OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS
OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS
VOIMASSA 31.12.2022 ASTI
PÄIVITETTY ELOKUUSSA 2022
KAINUUN SOSIAALI- JA
TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ
KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- KUNTAYHTYMÄ
LAPIN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
LÄNSI-POHJAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
SISÄLLYSLUETTELO
3
OYS-ervan sairaanhoitopiirien yhteistyön erityispiirteitä
3 | 1 | Sopimuksen perustana olevat normit |
4 | 2 | Sopimustekniset asiat |
4 | 3 | Väestön palvelutarpeen arviointi |
5 | 4 | Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako |
7 | 5 | Erityisvastuualueen ensihoitokeskus |
7 | 6 | Päivystysyksiköt ja erikoisalakohtainen päivystys |
10 | 7 | Laboratoriotoiminta, patologia ja kuvantaminen |
11 | 8 | Yhteistyössä toteutettavat palvelut ja tietojärjestelmäratkaisut |
12 | 9 | Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin |
12 | 10 | Henkilöstö erityisvastuualueella |
14 | 11 | Tutkimus, kehittäminen ja arviointi |
16 | 12 | Potilasvakuuttaminen |
16 | 13 | Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu |
17 | 14 | Sopimuksen hyväksyminen |
LIITTEET
Liite 1 Työnjako
Liite 2 Päivystys
Liite 3 Aluekokonaisuudet
OYS-ERVAN SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISTYÖN ERITYISPIIRTEITÄ
OYS-ervan sairaanhoitopiirien erityispiirteitä ovat tehtäviin ja vastuisiin suhteutetut liian pienet väestö- pohjat sekä pitkät etäisyydet. Sen vuoksi luottamuksel- linen yhteistyö ja kokonaisvastuu on tärkeää. Päivystys- valmiuden varmistamiseksi tulee alueella säilyttää riittävä päivystävien sairaaloiden verkko, jolla turva- taan alueen väestön potilasturvallisuus ja erikoissai- raanhoidon saavutettavuus. Koko pohjoinen alue kil- pailee muun maan ja jossain määrin myös naapu-
rimaiden kanssa osaavasta henkilöstöstä. Lisäksi vuosikymmenen jatkunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten kansallinen valmistelu on muuttanut pal- velujärjestelmän sektoreiden välistä tasapainoa taval- la, joka edelleen vaikeuttaa julkisten toimijoiden tehtä- vän suunnittelua ja toteuttamista. Tämän vuoksi järjes- tämissopimuksessa sovittavat pelisäännöt työnjaosta ja jokaisen sairaanhoitopiirin osallisuudesta kokonaisvas- tuuseen, ovat erityisen tärkeät.
1 SOPIMUKSEN PERUSTANA OLEVAT NORMIT
Terveydenhuoltolain (xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxx- sa/2010/20101326) 42 §:n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alu- eensa erikoissairaanhoito. Niiden on suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon pal- velujen tuotanto, tietojärjestelmät, lääkinnällinen kun- toutus ja erilaiset hankinnat. Lisäksi on sovitettava yh- teen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa ter- veydenhuollon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennys- koulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa. Erityisvastuualueen sai- raanhoitopiirien edellytetään yhteistyössä huolehti- van samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neu- vonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveyden- huollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tie- teellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä.
Terveydenhuoltolain 43 §:n mukaan erityisvastuu- alueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, jossa on so- vittava sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Sovitun työnjaon on edis- tettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuut- ta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Sopi- muksen mukaiseen toimintayksikköön on varmistetta- va riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen.
Valtioneuvoston asetus (VNA 337/2011, xxxxx://xxx.xxx- xxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000) määrää tarkemmin järjestämissopimuksen sisällöstä.
Eduskunnan tekemä terveydenhuoltolain muutos (1516/2016) koskee ensihoitopalvelujen järjestämistä ja sisältöä (39 - 41 §), erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä (45 §), erityisvastuu- alueen ensihoitokeskusta (46 §), kiireellistä hoitoa (50
§), terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyötä
(50a §) sekä sosiaalihuollon tarpeen arviointia (53a §). Lakimuutos tuli voimaan 1.1.2017, paitsi pykälien 45, 50 ja 50a osalta 1.1.2018.
Valtioneuvosto asetus kiireellisen hoidon perusteis- ta ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (VNA 583/2017) tuli voimaan 1.1.2018. Sillä säädetään
päivystysyksiköiden kiireellisen hoidon vastaanottotoi- minnan tehtävistä ja laatuvaatimuksista sekä erikoisala- kohtaisista edellytyksistä.
Asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden teh- tävien keskittämisestä (VNA 582/2017) tuli voimaan 1.1.2018, mutta sen 7 § 1.7.2018 alkaen. Sillä säädetään valtakunnallisesti vähempään kuin viiteen yliopistolli- seen sairaalan keskitettävistä suunnittelu- ja koordinaa- tiotehtävistä sekä leikkauksista, hoidoista ja toimenpi- teistä. Asetuksella säädetään myös suunnittelu- ja koor- dinaatiotehtävien alueellisesta keskittämisestä viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Lisäksi säädetään tiettyjen erikoissairaanhoidon toimenpiteiden, hoitojen ja leikka- usten keskittämisestä viiteen yliopistolliseen sairaalaan sekä 7 §:ssä ympärivuorokautista yhteispäivystystä yl- läpitäviin asetuksessa mainitut edellytykset täyttäviin sairaaloihin. Keskittämisasetusta päivitettiin 3§, 6§ ja 7§ osalta 14.1.2021 voimaan tulleella valtioneuvoston ase- tuksella. Luvussa 4.2. kuvataan tarkemmin asetuksen merkitystä järjestämissopimukseen. Terveydenhuolto- lain muutoksella 4.12.19 lisättiin Vaasan keskussairaala laajan päivystyksen sairaaloiden joukkoon.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoito- palvelusta (STMA 585/2017) on tullut voimaan 1.1.2018. Siinä täsmennetään mm. erityisvastuualueen ensihoito- keskuksen tehtäviä ja vastuita sekä sairaanhoitopiirien yhteistyötä ensihoidon osalta.
Edellä mainittujen normien lisäksi järjestämissopimus perustuu muihin erikoissairaanhoidon järjestämistä ja tuottamista koskeviin säädöksiin.
2 SOPIMUSTEKNISET ASIAT
2.1 Sopijapuolet
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjolankatu 13, 3. krs
87100 Kajaani
Y-tunnus 2496986-0
Keski-Pohjanmaan sosiaali- terveyspalvelukuntayhtymä Xxxxxxxxxx 00–00
67200 Kokkola
Y-tunnus 0216462-3
Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ounasrinteentie 22
96400 Rovaniemi
Y-tunnus 0819616-7
Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kauppakatu 25
94100 Kemi
Y-tunnus 0828618-9
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kajaanintie 50
90220 OULU
Y-tunnus 0679480-9
2.2 Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset
Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayh- tymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämis- sopimuksen kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on tehty vuosille 2018 – 2021. Sopimukseen tehtävät päivitykset valmistelevat johtajaylilääkärit vuosittain.
Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät päättävät järjes- tämissopimuksen ja sen mahdollisten muutosten hyväksymisestä kuntalain (410/2015) 58 §:n 1 mo- mentissa tarkoitetussa toimielimessä, yhtymäval- tuustossa. Jos kuntayhtymät eivät pääse asiassa so- pimukseen, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 43 §).
Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuo- sittain erityisvastuualueen arviointiryhmässä, joka koostuu sairaanhoitopiirien johtavista viranhalti- joista. Sen jäsenistä tekee päätöksen PPSHP:n halli- tus sairaanhoitopiirien esityksestä. Arviointiryhmän tehtävä on arvioida erityisvastuualueen sairaanhoi- topiirien yhteistyötä ja antaa suosituksia kuntayhty- mien toimielimille järjestämissopimukseen tarvitta- vista päivityksistä.
3 VÄESTÖN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI
Kussakin sairaanhoitopiirissä on Terveydenhuoltolain (35 §) mukainen perusterveydenhuollon yksikkö. Ne ovat osallistuneet alueidensa järjestämissuunnitelmien (3th-laki 34 § ja valtioneuvoston asetus 337/2011) laati- miseen. Suunnitelmat perustuvat väestön terveystie- toihin, hyvinvointi-indikaattoreihin ja palvelutarpee- seen ja niissä on kuvattu palvelujärjestelmän nykytila. Suunnitelmissa on sovittu painopistealueista, tervey- den ja hyvinvoinnin edistämisestä, palveluiden alueel- lisesta toteuttamisesta, tukipalveluista sekä osaamisen ja laadun hallinnasta. Toteuttamisvastuu on toimivilla organisaatioilla ja niiden johdolla. (Ks. 9)
Erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa hyödyn- netään järjestämissuunnitelmien tietoja sekä kunkin sairaanhoitopiirin tuottamaa tietoa palveluista ja niiden tarpeista kuten sairastavuudesta ja hoitojonoista. Sai- raanhoitopiirit tuottavat välittömään toimintaansa tar- vittavan tiedon ja hyödyntävät valtakunnallisia tietoläh- teitä. Lisäksi ERVA-tasoisesti tuotetaan toiminta- ja kus- tannustietoa yhteiseen tietokantaan raportoitavaksi.
Palveluiden tuottamiseen tarvittavista resursseista ku- ten henkilöstöstä, osaamisen hallinnasta ja niiden yh- teensovittamisesta Pohjois-Suomen erikoissairaanhoi- dossa on toisaalla tässä sopimuksessa.
4 ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO
Terveydenhuoltolaki 45 §: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Työnjakoasetus: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Työnjakoasetuksen perustelumuistio:
4.1 Valtakunnalliset ja alueelliset kokonaisuudet
Työnjakoasetuksen 3 §:n mukaisesti valtakunnallisten kokonaisuuksien suunnittelun ja yhteen sovittamisen vastuut toteutuvat seuraavasti: syöpä (HUS), elinsiirtotoi- minta (HUS), hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöt (VSSHP), tulehdukselliset reumasairaudet (PSHP) ja epilepsia (PS- SHP). PPSHP:n vastuulla ovat terveydenhuollon menetel- mien arviointia koskevat koordinaatiotehtävät. (Ks. 11.3).
PPSHP huolehtii työnjakoasetuksen 4 §:n mukaisesti alla mainituista alueellisista tehtävistä, niiden suunnittelus- ta ja yhteen sovittamisesta. Toimeenpanosta vastaa sai- raanhoitopiirien lääketieteellinen johto. Vastuuhenkilöt tekevät vuosittain esityksen tarvittavista muutoksista. Tehtäväkuvaukset ja vastuuhenkilöt kuvataan sopimuk- sen liitteessä aluekokonaisuudet.
1. Aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikan, hoidon ja alkuvaiheen kuntoutuksen alueellisen toimintamallin suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen sairaan- hoitopiirien kesken
2. Harvinaissairauksien yksikkö (Harvinaissairauksien eh- käisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus)
3. Valtakunnallisen seulontaohjelman (VNA 339/2011) mukaiset jatkotutkimukset ja seulontaprosessien laa- dunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaih- duntatautien seulonta vastasyntyneiltä (Rintasyöpä, Kohdun kaulaosan syöpä, Varhaisraskauden yleinen ult- raäänitutkimus, Kromosomipoikkeavuuksien selvittämi- nen, Ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeamien selvittämiseksi, Harvinaisten aineenvaihduntasairauksi- en seulonta vastasyntyneiltä)
4. Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palvelui- den osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) terveyden- huollon osalta
5. Palliatiivisen hoidon yksikkö (vaativa palliatiivinen ja saattohoito sekä sairaanhoitopiirien palliatiivisen hoidon yhteisten toimintamallien suunnittelu ja toiminnan yh- teensovittaminen)
6. Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmi- en arviointi ja niiden osaamisen tukeminen koulutuksen keinoin
7. Pohjoinen syöpäkeskus, Fican North (Syövän eh- käisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnit- telu ja toiminnan yhteensovittaminen). (Ks. 11.2)
8. Hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palve- lujen hoidon porrastus ja yhteen sovitus
9. Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö, FinCCHTA (Terveydenhuollon menetelmien arviointi valtakun- nallisessa yhteistyössä). (Ks. 11.3.)
10. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kun- toutustutkimus
11. Vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, ml. kliininen genetiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliiniset tutkimukset ja näyt- teenotot
4.2 Valtakunnallinen ja alueellinen työnjako
Työnjakoasetuksen 5 §:n mukaisesti yliopistolliset sai- raanhoitopiirit sopivat vaativien, harvinaisten hoitojen, joita tehdään valtakunnallisesti enintään 50 vuodessa, kokoamisesta vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Erikseen määrätysti OYS on yhtenä keskuk- sena selkäydinvammaisten kokonaishoidossa, syöpien vatsakalvopesäkkeiden HIPEK-hoidoissa sekä vaativas- sa käsikirurgiassa. Alkiodiagnostiikka ja hoito, elinsiir- rot, vaikeiden palovammojen primaarihoito ja lasten avosydänkirurgia tapahtuvat HUS:ssa. Huuli- ja suula- kihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelun sekä varhaisvaiheen leikkaushoidon se toteuttaa yhteistyös- sä OYS:n kanssa. Yhteistyötä ohjaavat yliopistollisten sairaaloiden johtajaylilääkärit.
Asetuksen 6 §:n mukaan yliopistosairaaloihin keskite- tään harvinaisia leikkauksia ja muita toimenpiteitä, joi- ta tehdään valtakunnallisesti alle 200 vuodessa.
Asetuksen 7 § säätelee sairaaloiden toimintaa seuraavi- en leikkausten toimenpidemäärillä, joita on oltava vä- hintään noin suluissa olevat määrät:
- primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia (600), olkanivelen tekonivelkirurgia (40), tekonivelten uusintaleikkaukset (100), selkäkirurgia (150)
- primaari rintarauhassyöpäkirurgia (150), peräsuoli- syövän vähintään 50, paksusuolisyövän, munuaissyö- vän ja matalan riskin endometriumsyövän sekä etu- rauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkaukset (70)
Asetuksen 7 § mukaan primaarien lonkan ja polven te- konivelleikkausten, selkäleikkausten ja edellä mainit- tujen syöpäleikkausten lukumäärät voidaan kuitenkin
alittaa, jos näiden leikkausten toteuttaminen keskus- sairaaloissa on tarkoituksenmukaista kirurgisen päi- vystysvalmiuden ja henkilöstön saatavuuden ylläpitä- miseksi päivystyspisteiden välisten etäisyyksien ja vä- estön palvelutarpeen vuoksi. Tekonivel- ja selkäleik- kausten edellytyksenä on ortopedian ja traumatologi- an erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys ja syö- päleikkausten edellytyksenä soveltuvan kirurgisen eri- koisalan päivystys.
Lisäksi edellytyksenä on, että asiasta sovitaan erityis- vastuualueen järjestämissopimuksessa ja että sairaala pystyy varmistamaan toiminnan laadun, potilasturval- lisuuden, osaaminen ja hoidon kokonaisuuden yhteis- työssä erityisvastuualueen yliopistollista sairaalaa yllä- pitävän sairaanhoitopiirin kanssa.
Edellä mainituista syistä OYS-erva-alueen keskussairaa- loissa on tarkoituksenmukaista jatkaa primaareja lon- kan ja polven tekonivelleikkauksia, selkäkirurgiaa ja syöpäkirurgiaa erikseen sovitulla tavalla, vaikka leikka- usten vuosittaiset lukumäärät jäävät asetuksessa mai- nittujen rajojen alle. Toiminta vaatii ortopedian ja trau- matologian erikoisalan ja muun soveltuvan kirurgisen erikoisalan ympärivuorokautisen päivystyksen järjes- tämisen.
Toiminnan määrää ja laatua seurataan yhteisen tieto- kannan (ErvaKPP) sekä tekonivel-, selkä- ja syöpärekis- terien avulla. Edellä mainittujen laaturekistereiden li- säksi toimintaa seurataan yhteistyössä yliopistosairaa- lan kanssa auditointikäyntien, suunniteltujen vierailu- jen, yhteisten erikoisalakokousten ja -koulutusten avul- la.
Vastuu työjakoasetuksen mukaisen leikkaustoimin- nan laadusta, potilasturvallisuudesta ja toteutuvasta työjaosta on asetuksessa mainittujen leikkaushoitojen asiantuntijalääkäreillä, jotka yhdessä koordinoivat toi- mintaa koko erva-alueella ja raportoivat siitä vuosittain johtajaylilääkäreille. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkä- rit ja erikoisalojen ylilääkärit seuraavat työnjaon toteu- tumista ja puuttuvat tilanteeseen tarvittaessa.
Rintasyöpäkirurgian leikkaushoidossa edellytetään sai- raanhoitopiirien sairaaloilta yhteisten laatuvaatimus- ten mukaista moniammatillista toimintaa OYS rinta- syöpäkirurgian koordinoimana. Muussa tapauksessa leikkaustoiminta on toteutettava muissa sairaaloissa , joilla on velvollisuus tämän järjestämissopimuksen pe- rusteella vastaanottaa vastuu kyseisten tehtävien hoi- tamisesta.
Kaikilla erikoisaloilla tai erikoisalaryhmillä on vähintään vuosittain erva-tapaaminen, jossa päivitetään koulu- tus-, hoito- ja työnjakokäytäntöjä. Kokouskutsut, muis-
tiot ja muutokset em. dokumenttiin lähetetään er- va-koordinaattorille ja johtajaylilääkäreille.
OYS-ervan sairaanhoitopiirit ohjaavat työnjakoase- tuksen mukaiset potilasryhmät hoitoon ensisijaises-
ti oman erityisvastuualueen sairaaloihin. Tällä pyritään turvaamaan erikoissairaanhoidon korkea laatutaso ja osaajien riittävyys koko erityisvastuualueella.
Työnjakoliite
Työnjakoasetuksen 6 §:n mukaan yliopistosairaaloihin keskitettävät harvinaiset leikkaukset ja toimenpiteet ja 7 § mukaiset erityisvastuualueen sisällä keskitettävät leikkaukset ja toimenpiteet on kuvattu järjestämissopi- muksen työnjakoliitteessä. Johtajaylilääkärit vastaavat työnjakoliitteen sisällöstä ja sen päivittämisestä tämän sopimuksen ja normiohjauksen puitteissa. Päivittämi- nen tehdään vähintään kerran vuodessa yhteistyössä erikoisalojen vastuulääkäreiden kanssa.
4.3 OYS-erva sairaanhoitopiirien osaamisen ja voimavarojen varmistaminen
Erikoissairaanhoidon kiireetön toiminta, valmius ylläpi- tää päivystystä ja synnytystoiminnan edellytyksiä sekä henkilöstön riittävyys, osaaminen ja tukipalvelut liit- tyvät tiiviisti toisiinsa. Näistä on omat kappaleensa jäl- jempänä.
OYS-ervan sairaanhoitopiirit ovat perustaneet yhteisen osuuskunnan edistämään osaamisen ja voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä sairaaloissaan. Yhteinen rakenne mahdollistaa myös mm. joidenkin pienem- pien erikoisalojen palvelujen yhteisen tuottamisen so- vituissa toimipisteissä. Myös muita tehtäviä voi avau- tua osuuskunnan hoidettavaksi.
Osaamisen ja voimavarojen riittävyyden ja tarkoituk- senmukaisen jakautumisen turvaamiseksi osapuolet tuovat resurssiensa merkittävät muutokset yhteisesti arvioitavaksi. Osaamisen ja voimavarojen varmistami- sesta OYS-ervan sairaanhoitopiireissä vastaavat johta- jaylilääkärit tämän järjestämissopimuksen mukaisesti.
4.4 Työnjaon ja työnjakoasetuksen velvoitteiden seuranta
Valvontaviranomainen valvoo erikoissairaanhoidon työnjaosta ja toimintojen keskittämisestä annettujen säännösten noudattamista sosiaali- ja terveysministeri- ölle kahdesti vuodessa annettavan selvityksen perus- teella (VNA 582/2017, 8 §). Työnajon toteutumisen oh- jauksesta, seurannasta toiminnan laatu ja potilastur- vallisuus huomioiden sekä selvityksen valmistelusta vastaavat johtajaylilääkärit.
5 ERITYISVASTUUALUEEN ENSIHOITOKESKUS
5.1 OYS-erva Ensihoitokeskuksen tehtävät
1. Terveydenhuoltolain (1516/2016) 46 §:ssä määrätyt teh- tävät
xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
2. Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 1517/2016) 29 ja 29a §:ssä määrätyt tehtävät xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
3. Ensihoitopalvelusta annetun asetuksen (STMA 585/2018) 3 §:n ja 9 §:n mukaiset tehtävät xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000
4. Erityisvastuualueen Virve- ja ERICA/KEJO –aluepääkäyt- tötoiminnot
5.2 OYS-erva Ensihoitokeskuksen järjestäminen
OYS-erva Ensihoitokeskus muodostuu verkostosta, jonka jä- seninä ovat PPSHP:n ensihoidon ja päivystyksen vastuualue- johtaja, PPSHP:n ensihoitokeskuksen apulaisylilääkäri, kunkin sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö ja ensihoidon vastuu- lääkäri sekä VIRVE-aluepääkäyttäjä, ERICA-/KEJO-aluepää- käyttäjä ja ensihoitokeskuksen muut asiantuntijat.
OYS-erva Ensihoitokeskuksen johtaja on PPSHP:n Ensihoidon ja päivystyksen vastuualueen johtaja.
Ensihoitokeskuksella on Ohjausryhmä, jonka ni- meää PPSHP:n hallitus PPSHP:n johtajan esitykses- tä sairaanhoitopiirien ehdotusten pohjalta. Ensi- hoitokeskuksen johtaja toimii ohjausryhmän esit- telijänä. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kak- si kertaa vuodessa ja linjaa OYS-ervan ensihoidon tavoitteet ja toiminnan, antaa ehdotuksen sai- raanhoitopiirien rajat ylittävien ensihoidon toi- mintojen kustannusperiaatteista sekä tekee toi- mintalinjaus- ja kehittämisehdotuksia. Se tekee myös esityksen OYS-erva Ensihoitokeskuksen re- sursseista organisaatioilleen.
Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toimin- nasta, VIRVE-, ERICA-/KEJO-aluepääkäyttäjistä ja muista asiantuntijoista aiheutuvat yhteiset kus- tannukset jaetaan sairaanhoitopiirien kesken väestömäärän mukaisesti.
OYS-erva Ensihoitokeskus tekee vuosittain toimin- tasuunnitelman, jonka hyväksyy ensihoitokeskuk- sen ohjausryhmä.
6 PÄIVYSTYSYKSIKÖT JA ERIKOISALAKOHTAINEN PÄIVYSTYS
Terveydenhuoltolaki 50 §: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Sosiaalihuoltolaki 29 §: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Päivystysasetus: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Päivystysasetuksen perustelumuistio:
6.1 Päivystystoiminnan järjestäminen
Päivystysasetuksen (VNA 583/2017) 1. luvun mukaan järjestämissopimuksessa on huomioitava laaja ympärivuo- rokautinen (4 §) ja ympärivuorokautinen (5 §) yhteispäi- vystysyksikkö sekä ympärivuorokautinen perusterveyden- huollon tai akuuttilääketieteen (6 §) päivystysyksikkö. 9 §:n määräykset toimintaedellytyksistä lääkehuollossa, kuvan- tamis- ja laboratoriopalveluissa ja välittömästä verensiir- rosta erityisesti päivystysleikkauksia tai synnytyksiä hoita- vissa sairaaloissa edellyttävät joiltakin osin sopimista.
Yhteistyöstä ja valmiuden ylläpidosta (10 §) edellyte-
tään järjestämissopimuksessa huomioon otetta- vaksi sosiaalipäivystys ml. psykososiaalinen tuki, päihdepalvelut, ensihoitopalvelu, alueen apteek- kipalvelut, liikenneyhteydet ja muut päivystysval- miuden ylläpitoon vaikuttavat seikat.
Suunnittelussa on otettava huomioon normaali- olojen häiriötilanteet ja päivystyksen ruuhkatilan- teet sekä terveydenhuoltolain 38 §:ssä tarkoitet- tu alueellinen valmiussuunnitelma. Päivystysase- tuksen 2. luvussa (15-20 §) annetaan erikoisalakoh- taisia, pitkälti myös järjestämissopimuksessa huo- mioitavia määräyksiä. Ks. myös sosiaalihuoltolain 29 a §.
Erityisvastuualueen päivystyksen nykytilanne on kuvattu tämän sopimuksen päivystysliitteessä.
Oulun yliopistollisen sairaalan päivystys
Oulun Seudun Yhteispäivystys (OSYP) hoitaa oman alueensa päivystyksen, tukee alueen mui- ta päivystäviä yksiköitä ja palvelee koko Poh-
jois-Suomen akuuttihoitoa ja on tiiviissä yhteydes- sä ensihoitoon.
Päivystyksellinen erikoislääkärin konsultaatio tai erikois- lääkärin antama hoito toteutetaan tarvittaessa korva-, nenä- ja kurkkutautien, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, plastiikkakirurgian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, urologian ja verisuonikirurgian erikoisaloilla (17 §).
Diagnostisten alojen kokonaisuutta ja päivystystä on kuvattu erikseen (Ks. 7.3). Lastenneurologian ympäri- vuorokautinen päivystys tukeutuu tarvittaessa telelää- ketieteen mahdollistamaan HUS-palveluun , josta on erillinen ohjeistus.
Lastenpsykiatrian ympärivuorokautinen päivystys toi- mii Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja antaa konsul- taatioapua koko OYS-erva-alueelle.
Laaja ympärivuorokautinen päivystys Lapin keskussairaalassa
LSHP on saanut STM:n poikkeusluvan laajennukselle, joka sisältää mm. tilat yhteispäivystykselle, leikkausyk- sikölle ja sairaala-apteekille. Länsi-Pohjan ja Lapin sai- raanhoitopiireissä on menossa hanke, jossa aikuispsy- kiatria siirtyy laajennuksen valmistuttua kantasairaalan yhteyteen.
Kardiologian toimenpidepäivystys (15 §) on järjestetty hälytystyönä. Neurologiassa (16 §) on vapaamuotoinen päivystys. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden osalta HUS TeleStroke ottaa kantaa liuotushoitoon. Jatkosuunnitte- lu hoidetaan tarvittaessa OYS:n kanssa. Neurokirurgian päivystys ja mahdollisuus toimenpideradiologiassa teh- täviin valtimonsisäisiin päivystyksellisiin hoitotoimenpi- teisiin 24/7 on OYS:ssa. Sekä OYS:ssa että LKS:ssa on toi- mivat aivoverenkiertohäiriöyksikön palvelut mukaan lu- kien monialainen kuntoutus, tehostettu valvonta sekä kuvantamisen ja neurofysiologian palvelut.
Monien erikoisalojen perustoiminta ja päivystys käyttävät eri tavoin hankittua lisätyövoimaa. Toiminnan laajuus on näin pidetty riittävänä. Laajan päivystyksen sairaalan on sovittava koko maakunnan alueen tukemi- sesta LPSHP:n kanssa.
Ympärivuorokautinen päivystys Kainuussa, Soitessa ja Länsi-Pohjassa sekä Oulaskankaan sairaalassa
Kaikissa päivystysleikkauksia tekevissä keskussairaalois- sa on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantu- neen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämät- tömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon (17 §). Oulaskankaan sairaa- lassa on vapaamuotoiset kirurgian ja anestesian päivys- tyspisteet, eikä siellä tehdä päivystysleikkauksia.
Tarvittavat hematologian, gastroenterologian, ihotau-
tien ja allergologian, infektiotautien, keuhkosairauk- sien, nefrologian sekä syöpätautien päivystykselliset konsultaatiot (15 §) saadaan OYS:sta.
Ympärivuorokautisissa yhteispäivystysyksiköissä tar- vitaan erityisjärjestelyjä ja ostopalvelua sekä perustoi- minnan että päivystyksen järjestämiseksi.
Ympärivuorokautiset perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystysyksiköt
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymällä on perus- terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys poikkeusluvalla 31.12.2022 saakka ja Kuusamon kaupun- gilla ja Inarin kunnalla 31.12.2024 saakka.
6.2 Päivystyksen erikoisalakohtaiset edellytykset
Kunnan tai kuntayhtymän on asetuksen 2 §:n mu- kaan huolehdittava päivystyksen järjestämisestä ja 9
§ määrittää toimintaedellytykset kuvantamisen, labo- ratoriotoiminnan päivystykselle ja lääkehuollolle sai- raaloissa, joissa on leikkaustoimintaa ja synnytyksiä. Verensiirtovalmiuden tulee olla välitön. Asetuksen pe- rustelumuistion mukaan radiologilta tai röntgenhoita- jalta edellytetään yleensä 30 minuutin valmiusaikaa.
Lapin ja Kainuun keskussairaalan synnytyksillä on STM:n myöntämä poikkeuslupa vuoden 2022 loppuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä vuoden 2023 kesä- kuun loppuun.
Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden psykiatriset suljetun hoidon osastot sijaitsevat toistaiseksi erillään yhteispäivystyksistä. Kummassakin sairaanhoitopiirissä on meneillään hanke, jossa osastot yhdistetään muun sairaalan yhteyteen.
PPSHP:n alueen kunnat ja kuntayhtymät järjestävät ar- kipäivien virka-aikaisen suun terveydenhuollon päi- vystyksen ja vastaavat siitä viikon vuorollaan itse. Vir- ka-ajan ulkopuolinen päivystys on järjestetty Oulun ja ympäristökuntien (Oulu – Kuusamo) päivystysrenkaas- sa sekä erikseen Raahen seudulla. Iltaisin, viikonloppui- sin ja arkipyhinä hammaslääkäripäivystys järjestetään yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa yhteispäivystyk- sen lähellä (Dentopolis, Aapistie 3, Oulu). Yöaikaan päi- vystys sulautuu OYS:n suu- ja leukakirurgian päivystyk- seen, joka palvelee koko erva-aluetta.
Lapin keskussairaalassa hammaslääkäri päivystää hälytystyönä yhteispäivystyksessä arki-iltaisin ja vii- konloppuisin yöaikaa lukuun ottamatta. LPKS:ssa hoito annetaan Akuutissa Kemissä. Klo 21 saakka konsultoi- daan tarvittaessa Lapin keskussairaalaa. Virka-ajan ulko- puolinen kiirevastaanotto kiertää yhteisenä koko Lapin maakunnan hammasyksiköissä.
Kainuun jokaisessa kunnassa on virka-aikana hammas- lääkäripäivystys. Arkisin maanantaista perjantaihin on vapaamuotoinen päivystys klo 15 – 21, jonka vastaan- otto tapahtuu KAKS:ssa suu- ja hammassairauksien po- liklinikalla. Arkipyhisin ja viikonloppuisin on Teppanan hammashoitolassa (3 km) klo 10.00 alkaen.
Soitessa suun terveydenhuollon päivystys toimii aktii- vipäivystyksenä ilta-aikaan yhteispäivystyksessä. Ka- la- ja Pyhäjokilaakson kunnat käyttävät laajasti Soiten päivystystä arki-iltaisin klo 16 – 21 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 08 – 21.
6.3 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin
Sairaalakohtaisten päivystysrinkien määrälliset tarpeet ja muoto (aktiivi / vapaamuotoinen / muu) tarkastel- laan erikoisaloittain ja sovitetaan sairaaloiden profiilei- hin ja erityisvastuualueen kokonaisuuteen. Tavoitteena on omien resurssien varmistaminen mahdollisimman pitkälle kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Päivystyk- sen toteuttamisessa voidaan myös hyödyntää yhteistä osuuskuntaa.
6.4 Valmiussuunnittelu
Terveydenhuoltolaki 38 § ja 46 §:
xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Valmiuslaki mm. 12-13: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Päivystysasetus 10: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Tartuntatautilaki: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/0000000
Xxxxxxxxxxx (1552/2011) 12 §:ssä säädetään yleisestä va- rautumisvelvoitteesta, joka velvoittaa valmiussuunni- telmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etu- käteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmis- tamaan tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Terveydenhuoltolain (1326/2010) 38§:n mukaan sairaanhoitopiirin on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautu- misesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon eri- tyistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on li- säksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kun- tien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuun- nitelman.
Terveydenhuoltolain 46 §:ssä säädetään erityisvas- tuualueen ensihoitokeskuksesta ja sen tehtävistä, jot-
ka osallistuvat alueellisten varautumis- ja valmiussuun- nitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja tervey- denhuollon erityistilanteiden varalle.
Tartuntatautilain (1227/2016) tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisil- le ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Tartuntatauteja on järjestelmällisesti torjuttava sekä varauduttava ter- veydenhuollon häiriötilanteisiin.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ohjaa ja tukee kuntia ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköitä lääketieteellisellä asiantuntemuksellaan tartuntatautien torjunnassa, kehittää alueellisesti tartuntatautien diag- nostiikkaa ja hoitoa sekä selvittää epidemioita yhdessä kuntien kanssa. Sairaanhoitopiiri varautuu poikkeuksel- listen epidemioiden torjuntaan ja hoitoon sekä huoleh- tii hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan kehittämi- sestä alueensa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toi- mintayksiköissä.
PPSHP ohjaa erva-alueensa valmiussuunnittelua yhte- näisten valtakunnallisten periaatteiden mukaisiksi sekä kokoaa ja analysoi tietoa perusterveydenhuollon ja eri- koissairaanhoidon häiriötilanteista ja niiden uhkista se- kä muodostaa ja ylläpitää terveydenhuoltojärjestelmän valmiutta kuvaavaa tilannekuvaa.
Alueellista yhteistoimintaa ja johtamista häiriötilan- teissa kehitetään yhteisissä valmisharjoituksissa, joi- den tavoitteena on lisäksi kehittää yhteisen tilanneku- van muodostamista ja jakamista sekä tiedonvaihtoa ja yhteen sovittaa ja testata valmiussuunnitelmien toimi- vuutta. Yhteisharjoittelua toteutetaan vuosittain osana jonkin sairaanhoitopiirin omaa valmiusharjoitusta tai it- senäisenä yhteisharjoituksena.
Valmiussuunnitelmat syötetään web-pohjaiseen säh- köiseen järjestelmään (xxxx.xx), joka kehitetty PPSHP:ssä ja jonka jatkokehitystä ja ylläpitoa varten sosiaali- ja ter- veysministeriö on nimennyt PPSHP:n terveydenhuolto- lain 38 §:ssä tarkoitetuksi yhdeksi valtakunnalliseksi toi- mijaksi. Sähköinen toimintaympäristö mahdollistaa alu- eellisen tilannekuvan sosiaali- ja terveydenhuollon val- miussuunnittelusta sekä tarjoaa alueen toimijoille val- miussuunnittelua tukevat ohjeet, tiedot ja välineet yh- destä ja samasta portaalista.
6.5 Päivystysasetuksen seuranta
Yliopistosairaanhoitopiirit laativat yhdessä puolivuosit- tain sosiaali- ja terveysministeriölle perustellun kuvauk- sen kiireellistä hoitoa koskevasta työnjaostaan sekä yl- läpitävät ja päivittävät sitä (21 §). Kansallinen koordi- naatioryhmä arvioi selvitysten sisällön ja käynnistää tar- vittaessa sairaanhoitopiirikohtaiset neuvottelut ja toi- menpiteet.
7 LABORATORIOTOIMINTA, PATOLOGIA JA KUVANTAMINEN
7.1 Laboratoriotoiminta
Erva-alueen laboratoriotoiminnasta vastaa sairaanhoi- topiirien omistama Pohjois-Suomen laboratoriokes- kus liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Laboratoriokeskus vastaa kliinisen kemian, hematologian, genetiikan ja mikrobiologian palveluista OYS:n erityisvastuualueella.
Laboratoriokeskuksen tavoitteena on turvata osaami- nen ja palveluiden saanti Pohjois-Suomessa, parantaa potilaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäis- tää prosessit ja varmistaa tiedonkulku ja tasainen pal- velujen laatu. Laboratoriokeskus pyrkii kustannussääs- töihin muun muassa yhteishankinnoilla ja päällekkäis- ten toimintojen purkamisella, tavoitteena on välttää esimerkiksi tarpeettomasti toistetut tutkimukset.
7.2 Patologia
Kaikissa alueen sairaaloissa on patologian palveluja tuottava itsenäinen yksikkö tuottaen palveluja omal- le sairaalalle ja vaihtelevasti alueensa kunnille. Patolo-
gia on sairaalan ydintoimintaa palvellen useimpia kliini- siä erikoisaloja. Primaaridiagnostiikka tapahtuu nykyi- sellään omassa sairaalassa. PPSHP:n patologian osas-
to toimii konsultaatiokeskuksena kaikille. LPSHP:n pato- logian yksikkö on siirtynyt Mehiläinen Länsi-Pohja Osa- keyhtiöön.
Keskittämisasetuksen edellyttämät muutokset vaikutta- vat merkittävästi kunkin yksikön näytemateriaaliin eri- tyisesti vaativan näytemateriaalin osalta. Onkologisten täsmähoitojen myötä vaatimustaso on kasvanut ja no- peus sekä laatu nousevat entistä vahvemmiksi kritee- reiksi. PPSHP:n patologian osasto tarjoaa joitakin mole- kyylipatologian tutkimuksia. Menetelmävalikoimaa ke- hitetään kliinisen tarpeen mukaan ja osa palveluista tuotetaan yhteistyössä muiden laboratorioiden kanssa. Neuropatologian osaaminen sekä elektronimikroskoop- piset tutkimukset on keskitetty PPSHP:lle samoin kuin toistaiseksi digipatologia ja sen kehittäminen. Yhteis- työ tutkimusta xxxxxxxx xxxxxxx kanssa on tiivistä ja si- tä tehdään yhdessä biopankki Xxxxxxxxxxx kanssa erityi- sesti translationaalisen tutkimuksen tukena.
Pohjois-Suomen patologian laboratorioista LSHP:n pa- tologia on Finas-akkreditoitu. Kainuun patologia val- mistautuu ISO-sertifiointiin v. 2021 osana maakun- nan erikoissairaanhoidon palveluja. PPSHP:n patologi- an osasto valmistautuu akkreditointiin. Yhteistyö laa- tutyössä tuottaa synergiaa. Synergiaa olisi haettavis-
sa myös tietojärjestelmien osalta yhteistyön tiivistämi- sessä ja tavoitteena on lisätä etätyöskentelymahdolli- suuksia.
Tiivistä erva-yhteistyötä tarvitaan työnjakoon ja osaa- miseen hallintaan, sillä niin erikoislääkäreiden kuin bioanalyytikkojenkin saatavuuden suhteen on haastei- ta. Erityisvastuualueelle ennakoidaan vaikeutuvaa eri- koislääkäripulaa, jota nykyinen erikoistuvien määrä ei riitä kattamaan. Selvitettävänä on erva-alueen patolo- gian osastoiden yhteistyön tiivistämisen mahdollisuu- det ja erityisesti se, minkälaiset mahdollisuudet osuus- kunnalla on helpottaa tulevaa osaajapulaa.
7.3 Kuvantaminen
Erva-alueen keskussairaaloissa oma kuvantamisen yk- sikkö vastaa radiologisesta palvelusta sekä virka-aika- na että päivystysaikana. Päivystysajan järjestelyt vaih- televat sairaaloittain. OYS:ssa on ympärivuorokautinen radiologian sairaalapäivystys ja vapaamuotoinen taka- päivystys. LKS:ssa on pilotoitu ympärivuorokautista ra- diologian sairaalapäivystystä. Muissa alueen keskussai- raaloissa on radiologien vapaamuotoinen takapäivys- tys. OYS antaa teleradiologista konsultaatioapua alueen sairaaloille sekä virka-aikana että päivystysaikana. Tut- kimukset pyritään toteuttamaan potilaslähtöisesti lä- himmässä tutkimuspaikassa. Tavoitteena on resurssien joustava käyttö alueella.
Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat alueillaan rinta- syöpäseulonnasta. PPSHP:n alueella OYS ja Raahen sai- raala toimivat rintasyöpää seulovina yksikköinä. Muu- toin kunnat ovat ulkoistaneet rintasyöpäseulonnan ja jatkotutkimukset yksityissektorille. Syöpähoitoihin liit- tyvät kuvantamistutkimukset ja näytteenotot tehdään erityisvastuualueen sairaaloissa. Kuvantamistutkimus- ten ja hoitojen keskittämiset on alueella toteutettu työnjakoasetuksen mukaisesti.
Kullakin sairaalalla on oma kuvantamisen tuotannon- ohjaus- ja arkistointijärjestelmä, minkä lisäksi hyödyn- netään kansallista kuva-arkistoa. Teleradiologiset ku- vansiirrot toimivat sairaaloiden välillä, mutta järjestel- mät eivät tue laajamittaista etätyöskentelyä toisesta sairaalasta.
Erityisvastuualueella tehdään OYS:n koordinoimaa yh- teistyötä kuvantamisen hankinnoissa. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijapalveluita koordinoidaan OYS:sta ja erva-alueella on tästä erillinen sopimus.
8 YHTEISTYÖSSÄ TOTEUTETTAVAT PALVELUT JA TIETOJÄRJESTELMÄRATKAISUT
8.1 Hankintapalvelut
Hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden hankintayhteistyö jatkuu vakiintuneilla toimintaprosesseilla. Ohjelmisto- sekä laitehankinnoissa yhteistyötä on lisätty hankinta- kausien vaihtuessa ja hankintoja on tehty yhä useam- min kaikkien tai ainakin useamman sairaanhoitopiirin yhteishankintana. Hankintayhteistyö on lisääntynyt myös apuvälineiden kilpailutuksissa. Yhteistyötä on tehty systemaattisesti kaikkien alueen sairaanhoitopii- rien kanssa. Lisäksi PPSHP järjestää yhteisiä koulutuk- sia koko erva-alueelle.
8.2 Lääkehuolto
Erva-alueiden sairaanhoitopiireillä on keskitetty lääkehankintayhteistyö, jossa terveyskeskukset ovat halutessaan mukana. Yhteishankinnat katta-
vat myös radiolääkkeet ja kliiniset ravintovalmisteet. Tavoitteena on parantaa lääkehoitojen kustannusvai- kuttavuutta ottaen huomioon alueiden tarpeet sekä potilas- ja lääketurvallisuus. Keskussairaalat ja terveys- keskukset osallistuvat hankintayhteistyön kustannuk- siin.
Sairaanhoitopiirit voivat olla lääkehankintarenkaana mukana myös toisen hankintarenkaan kilpailutukses- sa, mikäli se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järke- vää (esim. HUS:n uusien C-hepatiittilääkkeiden han- kintarengas ja lääkkeiden kilpailutus).
8.3 Välinehuolto
Jokainen sairaanhoitopiiri hoitaa toistaiseksi itse oman välinehuoltonsa. Erityisvastuualueella on har- monisoitu tarvikkeita ja näin on päästy kokonaistalou- dellisempiin hankintoihin. Kehitämme yhdessä muun muassa prosessien, laadun, koulutuksen, ohjeistuksen ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Koulutusyh- teistyö on nykyisellään toimivaa.
8.4 Kuljetus- ja varastointipalvelut
Pohjoista logistiikkaa -tutkimushankkeessa selvitettiin kaikkien terveydenhuollon materiaalivirtojen kustan- nustehokasta ja ekologista toteutustapaa erva-alueel- la. Tutkimushankkeen tuloksista ilmeni, että materiaa- livirrat ja niiden ohjaus voidaan toteuttaa yhden logis- tiikkakeskuksen kautta kustannustehokkaasti ja laa- dukkaasti. Jatkoksi tähän tutkimukseen on aloitettu tutkimushanke ”Vähähiilinen SoTe-lähipalvelulogis-
tiikka, jossa on mukana terveydenhuollon toimijoita julkiselta ja yksityiseltä puolelta.
8.5 Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen
OYS-erva -alueella on käytössä useita rinnakkaisia sote-tietojärjestelmiä. Tietojen yhteiskäyttö onnistuu Kanta-palveluiden sekä esim. ESKO-sairaaloissa Kunta-ESKO:n kautta. Kainuussa ja Soitessa on käytössä keskitetyt maakuntatasoiset järjestelmät.
LPSHP:ssä on käytössä perusterveydenhuollossa
alue-Pegasos ja erikoissairaanhoidossa ESKO-Oberon. PPSHP ja LSHP ovat arkkitehtuuriltaan hajanaisia ja jär- jestelmät monessa tapauksessa kuntakohtaisia.
Tarve kansalaisille suunnattujen digi-palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on lisääntynyt viime vuosina. Monilla alueen organisaatioilla on jo käytössä erilaisia itsepalveluun perustuvia hoitomuotoja ja säh- köiseen asiointiin tarkoitettuja palveluja (Oulun oma- hoito, Kainuun OmaSote, BCB rekistereiden omavoin- tiosiot erikoissairaanhoidossa, Terveyskylän hoitopo- lut erikoissairaanhoidossa, sähköisen ajanvarauksen palveluita jne.).
Sote-maakuntien syntyminen edellyttää maakunta- tasoisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja po- tilastietojärjestelmien rakentamista. Tässä yhteydes- sä kannattaa tehdä yhteistyötä erva-alueella yli maa- kuntarajojen. Yhteisiä kehityshankkeita tulevina vuosi- na voivat olla:
- Esko-potilastietojärjestelmän laajentaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja näille yhteisen toiminnanohjauksen rakentaminen (Oberonin korvaaminen)
- Yhteisen sosiaalihuollon tietojärjestelmän hankki- minen ja integroiminen Esko-kokonaisuuteen
- Sähköisten palvelujen käytön laajentaminen ja niiden integroiminen tiiviimmäksi kokonaisuudeksi
- Kyberturvallisuuden, tietoturvan ja tietosuojan kehittäminen
- Pohjoisen tietohallintoyhteistyön uudelleenkäyn- nistäminen yhdessä sairaanhoitopiirien ja muiden suunnittelevien tahojen kanssa
9 YHTEYS PERUSTERVEYDENHUOLTOON JA KUNTIEN PERUSPALVELUIHIN
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma määrätään terveydenhuoltolain 34 §:ssä sairaanhoitopiiriin ja sii- hen kuuluvien kuntien tehtäväksi. Suunnitelma laadi- taan aina valtuustokaudeksi ja sen sisällöstä määrätään tarkemmin Valtioneuvoston asetuksessa xxxxx://xxx. xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000
Kainuun soten ja Soiten järjestämissuunnitelman laati- misesta ja kokoamisesta on vastannut terveydenhuol- tolain 35 §:n mukainen moniammatillinen perusterve- ydenhuollon yksikkö. Muiden erva-alueen sairaanhoi- topiirien alueilla perusterveydenhuollon ja sosiaalipal- velut on toteutettu kuntien ja kuntayhtymien erillisen päätöksenteon mukaisesti. Järjestämissuunnitelman avulla on koottu alueen kuntien tuottamien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut ja yhdistetty ne sai- raanhoitopiirin tuottamiin erikoissairaanhoidon palve- luihin mahdollisimman hyvin toimivina palvelukokonai- suuksina. Soitessa ja Kainuussa nämä järjestämisen teh- tävät ovat siirtyneet kokonaan kuntayhtymälle.
Järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien yhteis- työstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevis- ta tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon pal- velujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lää- kinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavas- ta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaan- hoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimi- joiden kesken. Uutena velvoitteena mukaan on otettu myös yhteistyö lasten päivähoidon kanssa. Sairaanhoi- topiirien perusterveydenhuollon yksiköiden lakisäätei- nen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelmien laatimisessa.
Perusterveydenhuollon yksiköillä tulee olla tiivis yhteys sosiaalialan toimijoiden kanssa. Integroituneessa kun- tayhtymässä perusterveydenhuollon yksikkö voi toimia myös osana laaja-alaista kehittämisyksikköä, joka tukee koko integroituneen kuntayhtymän alueella peruster- veydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa ja erikoissairaanhoitoa.
Terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävät asetukset sisäl- tävät yhteistyötä koskevaa sääntelyä myös päivystyk- sen ja ensihoidon järjestämisessä, erikoissairaanhoidon palveluja koskevassa kuntien tarvitsemassa ohjauk- sessa ja neuvonnassa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä.
Erva-alueella sovittava yhteys perusterveydenhuol- toon ja kuntien peruspalveluihin nojaa vahvasti kun- nissa ja/tai perusterveydenhuollon kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä hyväksyttyihin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmiin. Erva-alueella huolehditaan siitä, että kunkin sairaanhoitopiirin alueella toimivat ja käyttöön otettavat sosiaali- ja terveydenhuollon pal- veluprosessit ovat yhteensopivat erityisvastuualueen käytäntöjen sekä valmisteilla olevan yhteistyöaluetta koskevan lainsäädännön kanssa.
Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt ja kehittämisyksiköt raportoivat kunnissa ja kuntayhty- missä esille nousseista hoidon saatavuuteen ja jatku- vuuteen liittyvistä tarpeista sisältäen mm. erikoislää- käreiden ja erityisosaajien konsultaatiot. Tämä voi ol- la esim. etäpoliklinikkatoimintaa, sähköisiä konsultaati- oita, verkostokokouksia ja kuntoutusohjausta. Yksiköt raportoivat alueellaan mm. perustason henkilöstöti- lanteesta sekä hoitoyksiköiden tilanteesta. Sopimukset tehdään organisaatioiden välillä.
Koulutus- ja hoitoketjutyötä kehitetään sairaanhoito- piirien yhteistyönä ja sille määritellään yhteisiä toimin- taperiaatteita ja tavoitteita. Perusterveydenhuollon yk- siköiden / kehittämisyksiköiden rooli ja olemassa oleva kansallinen verkosto ovat avainasemassa. Videoneuvot- teluja hyödynnetään asiantuntija -tasolla ja asiantun- tija-asiakas -tasolla huomioiden sosiaalihuollon palve- lut ja niiden integraatiomahdollisuudet erikoissairaan- hoidon palvelujen kanssa, esim. ravitsemusterapeuttien tarjoamana elintapa- ja etäohjauksena.
10 HENKILÖSTÖ ERITYISVASTUUALUEELLA
10.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi
Sairaaloiden virat ja lääkäriresurssit, päivystykset ja oleelliset kokonaistoimintaluvut kartoitettiin alkuvuo- desta 2018. Erikoislääkäritilanne on hyvin vaihteleva ja muutokset ovat ajoittain ennakoimattomia. Eläkeikää lähestyviä erikoislääkäreitä on runsaasti. Koulutettavien
tarjonta on parantunut, mutta tilanne on silti epävakaa. Suuri osa lääkäriresurssista on stabiilia, mutta vajaus ja vaihtelu aiheuttavat hallinnointia ja kustannuksia. Er- va-alueen sairaanhoitopiirit kokoavat Pohjois-Suomen hoito- ja muun henkilöstön saatavuus- ja osaamistie- dot neljän vuoden välein. V. 2016 sosiaali- ja terveyden- huollon ammattihenkilöiden eläköitymisen ennusteet koottiin Xxxxxxx eläkevakuutukselta saatujen tietojen
pohjalta. Syksyllä 2020 on käynnistetty tietojen päivitys suunnitelman mukaisesti. Tutkintoihin johtavien kou- lutusten aloituspaikkamäärät ja vuosittain valmistunei- den määrät tarkistetaan ammattikorkeakouluilta ja toi- sen asteen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusorga- nisaatioilta.
Aiempien ennusteiden mukaisesti työelämästä pois siirtyviä on eniten seuraavissa nimikkeissä: lähihoitajat, sairaanhoitajat, osastonhoitajat, bioanalyytikot ja rönt- genhoitajat. Myös sosiaalialan nimikkeissä, mm. sosiaa- lityöntekijät ja sosiaalialan ohjaajat, on poistumaa työ- markkinoilta. Psykologien ja farmaseuttien kokonais- määrä on pieni, mutta suhteellinen poistuma on mää- rällisesti merkittävä.
Sairaanhoitajien saatavuus on viimeisten vuosien aika- na heikentynyt. Koulutusorganisaatioiden kanssa käy- dään jatkuvaa keskustelua aloituspaikkojen turvaami- seksi ja lisäämiseksi. Bioanalyytikkoja, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja jne. koulutetaan vähän ja saatavuus on jo heikentynyt kasvukeskusten ulkopuolella. Erityis- asiantuntijoiden kuten farmaseuttien, ravitsemustera- peuttien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuustilanne on myös haasteellinen.
Toimenpiteet:
1. Koko erva-alueen yhteistyötä parannetaan koulutusorganisaatiot mukaan lukien.
2. Tehdään henkilöstön saatavuutta ja osaamista tukevia henkilöstöpoliittisia linjauksia, uudistetaan toimintamalleja ja rakenteita sekä panostetaan vetovoiman lisäämiseen.
3. Kehitetään esimiesten rekrytointia ja osaamista.
4. Turvataan palvelutuotanto erikoisosaajien (mm. leikkaustoiminta, lähipalvelut) saatavuuden varmistamisella.
5. Uudistetaan työelämäoppimista ja ammattiryhmien välistä työnjakoa.
10.2 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö henkilöstön saatavuuden turvaamisessa
Asetus määrittelee järjestämissopimuksessa sovittavat menettelyt. Henkilöstön turvaaminen on keskeistä mm. kappaleessa 10.1 esitetyillä tavoilla. Sen lisäksi tarvitaan erityistoimia, jotka turvaavat sekä perussaatavuuden että mahdollisuuden välittömiin toimiin.
Toimenpiteet:
1) Sovitaan tavat, joilla työnantajat tukevat osaamisen ja osaajien liikkumista eri sairaaloiden välillä.
2) Sovitaan käytännöt palvelutuotantoa uhkaavien ti- lanteiden, kuten avainhenkilöiden poissaolojen varalta.
3) Turvataan lääkärimäärä päivystyspisteissä sekä hen- kilökunta toiminnan kehittämiseen keskussairaaloissa esimerkiksi yhteisviroilla, vaikka päiväaikaista toimintaa ei olisikaan riittävästi.
4) Sovitaan lääketieteellisen tiedekunnan ja johtaja- ylilääkäreiden kesken toimintamalli, jolla erikois- lääkärikoulutuksen tarpeista ja uuden mallin mukaisesta koulutukseen valinnasta huolehditaan yhdessä.Koulutusvastaavien ja käytännössä koulutuksesta vastaavien tieto-taito hyödynnetään tarkasti ja riittävän varhain.
5) Käytetään koko alueen koulutusmahdollisuuksia erikoisaloittain. Otetaan huomioon alueen sairaaloiden tarpeet, tuetaan asettumista niihin ja tarjotaan tieteelli- sen tutkimuksen mahdollisuudet niissä.
6) Sairaaloiden osaamis- ja toimintaprofiilit sekä työnjako tarkistetaan vuosittain.
7) Sovitaan käytäntö palvelujen hankkimisesta yksi- tyisiltä palvelujentuottajilta siten, että yksittäisen sai- raalan hankinnat eivät vaikeuta muiden sairaaloiden toimintaa.
8) Sairaanhoitopiirien intressi ei ole palkata toisessa sairaalassa virkasuhteessa olevaa erikoislääkäriä yksityishenkilönä tai yrityksen kautta konsulttitehtäviin. Sovitaan menettelyistä, jotka mahdollistavat asiallisen palkkion konsulttitehtävistä virkatyönä.
10.3 Henkilöstön voimavarojen ja työturvallisuuden edistäminen
Erityisvastuualueen terveydenhuollon henkilöstön osallistumismahdollisuuksia toiminnan ja työolojen jat- kuvaan arviointiin ja kehittämiseen edistetään yhden- mukaisella henkilöstön työhyvinvointikyselyllä (työnimi ”MK18”). Työturvallisuuden ja työterveyden edistämi- sessä hyödynnetään yhteisiä toimintamalleja ja sähköi- siä järjestelmiä huomioiden terveydenhuollon erityis- piirteet. Yhteisiä käytäntöjä kehittämällä voidaan edis- tää työn sujuvuutta ja lisätä keinoja työturvallisuuden parantamiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan.
11 TUTKIMUS, KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI
11.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa
Oulun yliopistollisessa sairaalassa on tutkimuspalvelu- yksikkö, joka tarjoaa tutkimukseen liittyviä hallinnoin- ti-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimus- ryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuk- sen parissa työskenteleville henkilöille.
Alueellinen eettinen toimikunta ja alueellinen tutki- mustoimikunta toimivat tutkimuspalveluyksikön yhtey- dessä. Toimikunnat ovat lakisääteisiä ja niissä on edus- tus koko erityisvastuualueelta. PPSHP:n yhtymähallitus nimeää eettisen toimikunnan valtuustokausittain. PP- SHP:n alueellinen eettinen toimikunta antaa lausuntoja OYS-erva-alueella tehtävistä ihmisiin kohdistuvista lää- ketieteellisistä tutkimuksista. OYS-ervan tutkimustoi- mikunta päättää yliopistotasoisen terveyden tutkimuk- sen valtion rahoituksen myöntämisestä OYS-ervan tut- kimushankkeille hakemusten perusteella.
Vuonna 2013 aloitti toimintansa PPSHP:n ja Oulun yli- opiston yhteinen organisaatio Medical Research Cen- ter, MRC Oulu, joka tehtävänä on kansainvälisesti kilpai- lukykyisten tutkimusympäristöjen rakentaminen, kan- sainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan määrän li- sääminen ja laadun parantaminen, tutkijakoulutuksen edistäminen sekä koti- ja ulkomaisen tutkimusrahoituk- sen lisääminen. MRC toimii sateenvarjo-organisaationa tukien koko erityisvastuualueen terveystieteellistä tut- kimustoimintaa.
11.2 Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö
Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sai- raanhoitopiirien, NordLabin ja Oulun yliopiston perus- tama Pohjois-Suomen biopankki Xxxxxxxx aloitti toimin- tansa 2015. Borealisin laaja alue kattaa lähes puoli Suo- mea ja ainutlaatuisen väestöpohjan ansiosta biopank- kiin kerättyjen aineistojen arvo on merkittävä.
Biopankkien toiminta perustuu biopankkilakiin ja va- paaehtoisten kansalaisten antamaan biopankkisuos- tumukseen. Biopankkitoiminnan tarkoitus on tukea ih- misperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä. Se tarjoaa mahdollisuuden sekä taudinmääritykseen liittyvien näytteiden (1,8 miljoonan näytteen kudosarkistot) että biopankkisuostumuksen antaneiden potilaiden näyt- teiden ja tietojen hyödyntämiseen tutkimuksessa. Kun näitä diagnostisia näytteitä pyydetään tutkimuskäyt- töön, näytteiden riittävyys mahdollisia tulevia diagnos-
tisia tarpeita varten varmistetaan aina ensin. Uusia ku- dos- ja verinäytteitä kerätään aktiivisesti biopankkei- hin niin nykyisiä kuin tulevia käyttötarpeita varten. Bio- pankki Borealis eroaa muista Suomen sairaalabiopan- keista siinä, että sinne on siirtynyt THL:stä alkuraskau- den seeruminäyteaineisto FMC (Finnish Maternity Co- hort), jossa on 2 miljoonaa näytettä noin 0,9 miljoonas- ta naisesta, mikä tekee siitä maailman suurimman see- ruminäytekokoelman.
Näytteiden ja tietojen käyttö edellyttää aina hankkei- den tieteellistä ja eettistä arviointia. Lisäksi biopankin kautta on mahdollista saada tutkimusta tukevia infra- struktuuripalveluja, kuten mikroskooppilasien digita- lisointia sekä monikudosblokkien rakentamista. Suo- meen perustettiin vuonna 2017 Biopankkien Osuuskun- ta - FinBioBank (FinBB) tiivistämään Suomen biopankki- en yhteistyötä.
Pohjoisen syöpäkeskuksen FICAN Northin perustaminen ja rakentaminen on aloitettu yhdessä muiden alueellis- ten syöpäkeskusten kanssa 2017 aikana. STM on myön- tänyt rahoitusta sekä perustamiseen että keskusten va- litsemien pilottiprojektien rahoittamiseen. PPSHP on pe- rustanut sen alkuvuodesta 2018 sopimuksella yhdessä Oulun yliopiston ja erityisvastuualueen sairaanhoitopii- rien kanssa. FICAN North toteuttaa asetusta erikoissai- raanhoidon työnjaosta ja eräiden hoitojen keskittämises- tä, jossa sen tehtäviin kuluvat syövän ehkäisyn, diagnos- tiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen alueellaan valtakunnallisessa yhteis- työssä ja huolehtien toiminnan tutkimuksellisesta poh- jasta. Toimintamalleja suunnitellaan kansallisissa ryhmis- sä, joissa FICAN Northilla on edustus.
11.3 Terveydenhuollon menetelmien arviointi, käyttöönotto sekä yhtenäiset hoidon perusteet
Terveydenhuollon menetelmien arviointi on yksi näyt- töön perustuvan terveydenhuollon toimintatavoista. Arviointi voi kohdistua uusiin tai jo käytössä oleviin me- netelmiin. ERVA-alueella on sovittu uusien menetelmi- en käyttöönottoprosessista, joka edellyttää terveyden- huollon menetelmien tehon, turvallisuuden ja kustan- nusten arvioinnin käyttäen mini-HTA -menetelmää.
Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö FinCCHTA toimii PPSHP:n alaisuudessa ja toteuttaa asetusta erikoissai- raanhoidon työnjaosta ja eräiden hoitojen keskittämi- sestä, jossa sen tehtävät on määritelty 3 §:n kohdassa 6.
FinCCHTA koordinoi kansallisesti terveydenhuollon me- netelmien arvioinnin Suomessa. Toiminnan keskiös-
sä on kansallinen arviointiverkosto, jonka muodostavat FinCCHTA:n henkilöstö ja sairaaloiden arviointiylilääkä- rit. FinCCHTA osallistuu aktiivisesti STM:n alaisuudes-
sa toimivan terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvos- ton (Palko) toimintaan ja tiedottaa kansallisen arvioin- tiylilääkäriverkoston tuottamien arviointien lisäksi Pal- kon suositusluonnoksista ja suosituksista. Arviointiyli- lääkärit vastaavat arviointien ja suositusten tiedottami- sesta yhteistoiminta-alueilla. Sairaanhoitopiirit sitoutu- vat noudattamaan annettuja suosituksia. Vaikuttamat- tomien menetelmien karsimiseksi myös käytössä ole- via menetelmiä arvioidaan jatkuvasti osana työnjako- prosessia, josta vastaavat arviointiverkoston lisäksi vas- tuualuejohtajat ja erikoisalojen ylilääkärit.
11.4 Hoidon arvioinnin ja potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittäminen
Terveydenhuoltolaki 62 §:
xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavas- ta suunnitelmasta: xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000
Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017 - 2021: xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxx- le/10024/80352/09_2017
Potilas- ja asiakasturvallisuus on keskeinen toimin- nan laadun elementti sosiaali- ja terveydenhuollon or- ganisaatioissa ja osa julkista palvelulupausta. Pohjana
suunnitelmalliselle potilasturvallisuuden kehittämiselle alueen terveydenhuollon organisaatioissa toimivat voi- massaolevat säädökset ja säädösperustaiset laadunhal- linnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suun- nitelmat. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai- nen Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017 – 2021 velvoittaa organisaatioita aiempaa kiinteämpään ja laa- jempaan toimintaorganisaatioiden väliseen yhteistyö- hön. Tavoitteena on turvallisuutta edistävien käytän- töjen ja toimintamallien yhtenäistäminen. Potilaiden ja heidän läheistensä aktiivinen osallistuminen turvalli- suuden kehittämiseen on tarpeen ja käytännön keinoja tähän tulee edelleen kehittää.
Alueellisten potilasturvallisuuden yhteistyömuotojen rinnalla toimii useampia kansallisia potilasturvallisuu- den kehittämisyhteisöjä ja keskuksia, kuten keväällä 2020 perustettu Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehit- tämiskeskus. Kehittämiskeskus on tarjoutunut edistä- mään kansallista potilas- ja asiakasturvallisuuden ja sen
tutkimuksen kehittämistä ja koordinointia sekä kansal- lista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kehittämiskeskuksen yhteydessä toimii myös 2019 perustettu valtakunnalli- nen No Harm -verkosto potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisen ja tutkimuksen edistämiseksi.
Hoitoon liittyvien vaaratapahtumien raportointijär- jestelmä (Haipro) on laajasti käytössä koko erityisvas- tuualueella, ja ristiinraportoinnista on sovittu julkisten käyttäjien välillä. Toiminnan muutoksiin ja uudelleen- organisointeihin liittyvien riskien tunnistaminen ja en- nakoiva hallinta ovat potilas- ja asiakasturvallisuuden edellytys tulevissa uudistuksissa. Omavalvontaa kehi- tetään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisen työka- luna systemaattisesti. Yhtenäisiä hoito-, hoiva- ja muita palveluprosesseja suunniteltaessa hyödynnetään ole- massa olevia ja luodaan uusia yhteistyösuhteita ja -ka- navia.
Sekä alueellisesti että kansallisesti kehitetään toimin- nan laatua ja potilasturvallisuutta kuvaavaa tilasto-, rekisteri- ja indikaattoritietoa sekä uusien hoitome- netelmien arviointia. Viestinnän merkitys laajassa ja moniulotteisessa yhteistyössä on keskeinen ja uusia viestintäkanavia ja -muotoja tulee ottaa käyttöön.
12 POTILASVAKUUTTAMINEN
Potilasvakuutus on pakollinen lakisääteinen vahinkova- kuutus, jonka tarkoituksena on antaa kattava vakuutus- turva Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen potilasvahingoksi katsottavan henkilövahingon varalta. Potilasvakuutuk- sesta maksettavat korvaukset perustuvat lakiin. Potilas- vakuutus on vakuutusturvan osalta kaikilla vakuutusyh- tiöillä samanlainen.
Suomen viisi yliopistosairaanhoitopiiriä ovat yhdessä perustaneet Suomen Keskinäisen Potilasvakuutus- yhtiön. Yhtiölle on myönnetty toimilupa 14.12.2020 ja yhtiö aloitti toimintansa tammikuun alussa 2021.
Uuden yhtiön kautta yliopistosairaanhoitopiirit suo- jaavat potilasvahinkoriskinsä. Vakuutuksenottajia ovat kaikki Suomen viisi yliopistosairaanhoitopiiriä. Ne ovat tehneet vakuutussopimuksen perustetun yhtiön kanssa. Vakuutettuja ovat yliopistosairaanhoitopiirien omistajakunnat ja niiden alueilla toimivat muut julkisen terveydenhuollon yksiköt. OYS-Ervan muut sairaan- hoitopiirit eivät perustamisvaiheessa vielä ole mukana yhtiössä, vaan ovat hankkineet potilasvakuutuksen yksityisiltä markkinoilta. Tavoitteena on, että uuden yhtiön toimintaa voidaan laajentaa kattamaan yli- opistosairaanhoitopiirien lisäksi myös muut sairaan- hoitopiirit.
OYS-Erva sairaanhoitopiirien mukaantulo Suomen keski- näiseen vakuutusyhtiöön
Yliopistollisten sairaanhoitopiirien perustamaan potilas- vakuutusyhtiöön on mahdollista jatkossa tulla mukaan myös erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien. Tämä on tarkoitus toteuttaa siten, että vakuutuksenot- tajina ovat edelleen viisi yliopistosairaanhoitopiiriä. Ku- kin yliopistosairaanhoitopiiri voi tuottaa potilasvakuutuk- sen oman erityisvastuualueensa sairaanhoitopiireille se- kä alueen kunnille ja kaupungeille. PPSHP perii erityisvas- tuualueensa sairaanhoitopiireiltä vakuutuksista korvauk- sen esimerkiksi sairaanhoitopiirikohtaisella kapitaatioperi- aatteella huomioiden toiminnan volyymin ja riskisyyden.
PPSHP sijoittaa Suomen Keskinäiseen Potilasvakuu- tusyhtiöön lisääntyneen vakuutusriskin aiheuttamaa pääomavaatimusta vastaavan summan uutta (takuu) pääomaa. PPSHP perii kyseisen summan erityisvas- tuualueensa sairaanhoitopiireiltä. PPSHP:n ja sen eri- tyisvastuualueen sairaanhoitopiirien välille muodostuisi (takuu)pääoman osalta velkasuhde.
Sairaanhoitopiirien liittymisestä PPSHP:n kautta poti- lasvakuutusyhtiöön, korvausperiaatteista ja takuupää- oman maksamisesta sovitaan myöhemmin erikseen.
13 SOPIMUKSEN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMISEN SEURAUKSET JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISU
Tämän sopimuksen noudattamisesta mahdollisesti ai- heutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaise- maan osapuolten välisillä neuvotteluilla.
Sopimuksen noudattamista arvioidaan säännöllisesti.
Arviointiryhmä määrittää ennalta ne sopimuksen kohdat, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Arviointiryhmä luokittelee mahdolliset sopimuksesta poikkeamiset / noudattamatta jättämiset seuraavasti:
1) tahallinen sopimusrikko, 2) tahaton toiminta,
3) force major
Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. Keskinäisissä neuvotteluissa voidaan sopia tai välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle/muille osapuolille sopimussakkoa enintään kymmenentuhatta (10 000) euroa sopimusrikkomusta kohti. sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kustannuksista.
14 SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN
Hyväksytty PPSHP:n valtuustossa 13.6.2022 Hyväksytty LSHP:n valtuustossa 14.6.2022 Hyväksytty Soiten valtuustossa 30.5.2022
Hyväksytty Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuustossa 27.6.2022 Hyväksytty LPSHP:n valtuustossa 28.6.2022
LAPIN
LÄNSI-POHJAN
OULUN
YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
KAINUUN
KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA