottamusmiehille vuotuisia luottamus- mieskokouksia, jatketaan entistä käytäntöä.
5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamus- miehen oikeudet ja velvollisuudet.
6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva toi- mihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopi- mukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamusmiehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.
7. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verratta- van olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tä- män sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.
3 § Luottamusmiehen valitseminen
1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjes- täytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin jär- jestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulu- nut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.
2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näi- den eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnanta- jalle asianomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työnte- kijäliitto.
4 § Luottamusmiehen työsuhde
1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työn- antajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työn- johdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.
2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.
Pöytäkirjamerkintä:
Samaa periaatetta noudatetaan myös pääluottamusmiehen ansioiden kehit- tymisen suhteen.
3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa
työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vas- toin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjes- töjen välillä.
5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimus- lain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumus- ta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjestön toimesta.
6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8:1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3:1 §:ään sisältyviä järjestysmää- räyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta noudat- tamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.
7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.
8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluot- tamusmiehenä tai yrityksen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuu- si kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.
9. Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpai- kalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallises- ti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kk ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaa- lissa valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.
10. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmie- helle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomi- sen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taik- ka työntekijäliitolle.
11. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuusi ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perus- teiden mukaan kuin TSL 12:2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisää- vänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.
12. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.
5 § Luottamusmiehen tehtävät
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työeh- tosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön väli- siin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamus- miehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyy- den kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:
1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.
2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomaute- tuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan määrä- aikaisuuden peruste ja työsuhteen sovittu kestoaika.
3. Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu.
4. Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kut- suttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.
5. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muu- tosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhtees- sa olevista toimihenkilöistä. Uusien toimihenkilöiden osalta on luottamusmie- hellä oikeus saada kohdissa 1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.
Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.
6. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä,
sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tie- dot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. Pääluottamusmiehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.
7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luotta- musmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitamis- ta varten.
2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapau- tus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yri- tyksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).
8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat
Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asia- kirjoille ja toimistovälineille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luotta- musmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmu- kaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmie- hellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.
9 § Ansionmenetyksen korvaaminen
1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muis- sa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.
3. Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.
4. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustan- nusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti. Mikäli
matkustaminen tapahtuu työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikana, mak- setaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka, kuitenkin enintään 8 tunnilta. Korvausta maksetaan vain siltä osin kuin työaika ja mat- ka-aika yhteensä ylittävä työvuovuoroluettelon mukaisen säännöllisen työajan tuntimäärän. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
10 § Luottamusmiesten koulutus
1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan va- rataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pä- tevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.
2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.
3. Paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi pääluottamusmiehellä, luot- tamusmiehellä ja heidän varahenkilöillään on oikeus osallistua enintään kaksi työpäivää kestävään koulutukseen, jonka tarkoituksena on luoda valmiuksia paikallisten sopimusten tekemiseen.
Koulutukseen voi em. luottamushenkilö osallistua vain kerran ja yrityksestä koulutukseen osallistuu yksi luottamushenkilö kerrallaan, ellei paikallisesti so- vita toisin.
Työnantaja maksaa ansionmenetyksen koulutuksen ajalta. Säännöllisenä työ- aikana järjestettävän koulutuksen osalta yksi koulutuspäivä lyhentää säännöl- listä työaikaa 7,5 tuntia ansion alenematta.
Koulutuksen järjestää ERTO ry. Palta ry voi osallistua koulutuksen suunnitte- luun.
11 § Neuvottelujärjestys
1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihen- kilön itsensä välillä.
3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.
4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista an- netaan yksi kummallekin osapuolelle.
5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neu- votteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstö- asioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.
7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
12 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus tulee voimaan 26. päivänä tammikuuta 2017.
2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen vä- lisissä neuvotteluissa.
3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin.
Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2017. PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
PÖYTÄKIRJA LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEEN
Allekirjoittaneiden liittojen kesken on sovittu huolintaliikkeiden konttoritoimihenkilöitä kos- kevan työehtosopimuksen osalta seuraavista tarkennuksista ja lisäyksistä liittojen väliseen luottamusmiessopimukseen:
1 § Luottamusmies
1. Yrityksen järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudestaan valita luot- tamusmies ja varaluottamusmies edustamaan heitä asioissa, jotka koskevat työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä.
2. Milloin paikallisen neuvottelumenettelyn onnistumisen ja luottamusmiesjär- jestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan alueellisesti hajautetun yrityksen toimipaikkaan valita luottamusmies edustamaan tämän toimipaikan toimihenkilöitä työehtosopimus- ja työsuhdekysymyksissä.
3. Milloin yritykseen on valittu 2-kohdassa tarkoitettuja toimipaikkakohtaisia luot- tamusmiehiä, voidaan näistä yksi nimetä pääluottamusmieheksi edustamaan yrityksen kaikkia järjestäytyneitä toimihenkilöitä.
2 § Luottamusmiehestä ilmoittaminen
Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään tulee työhuonekunnan tai Erityisalojen Toimihenkilöliiton ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle.
3 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
1. Liittojen välisen luottamusmiessopimuksen 6 §:n 2. kohdassa tarkoitetut tiedot annetaan koko yrityksen osalta pääluottamusmiehelle ja toimipaikan osalta toi- mipaikkakohtaiselle luottamusmiehelle.
2. Työnantajan on ilmoitettava luottamusmiehelle uusien toimihenkilöiden nimet ja toimipisteet vähintään kahden kuukauden välein
4 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamustehtävien hoitamista varten.
2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapau- tus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yri- tyksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmälläpitäen (esim. määräämällä sijainen).
5 § Korvaukset
1. Luottamusmiestehtävät hoidetaan säännöllisen työajan ansiota vähentämättä.
2. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtä- vien hoidosta korvausta 1.8.2021 lukien seuraavasti:
Edustettavien toimihenkilöiden määrä | Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus / € |
- 199 | 99 |
200 - | 111 |
Edustettavien toimihenkilöiden määrä | Luottamusmiehen kuukausikorvaus / € |
5 - 50 | 49 |
51 - 100 | 62 |
101 - 200 | 73 |
201 - | 87 |
3. Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin pääluottamusmies tai luottamusmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luotta- musmiestehtäviään.
4. Ellei paikallisesti ole sovittu edellä tarkoitetusta korvauksesta ja pääluottamus- mies tai luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
6 § Xxxxxxxxx säännöksiä
1. Niissä yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, työnantaja järjestää 1-2 kertaa vuodessa yrityksen luottamusmiehille tilaisuuden, jossa työnantajan edustaja ja luottamusmiehet käsittelevät yhteistoimintalaissa mainittuja asioita.
2. Keskusjärjestösopimuksen mukaisesti on pääluottamusmiehelle annettu oi- keus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Kes- kusjärjestöt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistoväli- neiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluot- tamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
7 § Tällä kaksin kappalein laaditulla pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin liittojen välillä voimassa olevalla työehtosopimuksella.
Helsingissä 4. joulukuuta 2013 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
1 § Koulutustyöryhmä
Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.
Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.
Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksy- misen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.
Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit vii- meistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
Toimihenkilölle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, joka on omiaan edistämään hänen ammattitaitoaan.
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimi- henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus ta- pahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
3 § Yhteinen koulutus
Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaik- kakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteis- työelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutuk- seen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.
4 § Ammattiyhdistyskoulutus
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulu- tustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenki- lön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yrityksel- le tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen
kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähin- tään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojelu- ja varavaltuu- tettuihin.
2. Korvaukset
Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, varatyösuojelu- valtuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kap- paleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityk- sessä.
Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdis- tyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.
5 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.1995 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanotta- vissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.
Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 1995. LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
1. Työaikaa lyhennetään niiden toimihenkilöiden osalta, joiden säännöllinen työ- aika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa ja joiden lomat ja työaika on järjestetty tämän työehtosopimuksen mukaisesti.
2. Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraa- vasti:
Työaikakertymä | Lyhennys | |
17 työpäivää eli | 136 tuntia | 8 tuntia |
34 työpäivää eli | 272 tuntia | 16 tuntia |
51 työpäivää eli | 408 tuntia | 24 tuntia |
68 työpäivää eli | 544 tuntia | 32 tuntia |
86 työpäivää eli | 688 tuntia | 40 tuntia |
103 työpäivää eli | 824 tuntia | 48 tuntia |
120 työpäivää eli | 960 tuntia | 56 tuntia |
137 työpäivää eli | 1096 tuntia | 64 tuntia |
154 työpäivää eli | 1232 tuntia | 72 tuntia |
172 työpäivää eli | 1376 tuntia | 80 tuntia |
189 työpäivää eli | 1512 tuntia | 88 tuntia |
206 työpäivää eli | 1648 tuntia | 96 tuntia |
215 työpäivää eli | 1720 tuntia | 100 tuntia |
3. Tehdyksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajal- le sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät tai työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutus- aika siltä osin kuin työnantaja kustantaa ansionmenetyksen.
4. Työajan lyhennys annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana yhdessä tai useammassa osassa seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennys toteute- taan kokonaisina vapaapäivinä, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennyksen antamistavasta. Lyhennys toteutetaan siten, että lyhennyksen yhteismäärä on edellisen kertymän mukainen.
5. Lyhennysvapaista on ilmoitettava vähintään kahta viikkoa ennen vapaan alkamista.
6. Toimihenkilöiden kuukausipalkkaa ei vähennetä annetun vapaan johdosta.
HUOLINTA-XXXX TOIMIHENKILÖN TYÖSOPIMUS | |
1. Osapuolet | Työnantaja, Y-tunnus ja osoite: Toimihenkilö, henkilötunnus ja osoite: Toimihenkilö tekee työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. |
2. Voimassaolo | Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen 5 §:n mukaan. Työsuhde on määräaikainen ja sen kalenterijakso tai arvioitu kesto on: Määräaikaisuuden peruste on (esim. perhevapaan sijaistaminen): |
3. Työnteon alka- misajankohta | |
4. Koeaika (TES 4.1 §) | Koeajasta on sovittu ja se päättyy: |
5. Työntekopaikka / -paikat | |
6. Pääasialliset työtehtävät | |
7. Työaika (TES 8 §) | |
8. Palkkaus | Koulutus (palkkasopimuksen 11 §): Palvelusaika huolinta-alalla (palkkasopimuksen 10 §): Palvelusaika vastaavissa tehtävissä muilla aloilla: Palvelusaika yhteensä: Palkkasopimuksen palkkataulukon mukainen vaativuusryhmä (A, B, C tai D) on: Kalleusluokka on pääkaupunkiseutu muu Suomi. Työsuhteen alussa palkka on: |
9. Vuosiloma | Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 13 §:n ja vuosilomalain 2 luvun mukaan. |
10. Muut ehdot (Mahdolliset luontois- edut, kielilisä, vuosilo- majärjestelyt, päivystys- työn korvaaminen ym.) | |
11. Liitteet | |
12. TES | Lainsäädännön lisäksi työsuhteessa noudatetaan yleissitovaa Huolinta-alan toimihenkilöiden työehto- sopimusta sekä yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin, kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu toimihenkilölle paremmista ehdoista. |
13. Allekirjoitukset | Tämä työsopimus on laadittu kahtena samasanaisena kappaleena, yksi kummallekin sopijalle. Aika ja paikka: Xxxx ja paikka: Työnantajan edustaja Toimihenkilö |
Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys Logistiikan toimihenkilöt ry on ainoa pelkästään autoliikenne- ja huolinta-alojen toimihenkilöiden asioihin keskittynyt yhdistys, joka sopii alan työehdoista. Tutustu yhdistykseen osoitteessa xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Toimihenkilöliitto ERTO, Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx