SOPIMUS YLEISLÄÄKETIETEEN KOULUTUKSESTA
SOPIMUS YLEISLÄÄKETIETEEN KOULUTUKSESTA
1. Sopijaosapuolet:
Turun yliopiston yleislääketieteen oppiaine, jäljempänä Turun yliopisto, Y-tunnus 0245896-3, osoitetiedot: Yleislääketiede, 20014 Turun yliopisto.
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä Varsinais-Suomen hyvinvointialue / yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaava yksikkö, jäljempänä YTA-HVA tai HVA, Y-tunnus 3221065-1, Kiinamyllynkatu 4-8, 20521 Turku.
2. Sopimuksen tarkoitus
Suomessa on viisi yliopistoa (Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto), joiden tehtävänä on vastata lääkärien lääketieteellisestä koulutuksesta ja erikoislääkärikoulutuksesta (yliopistolaki ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus 56/2015). Suomessa on viisi yhteistyöaluetta (YTA) (Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä 91/2022), joiden tulee sote-järjestämislain (615/2021) 36 §:n mukaisesti tehdä valtuustokausittain hyvinvointialueiden (HVA) yhteistyösopimus. Siinä YTA:n HVA:et sopivat työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta muiden ohessa myös koulutustoiminnassa sekä yliopistosairaalaa ylläpitävän HVA:en koordinaatio-, ohjaus- ja neuvontatehtävistä näissä toiminnoissa. Terveydenhuoltolain 33 § mukaan HVA vastaa alueellaan tutkimus -, kehittämis- ja koulutustoiminnasta. HVA:n terveyskeskusta voidaan käyttää terveydenhuoltohenkilökunnan koulutukseen siten kuin korkeakoulun taikka koulutuksesta vastaavan muun viranomaisen tai yhteisön ja HVA:n välillä sovitaan (terveydenhuoltolaki 37 §). Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä säädetään tarkemmin lääkärien koulutuksesta ja niitä koskevista pätevyysvaatimuksista sekä siitä, ketkä Suomessa ovat oikeutettuja tätä koulutusta antamaan. Eri koulutusvaiheista säädetään myös terveydenhuoltolain 60 §:ssä ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa 56/2015 (muutettu 55/2020).
Tässä sopimuksessa sovitaan seuraavista lääketieteellisistä koulutusjaksoista ja sopijapuolien tehtävistä ja vastuista niissä:
1. yleislääketieteen erikoislääkärikoulutukseen sisältyvä terveyskeskuskoulutusjakso
2. kaikkiin erikoislääkärikoulutuksiin sisältyvä terveyskeskuskoulutusjakso
3. yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) sisältyvä terveyskeskuskoulutusjakso
4. EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneen lääkärin harjoittelujakso
5. lääketieteen peruskoulutukseen sisältyvä terveyskeskusharjoittelu mukaan lukien terveyskeskuksissa suoritettavat amanuenssuurit
Koulutuspaikka osallistuu yleislääketieteen erikoislääkärien koulutukseen, terveyskeskuksessa
tapahtuvaan lääketieteen muiden erikoisalojen koulutukseen ja yleislääketieteen erityiskoulutukseen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (56/2015, muut. 55/2020) ja yliopistojen valtakunnallisten erikoislääkärikoulutusta sekä YEK-koulutusta koskevien sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.
3. Määritelmät
• Hyvinvointialue eli HVA on hyvinvointialueesta annetun lain 611/2021 mukaisesti kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. HVA järjestää
sille lailla säädetyt tehtävät, joita ovat toiminnan alkaessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella eli YTA:lla tarkoitetaan sosiaali- ja
terveydenhuollon yhteistyöalueista säädetyssä asetuksessa (91/2022) lueteltuja viittä aluetta, joihin kuuluvien HVA:n yhteistyöstä on säädetty järjestämislain (612/2021) luvussa 5.
• Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä hyvinvointialue -käsite lyhennetään tässä sopimuksessa
YTA-HVA.
• YTA:n koulutusylilääkäri on yleislääketieteen erikoislääkäri, jonka YTA-HVA palkkaa koordinoimaan ja kehittämään yleislääketieteen ammatillista jatkokoulutusta koko YTA- alueella. YTA:n koulutusylilääkärin tehtävät on lueteltu kappaleessa 6.
• Alueellinen koulutusylilääkäri on HVA:n alueelleen palkkaama yleislääketieteen erikoislääkäri, joka koordinoi yleislääketieteen ammatillista jatkokoulutusta koko hyvinvointialueella. Alueellisen koulutusylilääkärin tehtävät on lueteltu tarkemmin kappaleessa 7.2.
• Koulutuspaikalla tarkoitetaan hyvinvointialueen sisäistä sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintayksikköä tai toimintayksikköjen yhtä toiminnallista kokonaisuutta.
• Koulutusvastaavalla tarkoitetaan yleislääketieteen erikoislääkäriä, joka koordinoi yleislääketieteen koulutusta HVA:n yhdessä tai useammassa koulutuspaikassa.
• Yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden ohjaajia nimitetään tässä sopimuksessa erikoislääkärikouluttajiksi ja muiden alojen erikoistujien ja YEK-vaiheen suorittajien ohjaajia lähiohjaajiksi.
• Yleislääketieteeseen erikoistuvasta lääkäristä, muiden erikoisalojen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen terveyskeskusjakson suorittajista käytetään käsitettä jatko-opiskelija niissä kohdissa, jolloin esillä oleva asia koskee yhtä lailla kaikkia näiden koulutusten suorittajia.
• EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneen lääkäriharjoittelun suorittajista ja peruskoulutukseen sisältyvän harjoittelun suorittajista käytetään käsitettä harjoittelija.
• Kliininen opettaja on yleislääketieteen erikoislääkäri, joka osallistuu lääketieteen opiskelijoiden opetukseen yliopistolla ja sovituissa koulutuspaikoissa.
• Tehtävä-alueella tarkoitetaan esimerkiksi avosairaanhoidon vastaanottoa, neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä kotihoitoa.
• Erillisellä sektorityöllä – tarkoitetaan työskentelyä, joka suoritetaan pääasiassa yhdellä tehtäväalueella eli sektorilla. Erillinen sektorityö voi tapahtua myös hallinnollisesti eriytetyssä yksikössä. Esimerkkejä sektorityöstä: äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, kotisairaanhoito, terveyskeskussairaala, yhteispäivystys, päihdetyö sekä hallinnolliset- tai projektitehtävät.
• Toimipaikkakoulutuksella tarkoitetaan työnantajan pääsääntöisesti työaikana työntekijöilleen ja harjoittelijoille järjestämää koulutusta ja työkäytänteiden kehittämistä. Merkittävä osa tästä koulutuksesta tulee olla eri ammattien välistä (osallistujat eri ammattiryhmistä).
• Valmennuksella tarkoitetaan erikoislääkärikouluttajiksi ja lähiohjaajiksi aikoville suunnattua, ohjaustaitoja kartuttavaa koulutusta. Käytetään myös käsitettä kouluttajalääkärikoulutus.
• Konsultaatioon vastaaminen on jokaisen lääkärin ammatillinen velvollisuus.
• Ohjauksella tuetaan jatko-opiskelijan ammatillista kehittymistä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Nimetyn lähiohjaajan ja erikoislääkärikouluttajan tehtäviin sisältyvät osaamista kehittävä arviointi ja palautekeskustelut.
• Osaamisen arvioinnilla tarkoitetaan jatko-opiskelijan tai harjoittelijan työskentelyn havainnointia ja havaintojen tarkastelemista ohjauskeskusteluissa suhteessa asetettuihin kriteereihin tai tavoitteisiin.
4. Lääketieteen peruskoulutukseen sisältyvä opetus ja harjoittelu
• Liitteen 1 mukaisia HVA:n koulutuspaikkoja käytetään Turun yliopiston lääketieteen peruskoulutuksen opetus- ja harjoittelupaikkoina.
• Opiskelijoiden määrä voi vaihdella vuosittain koulutuspaikan opetusresurssien mukaan.
Opetus järjestetään tutustumisina eri toimintoihin ja osallistumisina terveyskeskuksen päivittäiseen toimintaan. Koulutuspaikka järjestää opetusta ja harjoittelua varten tarkoituksenmukaiset tilat.
• Koulutusvastaava laatii yhdessä opetukseen osallistuvan henkilökunnan kanssa lukujärjestykset sekä auttaa tarvittaessa majoituksen järjestämisessä.
• Turun yliopiston yleislääketieteen oppiaine vastaa lääketieteen peruskoulutuksen
yleislääketieteen opinto-ohjelman sisällöstä.
• Koulutusvastaava nimeää opetus- ja harjoittelujaksoa tai amanuenssuuria suorittaville ohjaajan, joka voi olla yleislääketieteen erikoislääkäri, yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri tai muu laillistettu lääkäri.
5. Yliopiston tehtävät ammatillisessa jatkokoulutuksessa
• Turun yliopisto vastaa yleislääketieteen erityiskoulutuksen terveyskeskusjakson, muiden erikoisalojen 9 kk:n terveyskeskusjakson ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen sisällöistä ja niiden kehittämisestä siten, että koulutus vastaa potilaiden, koulutuspaikkojen sekä jatko-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tarpeita.
• Lisäksi yliopisto
o asettaa koulutuksille osaamistavoitteet
o järjestää koulutusohjelmien mukaista teoriakoulutusta eri koulutusvaiheiden lääkäreille
o arvioi ja valvoo koulutuksen laatua koulutuspaikoissa
o vastaa osaamisperustaisen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen väli- ja päättöarvioinnista
o vastaa koulutuspaikkojen, erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien sekä koulutusjaksojen hyväksymisestä
o antaa opintojen ohjausta ja neuvontaa.
6. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen (YTA-HVA) tehtävät ammatillisessa jatkokoulutuksessa koko YTA:lla
• YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaava yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä Turun yliopiston yleislääketieteen oppiaineen kanssa. Yhdessä ne vastaavat lääkärien ammatillisen jatkokoulutuksen eri vaiheiden koordinoinnista ja laadun varmistamisesta HVA:n perusterveydenhuollon koulutuspaikoissa seuraavasti:
o tukevat HVA:n alueellisen koulutusylilääkärin (yleislääketieteen erikoislääkäri)
toimintaa
o pitävät yllä ja kehittävät YTA:n kaikkien alueellisten yleislääketieteen koulutusylilääkärien verkostoa
o järjestävät valmennusta ja sen jälkeistä täydennyskoulutusta työssä oppimisen ohjausta tekeville lähiohjaajille ja erikoislääkärikouluttajille
o järjestävät koulutusohjelmien mukaista teoriakoulutusta eri koulutusvaiheiden
lääkäreille
o koordinoivat V-S:n HVA:n sairaaloissa tapahtuvaa yleislääketieteen erikoistuvien muiden kliinisten alojen koulutusjaksoja yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen koulutusvirkojen osalta sekä tukevat alueellista koulutusylilääkäriä vastaavien jaksojen järjestämisessä muilla HVA:illa
o kehittävät ja implementoivat erikoislääkärikoulutusta valtakunnallisissa erikoisalan
yhteistyöverkostoissa tuottaen mm. työvälineitä ohjaukseen, osaamisen arviointiin ja erikoistujien osaamisen kartuttamiseksi
o varmistavat ja arvioivat jatkuvasti jatkokoulutuksen laatua eri keinoin (mm. jatko- opiskelijoiden antamat palautteet, kyselyt ja visitaatiot) ja tukevat siten HVA:n koulutuspaikkoja.
• Edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaava yksikkö palkkaa YTA-koulutusylilääkärin sekä järjestää tehtävien hoitamiseksi tarvittavan muun henkilöstön.
7. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja sen toimijoiden tehtävät ammatillisessa jatkokoulutuksessa Varsinais-Suomessa
1. Hyvinvointialue
• HVA sisällyttää terveydenhuoltolain 8 §:n mukaiseen kirjalliseen suunnitelmaansa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta kuvauksen siitä, miten laatu ja toiminnan turvallisuus varmistetaan tämän sopimuksen tarkoittaman koulutuksen yhteydessä.
• HVA sitoutuu osallistumaan tällä sopimuksella sovittavaan erikoislääkärikoulutukseen ja yleislääketieteen erityiskoulutukseen palkkaamalla jatko-opiskelijan ainoastaan suoraan virkasuhteeseen HVA:een.
• HVA sitoutuu Turun yliopiston vastuulle kuuluvaan koulutuksen laadun arviointiin ja seurantaan sekä koulutuksen laadun parantamiseen.
• HVA tekee suunnitelman ja raportoi saamansa valtion koulutuskorvauksen käytöstä YTA- HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavalle yksikölle erikseen sovittavalla tavalla vuosittain. Raportissa on ilmaistava, miten ja mihin koulutuskorvaus on käytetty. Korvauksen käytössä tulee ottaa huomioon erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien ohjaustyön korvaus (tarkemmin kappale 8. Kustannukset).
• HVA:n tulee antaa tämän sopimuksen kohdat 1−7 tiedoksi koulutusvastaaville, erikoislääkärikouluttajille, lähiohjaajille ja jatko-opiskelijoille.
• HVA myöntää erikoislääkärikoulutukseen sisältyvään kirjalliseen kuulusteluun valmistautumiseksi yleislääketieteeseen erikoistuville lääkäreille ns. lukuloman samoin periaattein kuin muiden erikoisalojen erikoistuville.
2. Hyvinvointialueen yleislääketieteen alueellinen koulutusylilääkäri
Ammatillisen jatkokoulutuksen koordinoimiseksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue palkkaa yleislääketieteen alueellisen koulutusylilääkärin, joka toimii HVA:n koulutusvastaavien, lähiohjaajien ja erikoislääkärikouluttajien sekä YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavan yksikön / koulutusylilääkärin kanssa tiiviissä yhteistyössä.
• Lisäksi alueellisen koulutusylilääkärin tehtäviä ovat:
o kyseisen HVA:n palvelujärjestelmän tuntemus
o koulutuspaikkojen sekä koulutusvastaavien tukeminen
o säännölliset koulutuspaikkojen evaluaatiot yhteistyössä Turun yliopiston ja YTA- koulutusylilääkärin kanssa.
o HVA:n erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien riittävyyden ennakointi
o HVA:n koulutuspaikoissa toimivien koulutusvastaavien, erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien nimien ja yhteystietojen koordinointi sekä ilmoittaminen näiden muutoksista 2 kk:n kuluessa YTA-HVA:lle
o HVA:lla järjestettävän ohjauksen ja osaamisen arvioinnin suunnittelu yhdessä koulutusvastaavien, erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien kanssa
o tavoitteena on ohjaustapaamisten järjestäminen HVA:lla muiden kliinisten alojen koulutusjaksoja suorittaville yleislääketieteen erikoistujille
o jatko-opiskelijoille HVA:lla järjestettävän teoriakoulutuksen koordinointi yhdessä YTA-koulutusylilääkärin ja yliopiston kanssa
o osallistuminen YTA-HVA:n ja yliopiston yleislääketieteen oppiaineen järjestämiin koulutusyhteistyötapaamisiin
o osallistuminen tarvittaessa YTA-HVA:n erikoislääkärikouluttaja- ja lähiohjaajakoulutuksen järjestämiseen
o osallistuminen erikoislääkärikoulutuksen hakumenettelyyn palvelujärjestelmän edustajana
o osallistuminen HVA:n erikoistuvien osaamisperustaisuuteen liittyviin väli- ja
päättöarviointien koordinointiin, josta Turun yliopisto vastaa, tuoden mukanaan palvelujärjestelmän tuntemusta.
o HVA:n terveysasemien markkinointi koulutuspaikkana lääketieteen kandidaateille sekä osallistuminen jatkokoulutusta suorittavien lääkärien rekrytointiin
7.3. Koulutuspaikan tehtävät
• Koulutuspaikan tulee nimetä yleislääketieteen koulutusvastaava, joka on yleislääketieteen erikoislääkäri ja yliopiston hyväksymä erikoislääkärikouluttaja. Hänen tulee olla virkasuhteessa HVA:een vähintään 80 % työajasta.
• Palvelutuotannon tulee olla koulutuspaikassa monipuolista siten, että jatko-opiskelija tai harjoittelija voi kartuttaa osaamistaan työskentelemällä vähintään neljällä liitteen 3 mukaisella toiminta-alueella.
• Koulutuspaikassa työskentelee lääkärien lisäksi muita sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä.
• Koulutuspaikalla on uuden jatko-opiskelijan ja harjoittelijan perehdytyssuunnitelma ja siitä
vastaava henkilö on nimetty. Perehdytystä muokataan koulutuspaikan ja jatko-opiskelijoiden tai harjoittelijoiden tarpeiden mukaisesti.
