Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välinen tulossopimus
Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välinen tulossopimus
vuodelle 2020
sekä ennakolliset tavoitteet vuosille 2021 – 2023
Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde)
Xxxxxxxxxxxxxx 0 X, Xxxxxxxx Faksi 09 160 33123
PL 28, 00023 Valtioneuvosto xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx
xxx.xx.xx Y-tunnus 0245439-9
SISÄLTÖ
1 VALTIOKONTTORIN STRATEGIA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3
2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 5
3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 8
3.1 Toiminnallinen tehokkuus 8
3.2 Tuotokset ja laadunhallinta 9
3.2.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet 9
4 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN LIITTYVÄT HANKKEET 10
5 KONSERNIPALVELUJEN TUOTTAJILLE YHTEISET TAVOITTEET 12
6 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA HALLINTA 13
6.1 Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet: osaaminen, liikkuvuus, työnantajakuva 13
6.2 Muut henkilöstötavoitteet 13
8 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SEURANTA 15
LIITE: MUUT SEURATTAVAT MITTARIT JA KEHITYSKOHTEET 16
1 Valtiokonttorin strategia ja toimintaympäristön muutokset
Valtiokonttori on valtiovarainhoidon luotettava toteuttaja ja tietojohtamisen uudistaja. Toimintamme on tehokasta, läpinäkyvää ja asiakkaalle vaivatonta. Xxxxxxxx yhteiskunnan ja asiakkaan eduksi. Suorituskyvyn ylläpitämiseksi huolehdimme hyvinvoinnista ja kehityksestä.
Toimimme seuraavilla, valtion kannalta kriittisillä toiminta-alueilla:
1) Hoidamme valtion rahoitustoimintaan liittyvät tehtävät kustannustehokkaasti, hyväksytyllä riskitasolla ja toiminnan jatkuvuudesta huolehtien. Valtion velanhallinnassa katetaan valtion budjettitalouden lainatarve ja minimoidaan velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsotulla riskitasolla. Valtion antolainojen ja takausten hallinnalla turvataan valtion saatavien ja niiden riskien hallinta.
2) Tarjoamme nykyaikaiset korvaus- ja muut kansalaispalvelut.
3) Varmistamme että valtion taloushallinto toimii luotettavasti ja tehokkaasti, että julkisen sektorin reaaliaikaisen tiedon hyödyntämisellä mahdollistetaan parempi päätöksenteko ja että valtion organisaatiot onnistuvat työn murrokseen valmistautumisessa.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset
Valtion velan- ja kassanhallinnan toimintaympäristö säilyy monimutkaisena. Globaalin politiikan, talouden ja rahoitusmarkkinoiden moninaiset kytkennät vaikuttavat valtion velan- ja kassanhallinnan käytännön toteuttamisen edellytyksiin ja sen riskienhallintaan. Valtion takaus- ja muut vastuut ovat kasvaneet ja rahoitusmarkkinoiden sääntely on lisääntynyt. Kattava riskienhallinta ja erilaisiin uhkiin varautuminen korostuu ja nopea digitalisaatiokehitys edellyttää toiminnan jatkuvaa uudistamista. Näihin muutoksiin vastataan valtion kannalta kriittisten tehtävien kehittämissuunnitelmalla.
Väestön muuttaessa kaupunkeihin kaupungeissa on syntynyt jatkuva kysyntä edullisille asunnoille ja toisaalta muuttotappiopaikkakuntien vuokrataloyhtiöt ja omistusasujat ovat joutuneet vaikeuksiin, kun vuokrataloyhtiöihin ei riitä vuokralaisia ja asuntojen hinnat laskevat. Nykyisen rakennetun ympäristön korjaustarve on kasvamassa, mikä vaikeuttaa entisestään erityisesti haja- asutusalueilla sijaitsevien vuokrataloyhtiöiden selviytymistä. Hallitusohjelma sisältää laajoja asuntopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa valtion lainojen, takausten ja korkotukien hoitoon.
Toimintaympäristö muuttuu yleisesti entistä nopeammin ja on vaikeasti ennakoitavissa. Muuttuneissa olosuhteissa tarvitaan kokeilukulttuuria, ketteryyttä ja yhdessä tekemisen toimintamalleja. Toisaalta toiminnan luotettavuus, jatkuvuus ja riskienhallinta korostuvat valtion kannalta kriittisissä toiminnoissa. Hallinnon palveluita tulee kehittää entistä enemmän yhdessä kansalaisten ja yritysten kanssa. Palvelujen helppokäyttöisyys ja saavutettavuus kansalaisen näkökulmasta on keskeinen keino hallinnon uudistamisessa. Hallitusohjelman
tavoite: ”maailman paras julkinen hallinto” haastaa uudistumaan.
Julkisen hallinnon tehtävien päätöksenteossa ja priorisoinnissa tarvitaan monenlaista vaikuttavuuteen, taloudellisuuteen ja tuottavuuteen liittyvää tietoa eri palveluista ja useista tietolähteistä. Tiedolla johtaminen on valtionhallinnon keskeinen strateginen painopiste. Tietoa hyödynnetään päätöksenteossa, palvelujen kehittämisessä sekä paremman vaikuttavuuden ja tuottavuuden toteuttamisessa. Tietopolitiikka on keskeisessä asemassa myös hallitusohjelmassa.
Digitalisaatio, robotiikka ja tekoälyratkaisut sekä muu tekninen kehitys vaikuttavat työmarkkinoihin ja työelämään laajasti ja nopeasti. Perinteisiä ammatteja häviää ja uusia syntyy ja näiden seurauksena työn pysyvyys heikkenee ja työn vaatimukset muuttuvat ammattiurien aikana. Jatkuva osaamisen kehittäminen sekä muutoskyky ovat avainasemassa. Tämä muutos näkyy myös vaatimuksena kehittää valtiotyönantajan piirissä johtamiskäytäntöjä. Valtionhallinnossa näkyvissä oleva mittava eläköityminen on sekä haaste että mahdollisuus.
Toisaalta työurien pidentämistavoitteet luovat lisääntyvää haastetta esimiestyölle, työyhteisöjen johtamiselle ja työhyvinvoinnille. Valtiokonttorin työelämäpalvelut tukevat virastoja muutoksen läpiviennissä.
Valtion ja laajemmin myös julkisen hallinnon taloushallinnon ja maksuliikkeen menetelmiin ja toimintatapoihin vaikuttaa lähivuosina useita lainsäädännöstä ja digitalisaatiosta johtuvia tekijöitä. Tällaisia tekijöitä ovat mm. toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) ja verkkolaskudirektiivi sekä niiden pohjalta annettu kansallinen lainsäädäntö, IPSAS/EPSAS-standardien mahdollinen käyttöönotto ja yleinen taloushallinnon ja maksuliikkeen digitalisaation kehittäminen. Myös siirtyminen aitoon sähköiseen taloushallintoon ja hankintatoimeen ml. kokonaan digitaaliset tilaus- ja toimitusketjut on huomioitava – tähän pyritään kansallisesti julkisen sektorin ja yrityssektorin laajalla yhteistyöllä.
Ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys ovat keskeisiä hallitusohjelman läpileikkaavia teemoja. Valtionhallinnolle se tarkoittaa konkreettisten jokapäiväisten toimenpiteiden vaatimusta viraston energiatehokkuudessa, kiinteistönhallinnassa, työpaikkaruokailussa, hankinnoissa ja matkustamisessa. Ympäristöasiat, jotka henkilöstö kokee tärkeäksi, on osa viraston laajempaa vastuullisuusajattelua ja raportointivaatimusta. Vastuullisuutta ja eettisyyttä kaikessa toiminnassa odotetaan enenevässä määrin kaikilta virastoilta. Valtiokonttori ohjaa ministeriöitä ja virastoja raportoimaan vastuullisuuden toteutumisesta osana toimintakertomustaan.
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Hallinnonalan tavoitteet vuoden 2020 talousarviossa (TAE):
Kestävä talouskasvu
− Työllisyysaste nousee
Kestävä julkinen talous
− Kestävyysvaje pienenee
− Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT -suhde nousee
− Julkisyhteisöjen velkaantumisaste alenee, % BKT:sta
− Verovaje on alhainen
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
− Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
− Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita
Valtiokonttorin uudistetun strategian vaikuttavuustavoitteet ja niiden keskeiset näkökulmat on esitetty seuraavassa taulukossa.
Vaikuttavuustavoitteet | Keskeiset näkökulmat |
Toimimme vaikuttavasti ja tuotamme erinomaisen asiakas- ja sidosryhmäkokemuksen | Toimimme valtion kokonaisedun hyväksi, tavoittelemme yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Asiakkaa/sidosryhmät ovat tyytyväisiä tuottamiimme palveluihin, niiden uudistamiseen sekä asiakkaiden käytössä olevaan osaamiseemme. Parannamme omaa ja asiakkaiden tehokkuutta erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä. |
Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa | Hoidetaan valtion rahoitustoimintaan liittyvät tehtävät kustannustehokkaasti, hyväksytyllä alhaisella riskitasolla ja toiminnan jatkuvuudesta huolehtien. Valtion velanhallinnassa katetaan valtion budjettitalouden lainatarve ja minimoidaan velasta aiheutuva kustannus hyväksyttäväksi katsotulla riskitasolla. Valtion antolainojen hallinnalla turvataan valtion saatavien ja niiden riskien hallinta. |
Korvaus- ja muut kansalaispalvelut ovat ajanmukaisia/ nykyaikaisia | Toteutamme Kansalaispalveluiden digitaalisen palveluympäristön seuraavat vaiheet tiekartan mukaisesti. Toimimme päivittäin palvelulupauksemme ja tulossopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Jatkuva kehittäminen ja mittaaminen on osa toimintaamme. |
Tuotamme laadukkaat julkisen talouden ja valtion työelämän palvelut sekä edistämme tietojohtamista | Valtion taloushallinto toimii luotettavasti ja tehokkaasti. Julkisen sektorin reaaliaikaisen tiedon hyödyntämisellä mahdollistetaan parempi päätöksenteko. Tuemme valtion organisaatioita onnistumaan työn murroksessa |
Valtiokonttori ja sen henkilöstö toimii vastuullisesti ja kehittää jatkuvasti toimintaansa ja osaamistaan. | Esimiesten ja työyhteisöjen toiminta on esimerkillistä ja jokaisella on mahdollisuus onnistumiseen. Edistämme osaltamme valtion yhteisiä HR-tavoitteita: Osaamisen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen. Kehitämme toimintaamme ketterästi. Riskienhallinta, tietoturva ja tietosuoja on korkealla tasolla kaikessa toiminnassa. Vastuullisuus on kokonaisvaltaista: vastuullisuusraportointi toimii, eettisyys korkealla tasolla, ympäristöasioissa olemme edelläkävijöitä. |
Strategiset mittarit on esitetty seuraavassa taulukossa:
Mittari | Toteuma 2018 | Tavoite 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Velanhallinnan tulos | <0 | >0 | >0 | >0 | >0 | >0 |
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % | 98,3 | >95 | 98,5 | 98,5 | 98,5 | 98,5 |
Taloushallinnon raportoitu työmäärä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin (%) * | 1,2 % | 1,29 % | 1,2 % | 1,2 % | 1,2 % | 1,2 % |
Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen käytettävyys annetussa aikataulussa (riittävällä laadulla) ** • talousarviotiedot • toteutumatiedot | - - | - - | 80-100% - | 85-100% 80-100% | 90-100% 85-100% | 95-100% 90-100% |
* Laskenta perustuu Kieku-konserniraportointiin ja kattaa vuodesta 2017 lähtien kirjanpitoyksiköt pois lukien Puolustusvoimat, Ahvenanmaan valtionvirasto, Ulkopoliittinen instituutti ja Rahoitusvakausvirasto. Suhdelukuun lasketaan kirjanpitoyksiköiden talous- ja henkilöstönhallinnon seurantakohteille tekemän työn lisäksi Palkeiden talous- ja henkilöstöhallinnon työpanos kirjanpitoyksiköille, poissulkien Palkeiden muu palvelutuotanto. Vuoden 2019 alusta lähtien mukaan on otettu myös yhteisten hierarkiatasojen alle tehtyjen kirjanpitoyksikkökohtaisen lisäjaottelujen htv-toteuma (alle 10 htv alkuvuonna 2019).
** Uusi vaikuttavuusmittari, joka kuvaa, kuinka nopeasti kuntatalouden tiedot ovat yhdenmukaisina ja laadultaan riittävinä käyttäjiensä saatavilla – myöhemmin lisätään tietojen toimitusketjun automaatioastetta ja tulosten laatua kuvaavat mittarit
Valtion kannalta kriittisten toimintojen turvaamiseksi toteutetaan erillinen kehittämisohjelma. Ohjelma sisältää toimenpiteitä valtion velanhallinnan, antolainauksen ja valtion maksuliikkeen keskeisten toimintojen suorituskyvyn turvaamisen ja riskienhallinnan sekä toiminnan kehittämisen toimenpiteitä. Lisäksi ohjelma sisältää valtion korvaustoiminnan digitalisoinnin ja kehittämisen läpiviennin.
3 Toiminnallinen tuloksellisuus
3.1 Toiminnallinen tehokkuus
Mittari | Toteuma 2018 | Tavoite 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Antolainauksen tehokkuusluku *) | xx | xx | xx | xx | xx | xx |
Toimitilatehokkuus m²/htv | 16 | <18 | <18 | <18 | <18 | <18 |
*) Antolainauksen tehokkuutta kuvaavaa mittaria uudistetaan.
Mittari | Toteuma 2018 | Tavoite 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Kansalaispalvelujen palvelutoiminnan tuottavuus, painotetut (hakemus) kpl/htv | 390 | 446 | 450 | 460 | 470 | 470 |
Tuotetaan Suomi.fi-maksut palvelua (verkkomaksamisen palvelu) hintatuettuun omakustannushintaan perustuvana maksullisena palveluna ja laajennetaan palvelun käyttöä erityisesti kuntasektorilla.
Mittari | Toteuma 2018 | Tavoite 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 100 | >95 | 100 | 100 | 100 | 100 |
3.2 Tuotokset ja laadunhallinta
3.2.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet
Mittari | Toteuma 2018 | Tavoite 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Automaattisesti käsiteltyjen valtion ostolaskujen % -osuus *) | 12 | 25 | 50 | 60 | 70 | 70 |
Digitaalisesti käsiteltyjen valtion myyntitapahtumien % - osuus **) | 40 | 50 | 55 | 60 | 70 | 70 |
Tilauskoodilla varustettujen valtion ostolaskujen %-osuus uusi tavoite ***) | 11 | 20 | 28 | 45 | 40 | 40 |
Suomi.fi-maksujen määrä, milj. kpl | 4 | 5,5 | 6,5 | 7 | 8 | 10 |
*) Laskentatapa muuttunut: automaattisella käsittelyllä tarkoitetaan 100% automaattisesti käsiteltyjä ostolaskuja, aiemmin tunnuslukuun on sisällytetty myös ns. automaattista tiliöintiä tukevien tiliöintikoodien käyttö. Nimittäjänä käytetään valtion ostolaskujen kokonaismäärää.
**) Digitaalisiin myyntitapahtumiin sisällytetään sähköiset myyntilaskut verkkolaskuformaatissa, suomi.fi-viestit palvelun kautta välitetyt myyntilaskut sekä verkkokaupassa tapahtunut myynti, joka on veloitettu asiakkaalta heti verkkomaksuna.
***) Nimittäjänä käytetään valtion ostolaskujen kokonaismäärää
Tavoitteena on nostaa valtion ostolaskujen käsittelyn automaatioaste erittäin korkealle tasolle ja tämän mahdollistamiseksi kasvattaa merkittävästi digitaalisesti/rakenteisin tiedoin tehtävien tilaus-/ostotapahtumien osuutta.
Mittari | Toteuma 2018 | Tavoite 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Asiakastyytyväisyyden yleisarvosana, asteikko 4-10 | 8,5 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 |
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv | 29 | 18 | 15 | 15 | 15 | 15 |
Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk | 5,6 | 5 | 4 | 4 | 4 | 4 |
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste % | 40 | 75 | 85 | 85 | 85 | 85 |
4 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet
Hanke | Tavoite/ hyöty | Mittari | Mittausajankohta |
Velanhallinnan päästä-päähän toiminnan modernisaatio (prosessien muutokset, data, järjestelmät ja teknologia) Vuonna 2020 tarkemmat esiselvitykset kilpailutusten ja hankkeistamisten pohjiksi (mm. STP, kassaennustaminen). | Velanhallinnan toimintavarmuuden ja tehokkuuden lisääminen. | Hankkeen osatavoitteiden toteutuminen | Kalenterivuosien lopussa |
Velanhallinnan tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin uudistaminen ja kehittäminen (mm. tietojärjestelmien hallintamalli, velanhallinnan ICT- strategia) | Velanhallinnan toimintavarmuuden ja tehokkuuden lisääminen, jatkuvuuden ja kyberturvallisuuden varmistaminen ja operatiivisten riskien vähentäminen. | Riskiperusteinen suunnitelma velanhallinnan ICT- ratkaisujen järjestämiseksi siten, että palvelut vastaavat velanhallinnan kriittisiä vasteaikoja. | Huhtikuu 2020 |
Velanhallinnan ja antolainauksen tiedonhallinnan kehittäminen. Vuonna 2020 raportointiratkaisuiden tietovirtojen ja tietovarantojen nykytilakuvausten laatiminen. | Tiedolla johtaminen. Modernin teknologian ja analytiikan hyödyntäminen riskienhallinnan ja raportoinnin tehostamiseksi. | Hankkeen osatavoitteiden toteutuminen. | Kalenterivuosien lopussa. |
Valtion myöntämien lainojen, korkotukien ja takausten hallinnoinnissa käytettävän järjestelmäkokonaisuuden modernisaatio 2019 – 2024. Vuonna 2020 vakuushallinnan järjestelmän (VAKKA) valmistuminen ja reskontrahankkeen esiselvityksen käynnistäminen. | Elinkaarihanke. Tehostaa myös liiketoimintaprosesseja ja riskienhallintaa (ml. valtion myöntämien luottojen vakuushallinnan kehittäminen). | Hankkeen osatavoitteiden toteutuminen | Kalenterivuosien lopussa |
Toteutetaan Kansalaispalvelujen digitaalisen tiekartan mukaiset palvelut | Erinomaisen asiakaskokemuksen tuottaminen ja palveluprosessien tehostaminen | Hankkeen osatavoitteiden toteutuminen | Kalenterivuosien lopussa |
Tulorekisterin toiminnallisuuden rakentaminen ja käyttöönotto Toteutetaan tulorekisterin tulotietojen hyödyntäminen korvausten määrittelyssä. Toteutetaan etuustietojen toimittamisen toiminnallisuus. | Erinomaisen asiakaskokemuksen tuottaminen ja palveluprosessien tehostaminen | Hankkeen osatavoitteiden toteutuminen | Vuoden 2020 lopussa |
Sähköisen asioinnin palveluiden toteuttaminen Toteutetaan sähköisen asioinnin palvelut volyymiltaan suurimmissa lajeissa | Erinomaisen asiakaskokemuksen tuottaminen ja palveluprosessien tehostaminen | Hankkeen osatavoitteiden toteutuminen | Kalenterivuosien lopussa |
Hanke | Tavoite/ hyöty | Mittari | Mittausajankohta |
Toteutetaan lainsäännön muutoksista johtuvat uudet palvelut Toteutetaan eläkevakuutuksen laiminlyöntimaksujen määrääminen ja valmistellaan mm. potilasvakuutuksen lainiminlyöntimaksujen määrääminen | Uusien korvauslajien ja lainsäädännön muutosten tehokas toimeenpano | Hankkeen osatavoitteiden toteutuminen | Kalenterivuosien lopussa |
Valtion maksuliikenne- ja laskujenvälityspalvelun käyttöönotto | Uudet sopimukset saadaan käyttöön 1.12.2020 alkaen tavoitellulla, aiempaa paremmalla laadun ja toimintavarmuuden tasolla. | Hankkeen valmistuminen, palvelun laatu ja kustannukset | vuoden 2020 loppu |
Reaaliaikainen talous, e-kuitin käyttöönotto valtiolla; pilotointi ja sen laajentaminen | Prosessikustannusten alentaminen ja esimerkin näyttäminen koko yhteiskunnassa reaaliaikatalouteen siirtymisestä | e-kuittien määrä | vuoden 2020 loppu |
Kuntatalouden tietopalvelun kehittäminen ja käyttöönotto | Kuntatalouden talousarvio- ja toteutumatiedot ovat saatavilla yhdenmukaisina, vertailukelpoisina ja helposti käytettävinä ja niitä hyödynnetään kuntatalouden tilannekuvan muodostamisessa ja ohjauksessa. | Talousarviotiedot saatavilla Toteutumatiedot saatavilla | 01/2020 04/2021 |
Valtion toiminnan, talouden ja hallinnon tietojen kokoaminen | Valtion toiminnan, talouden ja hallinnon tietopohjaa hyödynnetään laajasti konserniohjauksessa, poikkihallinnollisessa ja virastokohtaisessa tarkastelussa | Tiedot yhtenäisinä alustalla | Kalenterivuosien lopussa |
Tietojohtamisen edistäminen valtionhallinnossa ja analysointi/raportointituotanto valtiokonsernille | Tietojohtamisen kypsyystaso (johtaminen, kulttuuri, tiedot ja välineet) on valtiolla korkea ja tietoon perustuva valmistelu- ja päätöksenteko on vallitseva toimintatapa | Kypsyystaso arvioitu Tietojohtamisen tarpeet ja kehittämiskohteet tunnistettu Analyysipalvelun kysyntä/koettu hyöty | vuoden 2020 loppu |
Valtion konsernilaskelmien hyödyntämis- ja toteutusselvitys | Muodostaa kokonaisarvio valtion konsernilaskelmien toteuttamistavasta sisältäen toteutettavuus- ja resurssiarvioinnin. Kokonaisarvio perustuu sidosryhmille suunnattuun tarveselvitykseen | selvityksen väliraportin valmistuminen sisältäen tarveanalyysin Selvityksen loppuraportin valmistuminen sisältäen kokonaisarvioinnin. | vuoden 2020 lopussa vuoden 2021 lopussa |
Hanke | Tavoite/ hyöty | Mittari | Mittausajankohta |
EPSAS/IPSAS- standardien soveltaminen valtionhallinnossa | Arvioida valtion kirjanpitokäytäntöjen kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet sekä toteutettavuus EPSAS/IPSAS- standardeja vasten. Tehdä päätökset standardien mahdollisesta käyttöönotosta sekä suunnitella päätösten toimeenpano | Arviointivaiheen toteuttamistapa ja resursointi on suunniteltu yhteistyössä VM/BO:n kanssa Arviointivaihe käynnistetään toteuttamistavan hyväksymisen jälkeen | Kesäkuu 2020 Elokuu 2020 |
5 Konsernipalvelujen tuottajille yhteiset tavoitteet
Valtion konsernipolitiikkalinjauksen mukaan valtion yhteisten palvelujen strategiset avainalueet ovat tyytyväiset asiakkaat, rohkea uudistuminen, kokonaistehokkuus ja oikeat osaamiset.
Konsernipalvelujen tuottajien yhteiset tavoitteet strategisilla avainalueilla tarkoittavat, että:
• Valtiokonttori varmistaa yhdessä muiden palveluntuottajien kanssa asiakkaille tarjottavien palvelujen sujuvuuden.
• Valtiokonttori on edelläkävijä toimintatapojen uudistamisessa.
• Valtiokonttori parantaa omaa ja asiakkaidensa tehokkuutta erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä.
• Valtiokonttori varmistaa osaamisensa laadun perustehtävissä sekä uusilla alueilla.
Konsernipalvelujen tuottajille yhteiset mittarit
• Asiakastyytyväisyys: Kokeillaan NPS-menetelmän (Net Promoter Score) mukaisesti mitattua asiakastyytyväisyysmittausta valituilla alueilla
6 Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta
6.1 Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet: osaaminen, liikkuvuus, työnantajakuva
Valtiokonttori ottaa käyttöön vuoden 2020 alussa valtion yhteisen osaamisen hallinnan alustan, Osaavan.
Valtiokonttori panostaa nykyhenkilöstön osaamisen kehittämiseen. Keskeinen keino on vaativissa projekteissa ja työtehtävissä tapahtuva työssä oppiminen.
Valtiokonttori tukee hallittua ja suunniteltua liikkuvuutta erityisesti valtionhallinnon työnantajien välillä.
Valtiokonttori tarjoaa erityisesti korkeakouluopiskelijoille monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia eri tehtäväalueilla.
Teemme työtämme ja sen merkitystä näkyväksi mm. erilaisilla blogeilla ja muulla viestinnällä.
Vastuullisuus ja Green office -ajattelu tukee työnantajakuvaa. Valtiokonttori asettaa sisäisiä tavoitteita vastuullisuutta koskien.
6.2 Muut henkilöstötavoitteet
Mittari | Toteuma 2018 | Tavoite 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Henkilötyövuodet | 250,6 | 260 | 263 | 259 | 256 | 254 |
Työtyytyväisyys (VMBaron kokonaisindeksi) | 3,7 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
Työyhteisöindeksi (VMBaro) | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
Sairauspoissaolot (työpäivää / htv ) | 8,5 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 |
Johtajuusindeksi (VMBaro) | 3,5 | 3,7 | 3,8 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
7 Rahoitus
28.20.01 t€ | Toteuma 2018 | Arvio 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 454 | 3 526 | 1 140 | 220 | 0 | 0 |
Xxxxxxxxxxx ja lisätalousarviot / kehyspäätös * | 24 409 | 23 526 | 28 314 | 26 988 | 27 079 | 25 611 |
Käytettävissä oleva rahoitus | 27 863 | 27 052 | 29 454 | 27 208 | 27 079 | 25 611 |
Menot | 31 078 | 32 185 | 35 415 | 35 803 | 35 563 | 36 092 |
Tulot | 6 741 | 6 274 | 6 181 | 6 120 | 6 034 | 6 031 |
Nettomenot | 24 337 | 25 912 | 29 234 | 29 683 | 29 529 | 30 061 |
Siirtyy seuraavalle vuodelle | 3 526 | 1 140 | 220 | -2 475 | -2 450 | -4 450 |
* vuosien n+1, n+2 ja n+3 osalta voimassa oleva kehyspäätös
Tarve ulkopuoliselle rahoitukselle vuonna 2020
• Tiedolla johtaminen / Analysointi- ja raportointipalvelut
o Uuden palvelutoiminnan aloittamiseen Valtiokonttorista annetun lain mukaisesti liittyvä resurssitarve
• Tietokirihankkeen jatko
• Hankintatoimeen liittyvät tehtävät
• Maksuliikkeen riskienhallintaan liittyvät tehtävät
8 Sopimuksen voimassaolo ja seuranta
Sopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun. Sopimusta voidaan tarkistaa, jos olosuhteiden muutoksista aiheutuu tarkistustarpeita, joita ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomioon.
Valtiokonttori toimittaa vuosittain toteumaraportin ensimmäiseltä vuosipuoliskolta valtiovarainministeriölle elokuun loppuun mennessä. Koko vuoden raporttina toimiva tilinpäätösasiakirja, joka sisältää toimintakertomuksen, toimitetaan valtiovarainministeriölle välittömästi sen valmistuttua. Tilinpäätösten tulee valmistua viimeistään 28.2.
Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan erikseen sovittavissa tulosohjaus- kokouksissa eli ministeriön ja Valtiokonttorin välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään kaksi kertaa vuodessa ministeriön koolle kutsumina hallinnonalan suunnittelun ja seurannan aikataulujen mukaisesti.
Valtiokonttori vie tulostavoite- ja toteumatiedot valtion raportointipalvelu Netraan (vuoden 2020 alusta Tutkihallintoa.fi-palvelu). Tavoitteiden toteutumista pitää arvioida Netran asteikon 1-5 mukaisesti.
9 Allekirjoitukset
Helsingissä 7. päivänä helmikuuta 2020 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Valtiokonttori
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Kuntaministeri Pääjohtaja
Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx
Alivaltiosihteeri Toimialajohtaja
LIITE: Muut seurattavat mittarit ja kehityskohteet
Seurantakohde / Mittari | Toteuma 2018 | Arvio 2019 | Arvio 2020 | Arvio 2021 | Arvio 2022 | Arvio 2023 |
Budjettitalouden velkakanta vuoden lopussa, milj.eur | 104 973 | 105 680 | 108 023 | 111 086 | 114 583 | 118 730 |
Hoidettujen antolainojen kantaluku, kpl / milj. eur | 14 872 / 5 470 | 15 100 / 5 300 | 14 900 / 5 100 | 14 700 / 4 900 | 14 500 / 4 700 | 14 300 / 4 500 |
Omistuslainatakaukset lkm, kpl / milj. eur | 165 000 / 2 105 | 150 000 / 2 070 | 145 000 / 2 060 | 140 000 / 2 050 | 135 000 / 2 040 | 130 000 / 2 030 |
Korkotukilainojen kantaluku, kpl / milj. eur | 48 089 / 15 833 | 48 800 / 15 900 | 49 300 / 16 000 | 49 800 / 16 100 | 50 300 / 16 200 | 50 800 / 16 300 |
Elinkorkojen ja huoltoeläkkeiden maksukanta (Sove), lkm | 6874 | 5 900 | 5 100 | 4 400 | 3 800 | 3250 |
Valtion vastuuseen liittyvät korvaustoiminnan päätökset kpl ** | 693 | 850 | 900 | 900 | 900 | 900 |