ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille

Ammattiliitto Pro ry:n ja Palvelualojen työnantajat Palta ry:n välisessä työriidassa on annettu seuraava sovintoesitys, jonka osapuolet ovat hyväksyneet 7.6.2022:

ICT-ALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN ‌

ICT-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 7.6.2022 – 29.2.2024 muutokset

Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi päättyy 29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 30.11.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023.

Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uu- desta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai so- pimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Palkkaratkaisu vuonna 2022

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,9 % suuruisella korotuksella. Korotuksesta kohdennetaan 1,6 % yleiskorotuksena ja 0,3 % yrityskohtaisena eränä.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien toi- mihenkilöiden helmikuun 2022 kuukausipalkoista luontoisetuineen. Mikäli pal- kankorotuksia ei esimerkiksi järjestelmäteknisistä, palkankorotusten kohdenta- misprosessista tai palkanmaksuaikatauluista johtuvista syistä saada maksuun 1.6.2022 lukien, voidaan korotus maksaa takautuvasti ja ilman viivästyskorkoja, kuitenkin viimeistään 1.10.2022 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Yrityskohtainen erä

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannusta- vuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta, parantaa tuottavuutta, edistää työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista ja oikaista mahdollisia vinoumia. Toi- mihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Yrityskohtaisesta erästä käytetään 0,15 % niiden toimihenkilöiden palkkojen korotuksiin, joiden palkka on alle yri- tyksen tämän työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden mediaanian- sion. Työnantaja jakaa kyseisen summan edellä mainitulle joukolle haluamal- laan tavalla. Jäljelle jäävän osuuden 0,15 % työnantaja jakaa haluamallaan ta- valla.

Mediaaniansion laskennassa huomioidaan toimihenkilölle helmikuussa 2022 maksettu henkilökohtainen rahapalkka, verolliset luontoisedut, provisiopalkat sekä kannustinpalkkiot.

Soveltamisohje: Mediaaniansion laskennassa osa-aikaisen tai tuntipalkkaisen toimihenkilön palkka suhteutetaan kokoaikaisen toimihenkilön kokonaispalk- kaan.

Yrityskohtaisen erän toteuttamisesta neuvotellaan paikallisesti luottamusmie- hen kanssa 30.6.2022 mennessä. Mikäli yrityskohtaisen erän toteuttamisesta ei sovita, päättää työnantaja erän käytöstä edellä mainitun tarkoituksen mukai- sesti.

Työnantaja ilmoittaa 31.8.2022 mennessä luottamusmiehelle, miten yrityskoh- taisen erän jakaminen on toteuttanut erän tarkoitusta. Lisäksi työnantaja ilmoit- taa yrityskohtaisen erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saaneiden lukumää- rän ja keskimääräisen korotuksen euromäärän. Edellä mainitut tiedot annetaan koko yrityksen lisäksi sekä palkkaryhmittäin että käyttäen yrityksen tyypillisesti käyttämää luokittelutapaa. Edellä mainitut tiedot annetaan erikseen myös mies- ten ja naisten osalta yritystasolla. Tiedot annetaan, jos tarkasteltavassa ryh- mässä on vähintään viisi toimihenkilöä.

Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta voidaan neuvotella ja sopia myös paikallisesti edellä esite- tystä poiketen.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan luottamusmiehen kanssa paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tilanne ja olosuhteet. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, toimihenkilöiden kanssa heidän yh- dessä sopimallaan tavalla. Sopimus tehdään kirjallisesti 30.6.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimit- taa luottamusmiehelle tai ellei luottamusmiestä ole valittu, toimihenkilöille tarvit- tavat tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta sekä sen ennakoitavissa ole- vasta kehityksestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkkapolitiikkaa, palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista ja tasa-arvoista palk- kausta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisesta palkkaratkaisusta sopimisessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovitaan palkantarkistusten toteutustapa, ajan- kohta ja suuruus sekä palkkaratkaisusta luottamusmiehelle tai ellei luottamus- miestä ole valittu, toimihenkilöille annettavat tiedot. Paikallisesti ei voida sopia, että palkkoja ei koroteta lainkaan.

Ellei sopimusta paikallisesta palkkaratkaisusta saavuteta, toteutetaan palkan- tarkistukset edellä kohdassa palkkaratkaisu vuonna 2022 kuvatulla tavalla.

Vähimmäispalkat ja euromääräiset lisät 1.6.2022 lukien

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 1,7 %.

Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 1,9 %.

Korvaus luottamusmiestehtävien ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitami- sesta

Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetta- via korvauksia korotetaan 1.6.2022 lukien 1,9 %.

Palkankorotukset vuonna 2023

Osapuolet tarkastelevat 30.11.2022 mennessä talouden näkymiä tämän työeh- tosopimuksen soveltamisalueella. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottele- vat 30.11.2022 mennessä vuoden 2023 palkantarkistusten toteutustavasta, kustannusvaikutuksesta ja sen jakautumisesta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimuskauden jatkamiseen 29.2.2024 jälkeiselle ajalle.

Mikäli vuoden 2023 palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen 30.11.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päätty- mään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava vii- meistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

Allekirjoituspöytäkirjamerkinnät:

Vuokratyössä noudatettava työehtosopimus

Työvoiman vuokrauksessa noudatetaan ICT-alan työehtosopimusta. Vuokra- työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin otetaan ehto noudatettavasta työeh- tosopimuksesta.

Ay-koulutukseen liittyvä ateriakorvaus

Yleissopimuksen III kohdan 3 kohdassa (Ay-koulutus) tarkoitetun ateriakor- vauksen suuruus vuonna 2022 on 26,21 euroa. Ateriakorvauksen määrä

tulevalle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syys- kuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ateriakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tarkastelu- vuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.

Matkakustannusten korvaukset

Vuosina 2022, 2023 ja 2024 matkakustannusten euromääriä tarkistetaan kul- loinkin

voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen soveltamisala

Sopijapuolet toteavat, että sopimuskauden aikana ne eivät ryhdy toimenpitei- siin, joiden tarkoituksena on puuttua työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Yrityskohtainen yhteistyö työehtosopimuksen soveltamisalakysymyksissä

Sopimusosapuolet korostavat tarvetta ylläpitää ja edistää työehtosopimuksen mukaisten palkkausjärjestelmien hyvää soveltamista.

Ellei paikallisesti toisin sovita tai ellei yrityksissä ole jo olemassa olevia käytän- töjä, toimitaan seuraavasti:

- Yhtiössä tarkastellaan yhteistoimintalain mukaisessa vuoropuhelussa henki- löstörakenteen kehittymistä.

- Mikäli toimihenkilön tehtävä muuttuu ja samalla toimihenkilön henkilöstö- ryhmä vaihtuu, ja toimihenkilö pyytää luottamusmieheltä, että luottamusmies keskustelee asiasta työnantajan edustajan kanssa, on työnantajan edustajan käytävä keskustelu luottamusmiehen kanssa. Keskustelussa kiinnitetään eri- tyistä huomiota siihen, onko tehtävä aidosti toisen työehtosopimuksen piiriin sijoittuva.

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä

Sopijapuolet järjestävät epäasiallista kohtelua ja häirintää koskevaa koulutusta vuoden 2023 loppuun mennessä. Koulutuksen pohjalta sopijapuolet laativat so- pimuskauden aikana työpaikkojen tueksi epäasialliseen kohteluun ja häirintään liittyen yhteisen ohjeistuksen. Sopimuspuolet suosittelevat, että niissä yrityk- sissä, joissa ei ole tähän asiaan liittyviä toimintaperiaatteita, hyödynnetään liit- tojen yhteistä ohjeistusta.

Perhevapaatyöryhmä

Perhevapaatyöryhmä selvittää 1.8.2022 voimaan tulevan perhevapaauudistuk- sen vaikutukset työehtosopimukseen ottaen huomioon perhevapaauudistuksen tavoitteet ja uudistetut käsitteet. Jos työryhmä pääsee yksimielisyyteen mah- dollisista muutoksista työryhmätyön pohjalta, sopijaosapuolet sopivat 22 §:n

muuttamisesta. Työryhmän tulee saattaa työnsä päätökseen 30.9.2022 men- nessä ja sopia uusien määräysten käyttöönottoajankohdasta.

Paikallisen sopimisen edellytysten kehittäminen

Sopimusosapuolet jatkavat yhteistyötä paikallisen sopimisen toimivuuden edis- tämiseksi ja sopimisen edellytysten kehittämiseksi sopimuskauden aikana. So- pimusosapuolten yhteisenä tavoitteena on tukea paikallisen sopimisen avulla ICT-alan yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta ja toiminnan joustavuutta työn murroksessa sekä henkilöstön hyvinvointia. Paikallisesti sopien pyritään löytä- mään parhaat mahdolliset yrityskohtaiset ratkaisut.

Sopimusosapuolet korostavat, että paikallisen sopimisen toimivuutta edistävät muun muassa paikallisten neuvotteluosapuolten

• avoin vuoropuhelu

• keskinäinen luottamus

• hyvä valmistautuminen ja valmius perustella omat esitykset

• vaihtoehtoisten etenemistapojen kartoittaminen

• rakentava neuvotteluasenne ja hyvät neuvottelutaidot

• yrityksen liiketoiminnan ymmärtäminen.

Paikallinen sopiminen on yrityksen toiminnan kehittämisen väline. Yrityksessä on hyvä määritellä ne tavoitteet, joihin paikallisella sopimisella pyritään, ja seu- rata sopimisen toimivuutta.

Sopimusosapuolet seuraavat paikallisen sopimisen käytäntöjen kehittymistä/to- teutumisen edistymistä. Sopimusosapuolet järjestävät tähän liittyvää koulutusta ja antavat ohjeistusta ja jakavat muilta sopimusaloilta saatuja hyviä kokemuksia alan yrityksille.

Sopimuskauden aikana osapuolet myös selvittävät yhteistoimintalain uudistuk- sen aiheuttamia työehtosopimuksen kehittämistarpeita. Osapuolet seuraavat sopimuskauden aikana vuoropuhelusta saatuja kokemuksia ja arvioivat yhteis- toimintalain 2 lukuun liittyviä paikallisen sopimisen kehittämistarpeita.

ICT-työn tulevaisuus -työryhmä

Sopimuspuolet perustavat työryhmän jatkamaan edellisinä sopimuskausina käytyä vuoropuhelua ICT-alalla tehtävän työn tulevaisuudennäkymistä. Sopi- musosapuolet kannustavat myös yrityksiä jatkamaan työpaikkatason vuoropu- helua tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseksi.

Sopimuskauden aikana tarkastellaan yhteisesti muun muassa seuraavia tee- moja:

• digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn vaikutukset toimihenkilötyöhön

• työn murroksesta johtuvat osaamistarpeiden muutokset ja tulevaisuu- den osaamistarpeiden tunnistaminen

• työkyvyn ylläpitäminen erityisesti uudessa normaalissa ja työssä jaksa- misen keskeiset tekijät.

Selviytymislauseke

Mikäli yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka saattaisivat johtaa työvoiman vähentämiseen, muuttuneiden olosuhteiden poh- jalta voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopimuk- sen määräyksistä poikkeamisesta. Ennen neuvotteluiden aloittamista yrityksen tulee toimittaa pääluottamusmiehelle selvitys yhtiön sen hetkisestä taloudelli- sesta tilanteesta sekä yhtiön toteuttamista talouden tervehdyttämistoimista. Tällä sopimuksella ei voida alittaa työntekijän toimen vaativuuteen perustuvaa palkanosaa/peruspalkkaa ja henkilökohtaista palkanosaa/henkilöosaa. Sopi- mus tehdään enintään vuoden määräajaksi ja se voidaan tarvittaessa uudistaa, jos sopimuksen tekemiseen johtaneet olosuhteet ovat edelleen voimassa.

Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaksi

Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana mahdollisuutta pilotoida palvelus- vuosilisän vaihtamista vapaaksi. Työryhmässä selvitetään muun muassa seu- raavia asioita: menettelytavat vapaasta sopimisessa, vaihtosuhde (esim. miten lisä tai sen osa vaihdetaan vapaaksi), vapaan ajankohta ja antaminen, työsuh- teen päättymisen vaikutukset ja muutokset työsuhteessa.

Muutokset työehtosopimukseen:

Lisätään 4 § 12 kohta uusi kappale:

Mikäli vuokratyöntekijä palkataan suoraan käyttäjäyrityksen työntekijäksi sa- maan tehtävään kuin missä hän oli välittömästi ennen kyseiselle käyttäjäyrityk- selle työntekijäksi palkkaamista, kyseiselle käyttäjäyritykselle yhdenjaksoisesti samassa tehtävässä tehty aika luetaan mukaan palvelusvuosilisää oikeuttavaa aikaa laskettavaa.

Soveltamisohje

Tämä määräys koskee vain niitä toimihenkilöitä, joiden työsopimus solmitaan 1.6.2022 jälkeen.

Päivitetään irtisanomissuojasopimuksen 15 §:n lakiviittaukset seuraavasti:

Työnantajan harkitessa yhden tai useamman toimihenkilön lomauttamista enin- tään 90 päiväksi, lasketaan yhteistoimintalain 51 23 §:n mukainen neuvottelu- aika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 45 19 §:n mukainen kirjalli- nen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopi- muksen osa.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

ICT-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE YLEISET MÄÄRÄYKSET‌

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin, jotka työskentelevät ICT-alalla (tieto-, tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alat sekä call- ja contactcenterit) sekä televisio- ja ra- dioalalla verkon käyttöön ja ylläpitoon sekä lähetystoimintaan liittyvissä tietoliikennealan toi- mihenkilötehtävissä lukuun ottamatta Yleisradio Oy:tä, Digita Oy:tä ja MTV Oy:tä. Sopimuk- sen määräyksiä sovelletaan myös näiden tai vastaavien alojen palveluita ja infrastruktuuria rakentavien ja ylläpitävien tai niihin verrattavaa toimintaa harjoittavien jäsenyritysten toimi- henkilöihin.

2 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä sopimus on voimassa 7.6.2022-29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 30.11.2022 mennessä, voidaan työehtoso- pimus irtisanoa päättymään 28.2.2023. Sopimus on 29.2.2024 jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

3 § Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen sekä työsuhteen ehtojen muuttaminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde työlainsäädännön mu- kaisesti sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työn alkamista.

2. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos siitä sovitaan. Jos asiasta ei sovita, työnantaja voi toteuttaa muutoksen, mikäli sille on irtisanomisperuste. Tällöin on noudatettava irti- sanomisaikoja.

Toimihenkilö voidaan toimihenkilöasemansa säilyttäen siirtää toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, työnantajalla on kuitenkin oltava irtisanomispe- ruste ja noudatettava irtisanomisaikaa.

3. Irtisanomisessa ja lomauttamisessa noudatetaan työsopimuslain ja tämän sopimuksen liitteenä olevan irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä.

4. Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle luottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun nimet ja yhteystiedot sekä tiedottaa muista tarpeellisista työsuhteeseen liitty- vistä asioista.

5. Työnantajan tulee huolehtia työsopimuslain mukaisesti siitä, että toimihenkilö voi suoriu- tua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään toimihenkilön mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.

6. Työsopimus saa olla määräaikainen ainoastaan työsopimuslain mukaisesta perustel- lusta syystä. Määräaikaisuuden perusteltu syy tulee ilmoittaa joko kirjallisessa työsopi- muksessa tai työsopimuslain 2:4 §:n mukaisessa selvityksessä.

4 § Palkkaus ‌

1. Palkkausjärjestelmänä käytetään ICT-alan palkkausjärjestelmää. Tietoalan työehtosopi- muksen soveltamisen piirissä olleilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää entistä palkkaus- järjestelmää. Mikäli yrityksessä on käytössä tai paikallisesti on sovittu erilaisesta tai muun tyyppiseen vaativuusluokitukseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä, on sen kuitenkin vastattava vähintään em. palkkausjärjestelmien tasoa.

Tuntipalkan laskeminen

2. Työaika- ym. korvauksia laskettaessa käytetään kuukausipalkan (rahapalkka sekä mah- dolliset luontoisedut, provisio- ja tuotantopalkkiot ja sijaisuuskorvaus) jakajana lukua 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja lukua 160 silloin, kun säännöl- linen työaika on 40 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana säännölliseen työhön keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumää- rää.

Osa-ajan palkka

3. Osa-ajan palkka palkattomista poissaoloista tai vajaasta kuukaudesta lasketaan kuukau- den säännöllisten työtuntien suhteessa. Laskettaessa osa-ajan palkkaa, saadaan tun- nilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaisen kuukauden säännöllisten työtuntien tai työpäivien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Kuukausipalkan käsite sisältää rahapalkan sekä mah- dolliset luontoisedut (verotusarvo, provisio- ja tuotantopalkkiot ja sijaisuuskorvauksen).

Kuukausi- ja viikkotyöaika 2022, 2023 ja 2024

Kuukausityöaika 2022	työpäiviä / kk	työaika 37,5 t / vko	työaika 40,0 t / vko
Tammikuu	20	150,0	160
Helmikuu	20	150,0	160
Maaliskuu	23	172,5	184
Huhtikuu	19	142,5	152
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	21	157,5	168
Heinäkuu	21	157,5	168
Elokuu	23	172,5	184
Syyskuu	22	165,0	176
Lokakuu	21	157,5	168
Marraskuu	22	165,0	176
Joulukuu	20	150	160

Kuukausityöaika 2023	työpäiviä / kk	työaika 37,5 t / vko	työaika 40,0 t / vko
Tammikuu	21	157,5	168
Helmikuu	20	150	160
Maaliskuu	23	172,5	184
Huhtikuu	18	135	144
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	21	157,5	168
Heinäkuu	21	157,5	168
Elokuu	23	172,5	184
Syyskuu	21	157,5	168
Lokakuu	22	165,0	176
Marraskuu	22	165,0	176
Joulukuu	18	135	144

Kuukausityöaika 2024	työpäiviä kk	työaika 37,5 t / vko	työaika 40,0 t / vko
Tammikuu	22	165,0	176
Helmikuu	21	157,5	168
Maaliskuu	20	150	160
Huhtikuu	21	157,5	168
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	19	142,5	152
Heinäkuu	23	172,5	184
Elokuu	22	165,0	176
Syyskuu	21	157,5	168
Lokakuu	23	172,5	184
Marraskuu	21	157,5	168
Joulukuu	18	135	144

Taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymys ei ole keskeytymättömästä kol- mivuoro-, jakso- tai näihin rinnastettavasta työstä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

Nuoret, harjoittelijat ja oppisopimusoppilaat

4. Palkkamääräyksiä ei sovelleta nuoriin (15 - 17 vuotiaisiin) eikä harjoittelijoihin ja suoraan oppisopimussuhteeseen tulleisiin. Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskele- vat jossakin oppilaitoksessa ja hankkivat tutkinnon edellyttämää työkokemusta työsuh- teessa.

Peruskoululaisten ja lukiolaisten kanssa voidaan tehdä ”Tutustu työelämään ja tienaa” - sopimus.

Yrityksessä takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat irtisanotut toimihenkilöt tai työehto- sopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevat määräykset eivät rajoita työsopi- muksen tekemistä alle 18-vuotiaiden tai harjoittelijoiden kanssa.

Tulos- ja voittopalkkiot

5. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulospalkki- oilla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus- ja kehitys- tavoitteiden saavuttaminen, ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan tai kokonaan pe- rustuu taloudelliseen tulokseen kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerän osalta noudate- taan kulloinkin voimassaolevia Eläketurvakeskuksen ohjeita.

Tulos- ja voittopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa toimihenkilön vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan mää- räytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työeh- tosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

Provisiopalkka

6. Mikäli toimihenkilön työsopimuksessa on sovittu, että palkka muodostuu kokonaan tai osin provisiosta, on palkka ja palkan muodostuminen sekä muut työsuhteen ehdot, kuten sairauteen, vuosilomaan ja työaikaan sovittava mahdollisimman täsmällisesti etukäteen. Samoin on myyntitavoitteista ja työtehtävien hoitamiseen liittyvistä kuluista ja korvauk- sista keskusteltava ja sovittava etukäteen. Ennen kuin em. palkkaustapa otetaan käyt- töön, on sitä koskevat periaatteet käytävä läpi luottamusmiehen kanssa.

Sairausajan palkassa ja ylityön korotusosassa käytetään palkkaa, johon on lisätty provi- siopalkan osuus keskimääräisenä edeltävän puolen vuoden ajalta, ellei paikallisesti toi- sin sovita.

Provisiopalkkaiselle toimihenkilölle määritetään vaativuusryhmä palkkausjärjestelmän mukaisesti. Vaativuusryhmän mukaisen vähimmäispalkan toteutumisen tarkastelujak- son pituus on yksi kuukausi, ellei paikallisesti ole luottamusmiehen kanssa sovittu muusta tarkastelujaksosta.

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkankorotukset toteutetaan pohjapalkkaan määriteltyä vaativuusryhmää seuraavan korkeamman vaativuusryhmän palkankorotuksen mukaan, ellei provisiopalkkajärjestelmä ole sellainen, että palkankorotukset toteutuvat jo muuta kautta tai ellei henkilökohtainen palkka ole suurempi, jolloin korotus toteutetaan tästä laskettuna yleiskorotuksena.

Osa-aikaiset tuntipalkkaiset toimihenkilöt

7. Osa-aikaiselle toimihenkilölle on tarkoituksenmukaista määritellä tuntipalkka, jos hän työskentelee työsuhteessa, jossa kuukaudessa tehtyjen työtuntien määrä vaihtelee en- nalta arvaamattomasti. Tällöin palkkauksen perusteena käytetään palkkausjärjestelmän avulla määriteltyä palkkaryhmää. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158.

Sairausajan palkka maksetaan keskiansion mukaan laskettuna sairastumista edeltävältä puolen vuoden ajalta.

Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvaus tehdyn työ- ajan suhteessa. Tarkastelujaksona käytetään esim. puolen vuoden ajalta tehtyä keski- määräistä viikkotyöaikaa.

Jos yritys tarvitsee työvoimaa sellaisiin töihin, joita osa-aikainen työntekijä pystyy teke- mään, hänen halukkuutensa työajan lisäämiseen täytyy selvittää työsopimuslain mukai- sesti.

Osa-aikaisen tuntipalkkaisen toimihenkilön työvuoro on yhdenjaksoisesti vähintään 4 tuntia vuorokaudessa, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Lisäksi liitot suosittelevat, ettei alle 18 tunnin viikoittaista työaikaa tule työpaikoilla käyttää, elleivät toimihenkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Erilliset lisät Tunnelilisä

8. Xxxxxxx toimihenkilö työskentelee maanalaisessa kallio- tai laitesuojassa vähintään kuusi tuntia päivässä 12 päivänä kalenterikuukaudessa, maksetaan hänelle 1.6.2022 alkaen 113,50 € tai annetaan yksi palkallinen vapaapäivä. Korvausmuoto on valittava vuodeksi kerrallaan.

Mastotyöt

9. Mastossa tehdystä työstä maksetaan erillisenä lisänä yksinkertainen tuntipalkka, kun maston korkeus ylittää 35 m ja puolitoistakertainen tuntipalkka, kun maston korkeus ylit- tää 90 m. Korvaus maksetaan aina vähintään yhdeltä tunnilta.

Poikkeuksellinen haitta ja hankaluus

10. Työskentelyolosuhteissa, joissa esiintyy poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, makse- taan haitan perusteella erillistä lisäkorvausta, jonka suuruus on 25 % toimihenkilön yk- sinkertaisesta tuntipalkasta.

Töiksi, joissa em. haittaa ja hankaluutta esiintyy, katsotaan mm. asennustyöt, jotka suo- ritetaan vähintään 2-kerroksisten rakennusten katoilla tai vastaavalla korkeudella ulko- seinällä tai vastaavalla korkeudella kalliosuojien kuilutiloissa sekä maston alla tehtävä avustava työ, kun mastossa työskennellään.

Kielilisä

11. Ellei muuta ole sovittu, maksetaan asiakaspalvelutehtävissä toimivalle toimihenkilölle kielilisää työnantajan edellyttäessä tai toimihenkilön muutoin joutuessa työssään sään- nöllisesti käyttämään suullisesti tai kirjallisesti yhtä tai useampaa hallitsemaansa muuta kieltä. Suomen tai ruotsin kielen taidosta ei kielilisää makseta. Työnantaja voi edellyttää

riittävän kielitaidon osoittamista valitsemallaan tavalla. Lisän suuruus on 1.6.2022 alkaen 18,99 euroa kuukaudessa.

Palvelusvuosilisä

12. Toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti 12 vuotta, maksetaan eril- lisenä lisänä 1.6.2022 alkaen 106,69 euroa kuukaudessa.

Mikäli vuokratyöntekijä palkataan suoraan käyttäjäyrityksen työntekijäksi samaan tehtä- vään kuin missä hän oli välittömästi ennen kyseiselle käyttäjäyritykselle työntekijäksi palkkaamista, kyseiselle käyttäjäyritykselle yhdenjaksoisesti samassa tehtävässä tehty aika luetaan mukaan palvelusvuosilisää oikeuttavaa aikaa laskettavaa.

Soveltamisohje

Tämä määräys koskee vain niitä toimihenkilöitä, joiden työsopimus solmitaan 1.6.2022 jälkeen.

5 § Säännöllinen työaika Päivä-, kaksivuorotyö ‌

1. Päivä- ja kaksivuorotyössä säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa niissä toimipaikoissa ja töissä, joissa on jatkuvasti noudatettu kyseistä työaikaa. Muutoin työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.

Jaksotyö

2. Jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 120 tuntia kolmen viikon pituisessa ajan- jaksossa niissä toimipaikoissa ja töissä, joissa on jatkuvasti noudatettu edellä mainittua työaikaa. Muutoin jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 112,5 tuntia/3 vk. Jak- sotyössä säännöllinen työaika voi paikallisesti sopien olla enintään 240 tuntia/6vk tai 225 tuntia/6vk.

Työajan järjestäminen paikallisesti sopien

3. Paikallisesti sopien voidaan säännöllinen työaika järjestää siten, että vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia. Työajan on tällöin enintään 52 viikon tasoittumisjaksolla tasoituttava toimihenkilön säännölliseen työaikaan.

Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit perus- palkan mukaan.

Tasoittumisvapaat pidetään työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Annetut vapaa- päivät ovat työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

4. Sopimus, jolla on aikoinaan sovittu siirtymisestä 40 tunnin työviikkoon, on irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Paikallisesti voidaan sopia siirtymisestä 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviikkoon tai jaksotyössä siirtymisestä 120 tuntia/3 viikon ajanjaksosta 112,5 tuntia/3 viikon ajanjak- soon tai 240 tuntia/6 viikon ajanjaksosta 225 tuntia/6 viikon ajanjaksoon ja päinvastoin.

Liukuva työaika

5. Jos yrityksessä sovelletaan liukuvaa työaikaa, säännöllistä työaikaa lyhentävä ja piden- tävä liukuma-aika voi olla enintään neljä tuntia ja enimmäiskertymä enintään +/- 40 tun- tia. Seurantajakson pituus on enintään 12 kuukautta. Työaikalain ja työehtosopimuksen tarkoittamista liukuvan työajan rajoista, enimmäiskertymästä ja seurantajakson pituu- desta voidaan sopia paikallisesti toisin työnantajaliiton jäsenyrityksissä.

Joustavien työaikajärjestelmien mukaisia vapaita ja jäljempänä 20 §:ssä tarkoitettuja työ- ajan lyhennysvapaita tai paikallisesti sovittuja vapaa-ajanjaksoja annetaan työtilanteen niin salliessa ja toimihenkilön niin halutessa useamman työvuoron jaksoissa.

Työviikko- ja -vuorokausi

6. Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi vaihtuu kello 00.00, ellei paikallisesti muuta sovita.

Keskeytymätön kolmivuorotyö

7. Säännöllinen työaika on enintään vuoden (kalenterivuosi) pituisena ajanjaksona keski- määrin 34,8 tuntia viikossa. Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasaamisjärjes- telmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keski- määrään.

Tässä työaikamuodossa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työajan ta- saamisjärjestelmän mukaisen työajan, siten kuin työehtosopimuksessa on ylityöstä sovittu. Ylityöstä maksettava palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 148.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilo- maa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisälty- vien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä toimihenkilölle kuukausittain 5,2 %:n suuruinen erillinen lisä, ellei yrityksessä ole käy- tössä järjestelmää, joka jo ottaa huomioon kompensaation.

Työehtosopimuksen keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovelletaan sellaisenaan vuorotyöhön palkattuun työntekijään sekä työntekijään, joka on ollut vuoro- työssä yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden. Työntekijän tehdessä tilapäisesti vuorotyötä, mikä kestää vähemmän kuin kuukauden, sovelletaan häneen ko. aikana päi- vätyötä koskevia työaika- ym. määräyksiä.

Tällä sopimuksella ei heikennetä voimassa olevia työsuhteen ehtoja tai paikallisia sopi- misia.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevista määräyksistä voidaan luottamusmiehen kanssa sopia paikallisesti toisin.

8. Toimistotyössä työaika alkaa, kun toimihenkilö saapuu työvuoronsa alkaessa työn teke- mispaikalle ja päättyy, kun hän poistuu työvuoronsa päättyessä työn tekemispaikalta.

Joustotyö

9. Työnantaja käy luottamusmiehen kanssa läpi työpaikalla noudatettavat joustotyön käy- tön yleiset periaatteet, mikäli joustotyö otetaan käyttöön yrityksessä. Joustotyöajassa ta- soittumisjakso on enintään 26 viikkoa. Työnantaja toimittaa kerran vuodessa pyynnöstä

luottamusmiehelle tiedon joustotyösopimusten lukumäärästä. Paikallisesti voidaan sopia tasoittumisjaksosta toisin.

Työajan enimmäismäärä

10. Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 12 kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita.

Työaikamääräyksistä poikkeaminen

11. Tuottavuuden, tehokkuuden tai laadun parantamiseksi tai ammatillisen osaamisen ke- hittämiseksi työnantaja voi osoittaa kullekin toimihenkilölle säännöllisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista osaamisen kehittämiseen tähtäävää toimintaa työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa enintään 12 tuntia kalenterivuodessa.

Edellä mainitun osaamisen kehittämiseen tähtäävän toiminnan sijaan työnantaja ja luot- tamusmies voivat paikallisesti sopia, että toimihenkilöiden säännöllistä työaikaa lisätään enintään 16 tuntia kalenterivuodessa. Tätä aikaa voidaan käyttää esimerkiksi työhön ja tuottavuuden, tehokkuuden, laadun ja ammatillisen osaamisen kehittämiseksi ja lisää- miseksi sekä henkilöstötilaisuuksiin, työhyvinvointiin ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Edellä mainituissa tarkoituksissa käytetty aika on luonteeltaan säännöllistä työaikaa, jota voidaan teettää työehtosopimuksessa ja työsopimuksissa sovitun säännöllisen työajan lisäksi ja työehtosopimuksen ja työsopimusten estämättä. Tältä ajalta maksetaan yksin- kertaisen tuntipalkan mukainen korvaus ja tätä aikaa voidaan toteuttaa osissa tai koko- naisina päivinä.

Edellä mainituissa tarkoituksissa käytettävän ajan ajankohdasta on ilmoitettava hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään kolme päivää ennen ottaen huomioon mahdollisuuksien mu- kaan myös toimihenkilön henkilökohtaiset tarpeet. Osaamisen kehittämiseen voidaan käyttää myös kokonaisia päiviä, mutta ei kuitenkaan arkipyhiä, arkipyhäviikkojen lauan- taita tai sunnuntaipäiviä. Osaamisen kehittämiseen käytettävää aikaa ei voida sijoittaa kesä- tai heinäkuulle. Jos osaamisen kehittämiseen käytetään lauantaipäivää, päivän pituuden tulee olla vähintään kuusi tuntia, jollei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Jos aikaa osoitetaan lauantaille, tästä on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa etukäteen.

Soveltamisohje

Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka (rahapalkka) jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Osaamisen kehittäminen perustuu yrityksen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan, jos sellainen on yrityksessä. Osaamisen kehittämisen tarpeista ja luonteesta keskustellaan toimihenkilön kanssa. Keskustelu voi olla osa yrityksessä säännöllisesti käytäviä kes- kusteluja.

Paikallisesti voidaan tämän kohdan määräyksistä sopia toisin.

12. Yrityksessä voi olla käytössä työaikapankki tai voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi työai- kalain (872/2019) tarkoittama työaikapankki.

Työnantaja voi liiketoiminnallisen tarpeen vuoksi vähintään kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen työsopimuksen ja työehtosopimuksen estämättä määrätä toimihenkilön te- kemään työaikapankkiin arkipäivänä tehtävän työajan lisäksi kaksi tuntia ylimääräistä vuorokautista säännöllistä työaikaa, jota voidaan teettää enintään kahdeksan tuntia

kalenterivuodessa. Toimihenkilön on mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän sopimusmääräyksen mukaisesta työaikamuutoksesta asiallisesta ja painavasta henkilö- kohtaisesta syystä. Pankkiin talletettu aika annetaan vapaana työnantajan ja toimihenki- lön sopimana ajankohtana tai jos sopimukseen ei päästä, työnantajan määräämänä ajankohtana.

Soveltamisohje

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipalkka säilyy ennallaan sekä tunteja tehtäessä että niitä vapaana pidettäessä. Tuntipalkkainen toimihenkilö ei saa tehdyiltä tunneilta tuntipalkkaa, palkka maksetaan kun vapaa pidetään.

6 § Viikon vapaapäivät ‌

Viikkoa kohti annetaan kaksi vapaapäivää, jotka pääsääntöisesti ovat lauantai ja sunnuntai. Jos yrityksen toiminta jatkuu myös viikonloppuna, vapaapäivät annetaan siten, että niitä tu- lee keskimäärin kaksi viikkoa kohden.

7 § Arkipyhäviikkojen työaika ‌

Arkipäiviksi sattuvat arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto lyhentävät työviikon säännöllistä työaikaa vastaavasti.

Mikäli mainittuina vapaapäivinä joudutaan työskentelemään, vapaapäivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten lisä- ja ylityö. Edellä mainittu ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.

Arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2022, 2023 ja 2024

Vuonna 2022
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäisviikko	4 pv
16. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
21. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv

Vuonna 2023
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

Vuonna 2024
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
13. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
19. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv

Jaksotyössä työajan pituus määräytyy em. määräyksiä vastaavien periaatteiden mu- kaan.

8 § Työvuoroluettelo ‌

1. Työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, josta tulee ilmetä työvuorojen alkamis- ja päätty- misaika, viikoittaiset vapaapäivät sekä päivittäisen lepoajan (ruokailutauon) pituus ja ajankohta. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajalle kuin mahdollista.

Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista ilmoitetaan asianomaiselle toimi- henkilölle ja luottamushenkilölle viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantu- loa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä, muutoksesta tulee neuvotella luotta- mushenkilön kanssa etukäteen.

Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä muutoksista ilmoitetaan asianomaiselle toimi- henkilölle viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos

koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, muutoksesta ilmoitetaan myös luottamushenkilölle.

Paikallisesti sopien edellä mainituista ilmoitusajoista voidaan poiketa. Koko pykälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin luottamusmiehen kanssa.

9 § Päivittäinen lepoaika ‌

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, on päivittäisen lepoajan (ruokailutauon) pituus vähintään puoli tuntia, tai työntekijälle annetaan tilaisuus aterioida työn aikana. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, toimihenkilöllä on halutessaan oikeus pitää enin- tään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Virkistystauot si- sältyvät työaikaan.

10 § Vuorokausilepo ‌

Vuorokausilevon pituus määräytyy työaikalain mukaan. Työaikalaissa mainituista lepo- ajoista voidaan paikallisesti sopia toisin allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä.

11 § Viikkolepo ja viikkolepokorvaus ‌

1. Viikkolepoon noudatetaan työaikalain määräyksiä.

2. Toimihenkilölle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena vapaa-aikanaan työhön, korva- taan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työai- kaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraa- van kalenterikuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Toimihenkilön suostumuksella voidaan viikkovapaakorvaus antaa myös siten, että hänelle maksetaan mahdollisten lisä-, yli- ja sunnuntaityölisien lisäksi tehdyiltä työtunneilta yksinkertaisen tuntipalkan suuruista korvausta.

3. Jos toimihenkilö ei ole saanut keskeytymätöntä viikoittaista vapaa-aikaansa, katsotaan viikkolepopäiväksi, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä ja keskeytyvässä vuo- rotyössä ja työvuoroluettelon mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä.

4. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitse- män päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puo- lelle, jonka viikkolevosta on kyse.

5. Edellä mainituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin ainoastaan allekirjoit- taneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä.

12 § Lisätyö ‌

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan, mutta joka kuitenkaan ei ole ylityötä.

Lisätyöstä maksetaan peruspalkka. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin vuorokautisen ja viikoittaisen

säännöllisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus, kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä tai sovitaan pitämisestä vastaavana vapaana.

13 § Ylityö ‌

1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2. Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä makse- taan 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Pääsiäislauantaina, joulu- ja juhannusaattona säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Joulu- ja juhannusaattona tehdystä työstä maksetaan mahdollisen lisä-, ja ylityökorvaus- ten lisäksi 100 prosentilla korotettu palkka.

4. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei täl- löin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

5. Xxxxxx toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää sellaisesta syystä, josta työnantaja lain tai työehtosopimuksen perusteella on velvollinen maksamaan palkan ja hän joutuu tulemaan työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivä- nään työhön, rinnastetaan aika, jolta työnantaja on ollut velvollinen maksamaan palkan työaikaan.

6. Jaksotyössä työ, joka ylittää tasaamisjärjestelmän mukaisen työajan, korvataan lisä- tai ylityönä työaikalain mukaisesti. Tällöin tarkasteltavana jaksona voidaan käyttää kalente- riviikkoa, ellei yritys toisin päätä.

7. Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistyöstä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus tai annettava vapaa sovittava samalla kun selvitetään muut aloittamis- ja lopet- tamistyöhön liittyvät yksityiskohdat.

8. Toimihenkilön lähtiessä kotoaan vuorokautiseen ylityöhön, rinnastetaan työpaikalle me- noon tai sieltä paluuseen käytetty aika työaikaan kuuluvaksi.

9. Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona voidaan käyttää kalenterivuotta 31.12.2020 saakka.

13 a § Suurjuhlapyhäkorvaus ‌

Toimihenkilölle maksetaan ns. suurjuhlapyhäkorvausta ensimmäisenä ja toisena pääsiäis- päivänä, ensimmäisenä ja toisena joulupäivänä sekä juhannuspäivänä suoritetusta työstä kuukausipalkan lisäksi 200 prosentilla korotettu peruspalkka, joka sisältää mahdollisen yli- ja sunnuntaityökorotuksen sekä hälytysluontoisesta työstä maksettavan prosenttikorotuk- sen.

14 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä teh- dystä työstä maksetaan mahdollisten lisä- ja ylityökorvausten lisäksi sunnuntaityökorvauk- sena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Sunnuntai- ja em. juhlapäivien lasketaan alkavan niitä edeltäneinä päivinä kello 18.00 ja päättyvän em. sunnuntai- tai juh- lapäivinä kello 24.00.

15 § Vuoro-, ilta- ja yötyö Vuorotyö ‌

1. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää jokaiselta ilta- ja yövuorossa tehdyltä tunnilta. Vuorotyölisän suuruus on iltavuorossa 15 prosenttia toimihenkilön yksinkertaisesta tun- tipalkasta ja yövuorossa 30 prosenttia toimihenkilön yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuo- rotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuo- ron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuoro-, ilta- ja yötyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

Ilta- ja yötyö

3. Työ, joka ei ole vuorotyötä, ylityötä eikä hätätyötä ja jota tehdään kello 18.00 - 22.00 välisenä aikana on iltatyötä, josta maksetaan iltavuorolisän suuruinen lisä. Vastaavin edellytyksin on kello 22.00 - 06.00 välisenä aikana tehty työ yötyötä, josta maksetaan yövuorolisän suuruinen lisä.

4. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, säännölli- sen työajan mukaan määräytyvän lisän maksamista jatketaan ylityön ajalta, kuitenkin enintään kello 06.00 saakka.

5. Vuorotyössä tulee vuorojen muuttua enintään neljän viikon ajanjaksoin, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enin- tään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen kanssa tai kun vuorojen väliin jää enin- tään yhden tunnin aika.

Paikallinen sopiminen

6. Tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin luottamusmiehen kanssa.

16 § Varallaolo, hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet Varallaolo ‌

1. Sidotusta varallaolosta maksetaan 50 prosentin korvaus. Tämä edellyttää, että varalla- olijan on oltava lähtövalmiina asunnossaan tai sen välittömässä läheisyydessä. Varalla- olokorvaus maksetaan vähintään neljältä tunnilta.

2. Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan 30 prosentin korvaus tuntipalkasta laskien. Tämä edellyttää, että varallaolija saa paikallisesti sovitulla alueella vapaasti valita olin- paikkansa ja hänet tulee tavoittaa kohtuullisessa ajassa ja hänen tulee hälytyksen

saatuaan olla mahdollisesti mukana olevine tarpeellisine työvälineineen osoitetussa tai ennalta sovitussa kohteessa viimeistään 40 minuutin kuluessa.

Paikallisesti voidaan em. asioista sopia toisin.

Hälytysluontoinen työ, puhelinohjeet ja kotoa tapahtuva viankorjaustoiminta Hälytysluontoinen työ

3. Jos työntekijä kutsutaan hälytyskutsun perusteella hälytysluontoiseen työhön säännölli- sen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, hänelle maksetaan hälytysrahana kahden tunnin palkka. Jos hälytyskutsu annetaan klo 21.00 - 06.00, mak- setaan hälytysrahana kolmen tunnin palkka.

Varsinaiselta työajalta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka enintään seuraavan työvuoron alkuun saakka, mihin sisältyy mahdollinen ylityökorvaus.

Puhelinohjeet ja kotoa tapahtuva viankorjaustoiminta

4. Vapaa-aikana kotoa puhelimitse tapahtuvasta viankorjaustoiminnan tarkoituksenmukai- sesta ohjauksesta tai muiden erityisten toimintaohjeiden antamisesta taikka kotoa tapah- tuvasta viankorjaustoiminnasta maksetaan vähintään yhden tunnin palkka. Jos viankor- jaus ei onnistu etähallinnan avulla ja työntekijä joutuu lähtemään työhön, maksetaan hä- nelle hälytysluonteisen työn korvaukset. Ohjaukseen ja viankorjaustoimintaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Korvausta ei suoriteta päällekkäin varallaolokorvauksen kanssa.

5. Varallaolosta, hälytysluontoisesta työstä ja puhelinohjeista voidaan sopia myös paikalli- sesti tai tehdä ko. tilanteissa maksettavista korvauksista ja menettelytavoista paikallinen kokonaisratkaisu.

6. Matkustusaika rinnastetaan varallaolossa ja hälytysluontoisessa työssä työaikaan, ellei paikallisesti muuta sovita.

17 § Muut työaikaa koskevat määräykset ‌

Allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti toimihenkilön kanssa sopia lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityökorvausten, muiden tässä sopimuksessa sovittujen työ- aikaan liittyvien korvausten sekä vuoro-, ilta- ja yötyöstä maksettavien lisien vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen tai korvaamisesta kiinteänä kuukausikorvauksena.

Lisäksi allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti luottamusmie- hen kanssa sopia lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityökorvausten, muiden tässä sopimuksessa sovittujen työaikaan liittyvien korvausten sekä vuoro-, ilta- ja yötyöstä maksettavien lisien vaihtamisesta vapaaseen tai korvaamisesta rahakorvauksena.

18 § Matkustaminen Yleisiä määräyksiä ‌

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Työmat- kan alkamis- ja päättymispaikkana käytetään joko toimihenkilön varsinaista työpaikkaa tai asuntoa, riippuen siitä kummasta matka tehdään.

2. Matkustamisessa noudatetaan verohallituksen kulloinkin voimassa olevia verosta va- paaksi katsottavien matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauksen, yömatkarahan sekä kilometrikorvauksen osalta. Hotellikorvausten enimmäismäärien osalta noudatetaan valtion matkustussään- nön määrittelemiä enimmäismääriä.

Kotimaan päiväraha

Xxxxxx	Xxxxxxxxx	2022/€
Kokopäiväraha	Yli 10 tunnin matka	45
Kokopäiväraha	Viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 t	45
Osapäiväraha	Yli 6 tunnin matka	20
Osapäiväraha	Xxxxxxxxx täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 t	20
Ateriakorvaus		11,25
Kokopäivärahan puolikas	Kaksi ilmaista ateriaa	22,5
Osapäivärahan puolikas	Yksi ilmainen ateria	10

Ajokilometrikorvaus (snt/km)

2022/snt
Kilometrikorvaus oman auton käytöstä	46
Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tavaramäärästä	3
Korotus perävaunusta	8

Mikäli matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustannukset korkein- taan valtion matkustussäännön määrittelemien hotellikorvausten enimmäismäärien mukai- sesti. Enimmäismäärät eivät koske tapauksia, joissa työnantajan määräyksestä yövytään kalliimmassa hotellissa.

Päiväraha

3. Päivärahojen maksaminen edellyttää, että työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin päässä joko toimihenkilön varsinaisesta työpaikasta tai hänen asunnostaan, riippuen siitä kummasta matka tehdään. Työntekopaikan on li- säksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä toimihenkilön toimipaikasta että asunnosta. Matkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään toimihenkilölle ennen matkalle lähtöä.

Ateriakorvaus

4. Ateriakorvausta maksetaan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Ateriakorvausta ei makseta, milloin työntekijällä on mahdollisuus työnantajan järjestämään ns. verotusar- von mukaiseen ateriaetuun.

Matkustaminen vapaa-aikana

5. Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan peruspalkan mukainen korvaus korkeintaan 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21.00 - 07.00 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

6. Korvaus matka-ajasta voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

7. Xxxxxxx toimihenkilön työtehtävät ovat sellaisia, että matkustaminen muodostaa olennai- sen osan tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

8. Edellä mainittujen päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen asemesta voidaan so- pia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

9. Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritettavista päivärahoista so- vitaan paikallisesti. Ellei niistä ole sovittu etukäteen, maksetaan korvaukset tämän työeh- tosopimuksen mukaisesti.

10. Komennustöitä koskevista päivärahoista voidaan paikallisesti sopia toisin ottaen huomi- oon paikalliset olosuhteet ja muut työnantajan suorittamat järjestelyt.

11. Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin matkustussäännöllä.

19 § Vuosiloma ja lomaraha Vuosiloma ‌

1. Vuosiloma annetaan lain mukaan.

Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan työsuhteen kesto ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta, sekä opiskelun kestäessä tehty työ, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

2. Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen säännönmukaisina palkanmaksupäivinä, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

Xxxxxxxx ja säästövapaa

3. Lomarahan määrä on 50 prosenttia summasta, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka (rahapalkka) luvulla 25 ja kertomalla lomapäivien lukumäärällä. Tuntipalkkaiselle toimi- henkilölle lomaraha on 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan. Lomaraha maksetaan loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä, ellei yrityksen käy- tännöstä muuta johdu.

Sovittaessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin 24 lomapäivää vastaavasta lomarahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaapäiväksi.

Xxxxxxxx maksetaan myös lomakorvauksesta, mikäli työsuhde päättyy tai irtisanotaan muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä sekä eläkkeelle siirtyvälle toimi- henkilölle. Määräaikaisen työsopimuksen päättyessä maksetaan lomakorvauksesta lo- maraha.

4. Paikallisesti voidaan säästövapaata koskevista määräyksistä sopia toisin.

5. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha tai sovittu pitämätön vapaa lopputilin yh- teydessä.

6. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomakorvausta työsuhteen päättyessä laskettaessa käytetään päiväpalkan jakajalukuna lukua 25.

7. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakaudeksi (2.5. - 30.9.) osu- vaan irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun pitämättö- män vuosiloman.

20 § Työajan lyhentäminen ‌

1. Toimihenkilön työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työ- aika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, tai keskimäärin edellinen. Työajan- lyhennysvapaan määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa. Vapaan määrää vähentävät lain tai työehtosopimuksen määräykset ylittävät vapaapäivät.

2. Työajan lyhennystä kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työskennelleelle toimi- henkilölle on kertynyt vähintään 17 työssäolopäivää. Työssäolon veroiseksi luetaan päi- vät, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai ansionmenetyksenkorvausta. Lisäksi työssä- oloon rinnastetaan arkipyhät sekä aika, jolloin toimihenkilö osallistuu työehtosopimus- neuvotteluihin tai työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien kokouksiin. Edellä kuva- tulta kalenterikuukaudelta kertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan lyhennyk- sestä.

3. Jos muuta ei sovita, vapaa annetaan kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen työnanta- jan määräämänä ajankohtana kokonaisina työvuoroina (1 – 12,5) viimeistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata on tällöin antamatta, kor- vataan se kuten viikkoylityö.

Vapaa voidaan paikallisesti sopien antaa myös muuna aikana tai vaihtaa rahakorvauk- seen.

4. Mikäli toimihenkilö vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen työkyvyttömyyden perusteella, josta työnantaja on velvollinen maksamaan ansionmene- tyksen, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi.

5. Työsuhteen päättyessä maksettava kertynyt pitämätön vapaa lasketaan päättymiskuu- kauden osa-ajan palkan mukaan. Korvaus maksetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

21 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheutta- malta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen palkallisen jakson pituus kesto sairastumishetkellä

- alle kuukausi viikko

- vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikkoa

- 1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikkoa

- 5 vuotta tai kauemmin 3 kuukautta

2. Palkanmaksu edellyttää, että toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon toimihenkilöllä olisi oikeus pal- kallisen työkyvyttömyysjakson aikana, työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, eikä sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa.

3. Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään ja sen arvi- oitu päättymisajankohta. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan niin vaatiessa työter- veyslääkärin tai muun työnantajan nimeämän lääkärin antamalla lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityksellä.

Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa siitä johtuvat kustan- nukset.

Sairausajan palkka maksetaan säännöllisen työajan keskiansion mukaan laskettuna sai- rastumista edeltävältä puolen vuoden ajalta.

4. Jos työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajanpalkkaa, ei toimihenkilö ole oikeu- tettu uuteen sairausajanpalkan ajanjaksoon. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin pal- kan sairausvakuutuslain 19 §:n 2-momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

22 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ‌

Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi aika, johon hä- nelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan koh- distuvan.

Äitiysvapaan ajalta toimihenkilölle maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksa- minen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä ja että toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon toimihenkilöllä olisi oikeus. Toimihenkilön adoptoidessa alle kou- luikäisen lapsen, annetaan ottoäidille samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa. Vanhempain- vapaan ajalta ei makseta palkkaa.

Isyysvapaalta maksetaan palkka viikon ajalta. Palkka maksetaan samoin edellytyksin kuin äitiysvapaankin ajalta.

Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osittaiselta hoi- tovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastetta- vaan työhön. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen työsuhteeseen otettua sijaista.

23 § Lääkärintarkastukset Lakisääteiset lääkärintarkastukset ‌

1. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

Työnantaja korvaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkastuksiin tai jälkitar- kastuksiin määrätylle toimihenkilölle sekä maksaa myös päivärahan 19 §:n mukaisesti, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla.

Muut lääkärintarkastukset

2. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintar- kastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole koh- tuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysymys on:

‐ erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi,

‐ työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkastuk- sesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi,

‐ korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta,

‐ sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta ter- veyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista,

‐ hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyy- den, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoite- taan hammaslääkärintodistuksella.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös paikallisesti yrityskoh- taisten tarpeiden mukaisesti.

24 § Lyhyt tilapäinen loma ‌

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, omia isovan- hempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria. Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrät- tävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Soveltamisohje;

Tyypillinen tapaus on alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen, jolloin ly- hyeksi tilapäiseksi lomaksi katsotaan enintään neljä päivää.

2. Kunnallisessa luottamustehtävässä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähenne- tään siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansionmenetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.

3. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan varusmiespalveluksen edel- lyttämään kutsuntatilaisuuteen tai kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen.

4. Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle toimihenkilölle maksetaan kertausharjoituk- sen ajalta palkkaa siten, että hän saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

5. Osallisliittojen ja niiden keskusjärjestöjen päättäviin elimiin kuuluville toimihenkilöille va- rataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin järjestöjen päättävien elinten kokouk- siin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

6. Toimihenkilölle annetaan vapaata työpäiväksi sattuvaksi 50- ja 60-vuotispäiväksi palk- kaa vähentämättä.

25 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perustuvaa vuoropuhelua työnantajan ja luottamusmiehen sekä muun henkilöstön välillä. Sopimusosapuolet ko- rostavat sellaisten paikallisten toimintamallien löytämistä, joilla voidaan edistää sekä työnantajan että henkilöstön etua tasapainoisella tavalla. Tällaiset toimintamallit voivat liittyä esimerkiksi paikallisen sopimisen tavoitteiden viestimiseen, paikallisista sopimuk- sista tiedottamiseen ja niiden tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella luodaan edellytyksiä tuottavuuden, kilpailukyvyn ja alan työpaik- kojen turvaamiselle sekä työllistämisedellytysten parantamiselle.

2. Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja toi- mihenkilön kesken tai työnantajan ja luottamushenkilön kesken. Luottamushenkilön kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamushenkilön on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- aikaa käyttäen, ellei toisin sovita. Toimihenkilön niin halutessa, hänellä on oikeus käyttää avustajana samassa yrityksessä työsuhteessa olevaa henkilöä.

3. Sopimus solmitaan kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Yli kaksi viikkoa voimassa oleva sopimus on aina tehtävä kirjallisesti.

4. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kulu- essa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

26 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi ‌

Työsuhteeseen liittyvät kysymykset käsitellään ensisijaisesti toimihenkilön ja hänen esimie- hensä välillä. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, asia voidaan siirtää luottamusmiehen ja työn- antajan edustajan käsiteltäväksi. Ellei asiaa saada ratkaistua yritystasolla tai mikäli syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta, tulkinnasta tai rikkomisesta, asia voidaan siirtää osallisliittojen ratkaistavaksi. Neuvotteluista laaditaan muistio, jonka neuvottelijat al- lekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolten kan- nat perusteluineen. Jos liittojen neuvottelut eivät johda tulokseen, työehtosopimuksen tul- kintaa koskeva asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi tai osapuolet voivat sopia erimielisyyden jättämisestä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Erimielisyysneuvottelut on käynnistettävä kahden viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sitä pyytää. Ellei toisin ole sovittu, on paikalliset neuvottelut saatettava päätökseen kuukauden kuluessa.

27 § Työrauhavelvoite ‌

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja toimihenkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet sopimuksen voimassaoloaikana näiden yhdistys- ten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä ole- vat yhdistykset, työnantajat tai toimihenkilöt ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoin- kaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovit- telijalle sekä työnantaja- ja toimihenkilöliitolle vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituk- sessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

28 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

29 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, toimihenkilön pal- kasta palkanmaksukausittain tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen liiton jäsenen am- mattiliiton jäsenmaksun ja tilittää sen ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille.

30 § Suojavaatetus ‌

Toimihenkilölle annetaan käyttöön suojavaatetus, joka estää hänen normaalien työvaat- teidensa likaantumisen ja kastumisen. Mastotöissä annetaan erikoisvaatetus ja talvityöolo- suhteiden niin vaatiessa lämpöpuku.

31 § Jatkuvan neuvottelun periaate ‌

Sopimusosapuolet voivat tarkastella sopimuskauden aikana sopimuksen toimivuutta työai- kamääräykset mukaan lukien jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti ja voivat tehdä tarvittaessa siihen yhdessä sovittuja muutoksia sopimuksen toimivuuden edistämiseksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

ICT-ALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIHENKILÖILLE

2022-2024

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIHENKILÖILLE ‌

Perustan yrityksen palkkapolitiikan hoidolle muodostaa palkkausjärjestelmä. Sen tulee olla rakennettu niin, että henkilöstö kokee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan. Sen tulee motivoida ja ohjata työkäyttäytymistä oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Palkkausjärjestelmä on yksi järkevän ja joustavan johtamisen ja toiminnan ohjaamisen inst- rumentti. Menestys riippuu osaltaan siitä, miten sitä käytetään, ylläpidetään ja kehitetään.

Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän lähtökohtana on toimen vaativuuden oikeudenmu- kainen ja objektiivinen mittaaminen. Työn vaativuuden arviointi on osa palkkausjärjestelmää ja sillä tuetaan oikeudenmukaisen palkkauksen toteutumista. Arviointijärjestelmässä tulee ottaa huomioon se, mihin suuntaan työtä halutaan kehittää, jotta organisaation työprosessit kehittyisivät haluttuun suuntaan.

Vaativuudenluokitus suoritetaan tietoliikennealan toimihenkilöiden omaa vaativuusluokitus- järjestelmää käyttäen. Järjestelmässä on kaksi elementtiä, vaativuusluokan mukainen pal- kanosa, joka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan sekä henkilökohtainen palkanosa, joka määräytyy tointa hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella.

Paikallisesti voidaan sopia myös muista samantasoisista palkkausjärjestelmistä. Tätä palkkausjärjestelmää ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin.

1 Toimen vaativuuteen perustuva palkanosa

Vaativuusluokitusta varten perustetaan työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimihenkilöi- den edustajista (esim. 1+1 tai 2+2). Ylläpidon hoitaa joko em. työryhmä tai paikallisesti so- vittaessa luottamusmies ja työnantajan edustaja.

Tehtäväkokonaisuuden arviointi perustuu toimenkuvaukseen. Jotta tehtävien vaativuus voi- daan mitata mahdollisimman luotettavasti, tulee toimenkuvien perustua toimen sisältöön si- ten, että toimen sisältö sekä siihen liittyvät vastuut ja yhteydet käyvät mahdollisimman hyvin ilmi. On tärkeää, että esimies ja toimihenkilö ovat samaa mieltä toimeen kuuluvista tehtä- vistä. Palkkausjärjestelmän lopussa on esimerkki toimenkuvauslomakkeesta.

Tehtävän vaativuus arvioidaan neliosaisella mittarilla ja näin toimelle saadaan vaativuuspis- teet ja sitä kautta palkkaryhmä. Vaativuusluokitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, kui- tenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Vaativuusluokitus on tehty sopimusalalla työskenteleville toimihenkilöille, joten luokitus on tehtävä siten, että palkkaryhmittely on käytössä niin laaja-alaisena, kuin tehtävien vaati- vuuserot yrityksessä edellyttävät.

Päätökset työryhmässä tehdään arvioimalla. Mikäli yksimielistä ratkaisua ei työryhmässä toimihenkilötehtävästä synny, erimielisyys käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti.

1.1 Vaativuuspisteet palkkaryhmissä

Palkkaryhmien vaativuuspisterajat:	Pr	Vaativuuspisteet
	1	- 295
	2	300 - 320
	3	325 - 345
	4	350 - 370
	5	375 - 395
	6	400 - 420
	7	425 - 445
	8	450 - 470
	9	475 - 495
	10	500 -

Kullekin palkkaryhmälle on työehtosopimuksessa määritelty vähimmäispalkka.

1.2 Vaativuusluokituksen ylläpito

Henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan palkkaryhmä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palkkaryhmä voi muuttua kumpaankin suuntaan. Henkilökoh- tainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa irtisanomisperusteet.

2 Kokemus

Kokemuksen vaikutus vähimmäispalkkaan riippuu siitä, kuinka kauan toimihenkilö on työs- kennellyt nykyisen työnantajan palveluksessa toimihenkilönä:

- palkkaryhmäkohtaista vähimmäispalkkaa korotetaan kolmella prosentilla kolmen ko- kemusvuoden jälkeen

- palkkaryhmäkohtaista vähimmäispalkkaa korotetaan viidellä prosentilla viiden koke- musvuoden jälkeen.

Mikäli vuokratyöntekijä palkataan suoraan käyttäjäyrityksen työntekijäksi samaan tehtävään kuin missä hän oli välittömästi ennen kyseiselle käyttäjäyritykselle työntekijäksi palkkaa- mista, kyseiselle käyttäjäyritykselle yhdenjaksoisesti samassa tehtävässä tehty aika luetaan mukaan vähimmäispalkkaa määriteltäessä käytettäviä kokemusvuosia laskettaessa.

Soveltamisohje

Tämä määräys koskee vain niitä toimihenkilöitä, joiden työsopimus solmitaan 31.12.2020 jälkeen.

Kokemusvuosien täyttymisestä johtuva vähimmäispalkkojen tarkistus ja siitä mahdollisesti johtuva palkankorotus toteutetaan viimeistään kuukauden kuluessa kokemusvuosien täytty- misestä.

3 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen

Toimihenkilön palkan suuruuteen vaikuttaa toimen vaativuuden ohella hänen henkilökohtai- nen pätevyytensä. Henkilökohtaisesta pätevyydestä riippuu vähimmäispalkan päälle mak- settavan palkan osuuden määrä ja sen kehittyminen.

Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimihenkilön ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä toimeen kuuluvien tehtävien hoitamiselle. Pätevyydenarvioinnin suorit- taa työnantaja yrityksessä tärkeiksi valittujen pätevyystekijöiden perusteella. Henkilön päte- vyyttä arvioidaan aina hänen senhetkiseen tehtäväänsä.

4 Kehityskeskustelu

Osapuolet pitävät tärkeänä, että toimihenkilö ja hänen esimiehensä käyvät vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelun. Se on tilaisuus, jossa toimihenkilö ja hänen esimiehensä koh- taavat ja keskustelevat kahden kesken esim. työhön, tulevaisuuteen ja koulutukseen liitty- vistä asioista. Kehityskeskustelu auttaa pitämään kaikille yhteiset tavoitteet selkeämpinä. Onnistuessaan se lisää työtyytyväisyyttä ja kumpikin kehityskeskustelun osapuoli saa pa- lautetta työstään.

Kehityskeskustelun tavoitteena on mm:

- arvioida saavutetut tulokset

- käydä läpi toimenkuva ja avaintehtävä pääpiirteissään

- sopia tavoitteet seuraavaksi työskentelyjaksoksi

- keskustella toimintaedellytyksistä

- määritellä henkilökohtaiset kehittämistarpeet ja tehdä henkilökohtainen kehittymissuun- nitelma

- kehittää esimiehen ja työntekijän yhteistyötä ja

- parantaa yleistä työympäristöä ja työilmapiiriä.

5 Pätevyyden ja suorituksen taso ansiokehityksen ohjaajana

Työyhteisöltä ja sen henkilöstöltä odotetaan tuloksellisuutta. Tuloksiin pyrkivä organisaatio tavoittelee hyvää ja pysyvää työvoimaa, kannustaa ja motivoi sitä kehittymään ja ottamaan vastaan uusia haasteita. Johdonmukainen yrityskohtainen palkkapolitiikka on pitkäjänteinen prosessi, joka on osa organisaation toiminta-ajatuksen, tavoitteiden ja ohjausjärjestelmien kehikkoa ja hyvin toimivana tukee työyhteisön tavoitteiden saavuttamista.

Kehityskeskusteluja voidaan käyttää hyväksi erilaiseen palautteen antamiseen sekä palk- kapolitiikan apuvälineenä. Kehityskeskusteluissa esimies arvioi toimihenkilön pätevyysteki- jöitä objektiivisen mittarin avulla. Tällainen mittari voi olla esim. tämän sopimuksen liitteenä oleva pätevyydenarviointilomake tai vastaava yrityskohtainen versio. Liitot korostavat, että on erittäin tärkeätä ottaa huomioon kehityskeskusteluista saadut tulokset, kun yritys toteut- taa palkkapolitiikkaansa. Palkitsemista ja palkkojen kehittymistä ohjaavina tekijöinä voivat osaamisen tason kehittymisen ohella toimia mm. jo ennestään hyvän osaamisen tason säi- lyttäminen.

Yrityksen edustaja käy luottamusmiehen kanssa vuosittain keskustelun, jossa tarkastellaan palkkausjärjestelmän toimivuutta yrityksessä.

6 Sijaisuuskorvaus

Xxxxxxx toimihenkilö hoitaa oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä tai toimii toisen sijaisena vaativammissa tehtävissä yhdenjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan, makse- taan hänelle sijaisuuskorvausta työmäärän lisääntymisen tai vaativuuden suhteessa 14-35 prosenttia ellei paikallisesti sovita jotain muuta korvaustapaa. Korvaus sekä muut työehtoi- hin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

7 Marginaalisääntö

Liitot korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen sisältyvän johtami- sen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta, joka tulee ottaa huomioon palkkauksessa. Tästä johtuen tulee esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkatason pääsääntöi- sesti, jos perusteltua syytä muuhun ei ole, ylittää alaisina toimivien palkkojen tason käytet- täessä vastaavia tai vertailukelpoisia palkanmuodostumisperusteita ja huomioon ottaen alaisten ja esimiesten henkilökohtaiset pätevyystekijät.

8 Vähimmäispalkat

Palkalla tarkoitetaan rahapalkkaa ja luontoisetuja. Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Hel- sinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. Vähimmäispalkat ovat seuraavat:

TES: 291

ICT-alan palkkausjärjestelmä:

Vähimmäispalkka 1.6.2022 lähtien, €
PR	PKL I – II			Pääkaupunkiseutu
	€	Kokemuslisineen		€	Kokemuslisineen
	€	3 %	5 %	€	3 %	5 %
1	1497	1 542	1 572	1600	1 648	1 680
2	1802	1 856	1 892	1927	1 985	2 023
3	1953	2 012	2 051	2088	2 151	2 192
4	2117	2 181	2 223	2264	2 332	2 377
5	2364	2 435	2 482	2526	2 602	2 652
6	2689	2 770	2 823	2874	2 960	3 018
7	2935	3 023	3 082	3135	3 229	3 292
8	3276	3 374	3 440	3497	3 602	3 672
9	3686	3 797	3 870	3936	4 054	4 133
10	4163	4 288	4 371	4445	4 578	4 667

7 Vaativuusluokitus

1. TOIMEN LUONNE		Pisteet
1.1	VALINTAA VAIHTOEHDOISTA SELKEIDEN OHJEIDEN PERUSTEELLA	145
1.2	RATKAISUJA SAMANKALTAISISSA TILANTEISSA - Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla - Edellyttää ohjeiden soveltamista	160
1.3	RATKAISUJA JA HARKINTAA UUSISSA TILANTEISSA - Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä - Edellyttää kehittävää, luovaa ohjeiden soveltamista	180
1.4	SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA RATKAISUJA - Perusteina useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus - Itsenäisiä ratkaisuja	200
1.5	SUUNNITTELUA, ERITTELYÄ JA VAATIVIA RATKAISUJA - Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja - Laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena sovellukselle - Ammatillinen tai taloudellinen vastuu ratkaisuista	225
1.6	VAATIVIA KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN - Oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa	240
2. PÄÄTÖSTEN JA RATKAISUJEN VAIKUTUKSET
2.1	PÄÄASIASSA OMAAN TYÖHÖN TAI SUPPEAN TYÖRYHMÄN TYÖHÖN	20
2.2	PÄÄASIASSA TOIMINNON OSA-ALUEEN TULOKSIIN	35
2.3	SELKEÄSTI KOKO TOIMINNON TULOKSIIN	50
2.4	TOIMINTOALUEEN USEAN TOIMINNON TULOKSIIN	70
2.5	SUURI MERKITYS KOKO TOIMINTOALUEEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISELLE	95
3. TOIMEN ASEMA
3.1	OMA TEHTÄVÄ	20
3.2	OPASTAVA TAI OHJAAVA TEHTÄVÄ TAI ITSENÄINEN TEHTÄVÄALUE, JOLLA ON VAIKU- TUSTA MUUHUN ORGANISAATIOON	30
3.3	ESIMIESTEHTÄVÄ TAI ORGANISOINTI- JA RESURSSIVASTUU, ESIM. PROJEKTIT, TAI MUU ESIMIESTEHTÄVÄÄN RINNASTETTAVA ITSENÄINEN TEHTÄVÄ	40
3.4	ESIMIESTEHTÄVÄ, JOSSA SUURI MÄÄRÄ ALAISIA USEALLA ORGANISAATIOTASOLLA, TAI TÄHÄN RINNASTETTAVA TEHTÄVÄ, JOSSA ORGANISOINTI- JA RESURSSIVASTUU	50
4. VUOROVAIKUTUS
4.1	TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA - Kommunikointia työn lähipiirissä - Tietojen vastaanottoon ja jakeluun liittyviä yhteyksiä	80
4.2	OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJATASON YHTEYKSIÄ - Omassa toiminnossa - Välitöntä lähipiiriä laajemmat sisäiset ja ulkoiset yhteydet	100
4.3	TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIANTUNTIJATASOLLA - Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa tai erityisiä ihmissuhdetaitoja - Pääasiassa omassa toiminnossa - Neuvontaa, ohjausta ja omaksumiseen vaikuttamista	115
4.4	MERKITTÄVÄSTI OMA- ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA - Ammatillista erityisosaamista - Yhteyksiä asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin - Mahdollisesti yhteyksiä toisiin maihin	135
4.5	AKTIIVISTA OMA-ALOITTEISTA VAIKUTTAMISTA YRITYSTASON PÄÄTTÄJIIN - Yrityksen hyvä kokonaistuntemus - Tietojen jalostamista yleiskäyttöön	160
	Pisteet yhteensä

Luokitusohjeita:

TOIMEN LUONNE

PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAI- KUTUKSET

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta

Vaativuus on sitä suurempi

- mitä useammin harkintatilanteita syntyy

- mitä erilaisempia ne ovat

- mitä lyhyempi on harkinta-aika

- mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkai- sujen tekemiseen tarvitaan

- mitä suurpiirteisemmät ja yleisluonteiset ovat ohjeet

- mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

- mitä enemmän erityisosaamista vaaditaan

- mitä laajempi on tehtävässä hallittava tiedosto

Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen syvyyttä ja laajuutta lisäävät paitsi vaadittava koulutus, myös tehtävässä tarvittava kokemus.

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan näiden merkittävyyttä ja laajuutta

Vaativuus on sitä suurempi

- mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset

- mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun

- mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työ- suojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset

- mitä enemmän työn luonteeseen kuuluu toistu- vasti ennakoimattomissa tilanteissa tehdä ai- kapaineesta johtuvia riskinalaisia ratkaisuja ja päätöksiä.

Päätöksentekoon rinnastetaan neuvontaan, suosi- tuksiin tai asiantuntijuuteen perustuva vaikuttami- nen.

Päätöksentekoon rinnastetaan aktiivinen vaikuttami- nen ratkaisuihin ja päätöksentekoon.

Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteis- vaikutusta arvioidaan yrityksen toiminnan kannalta.

8 Vaikuttaminen

VUOROVAIKUTUS/JOHTAMINEN JA ASEMA

Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta Vaativuus on sitä suurempi

- mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite

- mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus

- mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko; asiakkaat, muut organisaatiot, vi- ranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät

- mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii

- mitä suurempaa on asiakaspalveluun, myyntiin, henkilöstöhallintoon tai vastaavaan liittyvä itsenäinen vaikuttaminen.

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja myynnin alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asiantuntija-auk- toriteetin perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaati- vuutta.

ESIMERKKI

KARKEALUOKITUSESIMERKKI VAATIVUUSLUOKITUKSESTA CALL CENTERIEN ASIAKASPALVELUTEHTÄVISSÄ

1 Vaativuusluokitus

Henkilöt voidaan sijoittaa ilman pisteytystä suoraan palkkaryhmiin vaativuusluokituksen ta- soisen karkealuokitukseen perustuvan jaon avulla. Erimielisyystapaukset ratkaistaan palk- kausjärjestelmän vaativuusluokituksen perustella.

Pr 1

Palkkaryhmä ykkönen

Koulutusaikaiset tehtävät tai

Työ, jota tehdään yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan, joihin voi perehtyä nopeasti. Vuorovaikutustaitoihin kohdistuva vaatimus on vähäinen.

Pr 2

Tavanomaista helpommat asiakaspalvelutehtävät

Ohjeet ovat selkeitä. Perehdyttämisaika lyhyt.

Työ edellyttää vuorovaikutustaitoja

Pr 3

Tavanomaiset asiakaspalvelutehtävät

Edellyttää ohjeiden soveltamista Xxxxxx pidemmän perehdyttämisajan

Työ on vuorovaikutuskeskeistä ja vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja.

Pr 4

Vaativat asiakaspalvelutehtävät

Ohjeet ovat yleisluontoisia.

Tehtävissä vaadittavat tiedot saadaan pitkän perehtymisajan avulla. Työ on vuorovaikutuskeskeistä ja vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja.

Pr 5

Asiantuntija-asiakaspalvelutehtävät

Työ edellyttää useiden toimintojen asiantuntemusta ja kokemusta sekä kykyä tehdä itsenäi- siä ratkaisuja

Työ vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja

Esimerkki pätevyydenluokituksessa ja kehityskeskusteluissa käytettävästä lomakkeesta:

SUORITUKSEN JA PÄTEVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN

Nimi _ Tehtävä_

Esimies Osasto

Pvm

Pätevyyttä on arvioitava tehtävän vaatimuksia vastaan. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuorituksia voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla.

rasti ruutuun

TYÖTAITO	vähäinen	kohtalainen	normaali	hyvä	erinomainen
Työtulos

Monitaitoisuus

Xxxx xxxxxxxxxxxxxxxx

Kehityskyky

Erityisosaaminen

VASTUULLISUUS	vähäinen	kohtalainen	normaali	hyvä	erinomainen
Työn taloudellisuus

Viestintä ja vuorovaikutus

YHTEISTYÖTAITO	vähäinen	kohtalainen	normaali	hyvä	erinomainen
Ihmissuhdetaidot

Joustavuus

Aloitteellisuus

AKTIIVISUUS	vähäinen	kohtalainen	normaali	hyvä	erinomainen
Omatoimisuus

Aloitteellisuus

KOMMENTIT _ _ _

_ _ _

PALKKAVAAKA- PALKKAUS- JÄRJESTELMÄ

2022-2024

(Entiset Tietoalan työehtosopimuksen piiriin kuuluneet yritykset)

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

TIETOALAN TOIMIHENKILÖPALKKAJÄRJESTELMÄ TES 50 ‌

PL 01

1 § Soveltamisala

Tätä toimihenkilöpalkkajärjestelmää ja sen mukaisia palkkamääräyksiä sovelletaan Palve- lualojen työnantajat Palta ry:n niissä ICT-alan jäsenyrityksissä, jotka työehtosopimuksen al- lekirjoituspöytäkirjan 2.6 kohdan mukaisesti ovat päättäneet soveltaa edelleen Tietoalan toi- mihenkilöitä koskevaa palkkajärjestelmää.

2 § Palkkaperusteet Palkkarakenne

1. Toimihenkilön palkka muodostuu tehtäväosasta eli peruspalkasta, mahdollisesta henki- löosasta ja erillisistä lisistä.

Tehtäväosa eli peruspalkka

2. Tehtäväosa eli peruspalkka perustuu tehtävien vaativuuden mukaiseen ryhmittelyyn. Tehtävien vaativuus arvioidaan yrityksissä yhtenäisen vaativuusluokitusjärjestelmän (Palk- kavaaka) mukaisesti käyttäen hyväksi jäljempänä mainittuja kolmea palkkavaaka-taulua ja tunnuslukujen muuntotaulukkoa.

Tehtävien vaativuudet arviointitekijät ovat tehtävän edellyttämä osaamis- ja vuorovaikutus- ympäristö (Taulu 1), tehtävän ohjaus ja päätöksenteko (Taulu 2) ja tehtävän vastuu ja rooli (Taulu 3). Palkkavaaka-taulut ja tunnuslukujen muuntotaulukko löytyvät Paltan internet-si- vulta.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuusryhmiin ja kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä.

3. Vaativuuden arviointia varten perustetaan työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimi- henkilöiden edustajista (esim. 1 + 1 tai 2 + 2).

Tehtävien vaativuus määritetään kirjallisten tehtäväkuvausten tai muun riittävän selvityksen perusteella. Tehtäväkuvausten tulee perustua tehtävän todelliseen sisältöön siten, että vaa- tivuuden arviointitekijöinä olevat asiat käyvät kuvauksesta mahdollisimman hyvin ilmi.

Vaativuusluokitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuu- kauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Vaativuusryhmään sijoittaminen käydään läpi toi- mihenkilön kanssa.

4. Toimihenkilön peruspalkka määräytyy sen vaativuusryhmän perusteella, johon hänen tehtäväkokonaisuutensa kuuluu.

5. Henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan toimihenkilön palkkaryhmä viivytyksettä, kui- tenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palkkaryhmä voi muuttua kumpaankin suuntaan. Henkilökohtainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa irtisanomisperusteet.

6. Päätökset luokitteluryhmässä tehdään arvioimalla. Mikäli yksimielistä ratkaisua ei työ- ryhmässä toimihenkilötehtävästä synny, erimielisyys käsitellään työehtosopimuksen neu- vottelujärjestyksen mukaisesti.

Vaativuuspisteet	Vaativuusryhmä/palkka- ryhmä
100 – 121	B00
122 – 148	C00
149– 181	D00
182 – 221	E00
222 – 269	F00
270 – 329	G00
330 – 401	H00
402 – 490	I00
491 – 598	K00
599 – 730	L00

Henkilöosa

7. Toimihenkilölle voidaan maksaa peruspalkan lisäksi henkilöosaa osaamisen ja työssä suoriutumisen perusteella. Arvioinnin suorittaa työnantaja yrityksen toiminnan ja tehtävien kannalta tärkeiksi valittujen arviointitekijöiden perusteella normaalien yrityksissä käytävien kehitys- ja tuloskeskustelujen yhteydessä. Arviointitekijöitä voivat olla esimerkiksi toiminnan tuloksellisuus ja laatu, ammattitaito sekä kehityskyky ja aloitteellisuus, sekä esimiesase- massa olevalle toimihenkilölle myös esimiestaito.

Uudet työntekijät

8. Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle toimihenkilölle voidaan maksaa enintään koe- ajalta palkkaa, joka on vähintään 9/10 asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta perus- palkasta.

PR	euroa/kk
PR
B00	1 776
C00	1 968
D00	2 179
E00	2 433
F00	2 749
G00	3 117
H00	3 533
I00	4 009
K00	4 546
L00	5 155

3 § Palkkaryhmät ja peruspalkat Tietoalan palkkausjärjestelmä Peruspalkka 1.6.2022 alkaen

4 § Erilliset lisät Sijaisuus- ja oto-lisä

1. Xxxxxxx toimihenkilö määrätään tilapäisesti hoitamaan korkeammin palkattua päällikkö- tehtävää tai vastaavassa esimiesasemassa olevan toimihenkilön tehtävää, maksetaan siitä hänelle korkeampi, kuitenkin enintään 20 %:lla korotettu palkka, ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa (sijaisuuslisä).

2. Xxxxxxx toimihenkilö määrätään hoitamaan oman toimensa ohella toisen toimihenkilön tehtävää ja tästä aiheutuu hänelle huomattava työ- ja vastuumäärän lisäys, maksetaan toi- mihenkilön palkka 15 - 20 %:lla korotettuna (oto-lisä). Lisä voidaan jakaa kahden henkilön kesken.

3. Kummassakin edellä mainitussa tapauksessa korkeamman palkan maksaminen edellyt- tää, että työskentely kestää vähintään viisi työpäivää. Sijaisuus- ja oto-lisää ei makseta vuo- silomasijaisuuksien ajalta.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

YLEISSOPIMUS/ICT-ALA ‌

I. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Organisaatio- yms. muutokset

Yrityksen toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, su- lautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaa- maan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen irtisanomissuoja säilyy toimikauden loppuun, kui- tenkin vähintään 6 kk, jos tehtävä loppuu uudelleenorganisoinnin vuoksi.

2. Ilmoitukset

Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta sekä vara- miehen toimimisesta sijaisena on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, joka puolestaan il- moittaa kirjallisesti, ketkä käyvät neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

3. Varamiehet

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun varamies toimii työnantajalle tehdyn kirjal- lisen ilmoituksen mukaisesti sijaisena.

II. LUOTTAMUSMIEHIÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA KOSKEVAT MÄÄRÄYK- SET

1. Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa pääluotta- musmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Luottamusmiesten valitseminen

Xxxxxxxxxxxxxxxx on oikeus valita keskuudestaan yritykseen pääluottamusmies ja hänelle va- ramies. Muiden luottamusmiesten valinnasta sovitaan paikallisesti.

Ellei paikallisesti muuta sovita, voidaan eri paikkakunnalla sijaitsevaan työpaikkaan valita luottamusmies, jos siellä työskentelee vähintään 30 toimihenkilöä.

Henkilöstöryhmät voivat sopia, että yritykseen valitaan yhteinen pääluottamusmies tai luot- tamusmies.

Luottamusmiehistä sovittaessa on heidän toimialueensa oltava tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestyksen mukaista asioiden käsitte- lyä.

Vaalikelpoinen on yrityksessä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva henkilö.

Vaali voidaan järjestää yrityksessä siten, ettei menettely aiheuta haittaa työnteolle ja että kaikille toimihenkilöille varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua vaaliin. Käy- tännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

3. Työsuojeluvaltuutetun valitseminen

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valitseminen määräytyy lain mukaan. Työsuoje- luvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia.

4. Vapautus työstä

Tehtäviensä hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään.

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun palkkaa ei vähennetä hä- nen osallistuessaan Ammattiliitto Pro ry:n järjestämään luottamusmiesseminaariin. Työ- suojeluvaltuutettu voi osallistua tähän seminaariin silloin kun seminaarissa käsitellään hä- nen rooliinsa ja tehtäviinsä liittyviä asioita. Palkallinen aika on kaksi työpäivää vuodessa.

5. Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen ja osoittaa tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuu- tetulla annetaan alalla tavanomaisena luontoisetuna oleva matkapuhelinetu sekä oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia viestintä- ja toimistovälineitä. Pääluottamusmiehelle ja luot- tamusmiehelle annetaan lisäksi alalla tavanomaisena luontoisetuna olevat internet-yhteys ja sähköposti. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

6. Korvaus luottamusmiestehtävien ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta

Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus määräytyy hänen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Toimihenkilöitä edellisessä	1.6.2022
vuoden vaihteessa:	€/kk
5 – 9	82
10 – 24	126
25 – 50	163
51 – 100	235
101 – 200	278
201 – 400	327
401 – 600	370
601 –	430

Pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle, milloin korvaus maksetaan hänen varamiehelleen.

Xxxxxxx luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle viisi ja luottamus- mies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tästä ylityökorvaus, ellei hänen kanssaan muuta sovita.

7. Palkka- ja siirtosuoja

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamustehtävän hoitamisen vuoksi. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä. Asia selvitetään työnantajan ja ao. luottamusmiehen kesken vähintään kerran toimikaudessa.

8. Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen paluunsa entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen mu- kaista koulutusta.

9. Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luo- vutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa sitä luovutettaessa säi- lyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluot- tamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen tarkoittamaan jälkisuojaan toimikautensa loppuun asti, kuitenkin vähintään

6 kuukautta.

Pääluottamusmies ja luottamusmies siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä vain, jos kaikki hänen edustamansa henkilöt siirtyvät tai siirrosta sovitaan ao. luottamusmiehen kanssa tai hänelle ei voida tarjota luovuttavasta yrityksestä hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa työtä.

10. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei yri- tyksen toimintaa hänen edustamiensa toimihenkilöiden osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli hänen kanssaan yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaa- vaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7: 10 §:n 2 momentin mukaisesti irti- sanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

11. Yksilösuoja

Pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7: 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työnte- kijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa pur- kaa vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttä- mättä.

Jos pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja hän riitauttaa purkamisen, työnantajan on maksettava muiden mahdollisten korvausten lisäksi yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

12. Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmies-

, luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka järjestö tai toimihenkilöt ovat asettaneet ja jonka asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle, sekä työsuojeluval- tuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikun- nalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päät- tyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

13. Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä, luotta- musmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hä- nen kyseisen tehtävänsä päättymisen jälkeen.

14. Korvaukset

Jos pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

15. Pääluottamusmiehelle annettavat tiedot

Tämän sopimuksen mukaisesti pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen tehtäviin kuulu- vissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvit- tämiseksi tarpeelliset tiedot.

Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimi- alueensa toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle annettava tieto uusista toimihenkilöistä. Pääluottamusmiehelle annetaan pyynnöstään enintään kolme kertaa vuodessa selvitys yrityksen määräaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden lu- kumäärästä.

Pääluottamusmiehelle annetaan hänen toimialueensa toimihenkilöiden säännöllisen työ- ajan keskiarvokuukausipalkkatiedot palkkaryhmittäin ja sukupuolittain. Tiedot annetaan syyskuun palkoista. Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausi- ansiotietoja viittä henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saa- mansa tiedot luottamuksellisina.

Pääluottamusmiehelle annetaan pyynnöstä kerran vuodessa tiedot toimihenkilöiden luku- määrästä, joiden ylitöiden määrä ylittää vuositasolla 200 tuntia.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö:

Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan aliurakointia ja vuokratyövoiman käyttöä.

Jäsenyritykset käyttävät ulkopuolista työvoimaa työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sel- laisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, erikoisammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla toimihenkilöillä. Lisäksi jäsenyritykset käyttävät ulkopuolista työvoimaa, jos ei ole taloudellisia tai yrityksen toiminnan kannalta perusteltuja edellytyksiä suorittaa työtä yrityksen omilla toimihenkilöillä.

Työnantajan harkitessa sopimusta vuokratyövoiman käytöstä, tulee työnantajan ilmoittaa asiasta toimihenkilöiden luottamusmiehelle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokrattavien työntekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa, sopimuksen kestoaika sekä ajanjakso tai -jaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään. Lisäksi ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokratyövoiman käytön peruste.

Soveltamisohje: Jos yritys muuttaa vuokratyön käyttöä siten, että siihen tulee vallitsevasta käytännöstä olennaisesti poikkeavia muutoksia tai jos vuokra- työyritystä vaihdetaan, muutokset käydään läpi luottamusmiehen kanssa.

Saatuaan edellä tarkoitetun ilmoituksen luottamusmiehellä on oikeus viimeistään työnanta- jan ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä vaatia sopimuksen käsittelemistä yhteistoi- mintaneuvotteluissa. Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä viikon kuluessa (7 vrk) vaatimuk- sen esittämisestä. Työnantaja ei saa yhteistoimintaneuvottelujen aikana tehdä käsiteltävää sopimusta vuokrattavien työntekijöiden käyttämisestä.

Toimihenkilöiden luottamusmies ei kuitenkaan voi vaatia yhteistoimintaneuvotteluja, jos ky- symyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huol- totyö, jonka teettäminen yrityksen työntekijöillä ei ole mahdollista.

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta aliurakoinnista etukäteen luottamusmiehelle. Poikkeuksena voivat olla lyhytkestoinen ulkopuolisen työvoiman käyttö, josta voidaan ilmoittaa myös jälkikäteen.

Ulkopuolista työvoimaa käyttävän yrityksen tulee pyydettäessä selvittää luottamusmiehelle ulkopuolisen työvoiman työskentelyyn liittyvät kysymykset, kuten käytön peruste ja sovellet- tava työehtosopimus.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei yrityksen vakinaista työ- voimaa jouduta vähentämään tai lomauttamaan.

Luottamusmiehellä on oikeus vuokratyöntekijän niin halutessa edustaa vuokratyöntekijää tilaajan ja vuokratyöntekijän välisissä suhteissa.

Osapuolet sitoutuvat käsittelemään käyttäjäyritykseen liittyviä vuokratyöntekijöitä koskevia työehtoriitoja yhdessä tarvittaessa eri osapuolten kanssa tavoitteenaan sovun saavuttami- nen.

16. Kokousten järjestäminen

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa työnantajan osoittamassa paikassa kokouksia työajan ulkopuolella työpaikan työ- suhdeasioista paikallisesti sovittavilla ehdoilla ja edellytyksillä

17. Henkilöstön keskinäinen tiedottaminen

Henkilöstöryhmällä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysy- myksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

III. KOULUTUS

1. Ammatillinen koulutus

Ellei toisin ole sovittu, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hänet hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannuk- set. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mu- kaisesti.

Soveltamisohje:

Ammatillisen koulutuksen lukemista työaikaan arvioidaan työaikalain perus- teella. Työaikalain mukaan koulutukseen osallistumista pidetään työntekovel- voitteen täyttämisenä, jos koulutukseen osallistuminen on työnantajan mää- räyksestä pakollista ja koulutus on sellaista, johon osallistuminen on välttä- mätöntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään. Tällaista on esimer- kiksi asiantuntijatehtävissä toimihenkilölle annettava laitespesifinen koulutus (mm. radioverkon tukiasemien, radioverkkokeskusten ylläpitoon ja päivityk- siin liittyen taikka laajakaistoihin tai siirtoverkkoihin liittyen) tai asiakaspalvelu- tai vastaavissa tehtävissä työskenteleville annettava järjestelmäkoulutus.

2. Yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kuten ammatillinen kou- lutus.

3. Ay-koulutus

Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä, luottamusmiehillä ja varaluottamusmie- hillä sekä työsuojeluyhteistoiminnassa toimivilla toimihenkilöiden edustajilla, mukaan lukien työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojeluyhteistoimintaelimen jäsenet, on oikeus osallistua liittojen välillä vuosittain hyväksyttyihin ay-koulutustilaisuuksiin, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Ilmoitus osallistumisesta on tehtävä mahdollisimman varhain. Työnantaja ilmoittaa vähintään 10 päivää ennen kurssin alkua esteestä, jonka jälkeen yh- teisesti selvitetään toinen kurssiajankohta.

Muusta luottamusmiehen tarvitsemasta koulutuksesta sovitaan paikallisesti.

Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan pääluottamusmiehelle, varapääluottamus- miehelle, luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta ja työsuo- jeluyhteistoiminnassa toimiville toimihenkilöiden edustajille enintään 2 viikon ajalta. Lisäksi maksetaan palkallista kurssipäivää kohti liittojen välillä sovittu ateriakorvaus.

Mikäli koulutus tapahtuu pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen vapaapäivänä, hänelle korvataan vapaa muuna ajankohtana.

Osallisliiton jäsenyhdistyksen puheenjohtajalle maksetaan palkka edellä olevan mukaisesti edellyttäen, että yrityksessä on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöä ja jäsenyhdistyksessä vähintään 50 jäsentä Lisäksi maksetaan palkallisilta kurssipäiviltä ateriakorvaus.

Työnantaja maksaa korvaukset henkilölle vain kerran samansisältöisestä koulutustilaisuu- desta.

IV. VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS/ICT-ALA ‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihen- kilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä työntekijän irtisanoutumista.

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lo- mautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8 §:issä mainittuja tapauk- sia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Jos pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuk- sen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden,

2. kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta,

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta,

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jos pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopi- muksensa noudatettava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 5 vuotta kuu- kauden pituista irtisanomisaikaa.

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on mak- settava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnan- tajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työ- sopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:ien mukaista asial- lista ja painavaa syytä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 – 4 §:ien perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työnte- kijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mai- nituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopi- muslain 8:1.1 §:n perusteella.

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perus- teella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4-luvussa säädettyyn perheva- paaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön työsopi- muksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenki- lön on esitettävä selvitys raskaudestaan.

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja työntekijän kuuleminen

Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1 §:n, 9:2 §:n 1-momentin ja 9:4 - 5 §:ien säännöksiä.

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 tai 5 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12:2 - 3 §:ien mukaisesti.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

8 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen tai lomauttamisen yhtey- dessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi

irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toi- mihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat me- nettelytavat

Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irtisanomisessa nouda- tetaan työsopimuslain 9:3 - 5 §:n säännöksiä.

10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta voidaan poiketa työn- antajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisa- nomis- tai päättämistilanteessa ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet toimi- henkilön työllistymisen edistämiseksi. Takaisinottoa koskevan sopimusmahdollisuuden käyttöönotosta on sovittava paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

11 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen pe- ruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoi- tuksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lo- mauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajan- kohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siir- tää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomau- tusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämi- sen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn te- kemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väliselle sopimukselle. Tällai- nen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen an- tamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruutta- misesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työn- antajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimihen- kilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

12 § Neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujär- jestyksen mukaisesti.

13 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, osallisliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

14 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2-kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustu- vien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen kor- vaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tar- koittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomi- oon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

15 § Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisen neuvotteluajan laskemi- nen

Työnantajan harkitessa yhden tai useamman toimihenkilön lomauttamista enintään 90 päi- väksi, lasketaan yhteistoimintalain 23 §:n mukainen neuvotteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 19 §:n mukainen kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi. Yh- teistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

IV VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 A,

00580 Helsinki

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille

Document Metadata