KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA
KESTÄVÄSTI KASVAVA
HYVINVOIVA JA AKTIVOIVA
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA
VAKAA JA PALVELEVA
ARVIOINTIKERTOMUS 2021
Tarkastuslautakunta 18.5.2022
1
Kunnanvaltuusto 20.6.2022
SISÄLTÖ
KEMPELE-SOPIMUS 3
Tarkastuslautakunnan arviointivuosi 4
Puheenjohtajan katsaus 4
Tarkastuslautakunnan toiminta ja tilintarkastus 6
Tilikauden 2021 painopisteet tarkastuslautakunnan 7
suorittamassa arvioinnissa
Tarkastuslautakunnan kokoonpano 7
Poimintoja vuoden 2020 arviointikertomuksen huomioista 8
VISIO 9
Strategisten tavoitteiden toteutumisen arviointi 9
Kestävästi kasvava 10
Hyvinvoiva ja aktivoiva 11
Kasvua ja oppimista tukeva 12
Vakaa ja palveleva 13
YHTEENVETO 14
Tiivistelmä arvioinnin havainnoista ja johtopäätöksistä 16
Opetus 16
Sosiaalipalvelut 16
Ikääntyneiden palvelut 17
Kaavoitus 17
Rakennusvalvonta 17
Kunnan hallinto 18
Konserniyhtiöiden arviointi 19
Kempeleen vesihuolto Oy 19
Kiinteistö Oy Kempeleenkartano 20
Kunnan talous 21
Vuosikatteen, poistojen ja investointimenojen 21
vertailu 21
Verotulot 21
Toimintakate 21
Tarkastuslautakunnan esitys kunnanvaltuustolle 23
KEMPELE-SOPIMUS
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIVUOSI
Puheenjohtajan katsaus
Vuoden 2021 arviointikertomus on elokuun alussa aloittaneen uuden tarkastuslautakun- nan ensimmäinen. Arviointikertomuksemme pohjaa Kempelesopimukseen, vuoden 2021 talousarvioon, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen. Lautakunnan jäsenistö uusiutui, vain edellisen kauden puheenjohtaja ja sihteeri jatkavat entisinä. Xxxxxxxxxx aloitti työs- kentelynsä heti elokuussa 2021 järjestäytymisellä ja lukujärjestyksen teolla. Aivan kuten kahtena edellisenäkin toimintavuotena, koronarajoitteet vaikuttivat kokouskäytäntöihin.
Kempeleen vetovoima säilyi hyvänä ja väestömme kasvoi 1,7 % (319 henkilöä) ja lapsia syntyi lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Muuttovoiton ansiosta asukaslukum- me nousi seuraavalle tuhat tasolle 19 115 asukasta. Kuntamme jatkaa tutkimusten mukaan asumiskustannuksiltaan Suomen edullisimpana kuntana.
Vahva yritystoimintaan satsaaminen tuottaa hyvää tulosta. Uusia yrityksiä perustettiin 111 ja kuten edellisenäkin vuonna ja työpaikkojen määrä jatkoi kasvuaan. Työllisyysaste palasi koronaa edeltävälle tasolle. Työvoimapula aiheuttaa useilla aloilla yrityksille kasvun esteitä. Kempeleen 8,2 % työttömyysaste oli vähäisempää kuin Oulun seudun 10,9 % työttömyys.
Sairauspoissaolojen määrä laski ja Kempeleen ja työterveyshuollon yhdessä kehittämillä toimintamalleilla - ”Työ jaksamisen tukena” ja ”Tilapäisen työn malli” jatketaan sairauspoissaolojen määrätietoista vähentämistä.
Kuntatalous on isojen haasteiden edessä ja näitä aiheuttavat tuleva pelastuspalvelu-
/sote-uudistus ja TE-palveluiden siirto kuntiin. Suurena haasteena on sijaisten huono saa- tavuus mm. palvelualoilla. Valtion asettamat lisävelvoitteet kunnille mm. varhaiskasvatuk- sen ja ikähoivan henkilöstömitoituksissa velvoittavat henkilöstön lisärekrytointiin.
Investointeja toteutettiin lähes entiseen malliin 9,6 miljoonalla eurolla, suurimpana Ylikylän moduulikoulun rakentaminen ja lisäksi kunnallistekniikan rakentaminen.
TASE | lainamäärä | €/as | lainat ja vuokravastuut | Asukkaat KLE |
TP2017 | 45.0 M€ | 2 564 | 17 532 | |
TP2018 | 56.5 M€ | 3 156 | 17 921 | |
TP2019 | 65.3 M€ | 3 562 | 4 462 €/as | 18 340 |
TP2020 | 64.8 M€ | 3 450 | 4 357 €/as | 18 791 |
TP2021 | 68.9 M€ | 3 609 | 4 400 €/as | 19 115 |
KONSERNI- TASE | lainamäärä | €/as | lainat ja vuokravastuut | |
TP2017 | 61.1 M€ | 3 485 | ||
TP2018 | 71.1 M€ | 3 967 | ||
TP2019 | 80.5 M€ | 4 389 | 5 304 €/as | |
TP2020 | 82.9 M€ | 5 365 | 5 365 €/as | |
TP2021 | 93.9 M€ | 4 692 | 5 532 €/as |
3,8 miljoonan euron maan- myyntitulot kertovat Kem- peleen edelleen jatkuvasta vetovoimasta.
”Pakollisten” investointien
vuoksi kunnan lainakanta
jatkaa kasvuaan, nyt kuiten- kin hiukan maltillisemmin kuin aiempina vuosina.
Tilinpäätöksen 2021 tulokseksi muodostui 324.414 euroa ja yli- jäämäksi muodostui 1.029.819 euroa.
Ennakkotieto kunnat keskimäärin 2021 ei vielä tiedossa
Tilinpäätös 2021 osoittaa koronatukien ja parantuneiden verotulojen myötä lainanhoito- katteen säilyneen tasolla 1 ja tulorahoitus riitti lainojen korkojen ja lyhennysten hoitoon.
Korona-pandemian myötä opimme kokoustamaan teams-yhteydellä. Paluu lähitoimintaan on toiveena - ainakin useilla luottamushenkilöillä, koska olemme kokeneet, että etäkokouk- sissa ei ”kaikkien ääni tule esille” ja kokousten asioiden käsittely jää jossain määrin liian pintapuoliseksi ja nopeaksi.
Tarkastuslautakunnan arvioinnissa niin nyt kuin aina ennenkin, kiinnitimme huomiomme nimenomaan asetettuihin tavoitteisiin, kriteereihin, mittareihin ja toteutumaan. Tilipää- tösasiakirjassa on tehty prosessikohtaiset arvioinnit koronan vaikutuksista, joten emme nostaneet näitä arvioinnissamme erityiseen roolin.
Vuoden 2021 painopistealueittain tekemiimme nostoihin saamme jälleen valiokuntien ja kunnanhallituksen vastaukset. Toivomme saavamme mittareiden ja tavoitteiden asetan- nassa aikaan hyvää kehitystä, vaikka kohtaavuuksissa on tarkennettavaa. Kaikkea ei voi mitata määrällisesti, mutta miten ja millä mitataan laatua?
Uusille valtuutetuille haluan tuoda esille sen, että tarkastuslautakunta on erittäin merkittävä näköalapaikka koko kunnan hallintoon ja toimintaan. Se antaa erinomaisen kuvan asioiden virkamies-, valtuutettujen- ja valiokuntavalmistelusta, talouden tasapainon merkityksestä ja vaikutuksesta koko kunnan ja sen asukkaiden asioiden hoidossa.
Kiitän lämpimästi jokaista tarkastuslautakunnan jäsentä - Petra, Kerttu, Xxxxxx ja Xxxx sekä sihteerimme Tiina erinomaisesta, hyvässä yhteisymmärryksessä tehdystä työstä. Lautakuntamme on tämän valtuustokauden ensimmäistä arviointikertomusta työstäes- sään opetellut lautakunnan edellyttämille työtavoille, keskustelulle ja pohdinnoille sekä kouluttautunut. Keskusteluissa ja tiedon hankkimisessa olemme oppineet sen, että emme pureudu operatiiviseen toimintaan vaan pitäydymme ”ylätasolla”.
Teemme hyvää yhteistyötä ja politikoinnin unohtaen!
Xxxxx Xxxxx
Xxxxx Xxxxx
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Tarkastuslautakunnan toiminta ja tilintarkastus
Valtuuston asettamia tavoitteita ja niiden toteutumista on arvioitu saatujen selvitysten, kunnanhallituksen laatiman toimintakertomuksen ja henkilöstöraportin sekä muun asiakir- ja-aineiston perusteella.
Tarkastuslautakunta on tutustunut kunnan toimintaan, talousarvioon 2021 ja talous- suunnitelmaan 2022–2023 sekä tilinpäätökseen 2021, jonka kunnanhallitus allekirjoitti 28.3.2022.
Tarkastuslautakunta on pitänyt vuoden 2021 arviointiin liittyen 12 kokousta. Kokouksiin on kutsuttu haastateltaviksi kunnanjohtaja ja muita viranhaltijoita.
Tarkastuslautakunta on arviointityönsä tueksi perehtynyt eri toimielinten pöytäkirjoihin.
Tarkastuslautakunta on lisäksi osallistunut tarkastuslautakunnille suunnattuihin etäkoulu- tuksiin syksyllä 2021 ja keväällä 2022.
15.9.2021
Esteellisyydet
Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma 2021–
2024 ja työohjelma 2021
29.9.2021
Kotihoidon johtaja Xxxxx Xxxxxx, ikääntyneiden palvelut
JHT, KHT Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxx, tilintarkasta- xxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx 2021-2022 ja työohjelma 2021
Tarkastuslautakunnan itsearvioinnin tulokset 2017- 2020
14.10.2021
Johtava sosiaalityöntekijä Xxxxx Xxxxxxxxx, sosiaa- liset palvelut (lastensuojelu)
17.11.2021
Kunnanjohtaja Xxxxxx Xxxx, talousjohtaja Xxxx Xxxxxxxx ja tekninen johtaja Xxxxx Xxxxxx, kunnan investointiohjelma
Talousjohtaja Xxxx Xxxxxxxx, talouskatsaus ja riskien hallinta
Vuoden 2020 arviointikertomukseen saadut vasta- ukset
8.12.2021
Sidonnaisuusilmoitukset
12.1.2022
Rehtori Xxxxx Xxxxxx ja rehtori Xxxxxx Xxxxxxxxxx, katsaus kunnan opetustoimeen
JHT, KHT Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxx, tilintarkastajan raportointi vuoden 2021 tilikauden aikaisesta tarkastuksesta
16.2.2022
Kaavoittaja Xxxxx Xxxxxx ja kaavasuunnittelija Xxxx Xxxxxxx, katsaus kunnan kaavoitukseen
Johtava rakennustarkastaja Xxxxx Xxxxxxx, katsa- us kunnan rakennusvalvontaan
30.3.2022
Talousjohtaja Xxxx Xxxxxxxx, tilinpäätös 2021 Henkilöstöpäällikkö Xxxxx Xxxxxx, henkilöstöraportti 2021
18.5.2022
JHT, KHT Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxx, tilintarkastajan raportointi vuoden 2021 tarkastuksesta
Lisäksi kokouksia, joissa tarkastuslautakunta on laatinut arviointikertomusta.
Tilikauden 2021 painopisteet tarkastuslautakunnan suorittamassa arvioinnissa:
• Opetus
• Sosiaalipalvelut
• Ikääntyneiden palvelut
• Kaavoitus
• Rakennusvalvonta
Tarkastuslautakunnan kokoonpano
Jäsen
Xxxxx Xxxxx, puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxx, varapuheenjohtaja Xxxxxx Xxxxx, jäsen
Xxxxxx Xxxxxxxx, jäsen Xxxx Xxxxxxx, jäsen
Varajäsenet
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx
Sihteeri
Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxx
Tilintarkastaja
Kunnan tilintarkastajana toimii BDO Audiator Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana JHT, KHT Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx
Poimintoja vuoden 2020 arviointikertomuksen huomioista
Resurssivaliokunta
Työhyvinvointikysely tehdään ja tulokset säilyvät hyvällä tasolla.
Mittari: Työhyvinvointikyselyn tulokset (tehdään seuraavan kerran 2021).
Tarkastuslautakunta kysyy, miksi tavoitteena on ”työhyvinvointikysely tehdään”, vaikka tiedossa on, ettei kyselyä tulla arviointivuonna tekemään?
Tarkastuslautakunta esittää, että työhyvinvointikyselyä ei esitetä talousarviotavoit- teena ja mittarina. Henkilöstön työhyvinvoinnin selvittämisessä sitä voidaan jatkos- sakin käyttää.
Elinvoimavaliokunta, Palveluvaliokunta ja yhteisöllisyysvaliokunta:
Tarkastuslautakunta kiittää saamistaan selventävistä vastauksista.
VISIO
Päämäärä 1: Kestävästi kasvava
Tavoite Mittari
Kempele on Suomen vetovoimaisin kunta.
• Kempele kasvaa vuosittain keskimäärin 1,7% (n. 300 asukasta)
• Väestötavoite vuonna 2025 20 000 as.
• Muuttotase, hlöä
• Väestönmuutos, % ja henkeä
Yrityskanta vahvistuu ja matkailun merkitys kasvaa.
• Toimipaikat lisääntyvät
• Yrityksiä perustetaan enemmän kuin lakkautetaan
• Yritystontteja luovutetaan vähintään 15 kpl/v
• Yhteisöverotulot kasvavat
• Vapaa-ajan yöpymiset Kempeleessä lisääntyvät ja majoitusliikkeiden käyttöasteet nousevat
• Toimipaikkojen määrä, kpl
• Uudet perustetut yritykset, kpl
• Luovutetut yritystontit, kpl
• Yhteisöverotulojen kehitys
• Vapaa-ajan matkailun yöpymiset, kpl
• Majoituskapasiteetin käyttöaste %
Tonttitarjonta on monipuolista ja riittävää.
• Kunnalla on jatkuvasti tarjolla erilaisia tontteja yrittäjien tarpeisiin
• Kaavoitettua pientalotonttivarantoa on 2 vuoden tarpeisiin
• Yritystontit, kpl
• Pientalotonttivaranto, kpl
Maankäytön, rakentamisen ja liikenteen ratkaisut tuke-
vat ekologisia valintoja.
• Strategisesti tärkeiden alueiden maanhankintaa tehdään vähintään 20 ha/vuosi
• Vuosittain luovutetaan vähintään 40 ok-tonttia, 3-5 rivitalotonttia ja 1 kerrostalotontti
• Kuntarakenne tiivistyy: >80 % asuntojen uustuotannosta sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeelle
• Joukkoliikennettä kehitetään ja matkustajamäärät kasvava
• Kunnan maanhankinta, ha/vuosi
• Luovutetut asuntotontit eriteltynä, kpl
• Joukkoliikennevyöhykkeelle sijoittuvien uusien asuntojen
%-osuus käyttöönotetuista uusista asunnoista
• Bussi- ja palveluliikenteen käyttäjämäärät/kk
• Junaliikenteen matkustajamäärät/vuosi
?
Väestönkasvu – kunnan vetovoimaisuus on toteutunut tavoitteen mukaisesti (muuttovoitto ja väestömuutoksen mittareilla mitattuna).
Kaavoitus ja maankäyttö on toteutunut hyvin.
Pientalotonttivarantoa on reilusti yli tavoitteen. Yritystont- teja on myös saatavilla.
Yhteisöverotuotto toteutui erinomaisesti.
Uusia yrityksiä perustettiin saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta lakanneita yrityksiä oli vähemmän.
Voisiko raportoinnissa pientalotonttien osalta paritaloton- tit olla eriteltyinä?
Yritystonttien osalta tulee selkeämmin raportoida se, että millaisia tontteja oli tarjolla.
Tarkastuslautakunta näkee tärkeäksi, että jatkossa myös junaliikenteen matkustajamäärät olisivat saatavilla.
Mittareissa on hyvä huomioida myös kevyenliikenteen käyttäjämäärät.
Xxxxxxxxx keinoja on ottaa huomioon / kehittää joukkoliiken- nevyöhykkeitä kaavoituksessa?
Ovatko huonekäyttöaste ja majoituskapasiteetti verratta- vissa keskenään?
Päämäärä 2: Hyvinvoiva ja aktivoiva
Tavoite Mittari
Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat.
• Hyvinvointia edistävien palveluiden laatu turvataan ja palveluja kehitetään
• Työttömien määrä vähenee
• Sairastavuusindeksi alenee
• Hyvinvointikertomuksen mittarit
• Työttömyys%/Työlliset %
• Sairastavuusindeksi
Kuntalaisten ja kolmannen sektorin osallisuus vahvistuu.
• Palvelujen käyttäjiä sekä yhteisöjä kuullaan ja palautetta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä
• Kempele Akatemia kehittää toimintaa ja yhteistyötä sekä järjestää tapahtumia aktiivisesti
Ympäristö aktivoi ja on turvallinen.
• Kempeleessä on turvallista liikkua: kävely ja pyöräily on helppoa, nopeaa ja turvallista
• Uusille kaava-alueille toteutetaan suunnitellut viheralueet ja vanhoja alueita uudistetaan
• Matalan kynnyksen liikunnan mahdollisuuksia parannetaan
Digitaalisia ratkaisuja ja sähköisiä palveluja hyödynnetään.
• Uudet toimenpiteet
• Palveluiden käyttö/kävijämäärät
• Tapahtumat/kävijämäärät
• Kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät
• Panostukset (€) viherrakentamiseen,
• kävely- ja pyöräteihin sekä liikenneturvallisuuteen
• Panostukset (€)
• Kunnan digitalisaatioaste ja käyttöaste
?
Tarkastuslautakunta toteaa ilahtuneena, että työttömien määrä oli vähentynyt.
Koronasta huolimatta Kempele Akatemian toiminta oli aktiivista ja tavoitti kuntalaiset.
Nuorisovaltuuston (NuVa) edustajien läsnäolo- ja puheoi- keudet valtuustossa ja valiokunnissa vakiintuivat ja heidän osallistuminen oli aktiivista.
Viherrakentamista ja turvallisen liikkumisen kehittämistä jatkettiin aktiivisesti.
Kuntalaisia osallistettiin muun muassa leikkialueiden ja kaavoituksen suunnitteluun.
Useammassa toimialassa / prosessissa tavoite, mittari ja toteuma eivät kohtaa.
Digitalisaatioasteen osalta on hyvä tarkentaa mittaria. Toteumien ja mittareiden tulee vastata toisiaan.
Sairastavuusindeksin tilalle määriteltävä toinen tavoite ja mit- tari, koska sen tilalle on tulossa kansallinen terveysindeksi.
Vuorovaikutus ja erilaiset vuorovaikutusmuodot kolman- nen sektorin kanssa tulee saada paremmin arvioitavaan muotoon (tavoite/mittari/tulos).
Kaikukorttien osalta tavoitetta tulee täsmentää, koska esimerkiksi sote-asiakkuuksien muutokset vaikuttavat korttien käyttöön.
Miksi digitalisaatioaste vaihtelee eri toimialojen kesken? Miksi Tea-viisarin tulos on laskenut 68:aan (aiemmin 84)?
Päämäärä 3: Kasvua ja oppimista tukeva
Tavoite
Mittari
Kasvu- ja oppimisympäristöt kehittyvät.
• Sähköisiä oppimisympäristöjä kehitetään ja otetaan käyttöön
• Fyysiset tilat kehittyvät
• Sähköiset järjestelmät
• Tieto- ja viestintäteknologialaitteet per oppilas/lapsiryhmä
• Oppimisympäristöihin kohdistuvat muutosinvestoinnit/v
Hyvän kasvun ohjelma toteutuu.
• Lasten ja nuorten osallisuutta lisätään
• Lasten ja nuorten yksilöllisyyttä ja vahvuuksia tuetaan
• Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistymistä tuetaan
• Kodin ja koulun yhteistyötä kehitetään
• Lasten ja nuorten palveluja kootaan alueellisesti
Yhteistyöverkostot laajenevat.
• Toisen asteen ja korkeakouluyhteistyö vahvistuu
• Kolmannen sektorin yhteistyö lisääntyy
• Työelämäyhteistyö laajenee
• Koulujen kansainvälisyyskasvatus on aktiivista
Elinikäiset oppimismahdollisuudet vahvistuvat.
• Kempele-opiston kurssitarjonta kasvaa ja monipuolistuu
• Kirjastopalveluiden aktiivinen käyttö
• Etälukion mahdollisuuksien hyödyntäminen
• Lasten ja oppilaiden kokemus osallisuudesta keskiarvo/vastanneet
• Oppilaiden ja huoltajien kokemus yksilöllisyyden ja vahvuuksien tukemisesta keskiarvo/vastanneet
• Oppilaiden kokemus omasta hyvinvoinnista keskiarvo/vastanneet
• Huoltajien kokemus yhteistyöstä keskiarvo/vastanneet
• Aluekampusten toteutuminen
• Uudet ja toteutuneet yhteistyömuodot
• Kempele -opiston tuntimäärät, uudet kurssit, oppilasmäärä
• Lainamäärät/asukas
• Lukudiplomin suorittaneiden määrä
• Etälukion opiskelijamäärä
?
Sähköisiä oppimisympäristöjä ja tieto- ja viestintäteknolo- gialaitteita otettiin käyttöön, muun muassa varhaiskasva- tuksessa Wilma.
Omatoimikirjastojen käyttö kasvoi.
Hyvän kasvun kyselyssä oppilaiden ja huoltajien kokemus yksilöllisyyden ja vahvuuksien tukemisesta parantui.
Kirkonkylän ja Ylikylän koulualueiden investointipäätökset tulevat parantamaan oppimisympäristöjä.
Oppimisympäristöihin kohdistuneet muutosinvestoinnit tulee raportoida selkeämmin.
Hyvän kasvun kyselyn tulosten sisältö tulee olla paremmin näkyvissä tilinpäätösasiakirjoissa.
On tärkeää, että sähköisiä oppimisympäristöjä ja -järjes- telmiä käytettäessä kiinnitetään huomiota tietosuojaan.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuu- den lisäämiseen tulee kiinnittää huomiota.
Mitä opiskelupalvelujen kehittäminen käytännössä tarkoittaa?
Miten yrittäjyyskasvatuksen uusi toimintamalli näkyy käytännössä?
Päämäärä 4: Vakaa ja palveleva
Tavoite
Mittari
Talous on tasapainossa ja henkilöstö voi hyvin.
• Tilikauden tulokset ovat positiivisia
• Kunnan velkaantuminen pysyy alle valtakunnan keskiarvon
• Henkilöstön työhyvinvointi paranee
• Sairauspoissaolot vähenevät
• Henkilöstö kouluttautuu aktiivisesti
• Tilikauden tulos
• Lainamäärä €/asukas ja vertailu koko maan keskiarvoon
• Työhyvinvointikyselyn tulokset (joka toinen vuosi)
• Sairauspoissaolopäivät/hlö
• Koulutuspäivät/hlö
Palvelurakenteet ja -tuotantotavat kehittyvät.
• Kuntaorganisaatiota suoraviivaistetaan
• Toimielintyöskentelyä kehitetään
• Palvelutuotannon prosesseja kehitetään
Viestintä on aktiivista ja vuorovaikutteista.
• Jokainen pääprosessi viestii toiminnastaan vähintään kerran viikossa
• Erilaisia viestintäkanavia hyödynnetään monipuolisesti
• Uudet toimenpiteet
• Toimielinten itsearviointien tulokset
• Prosessikuvaukset
• Julkaisujen määrä eri kanavissa
• Kuntalaisaloitteiden määrä
• Some-julkaisujen määrä pääprosesseittain
• FB-tykkääjien määrät
• Viestintäkanavien käyttö
Konsernin omistajaohjaus on suunnitelmallista.
• Kuntakonsernin omistajaohjaus on aktiivista ja vuorovaikutteista
• Kunnan omistuksessa olevien yhtiöiden toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa
• Omistajaohjaustapaamiset, lkm
• Yhtiöiden taloudellinen tulos, €
?
Tilikauden tulos oli ylijäämäinen.
Ateria- ja puhdistuspalveluissa sairauspoissaolot väheni- vät merkittävästi (muun muassa tilapäisen
työn malli).
Sosiaalista mediaa hyödynnettiin runsaasti viestinnässä, erityisesti Kempele Akatemian toiminnassa.
Työhyvinvointikyselyn tulokset säilyivät hyvällä tasolla.
Toimielimien itsearviointikyselyjen tekemistä pidetään tärkeänä jatkossakin.
13
Prosessikuvausten päivitysten raportointi vaatii tarkenta- mista tavoitteiden toteutumaan tilinpäätösasiakirjoissa.
Viestinnän monipuolistumista ei mitattu ja eri toimialuei- den viestintää ei eritelty asiakirjoissa. Tarkastuslautakunta toivoo viestinnän osalta tavoitteiden ja mittareiden yhte- näistämistä eri toimialoilla (viestintästrategia).
Miten etätyöntekijöiden työhyvinvointia tuetaan ja seura- taan?
Etätyön määrää ja halukkuutta on hyvä seurata.
Onko etätyö jäämässä pysyväksi työn tekemisen tavaksi?
Tarkastuslautakunta suosittelee sähköisen koulutusjärjes- telmän käyttöönottoa.
Olisiko valtuuston työskentelyä tarkoituksenmukaista arvioida vuosittain nykyistä suppeammalla kyselyllä?
Yhteenveto
Kokonaisuutena arvioiden tilikauden tavoitteet ja mittarit kohtasivat hyvin. Väestönkasvu jatkui vahvana, mutta hallittuna. Uusia yrityksiä perustettiin ja yritystonttikauppa toteutui kohtuullisesti. Uusia toimintamalleja kehitetiin eri toimialoilla. Koronapandemian vaikutuk- set värittivät myös kulunutta tilikautta, mutta jo hieman vähemmän kuin edellisenä vuon- na.
Kaikilta osin mittarit eivät kohtaa tavoitteiden kanssa, eikä tavoitteiden toteutuminen ole näin ollen arvioitavissa. Tähän on kiinnitettävä huomiota uutta Kempele-sopimusta
laadittaessa. Lisäksi raportoinnin osalta vaaditaan tarkkuutta siinä, että raportoidut asiat vastaavat asetettua mittaria. Käytettävien käsitteiden tulee myös samoja kuin tavoitteissa ja mittareissa.
Viestintään käytettiin monipuolisesti eri kanavia, mutta toimialojen välillä viestinnän ak- tiivisuudessa oli huomattavia eroja. Viestinnän toteutumista ja sen vaikuttavuutta pitäisi pystyä arvioimaan tarkemmin.
Toteutumisen arviointi strategisten päämäärien mukaan
Strategiset päämäärät 1 2 3 4
Kempele on Suomen vetovoimaisin kunta | 2 | 0 | 0 | 0 |
Yrityskanta vahvistuu ja matkailun merkitys kasvaa | 3 | 1 | 2 | 0 |
Tonttitarjonta on monipuolista ja riittävää | 1 | 0 | 0 | 1 |
Maankäytön, rakentamisen ja liikenteen ratkaisut tukevat ekologisia valintoja Hyvinvoiva ja aktivoiva: | 0 | 2 | 1 | 1 |
Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat | 1 | 1 | 1 | 2 |
Kuntalaisten ja kolmannen sektorin osallisuus vahvistuu | 0 | 0 | 0 | 0 |
Ympäristö aktivoi ja on turvallinen | 2 | 1 | 0 | 0 |
Digitaalisia ratkaisuja ja sähköisiä palveluja hyödynnetään | 2 | 0 | 0 | 3 |
Xxxxxx ja oppimista tukeva: | ||||
Kasvu- ja oppiympäristöt kehittyvät | 1 | 0 | 0 | 1 |
Hyvän kasvun ohjelma toteutuu | 1 | 3 | 0 | 1 |
Yhteistyöverkostot laajenevat | 1 | 0 | 0 | 1 |
Elinikäiset oppimismahdollisuudet vahvistuvat | 2 | 0 | 0 | 0 |
Vakaa ja palveleva: | ||||
Talous on tasapainossa ja henkilöstö voi hyvin | 4 | 1 | 1 | 2 |
Palvelurakenteet ja -tuotantotavat kehittyvät | 2 | 2 | 0 | 2 |
Viestintä on aktiivista ja vuorovaikutteista | 2 | 2 | 0 | 2 |
Konsernin omistajaohjaus on suunnitelmallista | 1 | 0 | 0 | 1 |
1 = toteutunut täysin | ||||
2 = toteutunut osittain | ||||
3 = ei ole toteutunut | ||||
4 = ei voida arvioida |
Kestävästi kasvava:
Tiivistelmä arvioinnin havainnoista ja johtopäätöksistä
Opetus
Opetuksen ja varhaiskasvatuksen investoinneista merkittävimpiä olivat
Ylikylän koulun ja Kirkonkylän koulualueen inves- toinnit.
Koulujen yhteistyötä koulumaailman ulkopuolisten toimijoiden kanssa lisättiin. Sähköisiä oppimisym- päristöjä kehitettiin yhteistyössä Microsoftin kans- sa.
Vuoden 2021 aikana laadittiin oppivelvollisuuden
Ylikylän moduulikoulu.
laajenemisen toteutussuunnitelma. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa päivitettiin oppi- misen ja osaamisen arvioinnin, oppiaineiden päättöarvioinnin kriteerien sekä oppilashuol- lon osalta.
Kempeleen kunnan ”Hyvän kasvun ohjelma 2025” ja siihen liittyvän arviointikyselyn val- mistelu saatettiin loppuun. Ylikylän päiväkodissa käynnistyi kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.
Sosiaalipalvelut
Koronapandemiasta johtuvat toimenpiteet näkyi- vät
sosiaalipalveluiden toiminnassa tilikauden aikana niin toiminnallisina, kuin taloudellisinakin muutok- sina.
Henkilöstön aiempaa heikompi saatavuus haastoi toimintaa. Sosiaalipalveluiden osalta ostopalvelut toteutuivat ennakoitua suurempana ja toimintatuo- tot pienempänä.
Asiakasmäärät kasvoivat niin lapsiperhepalveluissa kuin työikäisten palvelukokonaisuu- dessakin. Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Martintalon toiminta loppui.
Sosiaalipalveluiden henkilöstöä vahvistettiin yhdellä sosiaalityöntekijällä ja yhdellä perhe- työntekijällä. Sen sijaan avoinna ollut sosiaalijohtajan virka jätettiin täyttämättä.
Prosessikuvausten ja työ- ja tehtäväkuvien päivittäminen aloitettiin sosiaalipalveluissa vuo- den 2021 aikana. Sosiaalipalvelut osallistuivat “Positiivinen johtaminen” ja “Lastensuojelun monialainen kehittäminen”-hankkeisiin. Kempele osallistui myös Pohjois-Pohjanmaan kun- tien ja kuntayhtymien lastensuojelupalveluiden hankintayhteistyöhön.
Oulun seudun työllisyyden kuntakokeilu käynnistyi vuoden 2021 alussa. Kuntakokeilun ajaksi työllistämisyksikköön lisättiin kolme työntekijää. Työllisyystilanne koheni Kempeleen osalta vuoden aikana. Työttömiä on Kempeleessä selvästi vähemmän kuin Oulun seudulla tai maakunnassa keskimäärin.
Onko henkilöstön lisäyksillä saatu toivottua vaikutusta? Onko koronapandemian myötä tehty sellaisia toiminnallisia muutoksia, jotka jäävät pysyväksi?
Ikääntyneiden palvelut
Säännöllisen kotihoidon käyntimäärät sekä säännöllisen kodinhoidon palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä väheni.
Tilapäisen kotisairaanhoidon asiakkaiden määrä pysyi lähes ennallaan. Tilapäisen kotisai- raanhoidon käyntimäärät lisääntyivät eniten yli 75 – vuotiailla. Kotiin kuljetettavien aterioi- den määrä lisääntyi vuoden aikana lähes 20 % (yli 4.500 ateriaa). Ikääntyneisiin kohdistu- vien huoli-ilmoitusten määrä kasvoi 27 %.
Kotihoidon henkilöstöä lisättiin vuoden aikana. Sijaisten saanti ja lyhyiden määräaikaisten työsuhteiden täyttö on vaikeutunut. Omaishoitajien määrä on pysynyt ennallaan. Kotona hoidetaan entistä huonokuntoisempia omaishoidettavia yhä iäkkäämpien omaishoitajien toimesta. Perhehoitajien haku on jatkuvaa.
Tehostetussa palveluasumisessa hoitajamitoitus jäi alle 0,55 hoitajaa / asiakas eikä pal- velukodit näin ollen voineet vastata kysyntään. Tämän vuoksi tilapäistä vuorohoitoa varten vuokrattiin huoneisto KOY Kempeleenkartanolta. Järjestely osoittautui hyväksi ratkaisuksi.
Kotona asuvien veteraanien palvelut voitiin suunnitella jokaisen veteraanin henkilökohtai- sen palvelutarpeen mukaisesti Valtiokonttorin myöntämän määrärahan turvin. Koronapan- demian vuoksi yli 80-vuotiaiden hyvinvointia tukevat kotikäynnit olivat edelleen tauolla eikä päivätoimintaa pystytty järjestämään säännöllisesti.
Kaavoitus
Kaavoitus on ylittänyt toiminnalliset tavoitteet. Hankkeita ja selvityksiä oli paljon ja sen vuoksi jouduttiin käyttämään ulkopuolisia ostopalveluita ja asiantuntijapalvelujen osalta kulut ylittyivät.
Henkilöstörekrytoinneissa oli haasteita. Kaavoituksessa huomioitiin tasapuolinen ja hallittu kasvu. Rakennusten uudistuotantoa ei kaikilta osin saatu sijoitettua tavoitellun mukaisesti joukkoliikennevyöhykkeelle.
Rakennusvalvonta
Vuosi 2021 oli ennätyksellinen rakennuslupien myöntämisvuosi. Toimintatuotot ylittyivät.
Kasvavan kunnan rakennusvalvonnalla on paljon työtä. Tehtäviä joudutaan priorisoimaan, koska henkilöstömäärä ei ole kasvanut vastaamaan työmäärää. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto sujuvoitti toimintaa merkittävästi. Rakennusvalvonnan arkistomateriaalin di- gitointia jatkettiin.
Kunnan hallinto
Koronapandemia vaikutti toimintoihin edelleen vuonna 2021. Etätyönteko ja etäkokouk- set jatkuivat. Kuntavaalit jouduttiin koronapandemian takia siirtämään kesäkuulle ja uusi valtuusto pääsi aloittamaan toimintansa 1.8.2021.
Valmistelut tulevan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämis- vastuun siirtymistä hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta määrittivät jo kuntien uutta painopisteajattelua toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Sote-uudistuksen vuoksi käytävät yt- ja muutosneuvottelut käynnistettiin loppuvuodesta. Lisäksi kunnan johdon organisaatioon tehtiin muutoksia 1.8.2021.
Kunnan riskejä arvioidaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaisesti jatkuvasti ja säännöllisesti. Akuutimpana riskinä kunnan ja kuntakonsernin osalta näh- dään palvelualojen niin lyhyt- kuin pitkäaikaisten sijaisten heikko saatavuus. Pahin tilanne on sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa.
Suuren riskin aiheutti myös valtion säätämät lisävelvoitteet kunnan tarjoamille palveluille ja kriteereille - niin varhaiskasvatuksen kuin ikähoivan mitoitukset ja mahdolliset tiukentu- vat hoitotakuut.
Kunnan toimintaan kuuluvat erilaiset määräaikaiset projektit/hankkeet. Projektien hallin- nointi, kesto, sisältö ja luettelointi on hyvä saada näkyväksi rekisterin avulla, jolloin välty- tään päällekkäisiltä samansisältöisiltä projekteilta ja projektiseuranta on selkeämpää.
Kunnan päätöksentekoon liittyen, tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että kunnanhallituksen kokouksissa jääviystilanteissa ei kutsuttu varajäseniä paikalle. Useissa kokouksissa joutuu perustellusti jopa 3-4 jäsentä ilmoittamaan jääviytensä eikä päätök- senteon ajaksi kutsuttu henkilökohtaisia varajäseniä paikalle.
Tarkastuslautakunta esittää, että kunnan päätöksenteossa käytännöksi vakiinnute- taan ennakoiva varajäsenen kutsuminen kokoukseen jääviystilanteiden yhteydessä. (Toimintasääntö 55§)
Tarkastuslautakunta muistuttaa, että nimenomaan uusien valtuutettujen, jotka valitaan kuntaa edustamaan, tulee saada riittävät ohjeistukset siitä, mikä on kunnan kanta kokouksissa. Kuntaa edustaneiden valtuutettujen tulee vastaavasti tiedottaa kokouksien päätöksistä valinnan tehnyttä kunnanhallitusta.
Konserniyhtiön arviointi
Kempeleen Vesihuolto Oy
Yhtiöjärjestyksen mukaan Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimialana on ylläpitää toiminta- alueellaan vesihuoltolain tarkoittamaa vesi- ja viemäröintilaitosta sekä toimia muulla kunnallisteknisellä toimialalla. Yhtiö toimii yleishyödyllisellä pohjalla voittoa jakamatta.
Valtuuston asettamat Kempeleen Vesihuolto Oy:lle tavoitteet vuodelle 2021:
• verkostoa ja laitoksia peruskorjataan / kehitetään suunnitelmallisesti
• verkoston saneerauksia kunnan katusaneerauksen yhteydessä
• uusien asemakaava-alueiden vesihuoltoverkon rakentamista
• verkoston kuntokartoitusta ja vesijohtoverkoston mallinnuksen päivitys
• laitoksien perusparannusta
• asemakaava-alueiden ulkopuolisen viemäriverkon toiminta-alueen rakentamista
Valtuuston Kempeleen Vesihuolto Oy:lle asettamat tavoitteet vuodelle 2021 ovat toteutu- neet seuraavasti:
• Uutta verkostoa on rakennettu Linnakankaan, Zatelliitin, Metsärinteen ja Tähkälän alueille. Honkasessa on saneerattu viemäriverkostoa.
• Pistemäisiä saneerauskohteita viemäri – ja vesijohto on tehty ympäri Kempelettä.
• Hanke uudesta vedenottamosta ja vesilaitoksesta käynnistetty
Lautakunnan arviot ja suositukset
Kempeleen kunnan omistusosuus Kempeleen Vesihuolto Oy:stä on pysynyt edelleen korkeana 98,77 %. Liittymisaste on 99,8 %, käsittäen 19 085 asukasta.
Jätevesiviemäröinti kattaa Juurussuota lukuun ottamatta koko Kempeleen asutetun alueen. Jätevesien käsittely tehdään Lakeuden Keskuspuhdistamon Oy:n biologiskemial- lisella puhdistamolla.
Kempeleen Vesihuolto Oy:n liiketoiminnan arvioidaan jatkuvan ennallaan ja yhtiön toiminta kasvaa kunnan kehityksen mukaan. Kempeleen Vesihuolto Oy:n kuntalaisille tuottama pohjavesi on edelleen vertailujen mukaan Suomen edullisinta.
Kiinteistö Oy Kempeleenkartano
Valtuuston asettamat KOY Kempeleenkartanon tavoitteet vuodelle 2021:
• tuottaa hyvänlaatuisia, toimivia ja haluttuja vuokra-asuntoja, joiden vuokrataso on kohtuullinen ja käyttöaste pyritään pitämään lähellä 100 %
• ylläpitää asuntojen kunto sellaisena, että niiden rakenteellinen kunto ei iän myötä huonone
• toteuttaa asuntojen uustuotanto kunnan asunto-ohjelman mukaisesti
• hoitaa yhtiön talous liiketaloudellisesti kannattavasti
• pitää yhtiön kassavaranto vähintään 1-2 kuukauden vuokratulojen suuruisena ja tilikauden tulos vuosittain noin +/- 0 euroa
Valtuuston Kiinteistö Oy Kempeleenkartanolle asettamat tavoitteet vuodelle 2021 ovat toteutuneet seuraavasti:
• pitkän tähtäimen suunnitelmien mukaisia remontteja on tehty 0,7 milj. eurolla mm. kattoremontteja, julkisivumaalaus, sadevesijärjestelmän uusimisia ja ovien uusimisia
• vuokratalossa Hovintie 7 rakennettiin D-taloon parvekkeet ja terassit
• vuokratalon Hovintie 12 (vanhusten ja vammaisten palvelutalo) tulevaisuuden suunnitelmista neuvotellaan kunnan kanssa
• käyttöaste 95,1 % (96,3 % v. 2020), tyhjänä oloa suurissa kaksioissa ja kolmioissa vuokrat nousivat 1.3.2021 alkaen indeksikorotuksen mukaisesti
Lautakunnan arviot ja suositukset
Tarkastuslautakunta toteaa, että Kiinteistö Oy Kempeleenkartanon talous on kunnossa. PTS-mukaiset asuntojen kunnostus- ja peruskorjaustoimenpiteet nostavat asuntojen kilpailukykyä vuokra-asuntomarkkinoilla. Asuntojen käyttöaste on edelleen hyvä, vaikka laskua lähes 1 % verran onkin. Vuokratalo Hovintie 12 tulevaisuuden suunnitelmiin odote- taan mahdollisen senioritalohankkeen käynnistymistä.
Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että Kiinteistö OY Kempeleenkartanon toiminta on vakiintunut hyvälle tasolle ja PTS-mukaiset ylläpidot toteutuvat säännöllisesti. Isojen asuntojen kysynnän ”puuttuminen” ja niiden käyttöasteen vähäisyys olisi hyvä ratkaista. Kiinteistö OY Kempeleenkartanon tuottama sosiaalisen asuinrakentamisen uudistuotan- non tarve ja toteuttaminen Kempeleessä tulee selvittää.
Kunnan talous
Vuosikatteen, poistojen ja investointimenojen vertailu
Kunnan vuosikate riitti vuosina 2020-2021 suunnitelmanmukaisten poistojen kattamiseen (taulukko 1). Vuosina 2020-2021 taloudellista tilannetta on helpottanut kunnan saamat korona-avustukset, joita oli vuonna 2020 noin 5,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 noin 4,2 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuosina 2022 ja 2024 vuosikate ei riittäne katta- maan suunnitelmanmukaisia poistoja.
Kunnalla tulee taloussuunnittelukaudella olemaan investointimenoja, joita ei voida rahoit- taa varsinaisen toiminnan rahavirralla vaan niitä varten nostetaan lainaa. Kunta on talous- suunnitelmassa varautunut ottamaan vuosina 2022-2024 noin 29 miljoonaa euroa lainaa.
Kunnassa on laadittu talouden tasapainottamisohjelma taloustilanteen parantamiseksi. Taloussuunnitelma 2022-2024 on alijäämäinen, joten tärkeää on huolehtia tasapainotta- misohjelman noudattamisesta sekä jatkaa tarkkaa taloudenpitoa ja -seurantaa.
Verotulot
Taulukko 1
Verotulojen kertymä kasvoi edellistä vuodesta 2020, kasvua + 6,1 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi 80,5 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Muutostalousarvio ylittyi tältä osin 1,7 miljoonaa euroa. Kunnallisverotuloja kertyi kerto- musvuonna 71,5 miljoonaa euroa (2020: 67,2). Kiinteistöverotuotot olivat 4,0 miljoonaa euroa (+ 12,4 %) ja yhteisöverotuotot 5,4 miljoonaa euroa (+ 36,7 %).
Asukasta kohden verotuloja kertyi vuonna 2021 noin 4.230 euroa (2020: 3.978 euroa / asukas). Tuloveroprosentti 20,5 % pysyi ennallaan.
Toimintakate
Toimintakatteen toteuma tilikaudella 2021 oli 1,1 miljoonaa euroa muutostalousarviota parempi ja 3,2 miljoonaa euroa heikompi kuin vuonna 2020. Kempeleen toimintakate pieneni 3,2 %.
24