ELÄKETURVAKESKUKSEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
ELÄKETURVAKESKUKSEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
26.2.2020–31.1.2022
Eläketurvakeskus
PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
Sisällysluettelo
ELÄKETURVAKESKUKSEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 4
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 4
6 § Työaika, lepoaika ja varallaolo 6
13 § Lapsen syntymään liittyvät poissaolot 11
18 § Matkakulujen korvaukset 16
22 § Ammattikoulutus ja koulutuskustannusten korvaaminen 17
25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 18
27 § Sopimuksen voimassaoloaika 18
ELÄKETURVAKESKUKSEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS
1 § Palkkasopimuksen soveltamisala ja tavoite 19
3 § Palkkausjärjestelmäryhmän tehtävät 21
4 § Muutokset työtehtävissä 21
5 § Palkanlaskenta erityistilanteissa 22
7 § Työntekijän oikeus hakea muutosta 22
9 § Palkkausjärjestelmän käyttöönotto 23
12 § Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika 24
Liite 1 Vähimmäispalkkataulukko 1.4.2020 25
Liite 2 Vähimmäispalkkataulukko 1.6.2021 25
Liite 3 Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 26
ELÄKETURVAKESKUKSEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
Tämän sopimuksen sovellutuspiiriin kuuluvien työntekijöiden vuosilomia tai muita tässä sopimuksessa mainittuja etuja ei vähennetä tämän sopimuksen voimassa ollessa ilman sopijapuolten suostumusta.
1 §
Työehtosopimuksen soveltamisala
Tässä sopimuksessa määrätään Eläketurvakeskuksen palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot.
Sopimuksen ulkopuolelle jäävät
a) osastopäälliköt ja heidän esimiehensä,
b) työntekijät, joiden säännöllinen päivittäinen, viikoittainen tai kuukau‑ sittainen työaika on alle puolet tämän sopimuksen mukaisesta pisim‑ mästä säännöllisestä työajasta.
2 §
Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erot‑ taa siitä työntekijöitä.
2. Vaikka työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin vel‑ vollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä.
3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
4. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu työntekijöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on järjes‑ tönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiasta ennen kuin ryhdytään muihin toimenpiteisiin.
1. Eläketurvakeskuksessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia, henki‑ löstöä koskevia ohje‑ ja johtosääntöjä, jotka eivät kuitenkaan saa olla ris‑ tiriidassa lain eivätkä tämän sopimuksen kanssa.
2. Näitä sääntöjä laadittaessa sekä niitä muutettaessa on neuvoteltava Eläketurvakeskuksen henkilökuntayhdistyksen kanssa.
4 §
Työsuhteen alkaminen
1. Työntekijälle on työsopimusta tehtäessä todistettavasti ilmoitettava mah‑ dollinen koeaika, työn laatu, ammattinimike, palkkaus ja työpaikkakunta. Työsopimus on tehtävä kirjallisena.
2. Jos sovitaan työehtosopimuksessa kulloinkin määrättyjä etuuksia parem‑ mista henkilökohtaisista ehdoista, tämä on tehtävä kirjallisesti.
3. Työsopimusta tehtäessä on työntekijälle ilmoitettava, mitä työehtosopi‑ musta häneen tullaan soveltamaan sekä selvitettävä järjestö‑ ja neuvot‑ telusuhteet. Lisäksi työntekijälle ilmoitetaan, kuka toimii luottamusmie‑ henä.
4. Työsopimusta ei katsota määräaikaiseksi, ellei näin ole nimenomaan sovittu. Määräaikaisuuden peruste tulee mainita työsopimuksessa.
5. Työhön ottamisessa ja työsuhteessa muutoin noudatetaan ehdotonta puolueettomuutta siten, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin näh‑ den eri asemaan syntyperän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi.
6. Eläkelaitoksessa suoritettu harjoitteluaika otetaan kokonaisuudessaan huomioon Eläketurvakeskukseen siirryttäessä.
5 §
Työsuhteen päättyminen
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyk‑ settä ovat:
1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kah‑ deksan vuotta;
4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enin‑ tään 12 vuotta;
5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Jollei työsuhteen päättyessä toisin sovita, työntekijän noudatettavat irtisano‑ misajat ovat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä:
1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.”
6 §
Työaika, lepoaika ja varallaolo
1. Säännöllinen työaika enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Eläketurvakeskuksessa noudatetaan liukuvaa työai‑ kaa sen mukaan kuin siitä on erikseen sovittu.
2. Juhannus‑ ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, ellei toiminnan häiriintymättö‑ män kulun turvaamiseksi muu järjestely ole välttämätön.
3. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään tunnilla edellyttäen, että viikoittainen työaika kolmen viikon aikana tasoittuu kes‑ kimäärin ensimmäisen kappaleen mukaan laskettuun viikoittaiseen tun‑ timäärään.
4. Päivittäinen lepoaika on vähintään 30 minuuttia, jos päivittäinen työaika on vähintään 6 tuntia 10 minuuttia. Lepoaika ei ole työaikaa ja sen aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta.
5. Työaikalain 18 §:n mukainen työmäärän enimmäismäärän tasoittumis‑ jakso on enintään 12 kuukautta.
6. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa‑ajalle aiheutuvat rajoitukset.
Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varal‑ laoloehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä.
7. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen vii‑ kon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.
7 § Ylityö
1. Ylityöksi katsotaan työ, joka tehdään 6 §:ssä määrätyn työajan lisäksi, ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun‑ neilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Jos ylityö jatkuu vuo‑ rokauden vaihteen yli, vuorokauden vaihtuminen ei aiheuta alentumista ylityön korvausprosentteihin.
2. Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu tuntipalkka.
3. Sunnuntaina ja arkipyhänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensim‑ mäiseltä tunnilta 150 %:lla ja seuraavilta tunneilta 200 %:lla korotettu tuntipalkka.
4. Ylityökorvausta määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neljännes‑ tunnit.
5. Tuntipalkka, jonka mukaan ylityökorvaus lasketaan, saadaan siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 150, ellei paikallisesti työajan pidentämisestä ole muuta sovittu.
Säännöllisen ilta‑ tai yövuoron jatkuessa ylityönä lisätään em. tuntipalk‑ kaan ilta‑ tai yövuorolisä.
6. Ylityöstä suoritettava palkka voidaan työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa‑aikaan varsinaisena työaikana.
7. Ellei voittamatonta estettä ole, muistutukset ylityökorvausta vastaan on tehtävä ennen seuraavaa varsinaista palkanmaksua.
1. Jos työt järjestetään vuorotyöksi, jonka johdosta työntekijä tekee sään‑ nölliseen vuorokautiseen työaikaansa kuuluvaa työtä iltavuoron alkami‑ sen ja klo 23.00 välisenä aikana, työntekijälle maksetaan iltavuorolisänä 15 % hänen perustuntipalkastaan.
2. Jos työntekijä tekee vuorotyössä säännölliseen työaikaan kuuluvaa työtä klo 23.00 ja klo 07.00 välisenä aikana, hänelle maksetaan vastaavasti lisä, jonka suuruus on 30 % hänen perustuntipalkastaan. Edellä mainitut vuorotyölisät lasketaan työvuoron alusta lukien.
3. Vuorotyötä ei tehdä yleisiksi vapaapäiviksi järjestettyinä päivinä, ellei työ‑ tilanne ehdottomasti toisin vaadi. Työpäivänä alkanut yövuoro voidaan kuitenkin teettää vapaapäivästä huolimatta loppuun.
4. Yleisenä vapaapäivänä tehty vuorotyö korvataan 7 §:n mukaan.
5. Vuorotyötä varten on laadittava etukäteen työtuntijärjestelmä vähintään kolmen viikon kaudeksi. Se on annettava työntekijöille tiedoksi viimeis‑ tään yhtä viikkoa ennen kauden alkamista.
6. Lista on pyrittävä laatimaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti työn‑ tekijöiden vuorottelun kannalta.
7. Vuorotyössä säännöllinen työaika kolmen viikon ajanjaksona ei saa olla pitempi kuin normaalia konttorityöaikaa noudattavien työaika vastaavalta ajalta.
8. Kolmen viikon ajanjaksoon tulee sisältyä yhtä monta vapaapäivää kuin normaalia konttorityöaikaa noudattavilla.
9. Vuoron vaihtuessa on järjestettävä vapaaksi vähintään yksi vuorokausi.
10. Vuorotyöhön siirryttäessä tai vuorotyöjärjestelmää muutettaessa on neuvoteltava joko luottamusmiehen tai työntekijöitä edustavan yhdistyk‑ sen kanssa niistä järjestelyistä, joita siirtyminen aiheuttaa.
Ilta‑ ja yötyö
1. Jos työntekijä tekee säännölliseen vuorokautiseen työaikaansa kuuluvaa työtä klo
18.00–23.00 välisenä aikana, maksetaan hänelle em. aikamäärien välillä tehdyiltä tunneilta korvauksena lisä, jonka suuruus on 15 % hänen perus‑ tuntipalkastaan tai klo
23.00–07.00 välisenä aikana, jolloin hänelle maksettavan lisän suuruus vastaavasti on 30 % hänen perustuntipalkastaan.
2. Korvausta laskettaessa otetaan huomioon vain em. kellomäärien väliin sattuvat täydet neljännestunnit.
10 § Työpalkat
Työpalkoista on voimassa eri sopimus.
Pöytäkirjamerkintä:
Palkanmaksusta määrätään johtosäännön 4 kohdassa.
11 §
Sairausajan palkka
1. Jos työntekijä estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman takia, hänelle maksetaan täyttä palkkaa sairausajalta, kuitenkin enintään 30 päivältä. Sairausajasta on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus. Edel‑ lytyksenä sairausajan palkan maksamiselle on, ettei työntekijä ole aihe‑ uttanut sairautta tai tapaturmaa tahallaan tai törkeällä tuottamuksella.
2. Jos sairaus kestää yli 30 päivää, maksetaan toisen ja kolmannen kuukau‑ den palkka enintään kerran kalenterivuoden aikana, ja vain kerran yli kalenterivuoden vaihteen jatkuneen sairauden johdosta.
3. Sairauden kestäessä yli kolme kuukautta voi työnantaja harkintansa mukaan maksaa sairausajan palkkaa.
4. Työnantaja maksaa sairausloman ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen kor‑
vauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvit‑ tavat selvitykset.
5. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen ver‑ rattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työntekijän eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen, liiken‑ nevakuutuslain tai rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista anne‑ tun lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on maksettu, työnantajalla on oikeus nos‑ taa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
6. Koska työntekijä saa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan oikeut‑ tavalta ajalta sairausajan palkkaa, hän luovuttaa viipymättä työnantajalle sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle palautettavan päivära‑ han hakemiseen varten tarvittavat selvitykset.
7. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairauspois‑ saolosta sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.
12 § Lääkärintarkastukset
Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:
1. Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkas‑ tukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio‑ tai röntgentutkimuk‑ sen taikka työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömän fysikaalisen hoidon ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella mah‑ dollinen liukuva työaika huomioon ottaen.
2. Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, joka vaatii samana päivänä annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työky‑ vyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
3. Raskaana olevan työntekijän synnytystä edeltävien lääketieteellisten tut‑ kimusten ajalta, jollei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulko‑ puolelta mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen.
5. Työntekijän osallistuminen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan val‑ tioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuun‑ nitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkas‑ tuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä tervey‑ denhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, jotka johtuvat työntekijän siirty‑ misestä Eläketurvakeskuksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkä‑ rintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mai‑ nittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitar‑ kastukseen, työnantaja maksaa myös korvauksen välttämättömistä mat‑ kakustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paik‑ kakunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan.
6. Työntekijän käydessä lääkärin vastaanotolla vammaisen tai alle 10‑vuoti‑ aan lapsen kanssa sairauden toteamiseksi ja samana päivänä suoritetta‑ vissa tarkastukseen liittyvissä laboratorio‑ tai röntgentutkimuksissa.
7. Työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömän silmälääkärillä tai optikolla käyn‑ nin ajalta, jos käynti tapahtuu työterveyshuollon lähetteen perusteella.
Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastuk‑ set ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset siitä, ettei työntekijän palkkaa vähennetä, eivät tule sovellet‑ taviksi siinä tapauksessa, että työntekijä saa kyseiseltä ajalta sairaus‑ ajan palkkaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Muilta osin sovelletaan Eläketurvakeskuksen henkilöstöä koskevaa työ‑ terveyshuollon ohjesääntöä.
13 §
Lapsen syntymään liittyvät poissaolot
1. Työntekijä saa äitiys‑, isyys‑ ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Työntekijällä on oikeus saada 72 arkipäivän pituiselta äitiysvapaan ajalta täysi palkka. Palkan maksamisen ehdoksi työnantaja ei vaadi työnteki‑ jältä sitoumusta siitä, että hän vapaan päätyttyä jälleen palaa entiseen
toimeensa. Isyysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka 6 arkipäivältä.
Xxxxxxx työntekijä on adoptoinut alle kahden vuoden ikäisen lapsen, xxxx‑ xxxx hänelle lapsen haltuunottopäivästä alkaen 72 arkipäivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.
3. Jos työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttö‑ myyden vuoksi keskeyttää vanhempainvapaansa tai hoitovapaansa, työn‑ antajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa‑ tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.
4. Jos työntekijä on lakiin perustuvalla äitiys‑, isyys‑ tai vanhempainvapaalla sekä hoitovapaalla yhteensä yli 18 kuukautta, tätä ylittävää poissaoloai‑ kaa ei oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuh‑ teen kestoaikaan sidottuja etuuksia.
5. Työnantaja maksaa äitiysvapaan ajalta maksettavan palkan suoraan työn‑ tekijälle ja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.
6. Jos äitiysraha menetetään sen vuoksi, ettei työntekijä lain edellyttämässä määräajassa tehtävää hakemusta varten ole jättänyt em. selvitystä, vähen‑ netään palkasta menetettyä äitiysrahaa vastaava osa.
14 §
Tilapäinen poissaolo
1. Työntekijän palkasta tai lomasta ei vähennetä lyhyttä, pääsääntöisesti enintään yhden päivän pituista tilapäispoissaoloa, jonka työntekijä on saanut lapsen tai muun lähiomaisen äkillisen sairaustapauksen vuoksi tai joka aiheutuu lähiomaisen kuolemasta tai hautajaisista.
2. Alle 10‑vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huol‑ tajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen tilapäispoissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Soveltamisohje:
Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi.
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansio‑ työnsä ja työaikansa puitteissa mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa
lasta itse. Poissaolo lapsen hoidon kannalta kaikkien huoltajien osalta ei saa ylittää yhteismäärältään kolmea päivää.
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan mak‑ samista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Edellä olevan poissaolon takia ei vähennetä työntekijän vuosilomaetuja.
3. Jos työntekijän lapsi sairastaa valtioneuvoston asetuksen (619/2015) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, työntekijällä on oikeus olla palkatta poissa työstä osallistuakseen asetuksen 1 luvun 4 §:ssä tarkoi‑ tettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen. Pois‑ saolosta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa.
4. Jos lapsen tai muun lähiomaisen sairauden hoito tai sen järjestäminen edellyttää pitempää poissaoloa, työntekijälle pyritään järjestämään työ‑ tilanteen salliessa mahdollisuus palkattomaan poissaoloon edellä sanot‑ tua pitemmäksi ajaksi.
5. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.
6. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkalli‑ sen vapaapäivän 50‑ ja 60‑vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
7. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai‑ suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
8. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, hänelle maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.
9. Kunnallisvaltuuston tai ‑hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai ‑toimikunnan jäsenenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainit‑ tujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan mää‑ rän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
10. Työntekijällä on oikeus palkalliseen poissaoloon Ammattiliitto Pro ry:n edus‑ tajiston, hallituksen ja neuvottelukunnan kokoukseen osallistuessaan.
11. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta työntekijän on sovittava työn‑ antajansa kanssa.
1. Työntekijä saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.
2. Työntekijän vuosilomaoikeus määräytyy työssäoloajan mukaan seuraa‑ vasti:
2.1. 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop‑ puun mennessä keskeytymättä jatkunut yhden vuoden.
2.2. 3 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop‑ puun mennessä jatkunut vähintään 10 vuotta.
3. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa otetaan huomioon vakuutusalalla yhteensä palveltu aika.
4. Yli kolmen kuukauden palkatonta poissaoloa ei oteta huomioon lasket‑ taessa työsuhteen kestoaikaa. Kuitenkin lapsen syntymään liittyvät pois‑ saolot otetaan huomioon siten kuin 13 §:ssä on erikseen sovittu.
5. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan vuosiloma‑ lain mukaan.
6. Työsuhteen päättyessä lomakorvaus määräytyy sen mukaan, kuinka pal‑ jon työntekijä saisi lomaa 2. kappaleen nojalla.
7. Tämän pykälän määräykset eivät koske Eläketurvakeskuksen mahdollista vuosilomalaista poikkeavaa vuosilomakäytäntöä eivätkä vähennä Eläketurvakeskuksen palveluksessa olevien työntekijöiden lomaoikeutta.
16 § Säästöloma
1. Työntekijä voi sovittaessa säästää osan tai kokonaan 24 vuosilomapäi‑ vää ylittävästä vuosilomaoikeudestaan. Lomarahoja voidaan myös sopia vaihdettavaksi vastaavaksi vapaa‑ajaksi.
2. Säästetyt vapaat voidaan pitää säästölomana sovittavana ajankohtana viimeistään neljäntenä vuonna niiden säästämisestä.
3. Työntekijä ja työnantajan edustaja laativat yhdessä ennen säästämiseen ryhtymistä suunnitelman säästämisestä ja säästöloman pitämisestä.
5. Säästöloman käytännön toteutukseen liittyvistä asioista sovitaan tarkem‑ min Eläketurvakeskuksessa.
17 § Lomaraha
1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen tai työehtosopimuksen mukaisen vuosilomansa palkasta.
Pöytäkirjamerkintä:
Lomaraha maksetaan myös silloin, kun työntekijän työsuhde päättyy vuosiloman aikana, vaikka työntekijä ei palaa työhön vuosiloman jälkeen.
Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, jos työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtu‑ vasta syystä.
2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä. Jos vuosiloma on jaettu, maksetaan, ellei Eläketurvakeskuksessa paikallisesti toisin sovita, kutakin loman osaa vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.
3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilo‑ mansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosi‑ loman päätyttyä. Oikeus lomarahaan syntyy myös, jos työntekijä välittö‑ mästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, lomaraha erääntyy kuten 2. kappaleessa on määrätty.
4. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työn‑ tekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomarahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimus‑ lain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
6. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työn‑ tekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomarahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astu‑ essa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.
7. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisano‑ nut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilo‑ maltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä menetä oikeuttaan lomarahaan.
18 §
Matkakulujen korvaukset
Työntekijälle maksetaan matkakulujen korvausta ja päivärahaa Eläketurva‑ keskuksen matkustusohjeen mukaan.
19 § Ravintoetu
Työnantaja järjestää kustannuksellaan työntekijöille mahdollisuuden ate‑ riointiin työpaikalla tai sen läheisyydessä.
20 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki‑ vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
21 § Kokoustilat
Eläketurvakeskuksen henkilökuntayhdistyksellä on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan
1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, jos mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tar‑ koituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygie‑ niasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse Eläketurvakeskuksen toimintaa.
3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siis‑ teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöitä tulee olla kokouksessa saapuvilla.
4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk‑ sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
22 §
Ammattikoulutus ja koulutuskustannusten korvaaminen
Eläketurvakeskuksessa noudatetaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 13.3.1995 sovittua koulutussopimusta.
23 §
Jäsenmaksujen perintä
Jäsenmaksujen perinnästä on voimassa eri sopimus.
24 § Luottamusmies
Luottamusmieheen nähden noudatetaan erillistä luottamusmiessopimusta.
Erimielisyyksien ratkaiseminen
Ellei tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevista erimielisyyksistä päästä yksimielisyyteen työnantajan ja luottamusmiehen kesken, niistä neuvotellaan allekirjoittaneiden ao. järjestöjen välillä. Erimie‑ lisyydestä ja muustakin kysymyksestä, josta tahdotaan neuvotteluja sopija‑ puolten kesken, annetaan toiselle sopimuspuolelle kirjallinen ilmoitus kol‑ men kuukauden kuluessa siitä, kun erimielisyyden aihe on tullut tietoon. Neu‑ vottelut pyritään aloittamaan viimeistään kolmen viikon kuluessa sen jälkeen. Neuvottelut käydään kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Elleivät sopija‑ puolten väliset neuvottelut johda tulokseen, jompikumpi sopijapuolista voi saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
26 § Työnseisaukset
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty.
27 §
Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa 26.2.2020 ja se on voimassa 31.1.2022 saakka.
Helsingissä 26. helmikuuta 2020 Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry
ELÄKETURVAKESKUKSEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS
1 §
Palkkasopimuksen soveltamisala ja tavoite
1. Palkkasopimusta sovelletaan työehtosopimuksen piiriin kuuluviin työn‑ tekijöihin, ei kuitenkaan harjoittelijoihin eikä kesätyöntekijöihin, joiden työsuhteen kestoksi on sovittu enintään kuusi kuukautta.
2. Eläketurvakeskuksen palkkausjärjestelmän tavoitteiden toteutumista edistää Eläketurvakeskuksen palkkapolitiikka. Ennen palkkapolitiikasta päättämistä työnantaja kuulee henkilöstöedustajia ja selvittää palkkapo‑ litiikan laatimiseen vaikuttavat tavoitteet ja muut tekijät palkkausjärjes‑ telmäryhmälle.
3. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on oikeudenmukainen, työn tuloksellisuu‑ teen perustuva, toiminnan tehokkuutta ja kehittämistä edistävä, parempiin työsuorituksiin kannustava ja henkilöstön osaamisen kehittymistä tukeva sekä tasa‑arvoa ja kilpailukykyä edistävä palkkaus ja palkitseminen.
2 § Palkkausjärjestelmä
1. Eläketurvakeskuksessa sovelletaan palkkausjärjestelmää, jossa palkka määräytyy tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaisesti. Tehtävät on sijoitettu niiden vaativuuden perusteella eri vaa‑ tivuusluokkiin. Tehtävän vaativuusluokka määrittää kunkin henkilön vähimmäispalkan.
2. Vaativuuden arviointi tehdään vertaamalla työntekijän henkilökohtaista toimenkuvaa paikallisesti sovittuihin toimiperhekuvauksiin. Toimenku‑ vat tarkistetaan vähintään vuosittain esimiehen ja työntekijän välisessä tavoitekeskustelussa.
3. Kun työntekijän tehtävät muuttuvat siinä määrin, että toimiperhekuvauksen mukaan tehtävän vaativuusluokituskin voisi muuttua, työntekijä tai hänen esimiehensä voi tehdä aloitteen vaativuusluokan tarkistuksesta. Vaativuus‑ luokan tarkistusta koskeva esitys toimitetaan osastopäällikölle, joka pyytää esitykseen henkilöstöpäällikön puollon. Henkilöstöpäällikkö toimittaa esi‑ tyksen ilman henkilötietoja tiedoksi pääluottamusmiehelle ennen puolto‑
lausuntoaan. Pääluottamusmiehellä on mahdollisuus keskustella esityk‑ sestä henkilöstöpäällikön kanssa ennen päätöksentekoa. Molemmilla on oikeus viedä asia edelleen palkkausjärjestelmäryhmän käsiteltäväksi ennen puoltolausuntoa. Linjajohtaja voi tehdä päätöksen vaativuusluokituksen muutoksesta saatuaan henkilöstöpäällikön puoltolausunnon.
4. Työntekijän kokonaispalkkaan vaikuttaa tehtävän vaativuuden lisäksi työntekijän työsuoritus, osaaminen ja toimintatapa, joihin perustuu vähimmäispalkan päälle tuleva henkilökohtainen palkanosa. Palkkaus‑ järjestelmän mukainen kokonaispalkka voi olla enimmillään 50 % suu‑ rempi kuin vähimmäispalkka. Tämän järjestelmän mukaisessa kokonais‑ palkassa ei oteta huomioon pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuu‑ tetulle työehtosopimuksen mukaisesti maksettavia lisiä.
5. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle, mihin vaativuusluokkaan hänen teh‑ tävänsä kuuluu ja kertoo palkkausjärjestelmän periaatteet sekä työsuo‑ rituksen arviointiin vaikuttavat tekijät.
6. Esimies arvioi työntekijän työsuorituksen vuosittain arviointikeskuste‑ lussa sen perusteella, miten työntekijän työskentely on vastannut tehtä‑ vän vaatimuksia ja hänelle asetettuja tavoitteita edellisenä kalenterivuo‑ tena. Suorituksen arvioinnilla työntekijää kannustetaan tavoitteiden mukaiseen työsuoritukseen, osaamisen kehittämiseen ja toimintatapaan.
7. Arviointikeskustelun jälkeen käytävässä palkkakeskustelussa esimies kertoo työntekijälle, mitkä ovat kyseisen vuoden palkankorotusten koh‑ dentamisen periaatteet, mikä on työntekijän palkkapositio suhteessa ETK:n vähimmäispalkkataulukkoon sekä saako työntekijä palkankoro‑ tusta ja kuinka paljon.
8. Esimies perustelee palkkakeskustelussa työntekijälle erikseen, jos työnte‑ kijä on kolme peräkkäisenä vuonna jäänyt ilman henkilökohtaista korotusta.
9. Palkankorotuksiin käytettävästä summasta sovitaan työehtosopimusneu‑ votteluissa. Yrityskohtaisen palkankorotuserän kohdentamisesta neuvo‑ tellaan paikallisesti, kun työsuoritusten arviointikierros on käyty läpi. Jos yksimielisyyteen ei päästä, työnantaja päättää sovitun yrityskohtaisen erän kohdentamisesta.
10. Palkkausjärjestelmää tukevia markkinapalkkavertailuja tehdään vähin‑ tään kahden vuoden välein.
11. Palkkausjärjestelmän yleiskuvaus otetaan tämän sopimuksen liitteeksi 1.
12. Vaativuusluokkakohtainen vähimmäispalkkataulukko on palkkasopimuk‑ sen liitteenä 2.
3 §
Palkkausjärjestelmäryhmän tehtävät
1. Palkkausjärjestelmän toimivuutta seuraa palkkausjärjestelmäryhmä, johon kuuluu kolme työnantajan ja kolme työntekijöiden edustajaa.
2. Palkkausjärjestelmäryhmä käsittelee vuosittain tilastojen pohjalta ETK:n ansiorakenteen kehitystä, palkkausjärjestelmän tavoitteiden toteutu‑ mista, tehtävärakenteiden muutoksia, vaativuusluokituksen kehittymistä ja vaativuuden arvioinnin yhtenäistä soveltamista.
3. Palkkausjärjestelmäryhmä vahvistaa työnantajan esityksestä uusien, aikaisemmin luokittelemattomien tehtävien vaativuuden ja päättää vaa‑ tivuusluokitusten kuvauksiin tai ohjeisiin tarvittavista muutoksista. Lisäksi ryhmä käsittelee 7 ja 8 §:n mukaisesti henkilöstöpäällikön tai pää‑ luottamusmiehen esityksestä sen käsiteltäväksi tuodut erimielisyydet.
4. Palkkausjärjestelmäryhmä pyrkii päätöksissään yksimielisyyteen. Ryhmä voi pyytää tehtävän vaativuudesta yhdessä sovitun, ulkopuolisen asian‑ tuntijan lausunnon, jos yksimielisyyttä ei muutoin saavuteta. Jos lausun‑ non saamisen jälkeenkään ei löydy asiassa yksimielisyyttä, työnantajalla on asiassa tulkintaetuoikeus.
4 §
Muutokset työtehtävissä
1. Jos työntekijä siirtyy vaativampaan tehtävään, hänelle maksetaan koro‑ tuksena vaativuusluokkien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen erosta 30 % kuitenkin siten, että uusi palkka korotuksen kanssa ei voi nousta yli uuden vaativuusluokan mediaanipalkan (125). Palkkausjärjestelmä takaa työntekijälle kuitenkin aina vähintään uuden tehtävän vaativuus‑ luokan mukaisen vähimmäispalkan.
2. Jos työntekijä omasta halustaan siirtyy alemman vaativuusluokan tehtä‑ vään, palkkaa voidaan alentaa vastaamaan uuden tehtävän vaativuuden ja työsuorituksen mukaista palkkaa.
3. Jos työntekijä ilman omaa pyyntöään tai muutoin ilman hänestä itsestään
4. Uusiin tehtäviin siirtyvälle laaditaan perehdytyssuunnitelma.
5 §
Palkanlaskenta erityistilanteissa
1. Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukau‑ delta, lasketaan hänelle maksettava palkka seuraavasti: Työntekijälle pal‑ kanmaksukaudelta tuleva palkka jaetaan niiden palkanmaksukauteen sisältyvien päivien lukumäärällä, jotka olivat tai olisivat olleet työnteki‑ jän työpäiviä. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan niiden päivien lukumää‑ rällä, joilta työntekijällä on oikeus saada palkkansa.
2. Osa‑aikaisen työntekijän palkka on sovitun työajan mukainen osuus koko‑ aikaisen työntekijän kuukausipalkasta. Osa‑aikaisen työntekijän kiinteät lisät voidaan myös suhteuttaa hänen työaikaansa, ei kuitenkaan VTS‑lisää.
3. Harjoittelijan ja kesätyöntekijän palkka on vähintään 90 % alimman vaa‑ tivuusluokan mukaisesta vähimmäispalkasta.
6 § Vakuutustutkinto
1. Työntekijöille, jotka ovat suorittaneet vakuutustutkinnon, maksetaan erityi‑ nen VTS‑lisä, jonka suuruus on 89 euroa kuukaudessa. VTS‑lisä sulautuu osaksi palkkausjärjestelmän mukaista kokonaispalkkaa 1.1.2026 lukien.
7 §
Työntekijän oikeus hakea muutosta
1. Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan ratkaisuun vaativuusluokituk‑ sen muuttamisesta, hän voi viedä asian henkilöstöpäällikön ja pääluot‑ tamusmiehen käsiteltäväksi. Jos nämä ovat erimielisiä asiassa tai muu‑ toin katsovat tarpeelliseksi, erimielisyys käsitellään yhteisessä palkkaus‑ järjestelmäryhmässä. Palkkausjärjestelmäryhmä voi ennen päätöksente‑
2. Työntekijällä on oikeus hakea muutosta työsuorituksen arviointiin henki‑ löstöpäälliköltä ja pääluottamusmieheltä, jotka yhdessä käsittelevät työ‑ suorituksen arviointiin liittyvät erimielisyydet kuultuaan ensin eri osapuo‑ lia. Tässä tarkoitettua erimielisyyttä ei voi siirtää liittotasolla ratkaista‑ vaksi.
3. Palkkakeskustelun tuloksesta ei voi valittaa.
8 §
Muut erimielisyydet
1. Jos erimielisyys koskee tämän palkkasopimuksen tai Eläketurvakeskuk‑ sen palkkapolitiikan vastaista menettelyä, erimielisyys käsitellään palk‑ kausjärjestelmäryhmässä. Palkkausjärjestelmäryhmään ei kuitenkaan viedä henkilötietoja sisältäviä tai yksittäiseen työntekijään tai esimieheen kohdistuvia asioita.
2. Tehtävien vaativuusluokitukseen mahdollisesti liittyvät muut kuin 7 §:ssä mainitut erimielisyydet käsitellään 7 §:n 1 kohdan mukaisesti.
9 §
Palkkausjärjestelmän käyttöönotto
1. Tämän palkkasopimuksen mukainen palkkausjärjestelmä otetaan käyt‑ töön 1.4.2020.
2. Uuden palkkausjärjestelmän toteuttamisen yhteydessä kenenkään palk‑ kaa ei alenneta.
3. Uuden palkkausjärjestelmän toteuttamisen yhteydessä kaikki tehtävät sijoitetaan toimiperhemallin mukaisiin vaativuusluokkiin yhteisesti sovi‑ tulla tavalla.
4. Siitä poiketen, mitä 2 §:n 3‑kohdassa on sovittu ja sen lisäksi, mitä 3 §:ssä on sovittu palkkausjärjestelmäryhmän tehtävistä, palkkausjärjestelmä‑ ryhmä käsittelee 31.12.2021 asti kaikki vaativuusluokan korotusesitykset 3 §:n 4‑kohdan mukaisesti.
Tietojen saanti
1. Työnantaja antaa pääluottamusmiehelle ennen työehtosopimusneuvot‑ teluja selvityksen palkkausjärjestelmän soveltamisesta.
2. Työehtosopimusneuvotteluissa esitetyn pyynnön perusteella selvitetään lisäksi erikseen tarvittavat pohjatiedot neuvotteluja varten.
3. Tiedot annetaan vain neuvotteluja varten eikä niitä esitetä palkkasalai‑ suutta vaarantavassa muodossa.
11 § Työnseisaukset
1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko‑ naisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, on kielletty.
12 §
Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika
1. Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020.
2. Tämä sopimus korvaa kaikki osapuolten väliset aiemmat palkkasopimuk‑ set.
3. Tämä sopimus on voimassa kuten Eläketurvakeskuksen työntekijöitä kos‑ keva työehtosopimus.
Helsingissä 26.2.2020 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry
Liitteet:
• Vähimmäispalkkataulukko 1.4.2020
• Vähimmäispalkkataulukko 1.6.2021
• Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
VÄHIMMÄISPALKKATAULUKKO 1.4.2020 PALKKASOPIMUKSEN LIITE
Palkkataulukko 1.4.2020
Vaativuusluokka | Vähimmäispalkka € palkkapositio 100 | € palkkapositio 125 | Enimmäispalkka € palkkapositio 150 |
10 | 1 960 | 2 450 | 2 940 |
11 | 2 050 | 2 563 | 3 075 |
12 | 2 225 | 2 781 | 3 338 |
13 | 2 440 | 3 050 | 3 660 |
14 | 2 720 | 3 400 | 4 080 |
15 | 3 075 | 3 844 | 4 613 |
16 | 3 490 | 4 363 | 5 235 |
17 | 4 140 | 5 175 | 6 210 |
18 | 4 800 | 6 000 | 7 200 |
LIITE 2
VÄHIMMÄISPALKKATAULUKKO 1.6.2021 PALKKASOPIMUKSEN LIITE
Palkkataulukko 1.6.2021
Vaativuusluokka | Vähimmäispalkka € palkkapositio 100 | € palkkapositio 125 | Enimmäispalkka € palkkapositio 150 |
10 | 1 985,48 | 2 481,85 | 2 978,22 |
11 | 2 076,65 | 2 596,32 | 3 114,98 |
12 | 2 253,93 | 2 817,15 | 3 381,39 |
13 | 2 471,72 | 3 089,65 | 3 707,58 |
14 | 2 755,36 | 3 444,20 | 4 133,04 |
15 | 3 114,98 | 3 893,97 | 4 672,97 |
16 | 3 535,37 | 4 419,72 | 5 303,06 |
17 | 4 193,82 | 5 242,28 | 6 290,73 |
18 | 4 862,40 | 6 078,00 | 7 293,60 |
Pöytäkirjamerkintä:
Palkkasopimuksen erillisissä liitteissä on kuvattu liite 1 palkkausjärjestelmän yleiskuvaus ja liite 3 työsuorituksen arviointimalli uudessa palkkausjärjestelmässä.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Uusi työehtosopimus tulee voimaan 26.2.2020 ja se on voimassa 31.1.2022 saakka.
1. Palkankorotukset
Palkankorotukset vuonna 2020
Palkkoja korotetaan 1.4.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %.
Palkankorotukset vuonna 2021
Palkkoja korotetaan 1.6.2021 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %, ja yrityskohtai‑ sella erällä, jonka suuruus on 0,8 %. Yrityskohtainen erä käytetään Eläketurvakeskuksen palkkausjärjestelmässä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Molemmat erät lasketaan toukokuun 2021 palkoista. Vähimmäispalkkataulukkoa korotetaan 1,3 %:lla 1.6.2021 lukien.
Lisien korottaminen
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lisiä korotetaan 1.4.2020 lukien 3,4 %:lla.
2. Tekstimuutokset
2.1. Muutetaan 6 §:n otsikko kuulumaan ”Työaika, lepoaika ja varallaolo”
2.2 Muutetaan työehtosopimuksen 6 §:n 1 kohta kuulumaan seuraavasti:
“Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa. Eläketurvakeskuksessa noudatetaan liukuvaa työaikaa sen mukaan kuin siitä on erikseen sovittu.” Tämä muutos astuu voimaan 1.4.2020 lukien.
2.3 Lisätään työehtosopimuksen 6 §:ään uusi 5 kohta:
”Työaikalain 18 §:n mukainen työmäärän enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.”
2.4 Lisätään työehtosopimuksen 6 §:ään uusi 6 kohta:
”Työnantaja ja työntekijä saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa‑ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.
Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaoloehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä.
Varallaolon aikana työntekijän on oltava työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voi‑ daan tarvittaessa kutsua työhön.”
Allekirjoituspöytäkirjaan: Pääluottamusmiehelle annetaan neljännesvuosittain tiedot varal‑ laolomääräyksen toteutumisesta. ETK:n luottamusmiessopimusta täydennetään edellä mainitulla määräyksellä.
2.5 Lisätään työehtosopimuksen 6 §:ään uusi 7 kohta:
”Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkole‑ vosta on kyse.”
2.6 Muutetaan työehtosopimuksen 7 §:n 5 kohta siten, että kuukausipalkkajakaja 152 kor‑ vataan luvulla 150.
2.7 Korvataan työehtosopimuksen 25 §:n toinen virke seuraavasti:
”Erimielisyydestä ja muustakin kysymyksestä, josta tahdotaan neuvotteluja sopijapuolten kesken, annetaan toiselle sopimuspuolelle kirjallinen ilmoitus kolmen kuukauden kulu‑ essa siitä, kun erimielisyyden aihe on tullut tietoon. Neuvottelut pyritään aloittamaan vii‑ meistään kolmen viikon kuluessa ilmoituksesta.”
2.8 Poistetaan Eläketurvakeskuksen palkkasopimus liitteineen ja korvataan se uudella palkkasopimuksella liitteineen (liite 1). Uusi palkkasopimus tulee voimaan 1.4.2020.
3. Paikallinen sopiminen
3.1 Paikallisesti selvitetään tarpeita ja mahdollisuuksia korvaavan työn mallille ja sen käyt‑ töönotolle.
3.2 Paikallisesti sovitaan Eläketurvakeskuksen luottamusmiessopimuksen 4 §:n muutta‑ misesta.
4. Osa‑aikatyön palkkaa koskeva erimielisyys
Erikseen sovitaan yksityiskohdista osa‑aikatyön palkkaa koskevaa erimielisyyttä koskien. Ratkaisun periaatteista on työehtosopimusneuvottelujen aikana päästy yksimielisyyteen.
Helsingissä 26.2.2020 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry