ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUK- SEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUK- SEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
Alkuperäinen perussopimus voimaan 1.1.2007, muutokset:
- 1.1.2017 (yhtymäkokous 24.11.2016)
- 1.1.2020 (yhtymäkokous 25.9.2019)
- 30.9.2022 (yhtymäkokous 30.9.2022)
30.9.2022
Sisällys
1. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ 3
Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 4
Uuden jäsenen ottaminen ja ero 5
Jäsenten lukumäärä ja äänivalta 5
Päätösvaltaisuus ja toiminta 6
Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta 6
Jäsenten lukumäärä ja valinta 6
4. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 7
Talousarvio ja – suunnitelma 7
Palveluiden hinnoittelu ja laskutus 8
Toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely 8
Muut taloutta koskevat määräykset 9
5. LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 9
6. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 10
Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 10
30.9.2022
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ
Liikelaitoskuntayhtymän nimi on Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenilleen, niihin kuuluville kunnille, sekä muille asiakkaille kliinisiä laboratoriopalveluita, ja huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta.
Tehtävänsä toteuttamiseksi liikelaitoskuntayhtymä voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa yhti- öissä tai yhteisöissä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja.
Liikelaitoskuntayhtymä voi käyttää tehtävänsä toteuttamiseksi myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia.
Liikelaitoskuntayhtymän toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Liikelaitoskuntayhtymän jäseniä ovat perustajayhteisöt ja muut yhteisöt. Jäljempänä kaikista jäsenistä yhdessä käytetään nimitystä ”jäsen” tai ”jäsenyhteisö”.
Perustajayhteisöt
Liikelaitoskuntayhtymän perustivat vuonna 2007 Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon sai- raanhoitopiirien kuntayhtymät, sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kunta- yhtymä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä muuttui 1.3.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymäksi (Essote). Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi perustivat vuoden 2017 alusta lukien uuden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan Siun sote – Pohjois- Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaali- palvelujen kuntayhtymän jäsenyys siirtyi vuoden 2017 alusta Siun sotelle.
Vuoden 2017 alusta lukien ISLABin perustajayhteisöjen nimet ovat Pohjois-Savon sairaanhoi- topiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Etelä-Savon sosiaali- ja ter- veyspalveluiden kuntayhtymä Essote ja Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelu- jen kuntayhtymä.
30.9.2022
Muut yhteisöt
Liikelaitoskuntayhtymän jäseneksi voidaan ottaa myös muita julkisen terveydenhuollon toimi- joita (”muu yhteisö”). Yhtymäkokous päättää uusien jäsenten ottamisesta liikelaitoskuntayhty- mään. Ennen päätöksentekoa jäsenyyteen on pyydettävä ennakkoon liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallitusten kanta.
Liikelaitoskuntayhtymän jäsenenä (muu yhteisö) on 1.1.2020 lukien Ylä-Savon SOTE kuntayh- tymä.
Muutokset lainsäädännössä
Terveydenhuoltojärjestelmän lainsäädännön uudistuessa voivat jäsenyhteisöt luovuttaa jäse- nyytensä ja siihen perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa liikelaitoskuntayhtymästä perus- tettavalle uudelle kuntayhtymälle tai maakunnalle.
Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenosuuksista. Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoman määrän ja jaon jäsenosuuksiin vahvistaa yhtymäkokous.
Yhtymäkokouksen päätöksellä peruspääomaa voidaan korottaa seuraavissa tapauksissa:
− liikelaitoskuntayhtymään liittyy uusi jäsen (”muu yhteisö”),
− investointimenon rahoittamiseksi jäsenten omanpääomanehtoisilla sijoituksilla. Kutakin jä- senosuutta lisätään määrällä, jolla jäsen on investointimenon rahoittamiseen osallistunut,
− jäseniltä investointien rahoittamiseen otetun lainan lyhennyksiä varten perittävällä maksu-
osuudella ja
− jos osa jäsenen toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy liikelaitoskuntayhtymälle.
Peruspääoman alentamisesta päättää yhtymäkokous. Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenen erotessa liikelaitoskuntayhtymästä tai osa liikelaitoskuntayhtymän toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy jäsenelle. Peruspääomalle voidaan maksaa korkoa, jonka suuruudesta päättää yhtymäkokous.
Jäsenosuudet ilmoitetaan taseen liitetiedoissa. Jäsenten välisistä jäsenosuuksien luovutuksista sopivat jäsenet keskenään.
Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenten osuudet liikelaitoskuntayhtymän varoihin sekä vastuuseen veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia liikelaitoskuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
Perustajayhteisöillä on kuitenkin oikeus sellaiseen vahvistettuun ylijäämään ajalta, joka on ker- tynyt ennen ensimmäisen muun yhteisön liittymistä liikelaitoskuntayhtymään. Perustajayhtei- söjen oikeus näin kertyneeseen ylijäämään määräytyy jäsenosuuksien suhteessa.
30.9.2022
Perussopimusta voidaan muuttaa yhtymäkokouksessa jäsenten yksimielisellä päätöksellä. En- nen päätöksentekoa perussopimuksen muuttamiseen on pyydettävä liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallitusten kanta.
Uuden jäsenen ottaminen ja ero
Uuden jäsenen ottaminen liikelaitoskuntayhtymään edellyttää jäsenten yksimielistä päätöstä. Ennen päätöksentekoa uuden jäsenen ottamiseksi on pyydettävä liikelaitoskuntayhtymän jä- senten hallitusten kanta.
Uuden jäsenen jäsenyys liikelaitoskuntayhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin sovita.
Yhtymäkokous päättää liikelaitoskuntayhtymään tulevan uuden jäsenen jäsenosuuden (§ 4 mukaisesti) sekä sen suoritusajankohdan.
Jäsenen, joka haluaa erota liikelaitoskuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus liikelaitoskun- tayhtymän johtokunnalle. Ero tulee voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua eroilmoituksesta. Eron toteaa johtokunta.
Mikäli jäsen eroaa liikelaitoskuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä sen jäsenosuus liikelaitoskuntayhtymän peruspääomasta huomioiden jäsenen eroamishetkeen mennessä muodostunut osuus peruspääoman korosta.
Peruspääomaa alennetaan eronneen jäsenen peruspääomaosuutta vastaavalla määrällä. Maksamattomasta erästä ei peritä korkoa.
YHTYMÄKOKOUS
Jäsenten lukumäärä ja äänivalta
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa.
Perustajayhteisöt valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen kolme (3) edustajaa. Perus- tajayhteisön valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy vuosit- tain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenkuntayhtymän edus- taman vuodenvaihteen (31.12.) asukasluvun mukaan siten, että perustajayhteisön valitsemilla edustajilla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentätuhatta (10.000) asukasta kohti. Perustajayhteisöjen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
Myöhemmin liikelaitoskuntayhtymän jäseniksi pienemmällä jäsenosuudella tulevat muut yhtei- söt valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen yhden (1) edustajan, jonka äänimäärä yhtymäko-
30.9.2022
kouksessa määräytyy vuosittain yhteisön edustaman vuodenvaihteen (31.12.) asukasluvun mu- kaan siten, että edustajalla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa viittäkymmentätuhatta (50.000) asukasta kohti.
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäsenistä on saapuvilla. Yhtymäkokouk- sen työjärjestys on sisällytetty liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntöön.
Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta
Yhtymäkokouksen tehtävät määritellään Kuntalaissa. Yhtymäkokouksen tehtävänä on mm.:
1. päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista,
− hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntö,
− valita liikelaitoskuntayhtymän johtokunta, tarkastuslautakunta ja muut toimielimet, joiden valintaa ei ole johtosäännössä siirretty johtokunnalle,
− päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista,
− valita tilintarkastajat,
− hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta sekä
− antaa takaussitoumus ja muu vakuus toisen velasta.
Yhtymäkokouksen tehtäviä ja toimivaltaa käsitellään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallin- tosäännössä.
JOHTOKUNTA
Liikelaitoskuntayhtymällä on johtokunta. Yhtymäkokous valitsee johtokuntaan kunnallisvaali- kautta vastaavaksi toimikaudeksi yhden (1) edustajan jokaisesta perustajayhteisöstä, yhden (1) edustajan Itä-Suomen yliopistosta, sekä kaksi (2) muuta jäsentä. Jokaiselle johtokunnan jäse- nelle valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta määrää yhden jäsenistä puheenjohta- jaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitos- kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Johtokunnan tehtävänä on:
1. päättää liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouksen asetta- mien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa, seurata tavoitteiden saavut- tamista ja raportoida niiden saavuttamisesta,
2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän talousarvio ja – suunnitelma,
3. valita ja irtisanoa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja,
30.9.2022
4. päättää liikelaitoskuntayhtymän investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei hallintosäännössä toisin määrätä,
5. päättää liikelaitoskuntayhtymän nimenkirjoittamiseen oikeutetuista,
6. valvoa liikelaitoskuntayhtymän etua, edustaa sitä ja käyttää sen puhevaltaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä toisin määrätä,
7. päättää liikelaitoskuntayhtymää varten otettavasta lainasta ja
8. päättää muista kuin yhtymäkokoukselle kuuluvista asioista, jollei kysymys ole johtajalle kuntalain 68 §:n mukaan kuuluvasta asiasta tai jollei toimivaltaa ole siirretty johtajalle tai muulle viranomaiselle.
Johtokunnan muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan kokoonpanoon ei sovelleta KuntaL (410/2015) 58 §:n 3 momenttia.
Asioiden esittely johtokunnan kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä ja muusta kokousmenettelystä määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
Liikelaitoskuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta ja toiminnasta määrä- tään tarkemmin perussopimuksen 5. luvussa ja liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TALOUS
Johtokunnan on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä liikelaitoskuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio.
Talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksytään liikelaitoskuntayhtymän toiminnalliset ja talou- delliset tavoitteet. Talousarviossa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa.
Talousarvio ja – suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset liikelaitoskuntayhtymän teh- tävien hoitamiseen turvataan.
Liikelaitoskuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Sii- hen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta.
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
Palveluiden hinnoittelu ja laskutus
Palvelujen hinnoittelu perustuu kustannusvastaavuuteen.
Palvelujen hinnoitteluperusteet vahvistaa johtokunta ja hinnoista päättää toimitusjohtaja.
Jäsen voi myöntää liikelaitoskuntayhtymälle tuen tai toiminta-avustuksen liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän, viranomaistehtävän ja muiden varsinaisen liiketoiminnan piiriin kuulumattomien tehtävien, kuten opetus- ja tutkimusvelvoitteiden hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Tuki tai toiminta-avustus ei saa kuitenkaan olla enemmän kuin täl- laisen tehtävän hoitamisesta liikelaitoskuntayhtymälle aiheutuvat kustannukset. Tuki tai toi- minta-avustus on ilmoitettava erikseen tilinpäätöksessä.
Liikelaitoskuntayhtymä on kirjanpitovelvollinen ja sen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Liikelaitoskuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta tilin- päätös tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkasta- jan tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsiteltä- väksi huhtikuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoskuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja toimitusjohtaja.
Toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely
Liikelaitoskuntayhtymän on toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys liikelaitoskuntayhty- mälle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakerto- muksessa on myös annettava tietoja sellaisista liikelaitoskuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tulos- tai rahoituslaskelmassa taikka taseessa.
Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Liikelai- toskuntayhtymän tilikauden tuloksesta voidaan tehdä investointivaraus enintään liikelaitoskun- tayhtymän ylijäämäerien määrään. Yhtymäkokous voi päättää, että syntynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenille jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa ja tässä perussopimuksessa määrätyin tavoin.
30.9.2022
Edellä tässä luvussa mainittujen maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenille yhte- näiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että jäsenille jää vähintään neljäntoista
(14) päivän suoritusaika.
Tässä perussopimuksessa määrättyjen maksujen viivästyessä liikelaitoskuntayhtymä perii kor- kolain mukaisen viivästyskoron. Viivästyskorko maksuun pannaan siten, että velalliselle jää vä- hintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.
Muut taloutta koskevat määräykset
Liikelaitoskuntayhtymän taloudesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä.
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakuntaan johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hal- linnon ja talouden tarkastusta varten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kaksi (2) jäsentä sekä jokaiselle heistä henkilökohtaisen varajäsenen.
Tarkastuslautakunnan jäseniä ja heidän henkilökohtaisia varajäseniään valitaan yksi (1) jokai- sesta jäsenkuntayhtymästä.
Tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä tehtävä yhtymäkokoukselle suorittamaansa tarkastus- toimintaan ja tilintarkastuskertomukseen perustuen esitys siitä, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää liikelaitoskuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille ja muille tili- velvollisille.
Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosään- nössä.
Yhtymäkokous valitsee johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tar- kastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajat toimivat tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajien tulee olla julkishallinnon ja – talouden tilintarkastajalautakun- nan hyväksymiä henkilöitä (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisöjä (JHTT-yhteisöjä).
30.9.2022
Tilintarkastajien on viimeistään maaliskuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkas- tustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVI- TYS
Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Liikelaitoskuntayhtymän purkamisesta päättävät perustajayhteisöjen valtuustot tai niitä vastaa- vat tahot, joille omistus mahdollisesti on siirretty.
Liikelaitoskuntayhtymän purkautuessa johtokunta huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenet sovi muusta järjestelystä.
Liikelaitoskuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorit- tamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenille jäsenosuuksien suhteessa tarkem- min seuraavasti. Jos loppuselvityksen yhteydessä on jaettavaa kertynyttä ylijäämää, joka on kertynyt ennen uusien jäsenten liittymistä, tämä ylijäämä jaetaan ensimmäisenä perustajayh- teisöjen kesken niiden jäsenosuuksien suhteessa. Mikäli tämän jälkeen muulle yhteisölle ei olisi tuleva jaettavaa osuutta vähennyksen johdosta, tulee perustajayhteisöille tulevasta osuudesta vähentää muulle yhteisölle tuleva kohtuullinen jako-osuus, jonka määrän vahvistaa johtokunta.
Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenet ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuk- sien suhteessa.
VOIMAAN TULO
Alkuperäinen perussopimus on tullut voimaan 1.1.2008. Edelliset muutokset ovat tulleet voi- maan 1.1.2017 ja 1.1.2020. Tämä perussopimus tulee voimaan 30.9.2022.