Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirja
Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirja
1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen
Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.5.2022 - 30.4.2025. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 30.4.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
2 § Sopimuskorotukset vuonna 2022
1 mom. Yleiskorotus 1.6.2022 lukien
Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 46 euroa, kuitenkin vähintään 2,0 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosentilla.
Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkka on 1.6.2022 lukien 1 699,91 euroa.
2 mom. Palkkahinnoittelu
Palkkahinnoittelun korotetut peruspalkat ilmenevät palkkahinnoitteluliitteissä 1– 2, 5–8.
3 mom. Keskitetty järjestelyerä 1.10.2022
Järjestelyerän suuruus on 0,53 prosenttia. Järjestelyerästä käytetään 0,03 prosenttiyksikköä perhevapaauudistuksen kustannuksiin.
Järjestelyerän keskitetystä käytöstä neuvotellaan 30.9.2022 mennessä. Jos keskitetyn järjestelyerän käytöstä ei päästä sopimukseen, viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,5 prosenttia, jolloin palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla.
Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
3 § Sopimuskorotukset vuonna 2023
1 mom. Yleiskorotus 1.6.2023 lukien
Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen
suuruus on 1,5 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.
Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka-/ tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.
2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 lukien
Paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Jos paikallinen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää työnantaja.
3 mom. Palkkahinnoittelu
Palkkahinnoittelun peruspalkkoja korotetaan palkkahinnoitteluliitteissä 1– 2, 5–8 1.6.2023 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.
4 mom. Perälauta vuoden 2023 sopimuskorotuksiin liittyen
Vuoden 2023 osalta 1 ja 2 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % 1 mom. yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.
Kustannusvaikutusprosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 1.2.2023 mennessä tiedossa olevien toisen sopimusvuoden kustannusvaikutusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):
− Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry),
− Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)
− Auto- ja kuljetusalan työehtosopimus (AKT ja Autoliikenteen työnantajaliitto)
Jos jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 1.2.2023 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em.
periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.
Jos kunta-alan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 28.2.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin kunta-alan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2023 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.
4 § Sopimuskorotukset vuonna 2024
1 mom. Yleiskorotus 1.6.2024 lukien
Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,5 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.
Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka-/ tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkkaa korotetaan 1.6.2024 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.
2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024 lukien
Paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Jos paikallinen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää työnantaja.
3 mom. Palkkahinnoittelu
Palkkahinnoittelun peruspalkkoja korotetaan palkkahinnoitteluliitteissä 1– 2, 5–8 1.6.2024 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.
4 mom. Perälauta vuoden 2024 sopimuskorotuksiin liittyen
Vuoden 2024 osalta 1 ja 2 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % 1 mom. yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.
Kustannusvaikutusprosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 1.2.2024 mennessä tiedossa olevien toisen sopimusvuoden kustannusvaikutusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):
− Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry),
− Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)
− Auto- ja kuljetusalan työehtosopimus (AKT ja Autoliikenteen työnantajaliitto)
Jos jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 1.2.2024 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em.
periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.
Jos kunta-alan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 29.2.2024 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin kunta-alan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2024 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.
5 § Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat (liite 12)
Liitteen 12 osalta on tehty perhepäivähoitajien palkkausjärjestelmän kokonaisuudistus 1.10.2022 lukien. Sopimusvarallisuus on jaettu keskitetysti. Liitteeseen 12 ei kohdistu 2 §:n mukaisia vuoden 2022 sopimuskorotuksia.
Perhepäivähoitajien peruspalkkatasot 1.10.2022 lukien:
• 12PPH100: 1 868,56 €
• 12PPH200: 1 917,02 €
Lisäksi perhepäivähoitajan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien 3 § 1 momentin mukaisesti. Vuoden 2022 sopimusvarallisuudesta jäljelle jäävä 0,1 prosenttiyksikköä lisätään 1.6.2023 jaettavaan yleiskorotukseen (ks. 3 §).
Palkkahinnoittelukohtien 12PPH100 ja 12PPH200 peruspalkkoja korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.
Lisäksi liitteen 12 henkilöstö on mukana 3 § 2 momentin mukaisessa paikallisessa järjestelyerässä.
Ks. lisäksi 3 § 4 mom.
Vuoden 2024 korotukset ks. 4 §
6 § Paikallisten järjestelyerien menettelyt
1 mom. Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen
Paikallisia järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat henkilöstön saatavuuden turvaaminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esihenkilöasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.
Paikallisten järjestelyerien kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkahinnoitteluliitteiden välillä.
Palkkahinnoittelun ulkopuoliset muodostavat tässä tarkastelussa oman ryhmänsä.
Paikallisia järjestelyeriä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.
2 mom. Paikallisten järjestelyerien laskeminen
Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.
3 mom. Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpano ja neuvottelumenettely
Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisten järjestelyerien käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.
Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.
4 mom. Selvitys järjestelyerien käytöstä
Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen edustajille kirjallinen selvitys siitä, miten järjestelyerät on jaettu.
7 § Perhevapaauudistus
1 mom.
Perhevapaauudistuksen johdosta muutetaan seuraavia määräyksiä: I luku 4 § 1 momentti, II luku 13 § 2 momentti, IV 4 § 3 kohta, IV luku 7 § 5 momentti ja
soveltamisohje, IV luku 14 § 2 momentti, IV luku 16 § 4 momentti, IV luku 22 § 3 momentti, V luku 4–8 §, V luku 10 §, VIII luku 5 § 3 momentti soveltamisohje, liite 5 4 § soveltamisohje ja liite 12 11 § soveltamisohje. Uudet määräykset ovat allekirjoituspöytäkirjan liitteenä.
2 mom.
Allekirjoituspöytäkirjan liitteen kirjauksia sovelletaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.
3 mom.
Jos lapsen laskettu synnytysaika on ennen 4.9.2022 tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on ennen 31.7.2022, sovelletaan edellä 1 momentissa mainittujen määräysten aikaisempia muotoja. Lapsen lasketusta synnytysajasta huolimatta, jos lapsi syntyy ja oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa ennen 1.8.2022, sovelletaan edellä 1 momentissa mainittujen määräysten aikaisempia muotoja.
8 § Matkakustannusten korvaukset
Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana sen lisäksi mitä liitteessä 16 on erikseen määrätty, noudattaen soveltuvin osin Verohallinnon em. korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä.
9 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä
Ammattiyhdistyksiin kuuluvien jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan pp.kk.2022 annettuja ohjeita (KT:n yleiskirje _/22)
10 § Jatkuva neuvottelumenettely
Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.
11 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät Asetetaan seuraavat työryhmät: Palkkausjärjestelmätyöryhmä
Työryhmä jatkaa neuvotteluita uudesta järjestelmästä, jonka tarkoitus on korvata nykyinen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva järjestelmä.
Työryhmä seuraa simulointi- ja kokeilumääräysten käyttöönottoa työnantajilla ja
tekee tarvittavat muutokset järjestelmään tämän perusteella. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös hinnoittelujärjestelmän, työkokemuslisän ja henkilökohtaisen lisän määräysten mahdollinen muuttaminen. Ks. myös virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023-2027.
Sukupuolineutraaleja nimikkeitä edistävä työryhmä
Työryhmä kartoittaa KVTES:n ammatti- ja vastaavat nimikkeet ja muuntaa ne mahdollisuuksien mukaan sukupuolineutraaleiksi. Toimeksiantoon kuuluu myös luottamusmies-nimityksen korvaaminen uudella nimityksellä.
Työsopimuslain 1 luku 5 § ohjeistus
Työryhmän tarkoituksena on laatia ohjeistus yleisimpiin tilanteisiin, joissa katko työsuhteiden välillä voi vaikuttaa työehtosopimuksen mukaisiin ehtoihin (esim. vuosiloma).
Kustannustenkorvauksia tarkasteleva työryhmä
Työryhmän toimeksiantona on arvioida KVTES VI luvun (Kustannusten korvaukset ja suojavaatetus) muutostarpeita sekä tehdä tarvittavat esitykset hyvissä ajoin ennen seuraavaa neuvottelukierrosta. Työryhmän toimikausi on 1.6.2022 - 28.2.2023.
12 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen
Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.
Työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan kalenteriviikon alusta lukien.
Korotuksen vaikutus maksetaan kalenteriviikon alusta lukien, mikäli korotusajankohta on kalenteriviikon ensimmäinen päivä.
Jaksotyössä työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan työaikajakson alusta lukien. Korotuksen vaikutus työaikakorvauksiin maksetaan työaikajakson alusta lukien, mikäli työaikajaksossa on enemmän sopimusmuutosten perusteella korotettuja kalenteripäiviä.
Helsingissä . kuuta 2022
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKISEN ALAN UNIONI JAU RY
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY
Allekirjoituspöytäkirjan liite: Perhevapaat
KVTES Allekirjoituspöytäkirjan liite
Perhevapaauudistuksen johdosta mm. sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia, lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja vuosilomalakia on muutettu. Lainsäädännön soveltamiseen liittyy siirtymämääräyksiä, joissa viitataan sairausvakuutuslakiin tehtyjen muutosten soveltamisajankohtaan.
Tämän liitteen määräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.
Jos lapsen laskettu synnytysaika on ennen 4.9.2022 tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on ennen 31.7.2022, sovelletaan allekirjoituspöytäkirjan 4 §:ssä mainittujen määräysten aikaisempia muotoja. Lapsen lasketusta synnytysajasta huolimatta, jos lapsi syntyy ja oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa ennen 1.8.2022, sovelletaan allekirjoituspöytäkirjan 4 §:ssä mainittujen määräysten aikaisempia muotoja.
Tämän liitteen määräysten soveltamisen ajankohta on yhdenmukainen sairausvakuutuslakiin (viittausmääräys) sisältyvän siirtymämääräyksen kanssa.
Työntekijään/viranhaltijaan sovelletaan uusia perhevapaamääräyksiä vain tilanteessa, joissa häneen sovelletaan perhevapaauudistuksen johdosta muutettua lainsäädäntöä. Työntekijä/viranhaltija on velvollinen pyynnöstä antamaan työnantajalle selvityksen/todistuksen siitä sovelletaanko häneen vanhaa vai uutta lainsäädäntöä.
KVTES I luku Yleinen osa
4 § Paikallinen sopiminen
1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairauspoissaolo-, raskausvapaa- ja vanhempainvapaaetuuksia sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia tämän sopimuksen vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.
Soveltamisohje
Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen erityismääräyksiä. Tällaisia erityismääräyksiä on mm. tämän sopimuksen työaikaluvun 3 §:ssä (työaikajärjestelyt). Näissäkin tapauksissa sovelletaan pääsopimuksen 13 §:n 2–4 momentin määräyksiä, jollei esimerkiksi työaikaluvun 3 §:ssä ole erikseen toisin määrätty.
Ks. virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä (27.5.2020).
KVTES II luku Palkkaus
13 § Tulospalkkio
2 mom. Tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvalle työntekijälle/viranhaltijalle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta ennakolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Vuosilomaa ja äitiysvapaata raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän/viranhaltijan raskaus- ja vanhempainvapaan yhteensä 105 ensimmäistä raskaus- ja vanhempainvapaapäivää lukuun ottamatta sekä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän/viranhaltijan 105 ensimmäistä vanhempainvapaapäivää lukuun ottamatta tulospalkkion seurantajaksoon kohdistuva virantoimituksen/työnteon keskeytysaika vähentää vastaavassa suhteessa tulospalkkion määrää, jollei ao. viranomainen toisin päätä.
KVTES IV luku Vuosiloma
4 § Työssäolon veroinen aika
Työssäolon veroista aikaa ovat 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa ne työpäivät tai työtunnit, joina viranhaltija/työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään ollessaan
1 vuosilomalla, 22 §:n tai vuosilomalain 8 §:n 2 momentin mukaisella vapaalla tai lomarahavapaalla (19 §)
2 sairauslomallapoissaololla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan
Soveltamisohje
Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos viranhaltija/työntekijä on sairausajan palkan sijasta saanut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan.
3 työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- erityisraskaus-, raskaus-, tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla, taikka 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi taikka 7 b §:ssä säädetyn omaishoitovapaasta johtuvan poissaolon vuoksi
Soveltamisohje
Työntekijällä ja viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7b §:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien (viittausmääräys
4 lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
5 opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
6 työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä virka-/ työvapaalla enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
7 ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisessa, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämässä tietopuolisessa koulutuksessa
8 ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätettynä
9 muulla virka-/työvapaalla yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana edellyttäen, että viranhaltija/työntekijä lomanmääräytymisvuoden aikana on ollut asianomaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä työssä vähintään 22 työpäivää. Mikäli viranhaltija/työntekijä saa virka-/työvapaan ajalta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan palvelussuhteen perusteella, voidaan tällainen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolon veroiseksi ajaksi. Muuksi virka-/työvapaaksi katsotaan
myös edellä kohdissa 2, 5 ja 6 mainitut ajat ylittävät poissaoloajat.
Soveltamisohje
Kussakin työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos viranhaltija/työntekijä olisi ko. päivänä ollut työssä. Työaikakorvauksista tai työajan tasoittumisesta aiheutuvat vapaapäivät eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä.
7 § Vuosiloman antaminen
Vuosiloman ajankohdan määrääminen ja yhdenjaksoisuus
5 mom. Vuosilomaa ei saa ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta määrätä raskausvapaaseen oikeutetun viranhaltijan/työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun viranhaltijan/työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi antaa 1–4 momentissa tai 8 §:n 2 ja 4 momenteissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun viranhaltija/työntekijä on käyttänyt edellä tarkoitetut raskaus- tai vanhempainvapaapäivät. vapaan päättymisestä.
Soveltamisohje
Vanhempainvapaapäivillä tässä momentissa tarkoitetaan arkipäiviä (ma-la poisluettuna arkipyhät).
Vuosiloma voidaan antaa raskausvapaaseen oikeutetun viranhaltijan/työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän jälkeisenä aikana ja muun vanhempainvapaaseen oikeutetun viranhaltijan/työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän jälkeisenä aikana vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Tällöin vuosiloma-aika ei pidennä jäljellä olevaa vanhempain-/hoitovapaata.
Kuuden kuukauden ajanjakso lasketaan siitä, kun viranhaltija/työntekijä on käyttänyt ensimmäiset 105 raskaus- ja vanhempainvapaapäivää tai ensimmäiset 105 vanhempainvapaapäivää.
Jos viranhaltija/työntekijä on työssä vanhempainvapaajaksojen välillä, työssäolojaksoille voidaan määrätä vuosilomaa 1-4 momentissa tarkoitetulla tavalla riippumatta siitä, kuinka monta raskaus- tai vanhempainvapaapäivää viranhaltija/työntekijä on käyttänyt.
Siltä osin kuin kyse on viranhaltijalle/työntekijälle myönnetystä muusta
pitkäaikaisesta virka-/työvapaasta kuin raskausvapaaseen oikeutetun viranhaltijan/työntekijän 105:n ensimmäisestä raskaus- ja vanhempainvapaapäivästä tai muun vanhempainvapaaseen oikeutetun viranhaltijan/työntekijän 105:n ensimmäisestä vanhempainvapaapäivästä, Mikäli viranhaltijalle/työntekijälle on myönnetty muu pitkäaikainen virka-/työvapaa kuin äitiys- tai isyysvapaa, vuosiloma voidaan antaa virka-/työvapaan aikana, kuitenkin 11 §:stä (vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta) ilmenevin poikkeuksin. Ellei 8 §:n 2 momentin perusteella muusta sovita, vuosiloma on siis tällöin annettava viimeistään lomavuotta seuraavana vuonna 30.4. mennessä, vaikka viranhaltija/ työntekijä olisikin esim. harkinnanvaraisella virka/työvapaalla, em. 105 vanhempainvapaapäivän ylittävällä vanhempainvapaalla, hoitovapaalla tai opintovapaalla. Edellä mainittu virka-/työvapaa keskeytetään vuosiloman ajaksi.
Esimerkki
Työntekijän raskausvapaa alkaa 3.10.2022 ja päättyy 18.11.2022 (40 raskausvapaapäivää, ma-la pois lukien arkipyhät). Tämän jälkeen työntekijä pitää vanhempainvapaata, joka alkaa 19.11.2022 ja päättyy 1.6.2023 (160 vanhempainvapaapäivää, ma-la pois lukien arkipyhät). Työntekijän vuosilomaa ei saa määrätä ajalle 3.10.2022-6.2.2023 (105 ensimmäistä raskaus- ja vanhempainvapaapäivää). Laskennassa on huomioitu, että raskaus- ja vanhempainvapaan 105 ensimmäistä arkipäivää sisältävään ajanjaksoon sisältyy 4 arkipyhää (pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, tapaninpäivä ja loppiainen).
14 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka
2 mom. Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu viranhaltija/työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä
1 äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaan, työsopimuslain 4 luvun 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan, tai 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan tai 7 b §:ssä säädetyn omaishoitovapaasta johtuvan poissaolon vuoksi,
2 sairauden tai tapaturman vuoksi,
3 lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi,
4 sairauden leviämisen ehkäisemiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi tai
5 lomauttamisen vuoksi,
vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään poissaolon ajalta laskennallisesti saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta maksettu palkka, kuitenkin 2 ja 3 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteripäivän ajalta ja 5 kohdan tarkoittamassa tapauksessa 42 kalenteripäivän ajalta.
16 § Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä
4 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle ei ole palvelussuhteen päättyessä kertynyt 3–5 §:n mukaan oikeutta lomaan, maksetaan lomakorvausta siltä ajalta, jolta hän ei ole siihen mennessä saanut lomakorvausta, 9 prosenttia tai, jos palvelussuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä
maksettavaa korotusta. Jos viranhaltija/työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä erityisraskaus-, raskaus- äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta mahdollisesti maksettu palkka.
Soveltamisohje
Määräys koskee lyhyessä palvelussuhteessa olevia, joille ei palvelusuhteen lyhyyden vuoksi kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta sekä jäljempänä 22 §:ssä tarkoitettujen osa-aikaisten viranhaltijoiden/ työntekijöiden lomakorvausta palvelussuhteen päättyessä.
Esimerkki
Palvelussuhde kestää 2.–16.6. (15 kalenteripäivää). Näin ollen viranhaltija/työntekijä ei ansaitse lainkaan lomapäiviä, mutta hänelle maksetaan 4 momentissa tarkoitettu lomakorvaus.
22 § Eräiden osa-aikaisten oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen
3 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 %, tai jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 % hänelle edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos viranhaltija/työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä erityisraskaus-, raskaus- äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta maksettu palkka.
KVTES V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
4 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, äitiys- ja isyysrahaan raskaus- ja vanhempainrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin
1 mom. Kunnalla/kuntayhtymällä on oikeus saada sairauslomanpoissaolon, äitiys- ja isyysvapaan raskaus- ja vanhempainvapaan ja tämän luvun 2 §:n 8 momentissa tarkoitetun tartuntatautilain (1277/2016) (1227/2016) mukaisen poissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesta päivärahasta sekä äitiys- ja isyysrahasta raskaus- ja vanhempainrahasta sekä tartuntatautilain (1277/2016) (1227/2016) mukaisista korvauksista.
Kunnalla/kuntayhtymällä on vastaavasti oikeus saada kansaneläkelaitoksen Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukainen kuntoutusraha siltä osin kuin viranhaltijalle tai työntekijälle on maksettu palkkaa tämän luvun 2 §:n 8 momentissa tarkoitetun laitoshoidon ajalta.
2 mom. Saadakseen sairauslomanpoissaolon sekä äitiys- ja isyysvapaan raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta palkkaetuja viranhaltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan sekä äitiys- ja isyysrahan raskaus- ja vanhempainrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos kunta/kuntayhtymä menettää viranhaltijan/ työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, 2, ja 3 §:n , 7 ja 8 §:n mukaisia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä. Raskaus- ja vanhempainvapaan osalta katso
tämän luvun 7 §:n 1 momentin 4-kohta ja 8 §:n 1 momentin 4-kohta.
Soveltamisohje
Jos edellä tässä pykälässä tarkoitettuja etuja tai korvauksia on jostakin syystä suoritettu viranhaltijalle/työntekijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkaa etujen tai korvausten määrällä.
Jos viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain
xxxxxx- xxx isyysrahaa
päivärahan kaltaista päivärahaa taikka raskaus- ja/tai
vanhempainrahan kaltaista päivärahaa muun valtion sosiaaliturvasta, vähennetään sairausajan palkkaa sekä äitiys- ja isyysvapaa-ajan raskaus- ja/tai vanhempainvapaan palkkaa tämän etuuden määrällä. Viran- haltija/ työntekijä on velvollinen selvittämään työnantajalle hänelle vieraasta valtiosta maksettavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaikutusta työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen.
Soveltamisohje
Julkisten alojen eläkelain (81/2016) 128 ja 132 §:ssä ovat säännökset takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan maksamisesta työnantajalle, jos työnantaja on samalta ajalta maksanut viranhaltijalle/työntekijälle sairausajan palkkaa. Mainitun lain 132 §:n mukaan eläke maksetaan työnantajalle vain edellyttäen, että ilmoitus on tehty eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
3 mom. Jos viranhaltijan virkatehtävien hoitaminen on keskeytynyt määräkaudeksi, vaikka hänelle ei ole myönnetty täksi ajaksi virkavapaata ja hän saa tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, äitiys- tai isyysrahaa raskaus- tai vanhempainrahaa tai 2 §:n 7 momentissa mainittua korvausta, tartuntatautilain (1277/2016) (1227/2016) mukaista korvausta tai 1 momentissa tarkoitettua kuntoutusrahaa, hänellä on mainitulta ajalta oikeus ainoastaan päivä-, äitiys- tai isyysrahan raskaus- tai vanhempainrahan taikka muun mainitun korvauksen määrällä vähennettyyn palkkaan.
5 § Xxxxxx perhevapaisiin
1 mom. Viranhaltijan oikeudesta perhevapaisiin on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 29
§:ssä ja työntekijän oikeudesta perhevapaisiin työsopimuslain (55/2001) 4 luvussa (viittausmääräys).
2 mom. Erityisäitiysraskaus-, vanhempain- ja hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä, sekä poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi sekä omaishoitovapaa ovat palkattomia.
3 mom. Vanhempainvapaa on palkatonta, jollei jäljempänä ole toisin määrätty.
Soveltamisohje 2 momentti ja 3 momentti
Osittaisella vanhempain- tai hoitovapaalla olevan palvelussuhteen ehdot esimerkiksi palkka ja työaika määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevillä. Vuosilomapalkasta ks. IV luvun 13 §:n määräykset.
Siitä, mitä tehtäviä viranhaltija/työntekijä suorittaa lyhennettynä työaikana ja mitä tehtäviä mahdollisesti jätetään pois, päättää toimivaltainen viranomainen työnantaja työnjohto-oikeutensa nojalla. Terveyskeskushammaslääkärien kliinistä työtä voidaan
esimerkiksi vähentää samassa suhteessa kuin ne ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta.
Mikäli osittaista hoitovapaata hakenutta lääkäriä ei voida vapauttaa päivystyksestä tai hänet voidaan vain osittain vapauttaa päivystyksestä ilman, että ao. toimintayksikön toiminnalle aiheutuisi merkittävää haittaa, pitää osittaisen hoitovapaan myöntämistä koskevassa päätöksessä erikseen todeta tämä rajoitus (esimerkiksi päivystysvelvollisuus yhtenä vuorokautena viikossa). Vastaavanlainen rajoitus saattaa olla välttämätön esim. sairaalan leikkausosaston sairaanhoitajan varallaolon osalta. Jollei päätöksessä ole tällaisia rajoituksia, viranhaltija/ työntekijä ei ole velvollinen hoitamaan tehtäviään enempää kuin 30 tuntia viikossa satunnaisia välttämättömiä lisä- ja ylitöitä lukuun ottamatta.
Erityisesti jaksotyössä ja muussa työssä, jossa on viikkoa pitempi työaikajakso, osittaisen hoitovapaan toteuttamistavasta on syytä keskustella asianomaisen esimiehen kanssa ennen xxxxxxxxxx tekemistä.
Työntekijällä ja viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7b §:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien (viittausmääräys).
3 4 mom. Erityisäitiysraskausvapaan saadakseen viranhaltijan/työntekijän on esitettävä kunnan toimivaltaiselle viranomaiselle työnantajalle kansaneläkelaitoksen Kelan päätös erityisäitiysraskausrahan myöntämisestä.
6 § Kokonaissuunnitelman tekeminen
Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan äitiysraskausvapaata ja vanhempainvapaata haettaessa, milloin ja xxxxx tavoin jaksottaen perheen on tarkoitus käyttää raskausvapaata ja vanhempainvapaata. isyysvapaan ja äitiys- tai isyysvapaata haettaessa vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.
7 § ÄitiysRaskausvapaan palkallisuus
1 mom. Raskaana olevalla vViranhaltijalla/työntekijällä, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n (viittausmääräys) mukainen oikeus raskausrahaan on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy raskausvapaan 40 äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin:
1 Viranhaltija/työntekijä on ollut ao. kunnan/kuntayhtymän palvelussuhteessa välittömästi ennen äitiysraskausvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja
2 äitiysraskausvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja
3 työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta. ja
4 raskausvapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa raskausrahan, johon viranhaltija/työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.
Soveltamisohje
Kaikkien neljän edellytyksen on täytyttävä, jotta vapaa on palkallista. Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiysraskausvapaan palkkaetuihin.
Jos työnantaja on maksanut vapaan ajalta palkkaa, mutta kohdan 4 ehto ei toteudu, työnantaja perii maksamansa palkan takaisin.
2 mom. ÄitiysRaskausvapaan palkkaan sovelletaan 2 §:n 5 momentin määräyksiä.
Soveltamisohje
Työnantajan oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysraskaus- ja vanhempainrahaan on määräys 4 §:ssä.
8 § IsyysVanhempainvapaan palkallisuus
1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n (viittausmääräys) mukaisesti oikeus vanhempainrahaan, on oikeus saada varsinainen palkkansa isyysvapaan 12 ensimmäiseltä arkipäivältä edellyttäen, että ajanjaksolta, johon sisältyy vanhempainvapaan 32 ensimmäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin:
1. Viranhaltija/työntekijä on ollut ao. kunnan/kuntayhtymän palveluksessa välittömästi ennen isyysvanhempainvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja
2. isyysvanhempainvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun isyysvanhempainvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvanhempainvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa ja
3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä . tai todistus adoption pätevyydestä ja
4. vanhempainvapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa vanhempainrahan, johon viranhaltija/työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.
Soveltamisohje
Kaikkien neljän edellytyksen on täytyttävä, jotta vapaa on palkallista. Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus isyysvanhempainvapaan palkkaetuihin.
Isyysvapaalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaista isyysrahakautta. Isyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 54 arkipäivältä. Xxxxxx isyysrahaan jatkuu kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Sairausvakuutuslaki 9 luku 7 § (viittausmääräys).
Isyysvapaa on palkallinen enintään vapaan 12 ensimmäisen arkipäivän osalta.
Vanhempainvapaan 32 ensimmäisellä arkipäivällä tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaisen vanhempainrahakauden 32 ensimmäistä arkipäivää.
Jos työnantaja on maksanut vapaan ajalta palkkaa, mutta kohdan 4 ehto ei toteudu, työnantaja perii maksamansa palkan takaisin.
2 mom. IsyysVanhempainvapaan palkkaan sovelletaan 2 § 5 momentin määräyksiä.
Soveltamisohje
Työnantajan oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja isyysvanhempainrahaan on määräys 4 §:ssä.
3 mom. Vanhempainvapaa on palkallinen vain siltä osin kuin työntekijä/viranhaltija pitää palkallisen vanhempainvapaan yhtäjaksoisesti.
Viranhaltijalla/työntekijällä, joka pitää 7 §:n mukaisen palkallisen raskausvapaan, on oikeus 8 §:n mukaiseen palkalliseen vanhempainvapaaseen, vain, jos hän pitää vapaan välittömästi raskausvapaan jälkeen, yhdenjaksoisena.
Muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen syntymän yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.
Adoptiovanhemmilla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen adoption yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.
Soveltamisohje 1-3 mom.
Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan yksi lapsi, vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaata samanaikaisesti yhteensä 18 arkipäivää. Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan samalla kerralla useampi lapsi, vanhemmat voivat olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:n 3 momentissa määrätyn ajan (viittausmääräys), josta palkallisen vanhempainvapaan osuus määräytyy tämän luvun 8 §:n 1 momentin mukaisesti.
Osittaisella vanhempainvapaalla (työsopimuslaki 4 luku 2 a §, viittausmääräys) olevan palvelussuhteen ehdot ja työaika määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevällä.
Osittaisella vanhempainvapaalla tehty osa-aikatyö katkaisee 8 §:n mukaisen palkallisen vanhempainvapaan yhdenjaksoisuuden.
Esimerkki:
Työntekijä haluaa pitää vanhempainvapaata ajanjakson ma 3.10.2022 - ke 23.11.2022 (44 arkipäivää), josta 6 arkipäivän jakson hän haluaa tehdä osa-aikatyötä. Vanhempainvapaata voidaan hakea ja osa-aikatyöstä voidaan sopia esimerkiksi seuraavasti:
a: Työntekijä voi hakea palkallista vanhempainvapaata ajanjaksolle ma 3.10.2022-
ke 9.11.2022 (vanhempainvapaan 32 ensimmäistä arkipäivää sisältävä ajanjakso) ja sopia työnantajan kanssa osa-aikatyöstä osittaisen vanhempainvapaan ajalle ajanjaksolle to 10.11.2022 -- ke 16.11.2022 (6 arkipäivää). Jaksolle to 17.11.2022 - ke 23.11.2022 (6 arkipäivää), hän voi hakea palkatonta vanhempainvapaata.
b: Työntekijä voi hakea palkallista vanhempainvapaata ajanjaksolle ma 3.10.2022- ti 25.10.2022 (vanhempainvapaan 20 ensimmäistä arkipäivää sisältävä ajanjakso) ja sopia työnantajan kanssa osa-aikatyöstä osittaisen hoitovapaan ajalle ke 26.10.2022 - ti 1.11.2022 (6 arkipäivää). Työntekijä voi hakea ajanjaksolle ke 2.11.2022 - ke 23.11.2022 (18 arkipäivää) palkatonta vanhempainvapaata. Osittaisella vanhempainvapaalla tehtävä osa- aikatyö katkaisee 8 §:n mukaisen palkallisen vanhempainvapaan yhdenjaksoisuuden, minkä vuoksi oikeutta palkkaan ei ole ke 2.11.2022 alkavalla ajanjaksolla.
10 § Opintovapaa
1 mom. Opintovapaalakia sovellettaessa
1 palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa
2 synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan synnytyksestä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.
Soveltamisohje
Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/1979) ja opintovapaa- asetuksessa (864/1979) (viittausmääräys).
Seitsemän päivää ylittävää työkyvyttömyysaikaa ei lueta opintovapaaksi, vaan se on yleensä sairauslomaa. Työkyvyttömyyden päätyttyä opintovapaa jatkuu.
Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa kahdeksannesta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tällöin ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan ole alkanut aiemmin tai kestä kauempaa. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on yleensä palkallista äitiysvapaata. Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa.
Xxxxxxx sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava opintovapaa- ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. (Opintovapaalaki 10 § 3 mom, viittausmääräys).
Milloin työntekijä pyytää opintovapaan keskeyttämistä opintovapaalain 10 §:n 3 momentissa mainitusta syystä, tulee työntekijän työnantajan pyynnöstä esittää selvitys työkyvyttömyydestään. (Opintovapaa-asetus 8 § 2 mom, viittausmääräys.)
Ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan kestä kauempaa. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on raskaus- tai vanhempainvapaata, jonka ajalta oikeus palkkaan määräytyy V luvun 7 §:n ja 8 §:n mukaisesti, jos viranhaltija/työntekijä on em.vapaata hakenut.
Välittömästi sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuvan työkyvyttömyysajan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa.
Mitä edellä mainitaan työntekijästä, koskee myös viranhaltijaa.
2 mom. Opintovapaalakia ei sovelleta pääsopijajärjestöjen ammattiyhdistyskoulutuksesta tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettuun koulutukseen.
KVTES VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
5 § Irtisanomisajat
3 mom. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty.
Soveltamisohje
Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä viranhaltija/työntekijä on ollut keskeytyksittä työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Työsuhteessa palveltu aika otetaan viranhaltijalla huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt työsuhteesta virkasuhteeseen. Virkasuhteessa palveltu aika otetaan työntekijällä vastaavasti huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhteeseen. Esimerkiksi äitiysraskaus- tai vanhempainvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.
Opettajien irtisanomisajoista on määräykset opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa.
KVTES Liite 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät
4 § Kolmiperhepäivähoitajien ja muiden lapsen kotona työskentelevien perhepäivähoitajien työaikaa koskeva erityismääräys
Perhepäivähoitajaan, joka työskentelee pääsääntöisesti lapsen/ lasten kodissa, sovelletaan liitteen 12 työaikaa ja työaikakorvauksia koskevia 7–10 §:n määräyksiä.
Soveltamisohje
Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta esimerkiksi lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoitajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta/lapsia lapsen tai toisen hoitajan kodissa. Näiden hoitajien säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset määräytyvät liitteen 12 mukaan. Muut palvelussuhteen ehdot, kuten palkkaus, vuosiloma, sairauspoissaolo - ja äitiysvapaat raskaus- ja vanhempainvapaat sekä muut palkalliset työvapaat määräytyvät KVTES:n yleisten määräysten mukaan.
KVTES Liite 12 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot
(huomioitava liitteen 12 sopimusratkaisu)
11 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset
Soveltamisohje
1. Sairauslomanpoissaoloajan ja äitiysraskaus- ja vanhempainvapaan palkka erityistilanteissa
Mikäli hoitajalla ei ole sairauslomallepoissaoloajalle tai äitiysraskaus- ja vanhempainvapaalle lähtiessään palkkaperustetta, sairausloma-ajanpoissaoloajan tai äitiysvapaan raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaa ei makseta, ja hoitaja saa sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itse.
Hoitopaikkaa ei saa irtisanoa yksinomaan hoitajan sairauslomastapoissaolosta johtuen. Sairauslomanpoissaolon aikana hoitopaikkoja voidaan irtisanoa vain päivähoitopalveluiden kysyntään liittyvillä syillä.
Päivitetty 26.2.2022/ 26.4.2022
I luku
1 § Soveltamisala
Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien
1 viranhaltijoihin ja
2 kuukausipalkkaisiin työntekijöihin
jollei tässä virka- ja työehtosopimuksessa, Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksessa (SOTE-sopimus), Kunta-alan opetushenkilöstön Kunnallisessa opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES), Teknisten sopimuksessa (TS), Lääkärisopimuksessa (LS) tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrätty taikka Kunnallisen työmarkkinalaitoksen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n suostumuksella tehdystä palkkaussopimuksesta muuta aiheudu.
Soveltamisohje
Tämä sopimus ei koske henkilöitä, jotka ovat työkokeilussa tai työhön valmennuksessa taikka muuten sellaisessa asemassa, ettei heitä voida pitää työntekijöinä.
2 § Sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin
1 mom. Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta taikka Kunnallisen työmarkkinalaitoksen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n suostumuksella yksittäistapauksessa tehdystä viranhaltijan palkkaussopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen sopimuksen voimassaolon päättyessä.
2 mom. Xxxxxxxxx sopimuksen voimassaolon päättyessä asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olleiden työntekijöiden tämän sopimuksen mukaisia paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat mainittuna aikana työsopimuksen tai asianomaisen viranomaisen tekemän lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen perusteella, jollei niitä ole alennettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella tai valtakunnallisella työehtosopimuksella.
16
I luku Yleinen osa
Viranhaltijat
1 mom. Tähän virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
2 mom. Sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko
1 momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä valvontavelvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
3 mom. Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).
4 § Paikallinen sopiminen *)
1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunta- ja hyvinvointialan kunnallisen pääsopimuksen 12 13
§:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairauspoissaolo- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia tämän sopimuksen vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.
Pöytäkirjamerkintä (1 mom.)
*) Xxxxx perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite
Soveltamisohje
Pääsopimuksen 12 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen erityismääräyksiä.
Tällaisia erityismääräyksiä on mm. tämän sopimuksen työaikaluvun 3
§:ssä (työaikajärjestelyt). Näissäkin tapauksissa sovelletaan pääsopimuksen 12 13 §:n 2–4 momentin määräyksiä, jollei esimerkiksi työaikaluvun 3 §:ssä ole erikseen toisin määrätty.
17
Ks. virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä (27.5.2020).
Ks. kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus ja virka- ja työehtosopimus eräistä pääsopimukseen liitännäisistä asioista (pp.kk.2022).
2 mom. Paikallisesti voidaan tehdä sopimus työn vaativuuden arviointiin perustuvasta palkkausjärjestelmästä, joka poikkeaa edellä 1 momentin määräyksistä edellyttäen, että Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja asianomaiset pääsopijajärjestöt antavat valtuutuksen sopimuksen tekemiseen.
5 § Työnantajan yleiset oikeudet
Työntekijät
Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.
6 § Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen
Työntekijät
1 mom. Työsuhde ja siihen perustuvat oikeudet alkavat siitä päivästä, jona työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön.
2 mom. Jos työntekijä on työsopimuksen mukaan otettu palvelukseen kalenterikuukauden ensimmäisestä päivästä lukien ja tämä päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännönmukaisesti ei ole työpäivä, työntekijän oikeudet alkavat kuitenkin sanotun kuukauden alusta, jos työhön otettu on edellä mainittujen päivien jälkeisenä ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön, eivätkä nämä päivät ole kuuluneet edellisen työntekijän työsuhteeseen.
Soveltamisohje
Työsopimus on pyrittävä tekemään kirjallisesti tai sähköisesti ja niin tarkasti, että siitä ilmenevät kaikki työsuhteen ehtojen määrittelyyn vaikuttavat seikat. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti silloin, kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi.
7 § Virantoimitus
Viranhaltijan katsotaan olevan virantoimituksessa sen alettua kaikkina vuorokausina palvelussuhteen lakkaamiseen saakka, lukuun ottamatta sitä aikaa, kun hän on vuosilomalla, virkavapaana, virantoimituksesta pidätettynä tai hänen virantoimituksensa on muutoin todettu keskeytyneeksi.
18
I luku Yleinen osa
8 § Palvelussuhteen jatkuminen keskeytymättä
Palvelussuhteen ei katsota katkenneen, mikäli saman kunnan/kuntayhtymän sisällä viranhaltija siirtyy ilman yhtään välipäivää virkasuhteesta toiseen virkasuhteeseen tai työntekijä siirtyy uuden työsopimuksen perusteella toiseen tehtävään tai viranhaltija siirtyy työsuhteeseen tai työntekijä virkasuhteeseen.
9 § Lääkärintodistuksen esittäminen
Työntekijät
Työntekijän on palvelukseen tullessaan tai siirtyessään toisenlaiseen tehtävään vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Jos työntekijä ei toisenlaiseen tehtävään siirtyessään esitä todistusta vaaditussa määräajassa, tehtävään siirtyminen peruuntuu.
Soveltamisohje
Työntekijälle pitää ilmoittaa lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuudesta työsopimusta tehtäessä ja toisenlaiseen tehtävään siirryttäessä. Mikäli työntekijä ei toimita hyväksyttävää lääkärintodistusta tai lääkärintodistus osoittaa, ettei työntekijä ole terveydentilansa puolesta soveltuva työhön, voidaan työsuhde päättää, jos työsopimuslain koeaikapurkua, irtisanomista tai purkua koskevat edellytykset täyttyvät (viittausmääräys). Lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuus ei koske tilanteita, joissa työntekijä työnantajan yksipuolisesta määräyksestä siirtyy toisenlaiseen tehtävään.
10 § Työntekijän tehtävät
1 mom. Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.
2 mom. Työntekijää ei voida siirtää ilman suostumustaan pysyvästi tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä, ellei työnantajalla ole samalla irtisanomisperustetta.
Soveltamisohje
Yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää joko työntekijän suostumuksen tai sitä, että työnantajalla on irtisanomisperuste.
Viranhaltijan tehtävät ja muut velvollisuudet määräytyvät asianomaisten säännösten ja määräysten mukaan. Tällaisia määräyksiä voi olla esimerkiksi johtosäännöissä.
19
skl22 luku I-luonnos-2022-04-26-SOVLTK.docx
Päivitetty 28.2.2022/26.4.2022
5 § Varsinainen palkka
II luku (OSA)
Palkkaus
Viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:
1 tehtäväkohtainen palkka tai vastaavanluonteinen palkka (lukuun ottamatta luontoisetua)
2 henkilökohtainen lisä
3 työkokemuslisä ja määrävuosilisä
4 syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n mukainen)
5 kielilisä
6 rekrytointilisä
7 luottamusmieskorvaus ja
8 työsuojeluvaltuutetun korvaus.
Soveltamisohje
Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa.
Pöytäkirjamerkintä määrävuosilisästä
31.8.2004 maksettu määrävuosilisä säilyy 1.9.2004 lukien samansuuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä samaan kuntaan/kuntayhtymään, ellei tämän luvun 4 §:n määräyksestä muuta johdu.
Pöytäkirjamerkintä syrjäseutulisästä
Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleiden Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan syrjäseutulisää edelleen KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n määräysten mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
(Tämä pöytäkirjamerkintä ei ole osa KVTES 2020–2021 -sopimusta.)
Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n 1 momentissa määrätty kuukausipalkkaisen varsinaisen työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.5.2018 alkaen 94 €, 1.8.2020 alkaen 95 € ja 1.4.2021 alkaen 96 €.
24 | Yleiset määräykset
II luku Palkkaus
II luku Palkkaus
Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä on 700 tai enemmän edellä mainittu korvaus on kuitenkin 1.4.2020 alkaen 260 €, 1.8.2020 alkaen 263 € ja 1.4.2021 alkaen 266 €. Tämä korotettu korvaus on voimassa määräajan 1.4.2020–28.2.2022.
- - -
9 § Tehtäväkohtainen palkka
1 mom. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus.
Soveltamisohje
1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten
Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen. Se kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtävänkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen.
Tehtäväkuvaukset laaditaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan/työntekijän tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa.
Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtävänkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle/työntekijälle hänen pyynnöstään. Työntekijän tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks. I luvun 10 § ja viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta, ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).
Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arviointi on mahdollista. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa.
Työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäväkuvaukset pidetään ajantasaisena. Kun työntekijän/viranhaltijan tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös ko. henkilön tehtävänkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset
tehtäväkohtaisiin palkkoihin. (ks. palkkausluvun 10 § Olennainen muutos tehtävässä).
Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä.
Palkkausjärjestelmä | 29
Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.
Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin.
Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu.
Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla.
Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta.
Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen.
Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.
30 | Palkkausjärjestelmä
3 Tehtävien vaativuuden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja
II luku Palkkaus
3.1 Koulutus
Viranhaltijalla tai työntekijällä oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina tosiasiallisten tehtävien perusteella. Palkkahinnoittelukohdan soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli palkkahinnoittelukohtaan kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä palkkahinnoittelukohdassa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan tai työntekijän lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tai työntekijän tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.
Ks. myös 9 § 2 mom.
Viranhaltijalle tai työntekijälle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena (10 §:ssä ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvilla ei ole. Työpaikkaohjaajan tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.
Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin palkkahinnoittelukohtia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he
samaan vai eri palkkahinnoittelukohtaan. Esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää pääsääntöisesti olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.
4 Arviointijärjestelmä ja arviointi
Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka avulla tehtävien vaativuuden arviointi voidaan suorittaa.
Suositeltavaa on käyttää tehtävien vaativuuden kokonaisarviointia, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin.
Eri vaativuustekijöillä voi olla erilaiset painoarvot. Työn edellyttämällä osaamisella on suurin painoarvo.
Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden tehtävien keskinäinen vertailu. Tehtävien vaativuuden arviointi voidaan ulottaa koskemaan kunkin palkkaliitteen eri palkkahinnoittelukohdassa olevia tehtäviä, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään, esim. ruokapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelukohdissa 06RUO020–06RUO060. Paikallisesti voidaan kuitenkin käyttää myös laajempaa vertailua, mikäli sitä yhteisesti pidetään tarkoituksenmukaisena.
Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa, joiden edustamiin viranhaltijoihin/työntekijöihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille.
Arviointijärjestelmän toimivuutta on arvioitava säännöllisesti.
Kokonaisarviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perustein.
32 | Palkkausjärjestelmä
II luku Palkkaus
Kokonaisarviointi perustuu
• kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen (ks. kohta 1),
• vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),
• tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä ja -vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3),
• arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).
Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella (ks. kohta 5).
Toimivaltainen viranomainen voi rajata palkkausluvun 17 §:n mukaiset työnantajan edustajat arviointijärjestelmän ulkopuolelle.
Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia ja arviointijärjestelmää koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.
5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen
Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon.
Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa.
Se, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti palkkahinnoittelukohdan peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen palkkahinnoittelukohtaan kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.
Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.
Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Työntekijän osalta tehtäväkohtaisesta palkasta sovitaan työsopimuksella. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa ja uutta työsopimusta tehtäessä esim. sijaisuuksia jatkettaessa.
Palkkausjärjestelmä | 33
Palkkahinnoittelun ulkopuolisten viranhaltijoiden/työntekijöiden palkka määritellään palkkausluvun 8 §:n mukaisesti. Työnantajan edustajien palkka määritellään palkkausluvun 17 §:n mukaisesti.
6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen
Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 10 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
2 mom. Riippumatta siitä täyttääkö viranhaltija/työntekijä tehtävään edellytetyt lakisääteiset tai toimivaltaisen viranomaisen päättämät kelpoisuusvaatimukset on tehtäväkohtainen palkka ensisijaisesti määriteltävä tehtävän vaativuuden perusteella. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei täytä em. kelpoisuusvaatimuksia voi tehtäväkohtainen palkka kuitenkin olla enintään 10 % alempi kuin palkkahinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää.
Soveltamisohje
Ks. palkkausluvun 7 § 1 mom. soveltamisohjeen hinnoittelussa käytettyjä koulutusilmaisuja 1 ja 2 kohdat.
Mikäli viranhaltija/työntekijä saavuttaa em. kelpoisuuden, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan vähintään palkkahinnoittelukohdan peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.
- - -
-
skl22 luku II-luonnos-2022-04-26-SOVLTK-OSA.docx
Päivitetty 24.3.2022/ Päivitetty 26.4.2022
III luku (OSA)
15 § Lisä- ja ylityö jaksotyössä keskeytyneellä työaikajaksolla
Työvuoroluetteloon ennalta suunniteltu keskeytys
1 mom. Mikäli työaikajakso keskeytyy vuosiloman tai virka-/työvapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, säännöllinen työaika lyhenee (ylityöraja) jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työpäivä, 7 tuntia 39 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikossa.
Osa-aikaisen säännölliseksi työajaksi (lisätyöraja) katsotaan osa- aikatyön suhteellinen osuus täyttä työaikaa tekevän ylityörajasta.
Soveltamisohje
Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan maanantai- perjantai. Keskeytysaikaan sisältyvä arkipyhä katsotaan työpäiväksi, jolloin säännöllistä työaikaa ei lyhennetä 9 § 3 momentin mukaisella arkipyhälyhennyksellä. Arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa 9 § 3 momentin mukaisesti silloin, kun se on keskeytyksen ulkopuolella.
Mikäli työntekijä on poissa koko kalenteriviikon, lyhenee työaikajakson säännöllinen työaika 38 tuntia 15 minuuttia.
Osa-aikatyössä ylityöraja on sama kuin täyttä työaikaa tekevän.
2 mom. 1 Jos edellä 1 momentissa tarkoitetusta syystä aiheutunut keskeytys ei ole ollut tiedossa viikkoa ennen työaikajakson alkua, se työaika, joka tehdään poissaolon ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa suunnitellun säännöllisen työajan lisäksi, on täydessä työajassa ylityötä.
Soveltamisohje
Mikäli keskeytys on tiedossa viimeistään 7 päivää ennen työaikajakson alkua, säännöllinen työaika suunnitellaan 1 momentin mukaan. Mikäli keskeytys ei ole ollut tiedossa (7 päivää ennen jakson alkua), ylityörajan osoittaa 2 momentin tuntimäärä.
Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset | 65
2 Osa-aikatyössä säännöllisen työajan lisäksi tehty työaika on lisätyötä ylityörajaan (9 §:n mukainen täysi työaika) saakka.
Mikäli työaikajaksoon sisältyy sekä ennalta suunniteltu että muu keskeytys, ylityöraja on edellä 15 § 1 momentissa sovittu tuntimäärä.
Osa-aikatyössä sellaisella työaikajaksolla, jossa on tässä momentissa tarkoitettu muu keskeytys, ylityöraja (9 §:n mukainen täysityöaika) alenee muun keskeytyksen ajalle suunniteltujen tuntien verran.
Osa-aikatyössä sellaisella työaikajaksolla, jossa on sekä 15 § 1 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu keskeytys, että tässä momentissa tarkoitettu muu keskeytys, ylityöraja (15 § 1 mom.) alenee lisäksi muun keskeytyksen ajalle suunniteltujen tuntien verran.
Pöytäkirjamerkintä
Kohdan 2 määräystä sovelletaan 5.9.2022 tai sitä seuraavan alkavan työaikajakson alusta lukien. Sitä ennen sovelletaan
KVTES 2020–2021 -sopimuksen työaikaluvun 15 § 2 mom. kohtaa 2.
3 Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu annettavaksi vapaa- aikakorvausta tai työaika alittaa säännöllisen työajan muun vastaavan syyn vuoksi, niin edellä 1 kohdan tapauksessa ovat ylityötä ja
2 kohdan tapauksessa lisätyötä ne työtunnit, jotka ylittävät työvuoroluetteloon muulle kuin keskeytysajalle merkityn työajan ja etukäteen suunnitellun säännöllisen työajan vajauksen yhteenlasketun määrän.
16 § Ylityökorvaus
1 mom. Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
1 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta sekä 50 %:lla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100
%:lla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ja vuorokautiselta ylityötunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika
2 jaksotyössä 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahden viikon työaikajakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta, kolmen viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja neljän viikon työaikajakson 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta sekä 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika.
3 tai annetaan vastaava vapaa-aika.
2 mom. Jaksotyön keskeytyneessä työaikajaksossa sekä silloin, kun palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken työaikajakson, ylityö korvataan maksamalla kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohden lasketulta keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.
100 %:lla korotettu tuntipalkka maksetaan tai vastaava vapaa-aika annetaan kuitenkin tunneilta, jotka ylittävät edellä 1 momentissa mainitut ylityötunnit.
Työpäiväksi katsotaan myös työntasauksesta tai vapaa- aikakorvauksesta johtuvat kokonaiset vapaapäivät.
skl22 luku III-luonnos-2022-04-26-SOVLTK-OSA.docx
IV luku
Päivitetty 24.3.2022./26.4.2022
Vuosiloma
4 § Työssäolon veroinen aika *)
Työssäolon veroista aikaa ovat 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa ne työpäivät tai työtunnit, joina viranhaltija/työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään ollessaan
1 vuosilomalla, 22 §:n tai vuosilomalain 8 §:n 2 momentin mukaisella vapaalla tai lomarahavapaalla (19 §)
2 sairauslomalla sairauspoissaololla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan
Soveltamisohje
Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos viranhaltija/työntekijä on sairausajan palkan sijasta saanut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan.
3 työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolonvuoksi taikka 7 b §:ssä säädetyn omaishoitovapaasta johtuvan poissaolon vuoksi.
Soveltamisohje
Työntekijällä ja viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7 b:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien (viittausmääräys).
Pöytäkirjamerkintä (kohta 3)
*) Xxxxx perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite
4 lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
5 opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
6 työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä virka-/ työvapaalla enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
7 ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisessa, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämässä tietopuolisessa koulutuksessa
8 ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätettynä
9 muulla virka-/työvapaalla yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana edellyttäen, että viranhaltija/työntekijä lomanmääräytymisvuoden aikana on ollut asianomaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä työssä vähintään 22 työpäivää. Mikäli viranhaltija/työntekijä saa virka-/työvapaan ajalta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan palvelussuhteen perusteella, voidaan tällainen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolon veroiseksi ajaksi. Muuksi virka-/työvapaaksi katsotaan myös edellä kohdissa 2, 5 ja 6 mainitut ajat ylittävät poissaoloajat.
Soveltamisohje
Kussakin työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos viranhaltija/työntekijä olisi ko. päivänä ollut työssä.
Työaikakorvauksista tai työajan tasoittumisesta aiheutuvat vapaapäivät eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä.
14 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka *)
1 mom. Viranhaltijan, jonka työaikaa koskevan määräyksen ja työntekijän, jonka työsopimuksen mukainen työaika on niin vähäinen, että tästä syystä vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, vuosilomapalkka on 9 prosenttia tai, jos palvelussuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.
Soveltamisohje
Edellä tarkoitetun osa-aikaisuuden tulee perustua viranhaltijan osalta työaikaa koskevaan määräykseen ja työntekijän osalta työsopimukseen. Pelkästään se seikka, että viranhaltija/työntekijä on esim. sairausloman sairauspoissaolon tai muun vastaavan syyn vuoksi tosiasiallisesti tehnyt työtä harvoina päivinä tai päivittäin sovittua lyhyemmän ajan, ei johda 1 momentin soveltamiseen.
Viranhaltijan/työntekijän, jolle ei työaikaa koskevan määräyksen/sopimuksen mukaisen työaikajärjestelyn perusteella kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta, oikeudesta vapaaseen ja vapaan ajalta maksettavaan lomakorvaukseen on määräys 22 §:ssä.
2 mom. Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu viranhaltija/työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä
1 äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempainvapaan, työsopimuslain
4 luvun 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan tai 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä tai 7 b §:ssä säädetyn omaishoitovapaasta johtuvan poissaolon vuoksi,
2 sairauden tai tapaturman vuoksi,
3 lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi,
4 sairauden leviämisen ehkäisemiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi tai
5 lomauttamisen vuoksi,
vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään poissaolon ajalta laskennallisesti saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta maksettu palkka, kuitenkin 2 ja 3 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteripäivän ajalta ja 5 kohdan tarkoittamassa tapauksessa 42 kalenteripäivän ajalta.
Soveltamisohje
Työntekijällä ja viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7 b:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien (viittausmääräys).
Pöytäkirjamerkintä (2 mom. kohta 1)
*) Xxxxx perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite
Soveltamisohje
Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan vuosiloma-ajalta edellä mainittu 9 tai 11,5 prosentin vuosilomapalkka. Vuosilomapalkan määrää laskettaessa otetaan huomioon sekä vajaiden että täysien lomanmääräytymiskuukausien ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka.
Esimerkki
Kunnan palveluksessa 12 vuotta olleen osa-aikaisen toimistotyöntekijän työsopimuksessa on sovittu, että hän työskentelee joka viikko maanantaina ja keskiviikkona kumpanakin päivänä 4 työtuntia. Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2017–31.3.2018 hänelle muodostuu 7 täyttä lomanmääräytymiskuukautta 5 jäädessä vajaaksi. Täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta työntekijä ansaitsee lomaa 5
§:n 3 momentin 2. kohdan taulukon mukaan eli yhteensä 18 lomapäivää. Vuosiloman ajalta hänelle maksetaan edellä 1 momentin mukaisesti vuosilomapalkkana 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusta ei oteta huomioon lomakorvausta laskettaessa. Täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta (7) työntekijälle maksetaan lomaraha.
3 mom. Edellä 2 momentissa tarkoitettu poissaoloajan palkka lasketaan viranhaltijan/työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
21 § Opettajan sijaisena toimivan vuosiloma Vuosilomaetuudet siirryttäessä OVTES:stä KVTES:iin
Viranhaltijalta/työntekijältä, jolla on oikeus vuosilomaan ja joka on virka-/ työvapaalla hoitaakseen saman työnantajan palveluksessa opettajan tehtävää, johon ei kuulu oikeutta vuosilomaan, vähennetään sijaisuusaikaan sisältyvä laskennallisen vuosiloman aika hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta.
1 mom. Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosilomaoikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti KVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti.
2 mom. Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, johon sovelletaan vapaajaksojärjestelmää (OVTES Osio C) ja joka ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti KVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti kuitenkin siten, että vuosilomapäivien määrä lasketaan seuraavasti. Pääviranhaltijalta / päätoimiselta tuntiopettajalta vähennetään hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta 1.5.–30.4. väliseen aikaan vahvistettuja vapaajaksopäiviä sekä 1.5.–30.4. väliseltä ajalta OVTES:n Osio C 22 §:n mukaan maksettuja vapaajaksokorvauspäiviä. Vähennyksenä huomioidaan 85 prosenttia niistä vapaajaksoihin sisältyneistä työpäivistä (ma–pe), jotka eivät ole sijoittuneet arkipyhille sekä 61 prosenttia maksetuista vapaajaksokorvauspäivistä. Jäljelle jäänyt vuosilomapäivien määrä pyöristetään lähimpään täyteen päivään.
skl22 luku IV-luonnos-2022-04-26-SOVLTK-OSA.docx
V luku
Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
poissaolo
loma
1 § Oikeus sairauslomaanpoissaoloon
1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaaoikeus sairauspoissaoloon), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.
Soveltamisohje
Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa (TSL 2 luku 11 a §) ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta laissa kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (KVhL 26 § 2 mom.) sekä sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä (viittausmääräys; ks. myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet 22/2006 ja 16/2009). Em. sopimuksen perusteella osa- aikatyötä tekevään viranhaltijaan ja työntekijään sovelletaan KVTES:n osa-aikatyötä koskevia määräyksiä.
2 mom. Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairauslomanpoissaolon myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.
Soveltamisohje
Muu luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus. Toimivaltainen viranomainen voi myös päättää, että aivan lyhyissä sairauspoissaoloissa ei tarvita edellä tarkoitettua todistusta, vaan esimiehen antama lupa riittää.
Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan saamiseksi vakuutetun on yleensä esitettävä kansaneläkelaitokselle Kelalle asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan lukuun ottamatta ns. omavastuuaikaa.
3 mom. Sairausloma Xxxxxx sairauspoissaoloon myönnetään ilman eri hakemusta lääkärintodistuksessa mainituksi tai muulla 2 momentissa mainitulla tavalla selvitetyksi ajaksi. Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon
108 | Sairauslomapoissaolo
V luku Virka- ja työvapaat sekä
kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä sairauslomanpoissaolon ensimmäinen päivä on palkaton.
Soveltamisohje
Saadakseen sairauslomaapoissaoloa viranhaltijan/työntekijän tulee olla kykenemätön tekemään omaa työtään ja osoittaa tämä yleensä lääkärintodistuksella tai muulla edellä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Todistus esimerkiksi lääkärissä käynnistä, tutkimuksista, kuntoutuksesta tai poliklinikalla käynnistä ei ole riittävä. Jos lääkäri on kirjoittanut työkyvyttömyystodistuksen taannehtivasti, hänen pitää perustella todistuksen taannehtivuus.
Pääsääntöisesti sairauslomapoissaolo myönnetään lääkärintodistuksen tai muun 2 momentissa tarkoitetun todistuksen mukaan. Lääkärintodistus tai muu 2 momentissa tarkoitettu todistus on kuitenkin vain asiantuntijan lausunto, josta toimivaltainen viranomainen voi poiketa perustellusta syystä. Mikäli käy ilmi, ettei viranhaltija/työntekijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ollut työkyvytön, esim. henkilö on ollut samankaltaisessa työssä vastaavana aikana, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaanpoissaoloon.
Viranhaltijan/työntekijän on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärin- tai muu 2 momentissa tarkoitettu todistus työkyvyttömyydestään ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli lääkärintodistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen.
Työntekijä/viranhaltija ei 3 momentin toisen virkkeen perusteella menetä sairausajan palkkaa, mikäli lääkärintodistuksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä.
Työnantajan tulee yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 §:n mukaisesti nimetä ne henkilöt, jotka työnantajan puolesta saavat käsitellä sairauslomaapoissaoloa koskevia diagnoositietoja (viittausmääräys).
2 § Sairausloma-ajan Sairauspoissaoloajan palkka
1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairauslomanpoissaolon ajalta
1 varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta
2 sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta
3 lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.
Sairauslomapoissaolo | 109
2 mom. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaapoissaoloa jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää (karenssiaika).
Soveltamisohje
Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että virantoimitus tai työsuhde on jo alkanut, ts. että ao. viranhaltija/työntekijä on aloittanut työnteon. Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun palvelussuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin.
Sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä sovellettaessa on huomioitava seuraava poikkeus:
Vammaisten työllistymistyötä tekevien työntekijöiden tekevät työntekijät, joiden oikeus sairausajan palkkaan määräytyy liitteen 10 mukaan.
Varsinainen palkka on määritelty tämän sopimuksen palkkausluvun 5 §:ssä.
Sairauslomanpoissaoloajan palkanmaksu
Esimerkki 1
A:n sairausloma oikeus sairauspoissaoloon on lääkärintodistuksen perusteella myönnetty ajalle 10.6.–15.1. A saa 1/1 palkkaa 10.6.–
8.8. (60 kalenteripäivää), 2/3 palkasta 9.8.–6.12. (120 kalenteripäivää) sekä mahdollisesti harkinnanvaraista palkkaa 7.12.–31.12. Täysimääräisen palkkansa A saa taas 1.1.–15.1.
Palkattoman virka-/työvapaan aikana viranhaltija/työntekijä saa sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itse.
Esimerkki 2
B:lle on myönnetty 20.10. palkaton virka-/työvapaa 1.11.–30.11. B sairastuu 28.10. ja lääkärintodistuksen perusteella sairaus jatkuu
15.12. asti. B:lle suoritetaan sairausajan palkka 28.10.–31.10. sekä 1.12.–15.12. Marraskuun ajalta hänellä on oikeus saada sairausvakuutuspäiväraha.
3 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde ei ole jatkunut 2 momentissa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaapoissaoloa, hänellä on oikeus saman kalenterivuoden aikana saman palvelussuhteen perusteella saada sairauslomanpoissaolon ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja.
Soveltamisohje
Mikäli työntekijä/viranhaltija palkataan samana kalenterivuonna toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen, 1 momentin sairausajan palkkaan lasketaan mukaan samana kalenterivuonna 3 momentin mukaan määräaikaisessa palvelussuhteessa maksetut sairausajan palkat.
Karenssiajan (60 kalenteripäivän) täyttyminen sairauslomanpoissaolon aikana ei oikeuta soveltamaan 1 momentin mukaisia palkanmaksuaikoja karenssiajan täyttymisen jälkeiseen sairauslomanpoissaolon osaan. 1 momentin mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat.
4 mom. Sairauslomanpoissaolon ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun oikeus sairauslomaapoissaoloon on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairauslomapoissaolo katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän yhdenjaksoinen virantoimitus/ työssäolo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta.
Soveltamisohje
Tässä tarkoitetun työkyvyttömyyden aiheuttajana voi olla sama tai eri sairaus. Sairauslomanpoissaolon yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma, määräaikainen kuntoutustuki tai eläkelaitoksen kustantama työkokeilu, koska kysymyksessä ei tällöin ole virantoimitus/työssäolo. Toisaalta edellä tarkoitettuun 12 kuukauden sairauspoissaoloaikaanloma-aikaan ei lueta aikaa, jonka viranhaltija/työntekijä on ollut esimerkiksi vuosilomalla tai työssä.
5 mom. Jos työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, korotetaan sairausajan päiväpalkkaa vuosilomaluvun 13 § 3 momentin mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, jossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus.
Soveltamisohje
Mikäli palvelussuhde on alkanut 31.3. jälkeen, em. ”sunnuntaityölisää” ei makseta sairausajan palkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua.
6 mom. Sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli viranhaltija/työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
7 mom. Mikäli viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 51 §:ssä (hoitotuki), 52 §:ssä (vaatelisä) ja 53 §:ssä (kotihoidon lisäkustannusten korvaus) mainittuja lisiä ja korvauksia.
Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu viranhaltijan/työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairauslomanpoissaolon aiheuttajana.
Soveltamisohje
Mikäli viranhaltija/työntekijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan.
8 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n ja 63 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on
oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairauspoissaoloajanloma-ajan palkasta. Sama oikeus palkkaan on päihdeongelmaisella, joka on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukäteen työnantajan kanssa. Palkkaan sovelletaan 4 §:n määräyksiä.
Soveltamisohje
Tämän momentin mukainen palkallinen poissaoloaika vähentää 2 §:n 1 momentin mukaisia palkallisen sairauslomanpoissaolon
enimmäismääriä.
9 mom. Viranhaltijan/työntekijän oikeus 1 momentin mukaiseen palkalliseen sairauslomaanpoissaoloon päättyy viimeistään silloin, kun viranhaltijalle/työntekijälle virka-/työsuhteen perusteella myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen maksaminen alkaa.
Soveltamisohje
Mikäli työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea maksetaan takautuvasti ja viranhaltijalle/työntekijälle on maksettu samalta ajalta 1 momentin mukaan sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada eläke-etuus ko. ajalta siten kuin 4 §:n 2 momentin soveltamisohjeessa todetaan. Työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen ja sairausajan palkan erotusta ei tällöin peritä takaisin. Mikäli takautuva eläke on maksettu viranhaltijalle/työntekijälle itselleen, peritään samalta ajalta maksettu eläkettä vastaava osuus sairausajan palkasta takaisin viranhaltijalta/työntekijältä.
Viranhaltija/työntekijä on velvollinen viipymättä toimittamaan työnantajalle eläkkeestä eläkelaitoksen antaman todistuksen ja ilmoittamaan työnantajalle hänelle maksetun eläkkeen määrän, mikäli eläke on maksettu hänelle itselleen.
Virkasuhteen päättymisestä työkyvyttömyyseläkkeen johdosta on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 34 §:ssä (viittausmääräys). Työntekijän työsuhteen päättymisestä on määrätty VIII luvun 6 §:ssä.
3 § Työtapaturma ja ammattitauti
1 mom. Jos työkyvyttömyys johtuu virka-/työtehtävissä sattuneesta tapaturmavakuutuslainsäädännössä tarkoitetusta työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairaudesta, ammattitaudista taikka virka-
/työtehtävistä johtuneesta väkivallasta, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada
1 varsinainen palkkansa enintään 120 kalenteripäivän ajalta
2 sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan enintään 120 kalenteripäivän ajalta.
3 Lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajalta.
2 mom. Kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen voi päättää, että tämän pykälän mukaista palkkaa maksetaan ennakkona ennen kuin työtapaturmakorvausta koskeva asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
3 mom. Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta korvausta tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, määräytyy oikeus sairausajan palkkaan 2
§:n mukaan. Mikäli oikeutta sairausajan palkkaan ei tällöin ole tai palkka on pienempi kuin ennakkona maksettu palkka, viranhaltija/työntekijä on velvollinen maksamaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan siitä takaisin. Takaisinmaksu voidaan toteuttaa suorittamalla viranhaltijan palkasta pidätys ja työntekijän palkasta työsopimuslain mukainen kuittaus.
4 mom. Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan sovelletaan 2 §:n 5 ja 7 momentin määräyksiä. Tässä pykälässä mainitun sairauslomanpoissaolon myöntäminen ei vähennä oikeutta 2 §:ssä mainittujen etujen saamiseen.
Soveltamisohje
Palkkaa on oikeus saada kunkin työtapaturman tai ammattitaudin osalta erikseen. Kalenterivuoden vaihtuminen ei vaikuta tässä pykälässä tarkoitettuun sairausajan palkkaan.
Tämän määräyksen perusteella maksettua sairausajan palkkaa ei lueta 2 § 4 momentin mukaista 12 kuukauden sairausaikaa laskettaessa.
2 § 2 momentin karenssia ei sovelleta, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Työtapaturman ja ammattitaudin käsite on määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa.
Esimerkki
A on sairastunut työtapaturman johdosta ja edut ovat määräytyneet 3 §:n 1 momentin mukaan. A paranee ja palaa työhön vuodeksi. Tä-
män jälkeen A joutuu leikkaukseen saman työtapaturman aiheuttaman vamman vuoksi. Tältä viimeksi mainitulta työkyvyttömyysajalta A saa edelleen 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut edut ja sairauslomapoissaolo katsotaan edellisen sairauslomanpoissaolon jatkoksi.
4 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, äitiys- ja isyysrahaan sekä eräisiin muihin korvauksiin *)
1 mom. Kunnalla/kuntayhtymällä on oikeus saada sairauslomanpoissaolon, äitiys- ja isyysvapaan ja tämän luvun 2 §:n 8 momentissa tarkoitetun tartuntatautilain (1277/2016) (1227/2016) mukaisen poissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesta päivärahasta sekä äitiys- ja isyysrahasta sekä tartuntatautilain (1277/2016) (1227/2016) mukaisista korvauksista. Kunnalla/kuntayhtymällä on vastaavasti oikeus saada kansaneläkelaitoksen Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukainen kuntoutusraha siltä osin kuin viranhaltijalle tai työntekijälle on maksettu palkkaa tämän luvun 2 §:n 8 momentissa tarkoitetun laitoshoidon ajalta.
2 mom. Saadakseen sairauslomanpoissaolon sekä äitiys- ja isyysvapaan ajalta palkkaetuja viranhaltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan sekä äitiys- ja isyysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos kunta/kuntayhtymä menettää viranhaltijan/ työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, 2, 3, 7 ja 8 §:n mukaisia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.
Soveltamisohje
Jos edellä tässä pykälässä tarkoitettuja etuja tai korvauksia on jostakin syystä suoritettu viranhaltijalle/työntekijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkaa etujen tai korvausten määrällä.
Jos viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain päivärahan kaltaista päivärahaa taikka äitiys- tai isyysrahaa muun valtion sosiaaliturvasta, vähennetään sairausajan palkkaa sekä äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkkaa tämän etuuden määrällä.
Viranhaltija/ työntekijä on velvollinen selvittämään työnantajalle hänelle vieraasta valtiosta maksettavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaikutusta työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen.
Soveltamisohje
Julkisten alojen eläkelain (81/2016) 128 ja 132 §:ssä ovat säännökset takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan maksamisesta työnantajalle, jos työnantaja on samalta ajalta maksanut viranhaltijalle/työntekijälle sairausajan palkkaa. Mainitun lain 132 §:n mukaan eläke maksetaan työnantajalle vain edellyttäen, että ilmoitus on tehty eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
3 mom. Jos viranhaltijan virkatehtävien hoitaminen on keskeytynyt määräkaudeksi, vaikka hänelle ei ole myönnetty täksi ajaksi virkavapaata ja hän saa tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, äitiys- tai isyysrahaa tai 2 §:n 7 momentissa mainittua korvausta, tartuntatautilain (1277/2016) (1227/2016) mukaista korvausta tai 1 momentissa tarkoitettua kuntoutusrahaa, hänellä on mainitulta ajalta oikeus ainoastaan päivä-, äitiys- tai isyysrahan taikka muun mainitun korvauksen määrällä vähennettyyn palkkaan.
Pöytäkirjamerkintä (1-3 mom.)
*) Xxxxx perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite
5 § Oikeus perhevapaisiin *)
1 mom. Viranhaltijan oikeudesta perhevapaisiin on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 29 §:ssä ja työntekijän oikeudesta perhevapaisiin työsopimuslain (55/2001) 4 luvussa (viittausmääräys).
2 mom. Erityisäitiys-, vanhempain- ja hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä sekä poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi sekä omaishoitovapaa ovat palkattomia.
Soveltamisohje
Osittaisella vanhempain- tai hoitovapaalla olevan palvelussuhteen ehdot esimerkiksi palkka ja työaika määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevillä. Vuosilomapalkasta ks. IV luvun 13 §:n määräykset.
Siitä, mitä tehtäviä viranhaltija/työntekijä suorittaa lyhennettynä työaikana ja mitä tehtäviä mahdollisesti jätetään pois, päättää toimivaltainen viranomainen työnantaja työnjohto-oikeutensa nojalla. Terveyskeskushammaslääkärien kliinistä työtä voidaan esimerkiksi vähentää samassa suhteessa kuin ne ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta.
Mikäli osittaista hoitovapaata hakenutta lääkäriä ei voida vapauttaa päivystyksestä tai hänet voidaan vain osittain vapauttaa päivystyksestä ilman, että ao. toimintayksikön toiminnalle aiheutuisi merkittävää haittaa, pitää osittaisen hoitovapaan myöntämistä koskevassa päätöksessä erikseen todeta tämä rajoitus (esimerkiksi päivystysvelvollisuus yhtenä vuorokautena viikossa). Vastaavanlainen rajoitus saattaa olla välttämätön esim. sairaalan leikkausosaston sairaanhoitajan varallaolon osalta. Jollei päätöksessä ole tällaisia rajoituksia, viranhaltija/ työntekijä ei ole velvollinen hoitamaan tehtäviään enempää kuin 30 tuntia viikossa satunnaisia välttämättömiä lisä- ja ylitöitä lukuun ottamatta. Erityisesti jaksotyössä ja muussa työssä, jossa on viikkoa pitempi työaikajakso, osittaisen hoitovapaan toteuttamistavasta on syytä keskustella asianomaisen esimiehen kanssa ennen xxxxxxxxxx tekemistä.
Työntekijällä ja viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7b §:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien (viittausmääräys).
3 mom. Erityisäitiysvapaan saadakseen viranhaltijan/työntekijän on esitettävä kunnan toimivaltaiselle viranomaiselle kansaneläkelaitoksen Kelan päätös erityisäitiysrahan myöntämisestä.
Pöytäkirjamerkintä (2-3 mom.)
*) Xxxxx perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite
6 § Kokonaissuunnitelman tekeminen *)
Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan äitiysvapaata haettaessa isyysvapaan ja äitiys- tai isyysvapaata haettaessa vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.
Pöytäkirjamerkintä
*) Xxxxx perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite
7 § Äitiysvapaan palkallisuus *)
1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin:
1 Viranhaltija/työntekijä on ollut ao. kunnan/kuntayhtymän palvelussuhteessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja
2 äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja
3 työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.
Soveltamisohje
Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiysvapaan palkkaetuihin.
116 | Perhevapaat
V luku Virka- ja työvapaat sekä
2 mom. Äitiysvapaan palkkaan sovelletaan 2 §:n 5 momentin määräyksiä.
Soveltamisohje
Työnantajan oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan on määräys 4 §:ssä.
Pöytäkirjamerkintä (1-2 mom.)
*) Xxxxx perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite
8 § Isyysvapaan palkallisuus *)
1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa isyysvapaan 12 ensimmäiseltä arkipäivältä edellyttäen, että
1. Viranhaltija/työntekijä on ollut ao. kunnan/kuntayhtymän palveluksessa välittömästi ennen isyysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja
2. isyysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun isyysvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja
3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä.
Soveltamisohje
Palvelussuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus isyysvapaan palkkaetuihin.
Isyysvapaalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaista isyysrahakautta. Isyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 54 arkipäivältä. Xxxxxx isyysrahaan jatkuu kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Sairausvakuutuslaki 9 luku 7 § (viittausmääräys).
Isyysvapaa on palkallinen enintään vapaan 12 ensimmäisen arkipäivän osalta.
2 mom. Isyysvapaan palkkaan sovelletaan 2 § 5 momentin määräyksiä.
Soveltamisohje
Työnantajan oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja isyysrahaan on määräys 4 §:ssä.
Pöytäkirjamerkintä (1-2 mom)
*) Xxxxx perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite
9 § Tilapäinen hoitovapaa
1 mom. Viranhaltijan/työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 12 vuotta taikka vammaisen lapsensa sairastuessa äkillisesti, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.
Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.
Soveltamisohje
Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämistä varten. Vasta silloin, kun tämä ei ole käytännössä mahdollista, viranhaltija/työntekijä voi itse jäädä hoitamaan lasta. Ensin on selvitettävä, voidaanko lapsi hoitaa tavanomaisessa hoitopaikassa tai voivatko muut samassa taloudessa asuvat hoitaa lasta. Ratkaisevaa ovat tosiasialliset hoitomahdollisuudet.
Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidontarve on verrattavissa alle 12-vuotiaaseen lapseen ja joka sairastuessaan äkillisesti tulee vamman vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat mm. kehitysvammaiset lapset, ja vamman vaikeudesta riippuen aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. diabetes, allergia, astma tms.). Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaisena, esim. vaikea sydänsairaus tai diabetes. Viranhaltija/työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 12 vuoden ikäinen lapsensa edellä tarkoitetulla tavalla vammainen.
Virka-/työvapaan enimmäismäärä on neljä työpäivää riippumatta siitä kumpi vanhemmista vapaata käyttää. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/työvapaata tai vuosilomaa taikka viranhaltijalla/työntekijällä voi olla oikeus edellä 5 §:ssä tarkoitettuun poissaoloon pakottavista perhesyistä.
2 mom. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Mikäli lapsi sairastuu kesken työvuoron, palkallinen aika on enintään kolme seuraavaa kalenteripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja. Tosiasiallinen este on esimerkiksi sairaalahoito, asevelvollisuuden/naisten vapaaehtoisen asepalvelun suorittaminen, reservin kertausharjoituksiin osallistuminen ja toisella paikkakunnalla olo matkan tai opiskelun vuoksi.
Soveltamisohje
V luku Virka- ja työvapaat sekä
Lapsen sairastumispäivää seuraava päivä on ensimmäinen tässä tarkoitettu palkallinen päivä riippumatta siitä, onko lapsi sairastunut viranhaltijan/työntekijän vapaapäivänä vai kesken tämän työpäivän. Mikäli lapsi sairastuu kesken työpäivän, maksetaan lapsen sairastumispäivältä yleensä palkka työvuoron loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava työpäivä on tässä tarkoitettu ensimmäinen palkallinen virka-/työvapaapäivä. Palkallista aikaa ovat sairastumispäivää seuraavat kolme peräkkäistä kalenteripäivää riippumatta siitä, ovatko ne työpäiviä vai eivät.
Jos viranhaltija/työntekijä ei lapsen sairastumispäivänä lainkaan saavu työhön, tämä päivä on ensimmäinen palkallinen virka-/työvapaapäivä.
Vanhemmalla tarkoitetaan myös aviopuolisoa tai avopuolisoa, joka huoltaa samassa taloudessa asuvia puolison lapsia.
Kodin ulkopuolisella työllä tarkoitetaan muualla kuin varsinaisessa asuinpaikassa suoritettavaa työtä, josta asianomainen saa pääasiallisen toimeentulonsa. Esimerkiksi yksityisyrittäjän puoliso voi saada palkallista virka-/ työvapaata, jos yrittäjän työpaikka ei ole kodissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tilapäistä hoitovapaata hakevan, kunnalla/kuntayhtymässä palvelussuhteessa olevan, työntekijän/viranhaltijan tekemä etätyö rinnastetaan kodin ulkopuoliseen työhön.
Jos aviopuoliso opiskelee toisella paikkakunnalla, mutta on lapsen sairastuessa kotona esimerkiksi viikonloppuna, lomalla tms. syystä, toisella puolisolla ei ole oikeutta palkalliseen virka-/työvapaaseen. Sama koskee asevelvollista tms.
Jos muuta hoitajaa ei lapselle ole saatavana ja esimerkiksi puolisoiden työvuorot mahdollisine matka-aikoineen menevät osaksi päällekkäin, on tältä osin kysymyksessä tässä tarkoitettu palkallinen virka-/ työvapaa. Samoin menetellään, jos esimerkiksi puolison työmatka tai sairaalassa hoidettavana olo estää häntä tosiasiallisesti hoitamasta lasta.
Esimerkki 1
Lapsi on sairastunut äkillisesti perjantain vastaisena yönä ja A jää perjantaiksi kotiin hoitamaan lasta. Lauantai ja sunnuntai ovat A:n säännöllisiä vapaapäiviä. A:lla on käytettävissään enintään neljä perättäistä työpäivää lapsen hoidon järjestämiseen eli perjantai, maanantai, tiistai ja keskiviikko. Palkka maksetaan kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä eli perjantailta, lauantailta ja sunnuntailta.
Esimerkki 2
B:n yövuoro alkaa klo 23.00 ja päättyy klo 7.00. Aviopuoliso suorittaa kotonaan asuen siviilipalvelusta valtion virastossa, jossa työaika alkaa klo 8.00 ja päättyy klo 16.15. B:llä ei tällöin ole oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen, koska puoliso kykenee hoitamaan lasta yövuoron ajan.
Perhevapaat | 119
3 mom. Toimivaltaiselle viranomaiselle Työnantajalle on ilmoitettava välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä, sen syystä ja sen arvioidusta kestoajasta. Viranhaltijan/työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta sekä tarvittaessa selvitettävä, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.
Soveltamisohje
Luotettavaksi selvitykseksi lapsen sairastumisesta katsotaan esimerkiksi terveydenhoitajan antama tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
10 § Opintovapaa *)
1 mom. Opintovapaalakia sovellettaessa
1 palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa
2 synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan synnytyksestä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.
Soveltamisohje
Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/1979) ja opintovapaa-asetuksessa (864/1979) (viittausmääräys).
Seitsemän päivää ylittävää työkyvyttömyysaikaa ei lueta opintovapaaksi, vaan se on yleensä sairauslomaa.
Työkyvyttömyyden päätyttyä opintovapaa jatkuu.
Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa kahdeksannesta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tällöin ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan ole alkanut aiemmin tai kestä kauempaa. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on yleensä palkallista äitiysvapaata.
Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa.
Xxxxxxx sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. (Opintovapaalaki 10 § 3 mom, viittausmääräys).
Milloin työntekijä pyytää opintovapaan keskeyttämistä opintovapaalain 10 §:n 3 momentissa mainitusta syystä, tulee työntekijän työnantajan pyynnöstä esittää selvitys työkyvyttömyydestään. (Opintovapaa-asetus 8 § 2 mom,
viittausmääräys.)
Ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan kestä kauempaa. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on äitiysvapaata, jonka ajalta oikeus palkkaan määräytyy V luvun 7 §:n ja 8 §:n mukaisesti, jos viranhaltija/työntekijä on em. vapaata hakenut.
Välittömästi sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuvan työkyvyttömyysajan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa.
Mitä edellä mainitaan työntekijästä, koskee myös viranhaltijaa.
2 mom. Opintovapaalakia ei sovelleta pääsopijajärjestöjen ammattiyhdistyskoulutuksesta tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettuun koulutukseen.
Pöytäkirjamerkintä (1 mom.soveltamisohje)
*) Xxxxx perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite
11 § Eräät virka- ja työvapaat
1 mom. Reservin kertausharjoituksiin tai lain nojalla väestönsuojelukoulutukseen tai lain nojalla siviilipalvelun täydennyspalvelukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen tai täydennyspalveluksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin osallistuvaan tai vapaaehtoisiin täydennyspalveluksiin osallistuvaan.
2 mom. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä (siunauspäivä) sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.
Soveltamisohje
Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat em. päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.
3 mom. Muun kuin edellä tässä luvussa mainitun syyn vuoksi myönnetyn virka-/ työvapaan osalta kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa ja jos
maksetaan, niin minkä verran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka virka-/ työvapaata ei ole myönnetty.
Soveltamisohje
Harkinnanvaraisella virka-/työvapaalla tarkoitetaan sellaisia virka-/ työvapaita, joita työnantaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään. Koulutusta varten myönnettävästä työ-/virkavapaasta on kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus.
Harkinnanvaraisen virka-/työvapaan myöntämistä harkittaessa pitäisi ottaa huomioon tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat, kuten tehtävien hoitamisen järjestäminen tänä aikana. Sopijaosapuolten mielestä ei yleensä voida pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että virka-
/työvapaata myönnettäisiin maanantaista perjantaihin, mikäli lauantai ja sunnuntai ovat säännönmukaisesti henkilön vapaapäiviä. Virka-
/työvapaata ei kuitenkaan voida myöntää pidemmäksi ajaksi kuin sitä on anottu. Tällaisessa tapauksessa saatetaan anomus joutua hylkäämään, mutta viranomaisen tulisi tällöin ilmoittaa hakijalle, että virka-/ työvapaa voidaan myöntää, mikäli sitä anotaan koko viikoksi. Jos toisaalta edellä mainittua työaikaa noudattava henkilö tarvitsee virka/ työvapaata esimerkiksi vain torstaiksi ja perjantaiksi, ei voida edellyttää, että hän anoisi sitä myös lauantaiksi ja sunnuntaiksi.
Muut virka- ja työvapaat | 121
VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
Kunnissa ja kuntayhtymissä olisi syytä omaksua mahdollisimman yhdenmukainen käytäntö harkinnanvaraisten virka-/työvapaiden myöntämisen osalta. Paikallisesti olisi hyvä tehdä periaatepäätös harkinnanvaraisen virka-/työvapaan myöntämisen perusteista, palkallisuudesta jne. ja tiedottaa nämä perusteet viranhaltijoille/ työntekijöille. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä asia on käsiteltävä pääsopimuksen mukaisesti.
Kunnallinen työmarkkinalaitos KT on antanut suosituksen kunnille ja kuntayhtymille pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistumisesta mahdollisesti myönnettävästä virka-
/työvapaan palkallisuudesta. Kunnille ja kuntayhtymille suositellaan, että ne myöntävät kokouspäivien ajaksi virka-/työvapaata säännöllisen työajan ansiota vähentämättä kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin osallisten järjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistumista varten, milloin näissä käsitellään virka- tai työehtosopimusasioita ja milloin se on viraston tai laitoksen toiminnan kannalta mahdollista.
Mainittuihin kunnallisiin virka- tai työehtosopimuksiin osallisten järjestöjen ylimmiksi päättäviksi elimiksi katsotaan:
SAK/edustajakokous, valtuusto, hallitus SAK/edustajisto, hallitus
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO/liittokokous, hallitus Suomen Lääkäriliitto/hallitus, valtuuskunta
Akava/liittokokous, hallitus STTK/edustajisto, hallitus OAJ/valtuusto, hallitus
Julkisen alan unioni JAU/vuosikokous, hallitus
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL/edustajisto, hallitus
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY Ammattiliitto Jyty, liittovaltuusto, liittohallitus
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry/ neuvottelujärjestön kokous, hallitus
SuPer/liittokokous, liittohallitus, edustajisto Tehy/valtuusto, hallitus KTN/edustajakokous, hallitus KTK/liittokokous, edustajakokous, hallitus
skl22 luku V-luonnos-2022-04-26-SOVLTK.docx
Päivitetty 24.3.2022/ 26.4.2022
VII luku
VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
VII luku Luottamusmiehet
1 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus
1 mom. Luottamusmiesjärjestelmä on yhteistoimintajärjestelmä, jonka tarkoitus on edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.
2 mom. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on lisäksi edistää ja kehittää paikallista sopimista sekä tuloksellisuutta ja työelämän laatua.
Soveltamisohje
Kunnallinen pääsopimus mahdollistaa paikallisen työ- ja virkaehtosopimuksen tekemisen, mikäli siihen on paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy.
Luottamusmiesjärjestelmä mahdollistaa paikallisten erityisolosuhteiden arvioinnin.
Parhaimmillaan paikallinen sopiminen edistää joustavaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja työhyvinvointia, esimerkiksi työssä jaksamisen tukemista. Paikallinen sopiminen voi parantaa tuloksellisuutta, palveluiden saatavuutta ja turvata työpaikkoja.
Onnistuminen paikallisessa sopimisessa vahvistaa osapuolten välistä luottamusta. (Ks. myös KT:n yleiskirje 7/2016).
Tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun liittyvät hankkeet Työnantaja harkitsee ja päättää tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun liittyvistä hankkeista ja hankkeisiin osallistuvista tahoista.
2 § Luottamusmies
1 mom. Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä tarkoitetaan ao. kunnan viranhaltijaa/työntekijää, jonka pääsopijajärjestö tai sen rekisteröity alayhdistys on nimennyt edustajakseen hoitamaan tässä luvussa tarkoitettuja tehtäviä. Mitä tässä luvussa on sanottu kunnasta, koskee myös kuntayhtymiä.
2 mom. Jos viranhaltija/työntekijä toimii sekä tunti- että kuukausipalkkaisten luottamusmiehenä, sovelletaan luottamusmiestoiminnassa sitä virka-/ työehtosopimusta, jota luottamusmieheen itseensä sovelletaan.
125
3 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sanottu luottamusmiehestä, koskee myös pääluottamusmiestä, ellei erikseen toisin mainita, sekä pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen varamiestä sinä aikana, jolloin hän esimiehelle tehdyn ilmoituksen mukaan hoitaa luottamusmiestehtävää.
4 mom. Luottamusmiehen tulee olla perehtynyt edustamiensa viranhaltijoita/ työntekijöitä koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja sopimuksiin sekä kunnan ja laitoksen olosuhteisiin. Pääluottamusmieheltä edellytetään lisäksi laajaa kunnan olosuhteiden tuntemista.
3 § Luottamusmiesten asettaminen
1 mom. Pääsopijajärjestö voi asettaa kuntaan yhden pääluottamusmiehen, ellei paikallisesti muuta sovita.
Soveltamisohje
Luottamusmiehen/pääluottamusmiehen asettaminen edellyttää, että kunnan palveluksessa on ainakin yksi ao. pääsopijajärjestöön kuuluva viranhaltija/työntekijä, jonka edustajana luottamusmies/pääluottamusmies toimii.
2 mom. Luottamusmiesten lukumäärästä, toimialueesta ja tehtäväjaosta sekä siitä, mihin hallintokuntiin, laitoksiin tai muihin toimintayksiköihin heidät asetetaan, sovitaan tarvittaessa tämän luvun 13 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella. Lukumäärästä ja toimialueesta sovittaessa otetaan huomioon kunnan tai muun yksikön koko, niissä harjoitettavan toiminnan luonne ja laajuus, sovellettavien virka- ja työehtosopimusten lukumäärä, käytössä olevat palkkausjärjestelmät ja palvelussuhdelajit, niistä aiheutuva neuvottelujen tarve sekä yhdistysten ja yhdistyksiin kuuluvien viranhaltijoiden/työntekijöiden lukumäärä.
3 mom. Kunnissa/kuntayhtymissä voi olla yhteisiä pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä, joiden toimintapiiri käsittää kaksi kuntaa tai useampia kuntia tai kuntayhtymiä. Edellytyksenä on, että asianomaiset kunnat ja kuntayhtymät ovat sopineet järjestelystä ja että asianomainen pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys nimeää edellä mainitun sopimuksen mukaisesti kunnille ja kuntayhtymille yhteisen pääluottamusmiehen ja/tai luottamusmiehen.
4 § Luottamusmiehen valinta ja toimikausi
1 mom. Luottamusmiehen vaali voidaan pitää työaikana ja -paikalla siten kuin siitä paikallisesti sovitaan. Vaalin järjestämisestä huolehtii asianomainen järjestö.
126
VII luku Luottamusmiehet
2 mom. Luottamusmiehen toimikausi alkaa ja vanhan luottamusmiehen toimikausi päättyy, kun uuden luottamusmiehen valitsemisesta on tehty kunnalle kirjallinen ilmoitus.
Soveltamisohje
Luottamusmies nauttii tässä sopimuksessa mainittuja etuja kunnan saatua edellä mainitun ilmoituksen.
5 § Luottamusmiehen tehtävät
1 mom. Luottamusmiehen tehtävänä on
1 edustaa ko. yhdistystä virka- ja työehtosopimusten sekä muiden yhteisesti hyväksyttyjen palvelussuhdetta koskevien määräysten ja sopimusten soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa
2 välittää luottamusmiestoimintaan liittyviä tietoja ja ilmoituksia osapuolten kesken
3 osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen yhteistoimintaelimeen
4 valvoa, että työntekijät/viranhaltijat noudattavat sopimuksia ja palvelussuhdetta koskevia määräyksiä ja työrauhaa.
Soveltamisohje
Sopimukseen osalliset järjestöt vastaavat luottamusmiehen toiminnasta. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus hoitaa tiedotustehtäväänsä kunnan ilmoitustauluja ja muita sisäisen tiedotuksen keinoja käyttäen.
Luottamusmies voi järjestää sisäisiä tiedotustilaisuuksia työajan ulkopuolella työpaikalla tai muussa työnantajan osoittamassa tilassa.
6 § Tietojen saanti
1 mom. Työnantaja antaa luottamusmiehelle kustannuksitta tarvittavat kunta-alan valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset, niiden tarkistamista koskevat sopimukset sekä suositussopimukset ja suositukset niihin liittyvine soveltamisohjeineen.
2 mom. Luottamusmiehellä on oikeus saada tilastotietoja viranhaltijoiden/ työntekijöiden lukumäärästä, ansiotasosta sekä sen kehityksestä, mikäli näitä koskevia selvityksiä valmistetaan kunnan käyttöön.
127
3 mom. Jos syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä viranhaltijan/työntekijän palkasta tai muusta palvelussuhteeseen liittyvästä asiasta, ovat luottamusmies ja asianomainen viranomainen työnantaja velvollisia antamaan toisilleen kysymyksessä olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
4 mom. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien työntekijöiden kirjalliset työsopimukset, joista ilmenee mm. työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste.
Soveltamisohje
Selvityksillä tarkoitetaan paitsi valmiita tutkimuksia myös sellaisia tietoja, jotka voidaan erikseen selvittää kunnan hallussa olevasta, sen itsensä valmistamasta aineistosta.
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kerran kalenterivuodessa edustamistaan viranhaltijoista/työntekijöistä seuraavat tiedot:
1) suku- ja etunimet
2) uusien sekä irtisanottujen palvelukseen tuloaika
3) virka-/tehtävänimike tai vastaava
4) toimintayksikkö, johon viranhaltija/työntekijä kuuluu
5) tehtäväkohtainen palkka tai vastaava
6) henkilökohtaisen lisän saajien lukumäärä, jakautuminen eri henkilöstöryhmien välillä ja kustannukset (henkilöiden nimiä ei ilmoiteta).
Työnantaja antaa erikseen jokaisesta uudesta viranhaltijasta/työntekijästä edellä kohdissa 1–5 mainitut tiedot joko välittömästi palvelussuhteen alettua tai ajanjaksoittain, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Edellä mainittujen tietojen lisäksi työnantaja antaa pääluottamusmiehen pyynnöstä tiedon uuden viranhaltijan/työntekijän palvelussuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen) ja määräaikaisuuden perusteesta vähintään neljännesvuosittain, mikäli palvelussuhde kestää vähintään 30 kalenteripäivää. Pääluottamusmiehen on pidettävä mainitut tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
Tiedotustoiminnan hoitamiseksi luottamusmiehen saatavana pidetään tietoja kunnan ja sen eri yksiköiden toiminnasta, toimintaedellytyksistä ja taloudellisesta tilasta sekä kunnan henkilöstösuunnitelmasta, henkilöstöpolitiikan yleisistä periaatteista ja henkilöstöhallinnon käytännön toimenpiteistä.
Luottamusmiehelle annetaan kuntoutuksen ja työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelua koskevat tiedot.
VII luku Luottamusmiehet
Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (13.4.2007/449) 6 §:ssä on säädetty henkilöstön edustajien oikeudesta saada tietoja.
Säännöksen perusteella henkilöstön edustajille annetaan mm. heidän pyynnöstään neljännesvuosittain selvitys määräaikaisessa ja osa-aikaisissa palvelussuhteissa olevien määrästä. Laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (22.12.2006/1233) on säädetty luottamusmiehen oikeudesta saada pyynnöstään tietoja vuokratyöstä ja alihankinnasta (viittausmääräys).
7 § Luottamusmiehen asema
1 mom. Luottamusmiehen on noudatettava palvelussuhdettaan koskevia säännöksiä, määräyksiä ja sopimusvelvoitteita.
Soveltamisohje
Luottamusmiehen tulee noudattaa esimiehensä muissa kuin luottamusmiestoimeen kuuluvissa asioissa antamia määräyksiä myös silloin kun hän hoitaa luottamusmiestehtäviään.
2 mom. Luottamusmiehenä toimivaa ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen suostumustaan huonompipalkkaiseen virkaan/tehtävään eikä luottamusmiestehtävien johdosta irtisanoa. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän vuoksi siirtää ilman pätevää syytä toiseen työhön. Jos pääluottamusmiehen varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Soveltamisohje
Luottamusmiehen palkka ei saa siirron takia alentua siitä, mitä se oli ennen luottamusmieheksi valintaa.
3 mom. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen virkasuhteen/työsopimuksen vain laissa säädetyin perustein (viittausmääräys).
4 mom. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja luottamusmies riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.
5 mom. Tämän pykälän irtisanomista koskevia määräyksiä sovelletaan myös tämän luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun yhdistyksen kokouksessaan tai muutoin asettamaan pääluottamusmiesehdokkaaseen,
129
jonka asettamisesta kyseinen yhdistys on kunnalle kirjallisesti ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.
Soveltamisohje
Pääluottamusmiesehdokkaan irtisanomissuojan toteuttamiseksi yhdistyksen on kirjallisesti ilmoitettava kunnalle toimikauden alkamisajankohta.
6 mom. Tämän pykälän irtisanomista koskevia määräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimineeseen 6 kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.
7 mom. Jos luottamusmiehen työsuhde on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslaissa on säädetty.
8 mom. Luottamusmiehenä toimivaa ei saa luottamusmiestehtävänsä takia asettaa muita viranhaltijoita/työntekijöitä heikompaan asemaan sovellettaessa kunnallista henkilöstökoulutusta koskevaa suositussopimusta. Erityisesti on luottamusmiestehtävän päättyessä kiinnitettävä huomiota pääluottamusmiehen henkilöstökoulutustarpeeseen ottaen huomioon vapautus työstä, luottamusmieskauden kesto ja mahdolliset työssä tapahtuneet muutokset.
Soveltamisohje
Työnantajan ja pääluottamusmiehen on selvitettävä myös luottamusmiestehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Koulutusta on myös selvityksen perusteella näissä tilanteissa tarjottava.
8 § Luottamusmiehen ajankäyttö
1 mom. Luottamusmiehen ajankäytöstä säännöllisenä työaikana sovitaan tarvittaessa tämän luvun 13 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
2 mom. Säännöllisen työajan käyttö luottamusmiestehtäviin
1 Jos luottamusmiestehtävän hoitamiseen tarvittava aika todetaan kahta tuntia lyhyemmäksi viikossa, luottamusmiestehtävät hoidetaan varsinaisten työtehtävien yhteydessä.
130
VII luku Luottamusmiehet
2 Jos luottamusmiestehtävän hoitamiseen tarvittava aika viikossa todetaan kahta tuntia lyhyemmäksi, mutta luottamusmies työskentelee sellaisessa tehtävässä, josta hän ei voi riittävästi irrottautua luottamusmiestehtäviä hoitamaan, sovitaan 1–2 tunnin pituisesta vastaanottoajasta tai muusta järjestelystä, joka antaa luottamusmiehelle mahdollisuuden hoitaa luottamusmiestehtävät työaikana.
3 Jos luottamusmiestehtävän hoitamiseen tarvittava aika todetaan vähintään kahdeksi tunniksi eikä luottamusmies voi tehdä luottamusmiestehtäviä varsinaisten työtehtävien yhteydessä, luottamusmiehelle varataan vähintään kahden tunnin tilapäinen tai säännöllisesti toistuva kiinteä vapautus työtehtävien hoitamisesta.
4 Kiireellisten luottamusmiestehtävien lyhytaikaista hoitamista varten asianomainen esimies voi myöntää luottamusmiehelle vapaata muutoinkin työtehtävien kannalta sopivana ajankohtana.
3 mom. Luottamusmiehenä toimivan opettajan ajankäyttö
1 Luottamusmiehenä toimivalle opettajalle maksetaan yksilöityä laskua vastaan oppituntien ulkopuolella tehdystä luottamusmiestyöstä tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 150. Palkkio maksetaan enintään seitsemältä tunnilta viikossa.
2 Luottamusmiehenä toimivalle opettajalle voidaan sopia varattavaksi viikoittain oppituntien ulkopuolella keskimäärin 1–2 vastaanottotuntia. Vastaanottotunti luetaan edellä mainittuun seitsemän tunnin enimmäisaikaan. Vastaanottotunneista ei yksilöityä laskua tarvitse esittää.
3 Pääluottamusmiehenä toimivan opettajan opetusvelvollisuutta voidaan sopia huojennettavaksi, jos hänen ajankäyttötarpeensa luottamusmiestehtäviin on kolme tuntia tai enemmän. Osa tästä opetusvelvollisuuden huojennuksesta voidaan sopia jaettavaksi myös muulle luottamusmiehelle. Lisäksi voidaan sopia siitä, että opetusvelvollisuuden huojennuksen ohella käytetään laskutusmenettelyä silloin, kun ajankäyttötarve sitä edellyttää.
4 Kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstöön kuuluvan toimiessa pääluottamusmiehenä, vähentää luottamusmiestehtävään varattavaksi sovittu aika sekä viikoittaisten oppituntien määrää että viikoittaista muuhun työhön käytettävää aikaa oppituntien määrän ja toimistotyöajan mukaisessa suhteessa.
Soveltamisohje
Edellä 3 momentissa mainitut korvaukset eivät kuulu varsinaiseen palkkaan.
4 mom. Luottamusmiehelle annettavan vapautuksen on käytävä ilmi työvuoroluettelosta.
5 mom. Pääluottamusmiehen ajankäytöstä ja luottamusmiestyön korvaamisesta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon 8 §:n määräykset ja jäljempänä soveltamisohjeessa oleva suositus.
Soveltamisohje
Sovittaessa paikallisesti pääluottamusmiesten ajankäytöstä ja luottamusmiestyön korvaamisesta noudatetaan KVTES:n VII luvun 8
§:n määräysten lisäksi seuraavia periaatteita:
Kiinteää vapautusaikaa arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien lukumäärän lisäksi pääluottamusmiehen vastuualueella sovellettavien virka- ja työehtosopimusten lukumäärä, kunnan tai muun yksikön koko ja niissä harjoitettavan toiminnan luonne ja laajuus, edustettavien ammattiryhmien lukumäärä, käytössä olevat palkkaus- ja työaikajärjestelmät ja palvelussuhdelajit, työpisteiden lukumäärä ja sijainti, seudullinen yhteistyö sekä luottamusmiehen työolosuhteet.
Mikäli pääluottamusmiehen edustamien viranhaltijoiden/ työntekijöiden lukumäärässä tai muissa ajankäyttöön vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu olennaisia muutoksia, arvioidaan ajankäyttö jommankumman osapuolen vaatimuksesta uudelleen ottaen huomioon muuttunut tilanne.
Pääluottamusmiehenä toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojennettaessa on opetusvelvollisuuden huojennus noin 2/3 edellä mainitusta vapautuksesta (esim. noin 15 tunnin kiinteää vapautusta vastaa noin 10 tunnin opetusvelvollisuuden huojennus).
Pääluottamusmiehelle myönnetään lisäksi tarvittaessa tilapäistä vapautusta sellaisesta erityisestä syystä, joka vaatii merkittävästi pääluottamusmiehen ajankäyttöä ja jota ei ole jo otettu huomioon kiinteässä vapautuksessa. Tällaisia syitä voivat olla mm. palvelutuotannon merkittävä uudelleenjärjestäminen kuten sote- ja maakuntauudistukseen tai kuntaliitokseen liittyvät valmisteluryhmät tai neuvottelut esim. palkkausjärjestelmästä ja palkkausjärjestelmän käyttöönottovaihe. oman tai muun palvelutuotannon merkittävään uudelleenjärjestämiseen kuten hyvinvointialueuudistukseen, työllisyyspalvelujen siirtoon, kuntaliitokseen tai kuntien väliseen yhteistyöhön liittyvät valmisteluryhmät tai neuvottelut esimerkiksi palkkausjärjestelmästä (kokeilumääräykset tasopalkkamallista).
Opettajaluottamusmiehet noudattavat laskutusmenettelyä, jollei toisin sovita.
Mikäli vapautus työtehtävistä tai opetusvelvollisuuden huojennus sovitaan jaettavaksi osaksi pääluottamusmiehelle ja osaksi muille luottamusmiehille, pitäisi yhteenlasketun kokonaisvapautuksen vastata edellä mainittua ajankäyttötasoa.
132
VII luku Luottamusmiehet
Paikallisesti voidaan sopia kokonaisajankäytöstä, jos pääluottamusmies tai luottamusmies hoitaa yhteistoiminta-asioita, työsuojeluasioita tai muita tavanomaisiin luottamusmiestehtäviin kuulumattomia asioita. Samoin voidaan sopia myös siitä, että opettajaluottamusmies laskuttaa kokonaisajankäytön mukaisista tehtävistä.
Osa kokonaisajankäytön edellyttämästä vapautuksesta voidaan paikallisesti sopia annettavaksi viranhaltija-/työntekijäyhdistyksen muiden edustajien käytettäväksi (esimerkiksi paikallisyhdistyksen puheenjohtaja).
6 mom. Jollei paikallisesti toisin sovita, pääluottamusmiehelle (tai ellei sellaista ole, vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle) annettava kiinteä vapautus on vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 120 hänen edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden.
Pöytäkirjamerkintä
Jollei paikallisesti toisin sovita, pääluottamusmiehelle (tai ellei sellaista ole, vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle) annettava kiinteä vapautus on vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 105 hänen edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden.
Tämä pöytäkirjamerkintä on voimassa tämän sopimuskauden loppuun.
Paikallisesti on yleensä vakiintunut tapa selvittää, miten työnantajan edustaja ja pääsopijajärjestön paikallinen edustaja yhdessä selvittävät ja varmistavat edustettavien lukumäärän.
Pääsopijajärjestö tai sen rekisteröity alayhdistys ilmoittaa työnantajalle edustettaviensa lukumäärän ajankäytöstä sopimista varten.
Epäselvissä tapauksissa järjestö antaa todistuksen työnantajan palveluksessa olevien jäsenten lukumäärästä.
9 § Luottamusmiehen palkkaus
1 mom. Kunta/kuntayhtymä korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää toimiessaan työajalla joko paikallisissa neuvotteluissa tai muutoin työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä tai osallistumisesta työsuojelutarkastajan työpaikalla toimittamaan tarkastukseen.
Palkka luottamusmiestehtävien suorittamiseen käytetyltä ajalta lasketaan sen suuruiseksi, kuin minkä luottamusmies, jos hän olisi suorittanut varsinaista työtään, samana aikana olisi todennäköisesti ansainnut säännöllisenä työaikanaan, tai milloin tätä ansiota ei voida arvioida, muiden vastaavana aikana samaa tai lähinnä samaa työtä
133
suorittaneiden viranhaltijain/työntekijäin keskimääräisen tuntiansion suuruiseksi. Kokonaan työstä vapautetun pääluottamusmiehen ansionmenetyksen korvaamisesta sovitaan edellä mainittujen periaatteiden mukaan paikallisesti. Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen palkka on kuitenkin 1.5.2018 lukien vähintään 2 000 €,1.8.2020 lukien vähintään 2 026
€ ja 1.4.2021 lukien vähintään 2 046,26 €, pp.kk.20xx lukien vähintään euroa kuukaudessa sekä sen lisäksi mahdollinen henkilökohtainen lisä, mahdollinen työkokemuslisä ja mahdollinen määrävuosilisä.
Soveltamisohje
Mikäli luottamusmies työvuoronsa aikana hoitaa luottamusmiestehtäviä työtehtäviensä ohella, maksetaan hänelle palkka työajan perusteella tulevine korvauksineen koko työvuoron ajalta.
Luottamusmiehenä toimivan lääkärin ansionmenetyskorvaukseen eivät kuulu todistuspalkkiot.
2 mom. Jos opettaja siirtyy kokonaan opettajatehtävistä vapautetuksi pääluottamusmieheksi kesken lukuvuoden, maksetaan hänen palkkansa OVTES osio B 23 § 1 momentin mukaisesti kuten palkallisen virkavapaan ajalta 31.7. asti ja lisäksi tämän luvun 10 §:n mukainen luottamusmieskorvaus.
Tästä lukien tai jos tehtävän hoitaminen alkaa lukuvuoden alusta, palkkauksessa otetaan huomioon OVTES A 21 §:n varsinaisen palkan ja varsinaiseen palkkaan kuuluvan luottamusmieskorvauksen lisäksi laskennallinen palkanosa, joka lasketaan OVTES A 26 §:n ylituntimääräyksen mukaisesti. Tämän laskennallisen palkanosan suuruudeksi määritellään vähintään pääluottamusmieheksi siirtyvän opettajan kolmen edeltävän lukuvuoden ylituntien keskiarvo. Palkkaus määritellään näin koko pääluottamusmiestehtävän keston ajalle.
Soveltamisohje
Tämän sopimusmääräyksen tarkoituksena on, että kokonaan opettajatehtävistä vapautetun pääluottamusmiehen palkka ei laske luottamustehtävän hoitamisen vuoksi. Tämän määräyksen tarkoituksena ei ole muuttaa 1.2.2018 voimassa olevia paikallisia järjestelyjä tai sopimuksia ellei paikallisesti toisin sovita.
3 mom. Jos luottamusmies tekee esimiestensä antamia luottamusmiestoimeen kuuluvia tehtäviä esimiehen määräyksestä taikka jos luottamusmies osallistuu virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevaan viralliseen paikallisneuvotteluun vapaa-aikanaan, luetaan tämä aika hänelle työajaksi.
4 mom. Mikäli työnantaja määrää luottamusmiehen virkamatkalle, joka on välttämätön luottamusmiestoimintaan kuuluvien neuvottelujen ja
134
VII luku Luottamusmiehet
niihin liittyvien tehtävien johdosta, maksetaan hänelle matkakustannusten korvaukset virkamatkojen korvauksia koskevien määräysten mukaisesti.
10 § Luottamusmieskorvaus
1 mom. Pääluottamusmiehelle (tai ellei sellaista ole nimetty, vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle) maksetaan 9 §:n mukaisen palkan tai 8 §:n 3 momentin mukaisen korvauksen lisäksi luottamusmiestyöstä varsinaiseen palkkaan kuuluva korvaus seuraavasti:
Edustettavien lukumäärä | Korvaus €/kk 1.4.2021 | Korvaus €/kk pp.kk.20xx | Korvaus €/kk pp.kk.20yy |
5–79 | 77 | ||
80–159 | 96 | ||
160–249 | 114 | ||
250–339 | 152 | ||
340–449 | 198 | ||
450–699 | 232 | ||
700– | 266 |
Pöytäkirjamerkintä
Pääluottamusmiehelle jonka edustettavien lukumäärä on alle 5 ja jolle on 31.1.2003 maksettu tuolloin voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista luottamusmieskorvausta maksetaan 1.2.2003 alkaen 48 €/kk suuruista erillislisää niin kauan kuin hän jatkaa tässä tehtävässään.
2 mom. Xxxxxxx suoritetaan myös pääluottamusmiehen varamiehelle, milloin hän esimiehelle tehdyn ilmoituksen mukaan hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon ajan yhdenjaksoisesti.
3 mom. Luottamusmieskorvaus voidaan paikallisen sopimuksen nojalla maksaa pääluottamusmiehen sijasta muulleluottamusmiehelle.
4 mom. Luottamusmieskorvausta voidaan korottaa määräajaksi 1,5 kertaiseksi paikallista virka- ja työehtosopimusta koskevien neuvottelujen ajaksi, mikäli työnantaja harkitsee sen korottamisen tarpeelliseksi.
Soveltamisohje
Korotettu luottamusmieskorvaus maksetaan täysiltä kuukausilta. Korotettu korvaus maksetaan korkeintaan kulloinkin voimassa olevan KVTES:n sopimuskauden loppuun. Korotettua korvausta voidaan maksaa myös takautuvasti.
135
11 § Luottamusmiehen koulutus
1 mom. Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.
Soveltamisohje
Sopijaosapuolet suosittelevat, että työnantaja järjestää koulutussopimuksen mukaista yhteistä koulutusta, joka on omiaan lisäämään luottamusmiehen tietoja kunnan taloudellisesta tilasta, henkilöstöpolitiikasta sekä parantamaan hänen valmiuttaan toimia osaltaan kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistämiseksi.
Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisen ajalta maksettavasta palkkauksesta ja ruokailukustannusten korvauksesta on sovittu erikseen (koulutussopimus).
Sopijaosapuolet suosittelevat, että työnantaja ja pääluottamusmies keskustelevat kerran vuodessa pääluottamusmiehen koulutustarpeesta.
2 mom. Lomanmääräytymisvuoden kuluessa yhteensä enintään kolmekymmentä (30) kalenteripäivää kestävä sovittu ammattiyhdistyskoulutus ei vähennä sen vuoden vuosilomaa.
12 § Luottamusmiehen toimitilat ja toimistovälineet
Luottamusmiehellä on oikeus käyttää kunnassa/työpaikalla yleisesti käytössä olevia tavanomaisia toimistovälineitä ja -kalusteita. Luottamusmiehelle on osoitettava työtilat, lukittava säilytystila, tarvittavat toimistovälineet ja -kalusteet sekä tietoliikennevälineet (tietokone, internet-yhteys ja puhelin) ja keskusteluja varten kullakin kerralla tähän tarkoitukseen sopiva paikka.
Pääluottamusmiehellä on lisäksi oikeus käyttää kunnassa/työpaikalla yleisesti käytössä olevia atk-laitteita ja niihin liittyviä ohjelmia sekä internet-yhteyttä (sähköpostia).
Soveltamisohje
Arvioitaessa työnantajan velvollisuutta järjestää edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitetut käyttöoikeudet voidaan ottaa huomioon kunnan koko, luottamusmiehen/pääluottamusmiehen tehtävien laajuus ja tehtävien edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyt harkitaan paikallisesti.
13 § Paikalliset sopimukset
1 mom. Tämän luvun 3 §:n 2 momentin ja 8 §:n mukaiset luottamusmiesten lukumäärää ja ajankäyttöä koskevat sopimukset tehdään kunnan ja
136
VII luku Luottamusmiehet
kunnallisten pääsopijajärjestöjen tai niiden rekisteröityjen alayhdistysten välillä.
2 mom. Jos luottamusmiesten lukumäärästä tai ajankäytöstä ei saavuteta yksimielisyyttä, voidaan asia saattaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja ko. pääsopijajärjestön ratkaistavaksi.
skl22 luku VII-luonnos-2022-04-26-SOVLTK.docx
Xxxx XX Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
1 § Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja
1 mom. Työnantaja saa irtisanoa työsuojeluvaltuutetun virkasuhteen/työsopimuksen vain laissa säädetyin perustein (viittausmääräys).
Työntekijät
2 mom. Mikäli työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.
Työntekijät
3 mom. Jos työsuojeluvaltuutetun työsuhde on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslaissa on säädetty.
2 § Työsuojeluvaltuutetun korvaus
1 mom. Varsinaiselle kuukausipalkkaiselle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun korvauksena 1.4.2021 alkaen 96 € ja pp.kk.20vv alkaen xx euroa.
Pöytäkirjamerkintä
Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä on 700 tai enemmän, edellä mainittu korvaus on kuitenkin 1.4.2021 alkaen 266 € ja pp.kk.20vv alkaen yy euroa. Tämä pöytäkirjamerkintä on voimassa tämän sopimuskauden loppuun.
2 mom. Jos työsuojeluvaltuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii välttämättömistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, joita ei voi siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä (laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006, 29 § 3 mom.).
3 mom. Varsinaisen työsuojeluvaltuutetun ollessa tilapäisesti estynyt hoitamasta työsuojeluvaltuutetun tehtäväänsä, myös varavaltuutetulle maksetaan em. korvaus sen jälkeen, kun varsinaisen työsuojeluvaltuutetun este on jatkunut yhdenjaksoisesti
vähintään yhden kuukauden, mutta kuitenkin enintään niin kauan kuin varavaltuutettu hoitaa varsinaisen työsuojeluvaltuutetun tehtävää.
Pöytäkirjamerkintä (1 § ja 2 §)
Seuraavat virka- ja työehtosopimukset eivät ole voimassa enää 1.3.2022 lukien:
- Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta (Helsingissä 24. marraskuuta 2011)
- Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta (Helsingissä 27. toukokuuta 2020)
3 § Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen korvaaminen
1 mom. Työsuojeluvaltuutetulle korvataan työaikana työsuojelutehtävien suorittamisesta aiheutunut ansion menetys työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevan sopimuksen 6 §:n mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä (3 § )
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus (Helsingissä 24. marraskuuta 2011) ja Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus (Helsingissä 3. huhtikuuta 2008) ovat edelleen voimassa.
skl22 luku IX-luonnos-2022-04-26-SOVLTK.docx
Päivitetty 2.3.2022/ 26.4.2022
Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen
Liite 2
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö
1 § Soveltamisala
Tätä liitettä sovelletaan kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa- aikapalvelujen tehtävissä toimiviin työntekijöihin/viranhaltijoihin, kuten jäljempänä ilmenee.
Palkkahinnoittelun yhteinen soveltamisohje
Hinnoittelun ulkopuoliset johtotehtävät
– Ao. palvelukokonaisuutta johtava työntekijä/viranhaltija tehtävänimikkeestä riippumatta, esimerkiksi kirjastotoimen-, museotoimen-, kulttuuritoimen-, liikuntatoimen-, nuorisotoimen- ja vapaa-aikatoimenjohtaja
Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 8 § soveltamisohjeineen ja 17 § soveltamisohjeineen.
2 § Kirjastopalvelujen palkkahinnoittelu
Kirjastopalvelujen johto- ja esimiestehtävät (02KIR020)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävinä ovat kirjaston johto- ja esimiestehtävät. Tehtäviin voi kuulua asiakastyötä.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi kirjastonjohtaja, aluekirjaston johtaja, osastonjohtaja ja kirjaston palvelupäällikkö.
02KIR020 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
2 630,35 € |
Kirjastopalvelujen asiantuntijatehtävät (02KIR042)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävinä ovat kirjaston asiantuntijatehtävät kokoelmatyössä ja tietopalvelussa, kouluttaminen tai muun palvelun suunnittelu, koordinointi ja tuottaminen.
Tehtäviin voi sisältyä esimiestyötä.
147
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi kirjastonhoitaja, informaatikko ja erikoiskirjastonhoitaja.
02KIR042 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
2 421,26 € |
Kirjastopalvelujen vaativat ammattitehtävät (02KIR050)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävinä ovat kirjastoammatilliset tehtävät, joissa vastataan asiakaspalvelun tai muun palvelukokonaisuuden tai sen osan toiminnasta.
Keskeisiä tehtäviä ovat asiakaspalvelu ja aineiston järjestely. Tehtäviin voi kuulua työnjohtotehtäviä.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa alempaa korkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa tai soveltuvaa ammatillista perustutkintoa.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi erikoiskirjastovirkailija, kirjastovirkailija, kirjastosihteeri ja tietopalvelusihteeri.
02KIR050 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
2 212,17 € |
Kirjastopalvelujen ammattitehtävät (02KIR060)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävinä ovat kirjastoammatilliset tehtävät. Keskeisiä tehtäviä ovat mm. asiakaspalvelu ja aineiston järjestely.
Tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa ammatillista perustutkintoa. Tähän palkkahinnoittelukohtaan voi kuulua esimerkiksi kirjastovirkailija.
02KIR060 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
2 109,30 € |
Kirjastopalvelujen peruspalvelutehtävät (02KIR070)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävinä ovat peruspalvelutehtävät ja osallistuminen asiakaspalvelutyöhön kirjastossa. Tehtäviin voi kuulua mm. kirjastoaineiston käyttökuntoon laittaminen ja järjestäminen, tilojen valvonta.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi järjestelyapulainen ja kirjastoavustaja.
02KIR070 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
1 803,27 € |
148
Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen
3 § Museopalvelujen palkkahinnoittelu
Museopalvelujen johto- ja esimiestehtävät (02MUS022)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävinä ovat museon johto- ja esimiestehtävät. Tehtäviin voi kuulua asiakastyötä.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi museon intendentti ja museonjohtaja.
02MUS022 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
2 630,35 € |
Museopalvelujen asiantuntijatehtävät (02MUS040)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävinä ovat museopalvelujen asiantuntijatehtävät kokoelma- ja näyttelytyössä, kouluttaminen tai muun palvelun suunnittelu, koordinointi ja tuottaminen. Tehtäviin voi kuulua myös esimiestyötä.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi museoamanuenssi, tutkija museossa, ja museolehtori ja konservaattori.
02MUS040 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
2 421,26 € |
Museopalvelujen vaativat ammattitehtävät ja ammattitehtävät (02MUS060)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävinä ovat museoammatilliset tehtävät.
Tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa alempaa korkeakoulututkintoa, vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa tai ammatillista perustutkintoa.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi konservaattori, museomestari, museoassistentti ja näyttelysihteeri.
02MUS060 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
2 109,30 € |
Museopalvelujen peruspalvelutehtävät (02MUS070)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävinä ovat peruspalvelutehtävät museopalveluissa. Tehtäviin voi kuulua tilojen ja näyttelyesineiden valvontatehtävät ja muut museotoiminnan tukitehtävät.
149
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi museoavustaja ja museoassistentti.
02MUS070 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
1 803,27 € |
4 § Kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen palkkahinnoittelu
Kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen johto- ja esimiestehtävät (02VAP020)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävinä ovat toimintayksikön tai toiminta-alueen johto- ja esimiestehtävät. Tehtäviin voi kuulua asiantuntijatyötä.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa tutkintoa.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- tai vapaa-aikasihteeri, johtava koordinaattori ja koordinaattori.
02VAP020 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
2 316,73 € |
Kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen vaativat ammattitehtävät (02VAP050)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävinä ovat mm. kulttuuri-, liikunta- nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen kehittäminen, toiminnan suunnittelu ja ohjaus sekä asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi. Tehtäviin voi sisältyä työnjohto- sekä ohjaustehtäviä.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa alempaa korkeakoulututkintoa, vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa tai ammatillista perustutkintoa.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi erityisnuorisotyöntekijä, erityisliikunnanohjaaja, vastaava liikunnan-/nuoriso- ohjaaja, kulttuurituottaja, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- tai vapaa- aikasuunnittelija/koordinaattori.
02VAP050 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
2 212,17 € |
Kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen ammattitehtävät (02VAP060)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävänä on antaa ryhmä- ja yksilöohjausta sekä tehdä näihin liittyvää asiakastyötä.
150
Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen
Tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa alempaa korkeakoulututkintoa, vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa tai ammatillista perustutkintoa.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi nuoriso-ohjaaja, liikunnanohjaaja, kulttuuriohjaaja ja nuorisotyöntekijä.
02VAP060 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
2 109,30 € |
Kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen peruspalvelutehtävät (02VAP070)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävinä ovat erilaiset peruspalvelutehtävät kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- tai vapaa-aikapalveluissa.
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi kerho-ohjaaja, uinnin valvoja, urheilukentän hoitaja ja uimaopettaja.
02VAP070 Peruspalkka | 1.4.2021 | ||
1 803,27 € |
Palkkahinnoittelun soveltamisohje
Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 § soveltamisohjeineen.
Palkkahinnoittelukohta määräytyy työntekijän/viranhaltijan tehtävien ja asianomaisessa palkkahinnoittelukohdassa mainittujen edellytysten perusteella eikä sitä ratkaise yksinomaan tehtävänimike.
Mikäli palkkahinnoittelukohtaan kuuluvassa tehtävässä edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä on palkkahinnoittelukohdassa todettu, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Esimerkiksi jos palkkahinnoittelukohdassa 02MUS060 olevalta konservaattorilta edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 § 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.1 Koulutus
Palkkahinnoitteluliitteeseen kuuluvissa tehtävissä toimivien työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäviin voi sisältyä esimiestehtäviä tai työnjohtotehtäviä. Tämä tulee myös huomioida tehtävien vaativuutta arvioitaessa. Esimiesasemassa olevan palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3 Esimiesasema.
151
Tehtävien vaativuuden arvioinnista
Palkkahinnoitteluliitteeseen kuuluvien tehtävien toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset (mm. palvelujen tuotantotapojen muuttuminen, teknologian ja työvälineiden sekä työmenetelmien kehittyminen ja asiakaspalveluvaatimusten kasvaminen) voivat vaikuttaa tehtävien sisältöön. Tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi ja arvioida tehtävien vaativuus uudelleen tehtävämuutosten yhteydessä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten.
Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden tehtävien keskinäinen vertailu. Tehtävien vaativuuden arviointi voidaan ulottaa koskemaan palkkahinnoitteluliitteen 2 eri palkkahinnoittelukohdissa olevia tehtäviä, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään.
skl22 liite 02-luonnos-2022-04-26-SOVLTK.docx
152
KVTES 2020–2021 liitteen 5 soveltamispiiriä on muutettu 1.9.2021 lukien. Katso KT:n yleiskirje 8/2021.
Liite 5
Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät
1 § Soveltamisala
Tätä liitettä sovelletaan varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstöön, varhaiskasvatuksen palveluohjaajiin ja perhepäivähoidon ohjaajiin sekä eräisiin koulun ammatti- ja peruspalvelutehtäviin. Kelpoisuusehdot täyttäviin päiväkotien, sairaaloiden ja varhaiskasvatuslain mukaisen kerhotoiminnan varhaiskasvatuksen opettajiin, varhaiskasvatuksen erityisopettajiin ja päiväkodinjohtajiin sovelletaan OVTES:n osiota G. Omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin sovelletaan liitettä 12.
Palkkahinnoittelun yhteinen soveltamisohje
Palkkahinnoittelun ulkopuoliset johto- ja suunnittelutehtävät
Varhaiskasvatuksen ylin hallinnollinen johto esimerkiksi varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuspäällikkö ovat hinnoittelun ulkopuolisia.
Viranhaltija/työntekijä, jonka päätehtävänä on varhaiskasvatuksen ja/tai perhepäivähoidon suunnittelu-, kehittämis-, yms. asiantuntijatehtävät (esim. varhaiskasvatuksen suunnittelija), on hinnoittelun ulkopuolinen.
Varhaiskasvatuksen ja koulun yhteisöllisen sosiaalisen tuen ja ohjauksen tehtävät ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia (esim. kouluvalmentaja).
Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 8 § soveltamisohjeineen ja 17 § soveltamisohjeineen.
Varhaiskasvatuspalvelujen palkkahinnoittelua (2 §) sovelletaan varhaiskasvatuslain 1 §:n mukaisiin toimintamuotoihin:
- 1 (päiväkotitoiminta)
- 2 (perhepäivähoito)
- 3 (avoin varhaiskasvatustoiminta) silloin kun kyse on varhaiskasvatuslain mukaisesta kerhotoiminnasta ja kun työntekijä tekee palkkahinnoittelun 2
§:ssä mainittuja tehtäviä. Varhaiskasvatuslain mukaisella kerhotoiminnalla tarkoitetaan sitä, että kerhotoiminta on varhaiskasvatuksen opettajan pitämää 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista ohjattua kerhotoimintaa, jossa sovelletaan varhaiskasvatuslain 21 §:n mukaista varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja 22 §:n paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja nämä perusteet ohjaavat toimintaa.
2 § Varhaiskasvatuspalvelujen palkkahinnoittelu
Varhaiskasvatuksen palveluohjaajat ja perhepäivähoidon ohjaajat (05VKA022)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävänä on perhepäivähoidon yksikön johtaminen ja/tai henkilöstön välittömänä esimiehenä toimiminen. Tehtäviin voi kuulua myös osallistumista hoito- ja kasvatustyöhön.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.
05VKA022 Peruspalkka | 1.9.2021 | pp.kk.20vv | |
2 723,08 € |
Varhaiskasvatuksen sosionomi (05VKA042)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten kasvatuksen tehtävistä. Tehtäviin kuuluu myös mm. lasten ja perheiden palveluiden yhteensovittaminen, yhteistyö perheiden kanssa, sekä monialainen yhteistyö.
Tehtävät edellyttävät varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuutta (varhaiskasvatuslaki 540/2018 27 § ja 75 §).
05VKA042 Peruspalkka | 1.6.2022 | ||
aaaa € (sopimuskirjaa n pelkät eurot) (50 euroa korkeampi peruspalkka kuin ns. epäpätevän VAKA- opettajan peruspalkka OVTES:ssä) |
Tähän hinnoittelukohtaan kuuluvat varhaiskasvatuslain mukaisessa sosionomin tehtävässä toimivat.
Varhaiskasvatuksen kasvatustehtävät (05VKA045) (05VKB045)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten opetuksen ja kasvatuksen tehtävistä.
Opetustehtävät edellyttävät varhaiskasvatuslain kelpoisuusvaatimuksen perusteella määräytyvää koulutusta. Varhaiskasvatuslain 26 §:n ja 30 §:n kelpoisuuden omaaviin sovelletaan OVTES:n osiota G.
Kun tehtävän kelpoisuusehdoissa edellytetään varhaiskasvatuksen opettajan tai erityisopettajan kelpoisuutta ja työntekijä ei täytä varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuusehtoja palkkaus määräytyy OVTES osion G:n palkkahinnoittelun mukaisesti.
Palkkahinnoittelukohtaan 05VKA045 voi kuulua varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä työskentelevä henkilö.
Palkkahinnoittelukohtaan 05VKB045 voi kuulua varhaiskasvatuslain 33
05VKA045 Peruspalkka | 1.9.2021 | pp.kk.20vv | ||
2 419,97 € | Peruspalkka vastaa OVTES osion G hinnoittelukohdan | |||
§:n nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä toimiva henkilö.
45000044
peruspalkkaa
05VKB045 | 1.9.2021 | pp.kk.20vv |
Peruspalkka | ||||
2 631,77 € | Peruspalkka vastaa OVTES osion G hinnoittelukohdan | |||
45000042
peruspalkkaa
Varhaiskasvatuksen hoito- ja huolenpitotehtävät Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja (05VKA054)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten hoidon ja huolenpidon tehtävistä. Tehtäviin voi kuulua myös kasvatuksen tehtäviä.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa ammatillista perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa. (varhaiskasvatuslaki 540/2018 28 § ja 75 §, sekä valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta 752/2018 3 §)
05VKA054 Peruspalkka | 1.4.2021 | pp.kk.20vv | |
2 103,18 € |
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua varhaiskasvatuslain mukaisessa varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävässä toimivat, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, lähihoitaja, lastenhoitaja, lastenohjaaja ja päivähoitaja.
Varhaiskasvatusyksikössä työskentelevät perhepäivähoitajat (05VKA064)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten hoidon ja huolenpidon tehtävistä.
Tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa ammatillista tutkintoa.
05VKA064 Peruspalkka | 1.4.2021 | pp.kk.20vv | |
1 868,56 € |
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat esimerkiksi varhaiskasvatusyksikössä työskentelevä perhepäivähoitaja, ryhmäperhepäivähoitaja.
Omassa kodissaan työskentelevä perhepäivähoitaja kuuluu liitteen 12 soveltamisalaan.
Varhaiskasvatuksen peruspalvelutehtävät (05VKA070)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävinä ovat peruspalvelutehtävät varhaiskasvatuksessa.
05VKA070 Peruspalkka | 1.4.2021 | pp.kk.20vv | |
1 824,97 € |
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat esimerkiksi päiväkotiavustaja, päivähoitoavustaja, päiväkotihuoltaja ja ryhmäavustaja.
3 § Koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävien palkkahinnoittelu
Koulun hoito- ja ohjaustyön ammattitehtävät (05KOU060)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat kasvun ja kehityksen auttamisesta, tukemisesta ja ohjaamisesta.
Tehtävät edellyttävät soveltuvaa ammatillista perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa taikka ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa.
05KOU060 Peruspalkka | 1.4.2021 | pp.kk.20vv | |
1 962,08 € |
Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi koulunkäynninohjaaja, koulunkäyntiavustaja sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja.
Soveltamisohje
Lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/87 viittausmääräys) mukaan kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta johtuvat kustannukset. Kunta ei toimi työnantajana eivätkä palvelussuhteen ehdot määräydy KVTES:n mukaan.
Koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehdot määräytyvät OVTES:n mukaan.
Koulun peruspalvelutehtävät (05KOU070)
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävinä ovat peruspalvelutehtävät koulussa.
05KOU070 Peruspalkka | 1.4.2021 | pp.kk.20vv | |
1 824,97 € |
Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat esimerkiksi kouluavustaja, avustaja, ryhmäavustaja, hoiva-avustaja.
Palkkahinnoitteluliitteen yhteinen soveltamisohje
Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 § soveltamisohjeineen.
Palkkahinnoittelukohta määräytyy työntekijän/viranhaltijan tehtävien ja asianomaisessa palkkahinnoittelukohdassa mainittujen edellytysten perusteella eikä sitä ratkaise yksinomaan tehtävänimike.
Mikäli palkkahinnoittelukohtaan kuuluvassa tehtävässä edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä on palkkahinnoittelukohdassa todettu tai alan erikoistumiskoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 § 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.1 Koulutus.
Palkkahinnoitteluliitteeseen kuuluvissa tehtävissä toimivien työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäviin voi sisältyä esimiestehtäviä tai työnjohtotehtäviä. Tämä tulee myös huomioida tehtävien vaativuutta arvioitaessa. Esimiesasemassa olevan palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3 Esimiesasema.
Tehtävien vaativuuden arvioinnista
Palkkahinnoitteluliitteeseen kuuluvien tehtävien toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset (mm. palvelujen tuotantotapojen muuttuminen, teknologian ja työvälineiden sekä työmenetelmien kehittyminen ja asiakaspalveluvaatimusten kasvaminen) voivat vaikuttaa tehtävien sisältöön. Tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi ja arvioida tehtävien vaativuus uudelleen tehtävämuutosten yhteydessä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten.
Esimerkkinä lisätehtävästä ja -vastuusta on vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvilla ei ole. Hoito- ja huolenpitotehtävissä toimivien osalta
pitkäaikaissairaiden lasten hoidon ohjaus ja seuranta sekä lääkehoidon toteuttaminen ovat esimerkkejä tällaisesta lisätehtävästä ja -vastuusta.
Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden tehtävien keskinäinen vertailu.
4 § Kolmiperhepäivähoitajien ja muiden lapsen kotona työskentelevien perhepäivähoitajien työaikaa koskeva erityismääräys *)
Perhepäivähoitajaan, joka työskentelee pääsääntöisesti lapsen/ lasten kodissa, sovelletaan liitteen 12 työaikaa ja työaikakorvauksia koskevia 7–10 §:n määräyksiä.
Soveltamisohje
Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta esimerkiksi lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoitajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta/lapsia lapsen tai toisen hoitajan kodissa. Näiden hoitajien säännöllinen työaika ja työaikakorvaukset määräytyvät liitteen 12 mukaan. Muut palvelussuhteen ehdot, kuten palkkaus, vuosiloma, sairauspoissaolo ja äitiysvapaat sekä muut palkalliset työvapaat määräytyvät KVTES:n yleisten määräysten mukaan.
Pöytäkirjamerkintä
*) Xxxxx perhevapaauudistuksen vaikutuksesta allekirjoituspöytäkirjan liite
5 § Työryhmät
KVTES VAKA-ryhmä selvittää saatuaan tarvittavat tilastotiedot onko KVTES liitteen 5 varhaiskasvatuksen ja koulun yhteisöllisen sosiaalisen tuen ja ohjauksen tehtäville tarkoituksenmukaista luoda omaa hinnoittelukohtaa.
VAKA-työaikamääräykset
Toimeksiantona on arvioida ja kehittää työaikamääräysten kokonaisuutta varhaiskasvatusalan toimintoja ja palveluja sekä henkilöstön terveyttä ja työhyvinvointia tukeviksi ottaen huomioon varhaiskasvatuksessa käytettävät eri työaikamuodot ja lepotaukomääräykset. Työryhmä voi
simuloida ja pilotoida erilaisia työaika- ja lepotaukomalleja- sekä määräyksiä. Työryhmän jäseninä ovat KT, JAU, JUKO ja SOTE.
skl22 liite 05-luonnos-2022-04-26-SOVLTK.docx
KVTES 2022–20xx liitettä 11 sovelletaan 5.9.2022 lukien tai sitä seuraavan alkavan työaikajakson alusta lukien. Sitä ennen sovelletaan KVTES 2020- 2021 liitettä 11. Katso KT:n yleiskirje /2022.
Talonmiesten työaika
1 § Soveltamisala
1 mom. Tämä liite koskee työaikalain (605/96) alaisia, talonmiehen työtä tekeviä työntekijöitä/viranhaltijoita, jotka asuvat kiinteistössä tai alle 500 metrin etäisyydellä kiinteistöstä ja joiden säännöllinen työaika on keskimäärin yli 22 tuntia viikossa.
2 mom. Sivutoimisiin eli sellaisiin talonmiehiin, jotka asuvat kiinteistössä tai alle 500 metrin päässä kiinteistöstä, mutta joiden säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin enintään 22 tuntia, sovelletaan vain tämän liitteen 5 §:n 2 momenttia ja 8 §:ää.
3 mom. Muihin talonmiehiin sovelletaan tämän sopimuksen työaikaluvun määräyksiä.
4 mom. Talonmiehen työnä pidetään kiinteistön ulkopuhtaanapitoon, lämmitykseen, jätehuoltoon ja siivoukseen luettavia sekä yleisluontoisia muita kiinteistön hoitoon ja järjestyksenpitoon kuuluvia tai niihin läheisesti liittyviä tehtäviä.
Soveltamisohje
Talonmiehen hoitaessa useita kiinteistöjä siten, että yli puolet työajasta käytetään sellaisten kiinteistöjen hoitoon, jotka sijaitsevat yli 500 metrin päässä talonmiehen asuinkiinteistöstä, ei talonmiehen katsota asuvan hoitamiensa kiinteistöjen välittömässä läheisyydessä.
Talonmiehen asunnolla tarkoitetaan varsinaista asuntoa. Tilapäisessä käytössä olevaa oleskelu- tai lepohuonetta ei pidetä asuntona.
Yhdistelmätyöntekijään sovellettava työaika määräytyy siinä työssä noudatettavan työajan mukaan, jota hän tekee pääasiallisesti eli yli puolet säännöllisestä työajastaan.
2 § Työaika
Tämän liitteen piiriin kuuluvien talonmiesten työaika määräytyy työaikaluvun määräysten mukaan jäljempänä mainituin poikkeuksin.
180
3 § Vuorokautisen työajan jaksottaminen
1 mom. Talonmiehen vuorokautinen säännöllinen työaika saadaan määrätä tehtäväksi enintään kahdessa osassa. Rajoitus ei koske tapauksia, joissa kiinteitä polttoaineita käytettäessä lämmityksen hoitaminen vaatii useampia työrupeamia. Työajaksi merkitään tällöin vähintään puoli tuntia kutakin työrupeamaa kohden.
2 mom. Kaksi- tai kolmivuorotyössä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta määrätyin ajanjaksoin, työvuoro järjestetään lepotauosta aiheutuvin poikkeuksin yhdenjaksoiseksi.
4 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt
Jos työaikaluvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitettua arkipyhä- tai aattopäivää ei työn laadun vuoksi ole mahdollista antaa vapaapäiväksi eikä sitä vastaavaa kokonaista ylimääräistä vapaapäivää ole mahdollista järjestää muunakaan saman viikon tai tasoittumisjakson päivänä, on vastaava vapaapäivä pyrittävä järjestämään jonkin muun samaan 52 viikon pituiseen ajanjaksoon sisältyvän tasoittumisjakson aikana.
5 § Viikoittaisen vapaa-ajan siirto ja sivutoimisen talonmiehen viikoittainen vapaa-aika Viikkolevon siirto ja sivutoimisen talonmiehen viikkolepo
1 mom. Talonmiehen suostumuksella voidaan 32 viikon pituiselta syys- ja talvikaudelta enintään 18 työaikaluvun 24 §:ssä tarkoitettua viikoittaista vapaa-aikaa viikkolepoa vastaava määrä siirtää samanpituisena annettavaksi seuraavana 20 viikon pituisena kevät- ja kesäkautena sellaisena aikana, jona työntekijän olisi muuten oltava työssä.
2 mom. Sivutoimiselle talonmiehelle annetaan 30 tunnin pituinen yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika viikkolepo joka toinen viikko.
6 § Päivittäiset lepoajat
1 mom. Talonmiehelle annetaan työaikaluvun 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu päivittäinen lepoaika (ruokailutauko), jos vuorokautinen työaika on seitsemää tuntia pidempi eikä vuorokautista työaikaa ole jaettu kahteen tai useampaan osaan.
2 mom. Jos työ on järjestetty seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin (vuorotyö), talonmiehelle annetaan yksi vähintään puoli tuntia kestävä lepotauko, jota ei lueta työaikaan, tai, jollei taukoa voida järjestää, tilaisuus aterioida työn aikana työnantajan osoittamassa paikassa.
181
7 § Ilta- ja yöajalta maksettava korvaus
Kello 18.00–6.00 tehdyiltä säännöllisen työajan muilta kuin vuorotyö- tai sunnuntaityötunneilta talonmiehelle maksetaan 35 %:n rahakorvaus.
8 § Varallaoloaika
Sovelletaan KVTES:n työaikaluvun määräyksiä varallaolosta.
1 mom. Jos työnantaja ja talonmies sopivat, että talonmiehen on oltava määrättynä varallaoloaikana asunnossaan ja tehtävä tänä aikana säännönmukaisesti toistuvat vähäiset työt, talonmiehelle maksetaan tällaisilta asuntovarallaolon tunneilta 35 %:n suuruinen korottamattomasta tuntipalkasta laskettu rahakorvaus taikka annetaan tätä määrää vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana siten, kuin talonmiehen kanssa sovitaan.
1 mom. Jos työnantaja ja talonmies sopivat, että talonmies on velvollinen määrättynä aikana olemaan tavoitettavissa niin, että työnantajalle ilmoitetussa paikassa, josta hänet voidaan tarvittaessa välittömästi tavoittaa töihin kutsumiseksi tekemään tänä aikana säännönmukaisesti toistuvat vähäiset työt, maksetaan talonmiehelle tällaisilta vapaamuotoisen varallaolon tunneilta 25 % 20-30 % suuruinen korottamattomasta tuntipalkasta laskettu rahakorvaus.
Soveltamisohje
Talonmiehen varallaolo määräytyy yksinomaan tämän määräyksen mukaisesti. Talonmiehen työn laadun vuoksi on luotu kiinteistön hoidon kannalta joustava varallaolojärjestelmä. Kiinteistön laitteissa saattaa ilmetä yllättäen vikoja, minkä vuoksi talonmiehen tulee olla tavoitettavissa.
Varallaoloon voidaan liittää talonmiehelle kuuluvia vähäisiä tehtäviä, esim. ovien avaaminen ja sulkeminen, valojen hoitaminen ja liputus.
Talonmiehen varallaoloajoista sopiminen edellyttää suunnitelmaa säännönmukaisesti toistuvista, vähäisistä töistä, jotka on tehtävä varallaolon aikana. Näiden säännönmukaisesti toistuvien vähäisten töiden tekeminen, joita ei lueta työajaksi, ei saa viedä pääosaa varallaoloajasta. Muihin Varallaolon aikana tehtäviksi tulleisiin töihin kulunut aika luetaan kokonaan työajaksi.
9 § Ylityön korvaaminen
1 mom. Keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä tasoittumisjakson säännöllisen työajan lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan rahakorvauksena 50 %:lla korotettu tuntipalkka ylityötunneilta, jotka nousevat enintään siihen tuntimäärään, joka saadaan kertomalla tasoittumisjaksoon sisältyvien viikkojen lukumäärä luvulla kuusi.
Seuraavilta tasoittumisjakson yli- ja hätätyötunneilta maksetaan 100
%:lla korotettu tuntipalkka.
2 mom. Ylityöstä maksettava rahakorvaus voidaan työnantajan harkinnan mukaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Työnantaja ja talonmies voivat myös sopia, että ylityöstä tuleva rahakorvaus maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena.
3 mom. Jos tasoittumisjakso on keskeytynyt siksi, että talonmiehen palvelussuhde on katkennut tai, ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä tasoittumisjaksona, on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi. Sanotun tuntimäärän kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.
10 § Tuntipalkan laskeminen
Työaikaluvun 23 §:ssä tarkoitettua, työaikakorvausten laskemiseksi tarvittavaa tuntipalkkaa määritettäessä otetaan jaettavana huomioon talonmiehen kalenterikuukauden varsinainen palkka mahdollisine luontoisetuineen.
skl22 liite 11-luonnos-2022-04-26-SOVLTK.docx
183
Päivitetty 26.2.2022 / 26.4.2022
Liite 16 (osa)
- - -
5 § Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta
Viranhaltijan/työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä matkasta maksetaan korvausta seuraavasti:
Korvaus | ||
Väline | Korottamaton | Korotettu |
auto kunkin 1.1. alkavan vuoden pituisen ajanjakson | – 5 000 *) ensimmäiseltä kilometriltä 46 snt/km – seuraavilta kilo- metreiltä 40 snt/km *) Pöytäkirjamerkint ä: Sopimuskauden 1.3.2022 - pp.kk.20vv kilometriraja nostetaan 7000 kilometriin. | Kilometrikorvaus maksetaan korotettuna – 8 sentillä, jos virkatehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä – 12 sentillä, jos virkatehtävien suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä – 3 sentillä, jos viranhaltija/työntekijä joutuu autossaan kuljettamaan koiraa tai suurikokoisia tai painoltaan yli 80-kiloisia koneita tai laitteita – 10 sentillä, jos virkatehtävien hoitaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla kyseisten kilometrien osalta – jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa olevassa kulkuneuvossa matkustaa useita samalle virka- tai virantoimitus- matkalle osallistuvia tai virka-/ työtehtävänä kuljetettavia henkilöitä, maksetaan kunkin osalta lisäksi 3 senttiä kilometriltä |
moottoripyörä kunkin 1.1. alkavan vuoden pituisen ajan jakson | – 5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 35 snt/km – seuraavilta kilo- metreiltä 32 snt/km | – jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa olevassa kulkuneuvossa matkustaa useita samalle virka- tai virantoimitus- matkalle osallistuvia tai virka-/ työtehtävänä kuljetettavia henkilöitä, maksetaan lisäksi 3 senttiä kilometriltä. |
moottorivene – yli 50 hv – 50 hv tai alle moottorikelkka mopo mönkijä muu kulkuneuvo polkupyörä | 116 snt /km 80 ” /km 110 ” /km 19 ” /km 104 ” /km 11 ” /km 84 “ /vrk | – jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa olevassa kulkuneuvossa matkustaa useita samalle virka- tai virantoimitusmatkalle osallistuvia tai virka-/työtehtävänä kuljetettavia henkilöitä, maksetaan lisäksi 3 senttiä kilometriltä. |
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
Soveltamisohje
Korotetut korvaukset perävaunusta ja raskaiden koneiden jne. kuljettamisesta voivat tulla kysymykseen yhtä aikaakin.
skl22 liite 16-luonnos-2022-04-26-SOVLTK-OSA.docx
Päivitetty 24.3.2022 KVTES-yleiskirjeeseen:
A. Tulkintaesimerkkejä etätyöhön liittyen
Tulkintaesimerkkejä:
1: Työmatka etätyöpaikasta pysyväisluonteiseen toimipaikkaan työpäivän alussa:
• kyseessä on työmatka,
• matka-aika ei ole työaikaa,
• työnantaja ei korvaa matkakustannuksia,
2: Työmatka pysyväisluonteiselta toimipaikalta etätyöpaikkaan työpäivän päätteeksi:
• kyseessä on työmatka,
• matka-aika ei ole työaikaa,
• työnantaja ei korvaa matkakustannuksia,
3: Työmatka etätyöpaikasta muuhun työpisteeseen kuin ns. pysyväisluonteiseen toimipaikkaan työpäivän alussa:
• kyseessä on työmatka,
• matka-aika ei ole työaikaa,
• jos matkasta asunnosta muuhun työpisteeseen aiheutuu suurempia kustannuksia, kuin pysyväisluonteiselle toimipisteelle matkustettaessa, kustannusten erotus korvataan matkakustannusliitteen 16 2 § 2 mom. mukaisesti:
o kts. matkakustannusliite 16, 2 § 2 mom, tämän sopimuskohdan mukaan toimitaan myös etätyötä tehtäessä, eli vertaillaan tavanomaista matkaa asunnosta ns. pysyväisluonteiselle toimipaikalle matkaan, joka asunnosta olisi tehty muuhun työpisteeseen. Kts. kyseisen sopimuskohdan laskentaesimerkit,
o jos työntekijälle/viranhaltijalle etätyöpisteen sijainnin vuoksi aiheutuu suurempia kustannuksia, ei näitä hänelle korvata.
4: Työmatka muusta työpisteestä etätyöpaikkaan työpäivän päätteeksi:
• kyseessä on työmatka,
• matka-aika ei ole työaikaa,
• jos matkasta muusta työpisteestä asunnolle aiheutuu suurempia kustannuksia, kuin pysyväisluonteiselta toimipaikalta asunnolle matkustettaessa, kustannusten erotus korvataan matkakustannusliitteen 16, 2 § 2 mom. mukaisesti:
o tarkennusta, kts. kohta 3.
5: Työmatka etätyöpaikasta pysyväisluonteiseen toimipaikkaan työpäivän aikana eli työvuoron aikana:
• kyseessä on työmatka,
• matka-aika ei ole työaikaa,
• työnantaja ei korvaa matkaa,
• vastaavasti paluumatka työpäivän aikana ei ole työaikaa ja työnantaja ei korvaa matkaa,
o vrt. esimerkit 1 - 2
• Em. tulkinta koskee tilanteista, joissa:
o tarve/velvoite mennä työpaikalle ei tule työntekijän/ viranhaltijan tietoon yllättäen kesken työvuoron,
o Esim: koskee tilanteita, joissa työntekijä/viranhaltija itse haluaa mennä pysyväisluonteiselle toimipaikalle kesken työpäivän ja tilanteita, joissa työntekijän/viranhaltijan tiedossa on ollut tämä tarve ennen työvuoron alkamista. Esim: Jos työntekijä tekee etätöitä ma-ke ja toimistolla töitä to-pe. Jos keskiviikkona on tarve tulla pysyväisluonteiselle toimipaikalle työpaikkakokouksen vuoksi, kysymyksessä on työmatka.
• Jos työnantaja (yllättäen) edellyttää, että työntekijä/viranhaltija tulee kesken päivän pysyväisluonteiseen toimipaikkaan:
• pyynnön ei tulisi tulla täysin yllätyksenä, koska etätyöstä sovittaessa tulee myös sopia siitä, voiko tulla yllättäen tarve tulla työpaikalle, jotta työntekijä voi arvioida missä hän etätöitä tekee. Etätyöskentelystä sovittaessa tulee olla selkeät ohjeet sen osalta, voiko esim. Helsingissä työskentelevä työntekijä työskennellä työviikon Kuusamon mökillä, vai voiko olla tarve työskennellä myös Helsingin työpaikalla.
• jos työnantajan tarve tulee kesken työpäivän:
o kyse on työnantajan määräämästä työtehtävästä: jolloin matka-aika on työaikaa, työntekijä/viranhaltija maksaa itse matkakulut.
• Vaikutuksesta työvuoroluetteloon ja työaikaan:
• jos itse päättää/ tai on etukäteen tiedossa (myös tilanteet, joissa on sopinut tekevänsä etätyötä tiettyinä päivinä) aloittaa päivän etätyöpisteessä ja kesken päivän lähtee pysyväisluonteiselle tai muulle työpisteelle:
o liukuva työaika: leimaa itsensä ulos matka ajaksi => liukuvan työajan järjestelmässä mahdollistetaan se, että kiinteän ajan sisälle muodostuu omaa aikaa oleva kohta,
o kiinteä työaika: Esimerkki: työvuoroluetteloon merkitty työaika klo 9-16. Jos menee kesken päivän pysyväisluonteiselle toimipaikalle, työaika jää matkustamisen johdosta 30 min ”vajaaksi”, jos vajausta ei tehdä jossain toisessa kohdassa takaisin.
▪ sovelletaan: palkkausluvun 19 § 3 mom: ”Jos työpäivä vh/tt pyynnöstä tai muuton hänestä johtuvasta syystä jää satunnaisesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana, vähennetään
kuukausipalkasta edellä tarkoitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta.”
▪ käytännössä: etätyötä tekevän kanssa sovitaan siitä, miten käytännössä toimitaan, jos työaika jää vajaaksi sen vuoksi, että työntekijä menee keskellä päivää toimipaikalle.
6: Työmatka etätyöpaikasta muuhun työpisteeseen kuin ns. pysyväisluonteiseen toimipaikkaan työpäivän aikana eli työvuoron aikana:
• kyseessä on työmatka,
• matka-aika ei ole työaikaa
• mutta työnantaja korvaa matkojen erotuksen, kts. esimerkit 3-4.
o vastaavasti paluumatka työpäivän aikana ei ole työaikaa, mutta työnantaja korvaa matkakulujen erotuksen, kts. esimerkit 3-4.
• Em. tulkinta koskee tilanteista, joissa: kts. esimerkki 5.
o tarve mennä työpaikalle ei tule työntekijän tietoon yllättäen kesken työvuoron,
• Jos työnantaja (yllättäen) edellyttää, kts. esimerkki 5.
TARKENNUSTA, kesken päivän kulkemisen osalta esimerkkeihin, 5 ja 6:
• Paikallisesti voidaan sopia:
• työnantaja voi myös työntekijän/viranhaltijan ”pyynnöstä” määrätä, että matka alkaa kotoa, jolloin: matka-aika on työaikaa ja työnantaja korvaa matkakulut.
o Esimerkkitilanne, jossa voisi tulla kyseeseen:
o Työntekijän pysyväisluonteinen toimipaikka on paikka X ja hän asuu siitä 5 km etäisyyden päässä paikassa Y. Hän aloittaa päivän etätöissä mutta hänen on mentävä kesken työpäivänsä kokoukseen paikkaan Z, joka sijaitsee kilometrin päässä hänen asunnostaan Y ja kuuden kilometrin päässä hänen pysyväisluonteisesta toimipaikastaan X. Työnantaja voi määrätä työntekijän lähtemään kokousmatkalle kotoaan, jolloin matka-aika katsotaan työajaksi ja työnantaja korvaa matkakulut.
• Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan sopia esimerkiksi: tilanteessa, jossa työntekijällä on useita vaihtuvia työpisteitä etäällä toisistaan, voidaan paikallisesti esim. sopia siitä, että työnantaja korvaa matkaan kulunutta aikaa osittain - paikallisesti erikseen sovittavalla tavalla.
7: Jos muutoin kuin 5- ja 6- kohdissa on tarve käydä kesken työpäivän eli kesken työvuoron esim. kokouksessa/asiakkaan luona. Tarkoitetaan tilanteita, jotka ovat verrattavissa tilanteisiin,
joissa työntekijä/viranhaltija työskentelee työnantajan toimipisteessä ja kesken työpäivän on tarve tehdä virantoimitusmatkoja eli virka/työtehtäviin liittyviä toistuvia matkoja, tavallisesti työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin.
o kts. aikaisemmat esimerkit, jotka koskevat työmatkoja etätyöpaikka- työntekopaikka,
o muutoin työpisteiden (työnantajan ”edellyttämien”) työpisteiden välinen matka- aika on työaikaa ja matkakulut korvataan kokonaisuudessaan,
o jos työpäivän aikana on työpistekäyntien välissä tarpeen käydä toimistolla (joko työnantajan toimistolla taikka ”asuntotoimistolla”) => paikallisesti annetaan ohjeet:
▪ jos käydään työnantajan toimistolla => matkat työaikaa + kulut korvataan,
▪ jos käydään kotitoimistolla => työnantajan harkinnassa => jos mahdollistaa kotitoimistolla käynnin => matka-aika työaikaa + kulut korvataan.
B. Muita esimerkkejä:
ESIMERKKI 1:
Työntekijä asuu pisteessä A ja hänen pysyväisluonteinen toimipaikkansa on 10 kilometrin päässä pisteessä B. Hänen työtehtäviinsä kuuluu säännöllisesti järjestettävä kokous, työpisteissä C ja D (KVTES Matkakustannusliitteen 16 2 §:ssä tarkoitettu työpiste). Työpiste C sijaitsee 120 kilometrin (1,5 tunnin matkustamisen) ja työpiste D 150 kilometrin (2 tunnin matkustamisen päässä hänen kotoaan.
Työmatka eli matka asunnosta toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin ei oikeuta korvauksiin muissa kuin tämän KVTES Matkakustannusliitteen 16 2 §:n 2–6 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa.
KVTES:n matkustusmääräysten puitteissa työntekijän matkustaessa hänen työpäivänsä aloittavaan kokoukseen pisteeseen C tai D taikka hänen lähtiessään työpäivänsä päätteeksi pisteestä C tai D, kyseessä on työmatka eli matka-aika ei ole työaikaa ja työntekijälle korvataan matkakustannusten erotus työntekijän tavanomaiseen 10 km matkaan nähden (ks. Liite 16 2 § 2 mom.).
Kuitenkin, mikäli työnantaja ja palkansaajajärjestö niin tarkoituksenmukaiseksi ja kohtuulliseksi katsovat, voivat ne sopia paikallisella virka- ja työehtosopimuksella, että matka-aikaan kuluvasta ajasta maksetaan työntekijälle korvausta.
Esimerkki 1.1: Säännöllisesti työtehtäviin kuuluva kokous järjestetään 150 km etäisyydellä työntekijän asunnosta A työpisteessä C. Työnantaja ja palkansaajajärjestö voivat paikallisella virka- ja työehtosopimuksella sopia, että työntekijälle maksetaan laskennallista tuntipalkkaa vastaava korvaus osasta tähän
kuluvaa matka-aikaa, koska työaikaan kuulumatonta työmatkaan kulunutta aikaa on merkittävästi tavanomaista enemmän.
Esimerkki 1.2: Säännöllisesti työtehtäviin kuuluva kokous järjestetään työpisteessä
D. Matkustamiseen työntekijän asunnosta A työpisteeseen D kuluu karttapalvelun tiedon mukaan 2 h, kun matkustetaan niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista. Työnantaja ja palkansaajajärjestö voivat paikallisella virka- ja työehtosopimuksella sopia, että työntekijälle maksetaan laskennallista tuntipalkkaa vastaava korvaus tietyn matka-ajan ylittävästä osuudesta matkan arvioitua kestoa, koska työmatkaan kuluu aikaa merkittävästi tavanomaista enemmän.
Myös muunlaiset paikalliset ratkaisut ovat mahdollisia, mikäli asiasta päästään yhteisymmärrykseen.
Asiasta voisi olla tarkoituksenmukaista sopia esimerkiksi silloin, kun tavanomaisesta merkittävästi poikkeavia ja huomattavan pitkiä työmatkoja joudutaan työn luonteen vuoksi tekemään niin usein, että osittaista matkoihin menevän ajan korvaamista voidaan pitää kohtuullisena. Pelkästään se, että työntekijällä on useita työpisteitä ei ole, ainakaan yleensä, tarkoituksenmukainen syy maksaa matkaan kuluvasta ajasta korvausta. Harkittaessa asiasta sopimista on huomioitava henkilöstön tasapuolinen kohtelu.
ESIMERKKI 2:
X kaupungin viranhaltija on määrätty virkamatkalle kaupunkiin Y työtilaisuuteen torstaina klo 13-17. Matka kotoa kaupunkiin Y kestää 4 h ja viranhaltija lähtee virkamatkalle klo 9 junalla. Viranhaltijalle on suunniteltu työvuoro 9-17.
Virkamatkaan käytetystä ajasta työajaksi luetaan vain työtehtävien suorittamiseen kulunut aika. Viranhaltijan virkamatka kotoa alkaa klo 9 ja hän on perillä kaupungissa Y klo 13 työtilaisuuden alkaessa. Matkustamiseen käytetty aika ei ole työaikaa, työaikaa ei pidennetä matkustamiseen käytetyn ajan vuoksi. Työaikaa on työtehtäviin käytetty aika klo 13-17.
Paluumatka kaupungista Y viranhaltijan kotiin alkaa klo 17 ja päättyy klo 21. Paluumatkan matka-aika ei ole työaikaa.
Työnantaja voi huomioida työajan ulkopuolisesta matkustamisesta aiheutuvan rasituksen työvuorosuunnittelussa suunnittelemalla viranhaltijan seuraavan työpäivän alkamaan vasta normaalia myöhemmin, esimerkiksi klo 10:00.
Työnantajan on muistettava huomioida tapauskohtaisesti työajan ulkopuoliseen matkustamiseen liittyvä rasitus ja työnantajan työturvallisuusvelvoitteet mm. työn kuormitustekijöiden välttämisestä ja vähentämisestä. Työstä johtuva, työajan ulkopuolinen matkustus voi olla tällainen työn kuormitustekijä.
Työnantaja ja viranhaltija voivat myös sopia esim. siitä, että viranhaltija tekee töitä junamatkalla kotiin esim. kahden tunnin ajan. Jos näin sovitaan, työntekoon käytetty aika on työaikaa. Työvuoroluetteloa on muutettava tarvittavin osin.
ESIMERKKI 3:
Työntekijän/viranhaltija saattaa potilaan keskussairaalasta yliopistolliseen sairaalaan ambulanssin kyydillä normaalin työntekoalueensa ulkopuolelle. Työnantaja antaa virkamatkalle virkamatkamääräyksen.
Matka-aika on työaikaa, koska kyse on työtehtävän hoitamisesta, eli potilaan saattamisesta.
Vahvistettuun työvuoroluetteloon merkitty työvuoro päättyy klo 16. Potilas on saatettu perille samana ajankohtana.
Virkamatkan paluumatka ilman potilasta ei ole työaikaa. Tilannetta ei muuta se, vaikka työntekijä/viranhaltija matkustaisi ambulanssin kyydissä takaisin keskussairaalaan ja vasta sieltä kotiin.
Työnantaja ja palkansaajajärjestö voivat sopia, että työntekijälle maksetaan laskennallista tuntipalkkaa vastaava korvaus esim. osasta matkaan kuluneesta ajasta. Tämä voi olla tarkoituksenmukaista esim. tilanteissa, joissa virkamatkoja muodostuu usein ja jos tieto niistä tulee työntekijälle lyhyellä varoitusajalla.
Harkittaessa asiasta sopimista on huomioitava henkilöstön tasapuolinen kohtelu.
Jos sen sijaan saattajana toimineen työntekijän tehtävänä olisi kuljettaa ambulanssin takaisin tai hänellä olisi paluumatkalla jokin muu työtehtävä (esim. huolehtia sairaalan hoitovälineistä tai lääkkeistä), paluumatka keskussairaalaan olisi työaikaa.
Yleiskirjeeseen
KYSYMYKSET/ VASTAUKSET:
1: Mitä hyväksyttävän lääkärintodistuksen tulisi ainakin sisältää, jotta todistus oikeuttaisi sairauspoissaoloajan palkkaan?
• Lääkärintodistuksessa tulisi olla tieto ainakin todistuksen antajasta sekä diagnoositieto (diagnoosikoodi tai sanallinen), joka osoittaa sairautta, vammaa tai tapaturmaa, sekä tieto työkyvyttömyyden alkamis- ja päättymispäivästä.
B15_Yleiskirjeeseen-Sairauspoissaolot-KysymyksetVastaukset-2022-03-24-SOV.docx
• Mikäli todistus on kirjoitettu taannehtivasti, tulee lääkärin perustella todistuksen taannehtivuus.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle sairauspoissaolosta työnantajan ohjeiden mukaan.
Työpaikan sairauspoissaolokäytännöt sovitaan työterveysyhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa ja käsitellään työsuojelun yhteistoiminnassa. Annettujen ohjeiden noudattamisen kannalta tärkeää on, että menettelytavat ovat selkeät ja sopivat työpaikan toimintaan ja arkeen.
Lääkäri päättää taudinmäärityksestä, mutta lääketieteellisestä toiminnasta vastaavan lääkärin valtuutuksella terveydenhuollossa voidaan sopia laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden välisestä työnjaosta, jos se on perusteltua työjärjestelyiden ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Valtuutus koskee vain nimettyjä laillistettuja terveydenhuollon ammattiryhmien edustajia, jotka ovat saaneet lisäkoulutusta sairauspoissaolotarpeen arviointiin. Valtuutuksen saaneet ammattihenkilöt voivat tällöin kirjoittaa sairauspoissaolotodistuksen etukäteen rajatuissa tilanteissa ja lyhyiksi ajanjaksoiksi. Xxxxxxxx terveydenhuollon vastaanottotoiminnan työnjaosta ja terveydenhuollosta annettavien todistusten toimintakäytännöstä informoidaan palvelun käyttäjiä ja työpaikkoja.
Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden välisestä työnjaosta ja sairauspoissaolotodistuksiin liittyvistä toimintakäytännöistä sovitaan työterveyshuollon palveluntuottajan ja työnantajan kesken työterveyshuollon sopimuksessa, toimintakäytännöt kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja käydään läpi yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.
Pitkissä työkyvyttömyysjaksoissa ja sairauspäivärahaa varten tarvitaan aina lääkärintodistus tai lausunto.
2: Saako työntekijä itse päättää miltä lääkäriltä hän hakee työnantajan edellyttämän lääkärintodistuksen?
• Työnantaja ei voi lähtökohtaisesti päättää, että hyväksyy vain työterveyshuollosta saadut lääkärintodistukset. Työntekijällä on pääsääntöisesti oikeus valita käyttämänsä lääkäri.
• Arvioitaessa työnantajan oikeutta edellyttää tietyn lääkärin antamaa todistusta, kyse on tapauskohtaisesta yksilöllisestä harkinnasta.
• Mikäli työntekijän toimittamaa todistusta ei voida perustellusta syystä hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen. Arvioitaessa perusteltua syytä, kyse on tapauskohtaisesta harkinnasta.
• kts. myös kohta 4.
3: Voiko työnantaja edellyttää toisilta työntekijöiltä lääkärintodistuksen ja sallia toisille poissaolon omalla ilmoituksella?
• Työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti. Yksittäisessä tapauksessa työnantajalla voi olla peruste poiketa paikallisesti vallitsevasta käytännöstä. Jotta työnantaja voi toimia tasapuolisesti, työnantajan on hyvä etukäteen linjata, millaisissa tilanteissa esimeriksi hyväksytään oma ilmoitus ja missä tilanteissa voidaan poiketa paikallisesta oman ilmoituksen hyväksyvästä käytännöstä.
• Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi: Usein toistuvat poissaolot, joihin liittyen on syytä etukäteen määritellä ”hälytysrajat”.
Työpaikalla tulee olla sovitut käytännöt ja selkeät menettelytavat, miten työntekijä toimii sairastuessaan ja miten työnantaja tukee työntekijän työhön paluuta.
Työnantajan tehtävä on myös kertoa työntekijöilleen työpaikan sairauspoissaoloihin liittyvistä käytännöistä ja tarjoamistaan työterveyshuollon palveluista. Sairauspäivärahaa varten tarvitaan aina lääkärintodistus.
4: Minkälaisessa tilanteessa työnantajalla on oikeus perustellusta syystä lähettää työntekijä/viranhaltija työnantajan kustannuksella toiselle lääkärille?
• Mikäli lääkärintodistusta ei voida perustellusta syystä hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää työntekijän /viranhaltijan osoittamansa lääkärin tarkastukseen.
• Perusteltu syy voi olla esim. se, että työntekijä on ollut sairauspoissaolonsa aikana muualla töissä.
• Perusteltu syy voi olla myös silloin, kun työnantajalla kokonaisharkinta huomioiden on oikeus epäillä, että lääkärintodistukseen merkitty lääketieteellinen arvio on joltain osin virheellinen.
• On huomattava, että jokaisessa yksittäisessä käytännön tilanteessa kyse on tapauskohtaisesta yksilöllisestä harkinnasta.
• Alla kaksi esimerkkiä, jotka eivät ole tyhjentäviä. Tapauksista ei kuitenkaan voi lukea yksiselitteistä oikeusohjetta, koska kokonaisharkintaan voi vaikuttaa pienikin muutos taustatiedoissa tai tapahtumankulussa.
• Esimerkki oikeuskäytännöstä, jossa arvioitiin työnantajan oikeutta perustellusta syystä lähettää työntekijä työnantajan kustannuksella työnantajan osoittamalle lääkärille. Työnantajalla oli oikeus lähettää työntekijä toiselle lääkärille (KKO 1993:150):
o Työntekijä oli esittänyt sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestään samalta lääkäriltä kaksi lääkärintodistusta eri diagnooseilla. Työnantajalla oli ollut perustellut syyt epäillä selvityksen luotettavuutta ja siten poikkeuksellisesti osoittaa työntekijä erikoislääkärin lisätutkimuksiin. Työntekijä oli laiminlyönyt noudattaa kehotusta mennä työnantajan osoittamalle lääkärille, jonka työnantaja olisi maksanut eikä hän ollut muullakaan tavoin esittänyt luotettavaa selvitystä työkyvyttömyydestään. Työnantaja ei ollut velvollinen suorittamaan työntekijälle sairausajan palkkaa.
• Esimerkki oikeuskäytännöstä, jossa arvioitiin työnantajan oikeutta perustellusta syystä ohjata työntekijä työnantajan kustannuksella työnantajan osoittamalle lääkärille. Työnantajalla ei ollut oikeutta lähettää työntekijää toiselle lääkärille (TT 2021:45):
o Työntekijä oli toimittanut työnantajalle muun kuin työterveyslääkärin kirjoittaman lääkärintodistuksen selkäsairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestään. Työnantaja oli ilmoittanut työntekijälle, että tämän tuli vahvistuttaa sairauslomansa työterveyshuollossa, mistä työntekijä oli kieltäytynyt. Työnantaja ei ollut maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa työkyvyttömyysajalta.
o Tuomiossa katsottiin, että työnantajalla ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä vaatia työntekijää käymään työterveyslääkärin vastaanotolla sairausajan palkanmaksun edellytyksenä.
o Työnantajalle oli tuomion perusteluista tarkemmin ilmenevän tapahtumien kulun perustella voinut syntyä perusteltu syy epäillä, että työntekijä oli hankkinut sairauslomatodistuksen vastareaktiona siihen, että työnantaja oli evännyt hänen loma-anomuksensa. Työntekijä oli kuitenkin esittänyt työnantajalle julkisesta terveydenhuollosta saamansa asianmukaisen lääkärintodistuksen, johon merkittyä työkyvyttömyyden pituutta ei ollut pidettävä diagnoosiin nähden poikkeuksellisena. Työkyvyttömyyden syyksi merkitty diagnoosi vastasi työntekijän aikaisempaa sairaushistoriaa, josta työnantaja oli ollut tietoinen. Työnantajalla ei ollut näytetty olleen perusteltua syytä epäillä, että lääkärintodistukseen merkitty lääketieteellinen arvio olisi ollut joiltain osin virheellinen.
o Asia oli ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että työnantajayhtiön ei katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta eikä työnantajaliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)
5: Voiko sairauspoissaolon aikana liikkua vapaasti ulkona, harrastaa tai lähteä vaikka lomamatkalle?
• Kyllä voi viettää normaalia arkea, jos toiminnalla ei pitkitetä työkyvyttömyydestä toipumista.
6: Voiko työntekijä palata töihin jo ennen sairauspoissaolon päättymistä, jos hän tuntee olevansa terve?
• Kysymys on tapauskohtaisesta arvioinnista.
• Henkilö voi itse arvioida omaa työkykyään ja halutessaan tiedustella työnantajalta voiko hän palata töihin.
• Työnantajan harkinnassa on arvioida voiko työntekijä palata töihin terveyttään tai turvallisuuttaan vaarantamatta ja onko tämän työjärjestelyiden kannalta mahdollista. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijän työkyky on palautunut ja että työhön paluu ei vaaranna työntekijän tai työyhteisön terveyttä ja turvallisuutta.
• Työkyvyn palautuminen varmistetaan esimerkiksi konsultoimalla työterveyshuoltoa. Myös hoitavalta lääkäriltä voidaan pyytää lausuntoa asiasta.
• Työnantaja ja työntekijä sopivat työhön paluusta.
7: Onko esihenkilölle kerrottava sairauspoissaolon syy?
• Työnantajan tulee nimetä ne henkilöt, jotka työnantajan puolesta saavat käsitellä terveydentilaan liittyviä tietoja. Mikäli tämä nimetty henkilö on esihenkilö, hänelle on kerrottava sairauspoissaolon syy.
• Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta kertoa yksityiskohtaisia terveystietoja, mutta saadakseen sairauspoissaolon ajalta palkkaa työntekijä tulee toimittaa työnantajan nimeämälle taholle hyväksyttävä todistus sairauspoissaolosta.
• Terveystietojen käsittelyssä on huomioitava laki yksityisyyden suojasta työelämässä.
• Terveystiedot ovat salassa pidettäviä.
8: Saako esihenkilö kertoa työyhteisölle yksittäisen työntekijän sairauspoissaolosta?
• Esihenkilö ei saa kertoa muille työntekijän terveydentilaan liittyvistä asioista, mutta voi kertoa, että työntekijä on poissa työstä.
• Terveydentilaan liittyviä tietoja tulee käsitellä luottamuksellisena. Tietoja ei saa kertoa työyhteisölle eikä muillekaan työyhteisön ulkopuolisille henkilöille.
9: Voiko työnantaja omissa ohjeissaan määritellä sitä, kuinka pitkään tietyllä lääkärintodistukseen kirjoitetulla diagnoosilla saa palkallista sairauspoissaoloa
• Ei.
• Pääsääntöisesti sairauspoissaolo myönnetään lääkärintodistuksen tai muun hyväksyttävän poissaolotodistuksen mukaan.
• Mikäli lääkärintodistusta ei voida perustellusta syystä hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/ työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen.
10: Miten työntekijän työkykyä voidaan tukea ja sairauspoissaoloja vähentää aktiivisella työterveysyhteistyöllä?
Työterveysyhteistyössä edistetään, työntekijöiden turvallista ja terveellistä työn tekemistä, ehkäistään terveyshaittoja, työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä edistetään työyhteisöjen toimintaa.
Toimivalla työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä.
Työterveyshuoltolaki ja asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä ohjaa tätä toimintaa.
Kun työterveyshuoltopalveluja hankitaan, toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan, tai palvelujen sisältöä muutetaan, on nämä asiat käsiteltävä työterveyshuoltolain mukaan yhdessä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Yhteistoiminnassa voidaan arvioida keskeisimpiä työkykyhaasteita ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus tehdä myös ehdotuksia työterveyshuollon toiminnan kehittämiseksi.
Työterveysyhteistyössä organisaatiolle, työterveyshuollolle ja henkilöstölle rakentuu yhteinen ymmärrys työkyvyn tuen tarpeista. Parhaimmillaan yhteinen ymmärrys konkretisoituu yhteisesti sovituiksi työkykyä tukeviksi käytännöiksi. Yhteistyössä organisaatio ja työterveyshuolto voivat sopia esimerkiksi käytännöt sairauspoissaolojen määrän seurantaan, aktiiviseen tukeen työkykyongelmissa tai työn muokkaamiseen huomioiden työntekijöiden ja työpaikkojen tarpeet.
Tuloksellisessa työkykyjohtamisessa työnantaja on aktiivinen työterveysyhteistyössä ja työkyvyn tuen käytänteiden kehittämisessä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Työkykyä edistäviä ja tukevia toimintakäytäntöjä työpaikalla nimitetään työkyvyn hallinnaksi.
Työ- ja toimintakykyä sekä työssä jatkamista voidaan työpaikalla tukea eri keinoin. Työkykyongelmia aiheuttavat yleisimmin tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt.