Informaatiologistiikka-alan TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 – 31.1.2020

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten toimihenki- löihin OpusCapita Group-konsernissa sekä Posti -konsernin ICT-tehtävissä ja niihin rinnastettavis- sa tehtävissä sekä palkanlaskennan tehtävissä.

Tätä sopimusta ei sovelleta henkilöön, joka kuuluu palkkaliitteen 1 vaativuusryhmään 9-12 tai niitä vaativampiin tehtäviin. Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. henki- löt, jotka edustavat työnantajaa henkilöstön palkka- ja työehtoja määriteltäessä, henkilöt joilla on itsenäinen asema ja taloudellinen tai tuotannollinen vastuu yrityksessä tai sen tulosyksikös- sä sekä henkilöt jotka toimivat näihin tehtäviin rinnastettavissa tehtävissä. Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voivat tehtävän vaativuuden perusteella jäädä myös henkilöt jotka toimivat strategisesti tärkeissä ja itsenäisissä asiantuntijatehtävissä. Edellä mainituin perustuin myös palkkaryhmään 8 kuuluvat henkilöt voivat kuulua työehtosopimuksen ulkopuolelle.

II TYÖSUHDE ‌

2 § Työnjohto ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa toimihenkilöitä.

2. Toimihenkilö on velvollinen tekemään varsinaiseen työhönsä rinnastettavaa työtä olles- saan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa.

3 § Työsopimus ja työsuhteeseen ottaminen Työsopimus ‌

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista. Etätyöstä sovitaan kirjalli- sesti.

2. Työsopimus sovitaan olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan. Määräajaksi sovitusta työsopimuksesta on käytävä selville määräajan pituus ja määräaikaisuuden peruste.

3. Uudelle toimihenkilölle voidaan työsopimuksessa sopia työnteon aloittamisesta alkavasta enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti. Koe- ajasta sovittaessa työntekoajaksi luetaan työ työehtosopimuksen 25 §:n 14 momentin tarkoit- tamana kausitoimihenkilönä saman kalenterivuoden aikana.

4. Työsopimuksessa sovitaan toimihenkilön päätehtävä, työpaikka, työpaikkakunta sekä työ- suhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Osa-aikaisen toimihenkilön työsopimuksessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä (x tuntia) enintään neljän kalenteriviikon pituisessa työvuo- roluettelojaksossa siten, että se on mahdollisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työai- kaa. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työskentelyalueen määrittelemisestä voidaan sopia edellä mainittua laajemmin. Jos sovittava työskentelyalue ulottuu yhtä useam- man luottamusmiehen toimialueelle, sopijaosapuolena on pääluottamusmies.

5. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäi- nen yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

6. Työnantaja toimittaa uudesta työsopimuksesta tiedon luottamusmiehelle. Luottamusmie- helle on ilmoitettava toimihenkilön nimi, työyksikkö, toimihenkilön työaika, määräaikaisen työ- sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste.

Määräaikaiset työsopimukset

7. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräai- kaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos määräaikaiseksi sijaiseksi palkatun toimihenkilön työskentely muuttuu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

8. Jos työnantajan ja toimihenkilön välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

9. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ään viitaten, määräaikaisissa työsuhteissa ollutta toimihenkilöä ei saa syrjiä täytettäessä tehtävää, jota hän on viimeksi hoitanut.

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle toimihenkilölle

10. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käy- tännön mukaisesti siten, että työnantajan palveluksessa olevilla työntekijöillä on mahdollisuu- det hakeutua näihin työpaikkoihin.

4 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen ‌

1. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta toimihenkilöstä johtuen ilman työ- sopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista toimihenkilöstä johtuvaa tai hänen henkilöönsä liitty- vää asiallista ja painavaa syytä.

Irtisanomisajat

2. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

3. Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 1 vuoden	14 päivää
yli 1 vuotta	1 kuukausi

Työsuhteen päättämisestä ilmoittaminen

4. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan toimihenkilölle työsopimuslain mukaisesti ja sen lisäksi etukäteen luottamusmiehelle. Työsuhteen purkamisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle mahdollisimman pian.

Lomauttaminen

5. Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusai- kaa, jos toimihenkilön työsuhde yritykseen on jatkunut keskeytyksittä enintään viisi vuotta, ja vähintään kahden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä yli viisi vuotta. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva.

Työvoiman vähentämisjärjestys

6. Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisa- notaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissi- jaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuu- den määrään.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ‌‌‌

5 § Säännöllisen työajan pituus ‌

1. Kokoaikaisen toimihenkilön säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudes- sa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.

2. Säännöllisen työajan pituuteen vaikuttaa vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukainen työajanpidennys, josta ovat määräykset työehtosopimuksen 46 a §:ssä.

6 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Keskimääräinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi niin, että kokoaikaisen toimihen- kilön viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin työehtosopimuksen 5 §:n mukaiseksi viikko- työajaksi työajan tasoittumisjakson aikana.

Työajan tasoittumisjakson ja työajan pituus

2. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 kalenteriviikkoa.

3. Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä.

4. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työvuoron pituus on vähintään 5 tuntia ja enintään 9 tuntia.

5. Osa-aikatoimihenkilöön ei sovelleta edellä 4 momentissa mainittua työvuoron vähimmäis- pituutta koskevaa 5 tunnin rajaa. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät toimihen- kilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantaja ja osa-aikatoimihenkilö voivat sopia pidemmästä kuin 9 tunnin työvuorosta niin, että viikoittainen työaika on enintään 48 tun- tia.

6. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaan voidaan työnantajan ja pääluottamus- miehen välillä sopia työajan tasoittumisjakson pituudeksi enintään 52 kalenteriviikkoa sekä viikoittaisen työajan ja työvuoron pituudesta edellä mainitusta poiketen. Työvuoron pituus voi kuitenkin olla enintään 12 tuntia.

Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

8. Jos kuukausipalkkaisen toimihenkilön työsuhde päättyy työajan tasoittumisjakson aikana ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin säännöllisen viikkotyöajan pituiseksi, lasketaan kuinka monta tuntia tehty säännöllinen keskimääräinen työaika viikkoa kohti on työsopimuk- seen perustuvaa säännöllistä viikkotyöaikaa pidempi tai lyhyempi. Säännöllisen viikkotyöajan ylittäviltä tehdyiltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Viikko- työajan alittavilta tunneilta vähennetään toimihenkilön palkkaa.

7 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

1. Jos säännöllinen työaika järjestetään keskimääräiseksi, työnantajan on ennakolta laaditta- va työaikalain 34 §:ssä tarkoitettu viikkotason suunnitelma, työajan tasoittumisjärjestelmä siitä, miten tasoittumisjakson viikoittainen työaika tasoittuu työehtosopimuksen 5 § mukaisesti kes- kimääräiseksi työajaksi.

Tasoittumisjärjestelmän laatiminen ja muuttaminen

2. Valmisteltaessa tai aiottaessa muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää luottamusmiehelle on varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjärjestelmäluonnokseen ja esittää siitä mielipiteensä vähintään 12 kalenteripäivää ennen sen suunniteltua voimaantuloa.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava toimihenkilölle hyvissä ajoin.

Poissaolon vaikutus keskimääräiseen työaikaan

4. Jos toimihenkilö on ollut poissa työstä sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, joustovapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroi- sena tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pide- tään vahvistetun työvuoroluettelon mukaista työaikaa. Jos työvuoroluetteloa ei ole, kokoaikai- sen toimihenkilön työssäolon veroista aikaa on työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuoro- kautinen ja osa-aikaisella toimihenkilöllä työsopimuksen mukainen työaika.

8 § Arkipyhät ‌

1. Arkipyhiä ovat

- pitkäperjantai,

- toinen pääsiäispäivä,

- helatorstai,

- juhannusaatto

sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

- uudenvuodenpäivä,

- loppiainen,

- vapunpäivä,

- itsenäisyyspäivä,

- jouluaatto,

- joulupäivä ja

- tapaninpäivä.

Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle

2. Arkipyhät lyhentävät kuukausipalkkaisen toimihenkilön tasoittumisjakson säännöllistä työ- aikaa.

3. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen toimihenkilön työaikaa lyhennetään työehtosopimuk- sen 5 §:n mukaista säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaavasti.

4. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan antamalla toimihenkilölle arkipyhäpäivä vapaaksi tai kokonainen vapaapäivä kyseisen työvuoroluettelojakson tai kahden sitä edeltävän tai kahden sitä seuraavan työvuoroluettelojakson aikana, työajan tasoittumisjakson aikana tai toimihenkilön suostumuksella muuna aikana.

Arkipyhäkorvaus osa-aikaiselle kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle

5. Osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän, joka vakiintuneesti työskentelee vähintään 64 tuntia neljän kalenteriviikon pituisen työvuoroluettelojakson aikana, työaikaa lyhennetään suhteessa sovittuun työaikaan.

6. Mikäli osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän, joka vakiintuneesti työskentelee vähin- tään 64 tuntia neljän kalenteriviikon pituisen työvuoroluettelojakson aikana, työaikaa ei voida lyhentää arkipyhäviikolla, maksetaan saamatta jääneestä arkipyhävapaasta yksinkertaista tun- tipalkkaa vastaava korvaus joka vastaa keskimääräistä vuorokautista työaikaa.

Arkipyhäkorvaus tuntipalkkaiselle toimihenkilölle

7. Jos tuntipalkkainen osa-aikatoimihenkilö vakiintuneesti työskentelee vähintään 64 tuntia neljän kalenteriviikon pituisen työvuoroluettelojakson aikana, lyhentävät yllämainitut arkipyhät myös hänen työaikaansa. Työajan lyhennys korvataan maksamalla toimihenkilölle arkipyhä- korvauksena työehtosopimuksen 26 §:n mukainen keskimääräinen päiväpalkka. Itsenäisyys- päivältä maksetaan lain mukainen poissaolopäivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoro- luettelon mukaan olisi ollut toimihenkilön työpäivä. Arkipyhäkorvaus suoritetaan myös toimi- henkilön vuosiloma-ajalle sattuvilta arkipyhiltä.

9 § Säännöllisen työajan sijoittaminen ‌

1. Työviikko on keskimäärin enintään 5-päiväinen. Säännöllisesti enintään kolme tuntia vuo- rokaudessa työskentelevällä työviikko voi olla 7-päiväinen.

Yötyö

2. Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan tarvittaessa järjestää yötyöksi.

Liukuva työaika

3. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia niistä perusteista, joita noudattamalla työnantaja ja toimihenkilö voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pi- tuutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankoh- dan.

4. Säännöllistä työehtosopimuksen 5 §:ssä sovittua vuorokautista työaikaa lyhentää tai pi- dentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Sään- nöllisen työajan ylityksen enimmäiskertymä voi olla enintään 40 tuntia ja alitusten enimmäis- kertymä enintään 10 tuntia.

5. Sovittaessa paikallisesti liukuvan työajan perusteista on sovittava kiinteästä työajasta, työ- ajan vuorokautisesta liukumarajasta ja lepoaikojen sijoittamisesta.

6. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimi- henkilölle annettavalla vapaa-ajalla. Palkkaliitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä työskentele- vällä toimihenkilöllä on mahdollisuus pitää työajan ylitysten kertymiä kokonaisina vapaapäivi- nä, mistä on sovittava työnantajan kanssa.

TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA ‌

10 § Työajaksi luettava aika ‌

1. Työajaksi luetaan työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka toimihenkilö on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

2. Mikäli toimihenkilö työskentelee työvuoronsa aikana useammassa työntekokohteessa, luetaan välittömään siirtymiseen työntekokohteesta toiseen tarvittava aika työajaksi. Jos työ- vuoro on jaettu työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin mukaisesti, aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi.

3. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnantajan määrää- mästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen ja kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaa- miseen.

TYÖVUOROT ‌

11 § Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä ‌

1. Työvuoro pyritään järjestämään yhdenjaksoisena. Perustellusta syystä se voidaan jakaa enintään kahteen osaan niin, että vuorojen väliin jää yli yhden tunnin vapaa-aika. Tarpeetonta työhönsidonnaisuutta on vältettävä.

Työhönsidonnaisuuslisä

2. Toimihenkilölle maksetaan työhönsidonnaisuuslisää jokaiselta sellaiselta työvuoroluettelon mukaisesti jaetulta työvuorolta, jonka osien välinen aika on yli yhden tunnin. Työhönsidonnai- suuslisä on enintään kahden tunnin väliseltä ajalta 1.4.2018 lukien 5,34 euroa ja 1.4.2019 lu- kien 5,43 euroa sekä yli kahden tunnin ajalta 1.4.2018 lukien 10,66 euroa ja 1.4.2019 lukien 10,83 euroa.

12 § Työvuoroluettelo Työvuoroluettelon laatiminen ‌

1. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo neljän kalenteriviikon pituiselle työjaksolle. Työvuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajan- kohta sekä työaikaan vaikuttavat päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelon on oltava toimihenki- lön nähtävissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista.

2. Jos työvuoroluetteloa tehtäessä on tiedossa vuosiloma tai sen osa, työvuoroluetteloon merkitään kokoaikaiselle toimihenkilölle työvuoron laskennalliseksi työajaksi työehtosopimuk- sen 5 §:n mukainen vuorokautinen työaika, kuitenkin enintään viikoittainen työaika, ja osa- aikaiselle toimihenkilölle työsopimuksen mukainen työaika. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen pidettäväksi sovitun vuosiloman työvuoroluettelon mukaista työaikaa ei muuteta.

3. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotuk- seen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään 12 kalenteripäivää ennen työvuoroluettelon suunni- teltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtaisesti antaa suostumuksensa lyhyemmäs- tä tutustumis- ja lausunnonantoajasta.

Työvuoroluettelon muuttaminen

4. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain 35 §:n 2 momentin mukaisesta painavasta syystä tai asianomaisen toimihenkilön suostumuksella. Työvuoroluette- lon muuttamisen perusteista voidaan lisäksi sopia paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti. Jos muutos johtuu edellä mainitusta painavasta syystä, siitä on pyrittävä ilmoitta- maan asianomaiselle toimihenkilölle työvuoroa edeltävänä päivänä. Ilmoituksesta, joka anne- taan vasta työpaikalle saavuttaessa, on toimihenkilölle annettava kohtuullinen, vähintään yh- den tunnin pituinen työaikahyvitys, jonka suuruutta harkittaessa on huomioitava muutoksesta toimihenkilölle aiheutuneen haitan suuruus.

5. Työvuoroluettelon laadinta-ajanjaksosta ja luottamusmiehelle varattavasta tutustumisajas- ta voidaan sopia toisin työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.

LEPOAJAT ‌

13 § Päivittäiset lepoajat Ruokatauko ‌

1. Jos työaika on kuusi tuntia tai pidempi, toimihenkilölle on annettava joko tilaisuus aterioida työn aikana tai vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos toi- mihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta.

Kahvitauko

2. Toimihenkilö voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai vir- vokkeita.

14 § Vuorokausilepo ‌

1. Työaikalain 29 §:n 1 momentista (vuorokausilepo) poiketen vuorokausilevon pituus on kai- kissa työehtosopimuksen mukaisissa töissä vähintään yhdeksän tuntia.

2. Yhdeksän tunnin pituisesta lepoajasta voidaan poiketa seuraavista syistä:

a. ennakolta laaditussa työvuoroluettelossa työntekijöitä edustavan luottamusmiehen suostumuksella;

b. kun työtä on ennakolta arvaamattomasta syystä jatkettava yli työvuoroluettelon mukai- sen työvuoron; tai

c. asianomaisen toimihenkilön suostumuksella, kun poikkeaminen on tilapäisesti tarpeen.

15 § Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät ‌

1. Työaika järjestetään pääsääntöisesti niin, että toimihenkilö, jonka säännöllinen työaika on yli kolme tuntia vuorokaudessa, saa kerran viikossa kaksi kokonaista kalenterivuorokautta kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen. Toinen vapaa- päivä on mikäli mahdollista lauantai.

2. Jollei vapaan antaminen 1. momentin mukaisesti ole mahdollista, viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 54 tunniksi 9 viikon ajanjakson aikana, jolloin vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Seuraavista syistä voidaan poiketa 24 tunnin viikoittaisesta vapaa-ajasta:

a. jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia;

b. hätätyössä;

c. jos työn tekninen laatu ei salli toimihenkilön täydellistä työstä vapauttamista; tai

d. jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan yri- tyksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

4. Jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön edellä c ja d kohdissa mainituissa tapauksis- sa hänen vapaa-aikanaan, toimihenkilölle on korvattava saamatta jäänyt viikkovapaa lyhentä- mällä hänen säännöllistä työaikaansa työhön vapaapäivinä käytetyllä tuntimäärällä. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Toimihenkilön suostumuksella saamatta jäänyt viikkovapaa voidaan korvata myös yksinkertai- sella tuntipalkalla.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN ‌

16 § Lisä- ja ylityö Lisätyö ‌

1. Lisätyötä on osa-aikatoimihenkilölle työvuoroluetteloon merkityn työajan, tai sen puuttues- sa sopimuksen mukaisen työajan ylittävä työ, joka ei ylitä työehtosopimuksen 5 §:n mukaista vuorokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa. Kokoaikaiselle toimihenkilölle ei muodostu lisätyötä.

Lisätyökorvaus

2. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityö

3. Kokoaikaisen toimihenkilön ylityötä on työ, joka ylittää työvuoroluettelossa säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

4. Osa-aikaisen toimihenkilön ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vahviste- tun työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan.

Ylityökorvaus

5. Korvauksena ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdel- ta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työvuoron jatkuessa yhtenäisenä, vuorokauden vaihtuminen ei vaikuta korvaus- perusteisiin.

6. Ylityötä ei korvata 5. momentissa todetulla tavalla, jos se korvataan 7. ja 8. momenteissa todetulla tavalla vapaapäiväylityökorvauksena.

Vapaapäiväylityökorvaus

7. Työvuoroluetteloon kokoaikaisen toimihenkilön vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

8. Työvuoroluetteloon osa-aikatoimihenkilön vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka, jos työehtosopimuksen 5 §:n mukainen kokoaikainen viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy. Arkipyhäviikolla kukin työehtosopimuksen mukainen arkipyhä las- kee viikoittaista ylityökynnystä työehtosopimuksen 5 §:n mukaista vuorokautista työaikaa vas- taavasti.

Lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen joustovapaaksi

9. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia lisä- ja ylityökorvausten vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi.

Ylityön enimmäismäärät

10. Ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.

TYÖAIKAKORVAUKSET ‌

17 § Ilta- ja yötyölisä Iltatyölisä ‌

1. Iltatyölisää maksetaan kello 18 - 22 ja sen suuruus on palkkaliitteen 1 tehtävissä 1.4.2018 alkaen 1,43 euroa ja palkkaliitteen 3 tehtävissä 1,44 euroa tunnilta. 1.4.2019 alkaen palkkaliit- teen 1 tehtävissä 1,45 euroa ja palkkaliitteen 3 tehtävissä 1,46 euroa tunnilta.

Yötyölisä

2. Yötyölisää maksetaan kello 22 – 06 ja sen suuruus on palkkaliitteen 1 tehtävissä 1.4.2018 alkaen 2,61 euroa ja palkkaliitteen 3 tehtävissä 2,63 euroa tunnilta. 1.4.2019 alkaen palkkaliit- teen 1 tehtävissä 2,65 euroa ja palkkaliitteen 3 tehtävissä 2,67 euroa tunnilta.

Ilta- ja yötyölisän vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia iltatyölisän vaihtamisesta vastaavaksi joustova- paaksi. Toimihenkilöllä on oikeus pyynnöstään vaihtaa yötyölisä joustovapaaksi.

18 § Lauantaityökorvaus Lauantaityökorvaus ‌

1. Arkilauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityö- korvauksena 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Lauantaityökorvausta ei makseta pääsiäislauantailta, eikä siltä ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta.

3. Lauantaityökorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia lauantaityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaksi jous- tovapaaksi.

19 § Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä Sunnuntaityökorvaus ‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä kello

00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena yksinker- taista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavaa päivää edel- tävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

Aattopäivänlisä

3. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana teh- dystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava kor- vaus.

Sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihtaminen joustovapaaksi

4. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaih- tamisesta vastaavaksi joustovapaaksi.

20 § Hälytysraha ‌

Varallaolo, hälytysluonteinen työ sekä kotoa tapahtuva viankorjaus ja –ohjaus

1. Varallaolo ja muu valmiusaika

1. Mahdolliseen varallaoloon ja siitä suoritettavaan korvaukseen noudatetaan työaikalain 5 §:n säännöksiä.

2. Muuta valmiusaikaa kuin edellä tarkoitettua varallaoloa koskevat ehdot sovitaan työnanta- jan ja toimihenkilön välillä. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi.

3. Tämän momentin mukaisiin tilanteisiin ei sovelleta hälytysluonteista työtä koskevia mää- räyksiä.

2. Hälytysluonteinen ja odottamaton työ

4. Hälytysluonteista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö jou- tuu tulemaan työhön hänen jo poistuttuaan työpaikalta tai suorittamaan hälytystyötehtäviä etä- työnä työnantajan toimitilojen ulkopuolella säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Hälytysluonteiseksi työksi katsotaan ainoastaan työnantajan tai työnantajan hälytyskutsun an- tamiseen osoittaman asiantuntijaryhmän hälytyskutsun perusteella tehtävä työ. Hälytystyöksi ei katsota vapaa-ajalla toisen toimihenkilön hälytyskutsun taikka muun pyynnön perusteella tehtyä työtehtävää tai ohjeistusta.

5. Hälytystyöstä maksetaan hälytysrahana yhden tunnin palkka. Varsinaiselta työajalta mak- setaan 100 prosentilla korotettu palkka enintään seuraavan työvuoron alkuun saakka. Palk- kaan sisältyy mahdollinen ylityökorvaus.

3. Korvausten maksaminen

6. Tässä pykälässä mainitut korvaukset voidaan sopia maksettavaksi kiinteänä kuukausikor- vauksena. Lisäksi tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia toisin paikallisesti joko työnanta- jan ja toimihenkilön tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Muualla kuin työpaikalla tapahtuva ylläpito- tai viankorjaustyö

7. Muualla kuin työpaikalla tapahtuvaan ylläpito- tai viankorjaustyöhön käytetty aika ei ole työaikaa. Tällaisesta työstä sovittaessa on samalla sovittava siitä maksettavasta korvauksesta.

21 § Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen ‌

1. Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.

Työtuntien pyöristäminen

2. Korvausten ja lisien laskemisen perusteena olevat tunnit tasoitetaan täysiksi tunneiksi työai- kakorvausten laskentakausittain siten, että puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähim- mäksi täydeksi tunniksi ja puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta.

Työaikakorvausten laskentakausi

3. Työaikakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset lasketaan ajanjaksolta, joka alkaa kalente- rikuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 11. päivänä.

Työaikakorvausten maksaminen

4. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle työaikakorvaukset maksetaan työaikakorvausten las- kentakautta seuraavana säännöllisenä palkanmaksupäivänä. Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle työaikakorvaukset maksetaan palkanmaksukausittain.

TYÖAIKAJÄRJESTELYT ‌

22 § Joustovapaa ‌

1. Xxxxxxxxxxx on menettely, jossa työnantaja ja toimihenkilö sopivat tähän työehtosopimuk- seen perustuvan tai muutoin sovitun etuuden vaihtamisesta annettavaksi myöhemmin palkalli- sena joustovapaana, tai jossa joustovapaaksi vaihtaminen perustuu toimihenkilölle työehtoso- pimuksessa annettuun oikeuteen vaihtaa etuus joustovapaaksi taikka työehtosopimuksen määräykseen.

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, joustovapaaseen sovelletaan, mitä vuosilomalain 27 §:ssä säästövapaasta on säädetty.

Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia

a) työehtosopimuksen 16 ja 17 § 1 momentin, 18 § ja 19 §:n sekä palkkaliitteiden muk- aisen rahakorvauksen,

b) työehtosopimuksen 36 §:n mukaisen lomarahan, vuosilomalain mukaisen säästövapaan, tai

c) muun vapaan vaihtamisesta joustovapaaksi. Sovittava on joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä.

4. Toimihenkilöllä on oikeus pyynnöstään vaihtaa työehtosopimuksen 17 § 2 momentissa tarkoitettu yötyölisä joustovapaaksi. Toimihenkilön on ilmoitettava yötyölisän vapaaksi vaihta- misesta vähintään kahta viikkoa ennen työaikakorvausten laskentakauden päättymistä.

5. Joustovapaaksi siirretään vuosityöajan lyhennys työehtosopimuksen 23 § 1 momentin mu- kaisesti.

6. Joustovapaakertymä on tuntiperusteinen. Vaihdettava rahamääräinen erä muutetaan jous- tovapaakertymään sitä vastaavaksi tuntimääräksi. Joustovapaaksi vaihdettava erä merkitään joustovapaakertymään sitä pyöristämättä.

Rahakorvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

– yksi lisätyötunti = 1 tunti 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

– yksi 50 % ylityötunti = 1 tunti 30 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

– yksi 100 % ylityötunti = 2 tuntia palkallista vapaa-aikaa

– yhden tunnin iltatyölisä = 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

– yhden tunnin yötyölisä = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

– yhden tunnin lauantaityökorvaus = 15 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

– yhden tunnin sunnuntaityökorvaus tai aattopäivänlisä = 1 tunti palkallista vapaa-aikaa

7. Toimihenkilöllä voi olla joustovapaakertymää 3 momentin a) kohdan ja 4 momentin raha- korvausten perusteella kulloinkin yhteensä enintään 38 tuntia 15 minuuttia. Kertymää voi kas- vattaa yhteensä enintään 153 tuntiin, jos kutakin 38 tunnin 15 minuutin jaksoa vastaavalle ajal- le sovitaan kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma joustovapaan pitämisen ajankohdasta. Pai- kallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enimmäismäärä on edellä sanottua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin edellä mainitun ohjelman laatiminen.

Joustovapaan antaminen

8. Joustovapaan antamisen ajankohdasta ja sovitun vapaan ajankohdan muuttamisesta on sovittava, jollei jäljempänä muuta määrätä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Erillistä sopimusta ei tarvita siltä osin kuin toimihenkilölle on sovittu 8 tai 9 momentissa tarkoitettu yksityiskohtai- nen kirjallinen ohjelma.

9. Työehtosopimuksen 23 § 1 momentin tapauksissa siirretystä tuntimäärästä voidaan enin- tään kuuden tunnin pituinen aika käyttää työkykyä ylläpitävään ja kehittävään toimintaan va- paan kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana yritys-, yksikkö- tai työyksikkötasoises- ti. Työnantajan on ilmoitettava toiminnan suunniteltu aika ja sisältö pääluottamusmiehelle vuo- sityöajan lyhennyksen kertymävuoden päättymistä seuraavan kesäkuun aikana. Jos työnanta- ja ei näin tee, joustovapaa annetaan vuosiloman yhteydessä.

10. Toimihenkilöllä on työsuhteen kestäessä oikeus vaatia 3 momentin a) –kohdan rahakor- vauksen ja c) –kohdan muun vapaan sekä 4 momentin yötyölisän perusteella kertyneen jous- tovapaan tai osan siitä korvaamista vapaan sijasta rahakorvauksena. Työnantajalla on oikeus maksaa joustovapaan kertymä tai osa siitä rahakorvauksena, jos toimihenkilö ei noudata 8 ja 9 momentissa tarkoitettua kirjallista ohjelmaa tai 10 momentissa tarkoitettua kirjallista sopimus- ta. Työnantaja ja toimihenkilö voivat työsuhteen kestäessä sopia, että 3 momentin b) –kohdan lomarahan tai säästövapaan perusteella kertynyt joustovapaan kertymä tai osa siitä korvataan rahakorvauksena.

11. Jos toimihenkilö haluaa muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa, hänen tulee tehdä siitä työnantajalle esitys viimeistään kuukautta ennen vapaan sovittua alkamista. Työnantajan tulee esityksen saatuaan ilmoittaa kahden viikon kuluessa, hyväksyykö hän toimihenkilön esityksen. Jos ajankohdan muuttamisesta ei sovita, vapaa annetaan sovittuna ajankohtana.

12. Työnantajalla on oikeus muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa painavasta syystä. Työvuoroluetteloon merkittyä joustovapaan ajankohtaa työnantajalla on oikeus muuttaa vain työehtosopimuksen 12 § 4 momentissa sovituilla perusteilla.

13. Jos joustovapaata ei työnantajan toiminnan tai toimihenkilön tehtävien takia voida antaa usealle sitä yhtäaikaisesti haluavalle toimihenkilölle, vapaa on annettava ensisijaisesti pitem- pään työsuhteessa olleelle toimihenkilölle.

14. Joustovapaata pidettäessä joustovapaakertymä vähenee työvuoroluetteloon joustovapaa- päivälle merkityllä työtuntimäärällä.

Säästövapaa

15. Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästövapaa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Vapaa-aikaan sisällytetään kaikki viikon arkipäivät lauantai- päivät mukaan lukien. Toimihenkilö, jolla on oikeus saada vuosilomaa 2 tai 2 ½ arkipäivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain kahdeksantoista päivää ylittävän osan. Toimihenkilö, jolla on 3 arkipäivän lomaoikeus kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan kaksikymmen- täneljä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 12 päivää.

Lomaraha

16. Xxxxxxxxx joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan kertomalla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomarahapäivien lukumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai kokonaislukuun ja jaetaan kahdella. Osa- aikaisella toimihenkilöllä käytetään säännöllisen päivittäisen työajan sijasta keskimääräistä päivittäistä työaikaa. Joustovapaakertymään merkitään lomarahan perusteella vaihdettavaa vapaata tuntimäärä, joka saadaan vähentämällä edellisen laskun tuloksesta 1/6. Joustovapaa- ta pidettäessä lauantaipäivät eivät kuluta lomarahan perusteella säästettyä vapaata.

Muut määräykset

17. Jos toimihenkilö on työkyvytön joustovapaan alkaessa tai aikana, työkyvyttömyysaikaa ei lueta joustovapaaksi, jos toimihenkilö sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä. Työnantajan pyy- täessä toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

18. Työnantajan on pidettävä luetteloa joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä, vaihtamisen ajankohdasta, annetun joustovapaan ajankohdasta ja pituudesta sekä kulloises- takin joustovapaakertymän saldosta. Toimihenkilöllä on oltava mahdollisuus tutustua luette- loon.

19. Palkka joustovapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle toimihenkilölle keskituntiansiona (KTA). Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan tuntipalkka lisättynä 1 / 1955 osalla 34

§ 2 momentin (vuosilomalisä) mukaisesti maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpal- koista. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertai- sella tuntipalkalla.

23 § Työajan lyhentäminen ‌

1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen palkkaliitteen 1 mukaisissa tehtävissä työskentele- vän toimihenkilön, jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37

§:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä toimihenkilön joustovapaasaldoon 6 tun- tia kalenterivuodessa. Osa-aikaisella joustovapaaseen siirrettävä tuntimäärä suhteutetaan hä- nen työsopimuksen mukaiseen työaikaansa. Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenteri- kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana toimihenkilön työsuhde saman työnanta- jan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jak- sossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos toimihenkilön vuosiloma on so- pimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävä tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää.

MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

24 § Työaikalain noudattaminen ‌

Siltä osin, kun työajasta ei ole tässä työehtosopimuksessa sovittu toisin, noudatetaan työaika- lakia.

IV PALKKAUS ‌

25 § Palkat ja palkkaperusteet ‌

1. Palkkaperusteet ja palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden perus- teella. Toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkkaa, tuntipalkkaa, suoritepalkkaa tai yrityskoh- taista tuottavuuspalkanosaa tai niiden yhdistelmiä jäljempänä tarkemmin määrätyllä tavalla.

2. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukausipalkka luvulla 21.

Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

3. Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottamisen perus- teista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Tällöin voi-

xxxx myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrättäväksi paikallisesti yritys- kohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti.

26 § Tunti- ja suoritepalkkaisen toimihenkilön poissaoloajan palkan laskentaperusteet ‌

1. Tuntipalkkaisen toimihenkilön palkan ja korvausten laskemisessa käytetään keskipäiväan- siota (KPA), keskituntiansiota (KTA) tai yksinkertaista tuntipalkkaa siten kuin tässä pykälässä määrätään.

Keskipäiväansion (KPA) ja keskituntiansion (KTA) käyttäminen

2. Keskipäiväansiolla korvataan 1 momentissa tarkoitetun toimihenkilön sairausajan palkka, arkipyhäkorvaus, työehtosopimuksen 32 §:n mukaiset palkalliset tilapäiset poissaolot, ay- koulutus, yhteinen koulutus ja luottamusmiehen luottamustehtävän hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys.

3. Keskituntiansiolla korvataan joustovapaa-ajan palkka, henkilöstökoulutus ja eräät luotta- musmiespalkkiot.

Keskipäiväansion ja keskituntiansion laskeminen ja maksaminen

4. Keskipäivä- ja keskituntiansio lasketaan 3 kalenterikuukauden pituisen laskentajakson ai- kana tehdyltä työajalta.

5. Ansiolla tarkoitetaan toimihenkilölle kolmen kalenterikuukauden pituisen laskentajakson aikana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota. Ansioon kuuluu:

a. henkilökohtainen palkka;

b. iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisä, aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset se- kä varallaolokorvaus;

c. muut mahdolliset erilliset lisät, joilla tarkoitetaan eriä, jotka vakiintuneesti on huomioitu laskettaessa toimihenkilön työehtosopimuksen 34 § 2 momentin mukaista ns. vuosilo- malisää.

6. Keskipäiväansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskentajakson aikana tehtyjen työpäivien kokonaismäärällä.

7. Keskituntiansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

8. Laskentajaksoittain laskettua keskipäivä- ja keskituntiansiota käytetään aikaisintaan las- kentajakson päättymistä seuraavasta toisesta palkanmaksupäivästä alkaen.

Yksinkertainen tuntipalkka

9. Keskipäiväansion ja keskituntiansion sijasta käytetään yksinkertaista tuntipalkkaa:

a. jos keskipäivä- tai keskituntiansio on taulukkotuntipalkkaa pienempi

b. uudella toimihenkilöllä tai toimihenkilöllä, jolla ei ole käytettävissä laskentajakson kes- kipäivä- tai keskituntiansiotietoja; tai

c. laskettaessa osan päivää kestävän poissaolon palkka.

10. Palkka tai korvaus lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan tai sovitun henkilökohtaisen tunti- palkan ja työsopimuksen mukaisen työajan mukaan.

27 § Palkanmaksu ‌

Palkanmaksukausi

1. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön palkka maksetaan säännöllisesti, viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä. Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukau- dessa: kuukauden 1. – 15. päivien palkka kalenterikuukauden viimeisenä päivänä ja 16. – 31. päivien palkka seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä.

2. Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamalle tilille. Palkanmaksun virhe korjataan viivytyk- settä. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

2 a. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan ensimmäisenä työsuhteen päättymistä seuraa- vana yleisenä palkanmaksupäivänä, jos työsuhteen päättyminen on ollut työnantajan tiedossa vähintään neljä päivää ennen palkanmaksupäivää, ja jos työntekijä ei erikseen ole pyytänyt palkan maksamista työsuhteen päättymispäivänä.

3. Työnantaja antaa toimihenkilölle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuksen, josta il- menee ainakin maksetun palkan suuruus.

28 § Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät ‌

1. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulospalkkiol- la, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus- ja kehitystavoittei- den saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan perustuu taloudelliseen tulok- seen, kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

2. Koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan toimihenkilölle kertakorvauksena. Palkkioita ei oteta erikseen huomioon laskettaessa toimihenkilön vuosilomapalkkaa ja –korvausta, ylityö- ja työ- aikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

3. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä.

V POISSAOLOT ‌

29 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheutta- malta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä	palkallisen jakson pituus
alle kuukauden	1 viikolta
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Jos toimihenkilö on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi ky- kenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan yhdenjaksoiselta työkyvyttömyys- ajalta palkkaa 6 kuukaudelta.

3. Saatuaan tiedon toimihenkilön palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä, työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti toimihenkilölle.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön sairausajan palkka ja sairauslomalisä

4. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan palkalliselta työkyvyttömyysajalta kiinteä kuukausipalkka.

5. Lisäksi kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan kultakin työkyvyttömyyspäivältä ns. sairauslomalisänä yksi kolmassadaskuudeskymmenesviidesosa (1/365) edellisenä lomanmää-

räytymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdyiltä työtunneilta maksettujen seuraavien työai- kakorvausten summasta: iltatyö-, yötyö ja aattopäivänlisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityö- korvaus ja varallaolokorvaus.

Tuntipalkkaisen toimihenkilön sairausajan palkka

6. Tuntipalkkaisen toimihenkilön sairausajan palkka maksetaan työkyvyttömyysaikaan sisäl- tyviltä työpäiviltä keskipäiväansion tai yksinkertaisen tuntipalkan mukaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti.

7. Jos toimihenkilö on työkyvyttömyyden takia poissa työstä osan työvuorosta, sairausajan palkka maksetaan hänen palkkauksensa haittatyökorvauksineen sellaisena kun se olisi mak- settu, jos hän olisi ollut työssä työvuoroluettelon mukaisesti.

Oikeus sairausajan palkkaan

8. Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö ei ole aiheuttanut työkyvyt- tömyyttä omalla törkeällä tuottamuksellaan, ja että hän ei ole tieten salannut sairautta työso- pimusta solmittaessa. Palkanmaksuajalta toimihenkilöllä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan palkkaa vastaavalta osalta.

9. Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyytensä ja sen arvioidus- ta päättymisajankohdasta. Työkyvyttömyys osoitetaan lääkärin antamalla todistuksella. Jos työnantaja hyväksyy, työkyvyttömyys voidaan osoittaa muun työterveyshuollon ammattihenki- lön todistuksella tai muulla selvityksellä. Työnantaja voi kussakin yksittäistapauksessa harkin- tansa mukaan olla vaatimatta 1-3 päivän pituisten työkyvyttömyysjaksojen ajalta lääkärintodis- tusta tai muuta selvitystä työkyvyttömyydestä. Jos työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön yrityksen työterveyslääkärin tarkastetta- vaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion.

10. Työkyvyttömyysjaksot ovat yhdenjaksoisia, jollei toimihenkilö ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät työkyvyttömyysjaksot ole joh- tuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 momentissa tarkoitetulta yhden päivän odotusajalta.

11. Xxxxxx toimihenkilön työkyvyttömyys alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan tämän pykälän mukaisesti. Jos toimihenkilön työkyvyttömyys alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, hänelle maksetaan sairausajalta palkkaa lo- mautukseen asti. Xxxxxxxxxxx alkaessa päättyy sairausajan palkan maksaminen. Samalla päättyy myös 1 ja 2 momenttien mukaisten ajanjaksojen laskeminen. Sairausajan palkkaa ale- taan maksaa uudelleen, jos toimihenkilö on työkyvytön vielä lomautuksen päätyttyä ja 1 tai 2 momentissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä.

12. Jos toimihenkilö on poissa työstä tartuntatautilain perusteella, palkka maksetaan tämän pykälän mukaisesti.

Osasairausvapaa ja osasairauspäiväraha

13. Jos työnantaja ja toimihenkilö sopivat toimihenkilön osasairausvapaasta, toimihenkilölle maksetaan palkka sekä työssäolon että osasairausvapaan ajalta. Edellytyksenä on, että toimi- henkilö samalla sitoutuu siihen, että sairausvakuutuslain osasairauspäiväraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia, että toimihenkilölle maksetaan palkka vain työssäolon ajalta, jolloin työnantajalla ei ole oikeutta osasairauspäivärahaan.

30 § Terveystarkastukset ‌

1. Toimihenkilön on ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapahtuvasta terveystarkas- tuksesta, lääkärintarkastuksesta tai muusta vastaanottokäynnistä. Jos etukäteinen ilmoittami- nen on mahdotonta, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

2. Toimihenkilön on esitettävä selvitys tässä pykälässä tarkoitetuista terveystarkastuksista, lääkärintarkastuksista tai muista vastaanottokäynneistä, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvitta- essa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta.

Työhön liittyvät lakisääteiset terveystarkastukset

3. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä työhön liittyviin lakisääteisiin tai työnantajan määrää- miin terveystarkastuksiin tai niihin liittyviin matkoihin käytetyltä ajalta.

4. Työajan ulkopuolella tapahtuvissa työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan mää- räämissä terveystarkastuksissa varsinaiseen tarkastukseen kulunut aika korvataan toimihenki- lölle yksinkertaisella tuntipalkalla.

5. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset 3 momentissa tarkoitettuihin tar- kastuksiin tai niihin liittyviin lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Jos tarkastukset tai tutkimukset tehdään muualla kuin toimihenkilön oman työpaikan työterveysasemalla, maksetaan toimihen- kilölle päivärahaa. Matkakustannukset ja päiväraha maksetaan työehtosopimuksen matkusta- mista koskevan liitteen määräysten mukaisesti.

Muut vastaanottokäynnit

6. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä äkillisen sairastumisen tai työtapaturman johdosta, jos hänen on välttämätöntä nopeasti päästä tarvittavaan ensiapuun tai hoitoon.

7. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä, edellyttäen että vastaanottoaikaa ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta:

a. muissa kuin 6 momentin tarkoittamissa sairastumistapauksissa;

b. toimihenkilön käydessä lääkärin määräämissä laboratorio- tai röntgentutkimuksissa; eikä

c. vastaanottokäynniltä aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi.

31 § Perhevapaat ‌

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Toimihenkilölle annetaan vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

2. Toimihenkilölle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaan alusta lukien palkkaa maksetaan ajalta, johon sisältyy kuusi arkipäivää. Palkan maksaminen edellyttää, että toimihenkilö on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

32 § Tilapäiset poissaolot Ansionmenetysten korvaus ‌

1. Tässä pykälässä tarkoitettu tilapäinen palkallinen poissaolo korvataan kuukausipalkkai- selle toimihenkilölle sovittua kuukausipalkkaa vähentämättä lukuun ottamatta 5, 6 ja 9 momenttien poissaoloja, joilta maksetaan korvauksena sairausajan palkan suuruista palk- kaa.

2. Tuntipalkkaisen toimihenkilön tilapäinen poissaolo korvataan maksamalla korvauksena sairausajan palkan suuruista palkkaa.

3. Toimihenkilö on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa tilapäistä pois- saoloa koskevan pyyntönsä perusteista. Poissaolon järjestämistä koskeva pyyntö on esitettä- vä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun toimihenkilöllä on riittävä tieto pyynnön perusteesta.

Merkkipäivät

4. Toimihenkilölle myönnetään hänen täyttäessään 50 tai 60 vuotta palkallinen vapaapäivä, jonka ajankohdan työnantaja ja toimihenkilö sopivat.

Tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi

5. Xxxxxxxxxxxxx alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti toi- mihenkilöllä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

6. Edellä 5 momentissa tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan enintään kolmelta ensimmäiseltä päivältä toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukai- sesti. Neljäs tilapäisen hoitovapaan päivä on palkaton.

7. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaadi- taan. Palkka maksetaan myös yksinhuoltajalle. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

8. Toimihenkilö, jonka lapsi sairastaa lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista annetussa kulloinkin voimassa olevassa valtioneuvoston asetukses- sa tarkoitettua vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 § 2 momentin 2) kohdassa tarkoitettuun lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaoloajalta ei makseta palkkaa.

Palkallinen vapautus työstä

9. Xxxxxx toimihenkilön tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollis- ta, toimihenkilölle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10-vuotiaan lapsen sai- rastumispäiväksi palkallinen vapautus työstä. Toimihenkilölle myönnetään vastaava vapautus työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä tai uurnanlaskupäivänä, perheenjäsenen kuole- mantapauksen johdosta, omaan avioliittoon vihkimispäivänä sekä oman parisuhteen virallis- tamispäivänä.

10. Läheisellä omaisella tarkoitetaan 9 momentissa toimihenkilön lapsia ja vanhempia, avio- tai avopuolisoa ja tämän lapsia ja vanhempia sekä toimihenkilön sisaruksia, isovanhempia ja lastenlapsia.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

11. Työnantaja maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluksen edellyttä- mään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle toimihenkilölle kutsuntapäivän korvaukse- na yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vastaavan määrän. Xxxxxx toimihenkilö on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

12. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle toimihenkilölle makse- taan korvauksena säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä ajalta, jonka hän hyväksyttä- vän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä.

13. Työnantaja korvaa toimihenkilölle reservin kertausharjoituksista aiheutuneen ansionmene- tyksen siltä osin kuin reserviläispalkka alittaa ansionmenetyksen määrän.

Luottamustoimet

14. Työnantaja korvaa työansion menetyksen toimihenkilölle, joka osallistuu työaikanaan jä- senenä kunnanvaltuuston tai –hallituksen kokoukseen tai lain mukaan asetetun vaalilautakun- nan tai vaalitoimikunnan työhön valtiollisissa vaaleissa taikka kunnallisvaaleissa. Ansionmene- tys korvataan siltä osin, kun julkisyhteisön maksama ansionmenetyksen korvaus ei kata toimi- henkilön ansiota luottamustoimessa tai vaalityössä menetetyltä työajalta. Erotus suoritetaan toimihenkilölle sen jälkeen, kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionme- netyksen korvauksesta.

Ammattiyhdistystoiminta

15. Toimihenkilölle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliitto- jen Keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin sekä Posti- ja logistiikka- alan unioni PAU ry:n liitto- tai edustajakokouksiin tai valtuuston, hallituksen tai vastaavan toi- mielimen kokouksiin.

Edustusurheilijat

16. Olympia-, MM-, ja EM- kilpailujen urheilujoukkueeseen virallisesti valitulle toimihenkilölle, jolle on myönnetty vapautus työstä kilpailuihin osallistumista varten, maksetaan tämän johdos- ta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus. Suomen Olympiakomi- tean nimeämiin olympiavalmennettaviin kuuluvalle toimihenkilölle, jolle on myönnetty vapau- tusta työstä edellä mainittuihin kilpailuihin valmistautumista varten, maksetaan tämän johdosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus.

VI VUOSILOMA ‌

33 § Vuosiloman ansainta ‌

1. Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä jäljempänä tässä työehtosopimuk- sessa sovitun mukaisesti.

2. Tässä luvussa kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä tarkoitetaan toimihenkilöä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta. Tuntipalkkaisella toimihenkilöllä tarkoitetaan muu- ta kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevää toimihenkilöä.

3. Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain mukaan 2 tai 2,5 päivää kultakin täydel- tä lomanmääräytymiskuukaudelta, ellei työehtosopimuksen 37 §:stä muuta johdu. Vuosiloma- lain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen toimihenkilön työsuhteen katsotaan jatkuneen yhden- jaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jak- sossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

Työssäolon veroinen aika

4. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön työssäolon veroisina pidetään vuosilomalain 7 §:n mu- kaisia päiviä sekä seuraavia päiviä, joina toimihenkilö on estynyt suorittamasta työtä:

a. työehtosopimuksen 22 §:ssä tarkoitettuja joustovapaapäiviä;

b. vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2) kohdan sijasta palkallisen työkyvyttömyysjakson päiviä. Toimihenkilöllä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mu- kaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyt- tömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät.

c. ammattiyhdistyskoulutusta ja yhteistä koulutusta koskevan sopimuksen mukaisia, työn- antajan taloudellisesti tukemia ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettyjä opinto- vapaapäiviä kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;

d. työehtosopimuksen 32 §:n 4, 5, 8, 9 ja 11-13 momenttien mukaisia poissaolopäiviä;

e. kuntoutuksen vuoksi myönnettyä palkatonta vapaata, xxxxx toimihenkilölle on myönnetty kuntoutusrahaa;

x. xxxxxxxxx, joiksi toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä työehtosopimusosapuolena olevan järjestön liittokokoukseen, valtuuston, hallituksen ja vastaavien toimielinten ko- koukseen osallistumista varten silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita; ja

g. työpäiviä, joiksi toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistumista varten.

5. Tuntipalkkaisen toimihenkilön työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilomalain 7 §:n mukaisia päiviä sekä 4 momentissa mainitusta luettelosta kohtia a, b, c, d, f ja g, edellyt- täen että työnantajalla on näiltä päiviltä palkanmaksuvelvollisuus. Toimihenkilöllä, jolla on oi- keus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät. Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat myös kohdan e mukaiset päivät.

34 § Vuosilomapalkka ‌

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosiloman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 25.

2. Vuosilomapalkan laskentatapa määräytyy vuosilomalain 14 § 1 momentista poiketen sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovelletaan vuosiloman alkaessa. Jos työntekijä katsoo vuosilomapalkan pienentyvän lain mukaiseen laskentatapaan verrattuna, noudatetaan työntekijän pyynnöstä näissä tapauksissa laissa säädettyä laskentasääntöä.

3. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin lomapäivää kohden yksi kolmassadasosa (1/300) lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai mak- settavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuo- tannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjes- telmän mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista.

4. Vuosilomalisä maksetaan lomarahan maksamisen yhteydessä. Vuosilomalisästä on annet- tava laskelma toimihenkilölle.

Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkka

5. Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkka määräytyy prosentu- aalisena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä työs- säoloajan palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.

6. Työssäoloajan palkkaan lisätään:

a. äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka;

b. sairausajan palkka; sekä

c. työnantajan maksama palkka työehtosopimuksen 33 §:n 5 momentissa luetelluilta työssäolon veroisilta päiviltä.

7. Lisäksi työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallinen palkka:

a. äitiys- ja isyysvapaata seuraavalta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta,

b. viiden viikon palkallisen sairausajan jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsot- tavien 90 kalenteripäivään sisältyvien työpäivien ajalta, sekä

c. kuntoutusrahaan oikeuttavalta kuntoutusajalta.

8. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken taulukkotuntipalkan ja poissa- oloa edeltävän keskituntiansion laskentajakson keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

9. Vuosilomapalkan suuruus on 9,4 % tai jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden 11,9 % edellä kerrotulla tavalla lasketusta vuosilomapalkan perusteena olevasta palkasta. Jos toimi- henkilön vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti on vuosilomapalkan suu- ruus 14,4 % tai jos toimihenkilön vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti ja toimihenkilöllä on täysi lomanmääräytymisvuosi, on vuosilomapalkan suuruus 17,4 %.

Vuosilomalain mukainen lomakorvaus

10. Edellä mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta, jos toimihenkilöllä ei ole oikeutta vuosilomaan ja jos toimihenkilölle sen johdosta maksetaan vuosilomalain 16 §:ssä säädettyä lomakorvausta työsuhteen aikana tai vuosilomalain 17 §:n 4 momentissa säädettyä lomakor- vausta työsuhteen päättyessä.

Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen

11. Vuosilomalain 15 §:stä poiketen lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan var- sinaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen jatkuessa lomakorvaus osa- aikatoimihenkilölle maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

35 § Vuosiloman antaminen ‌

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansai- tusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana xxxxxxx- den jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja toimi- henkilön kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai 37 §:stä muuta johdu.

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana

2. Jos toimihenkilö on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Toimihenkilöllä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että toimihenkilö joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Toimihenkilön on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma annetaan vuosilomalain 26 §:n mukaisesti.

3. Työnantaja ei saa ilman toimihenkilön suostumusta määrätä vuosilomaa toimihenkilön äiti- ys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos toimihenkilön vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1 momentissa tai vuosilomalain 20 tai 21 §:ssä tarkoitetulla taval- la, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

4. Jos toimihenkilö on erityisäitiys- tai vanhempainvapaalla vuosilomansa tai sen osan alka- essa, tai loman alkaessa tiedetään vapaan alkamisesta vuosiloman aikana, vuosiloma on toi- mihenkilön pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Vuosiloman siirtämisestä tässä tapauksessa noudatetaan vuosilomalain 26 §:n säännöksiä.

36 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan lomara- haa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lomapäivältä. Lo- maraha maksetaan kuitenkin enintään 36 päivältä.

2. Lomaraha maksetaan myös:

a. määräaikaiselle toimihenkilölle, lukuun ottamatta kausiapulaisia;

b. eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle siirtymisen yhteydessä;

c. asevelvolliselle toimihenkilön palattua töihin asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen;

d. muista kuin toimihenkilöstä johtuvista syistä irtisanotulle työsuhteen päättyessä; sekä

x. xxxxxxxxxx päättyessä kuoleman johdosta.

3. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päiväpalkas- ta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla toimihenkilön kesäkuun kuukausipalkka luvulla 25 ja lisää- mällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomalisä.

4. Tuntipalkkaisen toimihenkilön lomaraha on 50 % lomapalkasta.

5. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä kuukausipalkkaisille kesäkuun 30. päivänä ja niille, joiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä, kesäkuun 15. päivänä. Jos maksupäivä sattuu sun- nuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha maksetaan edellisenä arkipäivänä.

Xxxxxxxxx vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osittain joustovapaaksi.

VII TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN VELVOLLISUUKSISTA ‌

37 § Työvälineet ‌

Työnantaja antaa toimihenkilölle korvauksetta käyttöön työssä tarvittavat työvälineet.

38 § Henkilösuojaimet ja työvaatteet Henkilösuojaimet ‌

Henkilösuojaimilla tarkoitetaan välineitä ja varusteita, jotka on suunniteltu suojaamaan toimi- henkilöä tapaturman tai sairastumisen vaaralta. Henkilösuojaimilla ei tarkoiteta tavanomaisia työvaatteita.

Työnantajan tulee arvioida työssä esiintyvät tapaturman tai sairastumisen vaarat, joiden vält- tämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Työnantajan on arvioinnin perus- teella hankittava henkilönsuojaimet toimihenkilön käyttöön.

Työnantajan on annettava henkilönsuojaimista ja niiden käytöstä toimihenkilölle riittävästi ope- tusta ja ohjausta. Toimihenkilön on käytettävä työnantajan hänelle määräämiä henkilösuo- jaimia.

Työnantaja järjestää antamiensa henkilösuojaimien tarvittavan huollon. Toimihenkilön on omalta osaltaan huolehdittava henkilösuojainten kunnosta ja ilmoitettava tarvittaessa työnanta- jalle niiden huollon tarpeesta.

Henkilösuojaimet ovat työnantajan omaisuutta. Ne on käytön päätyttyä palautettava työnanta- jalle.

Työvaatteet

Jos työnantaja edellyttää määräämänsä mukaisten työvaatteiden käyttämistä, hänen tulee antaa tarpeelliseksi katsomansa määrä niitä toimihenkilön käytettäväksi. Toimihenkilön on käytettävä työnantajan antamia työvaatteita. Työnantaja järjestää antamiensa päällysvaattei- den huollon. Työnantajan antamat työvaatteet on käytön päätyttyä palautettava työnantajalle.

39 § Matkustaminen ‌

1. Toimihenkilön työhön liittyvästä matkustamisesta ja sen korvaamisesta määrätään työeh- tosopimuksen liitteessä 3.

40 § Henkilöstökoulutus ‌

1. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hankkii palve- luksessaan olevalle henkilöstölle työtehtävien pätevän hoidon edistämiseksi.

2. Koulutusaika luetaan työajaksi, jos koulutukseen osallistuminen on pakollista ja välttämä- töntä, jotta toimihenkilö voisi suoriutua työtehtävistään, ja jos koulutus tapahtuu lähinnä työ- paikalla tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilassa työlle ominaisissa olosuhteissa työvuoro- luetteloon ennalta merkittynä työaikana.

3. Jos työnantaja osoittaa toimihenkilön muuhun kuin 2 momentin mukaiseen henkilöstökou- lutukseen, korvataan tuntipalkkaiselle toimihenkilölle aiheutuva säännöllisen työajan ansion- menetys sekä koulutus- että matka-ajalta työehtosopimuksen 26 §:n mukaisen keskituntiansi- on mukaan laskettuna. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan kiinteä kuukausipalkka koulutus- ja matka-ajalta. Lisäksi korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannuk- set. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Tässä momentissa mainittuun koulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

4. Se, onko koulutustilaisuus tämän pykälän 2 tai 3 momentin mukainen, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

41 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työn- tekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

42 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja pidättää toimihenkilön palkasta, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuu- tuksen, palkanmaksukausittain Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenmaksun, joka maksetaan liiton nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuh- teen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

43 § Työntutkimukset ‌

1. Työtehtävien muutoksilla pyritään työn tehokkuuden lisäämiseen niin, että työn sisältö ja työmenetelmät kehittyvät työn mielekkyyttä lisäävällä tavalla. Työn rationalisoinnilla pyritään myös työntekijöiden ansiotason parantamiseen.

2. Muutokset toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työpaikalla järjestettävistä työmenetelmien muutoksista ja työntutkimuksista neuvotellaan luottamusmiesten ja työsuoje- luvaltuutettujen kanssa. Edellä mainituille on varattava riittävä mahdollisuus perehtyä työntut-

kimusten perusteisiin ja tuloksiin sekä niiden perusteella toimeenpantujen uudistusten vaiku- tuksiin etenkin palkkausjärjestelyissä ja työolosuhteissa. Toimihenkilölle on ilmoitettava hä- neen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta.

44 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö Soveltamisala ‌

1. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto- tai työntekosopimukseen tai muuhun sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä itsenäisesti. Tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa kutsutaan yleensä alihan- kinnaksi tai aliurakoinniksi. Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu työvoiman vuokrauk- seen, jolloin vuokratyövoimaa tarjoavien vuokrausyritysten toimittamat vuokratoimihenkilöt tekevät työtä käyttäjäyrityksessä tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Tehdystä sopimuksesta ilmoittaminen ja luottamusmiehen lausunnonanto-oikeus

2. Työnantajan tulee ilmoittaa alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdystä sopimuksesta luotta- musmiehelle ennen työn käynnistämistä. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja noudatettava työ- ehtosopimus.

3. Jos luottamusmies edellä sanotun ilmoituksen saatuaan viimeistään ilmoitusta seuran- neena toisena työpäivänä sitä vaatii, on hänellä oikeus viikon kuluessa antaa lausuntonsa ul- kopuolisen työvoiman käytöstä ja sen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä haittatekijöistä. Edellä tarkoitettua käsittelyä luottamusmies ei kuitenkaan voi vaatia, jos ulkopuolisella työvoi- malla on tarkoitus teettää työtä, jota kyseisen yksikön henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen kiireellinen työ taikka suunnit- telu-, asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yksikön omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista, tai jos työ vaatii erityiskalustoa.

4. Jos yksikön tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, estävät edellä sanotun menettelyn, työnantaja voi tehdä asiassa päätöksen ilman sitä edeltävää ilmoitusmenettelyä. Asia tulee käsitellä viivy- tyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Samalla työnantajan on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.

5. Ulkopuolista työvoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan informaatiologistiikka-alan työehtosopi- musta niihin työntekijöihinsä, jotka työskentelevät informaatiologistiikka-alan työehtosopimuk- sen soveltamisalan piirissä, jos yritys ei lain mukaan ole velvollinen noudattamaan muuta näissä tehtävissä yleisesti sovellettavaa työehtosopimusta. Xxxxxxxxxxxx tai vuokrausyrityksen on myös sitouduttava noudattamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan mukaan lukien työehtoso- pimuksen noudattaminen.

6. Suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitetaan asianomaiselle luottamusmie- helle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Luottamusmiehelle annetaan ennen ulkopuolisel- la työvoimalla teetettävän työn alkamista selvitys työvoiman määrästä, työtehtävistä ja työs- kentelyn kestosta sekä työehdoista.

7. Jos alihankintaan siirtymisen vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, yrityk- sen on pyrittävä sijoittamaan toimihenkilöt muihin tehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollista, yhteis- toimintamenettelyssä sovitaan vähentämisuhan alla olevien työntekijöiden työllistymistä tuke- vista toimenpiteistä. Jos toimenpiteistä ei pystytä sopimaan ja työvoimaa joudutaan vähentä- mään, irtisanottavien työntekijöitten työsopimusten irtisanomisaikaa pidennetään 20 %.

8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvonta- ja tiedoksisaantioikeudet sekä vel- vollisuudet ovat laissa säädetyin rajoituksin samat ulkopuolisen työvoiman käytössä kuin omil- la työntekijöillä teetettävässä työssä.

Paikallinen sopiminen

9. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä voidaan edellä mainitun lisäksi sopia paikallisesti yritys- kohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti.

45 § Sairaanhoito ‌

Työehtosopimuksen määräysten sijasta työnantajan lakisääteisen työterveyshuol- lon lisäksi järjestämän sairaanhoidon taso määritellään kulloinkin voimassa ole- vissa Itella-konsernin antamissa ohjeissa. Ohjeiden mukainen sairaanhoito järjes- tetään 31.12.1993 valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön tasoisena ja ehdoin.

Työpaikkaterveydenhuoltoa koskevien asioiden käsittelyä varten on sopija- osapuolten välinen työpaikkaterveydenhuollon kehittämisen neuvottelukunta.

Työntekijällä on oikeus Itella-konsernin sairaanhoidon ohjeiden mukaiseen sai- raanhoitoon palkallisen sairausvapaan ajalta. Lisäksi työntekijä, jolla 15.1.2000 on tai olisi ollut oikeus ohjeiden mukaiseen sairaanhoidon tasoon, säilyttää oikeu- den käyttää ohjeen mukaisia sairaanhoidon palveluita vuoden ajan sairastumis- päivästä lukien.

VIII YHTEISTOIMINTA ‌

46 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Muista, kuin tämän työehtosopimuksen osioissa IV Palkkaus ja VI Vuosilomat sovituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin. Paikallisen sopimisen sopijaosapuolina ovat työnantaja ja pääluottamusmies. Tällä määräyksellä ei muuteta työehtosopimuksessa sovittuja työnantajan ja toimihenkilön välisiä sopimisoikeuksia. Luottamusmiehelle toimitetaan kaikki paikalliseen sopimukseen liittyvät tiedot. Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan tai joita koskemaan paikallinen sopimus on tehty.

2. Paikallisen sopimisen sopijaosapuolina voivat olla myös työnantaja ja toimihenkilö siten kuin siitä on erikseen sovittu.

3. Paikallisella yrityskohtaisella sopimuksella tarkoitetaan yritystä kokonaisuudessaan koske- vaa sopimusta, jonka osapuolina ovat työnantaja ja työntekijöitä laajimmin edustava pääluot- tamusmies tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry. Työehtosopimuksen osapuolella on oi- keus ottaa tässä tarkoitettu asia liittojen välillä ratkaistavaksi.

4. Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa. Sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Paikallinen sopimus solmitaan kirjallisena ja toimitetaan tiedoksi työehtosopimuksen allekirjoittajaliitoille. Liitoilla on oikeus irtisanoa paikallinen sopimus kuu- kauden kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet tiedon sopimuksesta.

5. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työ- ehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uu- den työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu paikallinen so-

pimus irtisanoa. Paikallisen sopimuksen voimassaolon lakattua sovelletaan voimassa olevaa työehtosopimusta.

46 a § Paikallinen sopiminen työajan pituudesta ‌

1. Vuosityöaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien 24 tunnilla paikallisesti työnantajan ja pääluot- tamusmiehen välillä sovittavalla tavalla siten, että vuosittainen ansiotaso ei muutu. Osa- aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työ- ajan pituuteen. Työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan pidennystä määriteltäessä.

2. Jos vuosityöajan pidentämisestä ei ole sovittu paikallisesti, työaikaa pidennetään työnanta- jan päättämällä tavalla jäljempänä 3 ja 4 momentissa sovitulla tavalla.

3. Työehtosopimuksen 5 § 1 momentista poiketen kokoaikaisen työntekijän työaika on vähin- tään 7 tuntia 30 minuuttia ja enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Vuosittai- nen työaika voi pidentyä enintään 24 tuntia.

4. Vuosittaisesta työajan pidennyksestä käytetään kuusi tuntia henkilöstön tai työyhteisön ke- hittämiseen.

47 § Luottamusmiehet ‌

1. Luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoi- tamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulu- tukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan allekirjoittaneiden sopijaosapuolten välil- lä tehtyä luottamusmiessopimusta (liite 2).

48 § Työsuojelun edustajat ‌

1. Työsuojeluvaltuutetun ja työntekijöiden muiden työsuojelun edustajien asemasta ja oi- keuksista on voimassa mitä niistä on erikseen sovittu.

Työsuojeluvaltuutetun asema

Työsuojeluvaltuutetun ja –asiamiehen asemasta sovitaan työehtosopimusta täy- dentäen seuraavaa.

1 § Soveltamisala

Työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitetun työsuojeluvaltuutetun, vara- valtuutetun, työsuojeluasiamiehen sekä työsuojelun erityisvaltuutetun asema ja oikeudet järjestetään työehtosopimuksen määräyksistä poiketen ja niitä täyden- täen tämän sopimuksen mukaisesti.

2 § Vapautus työtehtävistä

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelun erityisvaltuutetun vapautus työtehtävistään määräytyy työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Varavaltuutetulla on oikeus saada vapautusta työtehtäviensä hoitamisesta sel- laiseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista var- ten. Muilta osin varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaessaan soveltuvin osin samat oikeudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

Työsuojeluasiamiehelle voidaan antaa tilapäistä vapautusta työtehtävistään työnan- tajan kanssa sopien sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät sitä vaativat.

3 § Työsuojelupalkkio ja ansionmenetyksen korvaaminen

Työsuojelupalkkiota ei makseta työsuojelutehtäviä tai yhdistettyä työsuojelu- ja luottamusmiestehtäviä päätoimisesti hoitaville.

Osittain varsinaisista työtehtävistään vapautetun työsuojeluvaltuutetun, varaval- tuutetun ja työsuojeluasiamiehen työaikanaan työsuojelun yhteistoimintatehtäviin käyttämä aika luetaan hänelle työajaksi. Jos edellä mainitut vapaa-aikanaan suo- rittavat esimiehensä kanssa sovittuja työsuojelun yhteistoimintatehtäviä, luetaan myös tämä aika heille työajaksi.

Mikäli työsuojeluvaltuutettu hänen tehtäviensä laajuuteen nähden kokonaan va- pautetaan varsinaisista työtehtävistään, sovitaan tai todetaan hänelle valtuutetun tehtävistä suoritettava palkkaus kussakin tapauksessa erikseen.

4 § Asema ja oikeudet

Työsuojeluasiamiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa irtisanoa.

49 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen ‌

1. Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpai- kalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovi- tussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksis- tä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

2. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruo- kalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

3. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henki- löstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonanto- jen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustau- lulla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

50 § Järjestön toimitsijat ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön tai alajärjestön toimitsijoilla on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen yksikön johdolle. Toimitsijoiden nimet on kirjallisesti ilmoitettava tätä työehtosopimusta soveltavalle työnantajalle.

2. Toimitsijoilla on oikeus saada yksikön johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työ- ehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

51 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viivytyksettä sel- vittämään ensi sijassa asiasta päättäneen esimiehen ja paikallisen luottamusmiehen välillä käy- tävillä neuvotteluilla. Neuvottelut on aloitettava kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Jos asiaa ei saada paikallisesti ratkaistua, se voidaan saattaa selvitettäväksi alueellisesti tai sitä vastaavassa organisaatiossa asianomaisen työnantajan edustajan ja organisaation pääluottamusmiehen välillä. Asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka asianomainen työnantajan edustaja ja pääluottamusmies allekirjoittavat. Pöytäkirjassa mainitaan lyhyesti erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.

3. Jos asiaa ei saada ratkaistua alueella, tai jos yrityksessä ei ole vastaavaa organisaatiota, se voidaan saattaa selvitettäväksi työnantajan ja työntekijöitä laajimmin edustavan pääluotta- musmiehen tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä.

4. Edellä 3. momentissa tarkoitetun tai suoraan 2. momentissa tarkoitetun neuvottelun jäl- keen asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken selvitettäväksi. Neuvottelut jommankumman työehtosopimusosapuo- len esityksestä on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

5. Edellä tarkoitettua neuvottelujärjestystä noudattaen voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla suoritettu irtisanominen johtu- nut tosiasiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perus- teet irtisanoa toimihenkilö työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa mainituilla perusteilla sellai- sessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella.

6. Jos asiaa ei saada työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa ratkaistua, se voi- daan kahden (2) kuukauden kuluessa saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työsopimuk- sen irtisanomista koskevassa asiassa kanne työtuomioistuimessa on nostettava kahden vuo- den kuluessa siitä, kun työsopimuksen irtisanominen on työsopimuslain 9 luvun 4 §:ssä sää- detyllä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

7. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtosopimuksen osapuolten yhteisestä sopi- muksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesmenettelystä.

8. Työnantaja, joka on työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa määriteltyjen toimihenkilöstä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksa- maan toimihenkilölle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määrätään työsopimuslain 12 luvun 2 ja 3 §:n mukaisesti. Työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa ei voida tuomita irtisanomista koskevien työehtosopimuksen määräysten rikko- misesta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä määrätyn korvauksen lisäksi.

52 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista ‌

Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai toimihenkilöliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikai- semmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

IX MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

53 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2018 – 31.1.2020. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viik- koa ennen sopimuskauden päättymistä.

54 § Työrauha ‌

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoi- menpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuk- seen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuk- sen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yh- distykset ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työrauha- velvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muulla- kaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

55 § Allekirjoitusmerkinnät ‌

1. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa allekirjoittaneiden sopija- osapuolten kesken tehtyä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa.

2. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta yksi kummallekin sopijaosapuo- lelle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

PALKKALIITE 1 ‌

1 § Palkkausta ja palkkajärjestelmää koskevat määräykset

1. Vaativuusryhmässä 8 asiantuntijan palkka voidaan sopia myös yksilökohtaisesti työsopi- muksella.

2. Erilaisia palkkiopalkkoja voidaan käyttää sopimalla hinnoittelusta etukäteen työnantajan ja asiantuntijan välillä. Tällöin asiantuntijalle maksettava vähimmäispalkka tulee olla vähintään asianomaisen vaativuusryhmän taulukkopalkan suuruinen. Luottamusmiehelle annetaan selvi- tys tarjottavista palkkiopalkkajärjestelmistä. Tämän lisäksi luottamusmiehelle selvitetään eri ryhmiin sovellettavat palkkioperusteet.

3. Palkkausperusteet

1. Kuukausipalkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta taulukkopalkasta ja roolitasosta.

2. Asiantuntijan tehtävien vaativuutta arvioidaan palkkavaakajärjestelmän tai muun vas- taavan arviointijärjestelmän avulla. Tämän mukaisesti asiantuntijan tehtäväkokonaisuudel- le määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuusryhmiin ja kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä. Vaativuuden arviointia varten perustetaan yrityksessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja henkilöiden edusta- jista.

3. Asiantuntijoiden roolitasoa tehtävässä tarkastellaan henkilön ja hänen lähiesimiehen- sä välisessä tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Vaativuustasossa arvioidaan henkilön työ- suoritusta, osaamista ja kompetensseja arviointijärjestelmän kriteerien pohjalta.

Palkkaryhmät ja niiden roolitasot muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pistey- tykset palkkavaakajärjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

Pisterajat:

Avustava asiantuntija

001 120 - 138

002 139 - 160

003 161 - 186

Asiantuntija

004 187 - 216

005 217 - 251

006 252 - 291

Kehittävä asiantuntija

007 292 - 338

008 339 - 392

4. Taulukkopalkka määräytyy henkilön roolin ja tehtävän vaativuustason perusteella seu- raavasti:

Taulukkopalkat 1.4.2018 lukien
PL: 11								PL: 12
Kuukausipalkka								Tuntipalkka
PR	Taso 1			PR	Taso 2			PR	Taso 1			PR	Taso 2
Avustava asiantuntija								Avustava asiantuntija
1A	2 072	-	2 277	1C	2 278	-	2 391	1A	12,95	-	14,23	1C	14,24	-	14,94
2A	2 274	-	2 499	2C	2 500	-	2 625	2A	14,21	-	15,62	2C	15,63	-	16,41
3A	2 520	-	2 770	3C	2 771	-	2 909	3A	15,75	-	17,31	3C	17,32	-	18,18
Asiantuntija								Asiantuntija
4A	2 743	-	3 015	4C	3 016	-	3 165	4A	17,14	-	18,84	4C	18,85	-	19,78
5A	3 011	-	3 310	5C	3 311	-	3 476	5A	18,82	-	20,69	5C	20,69	-	21,73
6A	3 307	-	3 636	6C	3 637	-	3 818	6A	20,67	-	22,73	6C	22,73	-	23,86
Kehittävä asiantuntija								Kehittävä asiantuntija
7A	3 633	-	3 993	7C	3 994	-	4 194	7A	22,71	-	24,96	7C	24,96	-	26,21
8A	3 993	-	4 391	8C	4 392	-	4 610	8A	24,96	-	27,44	8C	27,45	-	28,81
9A	-	-	-	9C	-	-	-	9A	-	-	-	9C	-	-	-
10A	-	-	-	10C	-	-	-	10A	-	-	-	10C	-	-	-
11A	-	-	-	11C	-	-	-	11A	-	-	-	11C	-	-	-
12A	-	-	-	12C	-	-	-	12A	-	-	-	12C	-	-	-

Taulukkopalkat 1.4.2019 lukien
PL: 11								PL: 12
Kuukausipalkka								Tuntipalkka
PR	Taso 1			PR	Taso 2			PR	Taso 1			PR	Taso 2
Avustava asiantuntija								Avustava asiantuntija
1A	2 091	-	2 297	1C	2 299	-	2 413	1A	13,07	-	14,36	1C	14,37	-	15,08
2A	2 294	-	2 521	2C	2 523	-	2 649	2A	14,34	-	15,76	2C	15,77	-	16,56
3A	2 543	-	2 795	3C	2 796	-	2 935	3A	15,89	-	17,47	3C	17,48	-	18,34
Asiantuntija								Asiantuntija
4A	2 768	-	3 042	4C	3 043	-	3 193	4A	17,30	-	19,01	4C	19,02	-	19,96
5A	3 038	-	3 340	5C	3 341	-	3 507	5A	18,99	-	20,88	5C	20,88	-	21,92
6A	3 337	-	3 669	6C	3 670	-	3 852	6A	20,86	-	22,93	6C	22,94	-	24,08
Kehittävä asiantuntija								Kehittävä asiantuntija
7A	3 666	-	4 029	7C	4 030	-	4 232	7A	22,91	-	25,18	7C	25,19	-	26,45
8A	4 029	-	4 431	8C	4 432	-	4 651	8A	25,18	-	27,69	8C	27,70	-	29,07
9A	-	-	-	9C	-	-	-	9A	-	-	-	9C	-	-	-
10A	-	-	-	10C	-	-	-	10A	-	-	-	10C	-	-	-
11A	-	-	-	11C	-	-	-	11A	-	-	-	11C	-	-	-
12A	-	-	-	12C	-	-	-	12A	-	-	-	12C	-	-	-

5. Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtävien vaativuusryhmä. Henkilön palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtä- vien muuttamispäivästä lukien. Asiantuntijalle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista taulukkopalkkaa, siitä lähtien kun asiantuntija aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti alempaan vaativuusryh- mään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutoksen osalta irtisanomisaikaa, ellei muusta sovita. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

6. Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle toimihenkilölle voidaan maksaa enintään koeajalta palkkaa, joka on vähintään 90 % asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta taulukkopalkasta.

4. Yritysmyynti

Yritysmyyntitehtävissä maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää seu- raavan taulukon mukaista vähimmäispalkkaa.

Tehtävien vaativuutta arvioidaan Palkkavaaka-järjestelmän avulla. Tämän mukaisesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuusryh- miin. Palkkaryhmät muodostuvat vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkkavaaka- järjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000	000-000
000	000-000
000	000-000

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.11.2017 lukien:
PR	PL: Y1		PL: Y2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	2 461,97	2 533,97	15,38	15,83
002	2 778,97	2 860,97	17,37	17,88
003	3 211,97	3 306,97	20,07	20,67

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS- taulukon palkkaa.

5. Opiskelijat, nuoret, kesä- yms. sijaiset ja oppisopimusoppilaat

1. Harjoittelijoihin, nuoriin alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin sekä enintään neljän kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen otettuihin kesä- yms. sijaisiin ei sovelleta työehtosopimusta vähimmäispalkkojen osalta. Muuten työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisessa oppilaitoksessa, teknillisessä- tai muussa opistossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai teknisessä korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta silloin, kun se tapahtuu työsuhteessa. Työehtosopimuk- sen 3 §:n 6 kohdasta poiketen, edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien osa-aikaisten työntekijöi- den kanssa voidaan sopia työhön kutsuttavien työsopimus.

Oppisopimusoppilaat, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta, ovat työehtosopimuksen alaisia siten, että peruskoulutuksessa ensimmäisen vuoden aikana asianomaista vähimmäispalkkaa sovel- letaan 40 %:lla alennettuna, peruskoulutuksen toisen vuoden aikana 25 %:lla alennettuna ja peruskoulutuksen loppuvuosien aikana 15 %:lla alennettuna. Lisäkoulutuksen ja erikoistumi- sen aikana sovelletaan ennen tätä koulutusta sovellettua henkilökohtaista palkkaa.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä ja takaisinottovelvollisuutta koskevat määräykset eivät koske tapauksia, joissa kyse on tutkintoon liittyvästä pakollisesta työharjoittelusta. Edellytyk- senä on, että työnantaja ja luottamusmies yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta mui- den työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin.

3. Tutustu työelämään – ”tienaa” – kesäharjoitteluohjelman tai sitä vastaavan kesäharjoitte- lu-ohjelman puitteissa voidaan peruskoululaisen tai lukiolaisen edellä mainitun ohjelman mu- kainen kahden viikon tai kymmenen työpäivän pituinen työsuhde sijoittaa ajalle 1.6. – 31.8. Edellä mainitusta työsuhteesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 280 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääritys- perusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin työsuhteisiin, jotka perustuvat edellä mainittuun ohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä.

AVUSTAVA ASIANTUNTIJA ROOLI

Avustaa johtoa ja asiantuntijoita etsimällä ja järjestämällä tietoa toimeksiantajille. Tuottaa tie- toa sekä toteuttaa toimeksiantoja muiden ohjauksessa. Tehtävät ovat tyypillisesti luonteeltaan hallinnollisia esim. laatia raportteja sekä muistiinpanoja että välittää tietoa sidosryhmille. Työ muodostuu sisällöltään määritellyn toimeksiannon suorittamisesta ohjeita ja rutiineja noudat- tamalla.

VAATIVUUSTASOT

Avustava asiantuntija	Työ muodostuu sisällöltään määriteltyjen toimeksiantojen suorittamisesta oh- jeita ja rutiineja noudattamalla esim. assistentin tehtävät. Tehtävät ovat usein kontrolloituja, mutta antavat myös mahdollisuuden toimia oma-aloitteisesti. Työssä kohdattavat ongelmat ovat pääsääntöisesti toistuvia. Ongelmien rat- kaiseminen edellyttää tiedon hankkimista eri kanavista. Tehtävä edellyttää usein osaamista käytössä olevista teknisistä ratkaisuista. Tehtävään perehty- minen vie uudelta henkilöltä tyypillisesti aikaa alle yhden vuoden. Tehtävän haltijalta edellytetään kykyä itsenäiseen työhön, mutta myös ryhmä/tiimityöhön. Esimerkkejä nimikkeestä: assistentti, IT –asiantuntija
	Taso 1
	- Toimii toimenkuvan mukaisessa tehtävässä - Roolissa edellytetään vuorovaikutustaitoja - Toimii oma-aloitteisesti tavoitteiden saavuttamiseksi - Kykenee työskentelemään muuttuvissa tilanteissa tai erilaisten ihmisten tai ryhmien kanssa - Tuntee työssään tarvittavat Itellan prosessit ja toimintamallit ja osaa käyt- tää niitä työssään
	Taso 2
	- Kokemuksen ja koulutuksen kautta syntynyttä osaamista, joka käytetään perusroolia vaativammassa tai useassa sitä sivuavassa tehtävässä - Aktiivista muiden ohjaamista ja opastamista - Osaa useamman kuin yhden järjestelmäkehityksen osa-alueen kuten tie- don keräämisen, dokumentoinnin sekä testauksen - Työ voi liittyä kriittisten sovellusten testaukseen tai järjestelmäkokonai- suuden suorituskyvyn mittaamiseen - Sovitut tulokset ylittävää aikaansaavuutta ja hyvä työn laatua - Vahvuutta työtehtävien priorisoinnissa

ASIANTUNTIJA

GENEERINEN ROOLI

Tehtävänhaltija toimii omalla asiantuntija-alallaan soveltaen ja kehittäen jo olemassa olevia toimintamalleja ja konsepteja yhdistäen niistä tilannekohtaisesti parhaan ratkaisun. Esimiehen valvonta kohdistuu työprosessin ajoittaiseen seurantaan ja aikaansaannoksiin. Tehtävän ta- voitteet ovat selkeät ja ennalta määritetyt. Rooli usein konsultoiva, annetaan ohjeita ja neuvoja käytännön ongelmien ratkaisuun.

PROSESSIROOLI

Asiantuntija	Tehtävänhaltija toimii asiantuntijana omalla vastuualueellaan, tyypillisiä työteh- täviä ovat mm. vaatimusmäärittely, järjestelmien analysointi, testaus ja ohjelmointi. Tehtäväs- sä edellytetään laaja-alaista tietämystä perusjärjestelmistä sekä Itellan liike- toiminnan tuntemusta. Tehtävässä edellytetään ammatillista koulutusta tai usean vuoden käytännön työkokemusta ICT-tehtävistä. Työssä edellytetään kykyä itsenäiseen työskentelyyn, mutta myös ryhmä-/tiimityöhön sekä näihin liittyen Itellan työkulttuurin ymmärtämistä. Esimerkkejä nimikkeestä: järjestelmäasiantuntija, IT support engineer, System Specialist, ohjelmoija Viitetoimenkuvat
	Taso 1
	- Kyky toimia toimenkuvan mukaisissa tehtävissä - Roolissa edellytetään kykyä argumentoida, neuvotella ja vaikuttaa sidos- ryhmiin haluttujen lopputulosten aikaansaamiseksi. - Perusroolissa edellytetään kykyä ylläpitää omaa osaamistaan sekä kykyä soveltaa oppimaansa työssään - Tehtävässä edellytetään liiketoiminnan osaamista ja tämän osaamisen yhdistämistä ICT-prosessien ylläpitämiseen ja/tai osallistuminen kehittä- miseen.
	Taso 2
	- Kokemuksen ja koulutuksen kautta syntynyttä erityisosaamista, jota käyte- tään perusroolia vaativammassa tehtävissä tai sitä sivuavassa tehtävässä - Laajemmassa roolissa edellytetään kykyä kehittää prosesseja ja/tai järjes- telmiä - Laajempaan roolin kuuluu merkittävästi alihankkijayhteistyö- tä/toimittajahallintaa, mikä edellyttää tehtävänhaltijalta erinomaisia vuoro- vaikutustaitoja - Sovitut tulokset ylittävää aikaansaavuutta ja hyvä työn laatu

KEHITTÄVÄ ASIANTUNTIJA

GENEERINEN ROOLI

Luo omalla asiantuntija-alallaan uusia toimintamalleja ja konsepteja sidosryhmätarpeiden poh- jalta perustuen kokemukseen ja tietämykseen, jota sovelletaan uudella tavalla. Tehtävässä kohdattavien ongelmien ratkaisu edellyttää innovatiivisuutta sekä liiketoiminnan ymmärrystä. Soveltaa erityisosaamistaan vaativien toimeksiantojen toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavut- tamiseksi. hakee erityisosaamisalueeltaan organisaatioon soveltuvat ratkaisut ja tuo syvällisen asiantuntemuksensa organisaation käyttöön.

Nimikkeet ICT -palveluissa: projektipäällikkö, järjestelmäarkkitehti, ratkaisukonsultti, kehitys- päällikkö

PROSESSIROOLI

Kehittävä asiantuntija	Teknologia-alueensa syväosaaja, kehittää ja räätälöi sovelluksia/järjestelmiä sidosryhmätarpeiden pohjalta. Laatii vaativia suunnitelmia ja selvityksiä toi- minnan tueksi sekä vie suunnitelmat käytäntöön. Työssä vaaditaan sekä teo- reettista että soveltavaa tietämystä. Vaihtelevat ja uudet tilanteet vaativat on- gelmien ratkaisua analyyttisen, tulkinnallisen ja innovatiivisen ajattelun avulla. Viitetoimenkuvat:
	Taso 1
	- Kyky toimia toimenkuvan mukaisissa tehtävissä - Osaa laajentaa omaa osaamistaan seuraamalla alansa kehitystä ja kyke- nee soveltamaan oppimaansa työssä - Hallitsee projektityöskentelyn ja/tai –johtamisen menetelmät - Tukee tehokkaasti organisaatiota asioiden käytäntöön viemisessä - Tulosten saavuttaminen ja työnlaatu vastaavat tehtävälle asetettuja tavoit- teita ja tehtävän luonnetta
	Taso 2
	- Roolissa kokemuksen ja koulutuksen kautta syntynyttä perusroolia syvälli- sempää erityisosaamista, joka palvelee oman osa-alueen ulkopuolisia ta- voitteita ja jolle on suuri kysyntä erilaisissa erityistilanteissa - Vetää hankkeita, joka sisältää useampia projekteja - Tunnistaa ja hyödyntää uusia kehitystrendejä organisaation tuloksellisuut- ta edistävällä tavalla - Perusroolia laajempi kehittämisote, johon liittyy säännöllisesti koko orga- nisaation toimintaa hyödyntäviä kehittämisideoita. - Usein tehtävissä sovitut tavoitteet ylittävää tuloksellisuutta, joka yhdistyy työn korkeaan laatuun

PALKKALIITE 3 ‌

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla palkka- ja taloushal- linnontehtäviin.

2 § Palkkausperusteet

1. Kuukausipalkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta taulukkopalkasta ja roolita- sosta.

Palkkaliitteeseen kuuluvien tehtävien vaativuus on arvioitu palkkavaakajärjestelmällä, jonka perusteella tehtäville on määräytynyt vaativuusryhmät. Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät on ryhmitelty vaativuusryhmiin ja kullakin vaativuusryhmällä on oma palk- karyhmänsä. Mahdollisten uusien tehtävien vaativuuden arviointia varten perustetaan yrityk- sessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja henkilöiden edustajista.

Asiantuntijan roolitasoa tehtävässä tarkastellaan henkilön ja hänen lähiesimiehensä välisessä tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Roolitasossa arvioidaan henkilön työsuoritusta, osaamista ja kompetensseja arviointijärjestelmän kriteerien pohjalta. Roolitason arviointi suoritetaan asian- tuntijan siirtyessä pysyvästi palkkaryhmästä toiseen tai uuden henkilön osalta 4 kuukauden kuluessa tehtävänmuutoksesta tai työsuhteen alkamisesta.

Tehtävät ja niiden roolitasot muodostuvat seuraavasti: Avustavat asiantuntijat PR 001

palkka-assistentti ja xxxxxxxx-assistentti pisterajat: 140-170

Asiantuntijat PR 002

laskenta-asiantuntija ja palkanlaskenta-asiantuntija pisterajat 200-230

Asiantuntijat PR 003

pisterajat 231-250

Taulukkopalkka määräytyy tehtävän vaativuustason ja henkilön roolitason perusteella seuraa- vasti:

Taulukkopalkat 1.4.2018 lukien
PL: 31								PL: 32
Kuukausipalkka								Tuntipalkka
PR	Taso 1			PR	Taso 2			PR	Taso 1			PR	Taso 2
Avustava asiantuntija								Avustava asiantuntija
101	1 873	-	1 981	102	1 982	-	2 248	101	11,71	-	12,38	102	12,39	-	14,05
Asiantuntija								Asiantuntija
201	2 086	-	2 356	202	2 357	-	2 637	201	13,04	-	14,73	202	14,73	-	16,48
Asiantuntija								Asiantuntija
301	2 452	-	2 716	302	2 717	-	2 929	301	15,33	-	16,98	302	16,98	-	18,31

Taulukkopalkat 1.4.2019 lukien
PL: 31								PL: 32
Kuukausipalkka								Tuntipalkka
PR	Taso 1			PR	Taso 2			PR	Taso 1			PR	Taso 2
Avustava asiantuntija								Avustava asiantuntija
101	1 890	-	1 999	102	2 000	-	2 268	101	11,81	-	12,49	102	12,50	-	14,18
Asiantuntija								Asiantuntija
201	2 105	-	2 377	202	2 378	-	2 661	201	13,16	-	14,86	202	14,86	-	16,63
Asiantuntija								Asiantuntija
301	2 474	-	2 740	302	2 741	-	2 955	301	15,46	-	17,13	302	17,13	-	18,47

2. Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtävien vaativuusryhmä. Asiantuntijan palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muut- tamispäivästä lukien. Asiantuntijalle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista taulukkopalk- kaa, siitä lähtien kun toimihenkilö aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Kun asiantunti- jan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti alempaan vaativuusryhmään, noudatetaan palkka- ryhmän ja palkkauksen muutoksen osalta irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

3. Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle toimihenkilölle voidaan maksaa enintään koeajalta palkkaa, joka on vähintään 90 % asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta taulukkopalkas- ta.

4. Opiskelijat, nuoret, kesä- yms. sijaiset ja oppisopimusoppilaat

Harjoittelijoihin, nuoriin alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin sekä enintään neljän kuukauden mää- räaikaiseen työsuhteeseen otettuihin kesä- yms. sijaisiin ei sovelleta työehtosopimusta vä- himmäispalkkojen osalta. Muuten työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisessa oppilaitoksessa tai muussa opistossa, ammattikorkeakoulussa tai korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lukukau- sien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta silloin, kun se tapahtuu työsuhteessa. Työehtosopimuksen 3 §:n 4 kohdasta poiketen, edellä mainit- tuihin ryhmiin kuuluvien osa-aikaisten työntekijöiden kanssa voidaan sopia työhön kutsuttavien työsopimus. Tarvittaessa työhön kutsuttavien työsopimus voidaan tehdä myös muun tämän palkkaliitteen mukaisissa tehtävissä työskentelevän osa-aikaisen toimihenkilön kanssa toimi- henkilön sitä pyytäessä.

Avustava asiantuntija ROOLI

Avustaa asiantuntijoita toteuttamalla asiakkaiden toimeksiantoja asiantuntijoiden ja esimiehen ohjauksessa tai tekee itsenäisesti annettuja työtehtäviä, jotka ovat ennalta määriteltyjen me- nettelytapojen mukaisia. Työ muodostuu sisällöltään määritellyn toimeksiannon suorittamises- ta ohjeita noudattamalla.

Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat: palkka-assistentti ja laskenta-assistentti

Avustava asiantuntija	Työ muodostuu sisällöltään määriteltyjen toimeksiantojen suorittamisesta ohjeita noudattamalla tehtävät. Tehtävät ovat usein kontrolloituja, mutta antavat myös mahdollisuuden toimia oma-aloitteisesti. Työssä kohdattavat ongelmat ovat pää- sääntöisesti toistuvia. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää tiedon hankkimista eri kanavista. Tehtävän haltijalta edellytetään kykyä itsenäiseen työhön, mutta myös ryhmä/tiimityöhön. Tyypillisiä työtehtäviä ovat määriteltyjen menettelytapojen mukainen tiliöinti, tiliöintien tekninen tarkastaminen, tositteiden järjestely ja mak- su- sekä tositeliikenteen käsittely, palkkatapahtumien tallentaminen ja tekninen tarkastaminen, kirjanpidon ja tilinpäätösten valmisteleminen.
	Taso 1
	- Toimii toimenkuvan mukaisessa tehtävässä - Roolissa edellytetään tehtävänkuvauksen mukaisia hyviä vuorovaikutus- taitoja - Kyky toimia oma-aloitteisesti tavoitteiden saavuttamiseksi - Kykenee työskentelemään muuttuvissa tilanteissa erilaisten asiakkaiden kanssa - Tehtävänkuvauksen edellyttämät hyvät vuorovaikutustaidot työyhteisössä, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
	Taso 2
	- Kokemuksen ja koulutuksen kautta syntynyttä osaamista, joka käytetään perusroolia vaativammassa tai useassa sitä sivuavassa tehtävässä - Aktiivista muiden ohjaamista ja opastamista - Sovitut tulokset ylittävää aikaansaavuutta ja hyvä työn laatua - Vahvuutta työtehtävien priorisoinnissa - Erinomainen asiakkaan tarpeita huomioiva toimintapa haasteellisissa asiakas- ja sidosryhmätilanteissa -

ASIANTUNTIJA GENEERINEN ROOLI

Tehtävänhaltija toimii omalla asiantuntija-alallaan soveltaen ja kehittäen olemassa olevia toi- mintamalleja. Esimiehen valvonta kohdistuu työprosessin ajoittaiseen seurantaan ja aikaan- saannoksiin. Tehtävän tavoitteet ovat selkeät ja ennalta määritetyt. Rooli usein konsultoiva, annetaan ohjeita ja neuvoja käytännön ongelmien ratkaisuun.

Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat: laskenta-asiantuntija ja palkanlaskenta-asiantuntija

PROSESSIROOLI

Asiantuntija	Tehtävänhaltija toimii asiantuntijana omalla vastuualueellaan. Tehtävään sisältyy pääsääntöisesti vaativien tilinpäätösten itsenäistä laadintaa, asiakkaan neuvon- taa verotukseen ja yritystalouteen liittyvissä asioissa, työehtosopimusten tulkin- taa ja työsuhdeasioiden neuvontaa. Työssä edellytetään kykyä itsenäiseen työs- kentelyyn, mutta myös ryhmä-/tiimityöhön sekä näihin liittyen asiakasyrityksen hyvää tuntemista.
	Taso 1
	- Kyky toimia toimenkuvan mukaisissa tehtävissä - Perusroolissa edellytetään kykyä ylläpitää omaa osaamistaan sekä kykyä soveltaa oppimaansa työssään - Kykenee työskentelemään muuttuvissa tilanteissa erilaisten asiakkaiden kanssa - Tehtävänkuvauksen edellyttämät hyvät vuorovaikutustaidot työyhteisössä, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
	Taso 2
	- Kokemuksen ja koulutuksen kautta syntynyttä erityisosaamista, jota käyte- tään perusroolia vaativammassa tehtävissä tai sitä sivuavassa tehtävässä . - Sovittujen tavoitteiden ylittävää aikaansaavuutta ja hyvää työn laatua - Vahvuutta työtehtävien priorisoinnissa - Erinomainen asiakkaan tarpeita huomioiva toimintapa kaikissa asiakas- ja sidosryhmätilanteissa -

LIITE 1 : SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEISESTÄ KOULUTUKSESTA ‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutus on Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenkunnalleen järjes- tämää koulutusta, jota työnantaja tukee taloudellisesti, siten kuin jäljempänä on sovittu.

Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät liitot tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelle- taan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen.

2 § Työnantajan taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Työnantajan taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta ovat tämän liitteen 4 §:n mu- kaisesti hyväksytyssä opetusohjelmassa sovitut kurssit.

1. Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeutettuja osallis- tumaan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut luottamusmiehet ja näiden varamiehet, am- mattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja sekä työsuojelusopimuksessa tarkoitetut luotta- mushenkilöt.

Mainitut koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen työnantajan taloudellisesti tuke- maan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteistoimintateh- tävänsä hoitamisen kannalta.

2. Työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kor- vauksena kurssirahan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pitemmän kurssin osalta on 1.4.2018 lukien 60,48 euroa ja 1.4.2019 lukien 61,46 euroa opetusohjelman mukaista kurssi- päivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurssirahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan enintään kuukauden ajalta koulutustilai- suutta kohden.

3. Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn vapaan ajal- ta työnantaja korvaa toimihenkilölle ansionmenetyksen enintään yhden kuukauden ajalta kou- lutustilaisuutta kohti.

Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalkkai- selle toimihenkilölle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansi- on mukaan laskettuna.

4. Henkilön on haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Hakemus on tehtävä vähintään kolme viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos tilaisuus kestää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen, jos tilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.

Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yrityk- sen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta kou- lutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Mikäli työnantaja käyttää edellä tarkoitettua siirto-oikeuttaan, tulee pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle viimeistään 10 päivää ennen koulutustilaisuuden alkua ilmoittaa kir- jallisesti syy, jonka takia vapaan myöntäminen ei ole mahdollista.

3 § Opintovapaa

Toimihenkilö voi osallistua palkattomaan ammattiyhdistyskoulutukseen opintovapaalain sään- nösten mukaisesti.

Henkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa 2 §:n mukaiseen taloudellises- ti tuettuun ammattiyhdistyskoulutukseen ilman, että se vähentää opintovapaalain mukaista opintovapaa-aikaa.

4 § Opetusohjelmien hyväksyminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tulee toimittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle esityksensä ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelmaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen kalenterivuoden alkua.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelma hyväksytään kalenteri- vuosittain. Tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä tai muuttaa kalenterivuoden aikana.

Luottamusmiehelle tarkoitettuja peruskursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteistoi- minnan kurssi, työehtojen peruskurssi, työoikeuden kurssi ja luottamusmieskurssi. Työsuoje- luhenkilöstölle tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi työsuojeluyhteistoiminnan kurssi, työsuo- jelun peruskurssi, työsuojelun jatkokurssi ja työehtojen peruskurssi. Puheenjohtajille tarkoitet- tuja kursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurs- si, puheenjohtaja- ja sihteerikurssi ja luottamusmieskurssi.

Edellä mainittujen kurssien lisäksi voidaan järjestää täydentäviä kursseja siten kuin opetusoh- jelmassa tarkemmin sovitaan.

5 § Yhteinen koulutus

Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa toimihenkilölle ansion- menetyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansionmenetys korva- taan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansion mukaan laskettu- na. Koulutusajalta ei makseta lisä - eikä ylityökorvausta eikä muitakaan työaikakorvauksia. Matka-ajan palkkaa ei makseta työajan ulkopuolella matkustamiseen kuluneelta ajalta. Koulu- tuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset korvataan toimihenkilölle. Suoranaisiin kustan- nuksiin kuuluvat matkakustannukset korvataan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevien säännösten mukaan.

Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan liittojen kesken tai yrityksessä taikka esi- miehen ja toimihenkilön kesken yhteistoimintalain 5 luvun 27 §:n mukaisesti.

LIITE 2 : LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Työehtosopimuksen 47 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen kor- vaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan tätä luottamusmiessopimusta.

2 § Luottamusmiehen käsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä ja näiden vara- miestä.

Jäljempänä luottamusmiehellä tarkoitetaan myös pääluottamusmiestä, jos sovitusta asi- asta ei erikseen ole pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä.

Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen varamieheen noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä vain silloin, kun hän hoitaa työehtosopimuksessa sovitun ilmoituksen perus- teella luottamusmiestehtäviä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Oikeudesta valita pääluottamusmies ja luottamusmies

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenillä on oikeus valita pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä.

Työntekijöillä on oikeus valita työpaikkaa varten luottamusmies. Jos työpaikkaan on valit- tu vain yksi luottamusmies, hän on tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Työntekijöillä on oikeus edellä sanotun lisäksi valita luottamusmiehiä siten, että näiden toimialueet kattavat kaikki työnantajan työyksiköt. Luottamusmiehen toimialueesta sovi- taan paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmie- hen välillä.

Työnantajan koon, organisaatiorakenteen tai toimialueen sitä edellyttäessä voidaan työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä sopia edellä mainitun lisäk- si alue- tai ammattikuntakohtaisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen valitsemi- sesta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle voidaan valita varamies.

Luottamusmiehen toimialueesta sovittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toimi- alue on tarkoituksenmukainen ja sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mu- kaisten asioitten käsittelyä. Samoin on kiinnitettävä huomiota työntekijöiden ja työpistei- den lukumäärään, alueen laajuuteen ja tuotannon luonteeseen sekä luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edustamiinsa henkilöihin.

Luottamusmiehen vaali

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorit- taa vaali tai huolehtia postitse toimitettavan vaalin täytäntöönpanosta. Vaaliajoista ja vaa- lipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toi- mittamista.

Luottamusmiehen tulee olla edustamansa työpaikan toimihenkilö ja perehtynyt asian- omaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin. Hän ei saa olla valitsijoidensa työsuhteiden eh- doista tai työpaikan työoloista päättävä esimies.

Luottamusmiehestä ilmoittaminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehestä ja tä- män varamiehestä työnantajalle. Luottamusmiehestä ja tämän varamiehestä on ammat- tiosaston tai pääluottamusmiehen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamus- miehen ja luottamusmiehen varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pää- luottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen asema

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osit- tain tai kokonaan vapautusta työnteosta.

Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaiko- ja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luot- tamusmiestehtävän takia.

Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos pääluottamusmieheksi asetetun henkilön varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon yrityksen taikka pääluottamusmiehen toimialueeksi sovitun työpiirin tai työpisteen olosuhteet ja pääluot- tamusmiehen ammattitaito, mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään muuta työ- tä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5 § Luottamusmiehen työsuhdeturva Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, paitsi jos yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 lu- vun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muu- ta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Pääluottamusmiehen asema liikkeen luovutuksessa

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä on oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Pääluottamusmiehen varamiehen asema

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muu- toinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, jollei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtu- neen muusta seikasta.

Menettelymääräykset

Luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan kirjallisesti. Irtisanomisaika on työehtosopi- muksessa sovitun mukainen, ellei työsopimuksesta muuta johdu. Ilmoituksesta tulee il- metä irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle. Luottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus va- linnasta ilmoittaneelle ammattiosastolle tai pääluottamusmiehelle.

Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan noudateta eikä edellä tarkoitettuja ilmoituksia tarvitse an- taa, milloin työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen, taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Ehdokassuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen. Eh- dokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pää- luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

Jälkisuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöän kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnan- tajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimus- lain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytyk- set työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa työehtosopimuksen allekirjoitta- nutta järjestöä tai sen rekisteröityä alayhdistystä taikka ammattiosastoa työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta järjestötahon tai toimihenkilön välillä.

7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön palkasta tai työsuhteeseen liitty- vien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Pyydetyt tiedot on toimitettava luottamusmie- helle viimeistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esittämisestä, ellei luottamus- miehen kanssa toisin sovita.

Paikallista sopimusta koskevat tiedot on annettava viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies (tai pääluottamusmies) on tietoja kirjallisesti pyy- tänyt. Jos tietoja ei toimiteta viimeistään neljän viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies (tai pääluottamusmies) on niitä kirjallisesti pyytänyt, asia siirtyy työehtosopimuksen 51 § 1-3 momenttien erimielisyyksien ratkaisemista koskevasta neuvottelujärjestyksestä poi- keten suoraan ratkaistavaksi työehtosopimusosapuolten välillä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot oman toimialueensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä toimihenkilöin ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta voidaan sopia erikseen tarkemmin.

Pääluottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot omalla toimi- alueellaan tai työpaikassaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikal- la tai toimialueella olevasta työvoimasta.

8 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle järjestetään säännöllisesti toistuvaa tai tilapäistä vapautusta työstään.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävien hoitamiseen tarvittavaa ajankäyttöä on huomiota kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin:

• työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään sekä alueen laajuuteen että tuotannon luonteeseen,

• noudatetaanko työpaikalla aika- vai suorituspalkkausjärjestelmää,

• missä määrin käytössä oleva palkkausjärjestelmä edellyttää jatkuvaa neuvottele- mista,

• käytössä olevien suorituspalkkausjärjestelmien luonteeseen,

• missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä ja jatkuvasti vaihtuvia,

• pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edus- tamiinsa henkilöihin,

• tehtävien ja edustettavien työntekijöiden työsopimusten monimuotoisuuteen, sekä

• paikallisen sopimisen käytön laajuuteen (pääluottamusmiehet).

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määrä- ajoiksi työstään, hänen tulee hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Pääluotta- musmiehelle työnjohdon tulee kuitenkin antaa kiireellisten asioiden hoitamista varten ja luottamusmiehelle niiden lyhytaikaista hoitamista varten vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on ilmoittanut poissaolosta, luottamustehtävää hoitaa hänen sijaisensa. Jos poissaolo on lyhyt, sijainen toimii tehtävässä vain tarvitta- essa.

Säännöllisesti toistuva vapautus

Pääluottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 49	4
2.	50 - 99	8
3.	100-249	16
4.	250-399	24
5.	400-549	32
6.	yli 550	40

Luottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/kk
1.	30-49	3
2.	50-99	12
3.	100-299	32
4.	yli 300	40

Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä voidaan ajankäytöstä sopia toisinkin kiinnittäen huomiota edellä tässä pykälässä mainittuihin perusteisiin.

Vapautuksen määrää laskettaessa sama henkilö tai henkilöryhmä voidaan laskea vain yhden pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen hyväksi.

Työstä vapautuksen perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset vapautuksen määrässä toteutetaan seu- raavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumäärässä ta- pahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuu- kauden alusta.

Xxxxxxxxxx vapautus

Muulle kuin säännöllisesti vapautetulle pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle työn- antaja myöntää tarvittaessa tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivimpana aikana.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja luottamusmiespalkkio Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa luottamusmiehelle sen ansion, jonka luottamusmies menettää työai- kana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn vapautuk- sen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta korvausperusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän luottamusmiehen ilta- tai yötyölisään tai yöko- rotukseen oikeuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtäväksi mää- räämän luottamusmiestehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, luottamusmie- helle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä tai yökorotus peruun- tunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään luottamusmiestehtä- vään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityö- korvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Luottamusmiespalkkio

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle toimi- valle maksetaan lisäksi luottamusmiespalkkiota.

Pääluottamusmiehelle maksettavasta luottamusmiespalkkiosta sovitaan työantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.4.2018 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	51
2.	50-99	73
3.	100-299	89
4.	vähintään 300	106

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.4.2019 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	52
2.	50-99	74
3.	100-299	90
4.	vähintään 300	108

Luottamusmiespalkkioiden perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tar- vittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset palkkiossa toteutetaan seuraa- van kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuukauden alusta.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella luottamusmiehen ja oman työn ohella toi- mivan pääluottamusmiehen sijaisena toimivalle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa luottamusmiespalkkiosta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkkiota ei sijaisuus- ajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkattoman poissaolon ajalta hänelle ei makseta luottamusmiespalkkiota.

Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mu- kaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta li- säkorvauksesta.

Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä matkus- taa luottamusmiestehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannusten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

11 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pä- tevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamisesta on sovittu koulutussopimuksessa.

Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö toimihenkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

12 § Luottamusmiesten toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, paikan, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toi- mistovälineet. Lisäksi on luottamusmiehelle järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksi- kön henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työnantaja järjestää tarvittaessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, paikan, jos- sa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Kokonaan työstä vapautetulle pääluottamusmiehelle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia vies- tintä- ja toimistovälineitä.

13 § Neuvottelujärjestys

Erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

14 § Toisin sopiminen

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä, toimialueista, ajankäytöstä ja palk- kioista voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavasti työnantajan ja Posti- ja logistiikka- alan unioni PAU ry:n kesken.

15 § Sopimuksen voimassaolo

Jos työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa, tämän sopimuksen luottamusmiehiä koskevia määräyksiä kuitenkin noudatetaan, kunnes uudesta työehtosopimuksesta on sovittu.

LIITE 3: MATKUSTAMINEN ‌

1 §

Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Työmatka on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei siihen kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustan- nuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

2 §

Työmatka alkaa toimihenkilön varsinaiselta työpaikalta tai suoraan asunnolta ja päättyy toimi- henkilön varsinaiselle työpaikalle tai suoraan asunnolle.

3 §

Työnantaja korvaa kaikki ylimääräiset ja tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matka- lippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva oman auton käyttö sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustan- nusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4 §

Toimihenkilön omalla tai hallitsemallaan autolla tekemästä matkasta suoritetaan matkustamis- kustannusten korvauksena kilometrikorvausta Verohallinnon kulloinkin voimassa olevan pää- töksen mukaisesti. Vuonna 2018 kilometrikorvaus on 42 senttiä kilometriltä.

5 §

Kun työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä työpaikasta tai asunnosta, sekä lisäksi yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta, maksetaan päivä- rahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

- kokopäiväraha: matka on kestänyt yli 10 tuntia,

- osapäiväraha: matka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osa- päivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

Päiväraha on määrältään se, jonka Verohallinto vuosittain vahvistaa verovapaaksi. Vuonna 2018 kokopäivärahan määrä on 42 euroa ja osapäivärahan määrä on 19 euroa.

6 §

Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoi- tetaan kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osa- päivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

7 §

Yöpymiskustannusten korvaustavat ovat:

- hotellimajoitus:

hotellimajoituksen enimmäismäärät matkavuorokautta kohden ovat vuonna 2018 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa enintään 141 euroa ja muissa kunnissa enintään

100 euroa

- yöpymisraha

jos toimihenkilö ei esitä majoituslaskua, työnantaja suorittaa vuonna 2018 12 euron yöpymisrahan yöltä,

- makuu- tai hyttipaikka:

yöltä (kello 21.00 – 7.00) ei makseta yöpymisrahaa.

8 §

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta toimihenkilö matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa sään- nöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna toimihenkilön työvuoroluettelon edellyttämänä vapaa- päivänä kotimaassa suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka hänen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään 7 tunnilta 30 minuutilta tai 7 tunnilta 39 minuutilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Jos toimihenkilö suorittaa työnantajan määräyksestä muuna kuin edellä mainittuna päivänä työtehtävien edellyttämän matkan, johon käytettävä aika palkallisen työajan ulkopuolella on vähintään 4 tuntia, hänelle maksetaan matka-ajan korvauksena 1.4.2018 lukien 26,90 euroa ja 1.4.2019 lukien 27,33 euroa. Matka-ajan korvaus voidaan sopia työnantajan ja toimihenkilön välillä erillisenä kiinteänä kertakorvauksena.

Xxxxxxx toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

9 §

Ulkomaan päivärahan määräytymisperusteet ovat kulloinkin voimassa olevan Verohallinnon päätöksen mukaiset. Päivärahan ja hotellikorvausten enimmäismäärät määräytyvät kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha kotimaan matko- jen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

10 §

Jos työ työnantajan toimeksiannosta tehdään vähintään 2 kilometrin etäisyydellä toimihenkilön toimipaikasta eikä toimihenkilöllä ole työn vuoksi mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, hänelle maksetaan siitä aiheutuvien kustannusten korvauk- sena ateriakorvausta, jonka suuruus vuonna 2018 on 10,50 euroa. Ateriakorvausta ei makseta samanaikaisesti päivärahan kanssa.

Jos toimihenkilö edellä tarkoitetuissa oloissa joutuu työskentelemään vähintään kolme tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten korvauksena edelli- sen lisäksi toinen ateriakorvaus, jonka suuruus vuonna 2018 on 10,50 euroa.

LIITE 4 : MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN ‌

1 §

Jos toimihenkilö joutuu kotimaassa muuttamaan asuntoaan toiselle paikkakunnalle työnanta- jan yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleenjärjestelyn johdosta, työnantaja korvaa hänen muuttokustannuksensa.

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

1) toimihenkilön ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta työeh- tosopimuksen työmatkakorvausten mukaisesti,

2) tavanomaiset koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kulje- tukseen välittömästi liittyvät kustannukset, ja

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista.

Toimihenkilölle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnan- tajan harkinnan mukaan.

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuksista.

Jos muuttavia henkilöitä on yksi, muuttorahaa maksetaan 1514 euroa, jos henkilöitä on kaksi, 1850 euroa, ja kolme tai enemmän, 2186 euroa.

Jos yrityksen tai sen osan siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suorite- taan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, sitä on käy- tettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 §

Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

7 §

Toimihenkilölle, joka yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleenjärjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, annetaan kyseisenä muuttopäivänä palkaton va- pautus työstä.

LIITE 5 : SOVELTAMISELTAAN RAJATUT TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET TYÖAIKA ‌

1 § Säännöllisen työajan pituus

1. Niiden toimihenkilöiden, joiden työaika 1.11.2014 on ollut 7 tuntia 39 minuuttia vuorokau- dessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, työssä noudatetaan sanottua työaikaa, jollei toimi- henkilön kanssa sovita hänen siirtymisestään työehtosopimuksen 5 § mukaiseen työaikaan.

Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen

2. Jos toimihenkilön työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, yksinkertainen tuntipalkka las- ketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 163.

2 § Työajan lyhentäminen

1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen toimihenkilön, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä toimihenki- lön joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen toimihenkilön lisätyön tuntimäärästä 2,25 prosenttia. Lyhennyk- sen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana toi- mihenkilön työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos toimihenkilön vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päi- vää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosi- loma ylittää 36 päivää.

2. Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen vuosityöajan lyhennykseen oikeuttavan kalenteri- vuoden päättymistä, vuosityöajan lyhennys annetaan toimihenkilölle joustovapaan sijas- ta lyhennystä vastaavana vapaana työsuhteen kestäessä. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kanssa. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajan- kohdan. Jos lyhennystä ei voida toteuttaa vapaana, se korvataan toimihenkilölle rahapalkkana yksinkertaisella tuntipalkalla.

3 § Joustovapaa

1. Xxxxxxxxxxxxxx siirretään vuosityöajan lyhennys tämän liitteen 2 § 1 momentin mukaisesti.

2. Toimihenkilöllä voi olla joustovapaakertymää tämän liitteen 2 § 1 momentin vuosityöajan lyhennyksen perusteella kulloinkin enintään 40 tuntia. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enin määrä on edellä mainittua suurempi. Xxxxxxxxxxxx myöntämisen edellytyksenä on tällöin, että toimihenkilön kanssa sovitaan va- paan pitämisen ajankohdasta kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma.

3. Vuosityöajan lyhennyksen perusteella kertynyt joustovapaa on annettava ja vapaana pidet- tävä kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava

30.3. mennessä. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on täl- löin, jos se on mahdollista, sijoitettava toimihenkilön vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitä- misen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.

4. Vuosityöajan lyhennyksen perusteella kertyneestä joustovapaasta enintään kuuden tunnin pituinen aika voidaan käyttää työkykyä ylläpitävään ja kehittävään toimintaan vapaan kertymä- vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana yritys-, yksikkö- tai työyksikkötasoisesti. Työnantajan on ilmoitettava toiminnan suunniteltu aika ja sisältö pääluottamusmiehelle vuosityöajan lyhen- nyksen kertymävuoden päättymistä seuraavan kesäkuun aikana.

5. Jos toimihenkilö on oikeutettu tämän liitteen 2 § 1 momentin mukaiseen vuosityöajan lyhen- nykseen, korotetaan hänen iltatyön, yötyön ja ylityön perusteella joustovapaaksi vaihtamaansa tuntimäärää vapaata annettaessa 2,25%:lla.

VUOSILOMA

4 § Erityisiä vuosilomamääräyksiä

Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tämän jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitoksesta muodos- tetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja lomarahaan noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä seuraavassa esitetyin poikkeuksin:

Vuosiloman ansainta

1. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä on ennen loman alkamista vuosilo- maan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta.

2. Työntekijä, joka täyttää 1 momentin mukaiset edellytykset ja jolla on täysi lo- manmääräytymisvuosi, saa lisäksi yhdeksän arkipäivää vuosilomaa (36+9=45 vuosilomapäivää).

3. Jos työntekijä saavuttaa 15 vuoden palvelusajan vasta pidettyään osan vuosi- lomasta mutta kuitenkin lomavuoden aikana viimeistään 30.11, työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta aikaisemmin pitämästään vuosilomasta huolimatta. Työntekijä ei kui- tenkaan saa 9 päivän lisälomaa. Pitämättä jäänyttä loman pidennystä (0,5 päivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta) tai sen osaa ei voida siirtää seuraavaan lomavuoteen eikä työntekijällä ole oikeutta saada siitä korvausta.

4. Jos työntekijä saavuttaa ennen työsuhteen päättymistä edellä tarkoitetun pi- dempään lomaan oikeuttavan 15 vuoden palvelusajan, hän saa työsuhteen päät- tyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakor- vausta kuten tässä pykälässä on sovittu. Lomakorvaus maksetaan enintään 36 päivältä.

5. Ammattijärjestön palveluksessa olevalle työntekijälle, joka on 31.12.1993 pal- kattomalla vapaalla virka- tai työsuhteisesta tehtävästään ja joka palaa yrityksen palvelukseen, otetaan vuosiloman pituutta laskettaessa huomioon aika, jonka asianomainen on päätoimisena ollut sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen palveluk- sessa, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu valtion tai yrityksen palveluksessa olevien henkilöiden etujen valvominen.

Vuosiloman antaminen

6. Tämän pykälän mukaiselle työntekijälle se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 30 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakau- den jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana. Mikäli työn- tekijällä on 45 päivän lomaoikeus, annetaan talvilomana 36 päivää ylittävä osuus, eli 9 päivää. Talviloman antamisesta voidaan sopia toisin työntekijän kanssa.

Lomaraha

7. Työntekijällä, joka saavuttaa ennen lomavuoden loppua 15 vuoden palvelus- ajan perusteella oikeuden pitempään lomaan, on oikeus lomarahaan myös tältä osin. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 36 päivältä.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

INFORMAATIOLOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS Aika 16.3.2018

Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n edustajat

Allekirjoittaneet informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen osapuolet ovat tänään 16.3.2018 allekirjoittaneet seuraavat muutokset työehtosopimukseen:

1 Sopimuskausi

Työehtosopimus on voimassa 1.2.2018-31.1.2020.

2 Palkankorotus

2. 1. Vuosi 2018

Palkkoja korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 1,1 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Lisäksi palkkojen korotukseen käytetään 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,5 prosenttia ja jonka kohdentamises- ta sovitaan paikallisesti 2.3. kohdassa sovitulla tavalla.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan palkkaliitteittäin yrityksen tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden ja työntekijöiden maaliskuun 2018 kuukausipalkoista.

2. 2. Vuosi 2019

Palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 0,9 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Lisäksi palkkojen korotukseen käytetään 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,7 prosenttia ja jonka kohdentamises- ta sovitaan paikallisesti 2.3. kohdassa kuvatulla tavalla.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan palkkaliitteittäin yrityksen tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden ja työntekijöiden maaliskuun 2019 kuukausipalkoista.

2.3. Palkankorotuksen toteuttamistapa

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta ja oikeu- denmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisen korotuksen jakamisessa. Kohdentaessaan paikallista erää työnantaja pyrkii ottamaan huomioon muun muassa seuraa- via tekijöitä:

• työtaito (työtulos, monitaitoisuus, alan kokonaistuntemus, kehityskyky, erityisosaami- nen)

• vastuullisuus (työn taloudellisuus, viestintä ja vuorovaikutus)

• yhteistyötaito (ihmissuhdetaidot, joustavuus ja aloitteellisuus)

• aktiivisuus (omatoimisuus, aloitteellisuus)

• asiakassuuntautuneisuus (sisäinen ja ulkoinen asiakkuus)

Yrityskohtaisen erän jaosta sovitaan paikallisesti työnantajan ja toimihenkilöitä sekä työnteki- jöitä laajimmin edustavan pääluottamusmiehen kanssa.

Ensimmäisen sopimusvuoden osalta paikallinen sopimus tehdään maaliskuun loppuun 2018 mennessä. Ellei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, yritys- kohtainen erä maksetaan 2.3. kohdan viimeisen kappaleen mukaisesti työnantajan päättämäl- lä tavalla 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Toisen sopimusvuoden osalta paikallinen sopimus tehdään helmikuun 2019 loppuun mennes- sä, ellei toisin sovita. Ellei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, yrityskohtainen erä maksetaan 2.3. kohdan viimeisen kappaleen mukaisesti työnantajan päät- tämällä tavalla 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja pääluottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen talous- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavissa olevasta kehittymisestä.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää yrityksen tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Ratkaisun tulee tukea yrityksen palkkapoliittisia tavoitteista, palkkauksen kan- nustavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tuottavuuden kehittymistä. Toimihenkilöiden ja työn- tekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajan- kohta ja suuruus. Paikallisesti ei voida sopia, että palkkoja ei koroteta lainkaan.

Paikallinen sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti.

Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen yrityskohtaisten erien jaosta, erät jaetaan jokaiselle toimihenkilölle ja työntekijälle työnantajan päättämällä tavalla. Työnantaja toimittaa selvityksen palkankorotuksista pääluottamusmiehelle vuoden 2018 osalta 30.6.2018 ja vuoden 2019 osal- ta 30.6.2019 mennessä.

2.4. Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2018 lukien 1,1 prosentilla ja 1.4.2019 lukien 0,9 prosentilla.

2.5. Euromääräiset lisät

Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmies- ja työsuojelupalkkioita korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jäl- keen alkavana palkanmaksukauden alusta lukien 1,6 prosentilla.

Työaikakorvausten tarkistukset tehdään lähinnä 1.4.2018 jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta.

Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmies- ja työsuojelupalkkioita korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jäl- keen alkavana palkanmaksukauden alusta lukien 1,6 prosentilla.

Työaikakorvausten tarkistukset tehdään lähinnä 1.4.2019 jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta.

3 Rakenteelliset muutokset Työehtosopimusmuutokset

Muutetaan työehtosopimuksen 1 §:n 1. kappale kuulumaan seuraavasti:

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten toimi- henkilöihin OpusCapita Group-konsernissa sekä Posti -konsernin ICT-tehtävissä ja niihin rin- nastettavissa tehtävissä sekä palkanlaskennan tehtävissä.

Muutetaan 21 § 1-4 momentit kuulumaan seuraavasti:

21 § Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen

1. Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tuntipalkka

lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.

Työtuntien pyöristäminen

Työaikakorvausten laskentakausi

3. Työaikakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset lasketaan ajanjaksolta, joka alkaa kalente- rikuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 11. päivänä.

Työaikakorvausten maksaminen

Poistetaan 25 § 3 momentti:

25 § Palkat ja palkkaperusteet

3. Jos toimihenkilö, jonka tehtäviin perehdyttäminen ei normaalisti kuulu, työnjohdon määräyk- sestä perehdyttää oman työnsä ohella toista henkilöä työtehtäviin, hänelle maksetaan 20 %:lla korotettua palkkaa perehdyttämiseen käytetyltä työtunneilta. Oikeudesta perehdyttämislisään sovitaan tarkemmin paikallisesti yrityskohtaisesti.

(Tämä pykälä jäänyt virheellisesti pois 9.2.2018 neuvottelutuloksesta) Muutetaan 27 § 1 ja 2 momentit kuulumaan seuraavasti:

27 § Palkanmaksu

Palkanmaksukausi

2. Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamalle tilille. Palkanmaksun virhe korjataan viivytyk- settä. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

Muutetaan 36 § 5. momentti kuulumaan seuraavasti:

36 § Lomaraha

5. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä kuukausipalkkaisille kesäkuun 30. päivänä ja niille, joi- den palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä, kesäkuun 15. päivänä. Jos maksupäivä sat- tuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha maksetaan edellisenä arkipäivänä.

4 Työryhmäkirjaukset

Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä kehittää palkkaliitteen 1 ja 3 palkkausperusteita siten, että roolitasoista luovuttaisiin ja ne korvattaisiin vähimmäispalkka- mallilla. Työryhmän työn lopputuloksena saatavia palkkausperusteita kokeillaan pilottina ajalla 1.2.2018-31.1.2020, jonka jälkeen osapuolet päättävät uuden palkkausmallin mahdollisesta jatkosta.

5 Muut asiat Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausten euromääriä tarkistetaan vuosina 2018, 2019 ja 2020 Verohal- linnon niitä koskevan päätöksen mukaisesti.

6 Sopimuksen sitovuus

Työehtosopimus on voimassa 1.2.2018-31.1.2020. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Työehtosopimusosapuolet sitoutuvat pidättäytymään rinnakkaissopimusten tekemisestä tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla.

7 Allekirjoitukset

Helsingissä, maaliskuun 16. päivänä 2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

POSTI- JA LOGISTIIKKA-XXXX XXXXXX XXX XX

Xxxxx Xxxxxxxx

Document Metadata

Table of Contents

Informaatiologistiikka-alan TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018 – 31.1.2020

Document Metadata