Hulevesisopimus
Yleisten alueiden prosenttiosuuksien laskeminen
1 Johdanto
Kuva 1. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 40, 2015. ”Työkalujen kehittäminen huleveden viemä- röinnistä perittävän korvauksen määrittämiseen ja kohdentamiseen”
Vuonna 2014 voimaan astuneet vesihuoltolainsäädännön eli vesihuolto- sekä maankäyttö- ja rakennuslain, muutok- set aiheuttavat muutostarpeita hulevesien hallinnan ja kus- tannusten järjestelyihin. Vesihuoltolain mukaan kunta voi päättää, että vesihuoltolaitos huolehtii tietyllä alueella hu- leveden viemäröinnistä. Mikäli hulevesien viemäröinnistä huolehtii vesihuoltolaitos, se perii kunnalta kustannuksia vastaavan korvauksen yleisten alueiden hulevesien viemä- röinnistä. Kustannuksilla tarkoitetaan huleveden viemäröin- nin uus- ja korjausinvestointeja, ylläpitokuluja sekä muita kustannuksia (HE 218/2013 vp). Yleisiä käytäntöjä tai peri- aatteita kunnan ja vesihuoltolaitoksen välisen korvauksen määrittämiseen ei ole vielä olemassa. (Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 40, 2015)
Vesilaitosyhdistyksen (VVY) monistesarjassa (nro 40, 2015) on esitetty kolme laskentamallia, joilla huleveden viemä- röinnin kustannusten määrä ja jakautuminen kunnan yleis- ten alueiden ja muiden kiinteistöjen välille pystyttiin mää- rittämään. Laskentamallit ovat pinta-aloihin perustuvia mal- leja ja kaikissa laskentamalleissa kunnan osuus hulevesikus- tannuksista lasketaan pinta-alaan perustuen. Periaatteena
on, että yleisten alueiden pinta-alan osuus kokonaispinta- alasta hulevesiviemäröidyllä alueella muodostaa kunnan
maksuosuuden. Laskentamallien kehittämisen ohjausryhmässä olivat mukana Suomen vesilaitosyhdistys, Suomen Kuntaliitto ry sekä vesihuoltolaitosten että kuntien edustajia Kouvolasta, Turusta ja Tuusulasta.
HSY:n ja sen jäsenkuntien yleisten alueiden prosenttiosuuksien tarkastelu tehtiin yhteistyössä HSY:n Seutu- ja ympäristötiedon sekä Vesihuollon kanssa. Tarkasteluun valittiin VVY:n monistesarjan (nro 40, 2015) kaksi laskentamallia, jotka perustuivat ainoastaan pinta-alojen vertailuun. Kolmas malli perustui pinta-alojen ver- tailun lisäksi myös pintavaluntaan, mutta se päätettiin jättää pois, sillä se oli vaatinut enemmän paikkatie- tolinsenssejä ja –osaamista. Pelkkiin pinta-aloihin perustuvat mallit antoivat VVY:n monistesarjan (nro 40, 2015) mukaan samansuuntaisia tuloksia kuin työläämpi valuma-alueisiin perustuva malli. Monistesarjassa (nro 40, 2015) lisäksi todettiin, että jo vähäisilläkin lähtötiedoilla ja yksinkertaisella tarkastelulla saadaan hyvä kuva tilanteesta.
2 Laskentamallit
2.1 HSY:n huleveden viemäröintialue
Huleveden viemäröintialue muodostaa sen alueen, jolta HSY:lle muodostuu kustannuksia huleveden vie- märöinnistä. Laskentamalleissa huleveden viemäröintialue muodostettiin seuraavasti:
Perusperiaatteena huleveden viemäröintialue muodostuu niistä kiinteistöistä, jotka ovat alle 20 metrin päässä hulevesiviemärin runkolinjan keskilinjasta. Asemakaava-alueilla kiinteistöt kuuluvat kokonaan huleveden viemäröintialueeseen, mutta asemakaava-alueiden ulkopuolella huleveden viemäröintialu- eeseen kuuluvat kiinteistöistä vain ne osat, jotka ovat alle 100 m päässä hulevesiviemärin runkolinjan keskilinjasta.
2.2 Laskentamallien rakentaminen
2.2.1 Aineiston kerääminen
Hulevesiputkiverkosto saatiin HSY:n ajantasaisesta verkkotietojärjestelmästä. Avo-ojia ei huomioitu lasken- nassa, sillä tieto oli liian puutteellista niin HSY:n kuin jäsenkuntien osalta.
Kiinteistöt poimittiin seudullisesta perusrekisteristä Espoon sekä Kauniaisten osalta kuntarekisteritilan- teesta 23.10.2015 ja Helsingin sekä Vantaan osalta rekisteritilanteesta 4.11.2015. Yleisten alueiden luokkaan kuuluvista kiinteistöistä poimittiin ne, joiden omistajatietona oli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunki.
Valtion alueet kerättiin myös Seudullisesta perusrekisteristä 17.12.2015.
Seudullisesta maanpeiteaineistoista haettiin viherpinta, jossa kasvillisuus oli jaettu alle ja yli 2-metriseen kasvillisuuteen. Maanpeiteaineisto perustuu vuoden 2013 seudullisiin ortoilmakuviin.
2.2.2 Aineiston tarkastaminen
Lähtötilanne
Haetun paikkatietoaineiston massa oli valtava ja osin vääristi todellista hulevesien viemäröinnin tilannetta. Lähtötilanteessa koko huleveden viemäröintialueen pinta-ala oli noin 535 km² ja kiinteistöjen lukumäärä 67 052 mukaan lukien yleiset alueet ja valtion alueet. Kuva 2 havainnollistaa aineiston huleveden viemä- röintialueen lähtötilannetta kiinteistörajojen mukaan. Ennen varsinaista yleisten alueiden prosenttiosuuk- sien laskentaa, paikkatietoaineisto käytiin läpi tapauskohtaisesti ja paikkatietoaineistoa tarkasteltiin vali- tuilla kriteereillä mahdollisimman realistiseksi. Paikkatietoaineiston läpikäynti oli systemaattisista kaikille jäsenkunnille ja kriteereiksi valittiin:
i. Asemakaava-alueen vertaaminen koko huleveden viemäröintialueeseen
ii. Rannikkoalueiden tarkempi rajaaminen
iii. Valtion alueiden tunnistaminen ja poistaminen aineistosta
iv. Helsingin sekaviemäröinnin erottaminen huleveden viemäröintialueesta
v. Läpäisevyyden vaikutuksen huomioiminen huleveden muodostumisessa
vi. Tarkempi kiinteistöjen tarkastelu pinta-alaan perustuen
Kuva 2. Lähtötilanne ennen paikkatietoaineiston tarkempaa läpikäymistä
i. Asemakaava-alueen vertaaminen koko huleveden viemäröintialueeseen
VVY:n monistesarjan (nro 40, 2015) yleisten alueiden pinta-alojen tarkastelu tehtiin vain asemakaava-alu- eelle. HSY:n viemäröintialue ei rajoitu pelkästään asemakaava-alueelle vaan hulevesiverkostoa on myös haja-asutusalueella. Tässä raportissa tarkastelu tehtiin koko huleveden viemäröintialueelle kohdan 2.1. pe- riaatteiden mukaan. Kuvassa 3 on osoitettu huleveden viemäröintialue asemakaava-alueella (vihreällä) sekä asemakaava-alueen ulkopuolisella haja-asutusalueella (sinisellä).
Kuva 3. Huleveden viemäröintialue, jossa eritelty asemakaava-alue (vihreä) ja asemakaavan ulkopuolinen alue (sininen)
ii. Rannikkoalueiden tarkempi rajaaminen
Pääkaupunkiseudulla on paljon kiinteistöjä, jotka rajautuvat rannikolle ja näissä kiinteistöissä kiinteistörajat ovat osin myös vesialueella. Rannikkoalueeseen rajautuvat kiinteistöt käytiin läpi tapauskohtaisesti ja kiin- teistöjen kiinteistörajat rajattiin käsin paikkatieto-ohjelmalla. Esimerkkinä tästä on Länsi-Helsingissä sijait- xxxx Xxxxxxxxxx kuvassa 4. Kuvassa 4 vasemmalla on esitetty kiinteistöjen rajat ennen rajausta ja oikealla kiinteistöjen rajat rajauksen jälkeen.
Kuva 4. Rannikkoalueiden kiinteistörajaukset, esimerkkinä Lehtisaari. Kuvassa vasemmalla on esitetty kiinteistöjen rajat ennen rajausta ja oikealla kiinteistöjen rajat rajauksen jälkeen.
iii. Valtion alueiden tunnistaminen ja poistaminen aineistosta
Aineistoa läpi käytäessä myös valtion alueet, kuten rata-alueet ja valtatiet (jotka pystyttiin tunnistamaan paikkatietoaineistoon perustuen), jätettiin tarkastelun ulkopuolelle VVY:n monistesarjan (nro 40, 2015) oh- jeistuksen mukaan. Kuvassa 5 on havainnollistettu valtion alueet huleveden viemäröintialueella.
Kuva 5. Valtion alueet huleveden viemäröintialueella
iv. Helsingin sekaviemäröinnin erottaminen huleveden viemäröintialueesta
Helsingin kantakaupungissa sekä osin Munkkiniemessä, Käpylässä ja Herttoniemessä on sekavesiviemä- röintiä, mikä ei lähtökohtaisesti ole hulevesien hallintaa. Sekaviemäröinnin alueella on myös osittain hule- vesiviemäriputkia, mutta ne johtavat hulevedet sekaviemäreihin, jolloin ne katsottiin olevan sekaviemäröin- tiä. Sekaviemäröinti rajattiin tarkastelusta pois kuvan 6 mukaan ja siitä tehdään erillinen tarkastelu yhteis- työssä HSY:n verkkopalveluiden kanssa.
Kuva 6. Helsingin sekaviemäröity alue
v. Läpäisevyyden vaikutuksen huomioiminen huleveden muodostumisessa
Erityisesti asemakaava-alueen reunoilla, osa kiinteistöistä oli vielä toistaiseksi kaavoitettua metsää ja niiltä ei varsinaisesti vesihuoltolain määritelmän mukaan muodostu hulevettä. Tarkastelussa poistettiin koko vie- märöintialueelta, mukaan lukien yleiset alueet, kaikki yli 2-metrinen kasvillisuus. Alle 2-metrinen kasvillisuus päätettiin jättää, sillä koko huleveden viemäröintialueella on myös paljon urheilupuistoja tai rakennettuja virkistysalueita. VVY:n monistesarjassa (nro 40, 2015) todetaan, että yleisten alueiden kuivatusratkaisuissa on eroja ja esimerkiksi urheilukentät ja torit ovat usein kuivattu salaojin, jotka eivät näy verkostokartoissa, mutta joista hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin.
Kuvassa 7 on esitetty, kuinka maanpeiteaineiston avulla tunnistettiin huleveden viemäröintialueen viher- alueet. Kuvissa 8-9 on havainnollistettu esimerkkialueita eri jäsenkuntien asemakaavan reunoilla olevista kiinteistöistä. Poistamalla yli 2-metrinen kasvillisuus koko huleveden viemäröintialueelta, mukaan lukien yleisiltä alueilta, saatiin poistettua mm. asemakaavan reunoilla olevat kaavoitetut, mutta rakentamattomat kiinteistöt.
Kuva 7. Seudullisen paikkatietoaineiston hyödyntäminen puuston osalta. Kuvassa vasemmalla on Espoon Tillinmäki ja oikealla on Espoon Keskuspuisto.
Xxxx 0. Asemakaava-alueen reuna-alueet, Vantaan Tuupakka. Kuvassa oikealle on esitetty kaikki kiinteistöt ja vasemmalla kiin- teistöistä osoitettu yleiset alueet.
Kuva 9. Asemakaava-alueen reuna-alueet, Helsingin Viikki. Kuvassa oikealle on esitetty kaikki kiinteistöt ja vasemmalla kiinteis- töistä osoitettu yleiset alueet.
vi. Tarkempi kiinteistöjen tarkastelu pinta-alaan perustuen
Edellä mainittujen rajausten lisäksi huleveden viemäröintialueelle jäi vielä mahdollisia virheitä. Paikkatieto- aineisto päätettiin käydä vielä tapauskohtaisesti läpi pinta-aloihin perustuen. Aluksi käytiin läpi kaikki yli 1 km²:n kiinteistöt (joita oli 19 kpl), sen jälkeen tarkasteltiin kaikki 0,5-1,0 km²:n kiinteistöt (joita oli 59 kpl) ja lopuksi vielä kaikki 0,3-0,5 km²:n kiinteistöt (joita oli 135 kpl). Kuvassa 10 on havainnollistettu yli 1 km²:n kiinteistöt. Raportin liitteenä (1) on lista jäsenkunnittain kiinteistöistä, mitkä poistettiin huleveden viemä- röintialueesta.
Erikseen on hyvä mainita vielä, että Finavia jätettiin tarkastelusta pois, sillä Vantaan Xxxx liikelaitos on alle- kirjoittanut sopimuksen (26.8.2009) Suomen valtion/Ilmailulaitoksen kanssa sekä Vuosaareen satama, mikä on yksityinen kiinteistö ja hoitaa itsenäisesti hulevesien hallinansa.
Kuva 10. Yli 1 km²:n kiinteistöt, mitkä tarkasteltiin käsin läpi
Lopputulos
Edellä mainittujen tarkistusten jälkeen saatiin kuvan 11 mukainen paikkatietoaineisto, jonka perusteella suoritettiin lopullinen laskenta. Kauniaisten kohdalla vielä yksityiskohtaisempi tarkastelu olisi ehkä ollut tarpeen, sillä sen huleveden viemäröintialueen pinta-ala on alle 1 % koko jäsenkuntien huleveden viemä- röintialueesta, mutta kaikkia jäsenkuntia päätettiin kohdella tasapuolisesti ja samat tarkastelun rajaukset koskivat myös Kauniaista.
Kuva 11. Lopputilanne paikkatietoaineiston läpikäymisen jälkeen
2.2.3 Laskentamallit
Perusperiaate
Molemmissa laskentamalleissa koko huleveden viemäröintialueen muodostivat kiinteistöt, jotka sijaitsivat 20 metrin päässä hulevesiviemäriputken keskilinjasta. Hulevesiviemäriputken ympärille luotiin 20 metrin bufferi ja jos kiinteistöstä jokin osa sijaitsi bufferin sisällä, oletettiin kiinteistön kuuluvan huleveden viemä- röintialueeseen kuvan 12 mukaan. Tähän käytettiin FME:n Spatial relator –työkalua, jolla valittiin ne kiin- teistöt, jotka ns. leikkasivat 20 metrin bufferia. Koska osa kiinteistöstä oli moniosaisia, ne purettiin aluksi jokainen omaksi polygonikseen.
Kuva 12. Hulevesiviemäröidyt kiinteistöt huleveden viemäröintialueella (Nyökkiö, Espoo)
HSY:n koko huleveden viemäröintialueen rajaus oli sama molemmissa malleissa. A- ja B-malli erosivat toi- sistaan jäsenkuntien yleisten alueiden rajauksen osalta.
A-malli
A-malli perustui siihen, että yleisistä alueista otettiin mukaan vain kiinteistöjen hulevesiviemäriputkea lä- hellä olevat alueet. Yleiset alueet rajattiin FME:llä niin, että tulosaineistoon tulivat vain 20 metrin sisällä hulevesiviemäriputkesta olevat alueet käyttäen Clipper-työkalua. Yleisten alueiden yli 20 metrin ulkopuo- lista aluetta ei otettu laskennassa huomioon. Kuvassa 13 on havainnollistettu A-mallin toimintaperiaate.
Kuva 13. Yleisten alueiden hulevesiviemäröity osuus A-mallilla
B-malli
B-mallissa yleisistä alueista tuli koko kiinteistö mukaan. Kuvassa14 on havainnollistettu B-mallin toiminta- periaatetta.
Kuva 14. Yleisten alueiden hulevesiviemäröity osuus B-mallilla
3 Tulokset
3.1 SYT:n tulokset
Taulukossa 1 on esitetty A- ja B-malleilla lasketut jäsenkuntakohtaiset yleisten alueiden prosenttiosuudet pelkästään asemakaava-alueella sekä koko huleveden viemäröintialueella. Taulukossa 2 on esitetty A- ja B- malleilla lasketut painotetut keskiarvot yleisten alueiden prosenttiosuuksista, kun painotuksena käytettiin jäsenkuntakohtaisesti yleisten alueiden kokonaispinta-alaa niin asemakaava-alueella kuin koko huleveden viemäröintialueella.
Taulukko 1. A- ja B-malleilla lasketut jäsenkuntakohtaiset yleisten alueiden prosenttiosuudet pelkästään asemakaava-alueen hule- veden viemäröintialueella sekä koko huleveden viemäröintialueella
A-malli | B-malli | |||
Xxxxxxxxxx | Xxxxxxxxxx | Koko viemäröintialue | Asemakaava | Koko viemäröintialue |
Helsinki | 12,8 % | 12,8 % | 22,6 % | 22,5 % |
Espoo | 20,3 % | 20,4 % | 36,1 % | 39,0 % |
Vantaa | 15,5 % | 15,5 % | 26,7 % | 26,9 % |
Kauniainen | 19,1 % | 20,9 % | 39,0 % | 44,0 % |
Taulukko 2. A- ja B-malleilla lasketut painotetut keskiarvot yleisten alueiden prosenttiosuuksista, kun painotuksena käytettiin jä- senkuntakohtaisesti yleisten alueiden kokonaispinta-alaa niin asemakaava-alueella kuin koko huleveden viemäröintialueella
A-malli | B-malli | |
Asemakaava | 16,5 % | 29,5 % |
Koko viemäröintialue | 16,5 % | 31,2 % |
3.2 VVY:n monistesarjan (nro 40, 2015) tulokset
3.2.1 Yleisten alueiden prosenttiosuudet
Taulukossa 3 on esitetty VVY:n monistesarjan (nro 40, 2015) yleisten alueiden prosenttiosuuksien tulokset A- ja B-malleilla eri tarkastelukunnissa (Tuusula, Turku ja Kouvola). Tulosten perusteella pääteltiin, että A- mallilla saatu keskiarvo rakennettujen yleisten alueiden osuudeksi oli 22,8 % ja B-mallilla 24,7 %. Yhteen- vetona monistesarjassa todettiin, että rakennettujen yleisten alueiden osuus hulevesiviemäröidystä alu- eesta vaihtelee keskimäärin 23–25 % välillä.
A-malli | B-malli | |
Tuusula | 17 % | 31 % |
Turku | 23 % | 27 % |
Kouvola | 18 % | 25 % |
Taulukko 3. VVY:n monistesarjan (nro 40, 2015) tulokset A- ja B-malleilla eri tarkastelukunnissa
3.2.2 Valtion alueiden ja rakentamattomien kiinteistöjen prosenttiosuudet
Valtion osuus
VVY:n monistesarjassa (nro 40, 2015) valtion osuudeksi Kouvolassa oli saatu noin 4 % ja tässä HSY:n jäsen- kuntien tarkastelussa yleisten alueiden osuudeksi koko pääkaupunkiseudulla saatiin myös noin 4 %.
Rakentamattomien kiinteistöjen osuus
VVY:n monistesarjassa (nro 40, 2015) rakentamattomien kiinteistöjen ja valtion alueiden prosenttiosuus tarkastelukunnissa oli noin 44–48 % yleisistä alueista. Tässä raportissa aineistoa ei voitu jaotella erikseen rakennettuun tai rakentamattomaan, mutta puuston (voidaan olettaa vastaavan rakentamatonta kiinteis- töä) prosenttiosuutta tarkasteltiin yleisillä alueilla ja koko huleveden viemäröintialueella taulukon 4 mu- kaan. Tarkastelun mukaan tässä raportissa myös ns. rakentamattomien kiinteistöjen prosenttiosuus ylei- sistä alueista on 41–53 % ja koko huleveden viemäröintialueella 34–38 %. Kauniaisten kohdalla prosentti- osuudet ovat hieman korkeampia.
Taulukko 4. Puuston eli rakentamattomien kiinteistöjen prosenttiosuus yleisillä alueilla ja koko huleveden viemäröintialueella
Yleiset alueet | Koko viemäröintialue | |
Helsinki | 41 % | 35 % |
Espoo | 51 % | 38 % |
Vantaa | 48 % | 34 % |
Kauniainen | 63 % | 43 % |
4 Johtopäätökset
Vesihuoltolaissa ei erikseen kerrota, millä tavalla vesihuoltolaitoksen perimä korvaus yleisiltä alueilta vesi- huoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä määrätään. VVY:n monistesar- jassa (nro 40, 2015) esittelee toistaiseksi ainoat laskentamallit, joiden perusteella kustannusvastaavuus voi- daan määrittää. Tässä raportissa noudateltiin esitettyjä laskentamalleja ja tuloksia vertaillessa saatiin sa- mankaltaisia prosenttiosuuksia etenkin valtion ja rakentamattomien kiinteistöjen prosenttiosuuksien osalta sekä A- ja B-mallit noudattelivat samaa trendiä kuin VVY:n monistesarjan (nro 40, 2015) tulokset.
On ymmärrettävää, että laskentamallit antavat erilaiset tulokset. A-mallissa on huomioitu yleisistä alueista hulevesiviemäriputkesta vain 20 metrin etäisyydellä olevat osat, jolloin oletetusti luvut ovat pienempiä (17,8–20,9 %). Vastaavasti taas B-mallissa koko yleisten alueiden kiinteistö on otettu mukaan, jolloin yleis- ten alueiden prosenttiosuudet kasvavat (22,5–44,0 %). Myös VVY:n monistesarjassa on nähtävissä saman- kaltainen ero A-mallin (17–23 %) ja B-mallin (25–31 %) välillä, tosin erot olivat pienemmät.
Tässä raportissa saadut jäsenkuntakohtaiset prosenttiosuudet yllättivät hajonnallaan. Tuloksista havaitaan, että Helsingin (ilman sekaviemäröintiä) ja Vantaan yleisten alueiden prosenttiosuudet ovat samankaltaisia ja vastaavasti taas Espoon ja Kauniaisten prosenttiosuudet samankaltaisia.
Pelkät prosenttiluvat kertovat siis mahdollisesti enemmän kaavoituksesta kuin todellisesta korvausperus- teesta hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä. Espoon, Vantaan ja Helsingin pohjoisosien yhdyskuntarakenne on luultavasti hyvin samankaltaista, mutta kaavoituksessa on eroja. Kuvissa 15–18 on tarkastelu jokaista jäsenkuntaa erikseen ja kuvista voidaan havaita, että kaavoituksessa on selviä eroja.
Kuva 15. Helsingin huleveden viemäröintialue (vasen) ja esimerkki kaavoituksesta (vasen)
Kuva 16. Espoon huleveden viemäröintialue (vasen) ja esimerkki kaavoituksesta (vasen)
Kuva 17. Vantaan Kauniaisten huleveden viemäröintialue (vasen) ja esimerkki kaavoituksesta (vasen)
Kuva 18. Kauniaisten huleveden viemäröintialue (vasen) ja esimerkki kaavoituksesta (vasen)
5 Päivitys
VVY:n monistesarjan (nro 40, 2015) mukaan, vuosittaiset muutokset maankäytössä tai hulevesiverkoston kokonaispituudessa ovat niin pieniä, että ne eivät muuta yleisten alueiden osuutta merkittävästi. Tarkaste- lua ei siten ole tarpeen päivittää kovin usein.
Päivitys voisi olla järkevintä tehdä samassa aikataulussa HSY:n ja jäsenkuntien vesihuollon kehittämissuun- nitelmien yhteydessä.
6 Lisätiedot
Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 40, Helsinki 2015
ISBN 978-952-6697-12-3 (pdf)
ISSN 2242-7279
xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/0000/Xxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxx_0_XXX.xxx
Xxxx Xxxxxxxxx, projektitutkija Xxxxx Xxxxxxxxxx, projekti-insinööri
HSY, Seutu- ja ympäristötieto HSY, Vesihuolto
xxxx.xxxxxxxxx@xxx.xx xxxxx.xxxxxxxxxx@xxx.xx
7 Liitteet
Liite 1. Poistetut kiinteistöt jäsenkuntakohtaisesti
Liite 1.
Taulukossa on esitetty kaikki poistetut kiinteistöt Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Lisäksi Kauniaisista poistettiin Kasavuorenmetsä (483783,0 m²).
Espoo | Helsinki | Vantaa | |||
KIIN_NIM | Ala m² | KIIN_NIM | Ala m² | KIIN_NIM | Ala m² |
Alberga | 320693,0 | HETENIITTY | 322234,0 | BACKAS KARTANO | 326325,0 |
ARJALA | 628772,0 | KAARELA | 433977,0 | GÄSTGIFVARS | 307000,0 |
EESTINKALLIO-NIMI- NEN PUISTO | 317068,0 | Kartanonmetsä | 1859436,9 | XXXXXXXX | 428359,0 |
FANNS | 443575,0 | KORTTELEIDEN 33090 JA 33093... | 340664,0 | KATRINEBERG | 913429,0 |
GERK | 485367,0 | LASSAS | 686301,0 | KAUNISTO | 314132,0 |
HANIKANNIEMI | 718111,0 | MALMGÅRD | 718913,0 | KEIMOLAN RADIO- ASEMA | 598546,0 |
HOVILA | 605544,0 | MUNKKINIEMI | 455511,0 | KORMUNIITTY | 410169,0 |
Hyljepuisto, Kaitaan- laakso, Kaitaanmetsä, Ii- visniemenpelto, Iivis- niemenkallio | 367190,0 | MÄKELÄ | 495191,0 | Lentoasema | 1559380,0 |
KALAJÄRVEN URHEILU- PUISTO, HIIRISUO | 303228,0 | NIINISAARI II | 448596,0 | Lentokenttä | 11235480,6 |
Karjakaivo | 4097269,0 | OULUNKYLÄN KAR- TANO | 519141,0 | LINNANPUUT | 634751,0 |
KLEMETS | 442965,0 | RATA-BRUSAS | 304841,0 | XXXXXXXXXXX | 412900,0 |
LAJALAMPI | 731346,0 | REIJOLA-GREIJUS | 671309,0 | NYBY | 943489,0 |
LINTUKORPI, LINTU- KALLIOT | 393995,0 | REIMARS | 369870,0 | OLJEMARK | 385145,0 |
LINTUVAARA | 725485,0 | SONABY | 311618,0 | PETIKONMÄKI | 365764,0 |
Lövkullaskogen | 679431,0 | STANSVIK | 1779581,7 | Petinkonmäki | 5905590,0 |
Mäkkylänmetsä | 611300,0 | TOMTBACKA | 2717130,4 | RÄCKHALS | 416430,0 |
NYBY | 515406,0 | TUOMARINKYLÄN KARTANO | 1718044,1 | RÄCKHALS | 2195375,3 |
NYGÅRD | 354727,0 | TUOMARINKYLÄN KARTANO | 1214216,4 | SARAS | 446366,0 |
OITANS | 311509,0 | UUTELA | 1056434,9 | SILLBÖLE | 650821,0 |
Pirttiharju, Joukinpelto | 435520,0 | WESTERKULLA | 1415604,5 | SILVOLAN TEKOJÄRVI | 512057,0 |
PISANPUISTO YM | 300677,0 | WIKS | 747337,0 | SMEDS | 481236,0 |
XXXXXXXXXX,KAARLO AF HEURLININ | 582778,0 | WIKS | 2078121,0 | SOLBACKA | 326456,0 |
Rintamäenpuisto, Rinta- metsä | 570186,0 | WIKSBERG | 1253033,3 | Storpetas | 354926,0 |
TAPIOLA | 422183,0 | VUOSAAREN SA- TAMA-ALUE | 1732379,2 | T3 | 433471,0 |
Turvesuonpuisto | 379724,0 | yhteensä 23649485,4 | VARISTO | 716840,0 | |
TYSKAS | 420819,0 | VAUHTI | 378012,0 | ||
UPPGÅRD | 572263,0 | yhteensä 31652449,9 | |||
VANTINNIITTY | 392832,0 | ||||
yhteensä 17129963,0 | |||||