TYÖTTÖMYYSETUUDEN VAIKUTUS SOPIMUSPALOKUNTALAISEN AKTIIVISUUTEEN
TYÖTTÖMYYSETUUDEN VAIKUTUS SOPIMUSPALOKUNTALAISEN AKTIIVISUUTEEN
Xxxx Xxxxxxxxxxx 11.1.2021
Tekijä Pietikäinen Xxxx | Xxxxxxxx Pelastusalan päällystö (AMK) |
Julkaisun nimi Työttömyysetuuden vaikutus sopimuspa- lokuntalaisen aktiivisuuteen | Julkisuus Xxxxxxxx |
Sivumäärä 97+11 | Päiväys 11.1.2021 |
Opinnäytetyön ohjaaja erikoistutkija Xxxxxxxxx Xxxxx | |
Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, kuinka työttömyysetuusaika vaikuttaa osallistumis- aktiivisuuteen sopimuspalokuntalaisella, joka saa palokuntatoimintaan osallistumisesta ra- hallista korvausta. Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan työttömyysetuuden vaikutusta so- pimuspalokuntalaiseen lähinnä taloudellisen näkökulman kautta. Tutkimus toteutettiin ky- selytutkimuksena käyttäen Webropol-sovellusta. Tutkimuksessa selvisi, että työttömyysetuus rajoittaa sopimuspalokuntalaisten osallistu- mista palokuntatoimintaa kohtaan suurimmalla osalla vähintäänkin jonkin verran. Runsas enemmistö oli myös sitä mieltä, että osallistumisaktiivisuus palokuntatoimintaa kohtaan kasvaisi, mikäli työttömyysetuuteen vaikuttavaa tulorajaa ei olisi. Enemmistön kohdalla suojaosuus oli ylittynyt vähintäänkin joskus, ja valtaosan mielestä suojaosuuden nykyinen suuruus on liian pieni. Työttömyyskorvauksien hakuprosessi nähtiin työläänä ja sen koettiin pitkittävän turhaan korvauksen saamista. Vastauksista ilmeni, että osallistumisaktiivisuus kärsii jo pelkästään pitkän ja työlään hakuprosessin takia, johon ei aina haluta edes ryhtyä. | |
Avainsanat sopimuspalokunta, työttömyysetuus, Webropol | |
Author Xxxx Xxxxxxxxxxx | Degree Programme Fire Officer's Degree (UAS) |
Title The Effect of Receiving Unemployment Benefits on Activity in the Contract Fire Brigade | Confidentiality Public |
Pages 97+11 | Date 11th January, 2021 |
Academic supervisor Mrs. Xxxxx Xxxxxxxxx, Senior Researcher | |
Abstract The purpose of the thesis was to find out how the unemployment benefit period affects the participation activity of a contract firefighter who receives financial compensation for par- ticipating in fire brigade activities. The study focused on examining the impact of receiving unemployment benefits on contract firefighters, mainly from an economic perspective. The survey was conducted as a questionnaire survey, using the Webropol application. The topic was selected because no previous research has been done on the topic. The study found that receiving unemployment benefit limits the participation of contract firefighters in fire brigade activities for the most part, at least to some extent. A large ma- jority also thought that participation in fire brigade activities would increase if there were no income limit affecting the receiving of unemployment benefits. For the majority, the exempt amount had exceeded at least sometimes and the majority felt that the current ex- empt amount of the unemployment benefit was too small. The process of applying for unemployment benefits was perceived as laborious and was perceived to prolong the receipt of benefits unnecessarily. The responses showed that the participation activity suffers from the lengthy and laborious application process alone. | |
Keywords Contract fire brigade, unemployment benefit, Webropol | |
SISÄLLYS
KÄSITTEITÄ 6
1 JOHDANTO 7
2 SOPIMUSPALOKUNTA 8
2.1 Palokuntamallit Suomessa 9
2.2 Sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten määrä Suomessa 12
2.3 Sopimuspalokuntien tehtävämäärät 14
2.4 Sopimuspalokuntatyöskentelyn vaatimukset 18
2.5 Sopimuspalokunnista aiheutuvat kustannukset 22
3 TYÖTTÖMYYSETUUDET 26
3.1 Työttömyysetuuksista yleisesti 26
3.2 Peruspäiväraha 29
3.3 Työmarkkinatuki 31
3.4 Ansiosidonnainen päiväraha 33
3.5 Työskentelyn vaikutus etuuteen etuuden aikana 38
3.6 Koronavirusepidemian vaikutus työttömyysetuuksiin 42
4 PALVELUTASOPÄÄTÖS 45
5 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS 48
5.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tarkoitus 48
5.2 Kyselyn toteutus ja laatiminen 49
5.3 Tutkimuksen luotettavuus 51
6 KYSELYN TULOKSET 54
6.1 Valinta- ja monivalintakysymysten tulokset 54
6.2 Avoimet kysymykset 67
7 POHDINTA 76
7.1 Opinnäytetyön tavoitteet ja työnvaiheet 76
7.2 Opinnäytetyön keskeiset havainnot 78
7.3 Johtopäätökset 81
7.4 Oma oppiminen 84
LÄHTEET 89
LIITTEET 96
Finlex, valtion säädöstietopankki, on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu (Finlex 2020).
HAKA-palokuntarekisteri ja sen tietoihin pohjautuva HAKA-tilastot on SPEK:n ylläpitämä turvallisuusosaamisen hallinnointikanta. HAKA-rekisteriin sopimuspalokunnat voivat syöt- tää jäsentensä tietoja muun muassa koulutuksista, pätevyyksistä, harjoituksista sekä hälytyk- sistä. HAKA-rekisterin kautta tapahtuu myös ilmoittautuminen SPEK:n järjestämiin koulu- tuksiin ja tapahtumiin. (HAKA palokuntarekisteri 2020; Vanhanen 2020.)
Pronto, pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä. Pronto on sisäministeriön järjestelmä pelastustoimen seurantaa ja kehittämistä sekä onnettomuuden selvittämistä var- ten. Sisäministeriön pelastusosasto vastaa Pronton yleisestä ohjaamisesta ja kehittämisestä. Pronton aineisto muodostuu alueellisten pelastuslaitosten ylläpitämistä toimenpide- ja re- surssirekistereistä. Pronton tekninen ylläpito- ja kehittämisvastuu on Pelastusopistolla. (Pronto 2020.)
SPEK, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK 2020). SSPL, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry (SSPL 2020).
TEPA-termipankki on erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma, jota ylläpitää Sa- nastokeskus TSK ry (TEPA-termipankki 2020).
TYJ, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry on työttömyyskassojen edunvalvonta- ja koulu- tusjärjestö sekä yhteistoimintaelin. TYJ kehittää työttömyysturvaa ja kassojen toimintaa sekä ylläpitää niiden tietotaitoa. Suomessa toimivat 25 työttömyyskassaa ovat jäseninä TYJ:ssä. (Mikä TYJ 2020.)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, miten työttömyysetuus vaikuttaa sopimuspa- lokuntalaiseen, joka saa henkilökohtaisen korvauksen palokuntatoiminnasta. Rajasin aiheeni koskettamaan nimenomaan sopimuspalokuntalaisia, jotka ovat saanet tai saavat jotakin työt- tömyysetuutta. Muut tuet ja etuudet rajasin pois opinnäytetyöstäni laajuuden kurissa pitä- miseksi, vaikka muitakin työntekoon vuorovaikuttavia tukia on olemassa, esimerkkinä van- hempainvapaa. Tutkimuksessa keskityin tutkimaan työttömyysetuuden vaikutuksia sopi- muspalokuntalaiseen lähinnä taloudellisen näkökulman kautta. Tutkimustiedon kerään laa- timani kyselyn avulla, jonka toteutan Webropol-sovelluksella.
Aiheesta ei ole tehty aiempia tutkimuksia, joissa käsiteltäisiin työttömyysetuuden vaikutusta sopimuspalokuntalaisten osallistumisaktiivisuuteen. Opinnäytetyön aiheelle keksin idean, koska minulla on omakohtaista kokemusta työttömyysetuuden aikaisesta sopimuspalokun- tatoiminnasta ja koin ainakin itse, että työttömyysetuus rajoitti osallistumistani sopimuspa- lokuntatoimintaan.
Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus on selvittää, kuinka työttömyysetuusaika vaikuttaa osallis- tumisaktiivisuuteen sopimuspalokuntalaisella, joka saa palokuntatoimintaan osallistumi- sesta rahallista korvausta. Tutkimuksessa selvitän muun muassa, onko suojaosalla vaikutusta työskentelyn määrään palokuntatoiminnassa ja minkä suuruisen suojaosan sopimuspalokun- talaiset näkevät mielestään sopivana, jotta se helpottaisi palokuntatoimintaan osallistumista. Jätetäänkö korvauksia nostamatta joko palkkana tai työttömyysetuutena? Minkälaiseen pa- lokuntatoimintaan osallistutaan ja mihin taas ei osallistuta pelkästään työttömyysetuuden vuoksi? Lisäksi selvitän vastaajien mielipidettä, olisiko heillä omasta mielestään ollut joskus mahdollisuus vaikuttaa puutteellisiin miehistöresursseihin.
Opinnäytetyön alkuun kokoan perustietoa sopimuspalokunnista, työttömyysetuuksista ja palvelutasopäätöksestä. Sitten käsittelen tutkimuksen tavoitteita ja toteutusta, minkä jälkeen käyn läpi tutkimustuloksia. Opinnäytetyön päätteeksi on oma osio pohdinnalle.
Sopimuspalokunnilla on merkittävä osa pelastustoimen järjestelmässä. Pelastustoimen jär- jestämistapa johtaa siihen, että sopimuspalokuntajärjestelmällä on huomattavan tärkeä rooli yhteiskunnan turvallisuuden ja pelastustoimen palveluiden kattavan saatavuuden varmista- miseksi koko Suomessa. Sopimuspalokunnat osallistuvat pelastustoimen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sammutus- ja pelastustoimintaan ja muodostavat poikkeusoloissa ja väestönsuojelussa tarvittavan reservin. (Sopimuspalokunnat 2020; SSPL 2019, 40.)
Maamme pinta-alasta sopimuspalokunnat hoitavat pelastustoimelle kuuluvia pelastustehtä- viä noin 90 % kattavalla alueella, jossa asuu noin 46 % suomalaisista. Tämä alue on enim- mäkseen harvaan asuttua seutua, jossa osassa tehtävistä tilannepaikan johtajana toimii sopi- muspalokuntalainen. Loput alueet ovat lähinnä suurehkoja kaupunki- tai taajama-alueita, joissa sopimuspalokuntalaiset toimivat pääasiassa ammattipalokuntien tukena ja täydennyk- senä sekä päällekkäisten tehtävien sattuessa myös itsenäisesti. (Tietoa Suomen pelastustoi- mesta 2020.)
Sopimuspalokuntalaiset hoitavat aivan samanlaisia tehtäviä kuin ammattipalokuntalaiset, kuitenkin sopimuspalokunnan henkilöstön ja kaluston kykyjen mukaan. Lisäksi jotkin eri- koisemmat ja vaativammat tehtävät, kuten esimerkiksi vesisukellustehtävät, hoitavat pääasi- assa ainoastaan ammattipalokunnat. Siitä huolimatta, että tehtävät ovat samanlaisia, sopi- muspalokuntalaiset eivät ole viranomaisia. Sopimuspalokuntalaiset voivat hoitaa tehtäviä muuten itsenäisesti, mutta pelastustoiminnan johtamisvastuu on aina pelastusviranomaisella. Kaikkiin hälytystehtäviin, joihin hälytetään sopimuspalokuntalaiset, hälytetään myös joh- tava pelastusviranomainen, joka on koko onnettomuustilanteen ajan johtamisvastuussa, vaikka hän ei onnettomuuspaikalle saapuisikaan. Tällöin johtava pelastusviranomainen mää- rää sopimuspalokunnan yksikönjohtajan toimimaan tilannepaikan johtajana. Johtovastuussa oleva pelastusviranomainen voi antaa tarvittaessa sopimuspalokunnalle luvan tehdä toimen- piteitä, joihin vaaditaan pelastusviranomaisen oikeuksia, mikäli onnettomuustehtävästä suo- riutuminen sitä vaatii. (Pelastuslaki 379/2011, 34 §; Sisäasiainministeriö 2012, 9–10.)
Suomessa palokunnat muodostuvat vakinaisen henkilöstön muodostamista ammattipalokun- nista sekä vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön muodostamista sopimuspalokunnista. SSPL:n mukaan Suomessa on 112 ammattipalokuntaa ja ammattihenkilöstöä on noin 4000 henkilöä. Osalla ammattipaloasemista on jatkuva ympärivuorokautinen minuutin lähtöval- mius, eli paloasemilla on miehitys vuoden jokaisena päivänä 24 tuntia vuorokaudessa. Joil- lakin paloasemilla asemat voi olla miehitettynä vakinaisella henkilökunnalla ainoastaan ar- kisin päiväsaikaan ja muu aika turvataan esimerkiksi varallaolojärjestelmällä, johon voi osallistua vakinaista tai sopimuspalokuntahenkilöstöä. Lähestulkoon kaikilla paloasemilla vakinaisen henkilökunnan lisäksi toimintaa ja vahvuutta täydentävät sopimuspalokuntalai- set. (Kujala 2010, 134–135; SSPL 2015, 6 ja 8; SSPL 2019, 17.)
Aluepelastuslaitoksilla on tehtyinä palokuntasopimuksia alueen vapaaehtoisten palokun- tayhdistysten, työpaikkapalokuntien tai suorina henkilökohtaisina työsopimuksina. Palokun- tasopimus määrittää muun muassa sopimuspalokuntien korvaukset, ehdot ja velvollisuudet pelastuslaitosalueen säädösten mukaisten palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoita- misesta ja työnantajan eli pelastuslaitoksen vastuut ja velvollisuudet. (SSPL 2019, 6.)
Sopimuspalokuntatoimintaan kuuluu muun muassa hälytystehtävien hoitaminen, tietojen, taitojen, osaamisen ja kykyjen kehittäminen ja ylläpitäminen esimerkiksi kurssien, koulu- tusten, harjoitusten ja testien avulla. Sopimuspalokuntalaiset ovat sammutus- ja pelastustoi- minnan lisäksi mukana tarjoamassa muun muassa turvallisuuteen liittyvää neuvontaa, valis- tusta, koulutusta ja turvallisuusviestintää. Sopimuspalokuntien vastuulla voi lisäksi olla esi- merkiksi nuoriso-osastotoiminnan järjestäminen. (Hälytystoiminta 2020; Palokuntatoiminta 2020; SSPL 2015, 20; SSPL 2019, 32; SSPL 2014, 18.)
VPK eli vapaaehtoinen palokunta on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys, jossa voi olla useita alaosastoja muun muassa nuoriso-, nais- ja hälytysosasto. VPK on voinut tehdä alueen pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen, jolloin VPK-yhdistys ottaa hoi- taakseen alueen pelastustoimelle kuuluvat tehtävät, jotka sille ohjataan. Vapaaehtoiset palo- kuntalaiset hälytetään töihin tarpeen vaatiessa ja osallistuminen toimintaan on täysin vapaa- ehtoista, mutta VPK-yhdistyksellä on yleensä sopimuksen mukainen velvoite saada riittävä
henkilöstö ja kalusto liikkeelle tietyn ajan kuluessa onnettomuuden sattuessa. Lisäksi jos VPK-yhdistys on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen varallaolon tekemisestä ja so- pimuspalokuntalainen tekee varallaoloa hälytyksen sattuessa, on hänellä tällöin velvollisuus osallistua hälytyksiin palokuntasopimuksen mukaisesti. (Palokuntatoiminta 2020; SSPL 2015, 22; SSPL 2019, 6 ja 17; Peurala 2020.)
Pelastuslaitos maksaa VPK-yhdistykselle korvauksen sopimuksen mukaisesti. Pelastuslaitos voi olla sijaismaksajana sopimuspalokunnan henkilöstölle VPK-yhdistyksen puolesta tai VPK-yhdistys voi maksaa itse palokuntalaisilleen korvauksen toimintaan osallistumisesta tai sopimuspalokuntalaisen osallistuminen voi olla täysin vapaaehtoista ilman henkilökoh- taisesti saatavaa korvausta. (Kujala 2010, 135; SSPL 2019, 6; Peurala 2020.)
HSPK eli henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunta muodostuu joukosta henkilöitä, jotka ovat tehneet henkilökohtaisen sopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. Henkilö- kohtaisen sopimuksen tehneillä sopimuspalokuntalaisilla voi olla oma palomiesyhdistys va- paaehtoistoimintaa ja virkistäytymistoimintaa varten. Lisäksi palomiesyhdistyksellä voi olla alaosastotoimintana muun muassa nuoriso-osasto, naisosasto ja niin edelleen. HSPK toi- minta on lähestulkoon samanlaista kuin VPK-toiminta, mutta se eroaa siten, että HSPK-toi- minnassa mukana olevat ovat suorassa henkilökohtaisessa työsuhteessa pelastuslaitoksen kanssa ja saavat henkilökohtaisen korvauksen tehdystä työstä suoraan pelastuslaitokselta. Onnettomuuden sattuessa palokuntalaiset hälytetään tarvittaessa tehtävälle kuten myös VPK-toiminnassa ja hälytyksiin kuten muuhunkin palokuntatoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Poikkeuksena kuitenkin tilanne, jos henkilö tekee vapaaehtoista varallaoloa, jolloin hän sitoutuu osallistumaan hälytystehtäville palokuntasopimuksen mukaisesti. (Ku- jala 2010, 135; SSPL 2015, 22; SSPL 2019, 5–6 ja 17; Peurala 2020.)
PVPK eli puolivakinainen palokunta muodostuu osa joukosta vakinaista henkilökuntaa ja osa joukosta sopimuspalokuntalaisia. Puolivakinainen palokunta on käsitteenä jo vanhentu- nut, mutta silti sitä vielä tapaa joissakin yhteyksissä. Nykyisin käytetään enää käsitteitä am- mattipalokunta ja sopimuspalokunta. Ne voivat kuitenkin toimia yhteen sulautuneena sa- malla paloasemalla käyttäen samaa kalustoa. (TEPA: Puolivakinainen palokunta 2020; SSPL 2019, 15–16.)
TPK eli työpaikkapalokunta on esimerkiksi teollisuuspalokunta, laitospalokunta, sotilaspa- lokunta ja lentoaseman palokunta. Ne ovat pääsääntöisesti tarkoitettu työpaikan omia sam- mutus- ja pelastustehtäviä varten, joita työpaikan oma henkilöstö hoitaa omalla kalustollaan. Työpaikkapalokunta voi olla myös sopimuspalokunta, jos se on tehnyt sopimuksen pelas- tuslaitoksen kanssa. Tällöin se voi tarvittaessa hoitaa onnettomuustehtäviä myös työpaikan ulkopuolisella alueella sopimuksen mukaisesti. Työpaikkapalokuntalaiset ovat työpaikan palkkalistoilla ja saavat palkan lähtökohtaisesti suoraan työnantajaltaan. (Kujala 2010, 135; SSPL 2019, 5; Peurala 2020.)
Sopimuspalokunnat luokitellaan lisäksi niiden tehtävien mukaan, jotka ovat valmius- täy- dennys-, tuki-, reservi- ja muu palokunta. Valmiuspalokunta on oman vaikutusalueensa ai- noa palokunta tai osallistuu pääsääntöisesti kaikkiin alueensa hälytystehtäviin. Tarkistus- ja varmistustehtävät voi tällöin hoitaa esimerkiksi alueen viranomais- tai vastaavapäivystäjä. Vaikutusalueena toimii alue, jossa palokunta pääsääntöisesti osallistuu hälytystehtäviin. (SSPL 2015, 23.)
Täydennyspalokunta täydentää valmiuspalokuntaa ja hälytetään pääosaan vaikutusalueensa kiireellisistä tehtävistä. Tukipalokunta hälytetään pääsääntöisesti valmius- ja täydennyspa- lokuntia tukeviin tehtäviin. Tukipalokunnan pitää kuitenkin kyetä itsenäisesti hoitamaan ta- vanomainen sammutus- ja pelastustehtävä. Tukipalokunta on myös tiettyyn tehtävään eri- koistunut palokunta, vaikka sillä ei olisi valmiuksia tavanomaisten palokunnan tehtävien hoitoon. (SSPL 2015, 23.)
Reservipalokunta täydentää muita palokuntia ja hälytetään lähinnä suurpaloihin, muihin laa- joihin onnettomuuksiin tai kiireettömiin tehtäviin. Muun palokunnan toiminta on painottu- nut muuhun kuin hälytystehtäviin valmistautumiseen tai palokunta ei täytä palokunnalle ase- tettuja valtakunnallisia tai alueellisia vaatimuksia. Sen ensimmäisen pelastusyksikön lähtö- aikaa tai vahvuutta ei ole määritelty. (SSPL 2015, 23.)
Sopimuspalokunnan sisällä voi lisäksi olla omat osastonsa, joita ovat muun muassa häly- tys-, nuoriso-, nais-, veteraani-, tuki- ja muu palokuntaosasto sekä soittokunta. Hälytysosasto koostuu palokuntalaisista, jotka osallistuvat mukaan pelastustoimintaan. Hälytysosastotoi-
minta sisältää muun muassa hälytystehtäviin osallistumista ja pelastustoiminnan harjoittele- mista. Hälytysosastossa toimimiseen vaaditaan täysi-ikä, riittävän hyvä terveydentila ja toi- mintaan edellytettävä koulutus. Vaatimuksista käsitellään lisää luvussa 4.4 Sopimuspalo- kuntatyöskentelyn vaatimukset. (Hälytystoiminta 2020.)
Nuoriso-osastoissa alaikäisille tarjotaan mahdollisuuksia oppia hyödyllisiä taitoja, joita pa- lokuntatoiminnassa tarvitaan ja joita voi hyödyntää myös tavan arjessa. Nuoriso-osastotoi- minta on yhdessä tekemistä, ja nuoriso-osastolaisille on tarjolla oman palokunnan tarjoaman toiminnan lisäksi erilaisia leirejä. Nuoriso-osastolaisille annetaan valmiuksia ja herätetään mielenkiintoa, jotta heillä on mahdollisuus myöhemmin täysi-ikäiseksi tultuaan liittyä häly- tysosastoon tai lähteä opiskelemaan pelastusalan ammattilaiseksi. (Palokuntanuoret 2020; SSPL 2019, 25.)
Naisia on palokunnassa kaikissa osastoissa ja heillä on mahdollisuus osallistua kaikkeen pa- lokuntatoimintaan. Lisäksi palokunnissa on palokuntanaisosastoja, joihin voi osallistua ni- mestään huolimatta kaikki 16 vuotta täyttäneet sukupuoleen katsomatta, siihen osallistumi- nen ei vaadi muuta kuin halua osallistua. Naisosastotoiminta on myös yhdessä oloa ja teke- mistä sekä monipuolista ja hyödyllistä harrastamista ja turvallisuustaitojen oppimista. Nais- osastotoiminta on muuta palokuntatoimintaa tukevaa toimintaa ja naisosaston henkilöt voi- vat esimerkiksi tarjota muonitusta tai muuta huoltoa leireillä ja hälytystoiminnan yhteydessä. Palokuntanaiset voivat lisäksi tarjota muun muassa koulutuspalveluita, valistusta ja turvalli- suusviestintää. (Palokuntanaiset 2020.)
Palokuntaveteraaniosastoissa vaalitaan perinteitä ja jaetaan tietoa, taitoa ja kokemuksia nuo- remmalle sukupolvelle. Veteraaniosastojen toiminta on muuta palokuntatoimintaa tukevaa toimintaa, talkootyötä, varainhankintaa ja ennen kaikkea yhdessä tekemistä. Veteraaniosas- tolaiset ovat palokuntatoiminnassa edelleen mukana olevia, mutta hälytystoiminnasta pois jättäytyneitä henkilöitä. (Palokuntaveteraanit 2020.)
2.2 Sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten määrä Suomessa
SPEK:n 26.8.2020 päivitetyn tilaston mukaan Suomessa on 696 sopimuspalokuntaa, joista 477 VPK-sopimuspalokuntaa, 200 PVPK-sopimuspalokuntaa ja 19 työpaikkasopimuspalo- kuntaa. Ensivastetehtävien hoitamisesta sopimuksen on tehnyt 382 sopimuspalokuntaa. Li- säksi Länsi-Uudellamaalla on 4 meripelastusseuraa. Sopimuspalokuntien määrää ilmenee taulukosta 1.
Taulukko 1. Sopimuspalokunnat Suomessa, päivitetty 26.8.2020 (Jaatinen 2020).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
7.10.2020 päivitetyn HAKA-tilaston mukaan Suomessa on kaiken kaikkiaan 41 926 palo- kuntalaista, kun otetaan kaikki palokuntaosastot huomioon. Hälytysosastoon kuuluvia sopi- muspalokuntalaisia on 15 293. Hälytysosaston lisäksi palokuntalaisia on naisosastossa 3 657, nuoriso-osastossa 11 551, varhaisnuoriso-osastossa 992, järjestö-/tuki-/veteraani- osastossa 3 617, soittokunnassa 168 ja näiden lisäksi muussa palokuntatoiminnassa mukana olevia on 6 648 henkilöä. (HAKA-tilastot: Palokunnat 2020.)
Naisten osuus kaikista palokuntalaisista on 23,44 % eli 9 826 henkilöä, joista hälytysosas- tossa mukana olevia naisia on 1 711. Järjestö-/tuki-/veteraaniosastossa naisia on 671, nais- osastossa 3 336, nuoriso-osastossa 2 612, varhaisnuoriso-osastossa 218 ja soittokunnassa 30 naista. (HAKA-tilastot: Palokunnat 2020.)
2.3 Sopimuspalokuntien tehtävämäärät
SSPL:n mukaan sopimuspalokuntalaiset ovat mukana päivittäin 140–190 tehtävällä ja vuo- sitasolla noin 60 %:ssa pelastustoimen hälytystehtävistä. Vuonna 2016 hälytystehtävälle lähti paloauto sopimuspalokunnan asemalta 74 827 kertaa. Sen sijaan SPEK:n mukaan so- pimuspalokuntalaiset osallistuvat noin puoleen pelastustoimen kaikista tehtävistä ja tehtävä- määrä sopimuspalokunnilla on vuodessa noin 70 000 kappaletta. (Palokuntatoiminta 2020; Tietoa Suomen pelastustoimesta 2020.)
Sopimuspalokuntien tarkkaa tehtävämäärää on hankala määrittää, koska tehtävämäärät saa- daan selville Prontosta, johon kaikki pelastustoimen tehtävät kirjataan ja tilastoidaan. On- gelmana on se, ettei Pronto erittele, osallistuuko tehtäville ammattipalokuntalaisia vai sopi- muspalokuntalaisia, jos tehtävälle osallistuu henkilöitä paloasemalta, josta löytyy molempaa palokuntamuotoa. Tilastoja voidaan tarkastella suurpiirteisesti siten, että tarkastellaan esi- merkiksi, kuinka monelle tehtävälle on osallistunut henkilöitä paloasemalta, jossa sopimus- palokuntalaisia on. Tässäkin on se ongelma, että sopimuspalokuntalaisia löytyy lähes jokai- selta paloasemalta. Kuitenkin sopimuspalokuntalaiset hoitavat ja osallistuvat enemmän teh- täville sellaisilla asemilla, jossa ei ole ammattipalokuntaa ollenkaan tai vakinainen henki- löstö miehittää paloasemaa vaan arkisin päiväsaikaan.
Yritin ensiksi selvittää Prontosta, kuinka paljon sopimuspalokunnilla on vuosittain tehtäviä. Sitten olin puhelimitse yhteydessä SSPL:n toiminnanjohtaja Xxx Xxxxxxxxx ja järjestöpääl- likkö Aleksi Peuralaan tiedustellakseni, mihin perustuu SSPL:n määrittämä sopimuspalo- kuntien tehtävämäärä. He vastasivat saaneensa tilastot Pelastusopiston tekeminä Prontosta, mutta myönsivät, että tarkka sopimuspalokuntien tehtävämäärä on todella hankala määrittää, koska Prontosta tai mistään muualtakaan ei saa sopimuspalokuntien tehtävälukumäärää suo- raan.
Tehtävämäärätilastot haetaan Prontosta, mutta tuloksiin vaikuttaa kuitenkin se, millä kritee- reillä tuloksia on haettu. Prontosta on mahdotonta tällä hetkellä selvittää sopimuspalokuntien tehtävämäärää ilman virhemarginaalia ja tulkinnanvaraa. Voidaan vaan suurin piirtein arvi- oida, kuinka paljon sopimuspalokunnilla voi tehtäviä olla. Maskonen ja Xxxxxxx tekivät va- rovaisen arvion, että sopimuspalokuntien tehtävämäärä kaikista pelastustoimen tehtävistä on arviolta noin 40–50 %.
Kun tarkastelin Pronto-tilastoja vuosilta 2015–2019, pelastustoimella on ollut yhteensä tänä viiden vuoden ajanjaksona 538 226 tehtävää, kun mukaan huomioidaan myös tehtäväselos- teet eli pelastusyksikön omatoimisesti suorittamat tehtävät, jotka eivät tule pelastustoimelle hätäkeskuksen antaman hälytyksen kautta. Näin ollen tämän viiden vuoden ajanjakson vuo- sittainen hälytysten keskiarvo on 107 645 tehtävää vuodessa tarkastelujakson pienimmän vuosittaisen hälytysmäärän ollessa 101 606 tehtävää vuonna 2015 ja suurimman määrän ol- lessa 114 935 tehtävää vuonna 2018. Tilastot selviävät taulukosta 2.
Taulukko 2. Pelastustoimen tehtävät vuosittain aikavälillä 2015–2019 (Pronto 2020).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Seuraavaksi tarkastelin samalta ajanjaksolta Prontosta pelastustoimen tehtäviä vuosittain pa- lokuntamuodon perusteella, minkä mukaan sopimuspalokunta on ollut pelastustoimen teh- tävällä tarkastellulla ajanjaksolla kaikkiaan 128 954 kertaa, eli vuosittainen tehtäväkeskiarvo on ollut 25 790 per vuosi. Alimmillaan tehtäviä on ollut 24 168 vuonna 2015 ja enimmillään
27 934 tehtävää vuonna 2018. Tämä ei kuitenkaan anna lähellekään oikeaa kuvaa kaikista tehtävistä, joihin on osallistunut sopimuspalokuntalaisia, koska niin sanotussa puolivakinai- sessapalokunnassa, josta löytyy sekä ammattipalokuntalaisia että sopimuspalokuntalaisia, sopimuspalokuntahenkilöstö kuuluu Pronton mukaan palokuntamuotoon ”alueen palo- kunta”, eikä näin ollen näy sopimuspalokuntatilastoissa. Tilastot selviävät taulukosta 3.
Taulukko 3. Pelastustoimen tehtävät vuosittain palokuntamuodon mukaan aikavälillä 2015–2019 (Pronto 2020).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Seuraavaksi tarkastelin Pronto-tilastoja asemapaikan lähtöaikatavoitteiden mukaan. Ympä- rivuorokautisessa valmiudessa olevilla ammattipaloasemilla on minuutin lähtövalmius. So- pimuspalokunnilla tavoitelähtöajat ovat vähintään viisi minuuttia, joten poistin nollan ja yh- den minuutin tavoitelähtöajat hakukriteereistä, jolloin jäljelle jäi muut tavoitelähtöajat. Näillä hakuehdoilla pelastustoimella oli yhteensä 223 926 tehtävää tarkasteluaikavälillä 2015–2019, keskiarvon ollessa 44 785 tehtävää vuodessa. Enimmillään tehtäviä oli 48 241
vuonna 2018 ja vähimmillään 42 812 vuonna 2015. Tilastot selviävät taulukosta 4.
Tarkastelujaksolla 2015–2019 tavoitelähtöaikojen perusteella saatu tehtävien vuosittainen keskiarvo on 41,6 % kaikista pelastustoimen saman ajanjakson tehtävien vuosittaisesta kes- kiarvosta. Tämä on todennäköisesti lähempänä oikeaa tehtävämäärää, johon sopimuspalo- kuntalaiset vuosittain osallistuvat. Tässäkin tapauksessa jää vielä tulkintaa ja virhemarginaa- lia, koska kaikkia muuttujia ei voi ottaa huomioon. Esimerkiksi voi olla, että puolivakinai- sella paloasemalla pelkästään vakinainen henkilökunta osallistuu tehtävälle, vaikka hälytys tulisi myös sopimuspalokuntalaisille, jotka muutoin miehittäisivät samaa pelastusyksikköä
yhdessä vakinaisen henkilökunnan kanssa. Voi myös olla, että sopimuspalokuntalaiset osal- listuvat hälytystehtävälle, vaikka lähtevät samalta paloasemalta, jossa on ympärivuorokauti- nen ammattipalokunta ja minuutin tavoitelähtöaika.
Viimeiseksi tarkastelin Pronto-tilastoja palokuntamuodon ja tavoitelähtöaikojen mukaan. Palokuntamuoto ja tavoitelähtöaikakriteereillä sopimuspalokunnan tehtävämäärä väheni 128 954 tehtävästä 118 610 tehtävään verrattuna palokuntamuototilastoon ilman tavoiteläh- töaikaa. Sopimuspalokuntien tehtävämäärä pysyi 118 610 tehtävässä, vaikka asemapaikan lähtöaikatavoitteeseen lisäsi kriteerin nolla. Tämä vähentyminen johtunee siitä, että myös ympärivuorokautisesti miehitetyillä minuutin tavoitelähtöajalla olevilla ammattipaloase- milla saattaa olla myös sopimuspalokuntaosasto, joka hälytetään tarvittaessa tueksi ja täy- dennykseksi. Jos tämä tavoitelähtöaikakriteerillä tullut 10 344 tehtävän vajaus sopimuspa- lokuntien tehtävämäärässä otetaan huomioon ja lisätään taulukon 4 lähtöaikatavoitteiden mukaan saatuun kaikkiin tehtävämääriin eli 223 926 tehtävään, nousee sopimuspalokuntien osallistumisprosentti 43,5 %:iin kaikista pelastustoimen tehtävistä. Vuosittaiset tehtävät pa- lokuntamuodon mukaan, lähtöaikatavoitekriteereillä ilmenee taulukosta 5.
Taulukko 4. Pelastustoimen tehtävät vuosittain tavoitelähtöaikojen mukaan aikavälillä 2015–2019 (Pronto 2020).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Taulukko 5. Pelastustoimen tehtävät vuosittain palokuntamuodon ja tavoitelähtöaikojen mukaan aikavälillä 2015–2019 (Pronto 2020).
2.4 Sopimuspalokuntatyöskentelyn vaatimukset
Sopimuspalokuntatoiminta ei itsessään vielä aseta vaatimuksia toimintaan osallistumiselle. Vaatimukset sopimuspalokuntatoiminnassa astuvat voimaan siinä tapauksessa, jos henkilö osallistuu pelastustoimen tehtäviin ja siihen liittyviin harjoituksiin.
Työturvallisuuden takia savusukellusta tai muuta vastaavaa raskasta työtä tekevän sopimus- palokuntalaisen on käytävä säännöllisesti työterveystarkastuksissa ja saatava lääkärin lau- sunto kelpoisuudestaan savusukellustehtäviin. Lisäksi sopimuspalokuntaan kuuluvan pelas- tustoimintaan osallistuvan työturvallisuuteen sovelletaan työturvallisuuslakia. (Pelastuslaki 379/2011, 53 § ja 54 §; Sisäasiainministeriö 2007, 5–6.)
Pelastuslain 379/2011, 57 § pykälän mukaan:
”Pelastustoimintaan osallistuvalta sivutoimiselta sekä sopimuspalokuntaan ja muuhun sopimuksen tehneeseen yhteisöön kuuluvalta henkilöltä vaaditaan Pe- lastusopiston opetussuunnitelman mukainen koulutus.”
Pelastustoimintaan mukaan haluavien täytyy suorittaa ensiksi sopimushenkilöstölle laaditut kurssit. Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän vastuu on 1.1.2019 lähtien Pelastusopis-
tolla, joka laatii koulutusmateriaalit, opetussuunnitelmat ja järjestää kouluttajien koulutuk- sen. Käytännön koulutuksen sopimushenkilöstön osalta järjestävät SPEK ja alueelliset pe- lastusliitot. Siirtymävaiheessa järjestelyiden ja osaamiskokonaisuuksien osalta edetään rin- nakkain vanhan opetussuunnitelman kanssa vuosina 2019–2022. SPEK:n kouluttamilla kurssinjohtajilla on oikeus toimia vastaavina kouluttajina, kun he ovat ilmoittautuneet Pe- lastusopiston vastaavan kouluttajan rekisteriin. Kurssinjohtajan tuli suorittaa vastaavan kou- luttajan koulutus vuoden 2020 loppuun mennessä. SPEK ylläpitää kurssiaineistoa ja oppi- misympäristöä, kunnes Pelastusopiston tuottamien kurssien aineisto ja siihen liittyvä kurssi- kohtainen koulutus ovat valmiit. Pelastusopiston kurssiaineisto otetaan käyttöön kursseilla viimeistään aineiston valmistumisvuotta seuraavana vuotena. (Pelastushenkilöstön koulutus 2020; Pelastusopisto 2020.)
Uuden opetussuunnitelman mukainen pelastustoiminnan peruskurssi, joka aikaisemmin tun- nettiin sammutustyönkurssina, on ensimmäinen kurssi, jonka sopimuspalokuntalaiset voivat suorittaa. Kurssille pääsyn edellytyksenä on 16 vuoden ikä ja terveystarkastuksen läpäise- minen. Lisäksi henkilön täytyy kyetä käyttämään paineilmahengityslaitetta, hänellä ei saa olla ahtaan paikan, korkean paikan tai pimeän kammoa. (Pelastusopisto 2020, 34.)
Pelastustoiminnan peruskurssin jälkeen toinen perustaitoja antava kurssi on savusukellus- kurssi. Kurssille pääsyn edellytyksenä on 18 vuoden ikä, hyväksytysti suoritettu pelastustoi- minnan peruskurssi ja terveydentilan ja toimintakyvyn on täytettävä vaativien pelastustehtä- vien edellyttämä kelpoisuus. Lisäksi täytyy osata käyttää paineilmahengityslaitetta sekä huoltaa ja tarkastaa se käytön jälkeen. Henkilön täytyy myös pystyä työskentelemään pime- ässä, korkealla ja suljetussa ahtaassa tilassa. (Pelastusopisto 2020, 39.)
Näiden kahden niin sanotun peruskurssin jälkeen sopimuspalokuntalaisella on mahdollisuus täydentää osaamistaan muilla jatkokursseilla. Sopimushenkilöstön pelastustoiminnan kou- lutusjärjestelmän voi nähdä kuvasta 1.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Kuva 1. Pelastustoimintaan osallistuvan sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä (Pelastusopisto 2019, 10).
Pelastustoimen tehtävät voidaan jakaa neljään tasoon, jotka ovat vaativat tehtävät, savu- sukellusta edellyttävät perustehtävät, perustehtävät ja muut pelastustoimen tehtävät. Vaati- viin tehtäviin kykenevät pystyvät tekemään kaikkia pelastustoimen tehtäviä fyysisen toimin- takyvyn ja terveydentilan osalta. Vaativia tehtäviä ovat muun muassa pitkäkestoiset tai han- kalaan paikkaan kohdistuvat savusukellustehtävät, kemikaalisukellus- tai vesipelastustehtä- vät. Savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin kykenevät pystyvät tekemään muita paitsi vaativia tehtäviä, joita ovat esimerkiksi tavanomaiset savusukellus- ja raivaustehtävät. Muut perustehtävät saattavat sisältää paineilmalaitteiden käyttöä ulkotiloissa, mutta ei rajatuissa, savusukellusta vaativissa tiloissa. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa liikennevälinepalon sammuttaminen, liikenneonnettomuudet, maastopalot, ihmisten-/eläinten pelastustehtävät ja myrskyonnettomuustehtävät. Muihin pelastustoimentehtäviin kykenevät osallistuvat vain sellaisiin tehtäviin, joissa ei tarvitse suojautua paineilmahengityslaitteella. Tällaisia tehtäviä
ovat muun muassa pelastusajoneuvon kuljettaminen, neuvonta- ja valistustehtävät sekä joh- tamistehtävät. (Sisäministeriö 2016, 8–9.)
Pelastustoimintaan osallistuvan terveydentilan tulee olla työn vaatimuksiin nähden riittävä. Pelastustoimintaan osallistuvan tulee pystyä suoriutumaan tehtävistään vaarantamatta omaa tai muiden terveydentilaa tai turvallisuutta. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön ter- veydentilaa seurataan alkutarkastusten ja määräaikaistarkastusten avulla. Alkutarkastus teh- dään ennen koulutukseen osallistumista. Alkutarkastuksen terveystarkastusosio sisältää esi- tietohaastattelun, kliinisen lääkärintarkastuksen ja lääkärintarkastuksen yhteydessä tarpeel- lisiksi katsottavat lisätutkimukset. Terveydentilan arviointi tehdään terveystarkastusten yh- teydessä, ja samalla työterveyslääkäri päättää siitä, onko terveydentila riittävä vaativiin teh- täviin, savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin, perustehtäviin tai muihin pelastustoimen tehtäviin. (Sisäasiainministeriö 2007, 5–6; Sisäministeriö 2016, 9–10.)
Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan henkilöstöön kuuluvan pelastustoimintaan osallis- tuvan henkilön tulee ylläpitää tehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa. Pelastussukel- lus on työturvallisuuslain 11 §:ssä mainittua erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä, jossa on ta- paturman tai sairastumisen vaara. Tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökoh- taisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä. Turvallinen pelastussukellus edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. (Pelastuslaki 379/2011, 53 §; Sisäasi- ainministeriö 2007, 5.)
Fyysinen toimintakyky arvioidaan FireFit-indeksin avulla, joka koostuu polkupyöräergo- metritestistä ja lihaskuntotestistä. Lisäksi toimintakykyä testataan niin sanotun Oulun mallin savusukellustestiradan avulla, joka tehdään yhtenä vuosittaisena savusukellusharjoituksena ja sen tuloksia käytetään terveystarkastusten yhteydessä. FireFit-kuntoarvio muodostuu pol- kupyöräergometrilla tehdyllä hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa mittaavasta osiosta sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaavasta osiosta. Aerobisen kestävyyden indeksi muo- dostuu yksinomaan polkupyöräergometrituloksen perusteella, ja se lasketaan keskiarvona VO2max (l/min) ja VO2max (ml/min/kg) -arvoista. Lihaskunto-osion indeksi muodostuu neljän testin keskiarvon perusteella, jotka ovat vatsalihasliikkeet, jalkakyykky, penkkipun- nerrus ja leuanveto. Vaativissa tehtävissä ja savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä
toimiminen vaatii riittävän FireFit-indeksi arvon. Perustehtävissä ja muissa pelastustoimen tehtävissä voi toimia, jos terveydentila on riittävä näissä tehtävissä toimimiseen. (Sisäminis- teriö 2016, 11–13.)
Mikäli sopimuspalokuntalainen tekee savusukellusta, pintapelastusta tai kemikaalisukel- lusta, on hänen täytynyt suorittaa hyväksytysti valtakunnalliset koulutusjärjestelmän mukai- set kurssit. Savusukeltajalta vaaditaan sammutustyö- ja savusukelluskurssi. Pintapelastajalta vaaditaan pintapelastuskurssi. Kemikaalisukeltajalta vaaditaan sammutustyö-, savusukellus- ja vaarallisten aineiden kurssi. (Sisäasiainministeriö 2007, 9–10.)
Kurssien suorittamisen lisäksi taitoja täytyy ylläpitää harjoittelemalla tai henkilön pätevyys lakkaa. Savusukeltajalta vaaditaan vuosittain kolme savusukellusharjoitusta, joista vähin- tään yksi on niin sanotusti kuuma harjoitus, jossa on oikeat tulipalon olosuhteet. Pintapelas- tajalta vaaditaan vuosittain vähintään kaksi pintapelastusharjoitusta, joista toinen täytyy suo- rittaa talviolosuhteissa. Kemikaalisukeltajalta vaaditaan vuosittain kaksi kemikaalisukel- lusharjoitusta. Hälytystehtävillä suoritetut pelastussukellukset eivät korvaa harjoituksia. (Si- säasiainministeriö 2007, 10–11.)
2.5 Sopimuspalokunnista aiheutuvat kustannukset
Isto Kujala (2010) on selvittänyt SSPL:lle tekemän Palokuntasopimukset Suomessa – Sopi- musten selvittämishankkeen loppuraportissa vuoden 2009 pelastuslaitosten toimintamenot ja sopimuspalokuntalaisten osuudet menoista. Vuoden 2009 jälkeen ei ole tehty uusia selvi- tyksiä sopimuspalokuntalaisten toimintamenojen osuudesta pelastuslaitoksille. Käytän tässä vuoden 2009 toimintamenoja, koska uuden selvityksen tekeminen vaatisi työpanosta opin- näytetyön verran, ellei toisenkin. Muutoksia toimintamenoissa on voinut tulla nykypäivään verrattuna vuoteen 2009, mutta vuoden 2009 tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia tämän- hetkiseen tilanteeseen.
Vuonna 2009 pelastuslaitosten toimintamenot ovat olleet koko maassa yhteensä noin 360 miljoonaa euroa vuodessa. Sopimuspalokuntien osuus näistä menoista on ollut noin 65,5 miljoonaa euroa vuodessa eli 18,2 % kokonaiskustannuksista. Hankkeessa on otettu huomi- oon sopimuspalokuntalaisten määrässä ainoastaan hälytyskelpoiset, joita vuonna 2009 on
ollut 14 606 henkilöä. Sopimuspalokuntia on ollut 732 vuonna 2009. (Kujala 2010, 128,
139–140.)
Pelastuslaitosten välillä on kuitenkin suuria eroja sopimuspalokuntien toimintamenoissa, mikä selittyy alueellisista eroista ja erilaisesta palokuntarakenteesta, esimerkiksi Helsin- gissä, jossa sopimuspalokuntien toimintamenot ovat pienimmät (1,8 %), pinta-alallinen alue on pieni, mutta asukasmäärä on suuri, riskit ovat suuremmat, minkä takia valmius rakenne- taan ammattipalokuntien varaan. Kainuussa toimintamenot ovat vuonna 2009 olleet kor- keimmat (43,9 %) eli toisin sanoen siellä tukeudutaan valmiuden osalta enemmän sopimus- palokuntiin kuin Helsingissä, koska siellä pelastuslaitoksen toiminta-alue on suurempi ja asukasluku pienempi, ympärivuorokautisesti miehitetyt asemat eivät ole kannattavia suh- teessa riskeihin. (Kujala 2010, 139.)
Pelastuslaitosten toimintamenot 2009 ja sopimuspalokuntien ja sopimushenkilöstön aiheut- tamat kustannukset ovat näkyvillä taulukossa 6.
Taulukko 6. Pelastuslaitosten toimintamenot 2009 ja sopimuspalokuntien ja sopimushenkilöstön aiheuttamat kustannukset (Kujala 2010, 139).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Sopimuspalokuntien kustannuksista suurin menoerä tulee palkoista, jotka ovat 23,7 miljoo- naa euroa vuodessa. Toiseksi suurin menoerä vuodessa on paloasemakiinteistöjen vuokra- kulut 17 miljoonalla eurolla ja kolmantena tulevat sopimuskorvaukset 11 miljoonalla eu- rolla. Yhtä hälytyskelpoista sopimuspalokuntalaista kohtaan toimintamenot ovat vuodessa noin 4500 euroa ja henkilökohtaisten palkkojen osuus on noin 1600 euroa, mikä on noin 36
% kaikista kuluista. (Kujala 2010, 140–142.) Tarkempi kulujen erittely selviää taulukosta 7.
Taulukko 7. Sopimushenkilöstön ja toiminnan aiheuttamat kustannukset pelastuslaitosten toimintamenoista 2009 (Kujala 2010, 141–142).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
3.1 Työttömyysetuuksista yleisesti
Työttömyysetuuksista säädetään työttömyysturvalaissa 30.12.2002/1290. Laissa säädetään muun muassa ehdot ja oikeudet työttömyysturvan saamiselle ja kestolle. Työttömyysetuuden tarkoitus on turvata työttömyydestä aiheutuva taloudellinen menetys ja parantaa edellytykset palata työmarkkinoille. Työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana tur- vataan työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 1 luku, 1§ ja 2 §.)
Etuuden saajan yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta. Hänen täy- tyy antaa työ- ja elinkeinotoimistolle ammatillista osaamistaan, työhistoriaansa, koulutus- taan ja työkykyään koskevat tiedot ja selvitykset. Lisäksi hän toteuttaa yhdessä työ- ja elin- keinotoimiston kanssa laadittua työllistymissuunnitelmaa sekä tarvittaessa hakeutuu ja osal- listuu työllistymistään edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 1 luku, 3 §.)
Työttömyysturvalain mukaiset toimeenpanotehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos työmarkkina- tuen ja peruspäivärahan osalta sekä työttömyyskassalaissa tarkoitetut työttömyyskassat an- siopäivärahan osalta. Työ- ja elinkeinotoimisto tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalve- lukeskus antaa Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx ja työttömyyskassoille työvoimapoliittisenlausunnon työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 1 luku, 4 §.)
Työttömyysetuuteen on työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Kokoaikatyötä hakevana pidetään työnhakijaa, jonka työnhaun ja mahdollisen työllistymissuunnitelman tavoitteena on kokoaikatyöhön työllisty- minen. Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saavalla työnhakijalla on oikeus työttö- myysetuuteen, vaikka hän ei hae kokoaikatyötä. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 2 luku, 1
§.)
Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty yhdenjaksoisesti pää- toimisesti yli kahta viikkoa yrittäjänä tai omassa työssä, yritystoiminta tai oma työ ei ole
esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Työttömänä pidetään myös kokoaikaisesti lo- mautettua, soviteltua työttömyysetuutta, lyhennettyä työviikkoa tekevää tai sääesteen takia työttömänä olevaa henkilöä sekä sitä, jolla on lomautukseen rinnastettava syy työnteon ja palkanmaksun keskeytymiseen. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 2 luku, 1 §.)
Työttömänä pidetään myös henkilöä, joka on itse hakemallaan työvapaalla ja seuraavat edel- lytykset täyttyvät: Henkilö on vastaanottanut vapaan ajaksi kokoaikatyön, jonka oli tarkoitus kestää vähintään haetun vapaan päättymiseen saakka, mutta hänet joko lomautetaan tai tämä vastaanotettu työ päättyy, työttömyys ei johdu työntekijän eroamisen takia tai työstä erotta- minen ei ole työntekijän itseaiheuttama. Lisäksi työntekijästä riippumattomista syistä haetun työvapaan keskeyttäminen ei ole mahdollista, eikä työntekijä voi palata myönnetyltä työva- paalta ennenaikaisesti takaisin omaan työhönsä. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 2 luku, 1
§.)
Työnhakijana pidetään henkilöä, joka ilmoittaa postiosoitteensa ja mahdolliset muut yhteys- tietonsa työ- ja elinkeinotoimistolle työtarjouksia ja muita yhteydenottoja varten, jotta hänet voidaan viivytyksettä tavoittaa. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa sää- detyllä tavalla henkilön täytyy olla rekisteröitynä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään. Lisäksi henkilön täytyy pitää työnhakunsa voimassa työ- ja elin- keinotoimistossa ja asioida työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 2 luku, 1 §.)
Työttömyysetuus on tarkoitettu työkykyisille, työmarkkinoilla käytettävissä oleville työikäi- sille henkilöille. Työttömyysetuutta ei voi saada muun muassa alle 17-vuotias tai eläkkeellä oleva henkilö. Työttömyysetuutta maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 3 luku, 1 §, 2 § ja 3 §.)
Työttömällä henkilöllä on mahdollisuus saada vain yhtä tukea kerrallaan eli joko peruspäi- värahaa, ansiosidonnaista päivärahaa tai työmarkkinatukea. Liikkuvuusavustuksen maksa- minen ei kuitenkaan estä saamasta työttömyysetuuksia. Lisäksi jotkin sosiaalietuudet ovat työttömyysetuuden esteenä kokonaan ja joidenkin sosiaalietuuksien saaminen vähentää työt- tömyysetuuden suuruutta. (Muut sosiaalietuudet ja työttömyysetuus 2020; Työttömyystur- valaki 1290/2002, 3 luku, 4 § ja 4 luku, 7 § ja 8 §.)
Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta siltä ajalta, jolta henkilö saa irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta, vuosiloma-ajan palkkaa tai muun vapaan ajalta, joka ei ole lomautusta tai työstä osa-aikaistamista. Myöskään taloudellisen etuuden jaksotuksen aikana työttömällä ei ole oikeutta jaksotuksen ajalta työttömyysetuuteen. Esimerkiksi jos työttömäksi jäänyt on saanut työnantajaltaan taloudellista etuutta tai henkilö on saanut yrityksen myymisestä myyntivoittoa, joka vastaa esimerkiksi 3 kuukauden palkkaa, päivärahan maksaminen estyy 3 kuukauden ajalle. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 3 luku, 5 § ja 6 §.)
Työttömyysetuudet sisältävät työttömyysjakson alussa viiden arkipäivän omavastuuosuu- den, jonka ajalta ei makseta työttömyysetuutta. Viiden päivän omavastuuaika tulee aina työt- tömyysetuusjakson alkuun, vaikka työtön käy välillä töissä ja saa ansaittua peruspäivärahan tai ansiosidonnaisen päivärahan enimmäismaksuajan uudelleen täyteen. Pois lukien, että omavastuuaika vähennetään enintään kerran vuoden ajalta. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 5 luku, 13 §.)
Työttömyysetuuden aikana on mahdollisuus saada liikkumisavustusta. Liikkuvuusavustus myönnetään työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn tai aloittaa vähintään kaksi kuukautta kestä- vään työsuhteessa tehtävään työhön liittyvän koulutuksen. Jos liikkuvuusavustus on myön- netty työhön liittyvän koulutuksen perusteella, avustusta ei myönnetä työn vastaanottamisen perusteella. Liikkuvuusavustuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että henkilön päi- vittäisen työhön tai koulutukseen liittyvän matkan kesto työn tai koulutuksen alkaessa ylittää keskimäärin kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia tai henkilö muuttaa vas- taavalta etäisyydeltä työn tai siihen liittyvän koulutuksen takia. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 8 luku, 1 §.)
Liikkuvuusavustuksen suuruus on peruspäivärahan verran eli 33,66 euroa päivältä ja lisäksi siihen on mahdollisuus saada lapsikorotus. Liikkuvuusavustukseen on mahdollista saada myös korotusosa, jos työpaikka tai koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin etäisyydellä henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta taikka työn tai siihen liittyvän koulutuk- sen takia tehtyä muuttoa edeltävästä tosiasiallisesta asuinpaikasta. (Liikkuvuusavustus 2020; Tukea työnhakuun 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 8 luku, 2 §.)
Liikkuvuusavustusta maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa, mikäli henkilö on käynyt näinä päivinä töissä. Liikkuvuusavustusta maksetaan henkilölle työn tai koulutuk- sen alkamisesta 30 päivän ajan, jos henkilö ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän työn tai aloittaa tällaiseen työhön liittyvän koulutuksen. Liikkuvuusavustusta maksetaan 45 päivän ajan vähintään kolmen kuukauden kestoisesta, ja 60 päivän ajan vähintään neljän kuukauden kestoisesta työstä tai koulutuksesta, mutta enintään työn tai koulutuksen päätty- miseen saakka. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 8 luku, 3 §.)
Työttömyysetuutta haetaan kirjallisesti. Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea haetaan Kan- saneläkelaitokselta ja ansiopäivärahaa siltä työttömyyskassalta, jonka jäsen työnhakija on. Peruspäivärahan tai työmarkkinatuen piiriin kuuluva työnhakija hakee liikkuvuusavustusta Kansaneläkelaitokselta ja muu työnhakija siltä työttömyyskassalta, jonka jäsen hän on. Työt- tömyysetuutta voi hakea takautuvasti korkeintaan 3 kuukautta hakupäivästä taaksepäin, sitä ei myönnetä ilman erityisen painavaa syytä sen pidemmältä ajalta. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 11 luku, 1 §.)
Työttömyysetuudet ovat veronalaista tuloa. Kela pidättää työmarkkinatuesta ja peruspäivä- rahasta 20 % veroa ja ansiosidonnaisen päivärahan verotus on vähintään 25 % tai sen vero- prosentin verran, joka henkilöltä pidätettiin palkasta ennen työttömäksi jäämistä. (Verohal- linto 2020.)
Peruspäiväraha on Kelan maksamaa veronalaista tukea (Työttömyysetuuden verotus 2020; Verohallinto 2020). Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka on jäänyt työttömäksi ja täyttää työntekijän tai yrittäjän työssäoloehdon. Kelan maksama peruspäivärahan määrä on 1.1.2020 lähtien 33,66 euroa päivältä, jota maksetaan 5 päivältä viikossa arkipyhät mukaan lukien. Kuukaudessa katsotaan olevan 21,5 päivää, jonka perusteella perustuki on noin 724 euroa kuukaudessa. Työttömyysetuus maksetaan palkanmaksujakson mukaan kuukauden tai neljän viikon jaksoissa takautuvasti ilmoitettujen työpäivien tai työttömyyspäivien perus- teella. Poikkeuksena on ensimmäinen maksujakso, jonka voi saada jo kahden viikon jälkeen.
Muut sosiaalietuudet yleensä vähentävät etuutta. (Työttömyysetuuksiin korotuksia 2019; Paljonko peruspäivärahaa maksetaan 2020; Peruspäiväraha 2020.)
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut työttömyyttä edeltävän 28 kuukau- den aikana 26 viikkoa töissä ja työaika on ollut viikossa vähintään 18 tuntia. Lisäksi palkan on pitänyt olla työehtosopimuksen mukainen tai, mikäli työehtosopimusta ei ole, tässä ta- pauksessa palkan riittävä suuruus on pitänyt vuonna 2020 olla 7,19 euroa tunnilta ja vuonna 2019 taas 7,04 euroa tunnilta. Poikkeuksena epätavallista työaikajärjestelyä tekevillä työs- säoloehdon täyttyminen voidaan laskea pelkästään ansioista. Tällaisia poikkeuksia ovat muun muassa opettajat, urheilijat ja taiteilijat. Lisäksi perheenjäsenen yrityksessä palkkalis- toilla työskentelevällä, jolla ei ole yrityksestä omistusosuutta, täytyy olla työviikkoja 26 vii- kon sijasta 52 viikkoa. (Mikä on työssäoloehto 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 5 luku, 3 §.)
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttö- myyttä edeltävän 48 kuukauden aikana ja yritystoiminta on kestänyt yhtämittaisesti vähin- tään 4 kuukauden jaksoissa. Yrittäjän työtulojen on pitänyt olla vähintään 1 090 euroa kuu- kaudessa 2020 vuonna ja 1 068 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Tulot lasketaan yhteen YEL:n ja MYEL:n työtuloista ja TyEL:n työansioista. Yrittäjätoiminnan lisäksi yrittäjän työssäoloehtoon luetaan palkansaajan työssäoloehtoon luettava työ edellisen 28 kuukauden ajalta. (Mikä on työssäoloehto 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 5 luku, 7 §.)
Työssäoloehdon tarkastelujaksoon voidaan lisätä tarkasteluaikaa enintään 84 kuukautta eli 7 vuotta, normaalin työntekijän 28 kuukauden ja yrittäjän 48 kuukauden tarkastelujaksoon. Pidennystä voi saada sairauden, ase- tai siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, enintään 3-vuotiaan lapsen hoitamisen ja työllistymistä edistävän palvelun perusteella. Työssäoloeh- don täyttäneet viikot säilyvät, mikäli työtön käy välillä töissä, mutta mikäli henkilö on yli 6 kuukautta ilman hyväksyttävää syytä työttömänä, työssäoloehto on täytettävä uudelleen. Palkkatuetun työnteon ajalta 75 % lasketaan työssäoloehtoon ja loput 25 % pidentävät työs- säoloehdon tarkastelujaksoa. (Mikä on työssäoloehto 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 5 luku, 3 § ja 4 a §.)
Peruspäivärahaan voidaan maksaa korotusta 4,79 euroa päivältä työllistämistä edistävän pal- velun ajalta, korkeintaan kahdensadan päivän ajalta. Lisäksi lapsikorotuksen voi saada lap- sen syntymästä lähtien siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Yhdestä lapsesta korotuk- sen määrä on 5,28 euroa päivältä, kahdesta lapsesta 7,76 euroa päivältä ja kolmesta tai sitä useammasta yhteensä 10,00 euroa päivältä. Lapsikorotukseen on oikeus myös avio- tai avo- puolison alaikäisestä lapsesta, jos tämä asuu samassa taloudessa etuuden saajan kanssa. (Pal- jonko peruspäivärahaa maksetaan 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 6 luku, 3 § ja 6 §.)
Peruspäivärahaa maksetaan alle kolmen vuoden työhistorialla enintään 300 päivän ajan ja yli kolmen vuoden työhistorian jälkeen enintään 400 päivän ajan. Enimmäisajan jälkeen työ- tön voi hakea työmarkkinatukea. Lisäksi 58 vuotta täyttäneellä ja työssäoloehdon täyttävällä työttömällä päivärahan enimmäiskesto on 500 päivää, minkä lisäksi ikääntyvällä työttömällä voi olla mahdollisuus saada päivärahakauteensa lisäpäiviä ja päästä niin sanottuun eläkeput- keen. (Peruspäiväraha 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 6 luku, 7 § ja 9§.)
Työmarkkinatuki on Kelan maksamaa veronalaista tukea. Työmarkkinatuki on hyvin pitkälti sama kuin peruspäiväraha, ja lähtökohtaisesti ne ovat samansuuruiset, samanlaisilla ja yhtä suurilla korotusosuuksien mahdollisuuksilla. Työmarkkinatuki eroaa peruspäivärahasta en- sinnäkin siinä, että työmarkkinatuki sisältää tarveharkinnan eli etuuden suuruuteen vaikuttaa samassa taloudessa asuvien vanhempien tulot sekä henkilökohtaiset pääomatulot ja muut tulot. Toisekseen työmarkkinatuessa on 21 viikon odotusaika, jonka ajalta ei makseta tukea, jos hakijalla ei ole ammatillista koulutusta. Kolmas ero peruspäivärahaan on se, että työ- markkinatukeen ei vaadita työssäoloehdon täyttymistä, jolloin sitä voi saada ilman työhisto- riaa. Lisäksi työmarkkinatukea voi saada henkilö, joka on käyttänyt käytettävissä olevan maksimimäärän perus- tai ansiosidonnaisistapäivärahapäivistä. Kestoltaan työmarkkinatuki on rajoittamaton, toisin kuin peruspäiväraha.
Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä, joka tulee ensi kertaa työmarkkinoille tai joka ei ole ollut riittävän pitkään töissä eli ei täytä työssäoloehtoa. Tukeen on oikeus myös työttö- mällä, jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen vuoksi
ja joka on taloudellisen tuen tarpeessa. Työmarkkinatuki on kestoltaan rajoittamaton. (Työ- markkinatuki 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 7 luku, 1 § ja 12 §.)
Työmarkkinatukeen sovelletaan tarveharkintaa eli työttömyysetuuden määrää voidaan vä- hentää, jos työttömällä on tuloja. Työmarkkinatuen saajan tulot otetaan taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa kokonaisuudessaan huomioon. Tarveharkinnassa otetaan huomioon myös sellaiset tulot, jotka on saatu muuna kuin työttömyysaikana. Toistuvat tulot jaetaan tuloksi esimerkiksi vuoden ajalle. Tarveharkintaan vaikuttaa muun muassa vanhempien tu- lot, jos asuu vanhempien kanssa samassa taloudessa, pääomatulot, työtulot, omaishoidon tuki, perhehoitajan palkkiot ja osittainen varhennettu vanhuuseläke. Tarveharkintaan ei oteta huomioon tuloja työllistämistä edistävän palvelun ajalta tai kun sitä maksetaan 55 vuotta täyttäneelle, joka on täyttänyt työssäoloehdon ennen työttömäksi jäämistä. (Työmarkkinatu- essa on tarveharkinta 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 7 luku, 6§, 7 § ja 8 §.)
Yksin asuvalta, täyttä työmarkkinatukea saavalta työttömältä vähennetään 75 % tulorajan ylittävistä tarveharkintaisista tuloista, mikäli tuloraja 311 euroa kuukaudessa ylittyy. Avio- tai avoliitossa asuvalla ja perheellisellä työttömällä täydestä työmarkkinatuesta vähennetään 50 % tulorajan ylittävistä tarveharkintaisista tuloista. Tuloraja on kuukaudessa 1 044 euroa, jota korotetaan jokaista alle 18-vuotiasta huollettavaa lasta kohden 130 eurolla. (Työmark- kinatuessa on tarveharkinta 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 7 luku, 6§ ja 7 §.)
Työmarkkinatuki sisältää 21 viikon odotusajan, mikäli hakijalla ei ole ammatillista koulu- tusta. Odotusaika alkaa, kun työtön ilmoittautuu TE-toimistoon työnhakijaksi ja päätoimiset opinnot ovat ennen sitä päättyneet, karenssiaika päättyy tai työssäolovelvoite täyttyy. Lisäksi odotusaika alkaa, kun alle 25-vuotias on hakenut vähintään kahta opiskelupaikkaa syksyllä alkaviin opintoihin ja on suostuvainen vastaanottamaan opiskelupaikan, mikäli se hänelle tarjoutuu tai alle 25-vuotias henkilö täyttää aiemmin mainitun ehdon ja on työllistymistä edistävässä palvelussa. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 7 luku, 2 §.)
Odotusaikaa ei aseteta, jos henkilö on suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen, ei myöskään silloin, jos päätoimiset opinnot päättyvät ja opintojen ajalta on maksettu työttömyysetuutta. Lisäksi työnhakijan oi-
keus työmarkkinatukeen alkaa, jos hän jää työmarkkinatuelle välittömästi työttömyyspäivä- rahan enimmäisajan täytyttyä tai henkilö on saanut vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelija- huollon palveluja ja suorittanut hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaiset opinnot. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 7 luku, 2 §.)
Odotusajasta vähennetään täydet kalenteriviikot, kun hakijan työssäoloehto täyttyy työssä- olossa tai yrittäjänä työllistyessä. Lisäksi odotusajasta vähennetään täydet kalenteriviikot, joina henkilö on odotusajan alkamista lähinnä edeltävän kahden vuoden aikana saanut työt- tömyysetuutta taikka joilta hänelle ei ole maksettu työmarkkinatukea odotusajan tarvehar- kinnan tai omavastuuajan takia. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 7 luku, 2 §.)
Odotusajasta ei vähennetä työmarkkinoilla oloa, eikä odotusaika kulu työssäolovelvoitteen aikana, korvauksettoman määräajan aikana tai päätoimisen opiskelun ajalta, ellei työnhaki- jalle ole maksettu työttömyysetuutta. Odotusaika ei myöskään kulu aikana, jona henkilölle ei makseta työmarkkinatukea, koska hän on laiminlyönyt opiskelupaikan hakemisen edelly- tykset. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 7 luku, 2 §.)
Kela ratkaisee odotusajan pituuden. Kela saa TE-palveluilta tietoja koulutukseen hakemi- sesta, karenssin päättymisestä ja työssäolovelvoitteen täyttämisestä, joiden perusteella odo- tusaika ratkaistaan. (Työmarkkinatuen odotusaika koulutusta vailla oleville 2020.)
3.4 Ansiosidonnainen päiväraha
Ansiosidonnainen päiväraha on työttömyyskassan maksamaa veronalaista tukea (Näin haet ansiopäivärahaa 2020; Verohallinto 2020). Ansiosidonnaiseen päivärahaan on oikeus työt- tömällä työnhakijalla, joka on jäsenenä jossakin työttömyyskassassa ja on työskennellyt jä- senyysaikana vähintään 26 viikon ajan. Lisäksi työttömän tulee täyttää työssäoloehto ja saada hyväksytty työvoimapoliittinen päätös TE-toimistolta. (Ansiopäivärahan ehdot ja kesto 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 5 luku, 2 § ja 11 luku, 4 §; Milloin ansiopäi- värahaa voi saada 2020.)
Ansiosidonnaisesta päivärahasta käytetään kansankielellä myös nimitystä liiton päiväraha, mutta se on sinällään harhaanjohtava, koska ammattiliitot ja työttömyyskassat ovat keske- nään eri asioita. Ammattiliitot eivät maksa ansiosidonnaista työttömyysetuutta, vaan pelkäs- tään työttömyyskassat pystyvät sitä maksamaan. Työntekijä voi liittyä johonkin ammattiliit- toon, joka yleensä sisältää yhtä aikaa liittymisen myös työttömyyskassaan. Ammattiliittojen tuoma tärkein etu on työehtosopimukset työntekijän ja työnantajan välillä. Ammattiliitot aja- vat työntekijöiden etuja ja oikeuksia sekä tarjoavat jäsenilleen neuvontaa ja etuuksia sekä mahdollisuuksia osallistua liiton koulutuksiin ja vapaa-ajan toimintaan. Työttömyyskassat turvaavat pelkästään työttömäksi jääneen henkilön toimeentuloa, mitä ammattiliitot eivät pysty tarjoamaan ilman yhteistyötä työttömyyskassan kanssa. (Helsinki 2020; Ruoppila 2020; Eklund 2019.)
Ammattiliittoja on huomattavasti enemmän kuin työttömyyskassoja. Työntekijäliitot ovat järjestäytyneet kolmen palkansaajien keskusjärjestön alle, jotka ovat Suomen Ammattijär- jestöjen keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akava. SAK:hon kuuluu 17 ammattiliittoa, STTK:hon 14 ammattiliit- toa ja Akavaan 36 ammattiliittoa. (Helsinki 2020; Akava 2020; SAK 2020; STTK 2020.)
Finanssivalvonta pitää työttömyyskassarekisteriä, ja kaikkien työttömyyskassojen tiedot löytyvät Finanssivalvonnan valvottavaluettelosta. Vuonna 2020 Suomessa on yhteensä 25 työttömyyskassaa, joista 24 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa. Vuoden 2021 alussa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa ja Korkeakoulutettujen työttömyyskassa fuusioituvat keskenään, jolloin työttömyyskassojen määrä tipahtaa yh- teensä 24 työttömyyskassaan. Tämän lisäksi JATTK-työttömyyskassa, Työttömyyskassa Statia ja Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa ovat aloittaneet fuusiovalmistelut. (Tilas- tot, Kassojen jäsenyys ja talous 2020; Työttömyyskassat 2020; Valvottavaluettelo 2020.)
Valtio rahoittaa palkansaajan ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta peruspäivärahaa vastaavan määrän. Työttömyyskassa rahoittaa 5,5 % etuuksista ja Työllisyysrahasto rahoit- taa loppuosan etuuksista palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla. Pää- säännöstä poiketen valtio ei rahoita lisäpäiviltä tai lomautusajalta maksettavaa etuutta, vaan Työllisyysrahaston osuus näistä menoista on 94,5 %. Lisäksi valtio rahoittaa yrittäjäkassan
maksamista etuuksista peruspäivärahaa vastaavan määrän ja lopun osan maksaa työttömyys- kassa itse. (Työttömyyskassojen toiminta 2020.)
Valtion rahoitusosuus katetaan verotuloilla. Työttömyyskassan osuus rahoitetaan pääasiassa jäsenmaksutuloilla ja Työllisyysrahaston osuus pääasiassa työnantajan ja työntekijän työttö- myysvakuutusmaksutuotoilla. Näin ollen esimerkiksi työttömyyskassojen jäsenet rahoitta- vat ansioturvaa maksamalla veroja, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua ja jäsenmak- sua. (Työttömyyskassojen toiminta 2020.)
Työttömyyskassassa henkilö voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalle. Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sekä vuorottelukorvausta. Kaikki työttömyyskassat maksavat samansuuruista päivärahaa työttömyysturvalain ehtojen mukai- sesti. Työttömyyskassan jäsenmaksu on ansioon sidottu prosenttiperusteinen maksu tai eu- romääräinen vuosi- tai kuukausimaksu, jolla rahoitetaan kassan etuus- ja hallintomenoja (Ti- lastot, Kassojen jäsenyys ja talous 2020; YTK-termipankki: Työttömyyskassa 2020.)
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha muodostuu perusosasta sekä ansio-osasta. Ansio- päivärahan määrä lasketaan työttömyyttä edeltävien palkkatulojen mukaan. Palkkatuloihin huomioidaan palkat samalta ajalta, jolta työssäoloehto on täyttynyt. (Paljonko ansiosidon- naista työttömyyspäivärahaa maksetaan 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 6 luku, 1 §; YTK-termipankki: Päivärahan perusteena oleva palkka 2020.)
Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 300 päivältä, mikäli työhistoriaa on takana alle kolme vuotta ja enintään 400 päivää, jos työhistoriaa on yli kolme vuotta. Lisäksi yli 58-vuotias, jolla on viimeisen 20 vuoden aikana työhistoriaa vähintään viisi vuotta, on oikeutettu saa- maan ansiopäivärahaa 500 päivältä. Ansiopäivärahan enimmäisajan voi aloittaa alusta, jos työskentelee vähintään 18 tuntia viikossa 26 viikon aikana. Osa-aika- ja keikkatyö jatkaa enimmäisaikaa. Enimmäismaksuajan jälkeen voi hakea Kelalta työmarkkinatukea. (Ansio- päivärahan ehdot ja kesto 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 6 luku, 7 §.)
Lisäksi ansiopäivärahaan oikeutetulla ja viimeisen 20 vuoden aikana 5 vuotta työhistoriaa keränneellä henkilöllä on seuraavissa tilanteissa mahdollisuus lisäpäiviin ja niin sanottuun eläkeputkeen, mikäli henkilö on syntynyt vuosina 1955–1956 ja täyttä 60 vuotta ennen kuin
enimmäisaika täyttyy tai on syntynyt vuonna 1957–1960 ja täyttää 61 vuotta ennen kuin enimmäisaika täyttyy tai on syntynyt vuonna 1961 tai sen jälkeen ja täyttää 62 vuotta ennen kuin enimmäisaika täyttyy. (Ansiopäivärahan ehdot ja kesto 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 6 luku, 9 §.)
Päivärahan perusteena oleva palkka ei täysin vastaa työttömyyttä edeltänyttä palkkaa, sillä palkkaan tehdään lakisääteinen vähennys, joka vuonna 2020 on 4,14 %. Lisäksi palkkaan ei huomioida lomakorvausta tai lomarahaa. Ansio-osa on 45 % lakisääteisen ja lomarahan vä- hennyksen jälkeen jäävästä päiväpalkan ja perusosan erotuksesta siihen saakka, kunnes tulot ovat sen verran suuret, että ne saavuttavat niin sanotun taitekohdan, joka on 148,73 euroa päivältä. Mikäli päiväpalkka on vähennysten jälkeen yli tämän 148,73 euroa päivältä, tuon summan ylittävältä osuudelta ansio-osa otetaan huomioon 20 prosentin suuruisena. (Näin ansiopäiväraha lasketaan 2020; Paljonko ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 6 luku, 2 §.)
Esimerkkinä olkoon tilanne, jos ennakonpidätyksenalainen palkka työssäoloehdon täyttä- vällä jaksolla on 30 000 €. Jaksolla on 140 työpäivää ja ansioihin sisältyy 4 000 euron loma- korvaus.
Ensin 30 000 euron palkasta vähennetään lomakorvauksen 4 000 euron osuus, jolloin jäljelle jää 26 000 €. Tähän tehdään 4,14 prosentin suuruinen lakisääteinen vähennys, jolloin sum- maksi jää 24 923,60 euroa. Tämä summa jaetaan jakson 140 työpäivällä, jolloin päiväpal- kaksi saadaan 178,03 euroa.
Sitten lasketaan taitekohdan päiväpalkan 148,73 € alle jäävän osuuden arvo ja sen ylittävä arvo. Alittava osuus saadaan vähentämällä taitekohdasta perusosa, jonka suuruus on 33,66 euroa päivältä. Tästä vähennyslaskusta saadaan tulokseksi 115,07 euroa, joka kerrotaan 45 prosentilla, jolloin taitekohdan alittavan ansio-osan suuruudeksi saadaan 51,78 €.
Taitekohdan ylittävä palkan osuus saadaan vähentämällä 178,03 euron päiväpalkasta taite- kohdan päiväpalkka 148,73 euroa. Erotuksena saatu 29,30 euroa kerrotaan 20 prosentilla, jolloin ansio-osan taitekohdan ylittävä osa on 5,86 euroa.
Päiväraha saadaan laskemalla yhteen 33,66 € (perusosa) + 51,78 € (taitekohdan alittava an- sio-osa) + 5,86 € (taitekohdan ylittävä ansio-osa). Näin ansiopäivärahan suuruudeksi saa- daan 91,24 €, josta voidaan laskea etuuden määrän olevan kuukaudessa 1961,66 € (21,5 päivää kerrottuna 91,24 €) tai neljän viikon maksujaksossa 1824,8 € (20 päivää kerrottuna 91,24 €). Etuus on brutto-osuus, josta täytyy vielä maksaa verot.
Työttömällä on mahdollisuus saada myös korotettua ansiopäivärahaa, mikäli hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Korotettua ansiopäivärahaa voidaan maksaa 200 päivän ajalta. Korotettu päiväraha lasketaan siten, että ansio-osa on 55 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta, joka normaalisti olisi ilman korotusta 45 %. Taitekohdan ylittävältä palkan osalta lasketaan korotettu ansio-osa siten, että se on 25 % päiväpalkan ja perusosan erotuk- sesta, joka normaalisti olisi ilman korotusta 20 %. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 6 luku, 2 §; Mitä on korotettu ansiopäiväraha ja kuka sitä saa 2020.)
Lisäksi ansiosidonnaisella päivärahalla olevalla on mahdollisuus lapsikorotukseen, jonka voi saada lapsen syntymästä lähtien siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Yhdestä lap- sesta korotuksen määrä on 5,28 euroa päivältä, kahdesta lapsesta 7,76 euroa päivältä ja kol- mesta tai sitä useammasta yhteensä 10,00 euroa päivältä. (Näin ansiopäiväraha lasketaan 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 6 luku, 6 §.)
Enimmillään täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta saa- valla päiväraha voi olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Ansiopäi- väraha on kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella ja korotusosalla korotetun pe- ruspäivärahan suuruinen. (Näin ansiopäiväraha lasketaan 2020; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 6 luku, 2 §.)
Päätoiminen yrittäjä voi kerryttää oikeuden ansiopäivärahaan ainoastaan yrittäjien työttö- myyskassassa. Yrittäjän ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos yritystoiminta on loppunut tai työskentely yrityksessä on päättynyt. Lisäksi yrittäjän tulee olla työttömyyskassan jäsen ja yrittäjän on pitänyt työskennellä kassan jäsenyysaikana 15 kuukautta. Tämän voi koota vä- hintään 4 kuukautta kestävistä työskentelyjaksoista, joina eläkevakuutuksen vuositaso on
vähintään 13 076 euroa. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 5 luku, 6 § ja 7 §; Yritystoiminta
ja työttömyysturva 2020.)
Yrittäjän ansiopäiväraha määrätään sen työtulon perusteella, jonka mukaan yrittäjä on va- kuuttanut itsensä yrittäjäkassassa yhteensä enintään 15 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta yrittäjällä on oikeus korotettuun ansiopäivärahaan. Yrittäjän ansiopäivärahaa maksetaan yhtä kauan kuin palkansaajien ansiopäivärahaakin, mutta muista palkansaajista poiketen yrittäjillä ei ole lisäpäiväoikeutta enimmäiskeston jäl- keen. Sivutoiminen eli pienimuotoinen yritystoiminta puolestaan ei estä palkansaajakassaan kuulumista eikä työttömyysturvan maksamista. Sivutoiminen yritystoiminta vaikuttaa päi- värahaan samalla tavalla kuin osa-aikatyö. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 6 luku 5 § ja 5 a §; Yritystoiminta ja työttömyysturva 2020.)
3.5 Työskentelyn vaikutus etuuteen etuuden aikana
Työttömyysetuuden aikana kannustetaan työtöntä tekemään töitä, ja työnhakeminen on yksi työttömyysetuuden ehdoista. Jos työtön saa kokoaikatyötä, silloin työttömyysetuuden saa- minen lakkaa kokonaan. Osa-aikatyö ja keikkatyö sen sijaan on mahdollista yhtä aikaa työt- tömyysetuuden aikana, mutta työskentely saattaa kuitenkin vaikuttaa työttömyysetuuden suuruuteen. Kun tehdyt työtunnit huomioidaan työttömyysetuutta maksaessa, käytetään siitä nimitystä soviteltu työttömyysetuus. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 1 luku, 3§, 3 luku 1§ ja 4 luku, 1§, 3§.)
Soviteltua työttömyysetuutta voi saada henkilö, joka saa tuloa osa-aikaisesta työstä ja jonka kokoaikatyön määrä on vähentynyt tai loppunut kokonaan hänestä riippumattomista syistä muun muassa lomautuksen tai irtisanomisen seurauksena. Oikeus soviteltuun työttö- myysetuuteen on myös henkilöllä, joka tekee itsestään riippumattomasta syystä pelkästään osa-aikatyötä tai saa tuloa yritystoiminnasta, joka ei ole jatkuvasti päätoimisesti työllistävää. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 4 luku, 1§.)
Lyhennetyltä työviikolta tai sääesteen takia työn keskeytymisen ajalta etuus maksetaan ko- konaan työttömiltä päiviltä huomioon ottamatta työstä saatua palkkaa. Jos työnhakija saa
tältä ajalta lisäksi tuloa osa-aikatyöstä, huomioidaan tässä tapauksessa myös lyhennetyn työ- viikon täydetkin työpäivät etuutta soviteltaessa. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 4 luku, 1 a §.)
Tehdystä työstä on aina ilmoitettava etuuden maksajalle muun muassa työpäivät ja tehdyt tunnit. Soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella. Sovittelu- jakso on jakso, jonka aikana soviteltava työtulo maksetaan, tai lyhennettyä työviikkoa teke- vällä jakso, jolle palkan perusteena oleva työaika sijoittuu. Sovittelujakso on henkilön pal- kanmaksujaksosta riippuen yleensä neljä viikkoa tai kuukausi. Sovittelujakso voi myös olla lyhempi, jos henkilö esimerkiksi aloittaa kokoaikatyön ja soviteltava jakso jää viikon mit- taiseksi. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 4 luku, 2 § ja 11 luku, 2§.)
Jos sovittelujakson aikana maksetaan työtuloa kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta, työ- tulo jaetaan vaikuttamaan maksukuukaudelle ja yhtä monelle sitä seuraavalle kuukaudelle, kuin miten monelta kuukaudelta työtuloa on kerralla maksettu. Jos palkanmaksun ajankoh- dan ja muiden olosuhteiden perusteella kuitenkin on ilmeistä, että järjestelyllä on pyritty välttämään tulon huomioiminen sovittelussa, tulo sovitellaan jaksoille, joille palkan perus- teena oleva työaika sijoittuu. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 4 luku, 2 §.)
Toisin sanoen tehdyt työtunnit vaikuttavat etuuteen joko sovittelujaksossa, johon työtunnit ilmoitetaan, tai siinä sovittelujaksossa, jolloin tehdyt työtunnit henkilölle maksetaan. Työt- tömyysetuuden maksaja päättää, kumpaa toimintamallia käytetään. Sovittelujakson aikana maksettua työtuloa ei sovitella, jos työnhakijan osa-aikainen työtulo on ansaittu aikana, jol- loin työttömyysetuuteen ei ole muutenkaan maksuperustetta. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 4 luku, 2 §.)
Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta, jos tarkastelu- tai sovittelujakson aikana osa-aikatyön määrä ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäis- työajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalakiin perustuvaan säännölliseen työaikaan. Työnhakijalla ei ole myöskään oikeutta soviteltuun työttö- myysetuuteen, jos hänen työsopimuksensa mukainen säännöllinen työaika tai jaksotyössä kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika ylittää 80 prosenttia alalla sovel-
lettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta tasoittumisjakson aikana. Kuukau- teen katsotaan sisältyvän 21,5 maksupäivää, kun lasketaan sovittelujakson kokoaikaista työ- aikaa. Työaikaan otetaan huomioon myös työaikapankista käytetty työaika. Näin ollen esi- merkiksi lomautuksen takia nelipäiväistä viikkoa tekevä henkilö ei saa tehdä tuntiakaan yli- määräistä työtä tai hän menettää sovitellun työttömyysetuuden kokonaan. (Työttömyystur- valaki 1290/2002, 4 luku, 3 §.)
Sovittelussa tulona otetaan huomioon rahapalkka, palkkiot, verolliset kulukorvaukset, luon- toisedut, tuntipankista käytetyt tunnit ja niin edelleen. Jos yritystoiminnan sovittelujakson tulot eivät ole luotettavasti osoitettavissa, ne voidaan arvioida verotustietojen perusteella. (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 4 luku, 4 §.)
Työttömyysetuuden määrään vaikuttavat kaikki ansiotulot, jotka ylittävät suojaosan. Suoja- osa tarkoittaa sitä rahamäärää, jonka pystyy ansaitsemaan ilman, että se vaikuttaa työttö- myysetuuden suuruuteen. Suojaosan määrä on kuukauden sovittelujaksolla 300 euroa ja nel- jän viikon sovittelujaksolla 279 euroa. Tämän verran työttömyysetuutta saava henkilö voi siis ansaita työttömyysetuuden päälle, ilman että se vaikuttaa mitenkään työttömyysetuuden määrään. Koronavirusepidemian vuoksi suojaosaa on väliaikaisesti nostettu kuukauden so- vittelujaksolla 500 euroon ja neljän viikon sovittelujaksolla 465 euroon aikavälillä 1.6.2020- 31.12.2020. (HE 163/2020, 1.1; Työttömyysturvalaki 1290/2002, 4 luku, 5 §.)
Soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus vähenee 50 prosenttia saadun tulon siitä osasta, joka ylittää suojaosan. Etuutta voi saada palkan lisäksi niin kauan, ennen kuin tulot ylittävät rajan, jonka jälkeen etuutta ei enää makseta, koska maksettavan etuuden määrä su- pistuu nollaan. Kela sovittelee työtulot maksettavasta peruspäivärahasta tai työmarkkina- tuesta. Työttömyyskassat sovittelevat työtulot ansiosidonnaisesta päivärahasta. (Työttö- myysturvalaki 1290/2002, 1 luku, 4 § ja 4 luku, 5 §.)
Esimerkiksi henkilö saa Kelan korottamatonta työttömyysetuutta kuukaudessa työmarkki- natuen tai peruspäivärahan verran eli 33,66 euroa päivältä, joka tekee kuukaudessa 723,69 euroa (33,66 € * 21,5 päivää). Tämän lisäksi henkilöllä on palkkatulot 1000 euroa kuukau- dessa, joka sovitellaan etuuden kanssa. Suojaosa on 300 euroa eli työttömyysetuutta vähen- täväksi tuloksi huomioidaan 700 euron tulot (1000 € - 300 €). Tästä 700 euron tulosta 50 %
vähentää työttömyysetuutta eli työttömyysetuus vähenee 350 euroa (700 € * 50 %). Näin ollen työttömyysetuuden suuruudeksi jää 373,69 euroa (723 € - 350 €). Sovitellun työttö- myysetuuden ja palkan summaksi saadaan 1 373,69 euroa, jonka osa-aikatyötä tekevä hen- kilö saa itselleen bruttona kuukaudessa.
Toisin sanoen jokainen suojaosan ylittävä palkkaeuro vähentää työttömyysetuutta 50 senttiä siihen saakka, kunnes etuus on saavuttanut nollapisteen. Osa-aikatyötä tekevä voi siis ansaita palkkaa 300 euroa kuukaudessa ja saada täyden työttömyysetuuden. Kelan työttömyysetuuk- silla laskennallinen tuloraja on 1 747,38 euroa kuukaudessa, jolloin työttömyysetuuden määrä saavuttaa arvon 0 euroa eli työttömyysetuutta ei enää makseta palkan lisäksi. Ansio- sidonnaisessa päivärahassa sovitellun etuuden suuruus ja enimmäistuloraja riippuvat henki- lön päivärahan suuruudesta. Sovitellun ansiopäivärahan määrä lasketaan siten, että ansiotulo ja etuuden määrä mahdollisine lapsikorotuksineen sovittelujakson aikana ovat yhteensä enintään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan verran, mutta kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahana.
Esimerkiksi, jos henkilön ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka on 2 322,75
€/kk, tällöin työttömyysetuuden aikana henkilö ei voi saada palkkaa ja etuutta yhteensä 2 322,75 €/kk tai työttömyysetuutta ei enää makseta kyseiseltä sovittelujaksolta laisinkaan. Suojaosaa ei huomioida, kun selvitetään ansioiden enimmäismäärää vertaamalla palkkaa päivärahan perusteena olevaan palkkaan.
2 322,75 euron kuukausipalkan perusteella henkilön ansiopäivärahan suuruus on 1400 €/kk. Mikäli henkilöllä olisi lisäksi palkkatuloja 1100 €/kk, soviteltaisiin palkkatulot yhdessä etuuden kanssa. Ensiksi palkasta vähennetään suojaosuus, jonka jälkeen soviteltavaa jää 800 euroa (1100 € - 300 €). 800 eurosta puolet vähentää työttömyysetuuden määrää eli 400 euroa. Henkilölle maksettavan sovitellun päivärahan osuus on näin ollen 1000 euroa kuukaudessa (1400 € - 400 €), jolloin henkilö saa palkkaa ja työttömyysetuutta yhteensä 2100 euroa kuu- kaudessa. Kun tiedetään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruudeksi 2 322,75
€/kk, huomataan, ettei 2100 euron etuus ja palkka yhteensä riitä ylittämään tätä kyseistä summaa eli enimmäismäärää.
Ansiopäivärahan vähimmäismäärä on vähintään peruspäivärahan suuruinen eli 723,69 €/kk (33,66 € * 21,5 päivää). Vähimmäismäärä voidaan tarkistaa vertaamalla 1100 euron kuu- kausipalkalla saatua soviteltua työttömyysetuuden määrää vähimmäismäärään. Tässä aiem- massa tapauksessa soviteltavan päivärahan suuruudeksi jäi 1000 €/kk, joka on suurempi kuin peruspäivärahan osuus eli 723,69 €/kk. Näin ollen 1000 euroa kuukaudessa oleva soviteltava määrä jää voimaan.
Kun käytetään ansiopäivärahan laskennan perusteena palkkatuloa 2 322,75 €/kk, osa-aika- työssä kuukausipalkan tuloraja tulee olla 1600 euroa kuukaudessa tai enemmän, että vähim- mäismäärä eli peruspäivärahan osuus on suurempi kuin muuten soviteltavaksi jäävä osuus. Esimerkiksi 1800 €/kk tuloilla soviteltava päiväraha olisi 650 €/kk, joka jää alle peruspäivä- rahan suuruuden eli 723,69 €/kk. Tässä tapauksessa, kun palkkatulot eivät saavuta tulojen enimmäismäärää ja laskennallinen soviteltavan päivärahan suuruus on pienempi kuin perus- päiväraha, maksettavaksi päivärahaksi tulee tällöin peruspäivärahan suuruinen soviteltu an- siopäiväraha.
3.6 Koronavirusepidemian vaikutus työttömyysetuuksiin
Koronavirusepidemian vuoksi työttömyysturvaan on tehty aikavälille 16.3.2020 - 31.12.2020 väliaikaisia muutoksia, jotka parantavat työttömyysturvan ehtoja ja tasoa. Väli- aikaiset muutokset ovat seuraavat ja voimassa 31.12.2020 saakka (Työttömyysturva ko- ronatilanteessa 2020):
- Työttömyysturvan viisi omavastuupäivää on väliaikaisesti poistettu ja työttömyys- turvaa voi saada heti ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien.
- Työttömyyspäivärahan enimmäisaika ei kulu 16.3.2020 tai sen jälkeen alkaneiden lomautusten aikana ja 1.7.2020 alkaen enimmäisaika ei kulu myöskään muilla koko- naan tai osittain työttömillä.
- Työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa on lyhennetty väliaikaisesti palkansaajilla ny- kyisestä 26 viikosta 13 viikkoon ja yrittäjän ei-omistavalla perheenjäsenillä 52 vii- kosta 26 viikkoon. Tämä koskee henkilöitä, joilla on vähintään yksi työssäoloehtoon luettava viikko 1.3.2020 lukien. 1.7.2020 alkaen lyhennetty työssäoloehto koskee
myös peruspäivärahan saajaa. Työttömyyskassaan kuuluva peruspäivärahan saaja voi siirtyä ansiopäivärahan piiriin, jos hän on työskennellyt työssäoloehdon täyttä- vässä työssä 13 viikkoa. Vähintään yhden työssäoloehtoon luettavan viikon on täy- tynyt alkaa 1.7.2020 jälkeen.
- 11.5.2020 lähtien työtulot sovitellaan yhteen työttömyysetuuden kanssa neljän vii- kon tai kuukauden mittaisissa jaksoissa, vaikka jaksoon sisältyisi päiviä, joilta haki- jalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Jakson aikana maksetut palkat siis huomi- oidaan sovittelussa, vaikka palkan maksupäivältä ei olisi oikeutta työttömyysetuu- teen.
- 16.3.2020 tai sen jälkeen lomautettu voi saada työttömyysetuutta, vaikka opiskelisi tai lomautetulla olisi yritystoimintaa.
- 16.3.2020 lähtien työttömältä tai lomautetulta ei väliaikaisesti edellytetä työllisty- missuunnitelman tekemistä tai palvelutarpeen arviointia TE-palveluissa, jos ilmoit- tautuu työttömäksi työnhakijaksi.
- Työttömyysetuuden suojaosaa on korotettu neljän viikon sovittelujaksolla 465 eu- roon ja kuukauden sovittelujaksolla 500 euroon. Korotus on voimassa sovittelujak- soilla, jotka ovat alkaneet 1.6.2020 tai sen jälkeen.
- 12. 6.2020 lähtien liikkuvuusavustusta voi saada, jos ottaa vastaan kokoaikatyön, jonka edestakaisen työmatkan kesto on yli 2 tuntia päivässä tai jos muuttaa työn pe- rässä vastaavalta etäisyydeltä. Normaalisti kokoaikatyön työmatkan kesto pitää olla yli 3 tuntia päivässä.
Yrittäjille on koronavirusepidemian vuoksi tehty helpotuksia. Työttömyysturvaan on tehty aikavälille 16.3.2020 - 31.12.2020 väliaikaisia muutoksia, jotka parantavat työttömyystur- van ehtoja ja tasoa. Väliaikaiset muutokset ovat seuraavat ja voimassa 31.12.2020 saakka (Työttömyysturva koronatilanteessa 2020):
- Kela voi maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityk- sessä on päättynyt tai yrittäjätulo on koronavirusepidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 e/kk.
- Jos yrittäjän tulot ovat muuttuneet koronavirusepidemian vuoksi, yrittäjä voi väliai- kaisesti itse ilmoittaa Kelaan, kuinka paljon nykyiset tulot ovat. Tämän perusteella Kela sovittelee tulot yhteen etuuden kanssa. Normaalisti yritystoiminnan tulojen so- vittelussa käytetään edellisen vuoden verotustietoja. Muutos on astunut voimaan 11.5.2020.
- Myös yrittäjille työttömyysetuuden suojaosaa on korotettu neljän viikon sovittelu- jaksolla 465 euroon ja kuukauden sovittelujaksolla 500 euroon. Korotus on voimassa sovittelujaksoilla, jotka ovat alkaneet 1.6.2020 tai sen jälkeen.
Osa lakimuutoksista voi jatkua 2021, koska hallitus on esittänyt 31.3.2021 saakka voimassa pidettäviksi helpotuksiksi yrittäjän työmarkkinatukea, työttömyysetuuden korotettua suoja- osaa ja liikkuvuusavustusta. Lisäksi yrittäjä voi itse ilmoittaa Kelalle tulonsa ja lomautetun oikeus työttömyysetuuteen säilyisi, vaikka opiskelee. Xxxxxxxx on esittänyt myös, että työtu- lot sovitellaan 31.3.2021 asti yhteen 4 viikon tai kuukauden mittaisissa jaksoissa, vaikka jaksoon sisältyisi päiviä, joina hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. (Työttömyys- turva koronatilanteessa 2020.)
Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta ja pelastuslaitoksen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tar- peita ja onnettomuusuhkia. Sitä määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poik- keusoloissa. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toimin- nan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Palvelutasopäätös on voimassa määräajan. (Pelastuslaki 379/2011, 27 §, 28 §, 29 §.)
Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valis- tuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäi- seminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnet- tomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Tämän lisäksi se huolehtii pelastustoimen valvontatehtävistä, väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuus- tilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Pelastuslaitoksen täytyy myös suoriutua pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä alueellaan. (Sisäasiainministeriö 2013, 7.)
Alueen pelastustoimi voi käyttää pelastustoiminnassa apunaan sopimuspalokuntia (Pelastus- laki 379/2011, 25 §). Sopimushenkilöstön osuus on otettava palvelutasopäätöksessä huomi- oon kuvattaessa pelastuslaitoksen palvelutuotantoa (Sisäasiainministeriö 2013, 18).
Pelastustoimeen kuuluu riskien arviointi, onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta sekä pelastustoimen järjestelmän suunnittelu ja mitoittaminen toimintaympäristön riskien mu- kaan. Pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi määritellään riskien arvioinnin perusteella normaaliolojen toimintavalmius. Lisäksi suunnitellaan tarvittavat toimintaval- miuden muutokset häiriötilanteita varten. (Sisäasiainministeriö 2012, 3–4.)
Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Uhkien arviointi muodostuu kolmesta osasta, joita ovat riskiluok- kien määrittäminen, onnettomuuksien seuranta ja erityisjärjestelyitä vaativat onnettomuus- tyypit, riskikohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet. (Sisäasiainministeriö 2012, 7.)
Riskiluokka määräytyy kullekin ruudulle regressiomallin avulla arvioidun riskitason perus- teella ja tapahtuneiden riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella. Riskitason tar- koituksena on osoittaa, missä ruuduissa A- ja B-kiireellisyysluokan pelastustoimintaa edel- lyttäviä onnettomuuksia tapahtuu kaikkein todennäköisimmin. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutunei- den rakennuspalojen perusteella. Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin 1 km x 1 km ruudulle. (Sisäasiainministeriö 2012, 6–7.)
Riskiruudut voidaan määrittää regressiomallin lisäksi seuraamalla riskiruudussa tapahtu- neita riskiluokan määrittävien onnettomuuksien määrää viiden vuoden seurantajaksolla. Pe- lastuslaitos voi korottaa riskiluokkaa, mikäli onnettomuuksien määrä on vuositasolla tarkas- teltuna kasvanut seurantajakson aikana. Riskitaso ja toimintavalmius voivat vaihdella vuo- rokaudenajan, viikonpäivän tai vuodenajan mukaan. (Sisäasiainministeriö 2012, 8.)
Lähtökohtaisesti päätoiminen palokunta on sijoitettu alueelle, jossa sijaitsee I-riskiluokkaan kuuluvia alueita. I-riskialueella on minuutin lähtövalmius ja kohteeseen pitää päästä kuu- dessa minuutissa. II-, III- ja IV-riskialueilla oletetaan olevan 1–5 minuutin lähtövalmius sen mukaan, lähteekö tehtävälle päätoiminen- vai sopimuspalokunta. II-riskiluokassa kohtee- seen pääsyn tavoiteaika on kymmenen minuuttia ja III-riskiluokassa kaksikymmentä mi- nuuttia. IV-riskiluokalle ei ole määritetty kohteeseen saapumisen tavoiteaikaa. II-, III- ja IV- riskialueilla sopimuspalokunnat voivat hoitaa tehtävät täysin itsenäisesti ja tilannepaikan johtajana voi toimia sopimuspalokunnan yksikönjohtaja, mutta pelastustoiminnan johtajana toimii aina pelastusviranomainen, vaikka hän ei itse onnettomuuspaikalle saapuisikaan. (Si- säasiainministeriö 2012, 9 ja 14.)
Kaikki pelastustoiminnan muodostelmat voidaan koota tarkoituksenmukaisella tavalla riip- pumatta siitä, mistä henkilöt onnettomuuspaikalle tulevat. Olennaista on, että muodostelma kykenee aloittamaan tehokkaan pelastustoiminnan riskiluokittain määritetyssä ajassa. (Sisä- asiainministeriö 2012, 12.)
Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika alkaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö vastaanottaa hälytyksen, ja päättyy siihen, kun pelastusryhmä aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan. Pe- lastusryhmän minimivahvuus on johtaja ja vähintään kolme miehistön jäsentä. Mikäli ris- kiarvion perusteella onnettomuustilanteesta kyetään selviytymään pelastusryhmää pienem- mällä kokoonpanolla, voidaan tilanteeseen hälyttää pelastusryhmää vähemmän voimava- roja. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi avunantotehtävät sekä tarkistus- ja varmis- tustehtävät. (Sisäasiainministeriö 2012, 5–6 ja 12.)
Pelastuslaitoksien täytyy siis määrittää omien alueidensa riskikartoituksen pohjalta toimin- tavalmiutensa ja huolehtia, että paloasemaverkosto on riittävän kattava. Palvelutasopäätök- sessä otetaan huomioon myös, missä ja minkälaisella toimintavalmiudella sopimuspalokun- talaiset hoitavat alueen pelastustoimen tehtävät. Esimerkiksi palvelutasopäätöksessä voidaan määrittää, että paloasemalla on arkisin kello kahdeksan ja kuudentoista välillä riskiarvioon perustuen toimintavalmius turvattu kahdella päätoimisella henkilöllä. Ilta-, yö- ja viikonlop- puaikana toimintavalmius turvataan varallaolojärjestelmällä, josta sopimuspalokuntalaiset voivat olla kokonaan tai osittain vastuussa. Tämän lisäksi onnettomuuksien sattuessa häly- tetään vapaalta päätoimisen henkilökunnan ja sopimuspalokunnan resurssit.
Palvelutasopäätöksessä huomioidaan muun muassa sopimuspalokuntalaisten tai sopimuspa- lokuntien määrä ja arvioidaan, onko se riittävä, jotta pelastustoimen toiminnot saadaan tur- vattua ja ylläpidettyä palvelutasopäätökseen määritetyllä tavalla. Lisäksi palvelutasopäätök- sessä voidaan määritellä esimerkiksi sopimuspalokuntalaisille tarjottavasta koulutuksesta ja kuinka toimintakykyä kartoitetaan.
5 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS
Aiheesta, jossa käsitellään työttömyysetuuksien vaikutuksia sopimuspalokuntalaisten aktii- visuuteen, ei ole tehty aiempia tutkimuksia. Pelastusopistolla tai SSPL:lla ei ollut kysyessäni tietoa, onko vastaavanlaisia tutkimuksia tehty muuallakaan, mutta niiden puolesta tutkimuk- sia aiheesta ei ainakaan ole aiemmin tehty. En myöskään löytänyt mitään vastaavanlaisia tutkimuksia etsiessäni tietoa internetin avulla.
5.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tarkoitus
Sopimuspalokuntalaiset ovat merkittävässä roolissa hoitamassa pelastustoimen tehtäviä joko itsenäisesti tai ammattipalokuntien tukena. Sopimuspalokuntalaisia ei kuitenkaan ole raja- tonta määrä, ja moni heistä on päätyössä jossakin muualla kuin pelastuslaitoksella ja tekevät sopimuspalokuntatehtäviä päätyön ohessa sivutoimisesti silloin, kun siihen on aikaa ja mah- dollisuuksia. Pääelinkeinoon voi kuitenkin tulla välillä yllätyksiä ja erilaisia aikoja, jolloin työntekijä saattaa joutua työstään lomautetuksi tai irtisanotuksi. Tällaisissa tilanteissa sopi- muspalokuntatoiminnassa mukana olevalle voikin löytyä enemmän aikaa osallistua palokun- tatoimintaan, mutta sitten toisaalta taas rahallinen hyöty voi jäädä pieneksi, kun työttömyys- korvausta saatetaan vähentää. Lisäksi ennen työttömyyskorvauksen saamista teetättää paljon enemmän työtä korvaushakemuksien kanssa, kun pitää antaa erilaisia selvityksiä ja todistuk- sia työnteosta työttömyysetuutta maksavalle taholle ja tämä taasen pitkittää korvauksen saa- mista.
Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus on selvittää, kuinka työttömyysetuusaika vaikuttaa osallis- tumisaktiivisuuteen sopimuspalokuntalaisella, joka saa palokuntatoimintaan osallistumi- sesta rahallista korvausta. Tutkimuksessa selvitin muun muassa, onko suojaosalla vaikutusta työskentelyn määrään palokuntatoiminnassa ja minkä suuruisen suojaosan sopimuspalokun- talaiset näkevät mielestään sopivana, jotta se helpottaisi palokuntatoimintaan osallistumista. Jätetäänkö korvauksia nostamatta joko palkan tai työttömyysetuuden muodossa. Minkälai- seen palokuntatoimintaan osallistutaan ja mihin taas ei osallistuta pelkästään työttö- myysetuuden vuoksi? Lisäksi selvitin vastaajien mielipidettä, olisiko heillä omasta mieles- tään ollut joskus mahdollisuus vaikuttaa puutteellisiin miehistöresursseihin.
5.2 Kyselyn toteutus ja laatiminen
Tutkimukseni toteutustapa on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jossa keräsin tietoa kyselylomakkeen avulla, mikä on yleinen tiedonkeruumenetelmä kvantitatiivisessa tutki- muksessa. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa on lähtökohtaisesti tarkoitus osoittaa kysymyk- siä pienelle joukolle, josta käytetään nimitystä otos. Otoksen katsotaan edustavan perusjouk- koa, ja tällöin tutkimustulosten voidaan ajatella edustavan koko joukkoa. Kvantitatiivisen tutkimuksen tuloksia tarkastellaan tilastollisilla menetelmillä ja mittaamisen tavoitteena on tuottaa perusteltua, luotettavaa ja yleistettävää tietoa. (Kananen 2008, 10.)
Toteutin tutkimukseni käyttäen Webropol-kysely- ja raportointisovellusta. Tutkimus toteu- tettiin valtakunnallisena ja täysin anonyymina avointa nettilinkkiä käyttäen. Vastauksia on mahdollista kuitenkin eritellä jokaisen pelastuslaitoksen alueelta tarkemmin omiksi tilastoik- seen, mutta tarkempia henkilötietoja kyselystä ei kuitenkaan saada selville.
Selvitin aluksi sähköpostilla ja puhelimitse kaikilta Suomen pelastuslaitoksilta, SSPL:lta ja SPEK:ltä, suostuvatko ne jakamaan avointa kyselylinkkiä omien kanaviensa kautta sopimus- palokuntalaisille. Lähestulkoon kaikki pelastuslaitokset, SSPL ja SPEK suostuivat välittä- mään linkkiä ja tietoa kyselystä omien kanaviensa kautta. Ainoastaan Helsingin pelastuslai- tos ilmoitti, että sen alueella ei ole sopimuspalokuntalaisia, joita asia koskettaisi.
Lähetin kyselylinkin sähköpostilla pelastuslaitoksien yhteyshenkilöille, SSPL:lle ja SPEK:lle. Lähetin sähköpostin piilokopiona kaikille vastaanottajille. Sähköpostiviesti sisälsi linkin kyselyyn, toimintaohjeet yhteyshenkilöille, saatesanat kyselyyn vastaajille sekä tiedon tutkimuksen syystä ja toteuttajasta (LIITE 1).
Kysely avautui 12.10.2020 ja alkuperäisen suunnitelman mukaan xxxxxx oli tarkoitus olla avoinna 25.10.2020 saakka, mutta jatkoin kyselyä loppujen lopuksi 3.11.2020 asti. Syy ky- selyn jatkamiseen oli se, että osa niistä henkilöistä oli lomalla, joiden kanssa oli sovittu ky- selylinkin välittämisestä. Kyselyaikaa pidentämällä sai varmistettua sen, jotta kyselylinkkiä ehdittiin levittämään laajemmin, jolloin kyselystä sai kattavamman. Lähetin tiedon kyselyn jatkamisesta sähköpostilla samoille vastaanottajille, joille olin lähettänyt kyselylinkin en- simmäiselläkin kerralla (LIITE 2).
Kyselyn kysymykset ja asettelun laadin kokonaan itse. Kysymyksiä laatiessani pyrkimys oli tuoda esille asioita, jotka voisivat vaikuttaa työttömyysetuuden aikana sopimuspalokunta- toimintaan. Lisäksi pyrkimys oli nostaa esille ongelmia, joita etuuden vuoksi mahdollisesti ilmenee. Kysymysten laadinnassa käytin omakohtaista kokemusta työttömyysetuuden ai- kaisesta sopimuspalokuntatoiminnastani. Kysymysten laatimisen jälkeen annoin kyselyn ar- vioitavaksi opinnäytetyöni ohjaajalleni, jonka kanssa olimme pienten viilausten jälkeen mo- lemmat sitä mieltä, jotta kyselyn voi sellaisenaan toteuttaa.
Testasin kyselyä ensin pienellä koejoukolla, jotta sai selvitettyä, että kysely sisältää tarvitta- vat kysymykset ja ne ovat ymmärrettäviä. Lisäksi sain testattua kyselyn teknisen puolen, jotta se toimii niin kuin pitää ja kyselyn asetukset ovat oikein. Tämän testaus operaation jälkeen suljin ja resetoin kaikki aiemmat vastaukset ja avasin linkin myöhemmin uudelleen oikeaa kyselyä varten.
Kyselyssä oli kaikkiaan 21 kysymystä. Ensimmäinen kysymys oli aseteltu omalle sivulle, ja loput 20 kysymystä olivat aseteltuna toiselle sivulle. Suurimmaksi osaksi kysely sisälsi vas- tausvaihtoehdot sisältäviä valinta- ja monivalintakysymyksiä. Yhteen kysymyksistä annet- tiin avoimeen kenttään vapaasti kirjoitettava arvo. Viimeiset kaksi kysymystä olivat avoi- mia, joissa oli mahdollisuus kirjoittaa oma vapaasana. Kaikki muut kysymykset olivat pa- kollisia lukuun ottamatta kahta viimeistä avointa kysymystä.
Ensimmäinen kysymys oli muotoiltu siten, että linkin avanneista ja vastaamisen aloittaneista saisi karsittua pois niin sanotusti ylimääräiset vastaajat, jotka eivät ole tutkimuksen kohde- ryhmää. Niinpä ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin ”Oletko saanut jotakin työttömyyset- uutta ja osallistunut samaan aikaan sopimuspalokuntatoimintaan, josta sinulle maksetaan henkilökohtaista palkkaa?”. Mikäli vastaaja vastasi tähän kysymykseen vastauksen ”ei”, päättyi koko kysely tähän. Mikäli vastaaja vastasi ”kyllä”, pääsi hän vastaamaan loppuihin kysymyksiin.
Kysymyksiin 14 ja 17 ei myöskään päässyt vastaamaan, mikäli vastaus oli ”ei” edeltävään kysymykseen eli numeroon 13 tai 16. Kysymyksissä 13 ja 16 kysyttiin, onko vastaajan
omalla asemalla ollut miehistöpuutteita hälytystehtäville lähdettäessä ja onko omalla ase- malla ollut puutetta päivystäjistä. Mikäli vastaus oli ”kyllä” aiempiin kysymyksiin eli kysy- mykseen 13 tai 16, vastaaja sai jatkokysymyksen, jossa kysyttiin, olisiko hän itse pystynyt paikkaamaan vajetta, mikäli ei olisi pelännyt työttömyysetuuden aikaista tulorajan ylitty- mistä.
Kyselyyn tuli vastausajan puitteissa kaikkiaan 646 vastausta, joista niin sanotusti tutkimuk- sen kohderyhmään kuuluvia eli ensimmäistä kysymystä pidemmälle päässeitä oli 233 kap- paletta. Tämä 233 kappaleen vastausjoukko on 1,5 % koko Suomen hälytysosastoon kuulu- vista henkilöistä, joita on 15 327 henkilöä HAKA-tilastojen mukaan. Kyselyä ei kohdistettu pelkästään hälytysosastossa oleviin henkilöihin, joten siellä voi olla muitakin palokuntaosas- toon kuuluvia, mutta voi olettaa, että suuri osa vastanneista kuuluu hälytysosastoon vastus- ten perusteella, koska 94 % vastanneista oli osallistunut hälytystoimintaan.
Hirsijärvi, Remes & Sajavaara (2005, 216) sekä Vilkka (2005, 161) mainitsevat, että kvan- titatiivisen tutkimusmenetelmän luotettavuuden mittaamisessa käytetään käsitettä reliabili- teetti, joka tarkoittaa sitä, että mikäli tutkimus toistetaan uudelleen samoilla menetelmillä, tulokset toistuisivat samanlaisina yhä uudelleen riippumatta tutkijasta. Vaikka tulokset oli- sivat vääristyneet, toistettujen tutkimusten jälkeen tulokset olisivat yhtä lailla vääristyneet ja näin ollen tutkimusta voidaan pitää sen kannalta luotettavana. Reliabiliteetti on sitä parempi, mitä todennäköisemmin samoilla menetelmillä saadut tulokset toistuvat. (Vilkka 2007, 149; Vilpas 2020, 11.)
Validiteetti on kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän käsite, jolla mitataan tulosten päte- vyyttä. Validiteetti ilmaisee, mitataanko ja tarkastellaanko sitä asiaa, jota oli tarkoituskin mitata. Tutkimuksen validius on hyvä, jos tutkija ei ole joutunut tutkimuksessa esimerkiksi käsitteiden tasolla harhaan ja systemaattiset virheet puuttuvat. Tutkimuksen pätevyys voi- daan varmistaa laatimalla kysymykset oikein ja huolellisesti, jotta saadaan mitattua juuri sitä asiaa mitä oli tarkoituskin. (Vilkka 2007, 150; Vilpas 2020, 11.)
Kyselyssä pyrin käyttämään selkeitä, oikein ymmärrettäviä kysymyksiä ja pienellä koe- joukolla testatessa siinä ei huomattu epäselvyyksiä tai epäkohtia. Kuitenkin kyselyn päätyt- tyä ja vastauksia tarkastellessani havaitsin muutaman epäkohdan.
Kysymyksessä 19. en ollut määritellyt tulorajaa erikseen yhtä kuukautta kohden, jolloin sen on voinut mahdollisesti tulkita esimerkiksi vuositulorajana. Kysymyksen 8. voi tulkita myös kahdella eri tavalla niin, että tulorajan poistumisen seurauksena saisi tienata rajattomasti il- man, jotta se vaikuttaisi etuuteen, tai siten, että kaikki tulot vaikuttaisivat etuuteen välittö- mästi. Kysymyksellä oli kuitenkin tarkoitus selvittää ensimmäistä vaihtoehtoa eli rajattoman tienaamisen mahdollisuutta. Kysymyksen konteksti kyllä hieman johdattelee tulkitsemaan sitä tällä tavalla, mutta virheen mahdollisuus on kuitenkin olemassa.
Lisäksi kysymykseen 3. työmarkkinatuen tilalle olisi ollut parempi vaihtoehto esimerkiksi Kelan työttömyysetuudet, joka olisi ollut vastauksena riittävä ja kansankielellä kaikkien ym- märrettävissä paremmin. Tällöin se olisi käsittänyt Kelan peruspäivärahan ja Kelan työmark- kinatuen. Xxxxxxxxxxx olisi voinut laittaa myös erikseen vastausvaihtoehdoiksi. Nyt saattaa olla mahdollista, että peruspäivärahaa saaneet ovat voineet vastata vastauksen työmarkkina- tuki, koska se on Kelan maksamaa tukea ja hyvin samankaltainen peruspäivärahan kanssa. Joka tapauksessa kysymyksessä sai eroteltua ansiosidonnaisen päivärahan erilleen, joka tässä kysymyksessä oli pääasiallinen tarkoitus. Lisäksi halusin kysymyksessä saada selville eron niin sanotun liiton työttömyyspäivärahan ja yleisen työttömyyskassan välillä, minkä takia erottelin nämä vastausvaihtoehdot toisistaan, vaikka kyseessä on kuitenkin periaat- teessa muuten täysin sama asia, mutta liiton päivärahaa saaneet kuuluvat työttömyyskassan lisäksi johonkin ammattiliittoon.
Kyselytutkimukseni toteutin käyttäen avointa nettilinkkiä, jolloin siihen periaatteessa on mahdollisuus päästä vastaamaan kenellä tahansa. Lähetin itse kyselylinkin pelastuslaitok- silta, SSPL:lta ja SPEK:lta saamilleni yhteyshenkilöille, jotka sitten jakoivat linkkiä edelleen omien kanaviensa kautta, joilla he tavoittavat sopimuspalokuntalaiset. Tämänkin jälkeen loppuvastaanottajilla on mahdollisuus jakaa kyselylinkkiä eteenpäin niin paljon kuin halua- vat. Avoimen nettilinkin käyttö myös mahdollistaa sen, että kyselyyn on voinut sama henkilö
vastata useammankin kerran, koska vastaajaa ei voida mitenkään tunnistaa. Kyselyyn vas- tanneiden lukumäärän huomioon ottaen linkkiä tuskin on jaettu enää ylimääräisille kohde- ryhmään kuulumattomille ja vastauksia voidaan pitää melko luotettavina.
Kuten aiemmin jo tuli esille, kyselyyn vastasi yhteensä 646 vastaajaa, joista 233 vastaajaa pääsi vastaamaan loppuihin kysymyksiin. Käytin apunani xxxxxxxxxxxx.xxx sivuston vir- hemarginaalilaskuria selvittääkseni luottamusvälin luotettavuustasolla 95 %. Otoskokona käytin lukemaa 233 ja kokonaisjoukkona käytin Suomen hälytysosastossa olevien henkilöi- den lukumäärää eli 15 327. Näillä syötetyillä arvoilla laskuri antoi virhemarginaaliksi 6 pro- senttia.
Kysely oli avoinna 12.10.2020 - 3.11.2020 välisen ajan, jonka aikana kyselyyn vastasi kaik- kiaan 646 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvia eli karsivan ensimmäisen kysy- myksen jälkeen vastaajia oli 233 kappaletta, jotka pääsivät vastaamaan loppuihin kysymyk- siin, joita kyselyssä oli kaikkiaan 21 kappaletta.
6.1 Valinta- ja monivalintakysymysten tulokset
Xxxxxxx ensimmäinen kysymys oli laadittu kokonaan omalle sivulleen. Ensimmäisessä ky- symyksessä oli tarkoitus karsia pois kohderyhmään kuulumattomat vastaajat. Kaikki xxxxxx avanneet pääsivät vastaamaan ensimmäiseen kysymykseen, mutta mikäli kysymykseen an- toi vastauksen ”ei”, koko kysely päättyi siihen. Mikäli kysymykseen vastasi ”kyllä”, pääsi vastaamaan myös loppuihin kyselyn kysymyksiin.
Ensimmäisessä kysymyksessä vastaajalta kysyttiin, onko hän saanut jotakin työttömyyset- uutta ja osallistunut samaan aikaan sopimuspalokuntatoimintaan, josta hänelle maksetaan henkilökohtaista palkkaa. Kyselyyn vastanneista 413 henkilöä vastasi vastauksen ”ei”, joka on 64 % kysymykseen vastanneista. Näiden vastaajien osalta kysely päättyi jo tässä vai- heessa. Loput 36 % eli 233 henkilöä vastasivat vastauksen ”kyllä”, jolloin he täyttivät tutki- muksessa asetetun kohderyhmän kriteerit ja pääsivät jatkamaan kyselyn loppuihin kysymyk- siin. (Kuva 2.)
Kuva 2. Työttömyysetuutta saaneet ja sopimuspalokuntatoimintaan osallistuneet.
Kyselyyn vastanneita oli koko maan kattavasti, joskin toisaalla enemmän kuin toisaalla. Eni- ten vastauksia tuli Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueelta, josta kyselyyn oli vastannut 45 henkilöä, mikä oli 19 % kaikista kyselyyn vastanneiden määrästä. Seuraavaksi eniten vas- tauksia tuli Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelta. Pohjois-Karjalasta vastaajia oli 38 kappaletta, joka on 16 % ja Pohjois-Savosta 34 kappaletta, joka on 15 % vastaajista.
Vähiten edustettuna olivat Uudenmaan pelastuslaitosten alueet eli Itä-, Keski- ja Länsi-Uu- simaa. Keski-Uudeltamaalta ei tullut kyselyyn yhtään vastausta. Itä- ja Länsi-Uudenmaan alueelta oli kumpaisestakin vastattu kyselyyn yhden kerran, mikä on molemmissa tapauk- sissa siis 0,43 % vastauksista. Kuvioon on merkitty palkki pelastuslaitoksen alueelle, joka sisältää prosentti osuuden ja vastaajien määrän, mikäli vastaajia on vähintään yli 0,5 % eli vähintään kahden vastaajan verran. (Kuva 3.)
Kuva 3. Vastaajien jakautuminen pelastuslaitosten välillä.
Kysymyksessä, ”Mitä työttömyysetuutta olet saanut”, vastaajalla oli mahdollisuus valita vaihtoehdoista useampi, mikäli hän on työhistoriansa aikana saanut työttömyyskorvausta eri maksajalta. Eniten vastauksia sai liiton työttömyyspäiväraha (60 %), jonka perästä tulivat yleinen työttömyyskassa (25 %) ja työmarkkinatuki (18 %). Lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus vastata vaihtoehto, ”jokin muu, mikä?”, minkä perään vastaajan täytyi antaa vastaus avoimeen kommenttikenttään. Tähän vaihtoehtoon vastauksia tuli 3 %. (Kuva 4.)
Kuva 4. Sopimuspalokuntalaisten saamat työttömyysetuudet.
Vastaukseen ”Jokin muu, mikä?” täytyi antaa avoimeen kenttään selitys, mitä tukea on saa- nut. Avoimen tekstikenttään annetut vastaukset ovat taulukossa 8.
Taulukko 8. Avoimeen tekstikenttään annetut vastaukset.
Vastausvaihtoehdot | Teksti |
Jokin muu, mikä? | Perustoimeentulo tuki |
Jokin muu, mikä? | kela |
Jokin muu, mikä? | Osittainen työttömyyspäiväraha |
Jokin muu, mikä? | Työttömyyspäiväraha |
Jokin muu, mikä? | Toimeentulotuki |
Jokin muu, mikä? | Aloittavan yrittäjän starttiraha |
Sopimuspalokuntalaisilla on suojaosuus ylittynyt 70 prosentilla vastaajista. Ylitystä on ta- pahtunut usein 31 prosentilla ja joskus 39 prosentilla vastaajista. 30 % vastasi, ettei suoja- osuus ole ylittynyt heidän kohdallaan koskaan. (Kuva 5.)
Kuva 5. Suojaosan ylittyminen sopimuspalokuntalaisilla.
Työttömyysetuus on rajoittanut sopimuspalokuntalaisten osallistumisaktiivisuutta palokun- tatoimintaan 68 %:lla vastaajista. Työttömyysetuus rajoittaa paljon 24 %:lla, melko paljon 17 %:lla ja jonkin verran 27 %:lla vastaajista. Työttömyysetuus ei rajoita ollenkaan osallis- tumisaktiivisuutta 32 %:lla vastaajista. (Kuva 6.)
Kuva 6. Työttömyysetuuden vaikutus sopimuspalokuntatoimintaan.
Vastaajista 42 % on jättänyt palkan nostamatta työttömyysetuuden aikana, jottei se vaikut- taisi heidän etuutensa suuruuteen. 14 % on jättänyt palkan nostamatta usein ja 28 % joskus. 58 % vastaajista ei ole jättänyt palkkaa nostamatta sopimuspalokuntatoiminnasta, vaikka se vaikuttaisi etuuden suuruuteen. (Kuva 7.)
Kuva 7. Sopimuspalokuntatoiminnasta jäänyt palkka nostamatta työttömyysetuuden takia.
Kokonaan työttömyysetuuden on jättänyt hyödyntämättä 14 % vastaajista, jotta he voivat osallistua tehokkaammin sopimuspalokuntatoimintaan. Hyödyntämättä on jättänyt usein 3
% ja joskus 11 % vastaajista. 86 % vastaajista ei ole jättänyt työttömyysetuutta hyödyntä- mättä pelkän sopimuspalokuntatoiminnan takia. (Kuva 8.)
Xxxx 0. Työttömyysetuus jäänyt kokonaan hyödyntämättä, että on voinut osallistua sopimuspalokuntatoimintaan.
Jos työttömyysetuuteen vaikuttavaa tulorajaa ei olisi, 73 % vastaajista osallistuisi sopimus- palokuntatoimintaan aktiivisemmin. Tulorajalla ei ole merkitystä aktiivisuuteen 10 prosen- tilla vastaajista ja 17 % vastaajista ei osannut sanoa, vaikuttaisiko se heidän aktiivisuuteensa, jos tulorajaa ei olisi. (Kuva 9.)
Kuva 9. Osallistumisaktiivisuuden lisääntyminen palokuntatoimintaan, jos työttömyysetuuden aikaista tulorajaa ei ole.
Soviteltua työttömyysetuutta on nostanut 41 % vastaajista. 20 % usein ja 21 % joskus. 59 % vastaajista ei ole koskaan nostanut soviteltua työttömyysetuutta. (Kuva 10.)
Kuva 10. Soviteltua työttömyysetuutta käyttävät sopimuspalokuntalaiset.
Kysymyksessä numero 10 kysyttiin ” Minkälaiseen sopimuspalokuntatoimintaan olet osal- listunut työttömyysetuuden aikana?”. Tämä oli monivalintakysymys, jossa vastaajilla oli mahdollisuus valita yksi tai useampi vaihtoehto. Mikäli vastaaja vastasi, ettei ole osallistunut sopimuspalokuntatoimintaan, siinä tapauksessa hänellä ei ollut mahdollisuus valita muita vaihtoehtoja. Vastaajia kysymykseen oli 233 henkilöä, mutta vastauksia annettiin 647 kap- paletta. Tästä voi päätellä, että sopimuspalokuntalaiset osallistuvat erilaisiin sopimuspalo- kuntatoimintoihin.
Työttömyysetuuden aikana hälytystoimintaan on osallistunut 94 % vastaajista. Päivystystä on tehnyt 55 %. Harjoituksiin ja koulutuksiin on osallistunut 93 % vastaajista. Muuhun pa- lokuntaan liittyvään toimintaan oli osallistunut 33 % vastaajista. Sopimuspalokuntatoimin- taan ei ole osallistunut 2 % vastaajista, koska ovat saaneet työttömyysetuutta. Xxxxxxx vaih- toehtoon ” En ole osallistunut sopimuspalokuntatoimintaan, mutta työttömyysetuus ei ole vaikuttanut tähän.” ei tullut yhtään vastausta. (Kuva 11.)
Kuva 11. Sopimuspalokuntalaisten osallistuminen eri palokuntatoimintoihin työttömyysetuuden aikana.
Kysymys 11. oli myös monivalintakysymys, jossa kysyttiin puolestaan, minkälaiseen sopi- muspalokuntatoimintaan vastaajat eivät ole osallistuneet vain sen takia, koska saavat työttö- myysetuutta. Mikäli vastasi, ettei ole osallistunut sopimuspalokuntatoimintaan, ei voinut va- lita muita vaihtoehtoja. 233 vastaajaa antoi kysymykseen 344 vastausta.
Työttömyysetuuden saamisen takia 29 % ei ole osallistunut hälytystoimintaan, 33 % päivys- tykseen, 23 % harjoituksiin tai koulutuksiin ja 12 % ei ole osallistunut muuhun palokuntaan liittyvään toimintaan. 51 % vastaajista ei ole jättänyt osallistumatta palokuntatoimintaan sen vuoksi, että saa työttömyysetuutta. Siispä 49 % kohdalla vastaajista työttömyysetuus on vai- kuttanut siten, että he ovat jättäneet työttömyysetuuden takia osallistumatta johonkin palo- kuntaan liittyvään toimintaan. (Kuva 12.)
Kuva 12. Sopimuspalokuntalaisten jättämät palokuntatoiminnat työttömyysetuuden takia.
41 % vastaajista oli jättänyt osallistumasta hälytystehtävälle sen takia, ettei työttömyysetuu- teen vaikuttava ansiotuloraja ylittyisi. Vastaajista 13 prosentin kohdalla näin on käynyt usein ja 28 % kohdalla joskus. 59 % vastaajista ei ole jättänyt osallistumasta hälytystehtävälle, vaikka tuloraja ylittyisi. (Kuva 13.)
Kuva 13. Sopimuspalokuntalaisten osallistumasta jättäytyminen hälytystehtävälle, että suojaosa ei ylittyisi.
81 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän asemallaan on ollut miehistöpuutetta hälytysteh- tävälle lähdettäessä. 19 % oli sitä mieltä, ettei heidän asemallaan ole ollut hälytystehtävälle lähdettäessä miehistöpuutteita. (Kuva 14.)
Kuva 14. Paloasemilla ollut miehistöpuutetta hälytystehtävälle lähdettäessä.
Kysymys 14. oli jatkokysymys edelliseen kysymykseen, mikäli siihen oli vastannut kyllä. Näin ollen kysymykseen 14. pääsi vastaamaan 81 % kaikista kyselyyn vastanneista eli 189 henkilöä. Kysymyksessä kysyttiin, olisiko vastaaja itse voinut paikata miehistöpuutetta, mutta ei ole osallistunut hälytystehtävälle, koska on pelännyt tulorajan ylittymistä.
38 % vastaajista olisi voinut paikata miehistöpuutetta, mutta ei ole lähtenyt hälytystehtävälle, koska on pelännyt tulorajan ylittyvän. 40 % ei ole jättänyt lähtemästä hälytystehtävälle, sen vuoksi, että olisi pelännyt tulorajan ylittyvän. 22 % kohdalla vastaajista, ei ole tällaista tilan- netta sattunut. (Kuva 15.)
Kuva 15. Suojaosan ylittymisen vaikutus paloasemien hälytysten aikaisten miehistöpuutteiden paikkaamiseen.
57 % vastaajista oli sitä mieltä, että he päivystäisivät enemmän, jos se ei vaikuttaisi työttö- myysetuuteen. 30 % päivystäisi huomattavasti enemmän ja 27 % jonkin verran enemmän. 43 %:lle työttömyysetuus ei vaikuta heidän päivystysaktiivisuuteensa. (Kuva 16.)
Kuva 16. Työttömyysetuuden vaikutus sopimuspalokuntalaisten päivystämiseen.
Vastaajista 61 % oli sitä mieltä, että heidän asemallaan on ollut puutteita päivystäjistä. 39 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei heidän asemallaan ole ollut päivystäjäpuutteita. (Kuva 17.)
Kuva 17. Paloasemilla ollut puutetta päivystäjistä.
Kysymys 17. oli jatkokysymys edelliseen kysymykseen, mikäli edelliseen kysymykseen oli vastannut kyllä. Tähän kysymykseen pääsi vastaamaan 61 % vastaajista eli 143 henkilöä.
Vastaajista 58 % oli sitä mieltä, että he olisivat voineet paikata asemalla ollutta päivystys- vajetta, mutta eivät ole voineet päivystää, koska ovat pelänneet tulorajan ylittyvän. 42 % kohdalla vastaajista tulorajalla ei ole ollut merkitystä heidän päivystysaktiivisuuteensa. (Kuva 18.)
Kuva 18. Suojaosan ylittymisen vaikutus päivystysvajeen paikkaamiseen.
Vastaajista vain 12 % oli sitä mieltä, että työttömyysetuuden aikainen tuloraja on riittävän suuruinen ja 88 % vastaajista oli sitä mieltä, että suojaosuus ei ole riittävän suuruinen. (Kuva 19.)
Kuva 19. Sopimuspalokuntalaisten mielipide siitä, että suojaosa on riittävän suuri.
Kysymyksessä 19. kysyin ” Xxxx olisi mielestäsi sopiva työttömyysetuuden aikainen tulo- raja euroina sopimuspalokuntatoiminnassa?”. Vastaajia tähän kysymykseen oli kaikkiaan
233. Kysymyksen vastauskenttä oli avoin ilman rajoituksia, tähän vastaaja sai määrittää oman mieleisensä arvon. Vastauksien yläkaton rajoittamattomuus johti siihen, että vastauk- sien arvojen ääripäillä oli suurta vaihtelevuutta. Siihen vaikutti mahdollisesti myös se, etten erikseen maininnut kysymysasettelussa tulorajan olevan vain yhtä kuukautta kohden. Joka tapauksessa pienimmän arvon ollessa 0 ja suurimman arvon ollessa 100 000 arvojen välinen kuilu on suuri. Taulukossa 9 on nähtävillä taulukkoarvoja kaikkien vastausten osalta.
Taulukko 9. Vastaajien mielipide työttömyysetuuden aikaisesta tulorajasta sopimuspalokuntatoiminnassa euroina (233 vastaajaa).
Minimiarvo | Maksimiarvo | Keskiarvo | Mediaani | Summa | Keskihajonta |
0 | 100000 | 2158,4 | 800 | 502908 | 9400,76 |
Kaksi suurinta arvoa olivat 100 000 ja 99 999, joita oli kutakin arvoa vastattu yhden kerran. Näiden jälkeen seuraavat arvo olivat 20 000, 15 000 ja 12 000, joita myös oli kutakin vas- tattu yhden kerran. Kuudenneksi suurin arvo oli 10 000, jota oli vastattu viisi kertaa. Seitse- männeksi suurin arvo oli 5000, jota oli vastattu neljä kertaa. Sitten oli vastattu kertaalleen arvot 4009, 4000, 3000 ja 2500. Kun jätetään nämä edellä mainitut 17 vastausta huomiotta ja tarkastellaan loppuja vastauksia, loput arvot jäävät alle 2000 ja näitä vastuksia on annettu 215 kappaletta. Näin voidaan tarkastella vielä suurella joukolla järkevämmin vertailukelpoi- sia arvoja. Tällöin vastausten tulorajan keskiarvoksi tulee 801,86 euroa ja vastauksien jakau- tumista on helpompi tulkita kuvaajasta. (Kuva 20.)
Kuva 20. Vastaajien mielipiteiden jakautuminen työttömyysetuuden aikaisesta tulorajasta sopimuspalokuntatoiminnassa euroina (215 vastaajaa).
Taulukkoarvot ovat nähtävillä 215 pienimmän arvon osalta taulukossa 10.
Taulukko 10. Vastaajien mielipide työttömyysetuuden aikaisesta tulorajasta sopimuspalokuntatoiminnassa euroina (215 vastaajaa).
Minimiarvo | Maksimiarvo | Keskiarvo | Mediaani | Summa | Keskihajonta |
0 | 2000 | 801,86 | 700 | 172400 | 398,21 |
Viimeisenä kyselyssä oli kaksi avointa kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä vastaaja pystyi kirjoittamaan omakohtaisia kokemuksia, miten työttömyysetuus on vaikuttanut hänen sopimuspalokuntatoimintaansa tai miten sopimuspalokuntatoiminta on vaikuttanut hänen työttömyysetuuteensa. Tähän kysymykseen vastauksia annettiin 83 kappaletta. Toisessa ky- symyksessä vastaajalla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaat kommentit aiheeseen liittyen, tä- hän tuli 43 vastausta.
6.2.1 Kokemuksia työttömyysetuudesta ja sopimuspalokuntatoiminnasta
Käsittelin avoimet vastaukset aineistolähtöisesti teemoitellen. Teemoittelussa työttö- myysetuudesta ja sen aikaisesta sopimuspalokuntatoiminnasta nousi esille muutamia sel- keitä aiheita. Kolme pääteemaa oli työttömyysetuuden maksujen viivästyminen, taloudelli- nen hyöty ja selvityksien teosta aiheutuva turha työllistävä vaikutus.
Yksi merkittävimpiä esille nousseista aiheista oli työttömyysetuuksien viivästyminen, jos työttömyysetuuden aikana oli osallistunut sopimuspalokuntatoimintaan. Monessa kommen- tissa mainittiin, että työttömyysetuutta joutuu odottamaan todella kauan, kun tehdyistä tun- neista täytyy tehdä aina lisäselvitys työttömyysetuuden maksajalle. Viivästystä aiheuttaa en- sinnäkin se, että työttömyysetuutta voi hakea kuukauden ajalta taaksepäin, ja tämän lisäksi usein oli sellainen tilanne, että pelastuslaitos maksaa palkan tehdystä työstä kuukauden ver- ran jälkijunassa, jolloin palkkatodistuksen tehdystä työstä pystyy lähettämään työttömyyset- uutta maksavalle taholle yleensä vasta kuukauden verran myöhässä. Esimerkiksi jos henkilö on ollut tammikuun työttömänä, hän pystyy hakemaan työttömyysetuutta tammikuun ajalta vasta helmikuun alusta. Lisäksi jos henkilöllä on ollut sopimuspalokuntatoimintaa tammi- kuun aikana, hän saa pelastuslaitokselta palkan vasta helmikuun lopussa, minkä jälkeen työt- tömyysetuutta hakeva henkilö pystyy vasta toimittamaan palkkatodistuksen ja erittelyn teh- dyistä työtunneista työttömyyskorvausta maksavalle taholle. Kun palkkatodistus ja työtunnit on lähetetty, vie niiden käsittely vielä oman aikansa, ennen kuin korvaus maksetaan haki- jalle.
”Työttömyyden tai lomautuksen aikana suurin ongelma hälytys/harjoitustoi- mintaan osallistumisessa on se, että kela tarvitsee palkkakuitin, jonka aluepe- lastuslaitos lähettää vasta seuraavan kuukauden lopussa, joten työttö- myysetuuden maksaminen viivästyy tämän vuoksi ainakin kuukaudella. Tämä aiheuttaa sen, että huonossa tapauksessa olet 1–2 kuukautta ilman rahaa, vaikka tuloraja ei ylity, mutta pelkkä sana ei siihen riitä vaan pitää olla palk- kakuitti. Ja olen puolivakinainen, joka on työsuhteessa aluepelastuslaitok- seen.”
”Koska Pelastuslaitos maksaa palkan seuraavan kuukauden lopussa, olen jou- tunut pyytämään erillisen palkkatodistuksen työttömyyskassaa varten. Tähän ei ole aina suostuttu, joten olen joutunut kituuttamaan 1,5 kk ennen kuin olen saanut mitään korvausta.”
Viiveen lisäksi esille nousi selvityksistä aiheutuva ylimääräinen työllistävä vaikutus. Työl- listävä vaikutus tulee siitä, kun selvityksiä joudutaan antamaan, joka ainoa kerta, kun sopi- muspalokuntatoimintaa on ollut edes yhden kerran haetun työttömyysetuusjakson aikana, vaikkei suojaosuus ylittyisikään. Lisäksi esille tuli myös se, että mikäli aiempaan korvaus- hakemukseen oli annettu selvitys lisätuloista, täytyi selvitys antaa jatkossa silloinkin, kun tuloja palokuntatoiminnasta ei ollut ollenkaan, koska työttömyysetuutta maksava taho ha- luaa todistuksen myös siitä, ettei tuloja tai tehtyjä työtunteja ole ollut myöhemmin haetuilla etuusjaksoilla. Tästä aiheutuu jälleen kerran lisää turhaa viivettä korvausten maksuun, vie- läpä hakijasta itsestään riippumattomasta syystä. Tämä byrokraattinen työllistävä vaikutus tuntui olevan melko turhauttavaa vastaajien keskuudessa.
”Xxxxxx kanssa on helevetinmoinen paperisota joka hel...n kuukausi, jos on si- vutoimista yhtään ollut tuloja. Tekisin kyllä enemmänkin mutta sitten tulot tip- puvat. Jotenkin tuntuu, että vaikka vapaaehtoisena tätä hommaa tehdään, niin työn tekeminen tehdään työttömänä liian hankalaksi varsinkin, jos ja kun siitä on tuloja. Ei näistä hommista saadut korvaukset kuitenkaan mitään päätä hui- maavia ole!”
”Se helvetillinen paperisota, mikä on liiton kanssa näistä tuloista, on todella vaikeaa. Lisäselvityksiä ym. laitettava liitolle lähes joka kerta ja vaikuttaa to- dellakin siltä, että eivät haluaisi maksaa mitään. Xxxx on jo sanonutkin, että jos on työtön, on sitten mieluummin työtön ihan kokonaan, kun ei jaksa täm- möistä taistelua. Ja sitten työttömyysrahat tulevat paljon myöhässä, mutta las- kut ei odota. Tosi turhauttavaa, kun työttömänä olisi aikaa touhuta palokunta- hommaa ja näin siitä palkitaan. Sitten kun tuo suojaosa on täynnä kuukausit- tain, niin antaa vaan talon palaa.”
Taloudellisen hyödyn näkökulma tuli esille yhtä lailla usein kuin maksun viivästyminenkin. Monesti esille tuli, että vastaajien mielestä ei ole välttämättä kannattavaa tehdä sopimuspa- lokuntatehtäviä samaan aikaan, kun saa työttömyysetuutta. Taloudellisesta näkökulmasta esille tuli muutamia seikkoja. Suojaosan ylityttyä vähenee saatava työttömyysetuus. Viiveen takia ei ole varaa odotella uutta päätöstä, koska kulut pysyvät joka tapauksessa, mutta tuloja voi joutua odottamaan turhan kauan lisäselvitysten takia. Myös erilaiset lomautusmuodot vaikuttivat eri tavoin siihen, oliko lisätuloja mahdollista hankkia ollenkaan. Vaikeimmaksi lomautusmuodoksi ilmeni lyhennetty työviikko, jossa tulot katsotaan viikkokohtaisesti. Mi- käli henkilö teki nelipäiväistä työviikkoa, ei hän silloin saanut työskennellä enää yhtään yli- määräistä tai työttömyysetuus poistui hänen kohdaltaan kokonaan.
”Asemalla, jossa olen sopimusmiehenä, on jatkuva pula päivystäjistä. Monesti on ollut tilanne, että voisin tehdä mielelläni päivystyksiä ja paikata vajetta, mutta tulorajan takia ei ole järkevää.”
”Olen jättänyt hälytys tehtäviä ja harjoituksia käymättä, kun on laskennalli- sesti tuloraja täyttymässä. Eli kun olisi aikaa osallistua hälytyksiin ja varsinkin päivisin, milloin miehistö pula vaivaa eniten en ole voinut osallistua kaikkiin tehtäviin... ● "”
”Jouduin maksamaan ammattiliitolle takaisin maksettuja päivärahoja viideltä vuodelta takaisin koska en tiennyt viikkokohtaisen 80 % työaikasäännöstä. Tein päätyössäni lyhennettyä työviikkoa (4pv/vko) lomautusten takia. Tässä tapauksessa viikkoharjoitus 2h riitti ylittämään tuon 80 % rajan ja takaisin maksettavaa kertyi ihan huomattava suuri summa.”
Motivaation koettiin alentuneen edellä mainittujen seikkojen vuoksi. Vastauksista ilmeni, ettei palokuntatoimintaa koettu enää niin mielekkääksi tai kaiken vaivan arvoiseksi. Työttö- myysetuuden aikaisesta palokuntatoiminnasta aiheutui tekijälleen haittaa etuuksien saami- sen kannalta, koska se työllisti hakemuksien lisäselvityksien vuoksi, vaikutti korvauksen suuruuteen ja viivästytti korvauksen saamista. Moni vastaajista koki, että heitä on rankaistu,
kun työttömyyskorvauksien kanssa joutuu jatkuvasti painimaan ja korvauksen määrä on jois- sakin tapauksissa osittain tai kokonaan otettu tuen saajalta pois, koska hän on vain halunnut osallistua auttaviin ja pelastaviin toimenpiteisiin.
”Menetin aikanaan parin keikan takia parin päivän ansiopäivärahan. Ja kei- kat oli yhteensä noin 2-3 tuntia. Sen jälkeen en voinut ottaa palkkaa keikoista, jos olin lomautuksilla samaan aikaan. Ei mitään järkeä, kun rangaistaan siitä, että teet työtä missä autetaan ihmisiä.”
”Kokemus ja mielipiteeni asiasta on, jos joudun uudestaan ko. tilanteeseen, mietin tarkkaan toiminko vpk:ssa sinä aikana, kun saan työttömyyspäivärahaa. Esim. Jos lähden aamuyöllä auttamaan vapaaehtoisesti miksi siitä ns. "ran- gaistaan", teettää ylimääräistä työtä mulle ja niille jotka paperit väsää palo- kunnassa kassaan. Näillä tuloillahan rikastuu. Palokunta ei voi olla maksa- matta yhdelle korvausta kun ko. asia on säännöissä, vaatisi muutoksen. Toi- vottavasti asiaan tulee korjausta valtiovallan puolelta.”
Jonkin verran esille nousi suojaosuuden määrän korottaminen sopimuspalokuntalaisille tai tulorajan poistaminen kokonaan pelastustoimeen liittyvissä työtehtävissä. Perusteluina tuli esille muun muassa yleishyödyllinen työnkuva, jossa autetaan, turvataan ja pelastetaan ih- mishenkiä, omaisuutta ja niin edelleen. Kysymys kuuluukin, mikä on ihmishengen arvo? Onhan täysin kohtuutonta, että joku ihminen pahimmassa tapauksessa menehtyy, koska jon- kun mahdollisen auttajan oma talous kärsii kohtuuttomasti avun tarjonnasta ja aiheuttaa tur- haa päänvaivaa. Monin paikoin auttajista on pulaa, ja näistäkin vähäisistä auttajista joillakin voisi olla työttömyyden vuoksi aikaa osallistua pelastustoimen tehtäviin sekä mahdollisuus turvata pelastustoimen varautuminen ja resurssit. Lisäksi sopimuspalokuntatoiminnasta saa- tava korvaus on melko pieni ja hälytysluontoisuutensa takia satunnaista, jolla ei liiaksi pääse rikastumaan.
”Palokuntatoiminnan ei pitäisi vaikuttaa työttömyysetuuteen, sopimuspalo- kuntatoiminta on yhteiskunnallisesti erittäin halpaa ja tärkeää toimintaa. Suo- jaosuus voisi olla vaikka tuhat euroa.”
”Mielestäni sopimuspalokunta toiminta täytyisi turvata ja ajatella jatkoa tälle toiminnalle. Nuoria saisi helpommin mukaan, jos tätä asiaa korjattaisi. Suo- jatasoa reilusti ylöspäin!”
Esille vastauksissa nousi myös palkkakeplottelu. Palkanmaksuvälit vaikuttivat hieman myös, millä tavalla keinottelua tehdään, mutta kaikissa yhteneväistä oli, että työttö- myysetuuden ajalta ei merkitä työtunteja laisinkaan, vaan työtuntien merkinnät ja palkan- maksu siirretään ajalle, jolloin ei enää nosteta työttömyysetuutta. Joissakin tapauksissa muu- tamat ykköstunnit saatettiin jättää kokonaan merkkaamatta ja palkka nostamatta, ettei siitä aiheudu ylimääräistä haittaa.
”Tunteja on pystynyt onneksi jakamaan eri kuukausille, jolloin vaikutus ei ole ollut niin paha, mutta silti joutuu turhan tarkkaan laskemaan ettei joudu pu- laan.”
”Etuuteen ei toistaiseksi vaikuttanut kun en kaikkea ilmoittanut ja osan tun- neista asemalla jättänyt merkkaamatta tai joskus aikanaan sain tunteja siirret- tyä toiselle kuukaudelle esim”
”En ole koskaan ilmoittanut työttömyys kassalle sopimuspalokuntatoiminnan tuloista.”
”Täytyy myöntää että tunteja on tulllut siirrettyä kuukaudelta toiselle.” ”On pitänyt miettiä kuinka palkkaa ottaa vastaan”
6.2.2 Vapaat kommentit aiheesta
Aiheeseen liittyvissä vapaissa kommenteissa nousi kutakuinkin samat asiat esille kuin en- simmäisessäkin avoimessa kysymyksessä, jossa oli mahdollisuus kertoa omakohtaisia koke- muksia, miten työttömyysetuus ja sopimuspalokuntatoiminta ovat vaikuttaneet toisiinsa.
Eniten esille nousi, että pelastustoimen työtehtäviin osallistuminen ja sopimuspalokuntalais- ten saama korvaus pitäisi vapauttaa kokonaan työttömyysetuuksiin vaikuttavista ansioista tai vähintäänkin suojaosuutta pitäisi korottaa tuntuvasti. Yhteiskunnallisesti hyvää tehtä- västä työstä ei pitäisi rankaista tekijäänsä. Muutaman kerran vastauksissa mainittiin jopa, että sopimuspalokuntatoiminnasta saatavan tulon pitäisi olla verovapaata. Lomakorvaukset vaikuttavat myös työttömyyskorvauksiin, jos se maksetaan työttömyyden aikana, vaikka sinä aikana ei tekisi töitä ollenkaan. Yhteiskunnassa rahaa työnnetään turhempaankin ja yh- teiskunta elättää henkilöitä, jotka eivät tee mitään. Miksi siis yhteiskunnallisesti hyvää teke- vää rankaistaan sekä taloudellisesti että aiheuttamalla hänelle ylimääräistä turhaa vaivaa?
”Yhteiskunnan kannalta tällainen hyödyllinen työ tulisi vapauttaa verotuksen piiristä. Tämä lisäisi muuttotappioseuduilla ihmisten mahdollisuuksia osallis- tua sopimuspalomiestoimintaan.”
”Palokuntatyöstä ei pitäisi maksaa veroja ensinkään. Ei ainakaan etuuksiin ei saisi vaikuttaa millään vuoksi. Veijarit jotka ei päivääkään ole työtä tehneet, yhteiskunta maksaa heille kaikki esim vanki vapautuu linnasta tai rötösherrat saa rötöstellä rauhassa yhteiskunnassa. Yhteiskunta on mätä tältä osin. Ei pi- täisi näitä ihmisiä paapoa. Yhteiskunnan pitää kannustaa esim sopimuspalo- kunnassa toimivia näille tekijöille kunnon etuudet yhteiskunnan piikistä”
”Suojaosuus tulisi olla korkeampi tai poistaa kokonaan jo sen perusteella, että sillä on suora vaikutus maamme pelastustoimen suorituskykyyn ja sillä paran- nettaisiin hallitusohjelman mukaisesti sopimuspalokuntien toimintaedellytyk- siä”
Työttömyysetuuden aikaista palokuntatoimintaa pitäisi helpottaa ja saada jotenkin järkeis- tettyä, jotta motivaatio palokuntatoimintaa kohtaan pysyisi yllä ja osallistuminen olisi kan- nattavaa sekä taloudellisesti, että mielen kannalta. Osallistuttaessa palokuntatoimintaan ta- loudellinen hyöty on pieni suhteessa menetettyyn vapaa-aikaan, pitkäkään hälytystehtävä ei korvaa sitä työttömyyskorvauksen määrää, jonka voi menettää.
”Tämä sivutoimisen palokuntatyön osuus pitäisi saada täysin irti näistä kas- sojen, kelan yms instanssien rajoituksista. Kaikki sivutoimiset tekevät palokun- tatyötä pienellä palkalla yhteiskunnan ja kansalaisten hyväksi antaumuksella, mutta siitä ei saa kuitenkaan palkkaa niin että se elättäisi. Ansiosidonnainen päiväraha olisi tarpeen vaikka lomautuspäivälle sattuisikin pikku keikka josta saa palkan...Lomautuspäivänähän joutaisi päivystämään ja/tai lähtemään kei- koille. Tunnin eikä useammankaan keikka korvaa ansisidonnaisen päivärahan summaa.”
”Kyllä valtion olisi tultava tässä vastaan. Me uhrataan vapaa-aikamme, yö- unemme, laiminlyömme perhettä, vaimoa, lapsia. Itse olen loukkaantunut hä- lytys tehtävällä, jalka poikki 10 viikon sairausloma. Palokunta toiminta täysin vapaaksi kaikista tulorajoista, tässä tehdään yhteiskunnalle ilmaista työtä.”
Esille nousi myös eritavoin, että sopimuspalokuntatoimintaan pitäisi saada uusia kannusti- mia, että saataisiin rekrytoitua kuvioihin mukaan uutta porukkaa. Sopimuspalokuntien avulla turvataan merkittävästi pelastustoimen suorituskykyä. Syrjäseuduilla kokeneet palo- kuntalaiset alkavat ikääntyä ja nuoret muuttavat maaseuduilta pois, minkä seurauksena myös sopimuspalokuntien suorituskyky heikkenee. Uusien henkilöiden rekrytointi on haastavaa, kun kannustimet ovat vähissä. Lisäksi sopimuspalokuntatoiminta yhtenäistää ja luo yhteis- henkeä, jolla voi ehkäistä syrjäytymistä.
”Sopimuspalokuntalaisten tulorajan poistaminen sopimuspalokuntatoimin- nasta saatavien tulojen osalta voisi olla myös vetovoimatekijä palokunnille.”
”Tämä sopimuspalokuntatoimintahan on yleishyödyllistä toimintaa ja tämän päivän trendin mukaan alkaa syrjäseutujen palokunnissa olla tekijät vähissä, kun nuoret muuttaa muualle ja kymmeniä vuosia mukana olleet veteraanit ikääntyvät. Nyt kun työpaikkojakin lopetetaan yhä kiihtyvällä tahdilla täältä periferiasta ja näillä tulorajoilla rajoitetaan vielä palokuntatoiminnassa mah- dollisesti mukana olevien konkarien osallistumista, niin ei tulevaisuus hyvältä näytä.”
Etuutta maksavien tahojen pitäisi ymmärtää paremmin sopimuspalokuntatoiminnassa mu- kana olevia. Sopimuspalokuntatoiminnassa mukana oleville on kovat vaatimukset, että täyt- tävät ja saavat ylläpidettyä vaadittavat kelpoisuudet. Kelpoisuuksien ylläpitäminen vaatii paljon osallistumista palokuntatoimintaan testien ja harjoituksien muodossa, mutta työttö- myysetuus voi vaikuttaa kelpoisuuksienkin ylläpitämiseen negatiivisesti.
”Kela ja työttömyyskassa olisi erittäin tärkeää saada ymmärtämään vapaapa- lokuntien ja sopimuspalokuntien korvaukset hälytyksistä.”
Vastauksissa oli muutamia kommentteja myös sen puolesta, että kaikilla ei ole ongelmia tulorajojen kanssa, vaikka he osallistuvatkin palokuntatoimintaan. Vaikuttavana seikkana oli, että päivystystä ei ole ja tulot kertyvät satunnaisista hälytyksistä. Tulorajan ylittymistä- kään ei kaikki nähnyt ongelmallisena, vaan päinvastoin suojaosuudenkin ylittävä osuus näh- tiin kannattavana tienestinä. Osa oli jopa sitä mieltä, että palokuntatoiminnasta ei kuulu saada mitään rahallista korvausta.
”Palokunnassani ei ole päivystystä, jota monet kysymykset koskivat. Sen takia tulorajat eivät ole olleet satunnaisten lomautuskausien kanssa mitenkään on- gelma.”
”Palokuntatoiminta on vapaaehtoista eikä siitä kuulu saada rahaa palkan muodossa”
Kommenteissa oli mainittu myös, että on muitakin etuuksia, jotka vaikuttavat sopimuspalo- kuntatoimintaan, siten ettei osallistua voi ollenkaan, esimerkkinä isyysvapaa. Ehdotettuna oli myös aiheita, joista joku muu voisi tehdä opinnäytetyön, ja valiteltiin, kun kyselyssä ei ollut otettu huomioon lisäkäsittelyajasta johtuvia ongelmia.
Opinnäytetyöni aihetta oli myös kehuttu useampaan otteeseen ja opinnäytetyölleni toivotet- tiin menestystä sekä toivottiin, että opinnäytetyöllä olisi merkitystä myös päättäjien silmissä ja täten asioihin tulisi joskus muutoksia parempaan suuntaan.
7.1 Opinnäytetyön tavoitteet ja työnvaiheet
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten työttömyysetuus vaikuttaa sopimuspalokuntalai- sen aktiivisuuteen. Xxxxxxx tutkimuksen koskettamaan pelkästään sopimuspalokuntalaisia, jotka saavat palokuntatoiminnasta henkilökohtaista rahallista korvausta. Toinen rajaava ehto oli, että sopimuspalokuntalainen saa tai on joskus saanut jotakin työttömyysetuutta. Etuuksia on työttömyysetuuksien lisäksi muitakin, muun muassa vanhempain vapaa, mutta jouduin rajaamaan muut etuudet opinnäytetyöstäni pois, ettei työn laajuus kasva liian suureksi.
Tutkimuksessa keskityin tutkimaan työttömyysetuuden vaikutusta sopimuspalokuntalaiseen lähinnä taloudellisen näkökulman kautta ja siitä kumpuaviin epäkohtiin. Kyselynä toteutta- massani tutkimuksessa ei kysytty, enkä tarkemmin perehtynyt siihen, millä tavalla työttö- myyskorvauksien hakuprosessi vaikuttaa hakijan motivaatioon olla mukana sopimuspalo- kuntatoiminnassa. Kuitenkin tämä epäkohta tuli selvästi esille avoimien kysymysten vas- tauksissa, jossa mainittiin useaan otteeseen työttömyyskorvauksien maksuviive, jos oli työs- kennellyt yhtä aikaa työttömyysetuusjakson aikana. Tämä oli yksi motivaatiota syövä on- gelma, jonka avointen kysymysten vastauksista pystyi tulkitsemaan.
Selvitin kyselyn avulla, miten taloudellinen näkökulma vaikuttaa sopimuspalokuntalaisen osallistumisaktiivisuuteen. Minkälaisiin palokuntatoimintoihin etuutta saavat sopimuspalo- kuntalaiset osallistuvat ja mihin eivät osallistu? Vaikuttaako pelkästään työttömyysetuus osallistumisaktiivisuuteen ja onko suojaosuudella kannustavaa merkitystä? Osallistutaanko palokuntatoimintaan työttömyysetuudesta huolimatta ja onko jätetty palkkaa tai etuutta nos- tamatta sen takia, että saa osallistua palokuntatoimintaan? Pintaraapaisuna selvitin myös, asemien henkilöstövahvuuksia sekä sitä, olisiko etuutta saanut henkilö pystynyt mielestään paikkaamaan miehistövajetta.
Koska aiheesta ei aiempia tutkimuksia ole tehty, opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä ensipu- raisu aiheeseen, jolla saisi herätettyä huomiota ja keskustelua. Pelkästään tämän opinnäyte- työn avulla ei vielä saada aikaan muutoksia, mutta toivottavasti se innoittaa toisia perehty- mään asiaan ja tekemään lisätutkimuksia. Olisi myös hienoa, jos päättäjien tasolla kiinnitet-
täisiin huomiota asiaan ja voitaisiin pohtia, miten pelastustoimen palvelutasopäätöksen mu- kainen turvallisuustaso saadaan ylläpidettyä. Yksi keino voisi olla, että helpotetaan työttö- mänä olevien mahdollisuuksia osallistua sopimuspalokuntatoimintaan. Tällöin henkilöt, joilla on aikaa ja halua, voisivat osallistua paremmin toimintaan, jossa vaikutetaan ja tehdään asioita yhteiskunnallisen hyvän eteen ja pelastetaan jopa ihmishenkiä.
Opinnäytetyöni aiheen keksin opiskellessani pelastusalan päällystötutkinnon ensimmäistä vuotta. Keksin ja valitsin aiheen, koska minulla on omakohtaista kokemusta sopimuspalo- kuntatyöskentelystä työttömyysetuuden aikana. Varasin aiheen jo ensimmäisen lukukauden aikana, mutta ohjaussopimuksen tein opinnäytetyötäni ohjaavan opettajan kanssa vasta hel- mikuussa 2020.
Alkuperäinen tarkoitus oli toteuttaa kysely jo kevään 2020 aikana, mutta koronavirusepide- mia sotki asiaa, koska pelastuslaitoksilla oli koronaviruksen takia kädet täynnä töitä, avus- taminen opinnäytetyössäni ei ollut niiden prioriteeteissa tärkeimmästä päästä. Niinpä siirsin kyselyn ajankohdan suosiolla syksyyn, koska oletin tilanteen siihen mennessä jo hieman rauhoittuneen ja alkukiireiden laantuneen. Tämä oletus koitui oikeaksi, koska pelastuslai- tokset olivat myöntyväisiä jakamaan kyselylinkkiä sopimuspalokuntalaisilleen omien kana- viensa kautta. Lisäksi koronaviruksen takia Suomen työttömyysluvut kasvoivat äkisti ke- väästä lähtien, mikä saattoi myös lisätä kyselyyn vastaajien määrää.
Laadin kyselyn lopulliseen muotoonsa lokakuun 2020 alussa. Itse kysymyksiä olin ehtinyt pohtia ja kirjata ylös pikkuhiljaa sitä mukaa, kun niitä mieleeni juolahteli, koska aihe oli jo ollut selvillä pitkään ja tutkimuksen toteutustapakin minulla oli selkeä lähes alusta saakka. Laadittuani kyselyn annoin sen ohjaajalleni tarkastettavaksi ja kommentoitavaksi. Tämän jälkeen kyselyn toimivuutta testattiin pienellä joukolla, minkä jälkeen suljin vastauslinkin ja poistin kaikki aiemmat vastaukset. Avasin sitten kyselyn uudelleen ja lähetin sen pelastus- laitoksien, SSPL:n ja SPEK:n yhteyshenkilöille, jotka jakoivat linkkiä eteenpäin omien ka- naviensa kautta. Kysely oli avoinna 12.10.2020 - 3.11.2020 välisen ajan.
Toteutin kyselyn valtakunnallisena, koska halusin saada mahdollisimman kattavan kuvan tilanteesta koko Suomen alueelta. Lisäsin kuitenkin yhdeksi kysymykseksi, minkä pelastus-
laitoksen alueella kyselyyn vastaaja toimii sopimuspalokuntalaisena, koska yksi pelastuslai- tos toivoi käyttöönsä tutkimustuloksia oman pelastuslaitoksensa alueelta. Tämän lisäksi tut- kimuksessa sai selvitettyä, miltä pelastuslaitoksien alueilta vastaajat ovat aktivoituneet.
Opinnäytetyön kirjallisen tekemisen osuus jäi pitkälti marraskuulle. Loka – marraskuun ai- kana kasasin pohjustavaa tietoa opinnäytetyön alkuun ja marraskuun aikana tuotin tutkimuk- seen liittyvän materiaalin ja pohdinnat osaksi opinnäytetyötäni. Lähetin opinnäytetyöni tar- kastettavaksi joulukuun alussa.
7.2 Opinnäytetyön keskeiset havainnot
Vastauksia tutkimuskyselyyn tuli omasta mielestäni todella hyvin. Lisäksi avoimiin kysy- myksiin oli vastattu paljon, ja kaikki kommentit olivat asiallisia ja aiheeseen liittyviä. Vas- taajia oli koko Suomen alueelta, kun lähestulkoon kaikilta pelastuslaitoksilta tuli ainakin muutama vastaus kyselyyn. Voi siis olettaa, että kaikki pelastuslaitokset ovat toimittaneet kyselylinkkiä eteenpäin omien kanaviensa kautta. On toki mahdollista, että kyselyyn on vas- tattu toisen pelastuslaitosalueen nimissä, vaikkei vastaaja todellisuudessa tällä alueella vai- kuttaisikaan, koska kyselylinkki oli avoin ja täysin anonyymi. Avoin, anonyymi linkki peri- aatteessa antaa mahdollisuuden vastata kyselyyn useamman kerran, mutta toki oletus on, jotta yksi vastaaja on avannut ja vastannut kyselyyn vain kerran.
Vastauksista 117 eli tarkalleen puolet kaikista vastauksista tulivat Keski-Suomen, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitosten alueilta. Lisäksi Jokilaaksojen ja Lapin alueelta oli tullut hyvin vastauksia, yhteensä 19 %. Ilmeisesti näillä alueilla aihe koskettaa eniten sopimuspalokuntalaisia. Vähiten vastauksia annettiin Uudenmaan alueelta. Tämä johtunee siitä, että tällä alueella on vähemmän sopimuspalokuntalaisia, jotka saavat henkilökohtaista korvausta. Tämä asia tuli jo ilmi keskustellessani Uudenmaan alueen yhteyshenkilöiden kanssa, kun tiedustelin pelastuslaitoksien mahdollisuutta jakaa kyselylinkkiä. Muilta alueilta vastauksia tuli tasaisemmin, keskimäärin viisi vastausta aluetta kohden, määrän vaihdellessa kahden ja kahdentoista välillä.
Tutkimuksessa selviää, että työttömyysetuus rajoittaa sopimuspalokuntalaisten osallistu- mista palokuntatoimintaa kohtaan suurimmalla osalla vähintäänkin jonkin verran. Runsas
enemmistö on myös sitä mieltä, että osallistumisaktiivisuus palokuntatoimintaa kohtaan kas- vaisi, mikäli työttömyysetuuteen vaikuttavaa tulorajaa ei olisi. Enemmistön kohdalla suoja- osuus on ylittynyt vähintäänkin joskus, ja valtaosan mielestä suojaosuuden nykyinen suu- ruus on liian pieni. Kun tarkastellaan 215 pienimmän arvon antaneiden vastaajien keskiarvoa suojaosuuden sopivasta suuruudesta, vastaukseksi annettiin keskimäärin noin 800 euroa. Suojaosuuden suuruus on normaalisti 300 euroa kuukaudessa, mutta koronaviruksen takia suuruutta on nostettu väliaikaisesti 500 euroon kuukaudessa (HE 163/2020, 2.1).
Sopimuspalokuntatoiminta kuitenkin houkuttaa työttömyysetuuksista huolimatta. Vastaa- jista 42 % on jättänyt vähintäänkin joskus palkan nostamatta, jotta voivat osallistua palokun- tatoimintaan. Pieni määrä vastaajista oli jättänyt työttömyysetuuden kokonaan hyödyntä- mättä ja soviteltua työttömyysetuutta on nostanut 41 % vastaajista vähintäänkin joskus, jotta ovat saaneet osallistua palokuntatoimintaan.
Työttömyysetuuden aikana osallistutaan eniten hälytystoimintaan ja harjoituksiin. Päivys- tystä on tehnyt vähän yli puolet vastaajista ja noin kolmasosa on osallistunut muuhun palo- kuntatoimintaan. Työttömyysetuuden takia kokonaan palokuntatoiminnan keskeyttäneitä on vain kaksi prosenttia. Työttömyysetuus kuitenkin vaikuttaa palokuntatoimintaan osallistu- miseen. Tämän vuoksi noin kolmasosa vastaajista on jättänyt osallistumasta hälytystoimin- taan ja varallaoloon. Harjoitukset on jättänyt melkein neljäsosa vastaajista ja 12 % on jättä- nyt muun palokuntatoiminnan. Puoleen vastaajista työttömyysetuus ei ole vaikuttanut palo- kuntatoimintaan osallistumisessa.
Yksi merkittävin epäkohta on siinä, että työttömyysetuuden aikana sopimuspalokuntalaisella olisi aikaa osallistua palokuntatoimintaan enemmän, mutta työttömyyskorvauksen leikkaa- misen takia moni ei kuitenkaan osallistu niin paljoa kuin ajan puitteissa olisi mahdollista. Suojaosuuden ylittymisen pelko on karsinut hälytystehtävälle lähtemistä 41 prosentin koh- dalla vähintäänkin joskus. Tämä on melko suuri määrä, kun ajatellaan, että minkälaisesta tilanteesta oikein on kyse. Pahimmillaan joku saattaa olla hengenhädässä, mutta auttajat saat- tavat jäädä kotiin, ainoastaan sen vuoksi, ettei siitä aiheutuisi auttajalle itselleen taloudellista haittaa. Toki sopimuspalokuntalaiset saavat onnettomuuden tapahtuessa hälytysviestin, jossa on hälytyskoodi, joka kertoo, minkälaisesta onnettomuudesta ja hätätilanteesta on
kyse. Uskoisin kuitenkin, että monellakaan sopimuspalokuntalaisella ei siinä kohtaa autta- mismoraali ja omatunto anna jäädä kotiin, kun pelastustehtävä on kiireellinen ja henkeä pe- lastava toimenpide. Todennäköisesti työttömyysetuuden aikana valikoidaan ja jätetään osal- listumasta sellaisille hälytystehtäville, jotka ovat vähemmän kiireellisempiä, tai sellaisia, joi- hin ei kohdistu välitöntä hengenvaaraa. Siitä huolimatta on huolestuttavaa, että hälytysteh- tävälle jätetään lähtemättä työttömyyskorvaukseen liittyvien seikkojen takia.
Reilusti yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että he päivystäisivät enemmän, jos se ei vai- kuttaisi työttömyysetuuteen. Päivystäjät takaavat sen, että hälytystehtävälle on varmasti sen verran lähtijöitä, että paloauto saadaan liikkeelle ja hälytystehtävä pystytään hoitamaan tai ensitoimenpiteet tehtyä ennen kuin täydennyksiä tulee muualta. Työttömällä todennäköisesti on paremmin aikaa ja mahdollisuuksia suorittaa päivystystä kuin työssä käyvillä henkilöillä. On siis käytännössä hölmöä, että rajoitetaan työttömän mahdollisuus tehdä yhteiskunnalli- sesti hyödyttävää tehtävää, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että heidän asemallaan on joskus ollut miehistövajetta päivystäjien osalta ja hälytystehtäville lähdettäessä. Vastaajista 38 % oli sitä mieltä, että he olisivat voineet kuitenkin paikata miehistövajetta hälytystehtäville lähdettäessä, mutta työt- tömyysetuuden suojaosuuden ylittymisen vuoksi, eivät ole lähteneet tehtävälle. Päivystys- vajetta olisi pystynyt paikkaamaan 58 % vastaajista, mutta suojaosuuden ylittymisen takia ei ole viitsitty päivystää. Tämäkin on mielestäni huolestuttava piirre, kun taloudellisen kan- nattamattomuuden vuoksi miehistöresurssit pysyvät pienenä, niiden ollessa muutenkin jo vähäiset.
Työttömyyskorvauksien hakuprosessi nähtiin työläänä ja sen koettiin pitkittävän turhaan korvauksen saamista. Vastauksista ilmeni, että osallistumisaktiivisuus kärsii jo pelkästään pitkän ja työlään hakuprosessin takia, johon ei aina haluta edes ryhtyä. Helpommalla pääsee, kun ei osallistu palokuntatoimintaan tai siitä ei ilmoita työttömyysetuutta maksavalle taholle. Kommenteissa tuli esille muun muassa, että työttömyyskorvauksen hakuprosessin menetel- miä olisi ainakin syytä muuttaa tai sitten työttömyysetuuden rajoittavat tekijät pitäisi vapaut- taa kokonaan pelastustoimeen liittyvästä toiminnasta.
Opinnäytetyötä tehdessäni nousi esille pari selvää aihetta, joita olisi syytä tutkia vielä erik- seen. Lisätutkimuksen aiheita ovat muun muassa työttömyysetuuden vaikutukset sopimus- palokuntalaiseen työttömyyskorvauksen hakuprosessin näkökulmasta, johon ei tässä opin- näytetyössä sen tarkemmin perehdytty. Lisäksi muiden etuuksien vaikutusta sopimuspalo- kuntalaisten aktiivisuuteen, muun muassa vanhempainvapaata, isyysvapaata, äitiysvapaata, opintovapaata ja niin edelleen olisi syytä tutkia, koska niitäkään ei ole aiemmin tutkittu.
Sopimuspalokunnista tietoa etsiessäni nousi siitä saatavan tiedon hankkiminen ongelmal- liseksi, erityisesti Prontosta, jonka tietojen pohjalle esimerkiksi SSPL, SPEK ja niin edelleen pohjustavat tietonsa. Tietoa etsiessäni kiinnitin huomiota, että myös sisäministeriö tukeutuu tiedoissaan pitkälti samaan tietoon, jota esimerkiksi SSPL tarjoaa. Mielestäni Prontoon olisi merkittävää saada lisättyä tarkempi tieto tehtäville osallistuneiden palokuntamuotojen vä- lillä. Tämä ei nimittäin olisi mikään mahdottomuus sinne lisätä. Jokaiseen onnettomuusse- losteeseen voisi lisätä kohdan, jossa kysyttäisiin tehtävälle osallistuneiden ammattipalokun- talaisten määrä ja sopimuspalokuntalaisten määrä. Tällöin tiedonhaku ja erittely ammattipa- lokuntien ja sopimuspalokuntien suorittamien tehtävien välillä olisi todella yksinkertaista. Lisäksi onnettomuusselosteella voitaisiin kysyä, oliko tehtävällä tilannepaikanjohtajana vi- ranomainen vai sopimuspalokuntalainen. Onnettomuusselostetta täyttäessä näihin kysymyk- siin vastaaminen ei montaa sekuntia kuitenkaan vaatisi eikä lisävaivaa kohtien täyttämisestä olisi nimeksikään. Sen sijaan tilastollinen merkitys olisi mullistava.
Oma mielipiteeni on, että sopimuspalokuntatoimintaa pitäisi ehdottomasti helpottaa työttö- myysetuuksien aikana. Myös muiden etuuksien esimerkiksi vanhempainvapaan aikana suo- ritettua palokuntatoimintaa tulisi helpottaa. Vanhempainvapaahan rajoittaa tällä hetkellä jopa enemmän kuin työttömyysetuuden aikainen työskentely, koska tällöin ei saa työsken- nellä laisinkaan tai siitä rokotetaan välittömästi tuen määrässä.
Pelastustoimessa työskentelyn voisi vapauttaa mielestäni kokonaan työtuntien ja tulojen tarkkailusta, mikä vaikuttaa työttömyyskorvauksen määrään tai suojaosuutta pitäisi korottaa tuntuvasti, minkä lisäksi sitten byrokraattinen työttömyysetuuskäsittelyn viive pitäisi saada
poistettua tai huomattavalla tavalla pienennettyä. Viivettä voitaisiin saada kuriin esimer- kiksi, jos tehdyt työtunnit otettaisiin huomioon vasta seuraavassa tarkastelujaksossa ja etuus maksettaisiin alkuun täysimääräisenä. Tehdyistä työtunneista johtuva ylimääräinen etuus voitaisiin sitten vähentää seuraavasta tuesta tai ylimääräinen maksettu osuus voitaisiin periä takaisin. Myös osittainen maksumenetelmä voisi olla vaihtoehto, jossa esimerkiksi makset- taisiin puolet täysimääräisestä summasta ja loput korvauksen määrästä, kun tehdyt työt on selvitetty etuuden maksajalle. Tämäkin helpottaisi jo korvauksen saajaan tuskaa, jolla menot kuitenkin pysyvät, vaikka tulot vähenevätkin.
Sopimuspalokunnasta saatavat tulot eivät kuitenkaan ole suuret, ne eivät riitä yksistään sii- hen, että sitä olisi kannattavaa tehdä pelkästään. Hälytysluontoisuudenkin vuoksi työmäärä on satunnaista. Työttömyysetuuden päälle se on kuitenkin mukava lisä, joka varmasti kas- vattaa motivaatiota ja aktiivisuutta palokuntatoimintaa kohtaan. Pelkkä suojaosuuden koro- tuskin saattaisi herättää kiinnostusta ulkopuolisissa palokuntatoimintaa kohtaan, koska sen avulla työttömänä olevat henkilöt voisivat hankkia pientä lisätienestiä. Tätä voisikin käyttää yhtenä houkuttimena, kun rekrytoidaan uusia henkilöitä palokuntaan. Suojaosan korotuk- sesta huolimatta mitään osallistujavyöryä saadaan tuskin aikaiseksi palokuntatoimintaa koh- taan.
Sopimuspalokunnat kuitenkin hoitavat pinta-alallisesti suurimman osan Suomen maa-alasta ja osallistuvat noin puoleen pelastustoimen tehtävistä. Maaseutujen väki ikääntyy ja vähe- nee, uutta henkilöstöä ei ole sen vuoksi helppoa rekrytoida. Sopimuspalokuntalaiset, varsin- kin kaikki hälytystoiminnassa mukana olevat, ovat käyneet koulutuksen ja hankkineet päte- vyyden, että voivat osallistua pelastustoimintaan. Tämän lisäksi sopimuspalokuntalaisten täytyy ylläpitää osaamistasoaan ja heidän täytyy suorittaa vuosittaiset testit ja tietty määrä harjoitteita, että pätevyys säilyy. Näiden taitojen ja pätevyyksien ylläpitämistä ei pitäisi ra- joittaa rokottamalla työttömyysetuutta. Lisäksi on hölmöä, jos työttömäksi jäänyttä sopimus- palokuntalaista ei voida hyödyntää täysipainoisesti, kun häneltä kuitenkin löytyy tarvittavaa osallistumishalua ja osaamista, mitä pelastustoimi takuulla tarvitsee.
Sopimuspalokuntajärjestelmä on halpa toteutustapa pelastustoimelle. Ensinnäkin sopimus- palokuntalaisten saama korvaus on paljon pienempi kuin vakituisella henkilökunnalla. Li- säksi hälytysluontoisen työnluonteen vuoksi sopimuspalokuntalaiset kutsutaan töihin vain
tarpeen vaatiessa. Tämän lisäksi pelastuslaitokset tarjoavat sopimuspalokuntalaisilleen kou- lutusta osaamisen ja taidon ylläpitämiseksi. Lisäksi päivystyksen ajalta maksettava korvaus on vain osa sopimuspalokuntalaisen täydestä tuntipalkasta, jonka hän saa, kun osallistuu muun muassa hälytystehtäviin tai koulutuksiin. Tästäkin syystä sopimuspalokuntalaiset ovat tärkeä osa pelastustoimelle, ettei koko Suomen kattavaa aluetta tarvitse peittää ainoastaan ympärivuorokautisessa valmiudessa olevalla ammattipalokunnalla, koska se koituisi erittäin kalliiksi systeemiksi. Tämän kustannustehokkuudenkin takia sopimuspalokuntalaisten toi- mintaa pitäisi ehdottomasti tukea kaikilla mahdollisilla tavoilla, osallistumisaktiivisuutta ei pitäisi ainakaan missään nimessä rajoittaa tai haitata esimerkiksi tällä työttömyyskorvaus asialla.
Yksi tärkeimmistä syistä työttömyysetuuden aikaisen työskentelyn helpottamiseksi pelas- tustoimessa lienee se, että siinä vaiheessa, kun onnettomuus sattuu, sopimuspalokuntalaisen ei tarvitsisi murehtia taloudellisen näkökulman kannalta, onko toimintaan osallistuminen järkevää. Kun työttömänä oleva sopimuspalokuntalainen voi vapaasti osallistua palokunta- toimintaan, siitä on varmasti hyötyä sekä itse sopimuspalokuntalaiselle että yhteiskunnalle- kin. Sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta muun muassa taloudellinen tilanne mahdolli- sesti piristyy. Yhteiskunnallisesti auttavassa toiminnassa mukana olemisesta voi tulla teki- jälleen olo, että hänellä ja hänen tekemisellään on oikeasti merkitystä. Tämä sekä tähän li- sättynä se, että palokuntatoiminta on porukassa olemista ja tekemistä, voi vähentää syrjäy- tymisriskiä. Yhteiskunnan näkökulmasta henkilöstöresursseja saadaan parannettua ja henki- löstön ammattitaitoa ylläpidettyä. Hälytystehtäville saadaan mukaan lisää henkilöstöä, joka mahdollistaa tai parantaa tehtävistä suoriutumista. Varsinkin siinä tapauksessa, jos asemalla on muutenkin henkilöstöpulaa, työttömänä oleva henkilö saattaa mielellään turvata varautu- mistilannetta päivystämällä, jolloin varmistetaan tehtäville osallistuminen.
Kärjistetyssä kuvitteellisessa tilanteessa yhden tai useamman työttömän henkilön jääminen pois hälytystehtävältä voi käydä yhteiskunnalle monin kerroin kalliimmaksi, jos tehtävälle ei saada asemalta riittävää henkilöstöresurssia. Tällöin saattaa joutua lisähälyttämään tehtä- välle seuraavan lähimmän pelastusyksikön, jolle ei muutoin olisi ollut tarvetta, mutta henki- löstöpuutteesta johtuvista syistä tämä on välttämätöntä. Lähin yksikkö saattaa tulla toisen kunnan alueelta ja matkaa voi olla esimerkiksi viisikymmentä kilometriä. Tämä lisähälytetty yksikkö taas on pois sen oman alueen resursseista, tällä alueella ei välttämättä ole tarjolla
muita pelastustoimen resursseja, mikäli siellä sattuu jokin päällekkäinen onnettomuus sa- maan aikaan, kun se on hoitamassa tehtävää naapurikunnassa. Tällainen resurssien liikuttelu ei ole halpaa, ja samalla varautumistaso toisaalla heikkenee. Tämä kaikki on täysin mahdol- lista, mikäli työttömyysetuutta saava sopimuspalokuntalainen näkee oman taloudellisen ti- lanteen kannalta osallistumisen tehtävälle kannattamattomana itselleen.
Mikäli tällaista asiaa ei sopimuspalokuntalaisen tarvitsisi murehtia, olisi hän edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa voinut osallistua tehtävälle, jolloin lisähälytykselle ei olisi tarvetta. Tällaisessa tilanteessa tarvitsisi maksaa ainoastaan yhden tai muutaman sopimuspalokunta- laisen palkka sen sijaan, että lisähälytyksestä aiheutuu useampia palkkakuluja, polttoaineku- luja ja niin edelleen.
Taloudellisen näkökulman lisäksi täytyy vielä ottaa toki huomioon lisähälytyksestä aiheu- tuva viive, jolla voi olla myös monenlaisia vaikutuksia. Pahimmassa tapauksessa joku voi menettää henkensä tai kyseessä voi olla esimerkiksi kerrostaloasunnon ylimmässä kerrok- sessa oleva putkivuoto, joka pitkittyessään voi aiheuttaa laajamittaiset materiaali- ja omai- suusvahingot. Tätäkin tilannetta vielä lisää kärjistämällä voi esimerkiksi täysin samanlainen vahinko sattua yhtä aikaa kunnassa, josta lisähälytysyksikkö on tullut, jolloin jälleen avun saamisessa tulee viivettä, kun paikalle hälytetään se seuraava lähin yksikkö seuraavasta kun- nasta, joka voi tälläkin kertaa tulla viidenkymmenen kilometrin päästä.
Onko tällainen yksittäisen työttömyysetuutta saavan sopimuspalokuntalaisen toiminta sitten itsekästä, mikäli hänellä olisi muutoin kyky ja mahdollisuus osallistua hälytystehtävälle, mutta taloudellisen kannattamattomuuden ja tehtävään osallistumisesta koituvan ylimääräi- sen lisäselvityksen tekemisen vuoksi se ei välttämättä ole kaiken sen arvoista henkilökohtai- sella tasolla? Sitä paitsi eihän tämä yksittäinen sopimuspalokuntalainen välttämättä tiedä tai ymmärrä edes, minkälaiset seuraamukset siitä koituukaan, kun hän jättää osallistumasta teh- tävälle. Nykyjärjestelmä kuitenkin mahdollistaa, osittain jopa kannustaa tähän, kun se jättää tällaiset vaihtoehdot työttömyysetuutta saavalle sopimuspalokuntalaiselle.
Vanhempainvapaalla olevalle henkilölle ei periaatteessa edes jätetä arkena vaihtoehtoa osal- listua ainakaan taloudellisesta näkökulmasta katsottuna lyhytkestoisille tehtäville, koska
työskentely vanhempainvapaalla rokottaa vielä ankarammin kuin työttömyysetuus. Van- hempainvapaan aikana pienikin työskentely tiputtaa vuositulojen mukaan lasketun vanhem- painpäivärahan vähimmäispäivärahalle, jolloin esimerkiksi 30 000 euron vuosituloilla päi- värahan määrä tipahtaa 70 eurosta 28,94 euroon. Tällöin parinkin tunnin hälytystehtävä jää taloudellisesti selvästi tappiolliseksi, jos karkeasti arvioiden saatava tuntipalkka sopimuspa- lokuntatehtävistä on 10–15 euroa. (Vanhempainraha 2020; Vanhempainpäivärahojen määrä 2020.)
Opinnäytetyötä tehdessäni havaitsin, kuten muitakin kirjallisia tehtäviä tehdessäni, että teksti ei tule itsestään, vaan sen luominen vaatii aikaa ja sen eteen täytyy tehdä päättäväisesti töitä. Asiaan paneutumalla ja pohtimalla niihin kuitenkin tulee pikkuhiljaa selkeyttä ja muo- dostuu käsitys siitä, mitä pitää tuoda esille ja kuinka sen toteuttaa.
Opinnäytetyön toteuttaminen kyselytutkimuksena oli mielestäni onnistunut ratkaisu ja työn tekeminen oli loppu viimein jopa mielenkiintoista. Webropol-kysely- ja raportointisovellus osoittautui erittäin toimivaksi ja helpoksi työkaluksi tutkimuksen toteutukseen. Käytin Webropolia ensimmäistä kertaa, mutta sen käytön oppi todella nopeasti, kun sen perehtymi- seen käytti hieman aikaa. Mikäli joskus jatkossakin on tarvetta tehdä kyselyitä tai vastaavia, todennäköisesti käytän tätä sovellusta juuri sen helppouden ja toimivuuden takia.
Tutkimuksesta tein sellaisen huomion, että kyselyn tekeminen on yllättävän haasteellista. Oikeiden kysymysten laatiminen ja niiden muotoilu niin ymmärrettäväksi, että kaikki ta- kuulla ymmärtävät ne samalla tavalla, on todella haastavaa. Oikeat kysymykset selkeästi laadittuina eivät jätä vastauksissa tulkinnan varaa. Sen sijaan vastausten tulkinta voi muuttua ongelmalliseksi tai vastuksista voi tulla kokonaan merkityksettömiä, mikäli kysymyksissä on väärinymmärryksen mahdollisuus. Tästä syystä kysymyksiin on syytä panostaa kunnolla. Valitettavasti edes huolellisuus ja pienellä koejoukolla kysymysten testaaminen ei aina poista tätä ongelmaa täysin.
Webropol teki valmiit raportit, mutta niiden tulkinta ja analysointi jää siitä huolimatta vielä itselle tehtäväksi. En paljoakaan ole tutkimuksia aiemmin tehnyt ainakaan näin laajasti,
mutta tätä opinnäytetyötä tehdessäni tutkimuksen tekoon joutui perehtymään ja siinä samalla väkisinkin oppii aina jotakin uutta. Joka tapauksessa sain vietyä tutkimuksen itsenäisesti suunnittelusta toteutukseen ja loppu analyysiin.
Jonkin verran ongelmalliseksi koitui pohjustavan tiedon kerääminen. Tämä johtui siitä, että Suomen palokunnista ja erityisesti sopimuspalokuntien tilanteesta ei löytynyt reaaliaikaista tietoa juuri mistään. Olin yhteydessä ja sain kuitenkin apua ongelmiin SSPL:lta ja SPEK:lta, jotka auttoivat minua opinnäytetyöni kanssa parhaansa mukaan antaen kaiken mahdollisen tiedon, joka heillä oli. SSPL:sta ja SPEK:stä kuitenkin myönnettiin, että ajantasaisten tieto- jen ja tilastojen kokoaminen on erittäin haastavaa, koska kaikilla pelastuslaitoksilla on vähän erilaiset järjestelmät rekisteritietojen ylläpitämisessä ja lisäksi niiden päivittäminen vaihtelee eri pelastuslaitoksilla vähän laidasta laitaan. Myös Pronto-tilastojen tulkitseminen on hieman haasteellista, koska Prontossa ei pysty selkeästi erottelemaan vakituisia paloasemia ja sopi- muspalokuntia erikseen, mikäli samalta paloasemalta löytyy sekä vakinaisia että sopimus- palokuntalaisia.
Opinnäytetyötä tehdessäni tuli perehdyttyä paremmin sopimuspalokuntaan liittyviin asioihin kuin koskaan aiemmin. Sain päivitettyä tietoa muun muassa sopimuspalokuntien ja sopi- muspalokuntalaisten määrästä. Lisäksi perehdyin sopimuspalokuntiin liittyviin termeihin, joihin en ilmeisesti aiemmin ollut tarkemmin perehtynyt, vaikka kutakuinkin tiesin, mitä ne tarkoittavat.
Termeihin perehtyessäni opin, mitkä termit ovat ajankohtaisia ja mitä termejä tulee käyttää, jotta puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Esimerkkinä vpk:ta olen pitänyt vapaapalo- kuntana, niin kuin varmasti moni muukin, mutta oikea termi vpk lyhenteelle on vapaaehtoi- nenpalokunta. Lisäksi termiä ”sivutoiminen palokuntalainen” -termiä pitäisi välttää, vaikka se onkin yleisesti käytössä. Oikea käytettävä termi on aina sopimuspalokuntalainen. Myös puolivakinainenpalokunta on vanhentunut termi, vaikka sille ei ole tullut tilalle oikein mi- tään parempaakaan termiä. Tässäkin tilanteessa tulisi puhua puolivakinaisenpalokunnan si- jaan pelkästään palokunnasta, joka muodostuu ammattipalokuntalaisista ja sopimuspalokun- talaisista.
Täysin uutena asiana minulle tuli SPEK:n ylläpitämä HAKA-tilastot, josta en ollut kuullut koskaan aiemmin. HAKA-rekisteriin palokunnat voivat merkitä esimerkiksi koulutuksiin liittyviä asioita, jotka sitten päivittyvät tilastoihin. HAKA-rekisteristä saa kätevästi tarkas- teltua sopimuspalokuntalaisiin liittyviä tilastotietoja. Muun muassa sopimuspalokuntalaisten määrää, niiden jakautumista palokuntaosastoihin, ikärakennetta, pätevyyksiä, ajokortillisten määrää ja niin edelleen. Tilastoja pystyy tarkastelemaan, vaikka asemakohtaisesti. HAKA- tilastot ovat kaikille avoimessa käytössä.
Työttömyysetuuksistakin selvisi minulle joitakin yksityiskohtia, joihin minun ei ole koskaan aiemmin tarvinnut perehtyä. Muun muassa työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja ansiosidon- naisen erot selventyivät, kun asiaan joutui oikeasti perehtymään. Työttömyysetuuksien poh- jat ovat kuitenkin melko pitkälle samanlaisia, koska niitä kaikkia säätelee työttömyysturva- laki, mutta silti niissä on paljon yksittäisiä eroja.
Xxxx myös vastauksen pohdintaani, kun joskus työttömyysetuuteni aikana mietin, onkohan muilla sopimuspalokuntalaisilla mahdollisesti samanlaisia ongelmia kuin minulla ja vaikut- taako työttömyysetuus myös muiden sopimuspalokuntalaisten aktiivisuuteen palokunnassa. Nyt tiedän, että asia varmasti vaikuttaa muihinkin sopimuspalokuntalaisiin jossain määrin.
Opittujen asiasisältöjen lisäksi tein muutamia havaintoja, joita opin itsestäni opinnäytetyötä tehdessäni. Yksi merkittävimmistä oppimistani asioista liittyy ajankäyttöön. Opinnäytetyö oli pitkä prosessi, jonka aikana joutui opettelemaan omaa ajankäytön suunnittelua prosessin etenemisen aikana. Yksi haasteista opinnäytetyön tekemisessä oli siinä, ettei sen tekemiselle ollut asetettu muuta deadlinea, kuin mitä itse itselleen asetti. Opinnäytetyön tekeminen on valmistumisen ehtona, mutta periaatteessa kukaan muu kuin itse, ei aseta valmistumiselle aikamäärettä. Tämän vuoksi ymmärrän, että opinnäytetyön tekeminen ja sen valmiiksi saa- minen voi helpostikin venähtää valitettavan pitkäksi tai jäädä pahimmassa tapauksessa ko- konaan tekemättä. Pystyin kuitenkin tekemään itselleni selkeät tavoitteet opinnäytetyön ete- nemisen suhteen, joista pystyin pitämään kiinni. Tässä asiassa olen todella tyytyväinen ja tällaisia vastaavanlaisia ajankäytön suunnitteluita tarvitsen varmasti tulevaisuudessakin.
Lisäksi opin tunnistamaan itsestäni, mihin aikaan vuorokaudesta tai minkälaisissa hetkissä työtehokkuuteni on parhaimmillaan ja milloin ei välttämättä kannata istuutua tietokoneen
ääreen ollenkaan, koska tehokkuus ja sen seurauksena tulos on heikonlaista. Lisäksi monta kertaa esimerkiksi koulutehtäviä tehdessäni olen tehnyt kaikki tehtävänannon kohdat järjes- telmällisesti edeten kysymyksestä seuraavaan ja vastannut siihen kokonaan ennen kuin olen siirtynyt seuraavaan kohtaan. Opinnäytetyötä tehdessäni huomasin, ettei se välttämättä ole aina se paras ja tehokkain vaihtoehto, vaan välillä on viisainta ja tehokkainta tehdä osa-alu- eita sieltä täältä ja palata myöhemmin kohtaan, joka aiemmin takerteli. Tämä korostuu eri- toten tällaisissa hieman pidemmissä prosesseissa selvemmin kuin lyhyissä tai nopeissa pro- sesseissa. Joka tapauksessa tällä kertaa oli tehokkaampaa poiketa tavoistaan ja pomppia osa- alueiden välillä tai jättää niitä täydennettäväksi myöhempiä hetkiä varten. Oppina tästä jäi lähinnä se, että järjestelmällisyys ei aina välttämättä ole se tehokkain keino ja joskus tavois- taan on järkevää poiketa.
Opinnäytetyö tuntui aluksi ja osittain jopa vieläkin jonkin lajin kiusanteolta opiskelijaa koh- taan. Kuitenkin opinnäytetyötä tehdessä oppi tietämään uusia asioita ja siinä samalla oppi jotain itsestäänkin. Kuten vanha sanontakin sanoo, tekemällä oppii, ja niin oppi tämänkin prosessin aikana.
Akava. 2020. Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx. 24.11.2020.
Ansiopäivärahan ehdot ja kesto. 2020. TYJ:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxx-xxxx-xxxxxx- maksi/ehdot-ja-kesto/. 23.11.2020.
Xxxxxx, X., 2019. Xxxxxxx työttömyyskassa vai liitto? www-dokumentti. xxxxx://xxx.xx/xxxxxx- meilta/blogi/yleinen-tyottomyyskassa-vai-liitto-. 24.11.2020.
Finlex. 2020. Finlexin www-sivu. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/. 23.11.2020
HAKA palokuntarekisteri. 2020. SPEK:n verkko-oppimisympäristö eduspek. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxx/xxxx/xxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxx/. 15.10.2020.
HAKA-tilastot: Palokunnat. 2020. SPEK:n ylläpitämän palokuntarekisterin tilastot ver- kossa. xxxx://00000.xx/xxxxxxxxxxxx/. 14.10.2020.
HE 163/2020. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyys- turvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Helsinki. Finlexin www-sivu. xxxxx://xxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxx/xx/0000/00000000. 17.11.2020.
Helsinki. 2020. Helsingin kaupungin ylläpitämä monikielinen Suomesta tietoa antava www- sivu. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxx-xxxxxxxx/xxx-xx-xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxx- ja-velvollisuudet/ammattiliitot. 24.11.2020.
Hirsijärvi, S., Xxxxx, P. & Xxxxxxxxx, P. 2005. Tutki ja kirjoita. Tammi. Helsinki.
Hälytystoiminta. 2020. SPEK:n ylläpitämä www-sivu. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx- toiminta. 1.12.2020.
Jaatinen, P. 2020. Palokuntien lukumäärä. SPEK:n palokuntajohtaja Xxxxx Xxxxxxxx sähkö- postiviesti. 14.10.2020. Vastaanottaja: Xxxx Xxxxxxxxxxx.
Xxxxxxx, X. 2008. Kvantti. Kvantitatiivinen tutkimus alusta loppuun. Jyväskylän ammatti- korkeakoulu. Jyväskylä.
Xxxxxx, X. 2010. Palokuntasopimukset Suomessa – Sopimusten selvittämishankkeen loppu- raportti. SSPL:n julkaisuja. www-dokumentti. xxxxx://xxxx.xx/xxxxxx/XXXX- PANKKI/2012/Palokuntasopimukset_Suomessa/1_OPAS_palokuntasopimukset- suomessa.pdf. 19.11.2020.
Liikkuvuusavustus. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx. 17.11.2020.
Mikä on työssäoloehto. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxx-xx-xxxxxx- oloehto?inheritRedirect=true. 25.11.2020.
Mikä TYJ. 2020. TYJ:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxx-xxxxxx/. 23.11.2020.
Milloin ansiopäivärahaa voi saada. 2020. TYJ:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxx-xxxx-xxxx- tomaksi/ehdot-ja-kesto/. 23.11.2020.
Mitä on korotettu ansiopäiväraha ja kuka sitä saa. 2020. YTK:n www-sivu. xxxxx://xxx.xx/xx- jeet-ja-tuki/tietopankki/ansiosidonnainen-paivaraha/mita-on-korotettu-ansiopaivaraha-ja- kuka-sita-saa-. 23.11.2020.
Näin ansiopäiväraha lasketaan. 2020. TYJ:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxx-xxxx-xxxxxx- maksi/paivarahalaskuri/nain-ansiopaivaraha-lasketaan/. 23.11.2020.
Näin haet ansiopäivärahaa. 2020. TYJ:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxx-xxxx-xxxxxx- maksi/xxxx-xxxx-xxxxxxxxxxxxxxx/. 23.11.2020.
Paljonko ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan. 2020. YTK:n www-sivu. xxxxx://xxx.xx/xxxxxx-xx-xxxx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxx/xxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx- haa-maksetaan-. 23.11.2020.
Paljonko peruspäivärahaa maksetaan. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxx- paivarahan-maara-ja-maksaminen. 25.11.2020.
Paljonko työmarkkinatukea maksetaan. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xx- omarkkinatuen-maara-ja-maksaminen. 17.11.2020.
Palokuntanaiset. 2020. SPEK:n ylläpitämä www-sivu. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx- tanaiset. 23.10.2020.
Palokuntanuoret. 2020. SPEK:n ylläpitämä www-sivu. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxx- kuntanuoret. 23.10.2020.
Palokuntatoiminta. 2020. SPEK:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxx- tatoiminta/. 23.10.2020.
Palokuntaveteraanit. 2020. SPEK:n ylläpitämä www-sivu. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxx- kuntaveteraanit. 23.10.2020.
Pelastushenkilöstön koulutus. 2020. SPEK:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxx/xx- lastushenkiloston-koulutus/. 18.11.2020.
Pelastuslaki 379/2011. Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. xxxxx://xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxx- tasa/2011/20110379. 17.11.2020.
Pelastusopisto. 2019. Sopimushenkilöstön Pelastusopiston koulutusjärjestelmä ja opetus- suunnitelma PeODno-2019–22. www-dokumentti. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxx- tent/uploads/1-Koulutusjaerjestelmae.pdf. 18.11.2020.
Pelastusopisto. 2020. Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma 2020. www-dokumentti. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/xxx0000xxxx0.0- 1.pdf. 18.11.2020.
Peruspäiväraha. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxx. 25.11.2020.
Xxxxxxx, X. 2020. Tietoa sopimuspalokunnista. SSPL:n järjestöpäällikkö Xxxxxx Xxxxxxxx lä- hettämä yksityinen sähköpostiviesti. 18.11.2020. Vastaanottaja: Xxxx Xxxxxxxxxxx.
Pronto. 2020. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto järjestelmä. xxxxxxxxx.xx. Pääsy vain henkilökohtaisilla tunnuksilla. 23.10.2020.
Xxxxxxxx, X., 2020. Ammattiliiton ja työllisyyskassan eroista. www-dokumentti. xxxx://xx- xxxxxxx.xxxx/xxx_xx.xxx?xxxxxxxxxxx-0. 24.11.2020.
SAK. 2020. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx. 24.11.2020.
Sisäasiainministeriö. 2007. Pelastussukellusohje. www-dokumentti. Helsinki. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/00000_000000.xxx?x000x0x00000x000.
18.11.2020.
Sisäasiainministeriö. 2012. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Helsinki. www-dokumentti. xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/Xxx- mintavalmiusohje%202012.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 17.11.2020.
Sisäasiainministeriö. 2013. Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta. Helsinki. www-dokumentti. xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/79032/Ohje%20palveluta- sop%c3%a4%c3%a4t%c3%b6ksen%20sis%c3%a4ll%c3%b6st%c3%a4%20ja%20raken- teesta.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 17.11.2020.
Sisäministeriö. 2016. Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvynarvioinnista ja kehittämisestä. Helsinki. www-dokumentti. xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/75317/Ohje%20fyysisen%20toimintakyvyn%20arvioinnista%20yhdistetty.pdf. 18.11.2020.
Sopimuspalokunnat. 2020. Sisäministeriön pelastusosaston ylläpitämä www-sivu. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx. 23.10.2020.
SPEK. 2020. SPEK:n www-sivu. xxxx.xx. 15.10.2020.
SSPL. 2014. Sopimuspalokunta 2020. Näkökulmia ja strategisia linjauksia sopimuspalokun- tatoiminnan kehittämiseksi. www-dokumentti. xxxxx://xxxx.xx/xxxxxx/XXXX- PANKKI/2014/Sopimuspalokunta_2020/1_opas_SSPL_sopimuspalokunta2020.pdf.
15.10.2020.
SSPL. 2015. Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa. Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille. www-dokumentti. xxxxx://xxxx.xx/xxxxxx/XXXXXXXXXX/0000/Xxxxxxxx- toimi_ja_sopimuspalokunnat_Suomessa_2painos/1_OPAS_Sidosryhmaesite.pdf.
23.10.2020.
SSPL. 2019. Pieni opas sopimuspalokunnista ja pelastustoimen vapaaehtoistoiminnasta. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxx/XXXXXXXXXX/0000/XXXX_xxxxx_xxxx.xxx. 23.10.2020.
SSPL. 2020. SSPL:n www-sivu. xxxx.xx. 15.10.2020.
STTK. 2020. Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxx/. 24.11.2020.
TEPA-termipankki. 2020. Sanastokeskus TSK ry:n ylläpitämä erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma verkossa. xxxxx://xxxxxxxxxxx.xx/xxxx/xx/. 15.10.2020.
Tietoa Suomen pelastustoimesta. 2020. SSPL:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xx- dex.php/sspl-tietoa/infopankki/tietoa-suomen-pelastustoimesta. 23.11.2020.
Tilastot, Kassojen jäsenyys ja talous. 2020. TYJ:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xxx- sojen-jasenyys-ja-talous/. 23.11.2020.
Tukea työnhakuun. 2020. TYJ:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxx-xxxx-xxxxxxxxxxx/xxxxx- tyonhakuun/. 23.11.2020.
Työmarkkinatuki. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx. 17.11.2020.
Työmarkkinatuen odotusaika koulutusta vailla oleville. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx-xxxxxx-xxxxxxxx. 17.11.2020.
Työmarkkinatuessa on tarveharkinta. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxx- kinatuessa-on-tarveharkinta. 17.11.2020.
Työttömyysetuuden verotus. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxx- den-verotus. 25.11.2020.
Työttömyysetuuksiin korotuksia. 2019. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx- tyottomat/-/asset_publisher/I7X3vuEkReGH/content/muutoksia-kelan-etuuksiin-vuonna- 2020. 17.11.2020.
Työttömyyskassat. 2020. Finanssivalvonnan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx- kuutus/tyottomyysvakuutus/. 23.11.2020.
Työttömyyskassojen toiminta. 2020. TYJ:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxxx- sat/tyottomyyskassojen-toiminta/. 23.11.2020.
Työttömyysturva koronatilanteessa. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxx- myysturva-korona. 18.11.2020.
Työttömyysturvalaki 1290/2002. Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. xxxxx://xxx.xxx- xxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000#X0X0X0. 17.11.2020.
Valvottavaluettelo. 2020. Finanssivalvonnan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx- kisterit/valvottavaluettelo/. 23.11.2020.
Xxxxxxxx, X. 2020. HAKA-rekisterin tilastotiedot julkaistu. Pelastustieto 27.6.2020. xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxx-xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxx/#xx0000xx.
15.10.2020.
Vanhempainpäivärahojen määrä. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx- paivarahat-maara-ja-maksaminen. 12.11.2020
Vanhempainraha. 2020. Kelan www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxx. 12.11.2020.
Verohallinto. 2020. Verohallinnon www-sivu. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxx- kortti-ja-veroilmoitus/verokortti/tyottomyyspaivaraha/. 23.11.2020.
Xxxxxx, X. 2005. Tutki ja kehitä. 1.–2. painos. Tammi. Helsinki.
Xxxxxx, X. 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Tammi. Jyväskylä.
Xxxxxx, X. 2020. Kvantitatiivinen tutkimus. Metropolia. www-dokumentti. xxxxx://xxxxx.xxx- xxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxx/Xxxxxxx.xxx. 6.11.2020.
Yritystoiminta ja työttömyysturva. 2020. TYJ:n www-sivu. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxx-xxxx-xxxx- tomaksi/yritystoiminta-ja-tyottomyysturva/. 23.11.2020.
YTK-termipankki: Päivärahan perusteena oleva palkka. 2020. YTK:n www-sivu. xxxxx://xxx.xx/xxxxxx-xx-xxxx/xxxxxxxxxxx#xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx-xxxxx-xxxxxx. 23.11.2020.
YTK-termipankki: Työttömyyskassa. 2020. YTK:n www-sivu. xxxxx://xxx.xx/xxxxxx-xx- tuki/termipankki#tyottomyyskassa. 23.11.2020.
LIITE 1: KYSELYLINKIN JA SAATESANAT SISÄLTÄNYT SÄHKÖPOSTI.
Tervehdys!
Tämä sähköposti sisältää linkin Webropol kyselyyn, jonka aiheena on "Työttömyysetuuden vaikutus sopimuspalokuntalaisen aktiivisuuteen".
Jakakaa tätä linkkiä omien kanavienne kautta alueenne sopimuspalokuntalaisille. Toivon että jaatte lisäksi vielä tietoa kyselystä ja linkistä sopimuspalokuntalaisillenne useampien yhteyksien/välineiden kautta mm. sähköpostilla, Whatsappilla, Facebook ryhmien kautta jne. Myös linkkiä saa jakaa eri välineiden avulla, jotta kyselyyn saadaan kattavasti vastauk- sia.
Tämä kysely liittyy pelastusalan päällystötutkinnon opinnäytetyöni tekemiseen ja on suun- nattu sivutoimisille sopimuspalokuntalaisille, jotka saavat henkilökohtaista palkkaa palo- kuntatoiminnasta. Lisäksi kysely suuntautuu erityisesti henkilöihin, jotka saavat tai ovat jos- kus saaneet jonkinlaista työttömyysetuutta. Kysely on valtakunnallinen ja anonyymi, josta ei paljastu henkilötietoja, eikä kyselystä voi vastauksien perusteella yksilöidä ketään. Kysely on avoinna sunnuntaihin 25.10.2020 saakka.
Linkki kyselyyn: xxxxx://xxxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xxx/X/000X00XX00XX00X0
PS. Tämä sähköpostiviesti on laitettu laajempana jakeluna, joten tiedoksi niille, joille tämä kyselyyn liittyvä asia tulee uutena. Olen aiemmin ollut yhteydessä jokaiseen pelastuslaitok- seen, josta olen saattanut saada uudet yhteystiedot, jotka levittävät sitten kyselyä alueellaan.
Terveisin,
Xxxx Xxxxxxxxxxx
AMK N17, Pelastusopisto
LIITE 2: SÄHKÖPOSTIVIESTI KYSELYAJAN JATKAMISESTA.
Tervehdys taas!
"Työttömyysetuuden vaikutus sopimuspalokuntalaisen aktiivisuuteen" kyselyä on päätetty jatkaa vielä viikolla eli 1.11.2020 saakka. Tiedottakaa omalla alueellanne tästä ja muistutta- kaa kyselystä.
Linkki kyselyyn: xxxxx://xxxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xxx/X/000X00XX00XX00X0