KANGASALAN KUNTA

AHOLAIDAN RANTA-ASEMAKAAVA

KÖYRÄN JA PALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Ranta-asemakaava koskee kiinteistöjä 211-440-1-39 ja 211-440-1-40/10. Ranta-asemakaavan muutos koskee Köyrän ja Palon ranta-asemakaavan korttelin RH 5 rakennuspaikkaa 1.

Ranta-asemakaavalla muodostuvat Kangasalan kunnan Ponsan kylän korttelit 1, 2 ja 3 sekä maa- ja metsätalousaluetta.

KAAVASELOSTUS, 15.02.2017

Havainnekuva Aholaidan ranta-asemakaavasta.

Kaavoituslautakunta: 23.8.2016 §96 Kunnanvaltuusto:

Kaavan voimaan tulo:

Arkkitehtitoimisto Xxxxxx Xxxxxxxx

Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (00)0000 000, gsm 040 5576086

Kaavaselostuksen liitteet:

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.02.2016

Liite 2 Kangasalan Ponsan Aholaidan Lampolan luontoselvitys ja Palosaaren kaavatontin luontoselvitys ranta-asemakaavaa varten, Xxxxx Xxxxxxxxx 2016 ja 2017

Liite 3 Aholaidan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016, Mikroliitti Oy Liite 4 Viranomaisneuvottelun 08.03.2016 muistio

Liite 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Liite 6 Kaavaluonnosvaiheen palauteraportti

Liite 7 Kaavaehdotusvaiheen palauteraportti Liite 8 Asemakaavan seurantalomake

Liite 9 Kaavakartta määräyksineen 1:2000

2. TIIVISTELMÄ

2.1. Sijainti

Kaava-alue sijaitsee Längelmäveden rannalla Ponsan kylässä. Ranta-asemakaavan muutos koskee Palon kylän Palosaaren rantakaavan korttelin RH 5 rakennuspaikkaa 1.

2.2. Kaavaprosessin vaiheet

Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 04.04.-03.05.2016 välisenä aikana. Kaa- van valmisteluaineisto oli nähtävänä 12.9.-11.10.2016 välisenä aikana.

2.3. Asemakaavan tavoitteet

Tavoitteena on laatia ranta-asemakaava, joka mahdollistaa Aholaidan lammastilan ja maati- lamatkailun kehittämisen tarvitsemat maankäyttötarpeet. Ranta-asemakaavan muutoksen tarkoituksena on siirtää Palosaaressa oleva rakennusoikeus Aholaidan tilan yhteyteen.

2.4. Suunnittelualueen laajuus

Suunnittelualueen laajuus on 13,0 ha.

2.5. Rakennusoikeus

Rakennusoikeutta kaavassa on yhteensä 3235 kem².

2.6. Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää, että my-alueet säilytetään luonnontilaisena/puustoi- sena.

ev-alueiden toteuttaminen edellyttää, että huolehditaan alueiden säilyttämisestä puustoisena.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ranta-asemakaava-alueella ei saa suorittaa ilman mai- sematyölupaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Maisematyöluvan tarpeellisuus tulee harkittavaksi erityisesti my-, luo- ja ev-alueilla.

Ajoyhteyden toteuttaminen kortteliin 3 edellyttää tieoikeuden perustamista Aholaidan kiinteis- tön alueelle.

2.7. Lähtöaineisto ja laaditut selvitykset

• Kangasalan Ponsan Aholaidan Lampolan luontoselvitys ja Palosaaren kaavatontin luontoselvi- tys ranta-asemakaavaa varten, Xxxxx Xxxxxxxxx 2016 ja 2017

• Aholaidan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016, Mikroliitti Oy

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Yleistä

Ranta-asemakaavan rajaus Aholaidan lammastilan alueella.

Ranta-asemakaavan muutoksen rajaus Palosaaressa.

Ranta-asemakaavassa on mukana kaksi erillistä aluetta. Ranta-asemakaavan alue käsittää Aholaidan lammastilan ympäristön. Ranta-asemakaavan muutoksen alue sijaitsee Palosaa- ressa.

Aholaidan tila on lammastuotantoon erikoistunut luomutila. Tuotanto on noin 250 lammasta vuodessa. Lampaat laiduntavat tilan perinnemaisemissa ja kesäisin myös muualla perinne- maisemissa, joissa ympäristöä halutaan hoitaa laiduntamalla. Myytävät tuotteet ovat lam- paanliha, villalangat, taljat ja villatuotteet.

Aholaidan tila tarjoaa maatilamajoitusta. Majoituskapasiteettia on tällä hetkellä 2-4 hengelle. Majoitus tapahtuu talouskeskuksen pihapiirissä sijaitsevassa rakennuksessa. Matkailijoiden käytössä on tilan rantasauna, savusauna ja huvimaja. Matkailijoiden aktiviteetteina tilalla on lampaiden hoidon lisäksi veneily, kalastus ja patikointi.

Tilan päärakennus pihan puolelta. Tilan päärakennus rannan puolelta.

Konesuoja ja lampola. Lampola sisältä.

Piharakennus, jossa on nykyisin maatilamajoitusta ja oheistiloja.

Lampaat ulkoilevat talvisin talouskeskuksen alueella.

Talousrakennus. Huvimaja rannassa. Taustalla päärakennus.

Näkymä järven suunnasta Aholaidan lahteen. Oikealla savusauna ja sauna.

Grillikota ja venevaja rannassa.

Korkeuseroa niemialueella on noin 15 metriä rannasta keskiosan mäen laelle.

Ranta-asemakaava-alueelle sisältyy rantaviivaa 712 m. Palosaaren ranta-asemakaavan muutosalueella on rantaviivaa 44 m.

Maaperältään suunnittelualue on lähes kokonaan kalliota. Aivan alueen pohjoisosassa Pon- sanlahden rannassa on savea.

Alueella on vesijohto- ja viemäriverkko. Alueella ei ole sähkölinjoja, jotka tulisi huomioida alu- een maankäytön suunnittelussa.

Aholaidan tilalta on matkaa Kangasalan keskustaan noin 19 km ja Oriveden keskustaan noin 17km.

Alue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa.

Aholaidan tilan päärakennus on rakennettu vuonna 1990. Xxxxxxx on valmistunut vuonna 2015.

Kulttuuriympäristö

Alueelle laaditun arkeologisessa selvityksessä kerrotaan seuraavaa:

”Tutkimusalueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä, lähin tunnettu kiinteä muinais- jäännös on Ponsan kylätontti (mj.rek.tunnus:1000012369) noin 300 m tutkimusalueen luoteispuolella.

Vuoden 1842 pitäjänkartalla tutkimusalue on asumatonta ja tietöntä pelto-, sekä niittyaluetta ja itäisin ranta-alue on kivikkoa ja kalliota. Vuoden 1954 peruskartalla alue on rantamatonta lukuun ottamatta peltojen välissä olevaa pientä latoa, vuoden 1975 kartalla alue on vielä pääosin rakentamatonta, tutki- musalueen itä- ja eteläpuolisilla ranta-alueilla on kesämökkejä.

Esihistoriallisia rantasidonnaisia asuinpaikkoja voi alueelta olla löydettävissä noin korkeustasolta 89– 91 m. Tätä alemmat tasot ovat olleet veden alla vuoteen 1610 asti, jolloin Längelmäveden pinta laski Iharin uoman puhjettua. (Jussila: Kuhmalahti. Rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2007, sivu 3). Tutkimusalueen kaakkois-, itä- ja koillisosan laajat alueet sijoittuvat tämän n. korkeusta- solla 90 m olevan rantatörmän alapuolelle, eikä vanhalta vesijätöltä ole käytännössä mahdollista löy- tää esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Kivistä tehty rajamerkki. Xxxx Xxxxxxx Xxxxxxx.

Rannan tuntumassa on kivistä tehty rajamerkki (N 6826960 E 357898). Rajamerkki on koottu kook- kaista luonnonkivistä röykkiömäiseksi kasaksi, minkä keskellä on pystykivi. Rajamerkki ei sijaitse kylän rajalla, tai muutoin merkittävällä rajalla. Rajamerkki liittyy mahdollisesti 1600-luvun tai sitä myöhem- pään Längelmäveden laskusta johtuvaan vesijättömaiden jakoon.

Alueella ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi katsottavia kulttuurihistoriallisia jäänteitä.”

Luonnonympäristö

Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2016. Selvityksessä todetaan seuraa- vaa:

”Ranta-asemakaava-alueella tai sen läheisyydessä viimeisen 10 vuoden aikana havaitut eri tavoin ar- vokkaiksi luokitelluista lajeista valtaosa ei pesi ranta-asemakaava-alueella, eikä ranta-asemakaavalla ole nähtävässä negatiivista vaikutusta linnustoon. Aholaidan tilalla jo tapahtuneella toiminnalla ei ole ollut vaikutusta Ponsanlahden linnustoon eikä luontoon. Ranta-asemakaavaan liittyvä rakentaminen eivät ole jatkossakaan uhka Ponsanlahden nykytilalle.

Tilan eteläosassa RA-merkityllä niemen kärjen edustalla, 68 metrin etäisyydellä niemestä sijaitsee pieni saari tai luoto, jossa on pesinyt Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu selkälokki, ”Suomen selkälokki” Larus fuscus fuscus.

Mitään merkkejä liito-oravan esiintymisestä alueella ei havaittu. Alueella 1. ja 3. on riittävän vankkoja haapoja palokärjen pesäpuiksi mahdollistaen siten myös liito-oravan esiintymisen, mutta koloja ei löy- detty, koska palokärkeä ei esiinny pesivänä ranta-asemakaava-alueella.

Alue on mahdollinen mutta ei erityisen optimaalinen lepakkojen esiintymiselle, eikä yhtään yksilöä ha- vaittu. Tilan omistaja on havainnut satunnaisesti alueella lepakon, joka kuvauksen perusteella (korkealla metsän yläpuolella lentävä) on ollut Suomen yleisen lepakko pohjanlepakko. Satunnaiset havainnot saalistavista lepakoista viittaa siihen, että lepakot käyttävät ranta-asemakaavoitettavaksi suunniteltua aluetta vain tilapäiseen ravinnon hakuun.

Katajaketo, joka luontoselvityksen mukaan voi täyttää luonnonsuojelulain 29§:n suojellun luontotyypin kriteerit. Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxx.

Koko alueelta löytyi yhdestä kohtaa luontotyyppiä (kallioista katajaketoa), joka

voi täyttää lain kriteerit säilyttämiselle. Maisemallisesti osin rakennettu niemen kärki Längelmäveteen yhdessä idyllisen lahden kanssa on maisemallisesti kaunis.

Tampereen Hyönteistieteelisillä Yhdistyksellä, Tampereen Kasvitieteellisellä Yhdistyksellä, eikä Tam- pereen Sieniseuralla ollut tietoja alueella esiintyvistä uhanalaisista tai muuten huomionarvoisista sel- kärangattomista, putkilokasveista, sammalista tai sienistä.”

Palosaaren luonnonympäristö tarkastettiin maastokäynnillä helmikuussa 2017. Käynnin pe- rusteella todettiin, että luontotyyppi on lähinnä nuorta- tai keski-ikäistä lehtomaista kangasta. Käynnillä ei havaittu merkkejä (ulostepapanoita) liito-oravan esiintymisestä tontilla (20 haa- van, 5 terva/harmaalepän, 2 raidan, 8 koivun ja 5 kuusen ja 3 männyn tyveä tarkastettu).

Luontotyypin perusteella elinympäristö sopii vaarantuneista lajeista hömötiaisen ja punatul- kun pesimäympäristöksi. Tontti liitetään METSO metsiensuojeluohjelmaan.

Maisema

Aholaita sijaitsee Längelmävedellä Ponsanselän luoteisrannalla.

Ponsanselän järvimaisemassa Aholaita jää Neulaniemen ja Härmänsaaren rajaaman maise- man keskelle. Koko rantamaisemassa lukuun ottamatta Härmänsaarta näkyy lukuisia loma- mökkejä. Ponsanselällä ei ole paljoa saaria, minkä vuoksi rantamaisema korostuu. Ranta- viiva puolestaan on hyvin rikkonainen niemien ja lahtien johdosta.

Maiseman korkein kohta on Mäyränvuori (n. 160 m merenpinnan yläpuolella, vrt. Ponsanselkä 84 m merenpinnan yläpuolella). Korkeussuhteiltaan maisemassa erottuu hyvin myös Iso Kalliosalo.

Korkeussuhteiltaan Aholaidan alue ei ole maisemassa merkittävä. Ponsanlahti on hyvin ala- vaa.

Aholaidan tilan maisemallisesti merkittävät paikat ovat: 1) kallioinen saunaniemi, 2) ranta lahden eteläpuolella, 3) tilan keskellä oleva laidunaukea ja 4) varaston, päärakennuksen ja sivurakennuksen sekä niiden edustalla olevan aukean muodostama puoliympyrän muotoinen kokonaisuus.

Järven suunnalta nähtynä Aholaidan maisemallisesti merkittävin kohta on kallioinen sauna- niemi. Maisemallisesti näkyvä on myös kallioniemen vastaranta. Lahden pohjukka sen sijaan jää maisemallisesti melko suojaan. Lahtea suojaa maisemassa myös lahden edustalla oleva saari. Tilan pihapiirissä maisemallisesti merkittävä on laidunaukea, jota Kirkkosaarentie ja pi- hatie reunustavat. Tilan päärakennus on maiseman kiistaton keskipiste. Päärakennuksen asemaa korostavat sitä reunustavat varasto ja sivurakennus, jotka yhdessä päärakennuksen ja pihatien kanssa muodostavat puoliympyrän muotoisen lähes symmetrisen kokonaisuuden.

Liikenne

Alueelle on kulku lännen suunnasta maantieltä 58 itään kääntyvältä Kirkkosaarentieltä. Tie on yksityistie.

Ote kiinteistörekisterin karttaotteesta.

Aholaidan kiinteistöä koskee tierasite, jossa oikeutettuina ovat Kirkkosaarentien ja Tii- rankärjentien yksityistiet.

Kirkkosaarentie. Tiirankärjentie.

Kotieläintuotanto

Maataloustoimintaa ja kotieläintaloutta säännellään sekä yhteisölainsäädännön että kansalli- sen lainsäädännön keinoin. Keskeisimpiä kansallisia säädöksiä ovat ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) ja -asetus (YSA 169/2000) sekä nitraattiasetus (931/2000).

Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa edellyttää ympäristöluvan hakemista toimin- taa varten. Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 160 uuhelle.

Lampaiden laiduntamisesta luonnonlaitumilla on mahdollista saada korvausta tekemällä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ohjelmakauden 2014-2020 mukainen ym- päristösopimus maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta (perinnebiotoo- pit, luonnonlaitumet). Korvauksen saaminen edellyttää hoitosuunnitelman laatimista ja sitou- tumista sopimukseen 5 vuoden ajaksi.

3.2 Suunnittelutilanne

Asemakaava

Aholaidan tilan alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa.

Palosaaressa on voimassa Köyrän ja Palon rantakaava, joka on hyväksytty vuonna 1980. Ran- takaavassa rakennuspaikka RH5/1 on osoitettu loma-asunnon rakennuspaikaksi.

Ote Köyrän ja Palon rantakaavasta. Kaavamuutoksen alainen raken- nuspaikka on rajattu sinisellä.

Yleiskaava

Xxx Xxxxxxxxxx rantaosayleiskaavasta.

Alueella on voimassa Kangasalan rantaosayleiskaava, joka on saanut lainvoiman vuonna 2001. Yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Rantaosayleiskaavassa Aholaidan tilan rantavyöhyke on osoitettu omarantaista loma-asutusta varten (RA). Aholaidan talous- keskus on osoitettu ympärivuotiseksi asuinrakennukseksi ja rantaan on osoitettu olemassa oleva saunarakennus eli yhteensä 2 rakennuspaikkaa. Muut alueet on osoitettu maa- ja met- sätalousvaltaiseksi alueeksi (M).

Rantaosayleiskaavan kaavamääräykset:

RA LOMA-ASUNTOALUE

Alue on tarkoitettu omarantaista loma-asutusta varten. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Alueelle saa rakentaa kullekin rakennuspaikalle yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja kaksi erillistä saunarakennusta. Näiden rakennusten yhteenlaskettu kerros- ala saa olla enintään 100 m2. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa makuuaitan, talousra- kennuksen ja erillisen käymälän. Erillisen saunan kerrosala saa olla enintään 20 m2 ja erilli- sen vierasmajan enintään 15 m2. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla enintään 140 m2.

Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 30 m:n päähän keskiveden korkeuden mukaisesta ran- taviivasta lukuun ottamatta kerrosalaltaan enintään 20 m2:n suuruista saunaa, jonka saa si- joittaa vähintään 15 m:n päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Mikäli 30 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa rakennetaan kaksi erillistä saunarakennusta saa niiden yhteenlaskettu kerrosala olla enintään 20 m2. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena erityisesti ra- kennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Vesikäymälän rakentaminen alueelle on kiel- letty.

Numero RA-merkinnän alapuolella osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE

Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutuksen muo-

dostaminen.

Asutusta ei saa sijoittaa 200 m lähemmäksi keskiveden korkeuden mukaista rantaviivaa lu- kuun ottamatta talouskeskuksen yhteyteen sijoittuvaa maanviljelystilaan kuuluvaa toista asuinrakennusta, jota ei kuitenkaan saa sijoittaa 50 metriä lähemmäksi keskiveden korkeu- den mukaista rantaviivaa. Talouskeskuksen yhteyteen sijoittuvan toisen asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 m2 ja etäisyys päärakennuksesta enintään 200 m. Talous- keskukseen liittyvän kerrosalaltaan enintään 20 m2:n suuruisen saunan saa sijoittaa vähin- tään 15 m:n päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Mikäli sauna sijoite- taan yli 30 m:n päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta, saa sen kerrosala olla enintään 50 m2. Muut kuin maatilatalouden talousrakennukset on sijoitettava asunnon välittömään läheisyyteen.

Maaseutuelinkeinoviranomaisten rekisteröimän ranta-alueella olevan maatilan talouskeskuk- sen toiminnalliseen yhteyteen saa rakentaa matkailua palvelevia rakennuksia enintään 300 k-m2 vähintään 100 m:n päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Matkailua palvelevien rakennusten rakentaminen edellyttää maankäytön yleissuunnitelmaa ja yhteisen vesihuollon toteuttamista.

YLEISMÄÄRÄYKSET

Rantaosayleiskaavassa määrätään, että sen perusteella voidaan myöntää rakennuslupa omarantaisen lomarakennuksen rakentamiseen ilman rantakaavaa.

Rantaosayleiskaavan ajanmukaisuuden arviointi

Kangasalan rantaosayleiskaavan laatimisen aikaan alueella on sijainnut asuinrakennus ja rannassa saunarakennus. Nämä on osoitettu osayleiskaavaan ympärivuotisen asuinraken- nuksen ja saunarakennuksen rakennusoikeuksilla loma-asuntoalueelle (RA).

Aholaidan lammastila on perustettu sen jälkeen, kun rantaosayleiskaava on saanut lainvoi- man. Lampola ja konesuoja on rakennettu osayleiskaavan mukaisesti maa-ja metsätalous- alueelle (M).

Rantaosayleiskaava ei vastaa Aholaidan tilan nykyistä käyttötarkoitusta ja kokonaisuutta. Ympärivuotisen asuinrakennuksen kaavamääräyksen sijasta tila tulisi osoittaa yleiskaavassa maatilan talouskeskukseksi.

Kangasalan rantaosayleiskaava ei ole Aholaidan lammastilan osalta ajanmukainen.

Maakuntakaava

Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu varauksia eikä rajauksia.

Pirkanmaalla on valmisteilla maakuntakaava 2040. 16.2.2015 päivätyssä maakuntakaavaluonnoksessa ei ole alueelle aluevarauksia tai määräyksiä.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisena alueidenkäytön tavoitteena on, että alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria.

Yhtenä valtakunnallisena alueidenkäyttötavoitteena on, että rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.

Pohjakartta

Asemakaavoitettavalle alueelle on laadittu pohjakartta vuonna 2016. Sen on hyväksynyt 2.5.2016 maanmittausinsinööri Xxxx Xxxxxxxxxxx Kangasalan kunnasta.

Rakennusjärjestys

Kangasalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 2.2.2015.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Aloite

Asemakaava on tullut vireille maanomistajana aloitteesta.

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö

4.2.1 Osalliset

Aholaidan ranta-asemakaavoituksen yhteydessä osallisia ovat:

• Suunnittelualueen maanomistaja

• Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat

• Pirkanmaan ELY-keskus

• Pirkanmaan maakuntamuseo

• Pirkanmaan liitto

• Kunnan hallintokunnista rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta ja kaavoituslautakunta

• Maaseutuasiamies

Lisäksi edellä olevan määrittelyn mukaan osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka usko- vat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa.

Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Hankkeesta järjestettiin viranomaisneuvottelu 08.03.2016. Neuvottelussa käytiin läpi hank- keen lähtökohtia ja tavoitteita. Viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen liitteenä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 04.04.-03.05.2016 väliseksi ajaksi. Nähtävänä olosta ilmoitettiin Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla. Kaava-alueeseen rajautuville maanomistajille lähetettiin tieto kirjeitse. Osallistu- mis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä.

Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti hankkeen alussa, että kaava-alueella on tarpeen tehdä arkeologinen inventointi.

Kaavaluonnos valmistui kesäkuussa 2016.. Kaavaluonnos oli nähtävänä 12.9.-11.10.2016 välisenä aikana. Siitä saatiin kaksi lausuntoa ja 7 mielipidettä. Kaavaluonnosvaiheen pa- lauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä.

Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaa tarkistettiin seuraavasti:

• Uusi loma-asunnon rakennuspaikka muutettiin siten, että se merkittiin AM-alueelle maatilamatkailua palvelevana rakennusalana (rm). Rakennusalan rajauksessa huo- mioitiin lokkiluodon läheisyys.

• Maatilamatkailua palvelevien rakennusten rakennuspaikat muutettiin siten, että ne merkittiin AM-alueelle maatilamatkailua palvelevana rakennusalana (rm). Perustelut maatilamatkailua palvelevien rakennusten sijainnista lisättiin kaavaselostukseen.

• AM-korttelialueen rakennusoikeus osoitettiin rakennusaloittain tulevat käyttötarkoituk- set huomioiden.

• Rantaan sijoittuvan rakennuspaikan rakennusalan rajaa tarkistettiin siten, että vierei- seen loma-asuntoon muodostuu enemmän etäisyyttä. Rakennuspaikalle määrättiin suojametsä naapurin rajan puolelle.

• Palosaaresta siirrettävän rakennuspaikan rakennusoikeus tarkistetaan vastaamaan rantaosayleis-kaavan rakennusoikeutta.

• ev-kaavamääräyksellä osoitettua aluetta levennettiin.

• AM-korttelialueen länsiosan rajaa ja rakennusalan rajausta tarkistettiin siten, ettei se ole ristiriidassa lampolarakennuksen rakennusluvassa määritetyn suoja-alueen kanssa.

• ev-aluetta tarkistettiin siten, että se ulottuu Lampolan ja rannan välissä AM-korttelin rajaan saakka.

• Perustelut maatilamatkailua palvelevien rakennusten sijainnista lisättiin kaavaselos- tukseen.

• Kaavaselostuksen kohtaan 5.2. Kaavan vaikutukset lisättiin selvitys siitä, mikä vaiku- tus rakentamisella ja sen sijoittamisella on naapurustolle melun ja hajuhaittojen kan- nalta.

• Kaavaselostuksen kohtaan 5.2. Kaavan vaikutukset lisättiin selvitys siitä, mikä vaiku- tus esitetyllä rakennusoikeuden siirrolla on maanomistajien tasapuolisen kohtelun nä- kökulmasta.

• Kaavaselostuksen kohtaan 5.2. Kaavan vaikutukset lisättiin vertaileva tarkastelu ranta-asemakaavan suhteesta alueella voimassa olevaan rantaosayleiskaavaan.

• Kaavaselostuksen kohdasta 5.2 Kaavan vaikutukset poistettiin maininta rakentamat- tomasta rannasta.

• Yhden uuden rakennuspaikan aiheuttaman liikenteen lisäyksen vaikutusten arviointi lisättiin kaava-selostukseen.

• Lain edellyttämä asemakaavan pohjakartta hankittiin ja lisättiin aineistoon kaavaeh- dotusvaiheessa.

Muut tehdyt tarkistukset:

ev- ja my-kaavamääräyksiä tarkistettiin siten, että ne eivät ole ristiriidassa alueella voimassa olevan ympäristösopimuksen perinnebiotoopin hoitosuunnitelman kanssa.

Palosaaren ranta-asemakaavan muutosalueen mahdolliset huomioitavat luonnonarvot selvi- tettiin.

Kaavaluonnokseen tehtävien tarkistusten pohjalta on laadittu kaavaehdotus. Kaavaehdotuk- sen käsittelee kunnanhallitus ja se pidetään julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi aset- tamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lau- sunnot lautakunnilta ja viranomaisilta.

Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimit- taa kunnalle ennen nähtävänäolon päättymistä. Muistutuksen tehneille lähetetään kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon ai- kana.

Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Tarvittaessa järjestetään toinen viranomaisneu- vottelu, tehdään tarkistuksia kaavaehdotukseen ja asetetaan se uudelleen nähtäville.

Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä ja valtuusto hyväksyy asema- kaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää.

Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisuke- hotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy, kunnes kunta tekee uuden päätök- sen.

Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille.

Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Sydän- Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

Kaavan laatimisen tavoitteena on huomioida olemassa olevan loma-asumisen viihtyvyys ja luontoarvojen säilyminen. Tavoitteena on säilyttää Ponsanlahden ranta-alue rakentamatto- mana.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1 Perusteet asemakaavalle ja mitoitus

Aholaidan lammastilaa ei ole voimassa olevassa Kangasalan rantaosayleiskaavassa osoi- tettu maatilan talouskeskukseksi. Aholaidan lammastila on perustettu sen jälkeen, kun ranta- osayleiskaava on saanut lainvoiman. Rantaosayleiskaava ei ole ajanmukainen. Ranta- osayleiskaavan yleismääräyksen mukaan yleiskaavan perusteella voidaan myöntää raken- nuslupa ainoastaan omarantaisen lomarakennuksen rakentamiseen.

Aholaidan lammastilalle on tarpeen laatia ranta-asemakaava, jossa ohjataan rakentamista ja maankäyttöä siten, että sen perusteella maatilan talouskeskuksen ja siihen liittyvien matkai- lua palvelevien rakennusten rakentamiseen voidaan myöntää rakennuslupa. Ilman ranta- asemakaavaa rakentaminen edellyttää jokaisen rakennushankkeen kohdalla poikkeamisme- nettelyä.

Ranta-asemakaava mahdollistaa nykyisen toiminnan kehittämisen ja tarpeellisten tilojen ra- kentamisen sitä varten. Asemakaavassa Aholaidan lammastila voidaan käsitellä kokonaisuu- tena tilan nykyinen ja suunniteltu rakentaminen huomioiden.

Ranta-asemakaavaa laadittaessa mitoituksena käytetään Kangasalan rantaosayleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle osoitettavan maatilan talouskeskuksen rakennusoikeutta.

Ranta-asemakaavan mitoituksessa on huomioitu Kangasalan rantaosayleiskaavassa alu- eelle osoitetut:

• ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennusoikeus

• saunan rakennusoikeus

• maa- ja metsätalousalueelle sijoittuvan maa- ja metsätalouteen liittyvän rakentamisen rakennusoikeus sekä maatilan talouskeskuksen ja siihen liittyvä rakennusoikeus.

Mitoitus ja rakennusoikeudet perustuvat alueella voimassa olevaan Kangasalan ranta- osayleiskaavaan (ROYK), Köyrän ja Palon ranta-asemakaavaan ja maanomistajan laatimaan tilan kehittämissuunnitelmaan seuraavasti:

Aholaidan ranta-asemakaavassa osoi- tettu rakennusoikeus

Peruste

Maatilan talouskeskus: olemassa oleva asuinrakennus (as), 400 k-m2 ja olemassa

olevien talousrakennuksien rakennusalat (t) 130 k-m2 ja 80 k-m2.

ROYK RA-alue, ympärivuotisen asuinraken- nuksen ja siihen liittyvien talousrakennusten rakennusoikeus/ nykyinen rakennuskanta.

Olemassa oleva sauna (sa) 45 k-m2, ole-

massa oleva savusauna (s-sa) 20 k-m2 ja venevaja (t) 20 k-m2

ROYK RA-alue, rantarakennuspaikka, sau-

nan rakennusoikeus/ nykyinen rakennus- kanta.

Talousrakennusten ja eläinsuojien raken- nusala (t-1) 1600 k-m2 (olemassa olevat: eläinsuoja 600 k-m2 ja konesuoja 200 k-

m2), talousrakennuksien ja lantalan raken- nusala (t-2) 400 k-m2

ROYK M-alue, maa- ja metsätalouteen liit- tyvä rakentaminen.

Tilan kehittämissuunnitelma.

Talouskeskuksen yhteyteen sijoittuva uusi asuinrakennus (as) 100 k-m2

ROYK M-alueelle sijoittuvan maatilan ta- louskeskuksen yhteyteen sijoittuvan toisen asuinrakennuksen rakennusoikeus 100 k- m2.

Tilan kehittämissuunnitelma.

Maatilamatkailua palvelevat rakennukset (rm) Kirkkosaarentien pohjoispuolelle 230 k- m2 ja pihaan olemassa oleva 70 k-m2

ROYK M-alueelle sijoittuvan maatilan ta- louskeskuksen toiminalliseen yhteyteen si- joittuvat matkailua palvelevat rakennukset yhteensä 300 k-m2.

Tilan kehittämissuunnitelma.

Rantaan sijoittuvat matkailua palvelevien ra- kennusten rakennusoikeus (rm) 80 k-m2, sauna (sa) 20 k-m2 ja talousrakennus (t) 40 k-m2.

1 loma-asuntopaikan rakennusoikeus on siirretty Köyrän ja Palon ranta-asemakaa- vasta rantaosayleiskaavan RA-alueelle. Mitoituksen perusteena rantaosayleiskaa- van RA-alueen omarantaisen loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeus: loma- asunto+sauna 100 m2 sekä talousraken- nus, kokonaisrakennusoikeus 140 m2.

Tilan kehittämissuunnitelma.

Rakennusoikeuden siirto Palosaaresta kyseiseen paikkaan perustuu seuraavaan:

• Molemmat alueet ovat saman maanomistajan omistuksessa.

• Paikka, johon rakennusoikeus halutaan siirtää, on voimassa olevassa rantaosayleis- kaavassa osoitettu loma-asumiseen (RA-alue).

• Paikalla, johon rakennusoikeus halutaan siirtää, on vesi- ja viemäriverkko ja tieyhteys on järjestettävissä.

• Paikka, johon rakennusoikeus halutaan siirtää, on rakennettavuudeltaan rakentami- seen soveltuva.

• Paikalla, johon rakennusoikeus halutaan siirtää, ei ole sellaisia luonnon tai maiseman arvoja, jotka estäisivät rakentamisen alueelle.

• Rakennuspaikka sijoittuu olemassa olevan loma-asumisen yhteyteen ja mahdollistaa yhtenäisen rakentamattoman rannan säilyttämisen Ponsanlahden puolella.

• Rakennuspaikan siirtäminen keventää ennestään erittäin tehokkaasti kaavoitetun Pa- losaaren lomarakennuspaikkojen määrää.

5.2 Kaavan rakenne ja sisältö

Ranta-asemakaavassa on osoitettu maatilojen talouskeskuksen korttelialue (AM) ja maa- ja metsätalousaluetta (M).

Maatilan talouskeskuksen korttelialue (AM)

AM-korttelialueen pinta-ala on 5,3 ha. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 3235 kerros- alaneliömetriä. Rantaviivan pituus on 458 m. Tehokkuus on 0,06. AM-korttelialueen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeudet rakennusaloittain nykyiset ja tulevat käyttötarkoitukset huomioiden. Pihapiirin rakennusalojen, ajoyhteyksien ja pysäköimispaikan sijoittamisessa sekä rajauksissa on huomioitu vaikutukset naapuruston viihtyisyyteen sekä pihapiirin maisemalliset arvot ja päärakennuksen aseman säilyminen.

t-1, Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksia ja eläinsuojia t-2, Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksia ja lantalan

Maatilan talouskeskuksen korttelialueelle (kortteli 1, AM) on osoitettu useita erillisiä raken- nusaloja. Maatilan tuotantorakennukset on keskitetty nykyisen lampolan ja konesuojan lähei- syyteen, johon on osoitettu kaksi erillistä rakennusalaa ja rakennusoikeutta: 1600 kerros- alaneliömetriä talousrakennuksia ja eläinsuojia varten (t-1) sekä 400 kerrosalaneliömetriä ta- lousrakennuksia ja lantalaa varten (t-2). Olemassa olevien rakennusten kerrosala on yh- teensä 800 k-m2.

Rakennusalan sisään on ohjeellisena osoitettu tilan tämän hetkisen kehittämissuunnitelman mukainen rakentaminen. Uusien tuotantorakennusten rakennusalat on sijoitettu olemassa olevien rakennusten läheisyyteen. Sijainnissa on huomioitu vaikutukset naapurustolle, tilan

sisäisen liikennetarpeen minimoiminen sekä vallitsevat tuulensuunnat. Rakennusoikeus pe- rustuu voimassa olevan rantaosayleiskaavan M-alueen maa- ja metsätalouteen liittyvän ra- kentamisen rakennusoikeuteen.

as, Rakennusala, jolle saa sijoittaa asuinrakennuksen

Olemassa oleva päärakennuksen rakennusala on osoitettu asuinrakentamiseen (as) ja ra- kennusoikeutta on osoitettu nykytilanteen mukaisesti 400 kerrosalaneliömetriä. Asuinraken- nuksen rakennusoikeus perustuu voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa osoitettuun ny- kyisen rakennuskannan mukaiseen ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennusoikeuteen.

Nykyisen talousrakennuksen eteläpuolelle on osoitettu rakennusoikeus uutta asuinraken- nusta varten (as). Rakennusoikeutta on osoitettu 100 kerrosalaneliömetriä. Asuinrakennuk- sen rakennusoikeus perustuu alueella voimassa olevan rantaosayleiskaavan M-alueelle si- joittuvan maatilan talouskeskuksen yhteyteen sijoittuvan toisen asuinrakennuksen rakennus- oikeuteen.

t, Xxxxxxxxxxx, jolle saa sijoittaa yksikerroksisia talousrakennuksia

Päärakennuksen länsipuolella oleva rakennus on osoitettu osin talousrakennusta varten (t). Rakennusoikeutta on osoitettu nykytilanteen mukaisesti talousrakennusta varten 130 kerros- alaneliömetriä.

Pihassa oleva toinen talousrakennus on osoitettu talousrakennuksen rakennusalalla (t) ja ra- kennusoikeutta on osoitettu nykytilanteen mukaisesti 80 kerrosalaneliömetriä.

Niemessä oleva venevaja on osoitettu rakennusalaksi, jolle saa sijoittaa yksikerroksisia ta- lousrakennuksia. Rakennusoikeutta on osoitettu nykytilanteen mukaisesti 20 k-m2.

Pihan talousrakennuksien rakennusoikeus perustuu voimassa olevassa rantaosayleiskaa- vassa osoitettuun nykyisen rakennuskannan mukaiseen ympärivuotiseen asuinrakennuk- seen liittyvien talousrakennusten rakennusoikeuteen.

Niemen venevajan rakennusoikeus on huomioitu ranta-asemakaavaa laadittaessa toteutu- neen tilanteen mukaisesti. Laskennallisesti venevajan rakennusoikeus lasketaan sisältyväksi rantaosayleiskaavassa osoitettuun nykytilanteen mukaiseen saunan rakennuspaikan raken- nusoikeuteen.

rm, Rakennusala, jolle saa sijoittaa yksikerroksisia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia Asuinrakennuksen länsipuolella oleva rakennus, jossa nykyisin toimii maatilamajoitusta, on osoitettu osin maatilamatkailua varten (rm). Rakennusoikeutta on osoitettu nykytilanteen mu- kaisesti maatilamatkailua varten 70 kerrosalaneliömetriä.

Kirkkosaarentien pohjoispuolelle, pihapiirin keskelle jäävän laidunalueen äärelle, on osoitettu rakennusala maatilamatkailua palvelevia rakennuksia varten (rm). Rakennusoikeutta on osoi- tettu yhteensä 230 kerrosalaneliömetriä. Rakennusalan sisään on ohjeellisena osoitettu ra- kennusalat, jotka vastaavat rakennusoikeuden mukaista rakennusoikeutta.

Maatilamatkailun rakennusoikeus perustuu alueella voimassa olevan rantaosayleiskaavan M-alueelle sijoittuvan maatilan talouskeskuksen toiminalliseen yhteyteen sijoittuvan matkai- lua palvelevien rakennusten rakennusoikeuteen.

Maatilamatkailua palvelevien rakennusten etäisyys rantaviivasta on 100m. Paikka sijaitsee välittömästi tilan pihapiirin yhteydessä. Kyseinen paikka soveltuu maastoltaan ja ilmansuun- niltaan hyvin rakentamiseen ja sieltä avautuu näkymät kohti lampaiden laidunnusaluetta ja

xxxxxxxx kuitenkin niin, ettei maatilan tuotannosta aiheutuva melu ja valot häiritse kohtuutto- masti. Sijainnissa on huomioitu myös naapuruston sijainti siten, että toiminta alueella ei hait- taa naapuruston rauhaa.

Omarantainen maatilamatkailua palvelevien rakennusten rakennusoikeus (rm), saunan ra- kennusoikeus (sa) ja talousrakennuksen rakennusoikeus (t)

AM-alueen rantaan on siirretty loma-asumisen rakennuspaikka Köyrän ja Palon ranta-ase- makaavasta (rm, sa ja t). Saunan rakennusalan etäisyys rannasta on 15 metriä ja rakennus- oikeus 20 k-m2. Maatilamatkailua palvelevan rakennuksen ja talousrakennuksen rakennus- alan etäisyys rannasta on 30 metriä. Maatilamatkailua palvelevan rakennuksen rakennusoi- keus on 80 k-m2. Talousrakennuksen rakennusoikeus on 40 k-m2. Rakennusalojen sijainti, rakennusoikeus ja etäisyydet rantaviivasta perustuvat alueella voimassa olevaan ranta- osayleiskaavaan. Alue on rantaosayleiskaavassa osoitettu loma-asuntoalueeksi.

sa, Xxxxxxxxxxx, jolle saa sijoittaa yksikerroksisen saunarakennuksen s-sa, Rakennusala, jolle saa sijoittaa savusaunan

Nykyiset saunarakennus (sa) ja savusauna (s-sa) on rajattu rantaan olemassa olevien raken- nusten rakennusalojen mukaisesti ja rakennusoikeutta on osoitettu nykytilanteen mukaisesti saunaa varten 45 kerrosalaneliömetriä ja savusaunaa varten 20 kerrosalaneliömetriä.

Saunojen rakennusoikeus perustuu voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa osoitettuun nykyisen rakennuskannan mukaiseen saunan rakennuspaikan rakennusoikeuteen.

p, Ohjeellinen pysäköimispaikka

Ohjeellinen pysäköimispaikka on osoitettu pihapiiriin olemassa olevan talousrakennuksen viereen, pihaan johtavan tien varteen. Pysäköimispaikan sijainnissa on huomioitu tilan sisäi- sen liikenteen järjestelyt, lyhyt matka rm-alueelle sekä naapuruston loma-asumisrauhan säi- lyminen. Pysäköimispaikka on mitoitettu ohjeellisesti kuudelle henkilöautolle ja sen tarkoituk- sena on palvella sekä maatilamatkailua että tilamyyntiä.

ajo, Ajoyhteys/tieoikeus

AM-korttelialueen läpi on osoitettu Kirkkosaarentien tieoikeus, joka perustuu olemassa ole- vaan kiinteistörekisterin mukaiseen rasitteeseen 000-2007-K18023. Ajoyhteyden leveydeksi on osoitettu 10 metriä.

ajo, Ohjeellinen alueen sisäinen ajoyhteys

AM-korttelialueen sisälle on osoitettu talouskeskuksen nykyisten sisäisten ajoyhteyksien mu- kaiset liikennealueet.

luo, Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi. Metsää ei saa muuttaa niin, että sen ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu.

Luontoselvityksen mukainen katajaketo on osoitettu alueen osaksi, jolla sijaitsee luonnon- suojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi.

my, Alueen osa, jolla on maisema-arvoja. Alue tulee säilyttää luonnontilaisena/ puustoisena. Avohakkuu alueella on kielletty. Alueella sallitaan toimenpiteet, jotka eivät merkittävästi muuta rantamaisemaa. Alueella sallitaan perinnebiotoopin hoidon kannalta tarpeelliset toi- menpiteet ja laidunnus.

Maisemallisesti arvokas xxxxxxxxxx xxxxx ja rantaan sijoittuvan maatilamatkailua palvelevan rakennuksen rakennuspaikan rantavyöhyke on osoitettu alueen osaksi, jolla on maisema-ar- voja.

Kaavamääräyksessä on huomioitu alueella voimassa oleva ympäristösopimus ja siihen liit- tyvä hoitosuunnitelma.

ev, Suojametsä. Alue tulee säilyttää puustoisena. Avohakkuu alueella on kielletty. Alueella sallitaan perinnebiotoopin hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet ja laidunnus.

Rantaan sijoittuvan maatilamatkailua palvelevan rakennuksen rakennuspaikan ja olemassa olevan rantaan sijoittuvan loma-asunnon väliin on osoitettu 15 metriä leveä suojametsä-alue. Suojametsän tarkoitus on suojata ympäröivää asumista mahdollisilta maatilamatkailun ai- heuttamilta haitallisina koetuilta vaikutuksilta. Kaavamääräys perustuu kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen. ev-alueen kaavamääräyksellä on ohjausvaikutus alueelle tehtäviin toimenpiteisiin ja hakkuisiin.

Kaavamääräyksessä on huomioitu alueella voimassa oleva ympäristösopimus ja siihen liit- tyvä hoitosuunnitelma.

Maa- ja metsätalousalue (M)

Muu osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Maa- ja metsätalous- alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Rantaviivan pituus on 203 m.

Köyrän ja Palon ranta-asemakaavasta siirretyn rakennuspaikan alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Alueelle ei ole osoi- tettu rakennusoikeutta. Rantaviivan pituus on 44 m.

Köyrän ja Palon ranta-ase- makaavan muutos

ajo, Ajoyhteys/tieoikeus

Kirkkosaarentien ja Tiirankärjentien tieoikeudet on osoitettu kaavassa ajoyhteyksinä/tie- oikeuksina. Tieoikeudet perustuvat olemassa olevan kiinteistörekisterin mukaisiin rasitteisiin. 000-2007-K18023, 000-2014-K919, 000-2014-K911, 000-2014-K915 ja 000-2014-K1028.

Tieoikeuksien leveydeksi on osoitettu 10m.

Rannan uudelle maatilamatkailua palvelevan rakennuksen rakennuspaikalle on osoitettu uusi ajoyhteys Tiirankärjentieltä. Tiealueen leveydeksi on osoitettu 6m.

ev, Suojametsä. Alue tulee säilyttää puustoisena. Avohakkuu alueella on kielletty. Alueella sallitaan perinnebiotoopin hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet ja laidunnus.

AM-korttelialueen rakennusalojen t-1 ja t-2 sekä olemassa olevan asumisen väliin on osoi- tettu 20-100 metriä leveä suojametsä-alue.

Suojametsän tarkoitus on suojata ympäröivää asumista mahdollisilta maataloustuotannon aiheuttamilta haitallisina koetuilta vaikutuksilta. Kaavamääräys perustuu osallistumis- ja arvi- ointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen sekä nykyisen lampolan rakennuslupaan, jossa luvan ehtona on lampolan ja rannan välisen puuston säilyttäminen ra- kennuksen näkösuojana. ev-alueen kaavamääräyksellä on ohjausvaikutus alueelle tehtäviin toimenpiteisiin ja hakkuisiin.

Kaavamääräyksessä on huomioitu alueella voimassa oleva ympäristösopimus ja siihen liit- tyvä hoitosuunnitelma.

5.3 Kaavan vaikutukset

Havainnekuva Aholaidan ranta-asemakaavasta. Kuvassa esitetyt talouskeskuksen uudet rakennukset ovat oh- jeellisia ja perustuvat tilan kehittämissuunnitelmaan.

Yhdyskuntarakenne

Kaava täydentää Aholaidan tilan ja loma-asumisen ra- kennuskantaa. Kaava ei muuta olemassa olevaa ties- töä.

Tehokkuudeltaan alue on hyvin väljä. Aluetehokkuus koko kaava-alueella on ea=0,02 ja korttelitehokkuus ek=0,06. Maa-ja metsätalousalueiden osuus kaava-alu- eesta on 59% ja AM-korttelin 41%.

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu

Rakennusoikeuden siirtäminen Palosaaresta Aholaidan tilan rantaan tarkoittaa, että maanomistajalta vähenee Palosaaresta yksi rakennuspaikka.

Rakennuspaikan siirto on perusteltu yhdyskuntaraken- teen, vesihuollon, vapaan rantaviivan säilymisen ja

	luonnon monimuotoisuuden säilymisedellytyksien kan- nalta. Menettely on sama kaikille, ei lisää maanomista- jan kokonaisrakennusoikeuden määrää eikä aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Kaikilla maanomistajilla on yhtäläinen, maankäyttö- ja rakennuslain 74§:n mukainen oikeus ranta-asemakaa- van laatimiseen.
Elinkeinot	Kaava mahdollistaa Aholaidan lammastilan ja maatila- matkailun kehittämisen tarvitsemat maankäyttötarpeet. Kaava ei ole ristiriidassa tilan tekemän ympäristösopi- muksen kanssa. Maatilan talouskeskuksen korttelialu- eella ja maa- ja metsätalousalueella sijaitsevia sopi- muslohkoja voidaan jatkossakin laiduntaa ja hoitaa laa- ditun hoitosuunnitelman mukaisesti. Uusien rakennuk- sien ja niiden piha-alueiden alueet poistuvat sopimus- alueista niiden toteuttamisen yhteydessä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa edellyt- tää ympäristöluvan hakemista toimintaa varten.
Ekologisuus ja taloudellisuus	Väljästä rakenteesta ja syrjäisestä sijainnista johtuen tehokkuus ei täytä ekologisesti tehokkaalle yhdyskunta- rakenteelle yleisesti asetettuja vaatimuksia. Väljä mitoitus ja kaavamääräykset mahdollistavat alu- eelle toteutettavan ekologisesti kestävää rakentamista ja maataloutta. Rakennuspaikoilla on riittävästi tilaa hu- levesien imeyttämiseen. Väljät rakennuspaikat mahdol- listavat ilmansuuntien huomioimisen ja passiivisen läm- pöenergian hyödyntämisen rakentamisessa.
Virkistys	Alueella on hyvät virkistysmahdollisuudet. Virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät kaavan toteutu- misen myötä nykyisellään. M-alueilla, joita kaavasta on 59%, on mahdollista liikkua jokamiehenoikeudella. Vesistön läheisyys lisää ulkoilu- ja harrastusmahdolli- suuksia. Kaavalla ei ole vaikutusta järvialueen virkistys- käyttöön. Rakennuspaikan siirto Palosaaresta lisää Palosaaren virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Rantaviiva	Aholaidan alueella rantaviivasta säilyy rakentamatto- mana 203m/ 31%. Rakentamattoman rantaviivan pi- tuus lyhenee noin 66 m verrattuna Kangasalan ranta- osayleiskaavaan. Köyrän ja Palon ranta-asemakaavassa rakentamatto- man rantaviivan pituus kasvaa 44 m.

Kokonaisuudessaan rakentamattoman rantaviivan pi- tuus lyhenee 22 m.

Liikenne

Olemassa oleva tiestö säilyy muuttumattomana.

Ajoyhteyden toteuttaminen rantaan matkailua palvele- valle rakennuspaikalle edellyttää tieoikeuden perusta- mista Aholaidan kiinteistön alueelle.

Koska uusi matkailua palvelevien rakennusten raken- nusala sijoittuu Kirkkosaarentien pohjoispuolelle Aho- laidan talouskeskuksen pihapiirin läheisyyteen ja etäälle ranta-alueista, ei maatilamatkailusta aiheutu- vasta liikenteestä ole haittaa niemen loma-asukkaille. Maatilamatkailua ja tilamyyntiä varten on osoitettu py- säköimispaikka talouskeskuksen pihapiiriin.

ev-alueen puusto suojaa naapuruston asukkaita uu- delle rantaan sijoittuvalle matkailua palvelevalle raken- nuspaikalle kohdistuvalta liikenteeltä.

Maatilamatkailu ja lammastilalla tapahtuva myynti lisää- vät liikennettä alueella. Liikenne kohdistuu pääosin ta- louskeskuksen pihapiiriin. Osa olemassa olevista loma- asukkaista voi kokea alueella lisääntyvän liikenteen häi- riöllisenä, vaikka kaavan ratkaisuilla on pyritty vaikutta- maan siihen, että lisääntyvällä liikenteellä olisi mahdolli- simman vähän vaikutusta naapurustolle.

Rantaan osoitettu uusi matkailua palveleva rakennus- paikka ja sinne johtava uusi tie aiheuttavat lisää liiken- nettä ja voi häiritä lähialueen loma-asukkaita. Yhden uuden rakennuspaikan aiheuttaman liikenteen vaiku- tusta ei voida pitää kuitenkaan niin merkittävänä, että se aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain 54.3§:n mu- kaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikkene- mistä.

Mahdollisen häiriön vähentämiseksi on tien ja olemassa olevan loma-asutuksen väliin jäävälle alueelle annettu kaavamääräys ev, suojametsä, joka suojaa olemassa olevaa loma-asumista myös liikenteen haitoilta. Suoja- metsän leveys on 30 metriä lähimmän loma-asunnon rajalta, mikä vähentää myös liikennemelun kantautu- mista.

Luontoarvot

Kielto katajakedon muuttamisesta niin, että sen omi- naispiirteiden säilyminen vaarantuu, turvaa luonnon- suojelulain 29§:n mukaisen kohteen säilymisen.

Ponsanlahti, joka luontoselvityksen mukaan on linnus- ton kannalta erityisen merkittävä, on kaavassa jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja osoitettu maa- ja metsäta- lousalueeksi (M).

Yhdellä uudella matkailua palvelevan rakennuspaikalla ei ole merkittävää haittaa lokkien elinympäristön säily- miselle. Uudella rakennuspaikalla on huomioitu ihmis- ten toiminnasta lokkeihin kohdistuva häiriö määrää- xxxxx xxxxx-alue säilytettäväksi puustoisena/luonnonti- laisena sekä osoittamalla uusi matkailua palveleva ra- kennus vähintään 30 metrin ja uusi saunarakennus vä- hintään 15 metrin etäisyydelle rannasta.

Maisema

Saunaniemi kokonaisuudessaan ja matkailua palvele- van rakennuspaikan rantavyöhyke on osoitettu puustoi- sena/luonnontilaisena säilytettäviksi, mikä parantaa ra- kentamisen sopeutumista maisemaan.

Kallioisella niemialueella puuston istuttaminen on han- kalaa eikä ole luontevaa. Rakentamisen sopeutuminen ympäristöön on ensisijaisesti huolehdittava ympäristöön sopivalla rakentamistavalla sekä rakennuksen julkisivu- jen ja vesikaton värityksellä.

Laajemmassa järvimaisemassa nähtynä uusi rakenta- minen ei erottune maisemasta. Talouskeskuksen uudet tuotantorakennukset ja maatilamatkailua palvelevat ra- kennuksen sijoittuvat niin kauaksi rannasta, ettei niillä ei ole vaikutusta järvimaisemaan.

Talouskeskuksen pihapiirissä uudet tuotantorakennuk- set ja maatilamatkailua palvelevat rakennukset rajaavat alueen keskelle sijoittuvaa maisemallisesti merkittävää laidunaukeaa.

Uusi asuinrakennus täydentää päärakennuksen, sivura- kennuksen ja talousrakennuksen muodostamaa puo- liympyrän muotoista kokonaisuutta.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ranta-asema- kaava-alueella ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaa- tamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Mai- sematyöluvan tarve tulee harkittavaksi erityisesti kaa- vassa osoitetuilla my-, luo- ja ev-alueilla.

Maataloustuotannon vaikutukset naapurustolle

Loma-asumisen viihtyisyys

Olemassa olevan loma-asumisen viihtyisyyden säilymi- nen on huomioitu kaavassa korttelialueiden, rakennus- alojen ja uuden ajoyhteyden sijoittamisella.

Olemassa olevat loma-asuntojen rakennuspaikat rajoit- tuvat kaavan M-alueisiin, joiden leveys on vähintään 50 metriä.

Olemassa oleva loma-asuminen sijaitsee vähintään 100 m etäisyydellä lampolasta, mikä vastaa ympäristö- ministeriön suositusta pienten tai keskisuurten (alle 200 eläinsuojien laajennuksissa lähimmästä häiriintyvästä kohteesta.

Alueella tuulee tyypillisimmin etelän ja lännen väliseltä alueelta, jolloin Lampolan mahdolliset hajut ja melu suuntautuvat pääosin pohjoisen ja idän välille. Lähim- pänä oleville loma-asunnoille, jotka sijaitsevat kaakon ja etelän suunnassa lampolaan nähden, on kaavassa osoitettujen tuotanto- ja lantalarakennusten sijainti edul- linen vallitsevien tuulensuuntien kannalta. Merkittävim- mät hajuhaitat aiheutuvat koillisen suunnassa lampo- lasta olevalle loma-asumiselle. Hajuhaittoja vähentää koillisen suunnassa etäisyys, jota kertyy vähintään 200 m lampolasta loma-asumiseen.

Lähde: Ilmatieteen laitos, Suomen tuuliatlas

Tilan sisäisen liikenteen tarve vähenee, kun tuotantoon liittyvät rakennukset sijoitetaan lähelle toisiaan. Ajon tarve vähenee ja ajomatkat pienenevät, mikä vähentää esim. traktoreiden aiheuttamaa melua.

Lantalan ja konesuojan rakentaminen parantaa alueen viihtyisyyttä ja vähentää mahdollisia hajuhaittoja.

Keskittämällä maatilan tuotanto- ja varastorakennukset yhdelle suppealle alueelle, voidaan vaikuttaa siihen, että toiminnalla on vaikutusta mahdollisimman vähäisen henkilömäärän elinympäristöön.

Sijoittamalla uuden rakentamisen rakennusala AM-kort- telialueen länsireunaan ja osoittamalla M-alueelle ev-

kaavamääräyksellä alueen osat, jotka on määrätty säi- lytettäviksi puustoisina, vähennetään mahdollisia maa- talouden talouskeskuksen haitallisia vaikutuksia naapu- rustolle.

Uusi maatilamatkailulle varattu alue sijoittuu Kirkkosaa- rentien pohjoispuolelle Aholaidan talouskeskuksen pi- hapiirin läheisyyteen ja etäälle ranta-alueiden loma- asumisesta, ei maatilamatkailun rakentamisesta ole haittaa olemassa olevalle loma-asumiselle.

Rantaan sijoittuva uusi maatilamatkailua palveleva ra- kennus ja siihen liittyvän toiminnan vaikutukset voidaan kokea naapurustossa haitallisina. Mahdollisen haitallis- ten vaikutusten kokemista voi vähentää alueelle osoi- tettu suojametsä.

Maatilamatkailu ja lammastilalla tapahtuva myynti lisää- vät toimintaa alueella. Toiminta kohdistuu pääosin ta- louskeskuksen pihapiiriin ja sen ranta-alueelle. Osa ole- massa olevista loma-asukkaista voi kokea alueella li- sääntyvän toiminnan häiriöllisenä, vaikka kaavan ratkai- suilla on pyritty vaikuttamaan siihen, että uusilla toimin- noilla olisi mahdollisimman vähän vaikutusta naapurus- tolle.

Rakennuspaikan siirto Palosaaresta voi lisätä loma- asumisen viihtyvyyttä Palosaaressa.

Havainnekuva Aholaidan ranta-asemakaavan vaikutusten arvioinnista.

Havainnekuvaan on merkitty sinisellä rantamaiseman kannalta merkittävimmät alueet: niemenkärki ja uuden mat- kailua palvelevan rakennuksen rakennuspaikan ranta.

Havainnekuvaan on merkitty violetilla talouskeskuksen pihapiirin maiseman kannalta merkittävimmät alueet: lai- dunalue ja rakennusten muodostama kokonaisuus.

Havainnekuvaan on merkitty vihreällä suojametsät, joiden tarkoitus on suojata ympäröivää asumista mahdollisilta maataloustuotannon ja maatilamatkailun aiheuttamilta haitallisina koetuilta vaikutuksilta.

Havainnekuvaan on valkoisella ruuturasterilla merkitty alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi.

Vertailevat tarkastelut

Kangasalan rantaosayleiskaava			Aholaidan ranta-asemakaava
Käyttötarkoitus	Rakennusoi- keus	Toteutunut ti- lanne	Kaavassa osoitettu uusi raken- nusoikeus	Rakennusoi- keus yhteensä
Loma-asuntoalue (RA)				Maatilojen ta- louskeskusten korttelialue
	1 ympärivuoti- nen asuinra- kennus ja sii- hen liittyvät ta- lousrakennuk- set/ nykytilanne	1 ympärivuoti- nen asuinra- kennus 400 m2 ja talousra- kennukset 130 m2 ja 80 m2.	-	AM-alueelle asuinrakennus- ten rakennusala (as) 400 k-m2 ja talousrakennus- ten rakennusalat (t) 130 k-m2 ja 80 k-m2.
	1 saunan ra- kennuspaikka/ nykytilanne	1 sauna 45 m2, savusauna 20 m2 ja vene- vaja 20 m2	-	AM-alueelle 1 sauna (sa) 45 k- m2, 1 savusauna (s-sa) 20 k-m2 ja talousrakennus (t) 20 k-m2
Maa- ja metsäta- lousalue (M)	Maa- ja metsä- talouteen liit- tyvä rakentami- nen ja haja- asutus	Lampola 600 m2 ja kone- suoja 200 m2	t-1 800 k-m2 t-2 400 k-m2	AM-alueelle yh- teensä 2210 k- m2 maatalouteen liittyvää rakenta- mista: Talousra- kennusten ja eläinsuojien ra- kennusala (t-1) 1600 k-m2 ja ta- lousrakennuk- sien ja lantalan rakennusala (t-2) 400 k-m2.
	Talouskeskuk- sen yhteyteen sijoittuva toinen asuinrakennus 100 m2	-	as 100 k-m2.	AM-alueelle ta- louskeskuksen yhteyteen sijoit- tuva uusi asuin- rakennus (as) 100 k-m2

	Maatilan ta- louskeskuksen matkailua pal- velevia raken- nuksia enin- tään 300 k-m2	70 k-m2 maati- lamajoitusta	rm 230 k-m2	AM-alueelle yh- teensä 300 k-m2 maatilamatkailua palvelevia raken- nuksia (rm) (Kirk- kosaarentien pohjoispuolelle 230 k-m2 ja pi- haan 70 k-m2)
Köyrän ja Palon ranta-asemakaa- van muutos			Aholaidan ranta-asemakaava
Käyttötarkoitus	Rakennusoi- keus	Toteutunut ti- lanne	Kaavassa osoitettu uusi raken- nusoikeus	Rakennusoi- keus
Loma-asuntoalue (RH)	Yksi loma- asunto, sauna ja talousraken- nus, yhteensä 80 k-m2.	-	rm 80 k-m2, sa 20 k-m2 ja t 40 k-m2	AM-alueelle yksi maatilamatkailua palveleva raken- nus (rm) 80 k- m2, sauna (sa) 20 k-m2 ja ta- lousrakennus (t) 40 k-m2, yh- teensä 140 k-m2. Rakennusoikeus Kangasalan ran- taosayleiskaavan loma-asuntoalu- een (RA) lomara- kennuspaikan mukaisesti.

Ranta-asemakaava-alue on osoitettu Kangasalan rantaosayleiskaavassa maa- ja metsäta- lousalueeksi ja loma-asuntoalueeksi. Osayleiskaavan laatimisen aikaan tilalla on ollut ole- massa asuinrakennus sekä rannassa saunarakennus, savusauna ja venevaja. Nämä on osoitettu osayleiskaavaan ympärivuotisen asuinrakennuksen ja saunarakennuksen raken- nusoikeuksilla loma-asuntoalueelle (RA).

Aholaidan lammastila on perustettu sen jälkeen, kun rantaosayleiskaava on saanut lainvoi- man. Lampola ja konesuoja on rakennettu osayleiskaavan maa-ja metsätalousalueelle (M).

Aholaidan ranta-asemakaavassa on otettu huomioon alueen käyttötarkoituksen muuttuminen siten, että mitoituksen perustana on käytetty Kangasalan rantaosayleiskaavan maatilan ta- louskeskusta.

5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset

Yleismääräykset:

Alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesien käsittelyä.

Yleisten alueiden toteuttamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta ovat vastuussa kiinteistön- omistajat.

Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/ 80 kerrosalaneliömetriä maatilamatkailua palvelevia ra- kennuksia.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää, että my-alueet säilytetään luonnontilaisena/puustoi- sena.

ev-alueiden toteuttaminen edellyttää, että huolehditaan alueiden säilyttämisestä puustoisena.

Ajoyhteyden toteuttaminen matkailua palvelevien rakennusten rakennuspaikalle edellyttää tieoikeuden perustamista Aholaidan kiinteistön alueelle.

Rakentamisen ja alueiden toteuttamisen yhteydessä tulee tarvittaessa poistaa alueet voi- massa olevista ympäristösopimusten mukaisista rajauksista.

Nokialla 15.02.2017

Xxxxxx Xxxxxxxx Arkkitehti SAFA

Arkkitehtitoimisto Xxxxxx Xxxxxxxx

Document Metadata

Table of Contents

KANGASALAN KUNTA

Document Metadata