• Koulutuspaikka vastaa siitä, että erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien sekä jatko- opiskelijoiden työjärjestyksissä on varattu riittävästi aikaa henkilökohtaiseen (sisältää osaamisen arvioinnin) ja ryhmämuotoiseen ohjaukseen (tarkemmin kappaleessa 7.5).
• Koulutuspaikan tulee järjestää työntekijöilleen toimipaikkakoulutusta vähintään 100 tuntia vuodessa. Koulutuspaikka velvoittaa jatko-opiskelijoita ja harjoittelijoita osallistumaan toimipaikkakoulutukseen.
• Jatko-opiskelijoilla on oltava mahdollisuus osallistua muuhun tarvittavaan koulutukseen keskimäärin vähintään päivän kuukaudessa (toimipaikan ulkopuolinen koulutus). Tästä sovitaan
jatko-opiskelijan vuosittain tai useammin laatimassa henkilökohtaisessa opiskelu- tai kehittymissuunnitelmassa, jonka pohjana käytetään osaamisen arviointia tai kehittymiskeskusteluja.
• Koulutuspaikka sitoutuu siihen, että erikoislääkärikouluttajat ja lähiohjaajat osallistuvat Turun yliopiston / YTA-HVA:n ylipistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavan yksikön järjestämään kouluttajakoulutukseen/valmennukseen ja sen jälkeen ohjaustaitoja kartuttavaan täydennyskoulutukseen 1-2 päivää vuodessa. Koulutuspaikan tulee järjestää erikoislääkärikouluttajille ja lähiohjaajille mahdollisuus ylläpitää ja kehittää kliinistä ammattitaitoaan vuosittain laadittavan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti.
• Ohjauksen ja siihen sisältyvän osaamisen arvioinnin vuoksi erikoislääkärikouluttajan ja lähiohjaajan tulee toimia samassa koulutuspaikassa jatko-opiskelijoiden tai harjoittelijoiden kanssa (vähintään 50 % kyseisessä koulutuspaikassa).
• Jatko-opiskelijoilla ja harjoittelijoilla tulee olla mahdollisuus konsultoida samassa koulutuspaikassa toimivaa yleislääketieteen erikoislääkäriä päivittäin.
• Kun lääkäri suorittaa jatkokoulutustaan päätoimisessa (50−100 %) erillisessä sektorityös sä,
koulutuspaikassa tulee toimia yleislääketieteen erikoislääkäri, jolla on yliopiston myöntämä lähiohjaajan oikeus tai erikoislääkärikouluttajan oikeus. Poikkeuksena edellä mainitusta Turun yliopistollisen keskussairaalan, Satasairaalan ja Vaasan keskussairaalan yhteispäivystysten osalta koulutuksen ohjauksesta voi vastata erikoislääkäri, joka on suorittanut yhden päivän mittaisen yleislääketieteen lähiohjaajan valmennuksen.
7.4. Koulutusvastaavan tehtävät Koulutusvastaava:
• Koulutusvastaava on yleislääketieteen erikoislääkärikouluttaja.
• Koordinoi yleislääketieteen koulutusta koulutuspaikassa yhdessä esihenkilön kanssa, mikäli ovat eri henkilöitä. Hän nimeää yhteistyössä esihenkilön kanssa henkilökohtaiset erikoislääkärikouluttajat yleislääketieteen erikoistujille ja lähiohjaajat muiden alojen ja YEK- vaiheen terveyskeskusjakson suorittajille.
• Varmistaa, että jatko-opiskelijoiden järjestelmällinen osaamisen arviointi ja siihen liittyvä
kehittävä palaute toteutuvat.
• Toimittaa HVA:n yleislääketieteen alueelliselle koulutusylilääkärille koordinoimiensa koulutuspaikkojen osalta erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien nimet ja yhteystiedot sekä ilmoittaa näiden muutoksista 2 kk:n kuluessa.
• Koordinoi peruskoulutukseen sisältyvää harjoittelua. Hän vastaa siitä, että koulutuspaikka laatii yhdessä yliopiston opetushenkilökunnan kanssa harjoittelijoiden lukujärjestykset sekä auttaa tarvittaessa majoituksen järjestämisessä.
• Toimittaa kopion HVA:n AVI:lle lähettämästä koulutuskorvaushakemuksesta ja -päätöksestä YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavalle yksikölle.
• Voi toimia erikoislääkärikouluttajana ja lähiohjaajana.
7.5. Erikoislääkärikouluttajan ja lähiohjaajan tehtävät
• Erikoislääkärikouluttaja on yleislääketieteen erikoislääkäri.
• Lähiohjaajana voi toimia yleislääketieteen erikoislääkäri tai yleislääketieteeseen erikoistuva, jolla on jäljellä korkeintaan vuosi erikoislääkärikoulutusta taikka poikkeustilanteessa yliopiston kanssa tapauskohtaisesti sopien kokenut yleislääketieteeseen perehtynyt lääkäri.
• Erikoislääkärikouluttaja- ja lähiohjaajaoikeuksien saamiseksi lääkärin tulee suorittaa Turun yliopiston tai YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavan yksikön järjestämä tai hyväksymä kouluttajakoulutus/valmennus.
• Lähiohjaajien ja erikoislääkärikouluttajien
o tulee olla vähintään 50 % virkasuhteessa HVA:een,
o tulee toimia vähintään 50 % samassa koulutuspaikassa jatko-opiskelijoiden kanssa ja
o tulee tehdä kliinistä työtä vähintään yksi päivä viikossa.
• Erikoislääkärikouluttajaoikeus ja lähiohjaajaoikeus ovat määräaikaisia (viisi vuotta tätä sopimusta allekirjoitettaessa). Oikeuksien jatkuminen edellyttää henkilökohtaisena kouluttajana tai ohjaajana toimimista ja osallistumista pääsääntöisesti 1−2 päivää vuosittain YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavan yksikön / Turun yliopiston järjestämään tai hyväksymään kouluttajien täydennyskoulutukseen tai valmennukseen.
• Erikoislääkärikouluttaja ja lähiohjaaja vastaavat jatko-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden työssä oppimisen tukemisesta ja järjestelmällisestä osaamisen arvioinnista. Tämä koskee sekä varsinaista koulutusjaksoa että erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyyn sisältyvää 6 kk koejaksoa.
• Erikoislääkärikouluttaja sitoutuu antamaan yleislääketieteeseen erikoistuvalle ohjausta vähintään neljä tuntia kuukaudessa, josta korkeintaan puolet voi tapahtua pienryhmässä.
• Lähiohjaaja sitoutuu antamaan muiden erikoisalojen terveyskeskusjaksoa ja yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittaville ohjausta kaksi tuntia viikossa, josta pääosa voi olla pienryhmäohjausta.
• Harjoittelijoiden ohjauksessa noudatetaan kutakin harjoittelujaksoa koskevia yliopiston ohjeita.
• Yksi erikoislääkärikouluttaja voi kerrallaan ohjata enintään kolmea erikoistujaa ja lähiohjaaja korkeintaan neljää koulutusjakson suorittajaa tai harjoittelijaa kalenterikuukautta kohti. Mikäli erikoislääkärikouluttajalla on molemmat tehtävät, hänellä voi olla enintään yhteensä neljä ohjattavaa samanaikaisesti. Erikoislääkärikouluttajalla tai lähiohjaajalla voi olla tätä enemmän ohjattavia, mikäli siitä on sovittu koulutuspaikan ja yliopiston välisellä sopimuksella.
7.6. Xxxxx-opiskelijat ja harjoittelijat
• Jatko-opiskelijalla ja harjoittelijalla on oikeus järjestelmälliseen osaamisen arviointiin ja siihen liittyvään kehittävään palautteeseen.
• Jatko-opiskelijalla on velvollisuus osallistua koulutusjakson aikana toimipaikkakoulutukseen, henkilökohtaiseen ja ryhmämuotoiseen ohjaukseen sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiseen muuhun koulutukseen.
• Jatko-opiskelijalla on velvollisuus arvioida koulutuspaikkaa oppimisympäristönä ja antaa palautetta ohjaajalleen ja yliopistolle.
• Mikäli jatko-opiskelija suorittaa koulutusta sektorityössä, hänen tulee selvittää ennakkoon
opinto-oppaista koulutukseen hyväksyttävän sektorityön pituus.