OIKEUSMINISTERIÖN JA TUOMIOISTUINLAI- TOKSEN TULOSSOPIMUS 2022-2025
27.5.2021 VN/14716/2021
OIKEUSMINISTERIÖN JA TUOMIOISTUINLAI- TOKSEN TULOSSOPIMUS 2022-2025
Oikeusministeriö ja Tuomioistuinvirasto ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2022—2025 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat resurssit.
Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle tuomioistuinlaitoksen puoli- vuotisraportissa ja toimintakertomuksessa.
Tulosneuvottelu käytiin 27.5.2021 Skype -kokouksena.
Postiosoite Postadress | Käyntiosoite Besöksadress | Puhelin Telefon | Faksi Fax | S-posti, internet E-post, internet |
Oikeusministeriö | Xxxxxxxxxxxxxx 00 | 0295 16001 | 09 160 67730 | |
PL 25 | 00130 Helsinki | Internat. | Internat. | |
FI-00023 Valtioneuvosto Finland | Finland | x000 000 00000 | x000 0 000 00000 |
1 STRATEGINEN KEHYS
1 .1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet
Tuomioistuinlaitoksen visiona on riippumattomat tuomioistuimet, jotka turvaavat, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Tämän tuomioistuin- ten välisessä yhteistyössä laaditun vision pohjalta tuomioistuimet ovat vuonna 2015 määritelleet tuomioistuinlaitoksen tärkeimmät tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuu- delle, toiminnalliselle tehokkuudelle, henkilöstölle ja taloudelle. Tuomioistuinviraston strategiatyö on alkanut.
Tuomioistuinlaitoksen perustehtävä on käsitellä ja ratkaista vireille tulevat asiat perus- ja ihmisoikeudet toteuttavalla tavalla. Strategisena tavoitteena on kaikkien saatavilla oleva korkealaatuinen oikeusturva. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu, että tuomiois- tuinlaitos on lainkäyttötoiminnassaan riippumaton. Tuomioistuinlaitoksen perusrahoi- tuksen tulee olla riittävä, jotta jokainen voi ilman aiheetonta viivytystä saada asiansa käsitellyksi riippumattomassa lainkäyttöelimessä
Tuomioistuinlaitoksen keskeisimmät strategiset tavoitteet
Alla olevassa taulukossa esitetään tuomioistuinten vuoden 2015 strategiatyöhön perus- tuva tuomioistuinlaitoksen visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulot- tuen vuoteen 2025.
Visio Riippumaton tuomioistuinlaitos turvaa, että jokainen voi yhteiskun- nassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen |
Perustehtävä Tuomioistuinlaitoksen perustehtävä on käsitellä ja ratkaista vireille tu- levat asiat perus- ja ihmisoikeudet toteuttavalla tavalla |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
1. Riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyksettä, laaduk- kaasti ja edullisesti. Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat asioiden käsitte- lyssä ja ratkaisemisessa
2. Tuomioistuintoiminta on avointa
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
3. Käsittelyketjut ja oikeudenkäyntimenettelyt määräytyvät asioiden laa- dun ja vaativuuden mukaan
4. Toimintaa tukevat järjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä sekä mahdollis- tavat sähköiset työmenetelmät ja asiointitavat
5. Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toi- minnan
Henkilöstötavoitteet
6. Osaava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista
7. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä
8. Tuomioistuimet ovat kilpailukykyinen työnantaja
Taloutta koskevat tavoitteet
9. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen
10. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla
1.2 Keskeiset hallitusohjelmatavoitteet ja hallitusohjel- man toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi
Pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelma sisältää mm. alla mainitut tavoitteet tuomio- istuinlaitoksen kehittämiseksi. Hallitusohjelmatavoitteet eivät vaikuta lainkäyttöratkai- suihin.
Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen vahvis- tuvat
"Hallitus huolehtii oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta ja lainsää- däntöratkaisujen johdonmukaisuudesta"
Turvallisuuden tunne vahvistuu ja turvallisuusviranomaisten toimintakyky var- mistetaan
"Rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi li- sätään poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja siten, että koko oi- keudellisen prosessin käsittelyajat lyhenevät (esitutkinta, syyttäminen ja tuo- mioistuinkäsittely lainvoimaiseen tuomioon)."
Toimivat oikeusprosessit ja oikeusturva (muun muassa oikeusturvan saatavuus taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta, oikeudenkäyntien kesto)
"Oikeudenhoidon riittävät resurssit turvataan ja oikeudenkäyntien kokonais- kestoa lyhennetään. Oikeudenkäyntien kustannuksia alennetaan ja sujuvoi- tetaan muun muassa digitalisaation avulla ja vahvistetaan oikeudenalakoh- taista erityisosaamista tuomioistuimissa. Rikosasioiden käsittelyä nopeute- taan varmistamalla parempi yhteistyö syyttäjän ja poliisien kesken.”
"Keskitetään oikeudenkäynneissä näytön vastaanottaminen käräjäoikeuksiin niin, että todistelu taltioidaan hovioikeuskäsittelyä varten."
"Käynnistetään hanke tuomioistuinten oikeudenkäytön kehityssuuntien ja ny- kyisen tuomioistuinrakenteen tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi sekä toimintatapojen uudistamiseksi."
"Tuomioistuinverkko ja ulosottoviraston toimipisteverkko säilytetään nykyisel-
lään.”
"Lautamiesjärjestelmä säilytetään ja selvitetään lautamiesten valintatavan uu- distaminen tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvista- vasti.”
"Sovittelun käyttöä vahvistetaan oikeudenkäyntien määrän vähentämiseksi. Sovittelua ei käytetä tilanteessa, jossa se saattaa uhata uhrin oikeusturvaa. Arvioidaan lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista. Lisäksi selvitetään mah- dollisuudet tuoda sovittelun kaltaisia menettelyjä joihinkin hallintoprosesseihin ja selvitetään pienten yksityisten, mukaan lukien yritysten, välisten riita-asioi- den ratkaisua kevyemmillä menettelyillä, esimerkiksi lautakunnilla. Selvite- tään mahdollisuudet tasata juttuja joustavammin tuomioistuinten välillä."
1.3 Toimintaympäristön muutostekijät
Valtiovarainministeriön kevään 2021 (12.5.2021) ennusteen mukaan bruttokansantuot- teen arvioidaan kasvavan 2,6 % vuonna 2021 ja 2,5 % vuonna 2022. Talouden selvä toipuminen covid-19-pandemiasta siirtyy vuoden 2021 loppupuolelle, sillä tautitapaus- ten määrän voimakas nousu vuoden 2021 keväällä luo edelleen epävarmuutta talou- denpitäjien toiminnalle. Ennusteen mukaan talous palautuu normaaliin tilaan vuoden 2022 aikana.
Julkisen talouden alijäämä pienenee v. 2022 voimakkaasti, kun covid-19-epidemian vuoksi päätetyt tukitoimet päättyvät ja talous elpyy. Xxxxxxxx talous jää kuitenkin edel- leen alijäämäiseksi. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa nykyi- sestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Riskinä on, että valtion heikentynyt taloustilanne vaikuttaa tuomioistuinten määrärahoihin.
Koronaviruksen (COVID-19) leviämisen estämiseksi päätetyt rajoitustoimet ovat vaikut- taneet laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla monilla tavoin tuomioistuinten toimintaan. Osa vaikutuksista tulee kohdistumaan tuomioistuimien toimintaan viiveellä. Poikkeus- olot ja valmiuslain käyttöönotto ovat korostaneet entisestään tuomioistuimien asemaa oikeusvaltion takaajana. Tuomioistuinten on huolehdittava kansalaisten oikeusturvasta kaikissa tilanteissa. Koronaviruspandemian vuoksi vireillä olevien asioiden määrät ovat kasvaneet entisestään, koska viruksen leviämisen estämiseen tähtäävät toimenpiteet ja terveyteen liittyvät turvallisuusnäkökohdat ovat rajoittaneet oikeudenkäyntien järjes- tämistä, minkä seurauksena asioiden käsittelyjä on jouduttu keskeyttämään. Ko- ronaepidemian aiheuttaman ruuhkan purkuun on saatu lisärahoitusta. Työllisyys- ja ta- loustilanteen heikkeneminen sekä siitä johtuvat yritysten ja kotitalouksien maksuvaikeu- det lisäävät väistämättä tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää. Summaariset asiat ovat kasvussa (ennuste v. 2021: 472 224 asiaa, saapunut v. 2020: 382 381 asiaa) ja konkursseihin liittyviä asioita voidaan olettaa tulevan vireille aiempaa enemmän (en- nuste v. 2021: 2 829 asiaa, saapunut v. 2020: 2 321 asiaa).
Pandemia on osoittautunut merkittäväksi toimintaympäristön muutostekijäksi. Poik- keustilanteen rajoitusten purkamisen myötä tuomioistuinten toiminta palautuu esim. suullisten käsittelyjen järjestämisen osalta, mutta vireillä olevien asioiden ruuhkan pur- kaminen vie vielä aikaa. Tuomioistuinviraston tilastojen 16.5.2021 mukaan käräjäoi- keuksissa oli pandemian vuoksi keskeytettyjä asioita, jotka ovat edelleen vireillä, 1 265 rikosasiaa ja 233 siviiliasiaa, hovioikeuksissa 39 asiaa, hallintotuomioistuimissa 89 asiaa ja erityistuomioistuimissa 15 asiaa. Korona-aikana asianosaisten lukumäärän pe- rusteella laajojen asioiden käsittelyä on jouduttu rajoittamaan ja ratkaistu pienempiä asioita. Sen vuoksi vireillä olevien asioiden rakenne on muuttunut aiempaa vaativam- maksi. Asiaruuhkat tulee purkaa mahdollisimman nopeasti, jotta oikeusturva ei vaa- rannu.
Tuomioistuinten ratkaistavaksi tulee yhä moninaisempia oikeudellisia kysymyksiä. Lain- säädäntö ei aina pysy voimakkaan yhteiskunnallisen kehityksen tahdissa. Lisäksi lain- säädännön suuri määrä, monimutkaisuus ja tulkinnanvaraisuus voivat vaikeuttaa lain soveltamista. Monet tuomioistuimissa ratkaistavat ongelmat liittyvät Euroopan ihmisoi-
keussopimuksen ja Euroopan unionin oikeuden soveltamiseen sekä perustuslain vai- kutuksiin lainkäytössä. Lainkäytön toimintaympäristön haasteisiin tulee vastata panos- tamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
Eduskuntakäsittelyssä oleva Sote-uudistus (HE 241/2020) koskee erityisesti markkina- oikeutta, hallinto-oikeuksia ja korkeinta hallinto-oikeutta. Lähtökohtaisesti kaikkeen hal- linnon päätöksentekoon liittyy muutoksenhakuoikeus hallinto-oikeuteen ja edelleen kor- keimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Sote-uu- distuksen myötä hallinto-oikeudelle voi tulla asioita ratkaistavaksi nykyiseen tapaan hal- lintovalituksina, kunnallisvalituksina, hallintoriitoina ja muina hakemus- ja alistusasioina sekä uusina aluevalituksina. Sote-uudistuksen vaikutukset hallintoviranomaisten toi- mintaan ovat suuret. Uusi hallinnon taso synnyttää uusia tehtäviä ja päätöksentekoa sekä muutoksenhakua. Sote-uudistus aiheuttaa paineita myös sosiaaliasioiden käsit- telyyn. Käytännössä tämä näkyy alueellisesti jo nyt kuntien ja kuntayhtymien valmistau- tuessa Sote-uudistukseen ja niiden mahdollisesti tiukentaessa esimerkiksi erilaisia har- kinnanvaraisia sosiaalietuuksien myöntämisen edellytyksiä. Sote-uudistuksen ajatuk- sena on pyrkiä aikaisempaa kustannustehokkaampaan, laadukkaampaan ja yhdenver- taisempaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Uudistuksen voidaan arvioida lisäävän muutoksenhakua ainakin ensimmäisinä vuosina.
Teknologian hyödyntäminen aiempaa laajemmin jatkuu monella yhteiskunnan osa-alu- eella. Esimerkiksi Verohallinto, Kela ja Maahanmuuttovirasto käyttävät toiminnassaan laajasti digitaalisia aineistoja. Myös tuomioistuimet ovat aloittaneet toimintansa digitali- soimisen. Uusien tietojärjestelmien (mm. AIPA ja HAIPA) käyttöönotto merkitsee siirty- mistä sähköiseen asioiden käsittelyyn. Siirtymäkauden aikana useita käyttöjärjestelmiä joudutaan käyttämään rinnakkain. Tietojärjestelmähankkeissa tavoitteena on järjestel- mien hyvä käytettävyys ja tuki tarkoituksenmukaisille työmenetelmille, joita samalla ke- hitetään. Yhteiskunnallisena ilmiönä tietotekniikan laaja-alaiseen hyödyntämiseen liittyy myös riskejä ja tietoverkoissa tapahtuva rikollisuus tuottaa jatkuvasti enemmän rikos- asioita tuomioistuinten käsiteltäväksi.
