TYÖEHTOSOPIMUS

Todettiin, että voimassa ollut, 27.11.2020 allekirjoitettu Meijerityöntekijöitä koskeva työehtosopimus on lakannut olemasta voimassa 12.2.2023. Tällä allekirjoituspöytäkirjalla Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Elintarvike- työläisten Liitto SEL ry uudistavat 12.2.2023 voimassa olleen Meijerityön- tekijöitä koskevan työehtosopimuksen seuraavin muutoksin ja lisäyksin:

1 § Sopimuskausi

Tämä sopimus korvaa osapuolten kesken ajalle 1.2.2021–12.2.2023 voi- massa olleen työehtosopimuksen. Sopimus on voimassa 13.2.2023 – 31.1.2025.

Työehtosopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päätty- neen tai toinen osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päät- tyneiksi.

2 § Palkantarkistukset

Kertaerä 2023

Kertaerän suuruus on 400 euroa ja se maksetaan toukokuun 2023 pal- kanmaksun yhteydessä. (Kustannusvaikutus on laskettu koko elintarvike- alalle ja se on 1,0 prosenttia).

Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työ- suhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseisenä maksuajankohtana.

Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ennen kerta- erän maksuajankohtaa.

Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun mu- assa vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa.

Yleiskorotus 2023

Työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 3,5 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleis- korotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien.

Yleiskorotus 2024

Työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 2,3 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleis- korotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien.

3 § Tekstimuutokset

• TES 7 § Työnopastajalisä 1.6.2023 lukien:

Nimetylle työnopastajalle, joka työnantajan määräyksestä oman työnsä ohella on työnopastajana, maksetaan työnopastusajalta erillistä lisää, joka on 56 65 senttiä tunnilta. Lisää maksetaan myös hänen opastaes- saan työssäoppijaa. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998).

• TES 11 § Työpuvut, 4 kappale:

Työnantaja hankkii kerran vuodessa yli 3 kuukautta työsuhteessa olleille työntekijöille yllä mainitut työjalkineet. Työnantaja voi vaihtoehtoisesti kuitenkin perustellusta syystä edellyttää, että työntekijä itse hankkii yllä mainitut työjalkineet, jolloin työnantaja korvaa kerran vuodessa tositetta vastaan työntekijälle työjalkineiden hankkimisesta aiheutuneista kustan- nuksista enintään 6080 euroa.

• TES 36-37 § Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.6.2023 lukien:

Luottamusmieskorvauksia ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 10 %:lla ja pyöristetään ylöspäin seuraavaan täyteen euroon.

• Muutetaan TES 5 § Soveltamisohje kuulumaan seuraavasti:

Milloin koeaikaa halutaan käyttää, on siitä työsuhteen alkaessa nimen- omaisesti sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. ~~Xxxxxxx käyttämi-~~ ~~sestä voi myös sisältyä määräyksiä yrityksessä noudatettaviin työsääntöi-~~ ~~hin. Milloin näin on, määräykseen on syytä kiinnittää työntekijän huomiota.~~ ~~Työsopimuslain mukaan koeajan enimmäispituus on neljä kuukautta~~

• Lisätään työehtosopimukseen uusi TES 15 a §:

15 a § Työajan enimmäismäärä

Työaikalain mukaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakso voi olla enin- tään kuusi kuukautta.

• Muutetaan TES 27 § Raskaus- ja vanhempainvapaan palkka kuulu- maan kokonaisuudessaan seuraavasti:

1. TSynnyttävälle työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen ~~äitiys~~raskausvapaansa ajalta palkkaa 65 viikon pituiseen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäi- viltä työsopimuslain nojalla tulevan raskausvapaan alkamispäivästä lu- kien.

2. Jos uusi ~~äitiys~~raskausvapaa alkaa ennen kuin työntekijä palaa takai- sin työhön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden ~~äitiys-~~ raskausvapaan ajalta.

Soveltamisohje:

Tämä ei koske tilanteita, joissa työntekijä siirtyy välittömästi perhevapaalta uudelle ~~äitiys~~raskausvapaalle (TT 2014:115– 117).

3. ~~Äitiys~~Raskausvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa syn- nytyksen takia samalta ajanjaksolta ~~äitiys~~raskausrahaa taikka siihen ver- rattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. xxxxxxxxx ~~äitiys~~raskausvapaan

palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen koko- naan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perus- teella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut ~~äitiys~~raskausva- paan palkan, on työnantaja oikeutettu nostamaan itselleen työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen ~~äitiys~~raskausrahan tai siihen ver- rattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.

4. Jos ~~äitiys~~raskausrahaa ei työntekijän omasta syystä makseta tai sitä maksetaan vähemmän kuin mihin työntekijällä sairausvakuutuslain mu- kaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää ~~äitiys~~raskausva- paan palkasta se ~~äitiys~~raskausraha tai sen osa, joka työntekijän laimin- lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

5. Xxxxxxx työntekijä on alle kouluikäisen lapsen adoptoimisen vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukautta ja jos hän on sopinut työnantajan kanssa tästä poissaolosta, ei hänen työsuhteensa katsota katkenneen tämän poissaolon vuoksi.

6.5. Edellä tässä pykälässä mainitun mukaisesti maksetaan työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin (14.1.2022/22) mukaiseen vanhempainrahaan, palkka myös enintään 6 päivän pituisen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimus- lain nojalla tulevan ~~isyys~~vanhempainvapaan alkamispäivästä lukien.

• Muutetaan TES 30.3 § Reservin harjoitus kuulumaan seuraavasti:

Työntekijällä on oikeus saada reservin harjoitusten ajalta yhdessä val- tion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Lasketta- essa täyden palkkaedun määrää, laskennassa huomioidaan reserviläis- palkan osalta vain ne päivät, jotka olisivat olleet työpäiviä, jos työntekijä ei olisi osallistunut harjoitukseen.

• Lisätään TES 33 § Lomaraha loppuun uusi kappale:

Lomarahan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen voidaan sopia.

• Muutetaan ETL/SEL IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2003 / 19 § Takaisinottaminen kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti:

Työnantajan on tarjottava työtä työsopimuslain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä

säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Allekirjoituspöytäkirjamerkintä: Soveltamisohje päivitetään nykylakia vastaavaksi selkeytystyöryhmässä.

4 § Työryhmät

4.1. Oppisopimustyöryhmä:

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry nimeävät työryhmän, joka luo toimialalle uuden työssäoppimisen mallin ammatilliseen toisen asteen koulutukseen 30.9.2023 mennessä, elleivät osapuolet toisin sovi. Uuden mallin on tarkoitus kasvattaa nuorten, 16– 20-vuotiaiden, opiskelijoiden koulutus- ja työssäoppimisjaksoja elintarvi- keteollisuuden jäsenyrityksissä.

Niillä työpaikoilla, joissa nuorten oppisopimusmalli otetaan käyttöön, käydään yhdessä läpi oppisopimusoppilaan perehdyttämiskäytännöt.

Xxxxxxxx halutaan lisätä alan vetovoimaa nuorten osaajien keskuudessa, vastata työvoimatarpeeseen. Lisäksi mallilla halutaan vastata alan vas- tuullisuuden sekä viennin ja investointien johdosta kasvavaan osaajatar- peeseen.

4.2. Palkkaustyöryhmä:

Työryhmä tarkastelee palkkaryhmittelyä ja palkkausta koskevia mää- räyksiä ja pyrkii sopimuskauden aikana tekemään esityksen palkkausta koskevien määräysten uudistamiseksi. Tavoitteena on selvittää etenkin osaamisen ja työn tuloksellisuuden vaikutusta palkkaukseen.

4.3. Työehtosopimuksen selkeytystyöryhmä:

Perustetaan työryhmä selkeyttämään työehtosopimusten tekstejä sopi- muskauden aikana.

4.4. Työergonomian ja työturvallisuuden kehittämistyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän selvittämään työergonomian ja työtur- vallisuuden kehittämismahdollisuuksia yrityksissä. Työryhmän tavoit- teena on kartoittaa työergonomiaa ja työturvallisuutta koskevia hyviä käytäntöjä, joiden avulla yrityksissä voidaan parantaa yrityksen tuotta- vuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Niiden kartoittamisen yhteydessä kiinnitetään huomiota henkilöstön työssä jaksamisen edistä- miseen ja työurien pidentämiseen.

Työryhmä toimii koko sopimuskauden ajan.

5 § Kirjaukset allekirjoituspöytäkirjaan

5.1. TES 27 § Raskaus- ja vanhempainvapaan palkka voimaantulo:

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaa määräyksiä (ja arkipyhiä ja va- punpäivää koskevia) noudatetaan sopimuksen voimaantullessa niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausva- kuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaa- seen alkaa 13.2.2023 tai sen jälkeen.

Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perheva- paita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 13.2.2023, noudatetaan työ- suhteessa 27.11.2020 sovitun työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkaa ja adoptiota koskevaa (ja arkipyhiä ja vapunpäivää koskevia) sopimusmääräyksiä.

5.2. Työehtosopimusneuvottelukunnan jäsenen osallistumisoikeus:

SEL ry:n nimeämillä työehtosopimusneuvottelukunnan jäsenillä on oi- keus osallistua ETL ry ja SEL ry välisiin työehtosopimusneuvottelukun- tien kokouksiin ja tapaamisiin.

5.3. Ikäohjelma 50 vuotta täyttäneille

Työnantajan on neuvoteltava 50 vuotta täyttäneen työntekijän kanssa, hänen niin halutessaan, keinoista, joilla edesautetaan työntekijän työssä jaksamista ja työuran pidentämistä. Neuvotteluissa on pyrittävä löytä- mään osapuolten kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu, jossa mah- dollisuuksien mukaan pyritään turvaamaan myös työntekijän ansiotaso.

5.4. Elintarvikehygieeninen osaaminen

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että jos työntekijällä ei ole ennen työsopimuk- sen solmimista elintarvikelain (23/2006) edellyttämää osaamistodistusta, niin työnantaja huolehtii kustannuksellaan todistuksesta edellä olevan lainkohdan mukaisesti.

5.5. Mm. osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, osittainen hoitovapaa, osa-aika-työkyvyttömyyseläke sekä osa-aikatapaturmaeläke

Liittojen välillä on sovittu siitä, että mm. otsikossa mainituissa tapauk- sissa siirryttäessä osa-aikatyöhön työajan lyhennyksen osalta noudate- taan työtuomioistuimen tuomiokäytäntöä.

Mikäli sopimuskaudella syntyy uusia työtuomioistuimen ratkaisuja edellä mainituissa tai vastaavissa tilanteissa, liitot sopivat niiden käyttöönotosta viivytyksettä. Ratkaisujen mukainen menettely tulee käyttöön liittojen so- pimalla tavalla. Liitot toteavat, että tapauksissa, joissa työajan lyhennys- järjestelmän piirissä (pekkaset) ollut työntekijä siirtyy mm. osa-aikaeläk- keelle, osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, osittaiselle hoitova- paalle, osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osa-aikatapaturmaeläk- keelle hän ansaitsee työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuu- dessa tekemäänsä säännölliseen työaikaan (TT 2004-77).

5.6. Muutokset palkka- ja työehdoissa

Pääluottamusmiehen esittäessä työnantajan edustaja ja pääluottamus- mies käsittelevät yhdessä työehtosopimuksen uudet määräykset.

5.7. Yksintyöskentely

Työturvallisuuslaki: 5 luku 29 §

Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy il- meinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työn- antajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltä- essä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelli- seen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan, työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työantajan on myös varmis- tettava mahdollisuus avun hälyttämiseen.

Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että edellä mainituissa tilanteissa työnantajan tulee ennalta selvittää yksin työskenteleville, millaisin mene- telmin tai toimenpitein varmistetaan työntekijän työturvallisuus. Pyydettä- essä selvitetään asia myös työsuojeluvaltuutetulle.

5.8. Hyvityssakot

Paikallisen tason (yritykset ja ammattiosastot) hyvityssakot ovat meijeri- teollisuudessa 11 % työehtosopimuslain mukaisista kulloisistakin enim- mäismääristä.

6 § Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika

Edellä 1 §:ssä mainittu sopimus tulee voimaan 13.2.2023. Työehtosopi- mus on voimassa 31.1.2025 saakka, ellei työehtosopimusta ole irtisa- nottu 1 §:ssä mainitulla tavalla.

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen al- lekirjoituksilla.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL RY

SOPIMUSSIHTI
Palkkaus
KUUKAUSIPALKAT
31.5.2023 saakka Palkka-	Pääkaupunki*	I
ryhmä	euroa	euroa
1	1959	1866
2	2053	1955
3	2259	2151
4	2336	2225
5	2398	2284
6	2523	2403

1.6.2023	Palkka-	Pääkaupunki*	I
	ryhmä	euroa	euroa
	1	2028	1931
	2	2124	2023
	3	2337	2226
	4	2418	2303
	5	2482	2364
	6	2611	2487
1.4.2024	Palkka-	Pääkaupunki*	I
	ryhmä	euroa	euroa
	1	2074	1975
	2	2174	2070
	3	2391	2277
	4	2474	2356
	5	2539	2418
	6	2671	2544

*Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

YLLÄPITO-OSASTOJEN KUUKAUSIPALKAT

31.5.2023	saakka Palkka-	Pääkaupunki*	I
	ryhmä	euroa	euroa
	1	2017	1921
	2	2231	2125
	3	2359	2247
	4	2603	2479
1.6.2023	Palkka-	Pääkaupunki*	I
	ryhmä	euroa	euroa
	1	2087	1988
	2	2309	2199
	3	2442	2326
	4	2694	2566
1.4.2024	Palkka-	Pääkaupunki*	I
	ryhmä	euroa	euroa
	1	2136	2034
	2	2363	2250
	3	2498	2379
	4	2756	2625

*Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

PALVELUSVUOSILISÄT

Työsuhteen kesto	Lisä
Vähintään vuoden	51 €
5 - 10 vuotta	85 €
10 - 15 vuotta	107 €
15 - 20 vuotta	131 €
20 - 25 vuotta	174 €
25 - 30 vuotta	195 €
yli 30 vuotta	218 €

MEIJERITYÖNTEKIJÖITÄ

koskeva

T Y Ö E H T O S O P I M U S

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tässä työehtosopimuksessa määrätään Elintarviketeollisuusliiton jäsen- liikkeiden palveluksessa olevien meijerityöntekijäin, sulatejuustotehtai- den työntekijäin ja jäätelötehtaiden sekä näiden laitosten ylläpito osasto- jen työntekijäin työ- ja palkkaehdot.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työt sekä ottaa ja erottaa työnte- kijät.

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Siirtotoimenpiteisiin ryhtymisen vaikuttimena ei saa olla mielivalta tai yk- sittäisen työntekijän painostaminen.

Pöytäkirjamerkintä:

SEL on neuvotteluissa kiinnittänyt huomiota siihen, että edelle kirjattua periaatetta on noudatettava myös siirrettäessä työnte- kijöitä työaikamuodosta toiseen.

3 § Ulkopuolinen työvoima

Tiedottaminen

Työnantaja tiedottaa joka kerta hyvissä ajoin pääluottamusmiehelle suunnitellusta tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Tällöin ilmoitetaan ulkopuolisen työvoiman suunni- teltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.

Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun senkaltaisen syyn vuoksi mahdollista, tulee tiedottaminen kuitenkin tehdä viivytyksettä.

Edellä mainitut asiat tiedotetaan myös työsuojeluvaltuutetulle.

Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, on ko. työntekijät pyrittävä sijoittamaan yrityksen muihin tehtäviin tai ali- hankkijan palvelukseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, että yrityksissä käytettävän ulkopuolisen työvoi- man tulee täyttää elintarviketeollisuuden ammatilliset, hygieeni- set ja työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset.

Katso yleissopimus, luku 8 sivu 108.

4 § Yleiset sopimukset

Liittojen välillä on solmittu seuraavat yleiset sopimukset: ETL/SEL Lomapalkkasopimus 2005, sivu 111.

ETL/SEL Irtisanomissuojasopimus 2003, sivu 77. ETL/SEL Yleissopimus 2003, sivu 92.

Keskusjärjestöjen välistä suositusta 12.1.2006 päihdeongelmien ennal- taehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpai- koilla noudatetaan liittojen välillä, sivu 115.

5 § Työsuhteen päättyminen

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyk- settä	Irtisanomisaika
enintään 1 vuosi	14 päivää
yli vuosi – enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 vuotta – enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta – enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyk-

settä

Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta

14 päivää

yli 5 vuotta

1 kuukausi

Jos katsotaan, että työntekijä on erotettu hänen ammatillisen järjestäyty- misensä vuoksi, on sopijaliittojen kiireellisesti ja kaikkea viivytystä vält- täen tutkittava asia sekä ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin, mi- käli tutkimus antaa siihen aihetta.

Työsuhteen päättyminen purkamalla

Edellä sanottu ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsuhde lain mukaan voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta tahi työt ylivoi- maisen esteen takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Soveltamisohje:

Milloin koeaikaa halutaan käyttää, on siitä työsuhteen alkaessa nimenomaisesti sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.

6 § Määräaikainen työsopimus

Määräaikaista työtä varten palkatun työntekijän työsuhde päättyy irtisa- nomisaikaa noudattamatta. Työnantaja on työsopimusta tehtäessä vel- vollinen ilmoittamaan työntekijälle, onko työ määräaikaista työtä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto määräaikaiseen työsuhtee- seen otetusta työntekijästä sekä työsopimuksen määräaikaisuuden pe- rusteesta.

Soveltamisohje:

1. Työsopimus on määräaikainen silloin, kun se on tehty mää- räajaksi sekä silloin, kun on sovittu määrätystä työstä tai työ- suhteen määräaikaisuus muutoin käy ilmi sopimuksen tarkoi- tuksesta. Määräaikainen työsopimus lakkaa ilman irtisano- mista, ellei toisin ole sovittu, määrätyn työn tai sovitun työkau- den päättyessä.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, si- jaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tahi jos työnanta- jalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liit- tyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimi- seen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopi- muksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuk- sena.

Etenkin kausiluonteisissa töissä määräaikaisia työsopimuksia solmittaessa, työsuhteen kestoaikaa ei voida aina sopia täsmällisesti. Tällöin tulisi työsuhteen päättymisaika määritellä mahdollisimman tarkoin selvittämällä työsuhteen kestoon vai- kuttavat tekijät.

2. Osapuolet totesivat että kohta 1 on yleinen soveltamisohje määräaikaisista työsopimuksista, eikä siihen siten kohdistu työ- ehtosopimuslain mukaisia työehtosopimusvaikutuksia.

Eräissä tapauksissa on käytännössä ilmennyt epäselvyyttä siitä, onko kysymyksessä toistaiseksi tehty tai määräaikainen työsopimus. Tämän vuoksi liitot korostavat, että työsopimusta tehtäessä on sen luonne riittävän selvästi ilmoitettava työnteki- jälle.

II PALKKARYHMITTELYT, TYÖPALKAT JA ERILLISET LISÄT

7 § Palkkaryhmittelyt ja työpalkat PALKKARYHMITTELY ‌

Palkkaryhmä

1 Meijerialalla uusi työntekijä 4 kuukauden ajan.

2 Meijerialalla työntekijä 5 -12 kuukauden ajan.

Meijerityön osatehtävät, kuten:

- koneen tai linjan osatehtävä yksinomaisena työnä.

3. Meijerityöt.

Linjan ja koneryhmän käyttö sekä vaativuudeltaan vastaavat työt.

5. ja 6. palkkaryhmän työt enintään 6 kuukauden ajan.

3. palkkaryhmän vaativimmissa työtehtävissä sekä monityötaitoisille työntekijöille maksetaan taulukon 1-5 % ylittävää peruspalkkaa. Tällaiset työtehtävät todetaan paikallisissa neuvotteluissa.

4. 3. palkkaryhmän työntekijä viiden alallaolovuoden jälkeen

5. Vaativien koneiden itsenäistä hallintaa edellyttävät työt sekä vaativat tuotetoimituksiin ja tarvikkeisiin liittyvät tehtävät.

6. palkkaryhmän työt enintään 6 kuukauden ajan.

Vaativuus ja monityötaitoisuus kuten 3 pr.

6. Erikoisosaamista edellyttävät tärkeät ja vastuulliset meijerityöt, joiden it- senäinen hallinta edellyttää korkeatasoista ammattitaitoa ja pitkäaikaista kokemusta esim. maito- ja herajauhekoneistojen käyttö ja juuston keitto.

Vaativuus ja monityötaitoisuus kuten 3 pr.

Milloin työntekijä koulutuksensa ja kokemuksensa avulla itsenäisesti hal- litsee ja tekee 5. ja 6. palkkaryhmään sijoitettuja töitä, sijoitetaan hänet ko. palkkaryhmään palkkaryhmittelyssä mainituista ohjeellisista koulut- tautumisajoista (6 kk ja 6 kk) riippumatta.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Alle 18-vuotiaille työntekijöille maksetaan kolmen kuukauden ajan 80 % ensimmäisen palkkaryhmän ohjepalkasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Aseptisten sekä vaativuudeltaan vastaavien pakkauskoneiden käyttäjien, trukin kuljettajien (yli 2 v.) ja pesukeskuksen hoita- jien kuukausipalkan on 2 %:lla ylitettävä 5. palkkaryhmän tau- lukkopalkka.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Kalleusluokitus

Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla noudatetaan pääkau- punkiseudun palkkamääräyksiä.

Tapauksissa, joissa kunnan kalleusluokka kuntajaon muutoksen seu- rauksena muuttuu ja asianomaiset palkat eivät täytä uuden luokituksen edellyttämää vähimmäistasoa, palkat tarkistetaan sanottuun määrään asti.

Kuukausipalkat 31.5.2023 saakka

Pääkaupunki* I

Palkka-

ryhmä	euroa	euroa
1	1959	1866
2	2053	1955
3	2259	2151
4	2336	2225
5	2398	2284
6	2523	2403

1.6.2023	Palkka-	Pääkaupunki*	I
	ryhmä	euroa	euroa
	1	2028	1931
	2	2124	2023
	3	2337	2226
	4	2418	2303
	5	2482	2364
	6	2611	2487
1.4.2024	Palkka-	Pääkaupunki*	I
	ryhmä	euroa	euroa
	1	2074	1975
	2	2174	2070
	3	2391	2277
	4	2474	2356
	5	2539	2418
	6	2671	2544

*Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

Ylläpito-osastojen työntekijät

Tämän sopimuksen alaisissa laitoksissa työskentelevien ylläpito-osasto- jen työntekijöihin kuten metallimiehiin, laitosmiehiin, lämmittäjiin, puu- seppiin, sähkömiehiin, rakennusmiehiin ja muihin tämänkaltaisiin työnte- kijöihin sovellettavat palkka- ja työehdot määräytyvät tämän työehtosopi- muksen mukaan. Ylläpito-osastojen keskustelumuistio sivu 76.

YLLÄPITO-OSASTOJEN TYÖNTEKIJÄIN PALKKARYHMITTELY

1. palkkaryhmä

Yksinkertaiset ylläpitotyöt

Harjoittelijat

4. palkkaryhmän ammatin oppilas 12 kuukauden ajan

2. palkkaryhmä

Ylläpitotyöt

4. palkkaryhmän ammatin oppilas 12 kuukauden ajan Ammattityöntekijän apuna työskentelevä työntekijä Ulkotyöntekijä

3-vuotisen yleisen ammattikoulun käynyt 6 kk ajan

3. palkkaryhmä

Vaativat ylläpitotyöt

4. palkkaryhmän ammatin oppilas 2 vuoden ajan Ammattityöntekijän apuna monipuolisia töitä tekevä työnte- kijä

6 kuukauden jälkeen Talonmies

Lämmittäjän työ yksinomaisena työnä

Monipuolisia ulkotöitä tekevä ulkotyöntekijä 6 kuukauden jäl- keen

3-vuotisen yleisen ammattikoulun käynyt 2 vuoden ajan

4. palkkaryhmä

Ammattityöt

Talonmies ja lämmittäjä, jotka tekevät erilaisia ylläpitopuolen tehtäviä,

yli 5 vuotta ammatissa toiminut

Itsenäiseen työhön pystyvä ammattityöntekijä, yli 4 vuotta ammatissa toiminut

Monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisä

Työntekijälle maksetaan paikallisesti erikseen sovittavaa palkkaperuste- lisää alla olevien perusteiden mukaan:

1 Henkilö hallitsee ylläpito osastojen 4. palkkaryhmän useam- pia perusammatteja ja on valmis siirtymään toisiin työtehtä- viin siten, että hänen monipuolista ammattitaitoaan voidaan käytännössä hyödyntää. Tällöin monityötaitoisen henkilön vähimmäispalkka ylittää vähintään 1 - 7 % 4. palkkaryhmän ohjetuntipalkan.

2 Monimutkaisten koneistojen ja laitteiden asennukset, kor- jaukset, säädöt ja huollot ja käyttötoiminnot, jotka vaativat erityistä perehtyneisyyttä ja ammatillista osaamista tai eri- tyistä koulutusta. Tällöin vähimmäispalkka ylittää vähintään 5 - 20 % 4. palkkaryhmän ohjetuntipalkan.

Erityiskoulutuksella tarkoitetaan esim. yrityksen järjestämää tai laitetoimittajan antamaa koulutusta.

Monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisän voimaantulo

Sovitut lisät pannaan täytäntöön sopimista seuraavan palkkakauden alusta lukien.

Olosuhdelisät

Olosuhdelisistä sovitaan paikallisesti.

Ammattikoulu, ammatti- ja työllisyys- yms. kurssit

3-vuotinen ammattikoulu

Opetusohjelman mukaan hyväksytystä loppuun suoritetusta koulusta lasketaan puolet työssäoloajaksi.

Ammatti- ja työllisyys- yms. vastaavat kurssit sekä lähiammatissa työs- kentely.

Työssäoloajaksi verrattava aika tulee sopia paikallisesti.

Kuitenkin edellytetään, että 3. palkkaryhmässä työskentelyä tulee olla vähintään yksi vuosi.

Keskustelumuistio sivu 76.

Ylläpito-osastojen kuukausipalkat

31.5.2023 saakka

Pääkaupunki* I

Palkka-

ryhmä	euroa	euroa
1	2017	1921
2	2231	2125
3	2359	2247
4	2603	2479
1.6.2023 Palkka-	Pääkaupunki*	I
ryhmä	euroa	euroa
1	2087	1988
2	2309	2199
3	2442	2326
4	2694	2566
1.4.2024 Palkka-	Pääkaupunki*	I
ryhmä	euroa	euroa
1	2136	2034
2	2363	2250
3	2498	2379
4	2756	2625

*Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

ERILLISET LISÄT

1. Palvelusvuosilisät

Työntekijälle maksetaan erillistä palvelusvuosilisää, jonka suuruus mää- räytyy työntekijän palvelusvuosien perusteella ao. yrityksessä tai konser- nissa seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Lisä
Vähintään vuoden	51 €
5 - 10 vuotta	85 €
10 - 15 vuotta	107 €
15 - 20 vuotta	131 €
20 - 25 vuotta	174 €
25 - 30 vuotta	195 €
yli 30 vuotta	218 €

Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kestoaikaa.

Palvelusvuosilisää kartuttavaksi ajaksi katsotaan myös aikaisemmat työsuhteet ao. yrityksessä tai konsernissa.

Soveltamismääräys:

Työntekijän tulee työsopimusta tehtäessä yhdessä työnantajan kanssa selvittää aikaisemmat työsuhteensa yritykseen tai konserniyritykseen tul- lakseen lisän piiriin työsuhteen alusta lukien.

Palvelusvuosilisää kartuttavaksi ajaksi luetaan työntekijän enintään kol- men vuoden poissaolo, jonka aikana työsuhde on voimassa. Uuden kol- men vuoden ajanjakson alkaminen edellyttää vähintään kolmen kuukau- den palkallista jaksoa, josta yhden kuukauden tulee olla todellista työs- säoloa.

Palvelusvuosilisä on ns. erillinen palkanlisä, joka maksetaan työehtoso- pimuksen mukaisen taulukkopalkan ja työntekijän henkilökohtaisen kuu- kausipalkan lisäksi.

Palvelusvuosilisä maksetaan vuosiloman ajalta ja otetaan huomioon lomarahaa laskettaessa.

Palvelusvuosilisää ei oteta huomioon laskettaessa työntekijälle yli- ja sunnuntaityöstä maksettavaa palkkaa tai aamutunti- ja vuorotyölisiä.

Kun työntekijä palvelusaikansa perusteella tulee oikeutetuksi lisään tai korotettuun lisään, suoritetaan uusi lisä ao. vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

Päiväkohtainen palvelusvuosilisä lasketaan 20 §:n kohdan mukaisesti.

Osa-aikatyöntekijät

Osa-aikatyöntekijän vuosien karttumisoikeus lasketaan työsuhteen kes- toajan perusteella. Näin osa-aikatyöntekijä, jonka työsuhde on jatkunut yli vuoden, tulee järjestelmän piiriin.

Osa-aikatyöntekijän palvelusvuosilisän suuruus määräytyy samassa suhteessa kuin mitä hänen työaikansa on täydestä työajasta.

2. Työnopastajalisä

Nimetylle työnopastajalle, joka työnantajan määräyksestä suorittaa oman työnsä ohella työntekijänä työnopastusta maksetaan työnopastus- ajalta erillistä lisää, jonka suuruus on 56 senttiä tunnilta 31.5.2023 saakka ja 65 senttiä tunnilta 1.6.2023 lukien. Lisää maksetaan samoin edellytyksin työnopastajalle myös hänen opastaessaan työssäoppijaa. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998)

3. Pakkasvarastolisä

Pakkasvarastossa työskentelevälle työntekijälle maksetaan olosuhdeli- sää 102 senttiä niiltä tunneilta, joina hän joutuu olemaan pakkasvaras- tossa työssä. Tähän lisään oikeuttavien työtuntien lukumäärä voidaan arvioida paikallisesti, ja lisää voidaan maksaa kuukausittain saman suu- ruisena.

4. Raskaat taakat

Erityisolosuhdelisänä maksetaan raskaiden taakkojen jatkuvasta noste- lusta ja siirtelystä sekä hera- ja kurrijauheen säkityksestä 5 senttiä tun- nilta.

Soveltamisohje:

Nosto- ja siirtelylisä

Erityisolosuhdelisän maksamisen edellytyksenä on, että työolo- suhteet poikkeavat ao. alan yleisistä työolosuhteista. Lisän maksaminen edellyttää, että työ on raskasta nostelun tai siirte- lyn vuoksi siten, että työkokonaisuuteen liittyy jatkuvasti toistu- via rasitustekijöitä.

Maksettava senttimäärä tuntikohtaisesti määräytyy keskimää- räisesti rasittavaan työhön käytetyn työajan suhteessa koko- naistyöaikaan.

8 § Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön

Mikäli työntekijä pysyvästi siirretään toiseen työhön ja hänen palkkaryh- mänsä muuttuu, maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista palkkaa siir- toa seuraavan kalenterikuukauden tai palkkakauden alusta lukien.

Xxxxxxx työntekijä siirretään väliaikaisesti korkeamman palkkaryhmän mukaiseen työhön ja siirto kestää vähintään kaksi viikkoa, maksetaan hänelle korkeamman palkkaryhmän mukainen palkka siirron alusta lu- kien. Vastaavasti menetellään siirrettäessä työntekijä väliaikaisesti alem- man palkkaryhmän mukaiseen työhön.

9 § Palkan maksaminen

Palkat maksetaan kuukausipalkkoina kaksi kertaa kuukaudessa.

Työntekijällä on oikeus saada selvitys hänelle viimeksi maksetun palkan määräytymisperusteista.

Soveltamisohje:

Työsopimuslain 2 luvun 16 §:n mukaan työnantajan on annet- tava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Paikallisesti voidaan sopia, että palkan laskenta suoritetaan kerran kuussa, ja palkka maksetaan kaksi kertaa kuussa. Sopimuksessa on so- vittava palkanmaksupäivät sekä se, miten palkka jakautuu kummallekin maksupäivälle. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena. Työnantajan on kerran kuussa annettava palkkalaskelma, josta käy ilmi maksetun ja maksettavan palkan määräytymisen perusteet. Virhe palkanmaksussa on oikaistava mahdollisimman pian ja viimeistään seuraavan palkan- maksun yhteydessä.

10 § Matkakustannukset ja päivärahat vuonna 2023

Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, maksetaan a) matkakustannusten korvausta b) päivärahaa, c) majoittu- miskorvausta ja d) ruokarahaa seuraavasti:

a) Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkustamiskustannukset. Tar- peellisiksi kustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippu- jen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä, silloin kun matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa II luokassa.

Oman auton käytöstä maksetaan korvausta 53 senttiä/km.

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa autossaan muita henkilöitä maksetaan em. korvauksen lisäksi xxxxxx mukana olevan henkilön osalta 4 senttiä/km.

Jos työntekijä joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri, korotetaan kilometrikor- vausta 4 sentillä.

Perävaunun kuljettamisesta korotetaan kilometrikorvausta 9 sentillä.

b) Päivärahalla tarkoitetaan korvausta ruokailu- ja muiden elinkustan- nusten lisäyksestä, joka työntekijälle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta maksettavaa korvausta. Päivärahan maksaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 km:n etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asun- nosta taikka, mikäli työmatka tehdään toisen kunnan alueelle, yli 5 km:n etäisyydellä kunnan rajasta.

Matka katsotaan alkaneeksi, kun työntekijä lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan, asunnostaan, sekä päättyneeksi silloin, kun työntekijä palaa työpaikalleen tai asuntoonsa.

Työmatkan kestoajan ja kohteen mukaan päivärahat ovat seuraavat:

1. Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia. Kokopäiväraha on 48 euroa.

2. Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Osa- päiväraha on 22 euroa.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden sovel- letaan päivärahoja maksettaessa edellä mainittuja aikamääriä.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Il- maisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta

ja osapäivärahan/vajaavuorokauden kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

c) Mikäli työntekijä joutuu matkalla yöpymään eikä työnantaja järjestä il- maista majoitusta, työnantaja korvaa matkakustannusten ja päivärahan lisäksi huoneen käytöstä johtuneet majoittumiskulut laskuun liitettävän majoitusliikkeen tositteen mukaisesti enintään valtion virkamatkustus- säännön enimmäismääriin asti. Jos matkan aikana on yövytty, eikä esi- tetä majoituslaskua, maksetaan yöpymisrahana osapäivärahan suurui- nen korvaus.

d) Milloin työntekijällä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruoka- tauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikka- kunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipai- kassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan työntekijälle 12 euron suuruinen ruokaraha. Tämä ei koske tapauksia, joissa työntekijällä on oikeus päivärahaan tai osapäi- värahaan.

e) Näytteiden ottoa tilatankki- ja imukeräilyssä yksinomaisena työnä suorittavan työntekijän päivärahat ovat autonkuljettajia koskevan työeh- tosopimuksen mukaiset. Muihin tätä työtä suorittaviin työntekijöihin so- velletaan meijerialan ruokarahasäännöstä, kuitenkin siten, että 10 tuntia ylittävästä matkasta suoritetaan ruokarahana 11 euroa.

Ulkomaanmatkasta, joka tehdään työnantajan määräyksestä, makse- taan korvaus matkakustannuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa si- ten kuin työnantajan ja työntekijän välillä on tämän pykälän ja valtion vir- kamiesten matkustussäännön periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

Jos valtion virkaehtosopimuksessa sovitaan kilometrikorvausten tai ra- hakorvausten muutoksista, astuvat ne voimaan tämän sopimuksen osana, sen jälkeen, kun liitot ovat kirjanneet muutokset.

Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityksen matkustusohjesään- nössä poiketa, mikäli näin sovellettava muu vaihtoehto johtaa työnteki- jälle keskimäärin yhtä edulliseen lopputulokseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Saman yrityksen eri toimipisteiden välisistä matkoista aiheu- tuva kustannusten lisäys selvitetään ja korvataan yrityskohtai- sesti ottaen huomioon myös matkaan käytetty aika.

Silloin, kun työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistu- vaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, voidaan tämän pykälän päivä- ja ruokarahamääräys- ten sijaan sopia niiden maksamisesta erillisenä kuukausipalkan yhteydessä maksettavana kiinteänä korvauksena.

11 § Työpuvut

Työnantaja hankkii, kustantaa ja huoltaa työssä tarvittavat työpuvut.

Perustellusta syystä tämä etu voidaan korvata rahakorvauksella, jonka suuruus on 15 euroa kuukaudessa.

Työjalkineet

Työntekijän on työpaikalla käytettävä ja siellä säilytettävä työpaikan työ- suojelulliset ja hygieeniset vaatimukset täyttäviä työjalkineita.

III TYÖAIKA

12 § Työaika

Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n mukaan ja on enintään 80 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Vuorokautinen työaika järjestetään siten, että se lain mukaista lepoaikaa lukuun ottamatta on yhdenjaksoinen.

Työajasta keskeytymättömässä 3-vuorotyössä on liittojen välillä sovittu erillisellä pöytäkirjalla (sivu 73).

Työajasta keskeytyvässä 3-vuorotyössä on liittojen välillä sovittu erilli- sellä pöytäkirjalla (sivu 71).

Työajan lyhentämisestä yksi- ja kaksivuorotyössä on liittojen välillä sovittu erillisellä pöytäkirjalla (sivu 67).

13 § Työaikakokeilut

Pääluottamusmiehen kanssa voidaan yrityksessä sopia työaikakokei- luista työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen. Tällainen sopi- mus, jonka toteuttaminen edellyttää asianomaisten työntekijöiden suos- tumusta, on saatettava kirjallisesti liittojen asettaman yhteisen työaika- työryhmän tietoon hyvissä ajoin ennen työaikakokeilun aiottua käyttöön- ottoa.

Xxxxxxx ETL:n tai SEL:n edustajat työaikaryhmässä edellyttävät työaika- kokeilun käsittelemistä, tulee kokeilun käyttöönottoa siirtää kunnes asia on työryhmässä päätetty. Työaikatyöryhmän tulee toiminnassaan ottaa huomioon sekä työnantajan että työntekijöiden edut ja olosuhteet. Työ- ryhmässä käsiteltyjen työaikakokeilujen toteuttaminen edellyttää työryh- män yksimielistä päätöstä.

Liitot eivät aseta periaatteellisia esteitä kokeilujen käyttöönotolle. Liitot tulevat seuraamaan työaikakokeiluja.

14 § Vapaapäivät

Työntekijälle annetaan vapaapäivät viikoittain, vapaapäivien antamisen perustana on tuotannollisen työn tarve.

1. Kahden päivän yhdenjaksoisena vapaana. Vapaapäivät an- netaan viikoittain kiertävinä.

2. Sunnuntaina toisen vapaapäivän ollessa joko lauantai tai maanantai.

3. Sunnuntaina toisen vapaapäivän kiertäessä viikoittain.

4. Milloin laitos tai jokin sen osasto toimii ainoastaan viitenä päivänä viikossa, neuvotellaan vapaapäivien sijoittamisesta huomioiden tuotannon tarve ja työntekijäin esitykset.

5. Xxxxxxx työaikajaksoon sisältyy kirkollisia juhlapäiviä, uuden- vuodenpäivä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä, on sen pituus kunakin vuonna noudatettavana olevaa teollisuuden yleistä työ- aikaa vastaava. Työaikajakson mahdollinen lyhennys voidaan toteuttaa joko asianomaisen tai sitä lähinnä seuraavan taikka edeltävän työaikajakson aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Jouluviikon aiheuttaman työajan lyhennyksen osalta voidaan erityisistä syistä noudattaa myös pidempää työajan tasoittumis- jaksoa kuin kohdassa 5 on määrätty.

15 § Ylityö

Ylityötä tehdään työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

Ylityöksi katsotaan jaksoylityö, jota kahden viikon pituisena ajanjaksona tehdään edellä 12 §:ssä tarkoitetun, enimmäismäärän lisäksi.

15 a § Työajan enimmäismäärä

Työaikalain mukaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakso voi olla enin- tään kuusi kuukautta.

16 § Pitkän työpäivän korvaus

1. Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia maksetaan työntekijälle pit- kän työpäivän korvauksena sanotun tuntimäärän ylittävältä kahdelta en- simmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % työntekijän tun- tipalkasta laskettuna.

Pyhä- ja juhlapäivän aattona tehty työ Pöytäkirjamerkintä 1:

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä työstä maksetaan 8 tunnin jälkeen pitkän päivän korvauksena 100 %:lla korotettua tuntipalkkaa.

Työnteon jatkuminen vuorokauden vaihteen yli Pöytäkirjamerkintä 2:

Milloin työntekijä tehtyään työtä vähintään 8 tuntia jatkaa työtä keskeytyksettä vuorokauden vaihteen yli, maksetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta pitkän työ- päivän korvaus. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon ky- seessä olevan vuorokauden aikana tehdyltä työltä maksettavaa palkkaa laskettaessa.

2. Xxxxxxx työntekijä työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinään on kah- den viikon pituisena ajanjaksona tehnyt työtä yli 80 tuntia, maksetaan hänelle edellä 1. kappaleessa mainittujen korvausten lisäksi sanotun tuntimäärän ylittäviltä tunneilta tuntipalkka.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Kun työaikajakson työaikaa on lyhennetty 14 §:n 5. kohdan mu- kaisesti, maksetaan edellä tarkoitettu korvaus sanotun lyhenne- tyn työajan jälkeen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos työntekijä ei voi tehdä työtä vuosiloman, sairauden, tapa- turman, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lo- mautuksen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan tai re- servin harjoituksen takia, otetaan tällaiset poissaolopäivät, jos

ne muutoin olisivat olleet työtuntijärjestelmän mukaan työnteki- jän työpäiviä, 16 §:n 2. kappaleen mukaista korvausta lasketta- essa huomioon ikään kuin hän olisi silloin ollut työssä 8 tuntia.

I ESIMERKKEJÄ PITKÄN TYÖPÄIVÄN KORVAUKSESTA

	8 10 8	12 8 -	- 10 8 6	4 -	-	6	80 t
50 %	2	2	2				6 kpl
100 %		2					2 kpl

Korvaus % Jakson aikana tehdyt työtunnit Yhteensä M T K T P L S M T K T P L S

Edellä olevassa esimerkkitapauksessa työntekijälle maksetaan kuukau- sipalkan lisäksi 50 %:n korotusosa 6 tunnilta ja 100 %:n korotusosa 2 tunnilta eli yhteensä 5 tunnin palkkaa vastaava korvaus (6 x 0,50 + 2 x 1,00 = 5). Sunnuntaityökorotus on lisäksi maksettava lain mukaisena ku- ten ennenkin, joten sitä ei esimerkissä ole huomioitu.

M T K T P L S M T K T P L S

	8 10 8 12 8	-	- 10	8 6 8 -	- 6	84 t	= 4
50 %	2 2		2			6 x 0,50	= 3
100 %	2					2 x 1	= 2
							9

Pitkän työpäivän korvaukset ovat tässä samat kuin edellisessä esimer- kissä (5 tunnin palkkaa vastaava korvaus). Koska jaksoon sisältyvinä työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä on tehty työtä yli 80 tuntia (84), maksetaan vielä kuukausipalkan lisäksi perusosa 4 tunnilta. Kuukausi- palkan lisäksi maksetaan yhteensä 9 tunnin palkkaa vastaava summa.

17 § Vapaapäiväkorvaus

Työntekijän yhtenä tai useampana etukäteen ilmoitettuna kahden viikon ajanjaksoon sisältyvänä vapaapäivänä tehty työ korvataan maksamalla 8 ensimmäiseltä tunnilta tuntipalkkaa 50 %:lla korotettuna ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettuna.

Esimerkkejä vapaapäiväkorvauksesta

M T K T P L S M T K T P L S

8 8 8 8 8 - - 8 8 8 8 - - 8 = 80 t

7 6 = 13 t = 13

50 % 7 1 = 8 t x 0,5 = 4

100 % 5 = 5 t x 1,00 = 5

Xxxxxxx on työskennellyt työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä 80 tuntia ja ilmoitettuina vapaapäivinään lisäksi 7 + 6 = 13 tuntia. Vapaapäi- väkorvauksena maksetaan 13 tunnilta peruspalkkaa sekä lisäksi 8 tun- tiin saakka 50 %:n korotusosa ja sen jälkeen 100 %. Kuukausipalkan li- säksi maksetaan vapaapäiväkorvauksena 22 tunnin palkkaa vastaava summa.

On kuitenkin huomattava, että sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lisäksi 100 % sunnuntaityökorvaus.

M T K T P L S M T K T P L S

8 7 8 7 8 - - 8 8 7 8 - - 8 = 77 t

6 = 6 t = 6

50 % 6 = 6 t x 0,50 = 3

100 % 9

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan perusosa ja 50 %:n suuruinen korotusosa eli yhteensä 9 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

Pitkän työpäivän korvausta ei makseta vapaapäiväkorvauksen kanssa samanaikaisesti.

On kuitenkin huomattava, että sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lisäksi 100 % sunnuntaityökorvaus.

Pääsiäislauantai, juhannus- tai jouluaatto

2. Milloin työntekijä työtuntijärjestelmänsä mukaisesti työskentelee pää- siäislauantaina tai juhannus- tai jouluaattona, (myös sunnuntaiksi sattu- valta jouluaatolta) maksetaan hänelle 50 %:n suuruinen erillinen korvaus joka 8 tunnin jälkeen nousee 100 %:iin.

Mikäli sanotut päivät työtuntijärjestelmän mukaan olisivat olleet vapaa- päiviä, suoritetaan ao. päiviltä 100 %:n vapaapäiväkorvaus.

18 § Suurjuhlapyhäkorvaus

1. Xxxxxxx työntekijä työskentelee joulupäivänä, toisena joulupäivänä, lop- piaisena, pitkäperjantaina, pääsiäispäivänä, toisena pääsiäispäivänä, ju- hannuspäivänä tai juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina, maksetaan hä- nelle suurjuhlapyhäkorvausta siten, että palkka vähintään 200 %:lla ylit- tää peruspalkan.

2. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona suoritettava työ korvataan kello 16.00 jälkeen 200 %:lla kuten suurjuhlapyhinä tehtävä työ.

Soveltamisohje:

Suurjuhlapyhäkorvaus kattaa:

- sunnuntaityökorvauksen

- pitkänpäiväkorvauksen ja

- vapaapäiväkorvauksen Suurjuhlapyhäkorvaus ei kata:

- aamutyölisää

- viikkolepokorvausta

- vuorotyölisää

- iltatyölisää

Aamutyölisä ja viikkolepokorvaus lasketaan korottamattomasta palkasta ja vuorotyölisät sekä iltatyölisä 100 %:lla korotetusta palkasta.

19 § Aamu-, vuoro-, ilta-, yö-, ja lauantailisät Aamutyölisä ‌

Muussa kuin kolmivuorotyössä maksetaan aamulla ennen kello 6 teh-

dystä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

Soveltamisohje:

Aamutuntilisää maksetaan, milloin työntekijän työvuoro alkaa klo 00 tai sen jälkeen.

Vuorotyölisät

Vuorotyötä tehtäessä maksetaan vuorotyöhön osallistuville työntekijöille iltavuorossa 15 %:n ja yövuorossa 30 %:n suuruista ohjetuntipalkasta laskettua vuorotyölisää.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuorotyössä työskentelevän työntekijän jäädessä suorittamaan yli 8 tuntista työpäivää maksetaan hänelle sanotun tuntimäärän ylittäviltä työtunneilta tämän sopimuksen 16 §:n mukaisesti ko- rotettuna sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka ajalle hän on jäänyt työtä suorittamaan.

Iltatyölisä

Kello 16 jälkeen tehdystä työstä maksetaan, mikäli työ ei ole järjestetty vuorotyöksi, iltatyölisää, jonka suuruus on 15 % ohjetuntipalkasta lasket- tuna.

Soveltamisohje:

Milloin työntekijän työvuoro alkaa kello 14.00 tai sen jälkeen, maksetaan iltatyölisää kuitenkin työvuoron alusta lukien.

Esimerkki 1:

Henkilö on aloittanut työnsä aamulla siten, että 8 tuntia tulee täyteen kello 15. Tämän jälkeen hänelle ryhdytään maksamaan pitkän työpäivän korvausta. Henkilön jatkaessa työtään kello 16 jälkeen ei iltatyölisää makseta.

Esimerkki 2:

Henkilön työaika sijoittuu siten, että hänellä tulee 8 tuntia täy- teen kello 18. Kello 16 hänelle ryhdytään maksamaan iltatyöli- sää. Mikäli henkilö jatkaa työskentelyään kello 18 jälkeen, mak- setaan hänelle pitkän työpäivän korvausta sekä edelleen myös iltatyölisää. Iltatyölisä (15 %) lasketaan pitkän päivän korvauk- sella korotetusta palkasta. Peruste sille, että lisät tässä tapauk- sessa maksetaan rinnakkain on, että henkilö jo "normaalin" 8- tuntisen työrupeamansa aikana ansaitsi iltatyölisää.

Yötyölisä

Klo. 21.00 - 06.00 välisenä aikana suoritetusta säännöllisestä työstä maksetaan yövuorolisän suuruista yötyölisää. Lisää ei kuitenkaan mak- seta vuorotyössä eikä niissä tapauksissa, joissa työntekijälle maksetaan aamutuntilisää.

Soveltamisohje:

Aamutuntilisää maksetaan, milloin työntekijän työvuoro alkaa klo 00 tai sen jälkeen.

Lauantailisä

Lauantaina tehdystä säännöllisestä työtuntijärjestelmän mukaisesta työstä (ei iltavuorossa) maksetaan kello 06.00-16.00 välisenä aikana 15

%:lla korotettu palkka.

Lauantaina kello 16.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla ko- rotettu palkka (kuten sunnuntaina).

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä maksetaan lauantain iltavuoron alusta 100 %:lla korotettu palkka (1 vuoro lisää).

Esimerkkejä lauantaina tehdyn työn korvaamisesta

I. Lauantai on työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä kello 10 - 18.

Maksetaan:

- klo 10 - 16 lauantailisä 15 %

- klo 16 - 18 lauantailisä 100 %

II. Työntekijä työskentelee lauantaina työtuntilistan mukaisena työpäi- vänä kello 6 - 18.

Maksetaan:

- klo 6 - 14 lauantailisä 15 %

- klo 14 - 16 pitkänpäivän korvaus 100 % korotetulle palkalle lauantailisä 15 %

- klo 16 - 18 pitkänpäivän korvaus 100 % ja lauantailisä 100 %

III. Työntekijä on lauantaina työtuntilistan mukaisessa iltavuorossa kello 14 - 22.

Maksetaan:

- klo 14 - 16 iltavuorolisä 15 %

- klo 16 - 22 lauantailisä 100 % ja korotetulle palkalle laskettu iltavuoro- lisä 15 %

IV. Työntekijä työskentelee lauantaina vapaapäivänään kello 8 - 18.

Maksetaan:

- klo 8 - 16 vapaapäiväkorvaus 50 %

- klo 16 - 18 vapaapäiväkorvaus 100 %

- klo 16 - 18 lauantailisä 100 %

20 § Päivä- ja tuntipalkan laskeminen

Laskettaessa työntekijän osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saa- daan työntekijän työssäolopäivän palkka jakamalla kuukausipalkka asi- anomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työ- päivien lukumäärällä.

Laskettaessa työntekijän osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saa- daan työntekijän tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 169. Tätä jakajaa käytetään myös maksettaessa tai pidätettäessä

työajan lyhentämistä meijerialalla koskevan pöytäkirjan tarkoittamaa kor- vausta.

Laskettaessa pitkän työpäivän korvauksia ja prosentuaalisilla lisillä koro- tettua palkkaa sekä hälytysrahaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan ollessa lyhyempi, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi Kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 175. Osa-aikatyöntekijät:‌

Tuntipalkkajakaja 160.

21 § Lepotauot

Mikäli työntekijöille ei ole järjestetty erityistä ruokatuntia, on heille varat- tava tilaisuus kaksi kertaa päivässä nauttia mukanaan tuomaansa tai työpaikalla saatavana olevaa ruokaa tai kahvia työnjohdon määräämänä aikana.

22 § Työtuntijärjestelmä

Työnantajan on laadittava jokaista tämän sopimuksen alaista työpaikkaa varten työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan vapaapäivät ja työn alkamis- ajat. Ruokailu- ja lepoajat sekä työn päättymisaika on ilmoitettava, mil- loin se on työn luonteen vuoksi mahdollista.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Vuorotyötä ja jaksotyötä koskeva työtuntijärjestelmä on saatet- tava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään yhtä viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tä- män ilmoitusajan jälkeen työtuntijärjestelmää voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liitty- västä painavasta syystä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli vakiintuneesta työaikajärjestelystä poiketaan pysyvästi, tästä ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille tai työntekijäryh- mille vähintään viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa.

23 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo

Milloin työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön hänen poistuttu- aan jo työpaikalta säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hä- nelle vähintään 1 tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on yli- työtä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen klo 21.00 2 tunnin palkkaa vas- taava korvaus ja

b) jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 06.00 välisenä aikana, 3 tunnin palkkaa vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on yli- työkorvaus tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %.

Xxxxxxx työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan pa- lata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00:n jälkeen, makse- taan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin palk- kaa vastaava korvaus ilman ylityölisää.

Soveltamisohje:

Milloin työntekijä kutsutaan työhön sellaisen vuorokauden ai- kana, jonka yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää meno- tai paluumatkalla yleistä tai muuta soveliasta kulkuneuvoa, maksetaan työntekijälle sel- vitystä vastaava korvaus matkakuluista.

Varallaolo

Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaolo- ajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tar- vittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta varalla- oloajalta puoli palkkaa. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Xxxxxxx erikseen sovitaan, että työntekijä muutoin on velvollinen olemaan varalla siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, on sa- malla sovittava myös varallaolosta suoritettavasta korvauksesta. Kor- vauksen suuruus on vapaa-ajan käytölle aiheutuvien rajoitusten mää- rästä riippuen vähintään 20 % tuntipalkan mukaisesta palkasta.

Tämän kohdan tarkoittamassa mielessä varalla olleen työntekijän työ- hön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyk- siä.

24 § Sulatejuustotehtaita, kestopakkaamoita, jäätelötehtaita sekä maitojauhe- ja heratiivisteosastoja koskevia erityismääräyksiä

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin yhtenä tai useam- pana viikon päivänä pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla, ja edellyttäen, että työaika muina saman viikon päivinä on vastaavasti lyhy- empi.

Mikäli tuotantotaloudellisesti on tarpeen, voidaan edellisestä poiketen viikoittainen säännöllinen työaika sopia järjestettäväksi myös siten, että se on:

päivätyössä ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 4 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä siksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sa- nottuun keskimäärään.

Vapaapäivät

1. Sulatejuustotehtaissa annetaan, mikäli viikolla sunnuntain lisäksi ei ole toista vapaapäivää, työntekijöille tämän lain mukaisen viikkovapaan lisäksi vapaapäivä lauantaina, tai ellei tämä ole mahdollista, maanan- taina.

Jäätelötehtaissa sekä maitojauhe ja heratiivisteosastolla annetaan va- paapäivät keskeytyvää kaksi- ja kolmivuorotyötä tehtäessä, mikäli mah- dollista, peräkkäin tai viikkovapaaseen liittyen siten, että yhdenjaksoinen vapaa aika on vähintään kaksi päivää. Ensisijaisena viikkolepopäivänä on sunnuntai.

Yksivuorotyössä annetaan vapaapäivä joko lauantaina tai maanantaina tai ellei tämä ole mahdollista, kiertävänä. Työntekijän suostumuksella voidaan vapaapäivät antaa myös jonakin kiinteänä viikonpäivänä.

2. Sulatejuustotehtaissa, kestopakkaamoissa ja jäätelötehtaissa nouda- tetaan niinä viikkoina, joihin sisältyy kirkollisia juhlapäiviä, uudenvuoden- päivä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä teollisuudessa yleisesti noudatet- tavaa työaikajärjestelyä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

Ylityö

Päivittäisen säännöllisen työajan ylittävästä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kah- deksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

25 § Kausivaihtelut

Tuotannon kausivaihtelujen niin vaatiessa voidaan touko - elokuussa an- nettavat vapaapäivät tai osa niistä siirtää annettaviksi myöhemmin en- nen seuraavan huhtikuun loppua.

Sinä aikana, jolta vapaapäivät on edellisen kappaleen nojalla siirretty annettavaksi myöhemmin, on säännöllinen työaika enintään 96 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona.

Sinä aikana, jona siirretyt vapaapäivät annetaan, on säännöllinen työ- aika enintään 64 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona, ellei siirret- tyjä vapaapäiviä anneta yhtenä tai useampana yhdenjaksoisena lomana työnantajan määräämänä ajankohtana.

Jos työntekijä työsuhteen katkeamisen, sairauden tai muun hyväksyttä- vän syyn vuoksi ei saa siirrettyjä vapaapäiviään, korvataan tämä kahden viikon ajanjaksoina yli 80 tunnin tehty työ ylityönä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tässä pykälässä tarkoitetun järjestelyn käytännöllisestä toteut- tamisesta on hyvissä ajoin neuvoteltava luottamusmiehen kanssa ja sen käyttöön ottamiseen on hankittava liittojen suos- tumus.

IV PALKALLINEN POISSAOLO

26 § Sairausajan palkka

1. Xxxxxxx työnantajan palveluksessa kuukauden ollut työntekijä estyy te- kemästä työtä sairauden, tapaturman tai tartuntatautilain 20 §:n perus- teella määrätyn karanteenin vuoksi eikä hän ole aiheuttanut tautia tai ta- paturmaa tahallisesti, rikollisella toiminnallaan tai kevytmielisellä elämäl- lään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, maksaa työnantaja hänelle palkkaa sen pituisen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden

alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti Kalenteriajanjakso vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 "

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 "

10 vuotta tai kauemmin 56 "

2. Sairausajan palkkaa maksetaan työntekijälle tämän pykälän sisältä- mien määräysten mukaisesti silloin, kun työntekijän työsuhde sairastu- mishetkellä on jatkunut vähintään kuukauden.

Mikäli työnantaja käyttää kausiluontoisissa töissä samoja työntekijöitä, sairausajan palkkaa maksettaessa sovelletaan viikon työsuhde-edelly- tystä.

Soveltamisohje:

Kausiluontoisissa töissä sovelletaan viikon työsuhde-edelly- tystä silloin, kun työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kes- tänyt vähintään 3 kuukautta ja hän tulee uudelleen kausiluon- toiseen työhön 10 kuukauden kuluessa edellisen kausiluontoi- sen työsuhteen päättymisestä.

Kuukauden työsuhde-edellytystä ei kuitenkaan noudateta, jos kysymyk- sessä on työtapaturma.

3. Sairausajan palkan maksamisen perusteena oleva kalenteriajanjakso alkaa sairastumispäivää seuraavasta kalenteripäivästä. Jos työntekijä sairastuu kesken työpäivänsä, on hän koko siltä päivältä oikeutettu palk- kaansa.

Jos työntekijä sairastuu ennen työvuoron alkua, katsotaan tämä päivä kuitenkin kalenterijakson ensimmäiseksi päiväksi. Samoin, jos työntekijä on jo työhön tullessaan tosiasiassa sairauden vuoksi työkyvytön, katso- taan tämä päivä kalenterijakson ensimmäiseksi päiväksi.

4. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle sairastumises- taan.

Xxxxxxx työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumises- taan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisin- taan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

5. Vaadittaessa on työntekijän esitettävä sairaudestaan lääkärintodistus. Työntekijä suostuu työnantajan sitä esittäessä lääkärintarkastukseen työnantajan oman tai nimeämän lääkärin luona. Mahdollisesta lääkärin- maksusta vastaa tällöin työnantaja.

6. Työntekijän tulee ensisijaisesti käyttää oman yrityksen työterveyspal- veluja.

7. Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan päiväpalkka lasketaan työehtosopimuksen 20 §:n perusteella. Palkkaa tai osaa maksetaan ai- noastaan niiltä päiviltä, jotka työvuorolistan mukaan olisivat olleet työnte- kijän työpäiviä.

Edellä sovitusta poiketen voidaan paikallisesti sopia toisenlaisista mak- samistavoista.

8. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan kokonaisuudes- saan normaalin palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnantaja nostaa sa- malta ajanjaksolta työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella maksetta- van päivärahan tai siihen verrattavan korvaukseen, enintään maksa- mansa palkan määrän. Paikallisesti voidaan sopia toisenlaisista maksa- mistavoista.

9. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aiheut- tanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, ke- vytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään riippuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sai- rausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt

kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorit- tamatta.

10. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän ku- luessa työhön palaamisestaan, lasketaan se kalenteriajanjakso, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, yhdeksi sai- rastumisajanjaksoksi.

Soveltamisohjeita:

1. Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärin tätä tarkoi- tusta varten antamalla todistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.

2. Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama ti- lanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärinpalveluk- sia ei ole saatavilla siinä määrin, että asia voitaisiin muuten hoi- taa.

Edellä tarkoitetuissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todiste- tuksi silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuk- sensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja xxxxxxxx- xxx sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen an- taja on sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen. Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai terveydenhoi- taja ennen sairaslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkä- rin kanssa todennut edellä tarkoitetun tilanteen olemassaolon.

3. Sairaslomatodistus on hyväksyttävä todistus, jollei työnan- taja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.

4. Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään vain, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehti- vuudelle.

5. Sairausajalta maksetaan työntekijälle vuoro-, ilta-, aamutunti-

, olosuhde- yms. säännölliset lisät sen suuruisena kuin hän niitä työvuorolistan mukaan olisi työskennellessään ansainnut. Sunnuntaityökorotusta ei huomioida sairausajan palkassa.

Paikallisesti voidaan sopia muustakin tasollisesti vastaavasta laskentatavasta, jossa huomioidaan edellä mainitut lisät.

27 § Raskaus- ja vanhempainvapaan palkka

1. Synnyttävälle työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen raskausvapaansa ajalta palkkaa 5 viikon pituiseen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain nojalla tulevan raskausvapaan alkamispäivästä lukien.

2. Jos uusi raskausvapaa alkaa ennen kuin työntekijä palaa takaisin työ- hön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden raskausva- paan ajalta.

Soveltamisohje:

Tämä ei koske tilanteita, joissa työntekijä siirtyy välittömästi perhevapaalta uudelle raskausvapaalle (TT 2014:115–117).

3. Raskausvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa synnytyk- sen takia samalta ajanjaksolta raskausrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kui- tenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta raskausvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut raskausvapaan palkan, on työnantaja oikeutettu nostamaan itselleen työntekijälle tule- van edellisen kappaleen mukaisen raskausrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.

4. Jos raskausrahaa ei työntekijän omasta syystä makseta tai sitä mak- setaan vähemmän kuin mihin työntekijällä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää raskausvapaan pal- kasta se raskausraha tai sen osa, joka työntekijän laiminlyönnin joh- dosta on jäänyt suorittamatta.

5. Edellä tässä pykälässä mainitun mukaisesti maksetaan työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin (14.1.2022/22) mukaiseen vanhempainrahaan, palkka myös enintään 6 päivän pituisen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimus- lain nojalla tulevan vanhempainvapaan alkamispäivästä lukien.

28 § Lapsen sairaus

1. Alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa maksetaan äidille tai isälle ja jälkimmäisessä tapauksessa lasta huoltavalle henkilölle, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen äidin tai isän kanssa yhteisessä talou- dessa avioliitonomaisissa olosuhteissa (myöhemmin vanhemmat) tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukai- sesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättö- mästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.

Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sai- rausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle van- hemmista. Tarvittaessa työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että vain toinen vanhemmista on käyttänyt poissaolo-oikeutta hyväkseen.

2. Sairaan lapsen hoidon järjestämisen tai hoitamisen johdosta työnteki- jälle maksetaan palkkaa enintään neljän päivän kalenteriajanjaksolle si- sältyviltä työpäiviltä. Xxxxxxx työntekijä joutuu lähtemään työstä kesken työpäivän, katsotaan tämä ajanjakson ensimmäiseksi päiväksi. Korvauk- sen maksaminen edellyttää, että lapsen sairaudesta ja sen aiheutta- masta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen tai yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työn- tekijän omasta sairaudesta. Lapsen sairastumisesta johtuvat palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäi- vien veroisiin päiviin.

3. Mikäli työntekijän, joka on alaikäisen lapsensa huoltaja, on lapsensa sairastumisen vuoksi pakko jäädä hoitamaan sairastunutta lastaan, on tällainen katsottava hyväksyttäväksi poissaolon syyksi, mikäli siitä ilmoi- tetaan välittömästi työnantajalle.

4. Työntekijälle, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston asetuksen sää- döskokoelman n:o 1335/04 (VNa sairausvakuutuslain täytäntöönpa- nosta) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lap- sen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissa- olosta etukäteen työnantajan kanssa.

Soveltamisohjeita:

Milloin poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai hoitamiseksi

Edellytyksenä poissaololle on molempien vanhempien ansio- työssä olo. Lähtökohtana on, että vanhempien tulisi ensisijai- sesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, työntekijä voi itse jäädä hoitamaan lasta.

Poissaolotapauksissa lapsen vanhemmilta vaaditaan selvi- tykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoi- topaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä mer- kitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapu- rien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Per- heenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen isovanhempia, lap- sen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

Yksinhuoltaja

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä yksinhuoltajaksi katso- taan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään avio- tai avo- puolisostaan ja jonka luona lapset asuvat sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvolli- suuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos lapsi sairastuu 30 päivän kuluessa uudelleen samaan sai- rauteen, lasketaan ne 2 kohdassa mainittuun ajanjaksoon kuu- luvat päivät, joilta työnantaja on velvollinen suorittamaan sai- rausajan palkkaa, yhteen.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pi- detä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoi- tetaan enintään neljän päivän kalenteriajanjaksolle sisältyviä

työpäiviä. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapauk- selta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismah- dollisuudet ja sairauden laatu.

Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta palkalliseen poissaoloon. Poissaolon ollessa edellä mainittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitem- päänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.

Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä

Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluk- sessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat pe- räkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta sii- hen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

29 § Lääkärintarkastukset

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työter- veyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoitta- missa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työ- suhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liitty- vissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuor- ten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93), ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydenhoitolain (1484/2001) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtä- vään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettui- hin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastuk- seen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakus- tannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikka- kunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työnteki- jälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausva- kuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

2. Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat: Perusedellytykset (koskevat kaikkia a - e kohtia)

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä sel- vitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka aikoineen kesti.

Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapa- turmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauk- sissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanot- toa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettavan lääkäriin menostaan etukäteen työnanta- jalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä vält- täen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta.

Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahalli- suudesta, ei ansionmenetystä korvata.

Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

a) Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa to- detaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kes- täneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailta- vaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyk- siä.

b) Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyt- täen, että kysymyksessä on ao. erikoisalanlääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärintarkastuk- sen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hank- kimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- sen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saata- vissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyt- tömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai rönt- gentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentut- kimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä ole- van lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämät- tömän tarkastuksen ajalta. Työnantajan on kuitenkin korvattava ras- kaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tut- kimuksista aiheutuva ansionmenetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

e) Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnte- kijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuo- ron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kii- reellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3. Laskenta

Edellä kohdissa 1 - 2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy ao. työehto- sopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mu- kaan. Samoin sovelletaan 1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun päivärahan osalta ao. työehtosopimuksen matkakustannusten korvaus- määräyksiä.

30 § Eräät korvaukset

1. Syntymäpäivät

Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt 3 kuukautta on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

2. Hautajaiset ja vihkiäiset

Työntekijällä on oikeus saada palkallinen vapaapäivä läheisen omai- sensa hautausjärjestelyjä varten tai hautauspäivänä sekä omiin vih- kiäisiinsä.

Läheisinä omaisina pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia, lastenlap- sia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, isovanhempiaan, veljiään ja sisa- riaan, aviopuolison vanhempia ja isovanhempia sekä avopuolisoa (sa- massa taloudessa vakinaisesti asunut).

Pöytäkirjamerkintä:

Jos lähiomaisen hautajaiset ovat niin kaukana, ettei työntekijän voida kohtuudella vaatia yleisiä kulkuneuvoja käyttäen voivan matkustaa hautajaisiin tai sieltä takaisin kotipaikkakunnalleen hautauspäivänä, annetaan hänelle, mikäli matkustaminen ta- pahtuu hänen työpäivänään, matkustamista varten yksi palkalli- nen vapaapäivä.

3. Reservin harjoitukset

Työnantaja suorittaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta yhdessä valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Lasketta- essa täyden palkkaedun määrää, laskennassa huomioidaan reserviläis- palkan osalta vain ne päivät, jotka olisivat olleet työpäiviä, jos työntekijä ei olisi osallistunut harjoitukseen.

4. Asevelvollisuuskutsunta

Asevelvollisen työntekijän osallistumista asevelvollisten kutsuntatilaisuu- teen ja siitä johtuvaa poissaoloa työstä pidetään sopimuksen tarkoitta- mana hyväksyttävänä poissaolon syynä, eikä se aiheuta hänen ansi- onsa alenemista.

Pöytäkirjamerkintä:

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistu- valle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen ta- kia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

5. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvalle korvataan ansionmene- tys osallistumisesta naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilai- suuteen.

6. Kunnallisten toimielinten kokoukset

Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen

vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hä- nelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen ero- tusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa pal- kan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

V VUOSILOMA

31 § Vuosiloma

Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan. Vuosilomaa ei saa määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli se johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen.

Soveltamisohje 1:

Vuosiloman ajalta suoritetaan työntekijälle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuen vuorotyötä, kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päivä- palkka siten, kuin vuosilomalain 11 §:n 1 ja

2 momentissa säädetään. Samalla otetaan huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset li- sät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

Soveltamisohje 2:

Vuosiloman ajalta suositellaan työntekijälle maksettavaksi vuoro-, ilta-, aamutunti-, olosuhde- yms. säännölliset lisät sen suuruisina kuin hän niitä työvuorolistan mukaan olisi vuosilo- mansa aikana työskennellessään ansainnut. Samaa menette- lyä voidaan noudattaa myös lomakorvauksen suuruutta lasket- taessa.

Liitot ovat yksimielisiä siitä, ettei lomakautena ja lomakauden ulkopuolella annettavia lomia tulisi sijoittaa välittömästi peräk- käin.

32 § Vuosiloman siirto

Liitot ovat sopineet vuosilomalain 30 §:n nojalla lomakaudesta seuraa- vaa:

Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävä loman osa yhdenjaksoi- sena muulloin kuin lomakauden aikana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankoh- dan määräämistä on työnantajan neuvoteltava asiasta asianomaisen työntekijän kanssa. Lakisääteisen loman osalta, joka näin annetaan lo-

makauden ulkopuolella, ellei sitä anneta puolitoistakertaisena, makse- taan sen lisäksi, mitä lomaltapaluurahasta muutoin on sovittu, lomaraha, jonka suuruus on 50 %.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijälle, jonka työsuhde lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään 10 vuotta ja joka työnantajan kanssa on sopinut lomakautena pidettä- västä 24 päivän pituisesta lomasta osan siirrettäväksi lomakau- den ulkopuolelle, annetaan näin siirretyksi sovittu loma kahden lomapäivän osalta työnantajan määräämänä ajankohtana kak- sinkertaisena tai maksetaan kahden näin siirretyn lomapäivän osalta sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, loma- raha, jonka suuruus on 100 % ao. päivien vuosilomapalkasta. Vastaavalla tavalla menetellään kahden päivän osalta silloin, kun työnantaja käyttää tässä pykälässä tarkoitettua vuosiloman siirto oikeutta.

Soveltamisohje:

Siirtomääräyksen mukaan työnantajalla, milloin se yrityksen toi- minnan kannalta on tarpeellista, on oikeus antaa 18 lomapäi- vää (3 viikkoa) ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lakisääteisen lomakauden aikana.

Osa vuosilomasta voidaan siirtää lakisääteisen lomakauden ul- kopuolelle, jos se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista. Tarpeellista se on mm. silloin, kun

- lakisääteisen lomakauden ja tuotannon huippukauden yhteen- sattuminen olennaisesti vaikeuttaisi kohonneen tuotannon yllä- pitämiseksi eikä tätä ongelmaa voitaisi poistaa esim. lomittajien avulla.

Loman siirron edellytykset eivät ole olemassa esim. silloin, kun jokin kausi on hiljainen, jolloin osa vuosilomasta olisi "muka- vinta" antaa tai

- työ- ja tuotantomäärät eivät lisäänny lakisääteisenä lomakau- tena, vaan työjärjestelyissä esiintyy vaikeuksia pelkästään sen takia, että osa työntekijöistä viettää parhaillaan vuosilomaansa.

Annettaessa osa vuosilomasta lakisääteisen lomakauden ulko- puolella on siitä sekä loman ajankohdasta neuvoteltava työnte- kijän kanssa. Vuosilomalain 22 § mukaan on työntekijälle tai hänen edustajalleen aina varattava tilaisuus esittää mielipi- teensä loman ajankohdasta. Vuosiloman ajasta on ilmoitettava työntekijälle mikäli mahdollista kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista.

Milloin työnantaja käyttää edellä selostettua oikeuttaan vuosilo- man siirtoon, on siitä sovittu suoritettavaksi ylimääräinen kor- vaus työntekijälle. Korvauksena tulee kysymykseen joko raha- tai aikakorvaus. Käytettäessä rahakorvausta on työntekijä oi- keutettu saamaan asianomaisen loman osan lomarahan lisäksi erillisen 50 %:n suuruisen työntekijän siirretyn vuosiloman lo- marahan. Kun käytetään aikakorvausta, saa puolitoistakertai- sena.

Yli 10 vuotta työsuhteessa olleen työntekijän lomakautena an- nettavasta 24 päivän lomasta voi työnantaja, mikäli lomansiir- toedellytykset ovat olemassa, siirtää lomakauden ulkopuolelle 6 päivää. Tällöin niistä kaksi ensimmäistä päivää annetaan kak- sinkertaisena ja loput puolitoistakertaisena, joko aika- tai raha- korvauksena.

Mikäli sovitaan yli 10 vuotta työsuhteessa olleiden loman siirtä- misestä lomakauden ulkopuolella, suosittelevat liitot, ettei työn- tekijöitä perusteettomasti asetettaisi erilaiseen asemaan.

Annettaessa tämän sopimusmääräyksen perusteella erillinen 4 päivän talviloma suositellaan, että siihen sisältyisi

4 työpäivää.

33 § Lomaraha

Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosi- lomapalkastaan.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhtey- dessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnte- kijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä makse- taan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itses- tään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ei katsota työntekijästä itsestään johtuvaksi syyksi.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilo- mapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Työntekijälle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttä- vän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (8.5.2009/305) edel- lyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

Lomarahan maksamistavasta voidaan sopia toisinkin.

Lomarahan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen voidaan sopia.

Soveltamisohje:

1. Ensimmäisen kappaleen mukaan "Puolet lomarahasta mak- setaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä, jolloin työn- tekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt pa- laamasta työhön".

Määräys on tulkittava siten, että saadakseen lomarahan jälkim- mäisen osan tulee työntekijän työsuhteen olla voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänä.

2. Momentin 3. kappaleen mukaan "Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työ- suhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä". Määräystä on tulkittava seuraavasti:

Lomaraha maksetaan edellisen päättyneen lomanmääräytymis- vuoden lomakorvauksesta - ei viimeisen kesken jääneen lo- manmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Momentin 4. kappaleen mukaiselle eläkkeelle siirtyvälle työnte- kijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jää- neen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymistä, makse- taan työntekijälle koko lomaraha.

VI TYÖTURVALLISUUS

34 § Suojavaatetus

Liitot suosittelevat, että työnantaja hankkii tarvittavat suojavaatteet sil- loin, kun työskentelyolosuhteet esim. kylmyyden, vedon, likaisuuden tai muiden erityisten syiden vuoksi ovat siinä määrin poikkeavat, että suoja- vaatetuksen käyttöä voidaan pitää välttämättömänä.

35 § Työturvallisuus

1. Jos käytetään työntekijän terveydelle mahdollisesti vaarallisia kemika- lioita, liuotin- ym. aineita, on työnantajan selvitettävä ao. työntekijälle ko. aineen mahdollisesti aiheuttama terveydellinen haitta ja huolehdittava asiallisista suojatoimenpiteistä.

2. Työehtosopimuksen osana noudatetaan liittojen välillä voimassa ole- vaa työsuojelusopimusta.

VII AMMATTIYHDISTYS

36 § Luottamusmies

Kunkin työpaikan työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luotta- musmies toimimaan heidän valtuuttamanaan tämän työehtosopimuksen tulkintaa ja muita työntekijäin ja työnantajain suhteita koskevissa asi- oissa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työnte- kijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoittaa kuka toimii työntekijäin pääluottamusmiehenä sekä milloin ja missä pääluottamusmies on tavoitettavissa.

Liitot suosittelevat, että yrityksissä, joissa se työpaikan suuruus ja muut olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, jär- jestetään uusille työntekijöille yritystä ja sen työsuhteita koskevia esitte- lytilaisuuksia, joissa selostetaan yrityksen organisaatiota, työehtosopi- musasiain neuvottelujärjestystä, työturvallisuuteen ja sosiaalisiin kysy- myksiin sekä työmarkkinajärjestöjen toimintaan kuuluvia ym. työsuhtee- seen liittyviä asioita. Myös yrityksen pääluottamusmiehelle ja työsuojelu- valtuutetulle tulee näissä tilaisuuksissa antaa mahdollisuus selostaa edellä mainittuja kysymyksiä.

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työajalla joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa tai toimiessaan muuten tämän toimeksiannosta.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmie- heksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Luottamusmiehen vaalista on tehtävä kirjallinen ilmoitus työnantajalle.

Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden, ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuh- teen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehelle

annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös sille ammatti- osastolle, joka pääluottamusmiehen on valinnut. Ennakkoilmoituksesta luottamusmiehelle annetaan tieto pääluottamusmiehelle.

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka ammattiosaston valitsema pääluot- tamusmies menettää toimiessaan työajalla joko paikallisissa neuvotte- luissa tai työnantajan toimeksiannosta muualla. Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan toimeksiantoja varsinaisen työajan jälkeen, makse- taan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus. Niissä meijereissä sekä su- latejuusto- ja jäätelötehtaissa, joissa työntekijäin määrä on yli 10, mak- setaan pääluottamusmiehelle tuleva korvaus ja annetaan hänelle vapau- tusta seuraavasti:

Työntekijöiden määrä	Vapautus t / viikko	Korvaus €/kk	Korvaus €/kk
Työntekijöiden määrä	Vapautus t / viikko	31.5.2023 saakka	1.6.2023 lukien
10 - 20	-	59	65
21 - 50	4	83	92
51 - 100	8	88	97
101 - 200	14	96	106
201 - 300	20	106	117
301 - 380	28	119	131
381 - 420	34	128	141
421 tai yli	kokonaan vapaa	143	158

Pääluottamusmiehelle annettavaa vapautusta ja korvausta määriteltä- essä pidetään perusteena edellisen vuoden helmikuun ja elokuun keski- määräistä työntekijämäärää. Mikäli em. ajankohtien työntekijämäärissä esiintyy suuria poikkeamia, voidaan tästä laskuperusteesta yhteisesti neuvotellen poiketa.

Jos pääluottamusmiehelle on paikallisesti sovittu pitemmästä vapautuk- sesta ei sitä muuteta.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada luottamuksellisesti teh- täviensä hoitamista varten vuosineljänneksittäin tiedot työnteki- jäkunnan:

1) uusista työntekijöistä

- nimi

- työosasto

- palkkaryhmä

2) poislähteneistä työntekijöistä

3) EK-tilaston valmistuttua kuukausipalkoista

- palkkaryhmittäin

- erikseen miehet ja naiset

Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskiansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Luottamusmiehiin sovelletaan lisäksi mitä liittojen välillä on sovittu ETL/SEL yleissopimuksessa 2003.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Pääluottamusmiehellä on, kun hän sitä pyytää oikeus neljän- nesvuosittain saada jäljennös tai muu kirjallinen selvitys työai- kalain mukaan pidettävästä yli- ja hätätyöluettelosta.

Erikseen pyydettäessä jäljennös tai muu kirjallinen selvitys luet- telosta annetaan kahden kuukauden välein.

Soveltamisohje:

Pääluottamusmiehelle suoritettava korvaus maksetaan hänen vuosilomansa tai muun vastaavan pituisen poissaolon ajalta hänen tehtäviään suorittavalle varapääluottamusmiehelle, sil- loin kun varamiehestä on tehty asianmukainen ilmoitus työnan- tajalle.

Pääluottamusmiehen työstä vapautuksen ja korvauksen perus- tana on meijerityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä ao. työpaikassa.

37 § Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikanaan suorittamiensa työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva ansion mene- tys. Lisäksi hänelle suoritetaan kuukausittain hänen edustamiensa työn- tekijöiden lukumäärän mukaisesti korvausta seuraavasti:

Työntekijöiden määrä	31.5.2023 saakka	1.6.2023 lukien
Työntekijöiden määrä	Korvaus €/kk	Korvaus €/kk
10 - 20	59	65
21 - 50	83	92
51 - 100	88	97
101 - 200	96	106
201 - 000	000	000
301 - 380	119	131
381 - 420	128	141
421 tai yli	143	158

1. Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen määrä lasketaan vahvistet- tujen toimialakohtaisten kertoimien mukaan.

2. Työsuojeluvaltuutetun vapaa-aikaa ja korvausta määritettäessä pide- tään perusteena edellisen vuoden helmikuun ja elokuun keskimääräistä työntekijämäärää. Mikäli em. ajankohtien työntekijämäärissä esiintyy suuria poikkeamia, voidaan tästä laskuperusteesta yhteisesti neuvotel- len poiketa.

38 § Työpaikkakäynnit

Muiden kuin teollisuuslaitokseen työsuhteessa olevien henkilöiden tuo- minen tehdasalueelle ilman kussakin tapauksessa erikseen teollisuuslai- toksen johdolta saatua lupaa on kielletty.

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton toimihenkilöille varataan tilaisuus, sovittuaan siitä meijerin tai tehtaan johdon kanssa, käydä yhdessä mei- jerin tai tehtaan edustajan ja työntekijöitä edustavan ao. luottamusmie- hen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa tutustumassa olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen käsittämissä laitoksissa.

39 § Kokoontuminen työpaikalla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Suomen Elintarviketyö- läisten Liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ul- kopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana ai- kana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpai- kan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen sovel- tuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvotel- tava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valit- taessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes- täjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

40 § Ilmoitustaulu

Työnantaja varaa kullekin työpaikalle ilmoitustaulun työntekijäin ja hei- dän järjestöjensä ilmoituksia ja tiedonantoja varten. Työntekijät ovat vel- vollisia itse huolehtimaan taulun siisteydestä ja järjestyksestä.

41 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

Työnantajaliitot suosittelevat ammattiyhdistysjäsenmaksun perimistä ns. Liinamaa I -sopimuksen mukaisesti.

Työnantaja ilmoittaa päättymisilmoitusta käyttäen pääluottamusmiehelle jäsenmaksujen perintäsopimuksen tehneen työntekijän työsuhteen päät- tymisestä.

42 § Koulutustoiminta

Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua ammatillisten keskusjärjestö- jen ja ammattiliittojen järjestämille kursseille työsuhteen katkeamatta sil- loin, kun se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yri- tyksen toiminnalle. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on, milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, annettava vähintään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vä- hintään kuusi viikkoa ennen. Osallistuminen kuukauden tai sitä lyhyem- mille kursseille ei aiheuta työntekijäin vuosilomaoikeuden tai muun työ- suhteeseen perustuvan oikeuden vähenemistä.

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syn- tyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvot- teluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi.

Xxxxxxxxxxxx sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja tässä pykä- lässä tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tu- lokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkais- tavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuo- let allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä kos- keva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jä- tettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Kun erimielisyys on alistettu liittojen ratkaistavaksi, lähtökohta on se, että liittojen on sovittava neuvottelujen aloittamisesta irti- sanomis- ja purkutapauksissa kahden viikon kuluessa ja muissa tapauksissa neljän viikon kuluessa muistion saapumi- sesta molempien liittojen tietoon.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Elleivät sopimuspuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1 kappa- leessa mainituista asioista, voidaan ne saattaa työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

VIII TYÖRAUHA

44 § Työrauha

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimuk- seen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

45 § Sopimuksen voimassaoloaika

Työehtosopimus on voimassa 13.2.2023 - 31.1.2025. Sopimuksen voi- massaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta- kummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuukautta ennen sopi- muskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voi- massa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvotte- lut päättyneiksi.

Helsingissä helmikuun 13 päivänä 2023

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry PÖYTÄKIRJA

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN MEIJERIALALLA 2003

1 § SOVELTAMISALA

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työ- aika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivä- työ, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 37,5 tuntia viikossa, ansaitsee työntekijä työajan lyhennysvapaita suh- teutettuna todellisuudessa tekemäänsä työaikaan. Jos työnte- kijä jo saa laskennallisesti xxxxxxxx, niin yllä oleva ei koske ko. työntekijää.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Sopimuksenvaraista lomanpidennystä ei pidetä tässä eikä 2 § 2 kappa- leessa tarkoitettuna 30 arkipäivää ylittävänä vuosilomana.

Ks. allekirjoituspöytäkirjan 5 § (mm. osa-aikaeläke, osa-aikalisä, osittai- nen hoitovapaa, osa-aika-työkyvyttömyyseläke sekä osa-aika-tapatur- maeläke), s. 7.

2 § TYÖAJAN LYHENNYKSEN TOTEUTTAMINEN

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhenne- tään 100 tuntia vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 §:ssä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosiloma järjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

3 § VAPAAN KERTYMINEN

Työntekijällä kertyy vapaata kalenterivuoden aikana 1 §:ssä tarkoite- tuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään 17 työpäivää 1 vapaa

" 34 " 2 vapaata

"	51	"	3	"
"	68	"	4	"
"	85	"	5	"
"	102	"	6	"
"	119	"	7	"
"	136	"	8	"
"	153	"	9	"
"	170	"	10 "
"	187	"	11 "		tai 10 vapaata ja 8 tuntia
"	210	"	12,5 "		tai 10 vapaata ja 20 tuntia

Työssäoloon rinnastettavaa aikaa ovat:

- ne työntekijän sairauden tai tartuntalain 20 §:n mukaisen ka- ranteenin ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työ- päivät, joilta työnantaja maksaa sairasajan palkkaa (sisältää mahdollisen karenssipäivän)

- työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen

- Kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika

- Elintarviketyöläisten Liiton liittokokoukseen, liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin käytetty aika

- työntekijän omat vihkiäiset ja omat 50- ja 60-vuotispäivät

- lähiomaisen hautajaiset ja hautausjärjestelyt sekä mahdolli- nen hautausmatkapäivä

- vuosiloman pidennysosa

- synnytysloma 42 päivän ajanjaksolta

- alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon tai hoidon järjestämi- sen aiheuttama vapaa

- kutsunta- ja reservinharjoituspäivät

- lomautus enintään 30 päivää vuodessa

- tämän sopimuksen mukaiset työajan lyhentämispäivät

Yllä olevan luettelon mukainen aika katsotaan työssäoloon rinnastetta- vaksi ajaksi siltä osin kuin se on säännöllistä työtuntijärjestelmän mu- kaista työaikaa.

Vapaapäiväksi ei voida määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopi- muksen muulla perusteella annettavaa vapaapäivää.

4 § VAPAAN ANTAMINEN

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaessa noudatetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaan antaminen toteutetaan seuraavasti:

10 kokonaista työvuoroa ja 20 tuntia periodityöaikaa lyhentämällä, ellei työantaja ja työntekijän kesken toisin sovita. Annettaessa työvuoro vapaata, katsotaan sen pituudeksi 8 tuntia, ellei toisin sovita.

Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Työntekijän esityksestä sovitut tilapäiset poissaolot työstä ovat työajan lyhennystä ellei toisin sovita.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka tuntipalkan mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

5 § ANSIOTASO

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttä- mällä kuukausipalkka ennallaan. Työajan lyhennyspäiviltä ei makseta

%-määräisiä vuorotyölisiä eikä aamutuntikorvausta.

6 § TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄN LISÄKSI TEHTY TYÖ

Tämän sopimuksen mukaiselta vapaapäivinä tehdystä työstä maksetaan vapaapäiväkorvaus. Päivittäisen työajan lyhennyksen ylittävästä työ- ajasta maksetaan pitkän päivän korvaus.

7 § VUOSILOMA

Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään vuosilomalain 3 §:n tarkoitta- mina työssäolon veroisina päivinä myös edellä 3 §:ssä tarkoitettuja va- paapäiviä.

8 § OSA-AIKAINEN SIIRTYY TILAPÄISESTI KOKOAIKAISEKSI

Osa-aikaisen työntekijän siirtyessä tilapäisesti tekemään 40/ vähintään 37,5 tuntista työaikaa tulee hän tämän sopimuksen piiriin tehtyään 40/ vähintään 37,5 tuntisia työviikkoja yhdenjaksoisesti vähintään neljän vii- kon ajan.

Soveltamisohje:

Neljän viikon täytyttyä työntekijään sovelletaan työajan lyhentä- mistä koskevaa sopimusta siitä päivämäärästä lukien kun hän ryhtyi tekemään 40/ vähintään 37,5 tuntista työviikkoa.

9 § TYÖAJAN LYHENTÄMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Luottamusmiehellä on oikeus saattaa liittojen välisen työaikatyöryhmän ratkaistavaksi tilanteet, joissa työnantaja ja työntekijä ovat mahdollisesti sopineet työajan enintään puolen lyhennysvapaan määrästä vaihtami- sesta yksinkertaisen tuntipalkan mukaiseen rahakorvaukseen työajan ly- hennysvapaan määrän säilyessä edelleen 100 tuntina. Sopimukset on annettava tiedoksi luottamusmiehelle.

10 § VOIMASSAOLO

Tätä pöytäkirjaa noudatetaan työehtosopimuksen osana.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry PÖYTÄKIRJA

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KESKEYTYVÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ 2003

1 § Sovittiin, että säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä siten, että se on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Työajan lyhennys koskee myös sellaista keskeytyvää kolmivuorotyötä, jota teh- dään vain osan kalenterivuotta. Tämän pöytäkirjan määräyksiä noudate- taan soveltuvin osin myös tällöin.

Pöytäkirjamerkintä:

Henkilö tulee tämän pöytäkirjan sovellutuspiiriin, kun hän on ol- lut keskeytyksettä keskeytyvässä kolmivuorotyössä

aamu-, ilta- ja yövuorojaksot.

2 § Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tai keskeytyvää kolmivuorotyötä tehtävän jakson aikana tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin viikossa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa "työajan tasoittuminen" voidaan toteut- taa myös siten, että suoritetaan vastaava rahakorvaus tuntipalkan mu- kaan tai annetaan vastaava vapaa keskeytyvää kolmivuorotyötä tehtä- vän jakson jälkeen.

Vuosityöaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä saadaan kertomalla työ- viikot 35,8 tunnilla.

3 § Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällöin ei kuitenkaan pidennetä työehtosopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa työskenneltäessä keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä lyhyitä ajanjaksoja, joihin sisältyy arkipyhiä.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Liitot toteavat, ettei yksityiskohtaisen työtuntijärjestelmän laa- timinen aina ole mahdollista esim. maidonjalostusalalla tuotan- non kausivaihteluiden edellyttäessä keskeytyvän kolmivuoro- työn suorittamista. Kuitenkin keskeytyvän kolmivuorotyön jak- son kestoaika ilmoitetaan vähintään kahden viikon tarkkuu- della.

2. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa annetaan tasoitusvapaa yhdenjaksoisena ellei asiasta toisin sovita.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuoro- kaudessa.

4 § Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttä- mällä kuukausipalkka ennallaan.

5 § Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

6 § Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomai- sen työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopi- muksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Tehtäessä keskeytyvää kolmivuorotyötä käytetään kuukausi- palkan tuntipalkkajakajana lukua 156.

7 § Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muu- hun työaikamuotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko an- tamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa tuntipalkan mu- kaan.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ 2003

1 § Työaika ja soveltamisala

Sovittiin, että säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeyty- mättömässä kolmivuorotyössä siten, että se on keskimäärin 34,6 tuntia viikossa. Työajan lyhennys koskee myös sel- laista keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään vain osa kalenterivuotta. Tämän pöytäkirjan määräyksiä nouda- tetaan soveltuvin osin myös kyseisen työn osalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijä tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut keskeytyksettä keskeytymättö- mässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuo- rojaksot.

2 § Työajan tasoittuminen

Työajan tulee enintään vuoden pituisena ajanjaksona tai keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson aikana tasoittua keskimäärin 34,6 tuntiin viikossa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa "työajan tasoittaminen" voidaan toteuttaa myös siten, että maksetaan vastaava ra- hakorvaus tuntipalkan mukaan tai annetaan vastaava vapaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson jälkeen.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähin- tään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 34,6 tuntiin.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuoro- kaudessa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Keskimääräiset viikkotyöajat eivät sisällä vuosi- loma-aikaa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kun keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehdään lyhyitä jaksoja, joihin sisältyy arkipyhiä, niin täl- laisen keskeytymättömän kolmivuorotyöjakson työaika ei voi olla pidempi kuin muissa työaika- muodoissa. Työajan vertailussa tulee huomi- oida arkipyhien lisäksi vapaapäivien kertyminen yksi- ja kaksivuorotyössä.

Pöytäkirjamerkintä 3:

1. Liitot toteavat, ettei yksityiskohtaisen työtunti- järjestelmän laatiminen aina ole mahdollista esim. maidonjalostusalalla tuotannon kausivaih- teluiden edellyttäessä keskeytymättömän kolmi- vuorotyön suorittamista. Kuitenkin keskeyty- mättömän kolmivuorotyön jakson kestoaika il- moitetaan vähintään kahden viikon tarkkuu- della.

2. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa annetaan tasoitusvapaa yhdenjaksoisena ellei asiasta toi- sin sovita.

3 § Työajan lyhentymisen korvaaminen

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttämällä kuukausipalkka ennallaan.

4 § Vuosiloma

Viisivuorojärjestelmää käytettäessä työntekijälle annetaan vuosilomaa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen va- paa-aika 20.5. ja 20.9 välisenä aikana.

Edellä olevan käytännön takia 24:n päivän loman osasta käyttämättä jäävät lomapäivät annetaan pääsääntöisesti yh- dessä jaksossa saman kalenterivuoden aikana.

Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestel- missä annetaan 24 lomapäivää ylittävä loman osa saman kalenterivuoden aikana tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettavissa vuosilomalain määräyksiä.

Edellä tässä pykälässä olevasta poiketen voidaan paikalli- sesti sopia, että vuosiloma annetaan vuosilomalain mukai- sesti.

Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoit- telu työtuntijärjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdolli- simman aikaisin.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssä- olopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä. Kuitenkin niistä vähennetään asianomaiseen kalenterikuukauteen si- sältyvien, päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärä.

5 § Ylityö

Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korva- taan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestel- män mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuk- sessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Tehtäessä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä käytetään kuukausipalkan tuntipalkkajakajana lukua 146.

6 § Siirtyminen työaikamuodosta toiseen sekä työsuhteen päättyminen

Kun tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta siir- rytään muuhun työaikamuotoon tai kun työntekijän työsuhde päättyy, on sovittava ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahaa tuntipalkan mukaan.

7 § Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

ETTL/SEL 14.3.1989

YLLÄPITO-OSASTOJEN PALKKARYHMITTELYTOIMIKUNNAN KESKUSTELU- MUISTIO

1. Paikallisesti sovitaan periaatteet, miten monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisät määräytyvät.

2. Sovittuja, edellä mainittuja lisiä ei voi leikata palkankorotus- ten yhteydessä.

Tämä sopimuksen ylittävä palkanosa katsotaan ns. ilmati- laksi.

3. Palkkaryhmittelyltään neljäs palkkaryhmä vastaa aikaisem- paa metallin 5. pr:n vaativuustasoa.

4. Monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisän käyttö

- työntekijän velvollisuutena on esittää perusteet omille lisille

- työnantajan velvollisuus on selvittää työntekijän oikeus lisän määräytymiseen

- sovittu henkilökohtainen lisä tulee voimaan esi- tystä seuraavan palkanmaksukauden alusta lu- kien

- 1- ja 2-kohtien mukaiset prosenttilisät voivat mennä päällekkäin

5. Paikallisesti sovittavilla olosuhdelisillä tarkoitetaan vain sel- västi poikkeavia olosuhteita

6. Vanhat palkkaperusteet raukeavat otettaessa käyttöön uusi järjestelmä.

ETL/SEL IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2003 I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irti- sanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita nou- datetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohjeita:

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa ole- van työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainitun tapauksen li- säksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3 §:n 2 momentin perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4 §:n 4 momentin perusteella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannolli- sista syistä työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan kon- kurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauk- sia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työso- pimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen joh- tunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henki- löönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on pu- rettu työsopimuslain 8:1 §:n 1 momentin perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työso- pimuslain 9:1 - 2 §:n ja 9:4 - 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä nou- datetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimus- lain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohjeita:

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 - 2 §:ää, joissa on mää- ritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2 §:n 2 momentissa on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työnteki- jästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien mää- räysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioin- nissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laimin- lyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asialli- suutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen koko- naisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkem- min kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) peruste- luissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohjeita:

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irti- sanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palve- luksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovu- tus, äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (1438/2007) mu- kaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työ- hön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista ase- velvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoi- keudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtoso- pimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta anne- tussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräai- koja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomis- suojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa nou- datetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä ni- metyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusil- moitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautus- päivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä

määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka ni- meltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanot- tua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppu- päivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuh- teen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisa- nominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaa- vaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irti- sanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäi- väksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mai- nittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopi- mus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu ta- loudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tar- jolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työnte- kijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisano- misaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työnteki- jälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17

§:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palk- kaa vastaavaksi.

Soveltamisohjeita:

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on ky- symys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka laske- taan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuk- sen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse- mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työ- ajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irti- sanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päät- tymistä seuraavana päivänä.

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kir- jallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedos- saan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on pää- tetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 § Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisa- nomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 § Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje:

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukai- nen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomiois- tuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä mää- rätä välimiesten ratkaistavaksi.

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisano- misperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen mak- samaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisa- nomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukau- den palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jää- misen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän

ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vas- taavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työnte- kijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäi- värahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohjeita:

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyy- destä johtuvista palkkaeduista. Vähennyksen määrä on pää- sääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttö- myyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työ- markkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähen- nys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työn- tekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen koke- mansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen pe- rusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopi- mus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys si- ten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän il- moitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusil- moitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2 §:n 2 momentin mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitet- tava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimus- lain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje:

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

15 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioi- dusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipy- mättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen anta- misen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työn- tekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityk- sestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työ- sopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen pe- rusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtai- sesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimit- taa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleen mukaan mää- räytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjalli- nen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kui- tenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12 §:n 2 momen- tissa tarkoitetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnan- tajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työn- antaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkan- maksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeetto- muudesta tapauksissa, joissa työnantajalla "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityk- sessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusil- moituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työn- tekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua ai- kaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilan- teissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määrä- ajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enim- mäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päät- tymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päät- tymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päätty- mään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmak- sukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhden- jaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu.

Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäi- senä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alka- mista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toi- meenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lo- mautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4.2001 alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lo- mautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomautta- misen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta

tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työn- antajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tila- päisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännök- siin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siir- ryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Alakohtaisissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaika- järjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymi- seen.

Mikäli alakohtaisessa työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys tämän sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitet- tava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oi- keus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa nou- dattaen.

Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin, kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lo- mautusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomau- tuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen kor- vaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällai- sessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudate- taan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuo- neistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvel- vollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta.

Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/75) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäis-asu- mismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuu- den alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinni- tetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovel- vollisuuden määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10

§:ssä sovittuja kanneaikoja.

Soveltamisohje:

Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 2002 tehdyn ETL/SEL yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopi-

muksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityis- ryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisi- jaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asian- omaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kym- meneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on lain perusteella vastaava velvollisuus.

19 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä työsopimuslain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Soveltamisohjeita:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- sesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoi- mistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työ- voimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perus- teella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen

19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina.

Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työn- tekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päi- vää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat työsopimuslain 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuh- teensa.

Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhön osoitukset.

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnanta- jaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukai- nen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työeh- tosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten nou- dattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteetto- masta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomis- ajalla.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

ETL/SEL YLEISSOPIMUS 2003

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Elintarviketeollisuusliitto ry (jäljempänä ETL) ja Suomen Elintarviketyö- läisten Liitto SEL ry (jäljempänä SEL) pyrkivät kumpikin itse sekä työpai- koilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oi- keus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuu- tensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäi- sen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

ETL:n tai SEL:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdolli- suuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osapuolet voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Liitot ilmoittavat toiselle osapuolelle aikomuksestaan ryhtyä poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun vähintään neljä päivää aikaisemmin, mikäli se on mahdollista. Ilmoituksessa tulee mainita aiotun toimenpiteen syyt, alkamishetki ja laajuus. Osapuolet suosittelevat vastaavaa ilmoitusme- nettelyä jäsenilleen.

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata