OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

TAMK on sitoutunut Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Tampereen välisessä sopimuksessa kaudelle 2017- 2020 asetettuihin tavoitteisiin. Ne on sisällytetty TAMKin strategian toimenpideohjelmaan, jota täsmennetään vuosittaisessa tavoitesopimuksessa myös korkeakoulun eri yksikköjen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sisältyen.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

TAMKin strategia uudistettiin vuonna 2015. Siihen sisältyvät sopimukseen kirjatut yhteisen tavoitetilan 2025 edellyttämät kehittämistoimet. Strategian toimeenpanoa on tarkistettu vuosittain sisäisen tavoitesopimusprosessin yhteydessä, joka sisältää TAMKin yksikköjen ja toimintojen edellisen vuoden analyysin ja seuraavalle vuoden strategisten toimenpiteiden tarkistuksen. Kriittisinä menestystekijöinä TAMKin strategiassa korostetaan tulevaisuuden osaamisen ja elinikäisen oppimisen varmistamista, aktiivisen rahoituspohjan vahvistamista, menestyvien painoalojen kehittämistä osaamisen keihäänkärkinä sekä kansainvälisyyttä toimintaan sisään rakennettuna elementtinä. Tulevaisuuden osaamisen toimenpiteet kohdistuvat mm. digitalisoituvan työelämän ja yhteiskunnan vaatimuksiin ja näitä toimenpiteitä on sisällytetty mm. TAMKin vuosille 2015 -2020 laaditun digistrategian toimeenpanoon, joka kattaa koko korkeakoulun toiminnan. Vuonna 2018 valmisteltiin Tampereen korkeakouluhteisön yhteinen digivisio, joka jatkaa ja täydentää TAMKin digistrategian toimeenpanoa. Vuonna 2018 TAMKissa hyväksyttiin myös korkeakouluyhteisössä yhdessä valmistellut Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia sekä Research Strategy of Tampere University Community.

Tampereen korkeakouluhteisössä keskeinen tavoite on edistää korkeakoululaitokselle asetettuja yhteisiä tavoitteita. Kansainvälisen ja kansallisen vaikuttavuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi merkittävimmistä Tampereen korkeakouluhteisön kehittämistavoitteista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi korkeakouluyhteisössä on vuoden 2018 aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä lukuisien projektien kautta niin koulutusyhteistyön, tukipalveluyhteistyön kuin TKI-yhteistyön edistämiseksi

Vuonna 2018 osaamiskeskittymien kehittämistyö Tampereen korkeakouluyhteisössä jatkui mm. sote- osaamisen nostamiseksi valtakunnalliseksi osaamiskeskittymäksi, mikä kattaa niin koulutuksen kuin TKI- toiminnan. Tähän liittyen valmisteltiin useita hankkeita osin vuonna 2018 tehdyn alueellisen Sote-TKI selvityksen jatkoksi ja rinnalle. Kehityshyvinvointikeskus KEHYStä vietiin eteenpäin. Siihen liittyen yhdessä TAU:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa 2019 alusta käynnistyi toimintamallia eteenpäin vievä Vaikuttava sosiaali- ja terveysalan TKI-ympäristö KEHYS -Kehitämme yhdessä -hanke. Tällä hetkellä TAMKin painoalalla Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit on käynnissä yhteensä 25 hanketta. Sote-alan koulutukseen liittyen kehitettiin yhteensä noin 100 op. laajuiset opinnot vastaamaan mm.

Osaamisella soteen- hankkeen esittämiin osaamisvaatimuksiin.

Tekniikan alan yhteisiä osaamisia ja alan vahvuuksia on kehitetty eri tutkinto-ohjelmien kesken yhteisen opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Mm. rakennusalan yhteistyö on vuoden 2018 aikana tiivistynyt. Sen perusteella rakennusinsinööri- ja rakennusalan diplomi-insinöörikoulutukselle tunnistettiin yhteensä 80 op. laajuiset yhteiset opinnot. Lisäksi yhteistyötä ja työnjakoa on tehty laboratorioiden yhteiskäytössä.

Yrittäjyyden edistämiseksi TAMKin keskeiset toimenpiteet, joita käynnistettiin vuonna 2017-2018 ja joista on raportoitu vuoden 2018 raportissa, ovat edelleen jatkuneet. Yrittäjyyttä tukevia opintoja arvioitiin ja kehitettiin korkeakouluyhteisön opetussuunnitelmatyön yhteydessä. TAMKin Y-kampuksen tarjonnassa on nyt erillinen opintokokonaisuus, jossa opintoja on yhteensä 70 op. Yrittäjyyden opintokokonaisuudessa tarjotaan opiskelijoille jatkumo yrittäjyyden perehtymis- ja kokeilukursseista aina syventävämpään teemakokonaisuuteen. Yrittäjyyden opintokokonaisuus on avoin Tampereen korkeakouluyhteisön opiskelijoille. Kokonaisuudessa on tarjolla opintojaksoja myös yliopiston järjestämänä.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Tavoitteena on synnyttää Tampereelle kansainvälisesti arvostettu työelämää ja suomalaista yhteiskuntaa kehittävä monialainen korkeakoulukokonaisuus. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät uudeksi säätiöyliopistoksi vuoden 2019 alusta lukien. Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyy uuden yliopiston omistukseen siten, että korkeakoulut muodostavat yhden yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot säilyvät nykyisen lainsäädännön mukaisena.

Konsernin sisällä tuki- ja hallintopalveluita yhdistetään, koulutusvastuita ja toiminnan tarpeettomia päällekkäisyyksiä karsitaan ja vapautuvia voimavaroja suunnataan valmisteltavan konsernin yhteisen strategian pohjalta erityisesti vahvuusalojen tukemiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen.

Tampereen ammattikorkeakoulu vahvistaa kansallista ja kansainvälistä koulutus- ja TKI-toimintaansa voimassa olevien strategisten kumppanuussopimusten mukaisesti Hochschule München - ja Hanze UAS Groningen -korkeakoulujen kanssa.

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous nimitti TAMKille toukokuussa 2018 hallituksen.

Hallituksessa

on uuden yhtiöjärjestyksen mukaisesti kahdeksan jäsentä, joista kuusi yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä, yksi opiskelijakunnan valitsema ja yksi henkilöstön vaaleilla valitsema jäsen.

Tampereen korkeakouluhteisön koulutuksen profiloitumista, yhteistyön vahvistamista ja työnjakoa on tehty

yhteisessä 2017 alkaneessa opetussuunnitelmatyössä, jonka perusteella uudistetu opetussuunnitelmat otetaan käyttöön TAMKissa syksyllä 2019. Tässä prosessissa löydettiin eri aloilla merkittävä määrä yhteisiä osaamisia ja opintojaksoja. Prosessi jatkuu koulutusyhteistyön jatkamiseksi ja tiivistämiseksi yhdeksässä monialaisessa koulutuksen kehittämisryhmässä.

Vuoden 2018 aikana Tampere3-projektissa jatkettiin yhteistyötä tuki- ja hallintopalveluiden kehittämiseksi. Työn tuloksena TAMKin kirjasto siirtyi liikeenluovutuksella 1.3 2019 Tampereen yliopistolle, joka huolehtii jatkossa koko korkekouluyhteisön kirjasto- ja tietopalveluista. IT-palveluissa on vuoden 2019 alusta toimittu yhteistoimintamallilla, jossa palvelujen johto on TAMKin kehittämisryhmää lukuunottamatta TAU:lla, mutta henkilöstön työnantajina toimivat edelleen kotikorkeakoulut.

Vuoden 2019 alusta käynnistyi prosessi, jossa kevään 2019 aikana arvioidaan mahdollisuudet ja aikataulu kaikkien tuki- ja hallintopalvelujen osalta yhteiseen tuottamiseen.

TAMKin yhteistyö Hanze UAS Groningenin kanssa on jatkunut aktiivisena mm. TKI-hankkeiden osalta. Viime vuonna Xxxxxx kanssa valmisteltiin laaja kansainvälinen Interreg hanke: Improving Research and Innovation Infrastructure Performance in Regional Development: from Fragmented to Integrated and Sustainable Cooperation, joka on nyt käynnistymässä. Taide, musiikki- ja media alan yhteistyö on vakiintunut. Myös tutkimusyhteistyö erityisesti opettajankoulutuksen osalta jatkuu.

Syksyllä 2018 arvioitiin edellisen kauden aktiviteetit, joita on tehty yhteistyössä Hochschule Munchenin (MUAS) kanssa. Yhteistyön tavoitteista sovittiin sen jälkeen yhteisessä TAMKin ja MUASin työseminaarissa Tampereella syksyllä 2018. Yhteistyötä on tiivistetty niin koulutuksen kuin TKIn toiminnoissa. Vuonna 2018 käynnistyi mm. MUASin ja TAMKin yhteinen TKI-projekti, jossa tutkitaan ja testataan yhdessä yritysten kanssa lämpöenergian ja sähköenergian varastointia sekä hybridienergiantuotannon älykästä ohjausta. Koulutuksen kehittämistä on tehty mm. rakennusarkkitehtien opetusuunnitelmien kehittämisessä sekä kesäkoulujen benchmarkingissa. Degree Programme in International Business-tutkinto-ohjelmien kanssa on jatkettu Double Degree ohjelmaa.

Uuden strategisen kumppanin The Hague University of Applied Sciences (THUAS) kanssa on käyty aktiivisia keskusteluja yhteistyön konkretisoimiseksi ja THUASin kansainvälisen verkoston kanssa tapahtuvan yhteistyön edistämiseksi. Kyseiseen verkostoon kuuluu tällä hetkellä viisi muuta eurooppalaista korkeakoulua. Huhtikuussa 2019 THUASin delegaation tapaamisessa TAMKissa sovitaan konkreettisen yhteistyön tavoitteista ja toimenpiteistä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta

valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Tampereen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön uudistuneen korkeakoulupedagogiikan, uudet opiskelijakeskeiset toimintatavat ja modernit digitaaliset oppimisympäristöt vuodesta 2017 lähtien. Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen ja Tampereella toimivien yliopistojen kanssa toimivat väyläopinnot työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi.

Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen.

Tampereen ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa.

TAMKin toimenpiteet koulutuksesta nopeammin työelämään tavoitteista ja toimenpiteistä on raportoitu osin jo 2017 ja 2018 raporteissa. Koulutusisältöjä ja oppimisympäristöjä on edelleen kehitetty vastaamaan sujuvaan opinnoissa etenemiseen.

TAMKissa opintojen etenemiseen liittyvään ohjaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. 55 opintopisteen saavuttamista koskeva seuranta ja sen pohjalta suunnatut toimet ovat yksi keino kuten myös tiiviimpi opintojen ohjaaminen. Tuloksena oli, että vuonna 2018 TAMKista valmistuvia oli ennätysmäärä. Viime kuukausien aikana TAMKin omassa kehittämisprojektissa on kehitetty Peppi-järjestelmän opiskelijatietoon ja tekoälyyn pohjautuvaa järjestelmää, jolla voidaan ennustaa opiskelijoiden opinnoissa etenemistä ja sitä, keille opiskelijoille on tärkeä suunnata opiskelun tukitoimia.Tähän liittyy myös mm. valtakunnallisessa oppimisanalytiikka hankkeessa kehitetty opiskelijan Moodle aktiivisuuteen pohjautuva malli, jolla voidaan nopeasti löytää ne opiskelijat, joilla on hankaluuksia opiskeluunsa liittyen. Järjestelmien sovellukset on tarkoitus ottaa opiskelijoiden ohjauksen käyttöön syksyllä 2019.

Opiskelukokemus on viime vuosina ollut yksi TAMKin keskeinen kehittämiskohde. Syksyllä 2018 valmistui

tutkimus, jossa kohteena oli TAMKin International Businessa-tutkinto-ohjelma ja opiskelijoiden kiinnittyminen opintoihinsa. Tuloksia on hyödynnetty myös TAMKin muissa ohjelmissa opintoihin kiinnittymisen edistämiseksi. Tätä tietoa on hyödynnetty myös TAMKin opiskelijahyvinvointipalvelujen kehittämiseksi, jossa tavoitteena on tukea opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukea mm. oppimisvaikeuksissa. TAMKin opiskelijakunta TAMKO on tiiviissä yhteistyössä em. toimintojen kanssa mm. vertaistuutoroinnin toteuttamisessa.

Koulutuksen laadun kehittämisessä vuonna 2018 toteutettiin TAMKin ensimmäinen Karvin järjestämä akkreditointi, joka tuotti Energy Engineering -ohjelmalle EUR-ACE-laatuleiman. Prosessin tuloksia hyödynnettiin myös laajemmin TAMKin koulutuksen kehittämisessä.

Vuoden 2018 jatkettiin opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisohjelman toimeenpanoa, jossa yksikkökohtaisesti haetaan ratkaisuja mm. opintojen monimuotoistamiseksi, opiskelijan oppimisprosessin tukemiseksi ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Ohjelman toimeenpano jatkuu edelleen. TAMKin tavoitteena on kehittää myös jatkuvan pedagogisen osaamisen kehittämismallia, joka on myös osa valtakunnallista OPEKE kehitämishanketta.

Vuoden 2019 alkupuolella on tiivistetty toisen asteen kouluttajien kanssa tehtävää LAM-yhteistyötä, jossa nyt tavoitteena on laajentaa yhteistyössä toteutettavia opintoja polkuna ammattikorkeakouluun ja hyödyntää tässä mm. NOPSA-hankkeen tuloksia.

TAMK on mukana ammattikorkeakoulujen yhteisessä opiskelijavalintojen kehittämistyössä. Syksyllä 2019 aloittavien opiskelijavalinnoissa ensikertalaisia valitaan seuraavasti:

- Musiikin koulutus 40%, medianomikoulutus 75%

- Metsätalousinsinöörikoulutus 80%

- Restonomikoulutus 80%, restonomikoulutus (monimuoto) 50%

- Tradenomikoulutus 80%, tradenomikoulutus (monimuoto) 50%

- Sosiaali- ja terveysalan koulutukset 80%, paitsi ensihoitaja-, kätilö ja terveydenhoitajakoulutus, joissa ensikertalaisia 70%

- Insinöörikoulutus ja rakennusalan työnjohto 80%, arkkitehtikoulutus 70% ja xxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx 50%.

- Tietojenkäsittelyn koulutus 80%.

Todistusvalinta on kulttuurialaa, sosiaali-ja terveysalaa, rakennusarkkitehtikoulutusta sekä monimuotokoulutuksia lukuunottamatta käytössä syksyllä 2019 aloittavien valinnassa seuraavasti:

- Metsätalousinsinöörikoulutus 50%

- Restonomikoulutus 17%

- Tradenomikoulutus 42%

- Insinöörikoulutus keskimäärin 56 %

- Tietojenkäsittelyn koulutus, 40%

Vuonna 2020 valittavien valintaperusteiden valmistelu on kesken. Mutta tavoitteena edelleen on, että ensikertalaisten määrä on 80% ja todistusvalinnalla tavoitteena on vuonna 2020 ottaa sisään noin 70%.

TAMKin ammatillinen opettajankoulutus on edelleen tarjonnut ammattipedagogista osaamistaan niin toisen asteen reformiin liittyen kuin myös ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämiseen. Tätä työtä on tehty

erityisesti TAMKIn pedagoginen kehittäminen painoalan kautta. Tällä hetkellä pedagogisia kehittämis- ja koulutushankkeita on meneillään yhteensä yli 50. Näissä kehittämishankkeissa keskeiset teemat ovat olleet:

- Digitalisaatio ja oppimisanalytiikka

- Koulututksen kehittäminen tietyllä koulutusalalla

- Korkeakoulupedagogiikka

- Ammatillisen toisen asteen reformi

- Opettajankoulutuksen uudistaminen

- Erityinen tuki ja saavutettavuus

- Maahanmuuttajien koulutus.

TAMKin strategiassa yhtenä kriittisenä menestystekijänä on kansainvälisyys. Tavoitteena on kasvattaa kansainvälisen myytävän koulutuksen volyymiä. Vuodesta 2017 koulutusvienti kasvoi noin 370 000 eurosta noin 900 000 euroon ja osallistuja näissä koulutuksissa oli 2291. (Liitteenä kuva: Kansainvälinen myytävä koulutus) Vuonna 2018 koulutuksen myynti keskittyi erityisesti Brasiliaan, Kiinaan ja Egyptiin, joiden lisäksi myyntiä oli mm. Portugaliin, Venäjälle ja Latinalaiseen Amerikkaan. Brasiliaan suuntautuneet koulutuksen painopiste oli edelleen opettajien koulutuksessa. Samoin Kiinaan suuntautuvassa koulutusviennissä painopiste oli opettajien ja koulutuksesta vastaavien koulutus, joita toteutettiin sekä TAMKissa että Kiinassa. Vuoden 2018 aikana valmisteltiin TAMKin International Business-koulutuksen käynnistämistä vuonna 2019 Egyptissä Alexandiassa yhteistyössä Elite Universityn kanssa. Siihen liittyen egyptiläisen tahon paikallinen henkilöstö kouluttautui TAMKissa kahden kuukauden ajan. Vuoden 2019 alussa käynnistyi myös TAMKin Degree Programme in Media and Arts-ohjelman suunnittelu toteutettavaksi yhteistyössä egyptiläisen Aleksandriassa toimivan Elborg Universityn kanssa.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

TAMK toimii yhteistyössä Tampere3:n kumppaneiden kanssa muodostaen sopimuskaudella yhteiset TKI-tukipalvelut ja ottaen käyttöön yhteisiä tutkimus- ja kehittämisympäristöjä. TKI-toiminnan sekä myytävien palvelujen yhteisenä tavoitteena on, että vuonna 2020 vähintään 20 % rahoituksesta tulee ulkopuolisista rahoituslähteistä. Sopimuskauden aikana kehitetään ja otetaan käyttöön uusia oppimis-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjä, joissa toimitaan uuden tiedon ja osaamisen synnyttämiseksi yhteistyössä Tampere3:n kumppaneiden ja työelämän kanssa.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

TAMK on viime vuosina tavoitteellisesti suunnannut toimenpiteitä ja resursseja TKI-toiminnan tehostamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi, mikä edelleen näkyi vuonna 2018 hankekannan voimakkaana kasvuna. Vuoden 2018 alusta toimintansa käynnistivät painoalojen tutkimusryhmät, joihin osallistuu n. 180 opetushenkilöstöön kuuluvaa. Tutkimusryhmien tavoitteena on laajentaa ja sitouttaa painoalojen TKI- toimintaan osallistuvan henkilöstön määrää, mikä tavoite on saavutettu.

TAMK on toiminut aktiivisesti korkeakouluyhteisön yhteisten TKI-tukipalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä ja runsaasti yhteistyötä on tehty TKI-toiminnan johtamiseen liittyen. Tavoitteena on ollut tehostaa TKI-projektien ammattimaisen läpiviennin osaamista sekä tukea TKI-toiminnan strategista kehittämistä. Yhteisessä tutkimusstrategiassa vaikuttavuus on keskeisessä roolissa. Yhteisiä EU-tason vaikuttavuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä on myös käynnistetty. Tärkeimmille EU-tason verkostoille nimetään vastuuhenkilöt siten, että osa vastuuhenkilöistä tulee TAMKista.

Innovaatioiden kaupallistamiseen ja spin-off-yritystoimintaan liittyvää kiinteää yhteistyötä on jatkettu vuonna 2018-2019. Yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa innovaatioiden kaupallistamiseen liittyvässä toiminnassa

tiivistyi. TAMK osallistui korkeakouluyhteisön yhteisen immateriaalioikeussäännön laadintaan. Lisäksi TAMKissa pilotoitiin Tampereen yliopiston käytössä olevaa Greip-ohjelmistoa. TAMKissa otettiin käyttöön myös Tampereen yliopistossa jo aiemmin toteutettu toimintamalli spin-off-yritystoiminnan kehittämiseen ja tähän liittyvä sopimus solmittiin Tampereen yliopiston spin-off-omistusosuuksia hoitavan Tamlink Oy:n kanssa.

Innovaatiotoimintaa tukevaa osaamisen kehittämistä on toteutettu aktiivisesti Pirkanmaan Start-Up -allianssin yhteistyönä ja osana korkeakouluyhteisön Y-kampuksien toimintaa.

TKI-toiminnan muuta vaikuttavuutta edistettiin systemaattisesti osana TAMKin TKI-toiminnan laadunvarmistusta. Hankeideoiden arviointiin sisällytettiin erityisesti vaikuttavuutta koskevia kriteereitä ja samoja kriteereitä tarkastellaan koko projektin ajan määrävälein toistuvissa seuranta- ja arviointikokouksissa.

TAMK on kehittänyt oppimis-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Valtaosa TAMKin TKI-projekteista soveltaa living lab -menetelmiä. Yhteiskehittämistä tehdään tyypillisesti yhteistyökumppanien arjen keskellä heidän tiloissaan. Syksyllä käynnistyi teollisuusyrityksille suunnatun Field Lab -toimintaympäristön kehittäminen TAMKin pääkampukselle ja vastaavan sote-alan yrityksille ja organisaatioille suunnatun teknologioiden soveltamiseen painottuvan toimintaympäristön kehittäminen TAMKin pääkampukselle on käynnistymässä.

Avoimen tieteen käytänteitä on kehitetty yhteistyössä TAU:n kanssa. TAMKin tavoitteena on ATT- kypsyystason 4 saavuttaminen kuluvan sopimuskauden aikana. Tampereen yliopiston kanssa tehdyn alustavan valmistelutyön pohjalta TAMKille laadittiin oma ATT-toimintaohjelma, johon kirjatut konkreettiset toimenpiteet on käynnistetty keväällä 2019. TAMK on myös aktiivisesti mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Avoin TKI-hankkeessa, jossa kehitetään ammattikorkeakoulujen toimintatapoja yhteisesti.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Vuoden 2018 kuluessa TAMKissa käynnistettiin TAMKin johtamismallin kehittäminen vastaamaan mm. korkeakoulujen nykyisiin ja tuleviin kehittämistarpeisiin. Sen perusteella tarkastellaan uudelleen esimiesvastuita ja mm. tulevien osaamisyksiköiden johtamismallia.

TAMKin henkilöstöpolitiikan mukaisesti on vuonna 2018 vahvistettu henkilöstön osaamista kehittämis- ja koulutusaktiviteeteilla mm. pedagogisen osaamisen, substanssiosaamisen sekä tietojärjestelmäosaamisen teemoissa. Osa opetushenkilöstöstä on ollut ns. työelämäjaksoilla päivittämässä substanssi- ja työelämäosaamistaan. TKI- ja hanketyöskentely on tarjonnut erinomaisen tilaisuuden opetushenkilöstön osaamisen käyttöön ja päivittämiseen. Henkilöstön rekrytoinnissa on otettu entistä vahvemmin huomioon hanke- ja projektitoiminnan osaaminen, kansainvälisyys ja myynnillisyys. Lean-ajattelun ja toimintatavan vahvistaminen on jatkunut prosessien kehittämisessä.

Henkilöstön hyvinvointia on tuettu yhtenäisen esimiestyön kautta. Esimiehet ovat työnjaon, tavoitteiden

selkeyden ja työmäärän tarkastelun avulla vaikuttaneet henkilöstönsä työnteon sujuvuuteen. Etätyön lisääminen on lisännyt joustoa työn tekemiseen. Henkilöstölle on tarjottu yhteisen tekemisen ja virkistäytymisen rinnalla mahdollisuus yksilöinä käyttää verkkokoulutusta Brain of Academy, jonka sisältönä on mm. mindfulness. Esimiehille on järjestetty oma ryhmä fyysisen ja henkisen kunnon teemalla. Sekä opetushenkilöstö että muu henkilöstö seuraa työaikansa käyttämistä ja tämä tuo henkilölle ja esimiehelle selkeyttä työn ja työnajan kohdentumisesta ja auttaa työn ja toimintatapojen kehittämisessä.

Tampereen korkeakouluyhteisössä on vuonna 2018 jatkunut tiivis yhteistyö TAMKin ja Tampereen yliopiston toimijoiden kesken. Erilaiset työryhmät ovat niin opetuksen, tutkimuksen kuin palveluiden puolella syventäneet toistensa kanssa työskentelyä. Tämä näkyy mm. yhteisten hankehakemusten tekemisessä sekä prosessien kehittämisenä ja tietojärjestelmien yhtenäistämisprojekteina ja käyttöönottoina. Vuonna 2018 julkistettiin korkeakouluyhteisön yhteinen brändi 'Ihminen ratkaisee' tuoden vahvasti esille TAMKin ja yliopiston osaamista.

TAMKissa opiskelijat ovat mukana kaikissa toimielimissä ja merkittävimmissä kehittämisryhmissä, mikä mahdollistaa vaikutuskanavan toiminnan kehittämiseen. Samoin TAMK on tukenut opiskelijakunnan osallistumista Tampereen korkeakouluyhteisön kehittämistyöhön. TAMKin johto ja opiskelijakunta TAMKOlla tapaavat myös säännöllisesti ajankohtaisten asioiden merkeissä.

3. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

TAMKin profiili rakentuu hyvinvoinnin ja terveyden, oppimisen ja luovuuden sekä talouden ja tuotannon osaamiselle. Uuden korkeakoulukonsernin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoiminnalle määritellään alustava tehtävä ja profiili vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.

Vuoden 2018 aikana TAMKin tehtävään ja profiiliin ei ole tehty muutoksia. TAMK on ollut aktiivisesti mukana Tampereen korkeakouluyhteisön strategiatyössä, jossa laadittiin korkeakouluyhteisön strategia, koulutuksen strategia, tutkimusta-,kehittämistä ja innovaatiota koskeva strategia sekä digivisio. Keväällä 2019 käynnistyi Tampereen yliopiston arvotyöskentely, jossa TAMK on myös mukana ja johon prosessiin liittyy myös TAMKin arvojen pohdinta.

Kevään 2019 käynnistyy myös TAMKin strategian tarkistus, johon edellä kuvattu laaja strategiatyö jo on antanut suuntaa. Tavoitteena on, että joulukuussa 2019 TAMK Oy:n hallitus hyväksyy TAMKin uuden strategian.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö, kehittyvä pedagoginen osaaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit, yrittäjyys ja uusi liiketoiminta sekä älykkäät koneet ja laitteet.

Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.

TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kautta. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää on täsmennetty.

Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyen, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry.

Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikka, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy

genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan uusien toimintamallien sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen.

Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin.

Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta.

Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötä.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 640
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	110
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	520
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	370
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	640
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	233
Ammatillinen opettajankoulutus	240

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Vuoden 2018 aikana TAMKin sosionomikoulutuksessa vahvuutta on haettu yhteistyöstä Tampereen korkeakouluyhteisön sote-osaajien kanssa. Opetussuunnitelmatyössä sote-alan yhteistyö on tiivistynyt. Työn tuloksena muodostui 100 opintopisteen tarjonta, joka vastaa alan työelämän osaamistarpeisiin. TAMKin sosionomikoulutuksen ja sosiaalityön yhteisiä opintoja on tässä vaiheessa 15 op, joista osassa TAMKin sosionomikoulutus on vastuussa opintojen tarjonnasta. Yhteistyö ja osaamiskeskittymän työstäminen jatkuu keväällä 2019 käynnistyneiden monialaisten koulutuksen kehittämisryhmien muodossa.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 59 513 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 52 861 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 3 600 000 euroa vuonna 2017, 3

300 000 vuonna 2018, 2 500 000 euroa vuonna 2019 ja 2 400 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu erityisesti huomioon:

- Tampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 1,5 milj. euroa/vuosi 2017-2020 sisältäen joustavat opintopolut, opiskelijan sähköiset palvelut ja digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Kansainvälisyyttä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti strategiset kumppanuudet

Tampere3 -kokonaisuuteen liittyvän jatkovalmistelun aikataulusta sovitaan ministeriön ja korkeakoulujen kesken erikseen. Jatkovalmistelun perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia allekirjoitettavan kauden 2017-2020 sopimuksen Tampere3 -kokonaisuutta koskeviin kirjauksiin. Mikäli Tampere3 -kokonaisuus ei etene vuoden 2017 aikana suunnitellusti, ministeriö korjaa vuoden 2017 rahoituspäätöstään poistaen Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun rahoituksesta Tampere3 -kokonaisuuden perusteella kohdennetun strategiarahoituksen.

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 052 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

TAMK on käyttänyt strategiarahoitusta seuraaviin ja tässä raportissa edellä kuvattuihin kohteisiin vuonna 2018 seuraavasti:

Tampere3 korkeakouluhteisön kehittäminen:

- Opetussuunnitelmien ja koulutusyhteistyön kehittäminen

- Taloushallinnon palvelujen kehittäminen

- Viestinnän ja markkinoinnin yhteistyö sisältäen mm. yhteisen intran ja www-sivujen kehittäminen

- Yhteisen kirjaston kehittämiseen liittyvä kehittämistyö

- Hankeorganisaatio

- Tietohallinto ja siihen liittyvien yhteisten palvelujen kehittäminen.

- Yleishallinnon kehittäminen

- HR- toimintojen kehittäminen

- Kansainvälisten toimintojen kehittäminen

- Y-kampusten kehittäminen yrittäjyyden edistämiseksi

- Elinikäisen oppimisen palvelujen kehittäminen

- Tampere3 alumnitoiminta

TAMKin strategisten painopisteiden kehittämisessä strategiarahoitusta on suunnattu Tampere3 kokonaisuuden muodostamisen lisäksi TAMKin painoalojen vahvistamiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen, valintamenettelyn uudistamiseen ja kansainvälistä toimintaa vahvistaviin toimenpiteisiin erityisesti strategisten kumppanuuksien vahvistamiseen.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

TAMK raportoi OKM:lle toiminnastaa tavoitesopimuksessa sovitulla tavalla. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa poikkeamia sovittujen tavoitteiden osalta.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Johtaja Rehtori