Etäyhteyksien hyödyntäminen arkipäiväistyy ja asianosaiset toivovat huomattavasti aiempaa useammin mahdollisuutta osallistua oikeudenkäyntiin ilman fyysistä läsnä- oloa. Tuomioistuinten toimintaedellytyksiä etäyhteyksien käyttämiseen on parannettu ja etäyhteyksiä hyödynnetään laajasti, mikäli käsiteltävän asian laatu sen mahdollistaa.
Etäyhteyksien käyttömahdollisuuksia on lainsäädännöllisesti laajennettu ja käyttö oi- keudenkäynneissä on lisääntynyt. Etäyhteyksien hyödyntämisellä oikeudenkäynneissä voidaan säästää voimavaroja ja vähentää henkilökohtaiseen läsnäoloon liittyvää mat- kustamista ja terveysriskejä. Henkilökohtaista läsnäolovelvoitetta on myös vähennetty. Mm. sellaisten rikosten osalta, joissa säädetty ankarin rangaistus on alle kuusi vuotta vankeutta, vastaajan ei tarvitse välttämättä olla henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäyn- nissä.
Ilmastonmuutos, sen ehkäisy ja seurannaisvaikutukset ovat myös tuomioistuinten toi- mintaympäristön muutostekijöitä, ja tuomioistuinten on syytä pohtia vaikutusmahdolli- suuksia ja toimintaansa tältä osin. Etätyön merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta ei voi tässä yhteydessä väheksyä. Voimakkailla ympäristömuutoksilla voi olla erittäin suuria vaikutuksia, joista osa rantautuu myös tuomioistuinlaitoksen tehtävä- kenttään muun muassa turvapaikka-asioita koskevina valituksina.
Tuomioistuinlaitoksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla pyritään huolehtimaan hyvällä työnantajakuvalla. Työ on tuomioistuimissa muuttunut vaativammaksi kaikilla tehtävä- tasoilla. Tuomioistuinten kyky kilpailla työmarkkinoilla osaavasta henkilöstöstä on yhä tärkeämpää.
Lainkäyttötoimintaympäristön muutokset heijastavat yhteiskunnan yleistä kehitystä ja lainsäädäntömuutoksia. Tuomioistuinten voimavaroja pyritään keskittämään vaativam- pien asioiden ratkaisemiseen muun muassa kokoonpanosääntelyä kehittämällä, selvit- tämällä sovittelun mahdollisuuksia hallintoasioissa ja siirtämällä päätöksentekovaltuuk- sia yksinkertaisemmissa asioissa hallinnolliseen menettelyyn. Tieliikennelain uudistuk- sessa käyttöön otettu hallinnollinen liikennevirhemaksu vähentää käräjäoikeuksien kä- sittelemien liikennerikkomusten ja rikesakkovalitusten määrää. Kuitenkin liikennevirhe- maksun käyttö voi lisätä valitusten määrää hallinto-oikeuksiin. Oikeusprosessien tehos- tamistoimet kuten poissaolokäsittelyt, ratkaisukokoonpanojen keventäminen, joidenkin asiaryhmien käsittelyn keskittäminen ja asioiden nopeutettu käsittely tehostavat osal- taan lainkäyttöä.
1.4 Riskienhallinta
Riskienhallintapolitiikka ja sisäinen tarkastuksen ohjesääntö
Tuomioistuinvirastossa on otettu käyttöön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö sekä hy- väksytty riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintapolitiikan käytännön soveltamista var- ten on valmisteltu Riskienhallintakäsikirja.
Riskienhallinnan yhteistyöverkoston toiminta on alkanut vuonna 2021. Verkostossa on edustus kaikista tuomioistuimista. Verkoston kautta on tarkoitus jakaa käytäntöjä sekä riskienhallinnan toteutusmalleja sovellettavaksi tuomioistuimissa.
Tuomioistuinvirasto laatii vuoden 2021 aikana tarkemman riskienhallinnan kehittämis- suunnitelman lähivuosille ja se toimii ehdotuksena tuomioistuimille niiden riskienhallin- nan kehittämissuunnitelmaksi.
Osana riskienhallinnan kehittämistä Tuomioistuinvirasto pilotoi sovellusta riskien sekä niiden hallintakeinojen kirjaamiseen ja seurantaan. Tuomioistuimet eivät ole osana pi- lotointia, joka on käynnistynyt maaliskuussa 2021. Käytöstä kerätään kokemuksia ja teknisiä sekä toiminnallisia vaatimuksia tulevaa riskienhallinnan järjestelmähankintaa varten.
Asiankäsittely sekä raportointi- ja tilastointijärjestelmät
Tuomioistuinvirastossa, korkeimmassa oikeudessa sekä Helsingin käräjäoikeudessa on huhtikuussa otettu käyttöön hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmä HILDA. Pilotointi on jonkin verran alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Toisaalta järjestel- mään on koko ajan tehty käyttäjille tuki- ja koulutusmateriaalia, joten koko tuomioistuin- laitoksessa käyttöönotto tulee todennäköisesti sujumaan helpommin ja pienemmin käyttöön liittyvin riskein. Asianhallinnan toimintatapa tulee uuden järjestelmän käyttöön- oton myötä poikkeamaan aikaisemmasta. Käyttöönottovaiheessa toimintatapamuutok- set aiheuttavat virastoille jonkin verran lisätyötä.
Yleisten tuomioistuinten asiankäsittelyjärjestelmä AIPAa kehitetään laajasti edelleen. Järjestelmää on osin otettu käyttöön. Käräjäoikeuksissa AIPAa on otettu valtakunnalli- seen käyttöön asiaryhmittäin. Salaiset pakkokeinot otettiin käyttöön toukokuussa 2018, hakemusasiat lokakuussa 2020 ja riita-asiat maaliskuussa 2021. Näitä käyttöönottoja on pilotoitu eri käräjäoikeuksissa. Lisäksi helmikuusta 2020 lähtien kaikki tuomioistui- met ovat voineet käyttää ns. Mini-AIPAa, mikä on mahdollistanut kaikkien asioiden do- kumenttien tallentamisen AIPA-järjestelmään. Suuri osa AIPAn valtakunnallisesta käyt- töönotosta ajoittuu vuodelle 2022. Tämä asia on todettu oikeusministeriön toimeksian- nosta tehdyssä AIPA-hankkeen arvioinnissa riskiksi tuomioistuinten toiminnalle. Arvi- oinnin yhteydessä on esitetty toimenpiteitä, joiden tehtävänä on varmistaa hankkeen loppuun saattaminen ja mahdollisten käyttöönoton estävien uhkien aikainen huomioi- minen ja niihin vaikuttaminen. AIPA - hanke on ottanut tarkastuksen tulokset huomioon ja on maaliskuussa antamassaan vastineessa selvittänyt, kuinka havaittuihin puutteisiin on vastattu. Järjestelmän käyttöönoton laajentaminen jatkuu vuonna 2022. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan aikaistaa tätä, jotta käyttöönotto voisi tapahtua mahdolli- simman häiriöttä.
Oikeusrekisterikeskukseen on perustettu kahdeksan virkaa varmistamaan AIPA -järjes- telmän sujuva käyttö, ylläpito ja tuleva kehittäminen.
Yleisesti voidaan todeta, että tuomioistuinlaitoksen toiminnan digitalisoituminen ja li- sääntynyt riippuvuus sekä häiriöttömästä tietoliikenteestä että sähkönsaannista on li- sännyt häiriöistä johtuvien uhkien todennäköisyyttä merkittävästi. Samalla kun tietotek- niset laitteet itsessään ovat entistä energiatehokkaampia ne ovat entistä alttiimpia eri- laisille häiriöille. Kun kaikki tuomioistuinten toiminnassa tarvittava materiaali on keski- tetyissä tietojärjestelmissä, niiden häiriöt voivat keskeyttää tuomioistuimen toiminnan pitkäksikin aikaa.
Asiankäsittelyjärjestelmien lisäksi kehitetään tuomioistuinten toiminnan ohjaukseen tar- vittavaa uutta raportointi- ja tilastointijärjestelmää. Oikeusministeriön asettaman tieto- alustahankkeen tavoitteena on tilanne, jossa oikeusrekisterikeskus vastaa raportointi- ja tilastointijärjestelmän teknisestä toteutuksesta ja tietojärjestelmien ylläpidosta. HAI- PAn osalta raportointiratkaisun käyttöönotto on viivästynyt huomattavasti teknisessä to- teutuksessa olevien ongelmien vuoksi, joita oikeusrekisterikeskus ja HAIPAn järjestel-
mätoimittaja selvittävät. Käyttöönoton jälkeen raportointisisällön jatkokehitys tulee Tuo- mioistuinvirastossa tehtäväksi. AIPAn osalta raportointiratkaisun käyttöönottoon tarvi- taan kehitystyötä, jonka aikataulua ei ole vielä päätetty.
Tietoalustahanke valmistelee ja aikatauluttaa SAP BO -järjestelmästä luopumisen ja vanhojen tietokantojen siirtämisen uuteen järjestelmään. Xxxxx myös valmistelee ja aikatauluttaa erillisen data-analyytikoiden analyysityökalun hankinnan. Uusien järjestel- mien kehittämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan riittävät taloudelliset- ja henkilöstöre- surssit.
Henkilöstöresurssien riittävyys
Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Asian käsittely tuomioistuimissa ilman aiheetonta viivytystä ei tällä hetkellä kuitenkaan täysin toteudu.
Tuomioistuimissa tulee olla riittävä määrä henkilöstöä tuomioistuimien tehtävien täyttä- miseen. Kokoonpanoa koskeviin ratkaisuihin ei rahoitustilanteella saisi olla vaikutusta.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että oikeudenhoidon riittävät resurssit tur- vataan ja oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään. Tuomioistuinten resurssiti- lannetta on pyritty parantamaan käynnissä olevalla hallituskaudella, mutta pitkään jat- kunut niukka resursointi on heikentänyt tuomioistuinten mahdollisuuksia käsittelyaiko- jen lyhentämiseen. Vuoden 2019 lopussa käsittelyajat olivat edelleen kasvaneet ja useissa asiaryhmissä erityisesti pitkään (yli 12 kk) kestävien asioiden määrät olivat li- sääntyneet. Käsittelyaikojen kasvu jatkuisi osassa tuomioistuimia edelleen myös ilman koronaviruspandemian aiheuttamaa asioiden ruuhkaantumista.
Eräissä asiaryhmissä keskimääräiset käsittelyajat ovat niin pitkiä, että viivästymiset ai- heuttavat vakavaa haittaa oikeusturvan toteutumiselle. Pitkiä käsittelyaikoja oli erityi- sesti hallinto-oikeuksien tietyissä asiaryhmissä. Ympäristöasioiden käsittelyaika oli vuonna 2020 keskimäärin 16,4 kuukautta ja itsehallintoa koskevissa asioissa 15 kuu-
kautta. Myös veroasioissa keskimääräinen käsittelyaika oli yli 12 kuukautta. Käräjäoi- keuksissa pääkäsittelyssä ratkaistavissa siviiliasioissa keskimääräinen käsittelyaika oli 13,2 kuukautta vuonna 2020.
Keskeinen ongelma molemmilla tuomioistuinlinjoilla on, että yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on kasvanut merkittävästi vuosina 2010–2019. Hovioikeuksissa yli vuo- den vireillä olleita asioita oli 515 asiaa vuoden 2019 lopussa. Kasvua oli 73 prosenttia vuodesta 2010. Hallinto-oikeuksissa muutos on 78 prosenttia (1 989 asiaa v. 2019).
Käräjäoikeuden rikosasioissa muutos on 43 prosenttia (3 384 asiaa v. 2019) ja laajoissa
riita-asioissa 25 prosenttia (1 811 asiaa v. 2019).
Tuomioistuinvirasto on ensimmäisen toimintavuotensa 2020 aikana arvioinut, että sen henkilöstömäärä ei nykyisellään ole riittävä. Tuomioistuinvirastoa koskevaa lainsäädän- töä valmisteltaessa viraston resurssit määriteltiin sellaisiksi, jotka vähintään tarvitaan toiminnan käynnistämiseksi. Riittävät voimavarat ovat edellytys sille, että Tuomioistuin- virasto pystyy huolehtimaan laajasta tehtäväkentästään asianmukaisesti.
Henkilöstöriskiä hallitaan seuraamalla resurssitarvetta ja tekemällä tarvittavia lisämää- rärahaesityksiä sekä tarkastelemalla resurssien kohdentumista. Osana laajempaa kar- toitusta työhyvinvoinnista on tarkoitus selvittää myös mahdollisen ’harmaan työn’ määrä. Lisäksi toimintatapoja ja työprosesseja tehostetaan uusien tietojärjestelmien käyttöönoton myötä.
1.5. Kestävä kehitys
Tuomioistuinlaitos edistää vastuullisuutta erityisesti hallinnollisten asioiden ja tukitehtä- vien osalta ja raportoi vastuullisuudesta Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaisesti vuosit- tain vuoden 2022 keväästä lähtien. Raportoinnin viitekehyksenä toimii Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Agenda 2030 -kestävän kehityksen toimintaohjelma ja tavoitteet. Näistä 17 tavoitteesta Tuomioistuinlaitos vaikuttaa toiminnallaan seuraaviin:
Tavoite 5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Tavoite 10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä. Tavoite 12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
Tavoite 13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
Tavoite 16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalvelui- den pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
2 TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2022 - 2025
2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2022—2025 ovat:
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyksettä, laa- dukkaasti ja edullisesti. Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat asioiden käsittelyssä ja ratkaisemisessa
Tuomioistuintoiminta on avointa
Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:
Tulostavoite 1: Riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyk- settä, laadukkaasti ja edullisesti. Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat asioi- den käsittelyssä ja ratkaisemisessa
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2022 | Tuomioistuimet purkavat koronaviruspande- mian vuoksi vuosina 2020 ja 2021 kertyneen asiaruuhkan. | Koronan vuoksi keskeytet- tynä olevat asiat on rat- kaistu vuoden 2022 lop- puun mennessä |
2024 - | Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä edellyttävien asioiden määrä ei kasva. | Viivästyshyvitettyjen asioi- den lukumäärä on vuosina 2024 ja 2025 enintään sa- mansuuruinen kuin vuonna 2019 |
2024 - | Oikeusturvan ajallinen saatavuus toteutuu yh- denvertaisesti eri alueilla. | Yksittäisen tuomioistuimen keskimääräinen käsittely- aika ylittää enintään 3 kk oikeudellisen linjan keskiar- von |
Tulostavoite 2: Tuomioistuintoiminta on avointa
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2022 - | Keskeiset tuomioistuinten toimintaa kuvaavat tilastot ja tunnusluvut julkaistaan Tuomiois- tuinviraston internetsivustolla. | Julkaistaan puolivuosittain vuonna 2021 ja neljännes- vuosittain vuodesta 2022 alkaen |
2022 - | Tuomioistuinvirasto noudattaa sisäisen val- vonnan ja riskienhallinnan kehittämissuunni- telmaa, johon on priorisoitu ja aikataulutettu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehit- tämistehtävät. | Sisäisen valvonnan havain- noista ja riskeistä raportoi- daan tuomioistuinlaitoksen tilinpäätöksen toimintaker- tomuksessa |
2022 - | Tuomioistuinvirasto kehittää riskienhallintaa myös osana suunnittelun ja seurannan pro- sesseja. | Riskeistä raportoidaan tuo- mioistuinlaitoksen puolivuo- tiskatsauksessa ja tilinpää- töksen toimintakertomuk- sessa |
2022 2022- 2025 2022 2022- 2025 | Tuomioistuinten toiminnasta saadaan niiden työmäärää ja resurssitarpeita kuvaavat luo- tettavat tiedot. | Markkinaoikeuden resurssi- tarpeista tehdään selvitys Tuomioistuinvirasto laatii selvityksen tuomareiden to- dellisesta työajasta, seuraa tuomioistuinten henkilökun- nan työhön käytettyä aikaa ja tuottaa siitä objektiivisesti arvioitavissa olevat tiedot Tuomioistuinvirasto on päi- vittänyt työmäärälasken- nassa käytettävät painoker- toimet Tuomioistuinvirasto selvit- tää ja määrittelee yhteis- työssä oikeusministeriön kanssa tuomioistuinten kes- kimääräiset käsittelyajat, joita voidaan pitää hyväk- syttyinä määrärahatarpei- den arvioimiseksi |
2022 - 2022 | Tuomioistuinvirasto noudat- taa tuomioistuinten määrä- rahatarpeiden määrittelyssä tulossopimuksen liitteessä 2 määriteltyjä laskennallisia perusteita AIPA-asiankäsittelyjärjes- telmän raportointirajapinta on toteutettu |
2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2022 — 2025 ovat:
Toiminnallinen tuloksellisuus
Käsittelyketjut ja oikeudenkäyntimenettelyt määräytyvät asioiden laadun ja vaativuuden mukaan
Toimintaa tukevat järjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä sekä mahdollista- vat sähköiset työmenetelmät ja asiointitavat
Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toi- minnan
17(29)
Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:
Tulostavoite 3: Käsittelyketjut ja oikeudenkäyntimenettelyt määräytyvät asioiden laadun ja vaativuuden mukaan
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2022 - | Rikosasioiden kirjallisessa menettelyssä rat- kaistavien liikennerikosasioiden osuus on yh- denmukainen kaikissa käräjäoikeuksissa. | Kirjallisen menettelyn osuus poikkeaa enintään 10 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta |
Tulostavoite 4: Toimintaa tukevat järjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä sekä mahdollistavat sähköiset työmenetelmät ja asiointitavat
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI |
2022 | Tuomioistuinvirasto jatkaa hallinto- ja erityis- tuomioistuimissa vuonna 2020 käyttöön ote- tun asiankäsittelyjärjestelmän (HAIPA) toi- minnan aikaista aktiivista kehittämistä. | Uusi tilastointi ja raportointi on kokonaan käytössä |
2022 - 2025 | AIPAn ja HAIPAn asiointiportaalien käyttöä edistetään tavoitteena lisätä asioiden säh- köistä vireilletuloa. | Yli 30 % vireille tulevista riita- asioista tulee vireille asiointiportaalien kautta |
2022 – 2022 - | Tuomioistuinvirasto ottaa toiminnassaan huomioon hallinnonalan yhteisen ICT - ke- hittämisen ja tuomioistuinten piirteet | Tuomioistuinvirasto suun- nittelee yhdessä ORK:n kanssa tietojärjestelmiensä elinkaaret ja uudistamisen tiekartat. |
2024 2022 | Tuomioistuinvirasto osallis- tuu omalta osaltaan tieto- arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaamiseen sekä hallinnonalan ydintie- don (yhteiset perustiedot) hallinnan kehittämiseen. Tuomioistuinvirasto on kar- toittanut mahdollisuudet hyödyntää analytiikkaa, ro- botiikkaa tai tekoälyä tuo- mioistuinlaitoksen toimin- nan tukena. Tuomioistuinvirasto selvit- tää yhdessä ministeriön ja ORK:n kanssa omien ICT- kustannustensa kokonaista- son suunnittelukaudelle, ICT-kustannusten raken- teen palveluittain sekä mah- dollisuudet ICT-kustannus- tehokkuuden parantami- seen. | |
2022 | Tuomioistuinlaitoksen käytössä olevia asiankäsittelyjärjestelmiä kehitetään käyttä- jäystävällisiksi. | Sidonnaisuus- ja sivutoimi- rekisterin käytettävyysin- deksi on vähintään 68 AIPA-asiankäsittelyjärjes- telmän käytettävyysindeksi on vähintään 60 |
2022 - | Tuomioistuinlaitoksen toiminnassa hyödynne- tään videoneuvotteluyhteyksiä. | Videoneuvottelulaitteiden käyttömäärän lisäys vrt. v. 2019 |
2022 | Yleisten tuomioistuinten asiankäsittelyjärjes- telmän (AIPA) käyttöönotto ja siirtyminen toi- minnan aikaiseen aktiiviseen kehittämiseen on tapahtunut. | Järjestelmä on otettu käyt- töön kokonaisuudessaan |
2022 | Istuntosalit on AV –varusteltu AlPA-järjestel- män vaatimusten mukaisesti. | Toteutettu |
2022 | Istuntosalit on varusteltu siten, että todistelu taltioidaan kuva- ja äänitallenteena käräjäoi- keudessa hovioikeuskäsittelyä varten. | Toteutettu |
2023 | Kaikilla tuomioistuimilla on käytettävissä sähköisiä työmenetelmiä tukeva asiankäsit- telyjärjestelmä ja hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmä (Hilda). | Järjestelmät on otettu käyt- töön kokonaisuudessaan |
Tulostavoite 5: Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2022 - | Erillisiä istuntopaikkoja ei ole kuin perustel- luista syistä, joten tuomioistuinten henkilös- tön matkustamisesta ei aiheudu tehotto- muutta. | Istuntopaikkoja on vain oi- keusministeriön asetuksen mukaisilla paikkakunnilla |
2.3 Henkilöstö
Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2022—2025 ovat:
Henkilöstö
Osaava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista
Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä
Tuomioistuimet ovat kilpailukykyinen työnantaja
Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:
Tulostavoite 6: Osaava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saa- vuttamista
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2023 - | Henkilöstö kokee johtamisen tukevan tulok- sellista työntekemistä. | Johtamista kuvaava VMBaro indeksiluku (Tuo- mioistuinlaitoksen yhteinen) on parempi kuin valtionhal- linnossa keskimäärin |
2022 - | Tuomioistuinvirasto tukee muutosjohtamista ja toimintatapojen kehittämistä tuomioistui- missa. | Toimintojen keskittämissel- vitys on laadittu Aipa- ja Haipa - käyttäjä- koulutusta on järjestetty |
VMBaron johtamisindeksi työtyytyväisyyden koko- naisindeksi |
Tulostavoite 7: Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuusläh- töistä
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2022 – | Tuomioistuinlaitos noudattaa ja päivittää vuosittain laadittavaa henkilöstö- ja koulu- tussuunnitelmaa. | Koulutussuunnitelman päi- vityksessä 2022 on otettu huomioon oikeusministe- riön korruptionvastainen strategia Osaamisen kehittämisestä raportoidaan tuomioistuin- laitoksen toimintakerto- muksessa Koulutukseen osallistunei- den osuus henkilöstöstä |
2022 - | Tuomioistuinvirasto seuraa virkamieheltä edellytettävien ICT – valmiuksien osaamista- soa ja järjestää tarvittavaa koulutusta. | E-oppiva raportti |
Tulostavoite 8: Tuomioistuimet ovat kilpailukykyinen työnantaja
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI |
2022 - | Tuomioistuinlaitos ajantasaistaa työnantaja- kuvaansa. | VM Baro: Työnantajakuva ja arvot |
2022 - | Työntekijöiden osaamisen jakamista ediste- tään verkostotyöskentelyllä (osaamisen liik- kuvuus). | TIV:n tukemien verkosto- tapaamisten lkm/vuosi/verkosto |
2.4 Talous
Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2022—2025 ovat:
Talous
Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehit- tämisen
Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla
Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:
Tulostavoite 9: Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI |
2022- 2025 | Tuomioistuinlaitoksen siirtyvä määräraha on vähintään 8 % vuotuisesta kehysrahoituksesta kuitenkin niin, että tilapäisesti tavoite voidaan tarvittaessa alittaa. | Siirtyvän mää- rärahan % - osuus vuodelle myönnetyistä määrärahoista |
2022 - | Tuomioistuinvirasto pyrkii hyödyntämään myös EU -ra- hoitusta tuomioistuinlaitoksen hyväksi. | Toteuma |
Tulostavoite 10: Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVI- OINTIKRITEERI |
2022 | Laskujen käsittelyä automatisoidaan. | Automaatioaste Handissa väh. 60 % |
2024 | Tuomioistuinlaitoksen muita kuin lainkäyttötehtäviä kes- kitetään laajemmin. | Keskitetysti hoi- dettavaksi muu- tettujen tehtävien lukumäärä ja htv -vaikutus vrt. 2019 |
2022- | Tuomioistuinlaitos osallistuu oikeusministeriön hallin- nonalan yhteisten digipalvelujen kehittämiseen tiekar- tan mukaisesti. | Tiekartan hyväk- syminen |
2022- | Tuomioistuinvirasto kerää ICT -kehittämistarpeita ja hankeideoita tuomioistuimilta ja ideoita jatkojalostetaan. | Toteuma |
2022 | Selvitetään, miten Hankinta-Suomen tavoitteet ja toi- menpiteet toteutetaan tuomioistuinlaitoksessa. | Selvitys laadittu |
2.5 Kestävä kehitys
Kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet vuosille 2022 – 2025 ovat:
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tavoitteita 5, 10, 12, 13, 16 voidaan edistää tuomioistuinlaitoksen toiminnassa:
Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia
Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys
Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan
Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oi- keuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia insti- tuutioita kaikilla tasoilla
Keskeiset kestävän kehityksen tukevat välitavoitteet tavoitteita ovat:
VUOSI | VÄLITAVOITTEET | MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI |
2025 | Lapsen aseman edistäminen oikeushallinnossa. | On tuotettu nuorille ja lapsille suunnattua materiaalia heitä kos- kevien asioiden käsit- telystä tuomioistuin- laitoksessa |
2025 | Tuomioistuinvirasto on arvioinut toimenpiteitä toi- mialansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä laa- tii suunnitelman ja asettaa tavoitteen tunnistettu- jen päästövähennysten toteuttamisesta. | Toteuma |
2025 | Tuomioistuinvirasto on arvioinut oman toi- mialansa datan hyödyntämismahdollisuudet Agenda 2030-tavoitteisiin liittyen. | Toteuma |
2022- | Tuomioistuinlaitos seuraa tilanteita, joissa sen vir- kamies työtehtävässään joutuu järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen tai vihapuheen kohteeksi. | Häirintä-, uhka -ja muiden vaaratilanne - ilmoitusten perus- teella tehty analyysi kehityksestä |
3. VUOSIEN 2022 - 2025 VOIMAVARAT
3.1 Henkilötyövuodet
Taulukossa on arvioitu henkilötyövuosikehitys määrärahakehyksen mukaisesti.
2020 | 2021 | 2022 | 0000 | 0000 | 0000 | |
toteuma | xxxxx | xxxxx | xxxxx | xxxxx | xxxxx | |
Tuomarit | 1 077 | 1 141 | 1 075 | 1 064 | 1 064 | 1 064 |
Asessorit | 37 | 53 | 53 | 53 | 53 | 53 |
Esittelijät | 275 | 287 | 280 | 277 | 277 | 277 |
Käräjänotaarit | 137 | 140 | 140 | 140 | 140 | 140 |
Haastemiehet | 273 | 277 | 269 | 269 | 269 | 269 |
Muu henkilöstö | 1 477 | 1 528 | 1 400 | 1 340 | 1 340 | 1 340 |
Tuomioistuinvirasto (sis. AIPA ja HAIPA-hankkeet) | 65 | 63 | 63 | 52 | 52 | 52 |
YHTEENSÄ | 3 339 | 3 488 | 3 280 | 3 195 | 3 195 | 3 195 |
3.2 Tuomioistuinlaitoksen määrärahat
Määrärahat (1000 eur) | Toteuma | Talousar- vio | Kehys | Kehys | Kehys | Kehys |
vuosi | 2020 | 2021 | 2022 | 0000 | 0000 | 0000 |
25.10.01 KKO | 8 832 | 8 969 | 8 991 | 8 969 | 8 971 | 8 971 |
25.10.02 KHO | 12 323 | 13 264 | 13 103 | 13 610 | 13 516 | 13 516 |
25.10.03 Muut tuo- mioistuimet | 282 285 | 291 808 | 275 911 | 276 142 | 277 236 | 277 236 |
Taulukossa vuosien 2022—2025 määrärahat ovat valtioneuvoston 12.5.2021 Julkisen talouden suunnitelman mukaiset. Eduskunta hyväksyy niitä koskevat talousarvioesityk- set vuosittain. Tuomioistuinviraston arvioitu määrärahataso vuonna 2021 on 5,6 milj. euroa. Tuomioistuinlaitoksen hallintotehtävien kehittämis- ja keskittämismahdollisuudet selvitetään vuonna 2021. Tavoitteena on, että hallintotehtäviä keskittämällä voidaan pitkällä aikavälillä resursseja kohdentaa aiempaa enemmän lainkäyttötoimintaan.
4. VOIMASSAOLO JA SEURANTA
Tuomioistuinvirasto seuraa ja edistää tulossopimuksen toteutumista.
Tuomioistuinlaitoksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain tilinpäätöksen toi- mintakertomuksessa. Alustava raportointi tapahtuu vuosittain puolivuosikatsauksessa, joka sisältää arvion näköpiirissä olevista toimintaympäristön muutoksista ja riskeistä sekä keinoista niiden hallitsemiseksi.
Tuomioistuinvirasto antaa selvityksen COVlD-19 -pandemian perusteella myönnetyn li- särahoituksen kohdentamisesta sekä lisärahoituksella saavutetuista tuloksista.
Tuomioistuinvirasto seuraa SOTE –lainsäädännön vaikutuksia hallintotuomioistuinten ja markkinaoikeuden työmäärään sekä asioiden käsittelyaikoihin.
HAIPA -hankkeen päätyttyä vuoden 2020 lopussa Tuomioistuinvirasto jatkaa järjestel- män toiminnan aikaista kehittämistä suunnittelukaudella. Kehittäminen on aktiivista ja varmistaa tuen toimintatapojen jatkuvalle kehittämiselle tuomioistuimissa. Tuomiois- tuinvirasto mitoittaa kehittämisen vallitsevien taloudellisten reunaehtojen mukaiseksi.
AIPA -hankkeen päätyttyä vuonna 2022 Tuomioistuinvirasto jatkaa järjestelmän toimin- nan aikaista kehittämistä suunnittelukaudella. Kehittäminen on aktiivista ja varmistaa tuen toimintatapojen jatkuvalle kehittämiselle tuomioistuimissa. Tuomioistuinvirasto mi- toittaa kehittämisen vallitsevien taloudellisten reunaehtojen mukaiseksi.
Kestävän kehityksen edistämisessä otetaan huomioon hallinnonalan yhteiset tavoitteet.
Tuomioistuinlaitos varmistaa edellytykset HILDA -hankkeen toimintatapojen kehittämi- selle ja huolehtii avainhenkilöstön osallistumisesta kehittämistoimenpiteisiin sekä tule- viin koulutuksiin. Myös tuomioistuinlaitoksen hallussa olevan arkistoitavan analogisen asiakirja-aineiston digitointiin valmistaudutaan suunnittelukaudella.
5. ALLEKIRJOITUKSET
OIKEUSMINISTERIÖ TUOMIOISTUINVIRASTO
Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx
kansliapäällikön sijainen, alivaltiosihteeri johtokunnan puheenjohtaja
Xxxx Xxxxxxxx ylijohtaja
TULOSTAVOITEMITTARIT | Toteuma 2019 | Toteuma 2020 | Arvio 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Tavoite 2025 |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | |||||||
Viivästyshyvitettyjen asioiden määrä | 38 | 28 | 28 | 38 | 38 | 38 | 38 |
Hovioikeuksien lkm, joiden keskimää- räinen käsittelyaika on enintään 3 kk yli oikeudellisen linjan keskiarvon | 4/5 | 3/5 | 3/5 | 5/5 | 5/5 | 5/5 | 5/5 |
Hallinto-oikeuksien lkm, joiden keski- määräinen käsittelyaika on enintään 3 kk yli oikeudellisen linjan keskiarvon | 3/6 | 3/6 | 3/6 | 6/6 | 6/6 | 6/6 | 6/6 |
Erityistuomioistuinten lkm, joiden kes- kimääräinen käsittelyaika on enintään 3 kk yli tulosneuvottelussa asetetun keskiarvon | 0/3 | 1/3 | 1/3 | 3/3 | 3/3 | 3/3 | 3/3 |
Käräjäoikeuksien lkm, joiden keski- määräinen käsittelyaika laajoissa riita- asioissa on enintään 3 kk yli oikeudelli- sen linjan keskiarvon | 17/20 | 17/20 | 17/20 | 20/20 | 20/20 | 20/20 | 20/20 |
Käräjäoikeuksien lkm, joiden keski- määräinen käsittelyaika rikosasioissa on enintään 3 kk yli oikeudellisen lin- jan keskiarvon | 20/20 | 19/20 | 19/20 | 20/20 | 20/20 | 20/20 | 20/20 |
Toiminnan tuloksellisuus | |||||||
Käräjäoikeuksien lkm, joiden rikosasi- oiden kirjallisessa menettelyssä rat- kaistavien liikennerikosasioiden osuus poikkeaa enintään 10 prosenttiyksik- köä oikeudellisen linjan keskiarvosta alaspäin | 19/20 | 18/20 | 18/20 | 20/20 | 20/20 | 20/20 | 20/20 |
Aipa -asiointiportaalin kautta vireille tulevien asioiden osuus % | 30 | 30 | 30 | 30 | |||
Haipa -asiointiportaalin kautta vireille tulevien asioiden osuus % | 30 | 30 | 30 | 30 | |||
Tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoi- mirekisterin käytettävyysindeksi | 68 | 68 | 68 | 68 | |||
Postiosoite Postadress | Käyntiosoite Besöksadress | Puhelin Telefon | Faksi Fax | S-posti, internet E-post, internet |
Oikeusministeriö | Xxxxxxxxxxxxxx 00 | 0295 16001 | 09 160 67730 | |
PL 25 | 00130 Helsinki | Internat. | Internat. | |
FI-00023 Valtioneuvosto Finland | Finland | x000 000 00000 | x000 0 000 00000 |
AIPA-asiankäsittelyjärjestelmän käy- tettävyysindeksi | 58,3 | 73,6 | 68 | 60 | 60 | 60 | 60 |
Videoneuvottelulaitteiden käyttö- määrä/laite | 95 | 132 | 172 | 200 | 200 | 200 | 200 |
TULOSTAVOITEMITTARIT | Toteuma 2019 | Toteuma 2020 | Arvio 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 | Tavoite 2025 |
Henkilöstö | |||||||
Tekemättömän työn kustannukset, milj. € | 8,04 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 |
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) | 3,44 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | |
Johtajuusindeksi VMBaro (JO) | 3,24 | 3,3 | 3,4 | 3,4 | 3,5 | 3,5 | |
Työyhteisön toimintakulttuuri, VMBaro | 3,74 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | |
Työnantajakuva ja arvot VMBaro | 3,76 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | |
Osallistujakerrat ICT-koulutuksessa (eOppiva) | 3 585 | 2 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | |
Tuomioistuinviraston tukemien ver- kostojen määrä | 8 | 8 | 9 | 9 | 10 | 10 | |
Talous | |||||||
Siirtyvän määrärahan osuus (koko lai- tos), % | 19,0 | 10,0 | 8,0 | 8,0 | 8,0 | 8,0 | 8,0 |
Laskujen käsittelyn automaatioaste Handi- järjestelmässä % | 39,8 | 58,0 | 60 | 65 | 70 | 70 | |
Toimitilat | |||||||
Toimitilatehokkuus, toimistotilat | 26,4 | 25,2 | 26 | 26 | 25 | 23 | 23 |
Toimitilakustannukset/htv, € | 12 187 | 11 749 | 11 472 | 11 356 | 11 667 | 12 120 | 12 157 |
Tuomioistuinten määrärahatarpeiden arvioinnissa käytettäviä laskennallisia tunnuslukuja:
Henkilötyövuoden hinta / tuomari 92 000 euroa
Henkilötyövuoden hinta / kansliahenkilö 43 000 euroa
Henkilötyövuoden hinta / haastemies 51 000 euroa
Mikäli resurssitarpeiden arvioinnissa on edellä sanottujen laskennallisten htv – kustannusten lisäksi otettava huomioon yleiskustannusten kuten toimitilakustannusten tai ict – kustannusten lisääntymi- nen, lisäykset yksilöidään selkeästi ja perustellaan. Yleiskustannuksia ei lasketa prosenttiosuutena henkilöstöryhmäkohtaisista palkkakustannuksista, sillä yleiskustannukset eivät ole sidottuja palkka- kustannusten vaan htv:ien määrään. Osa yleiskustannuksista ei ole lainkaan htv-sidonnaisia.
Tuomarin päivittäinen työaika 7 h 15 min
Kansliahenkilön päivittäinen työaika 7 h 15 min
Haastemiehen päivittäinen työaika 7 h 15 min
Myös edellä sanotut työajat ovat laskennallisia.
Postiosoite Postadress | Käyntiosoite Besöksadress | Puhelin Telefon | Faksi Fax | S-posti, internet E-post, internet |
Oikeusministeriö | Xxxxxxxxxxxxxx 00 | 0295 16001 | 09 160 67730 | |
PL 25 | 00130 Helsinki | Internat. | Internat. | |
FI-00023 Valtioneuvosto Finland | Finland | x000 000 00000 | x000 0 000 00000 |