LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN


LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN


TOIMIHENKILÖSOPIMUS

1.4.2014 – 31.1.2017


KULUTUSTAVARARYHMÄ RY AMMATTILIITTO PRO RY


LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN


TOIMIHENKILÖSOPIMUS


1.4.2014 – 31.1.2017


KULUTUSTAVARARYHMÄ RY AMMATTILIITTO PRO RY


441 209

Painotuote


Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere, 2014

SISÄLLYSLUETTELO

Sivu

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 5

Lasikeraamisen teollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus 14

1 § Soveltamisala 14

2 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet 14

3 § Työsuhde 15

1. Työnjohto-oikeus 15

2. Työsuhteen ehtojen muuttaminen 15

3. Henkilöstöryhmämuutokset 15

4 § Sijaisuuskorvaus ja työnopastuslisä 16

1. Sijaisuuskorvaus 16

Paikalliset olosuhteet: 16

2. Työnopastus ja työnopastuslisä 16

5 § Työsuhteen päättyminen 17

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat 17

2. Toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat 17

3. Koeaika 17

4. Irtisanomisaika / lomakausi 17

5. Työllistymisvapaa 18

6 § Palkka 18

Vaativuusluokkapalkat 18

Palkkaus harjoittelun ja kesälomasijaisuuksien ajalta 19

7 § Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen 19

1. Säännöllisen työajan pituus 19

2. Työajan lyhennys 20

3. Työajan sijoittuminen 20

4. Xxxxxxx ja porrastettu työaika 21

8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 21

1. Työnjohto-oikeuteen perustuva säännöllisen työajan keskimääräistäminen 21

2. Sopimiseen perustuva säännöllisen työajan keskimääräistäminen 21

9 § Työtuntijärjestelmä 22

10 § Lisätyö 22

1. Lisätyön käsite 22

2. Lisätyön muodot 22

3. Lisätyöstä maksettava palkka 23

11 § Vapaapäivät 23

12 § Arkipyhäviikot 24

13 § Ylityö 24

1. Ylityön syntyminen 24

2. Ylityökorvaukset 25

3. Ylityöjakajat ja peruspalkka 25

4. Ruokailumahdollisuus 26

5. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 26

6. Aloittamis- ja lopettamistyöt 27

7. Esimerkki ylityön laskennasta 27

14 § Osa-ajan palkka 28

15 § Varallaolo 30

16 § Seisokkiaika 31

17 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet 31

Palkka työstä 32

18 § Sunnuntaityö 32

19 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus 32

Viikottainen vapaa-aika 32

Viikkolepokorvaus 33

Vuorokausilepo 33

Päivittäinen lepoaika 34

20 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 35

21 § Palkka sairauden tai äitiysvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen 36

1. Palkanmaksuvelvollisuus 36

2. Saman sairauden uusiutuminen 36

3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus 36

4. Korvaava työ 37

5. Perhevapaat 37

6. Vähennysoikeus 37

22 § Lääkärintarkastukset 38

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset 38

2. Muut lääkärintarkastukset 38

2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1–2.2.5) 38

2.2 Erityisedellytykset 39

2.2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus 39

2.2.2 Aikaisemmin todettu sairaus 39

2.2.3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset 39

2.2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset 40

2.2.5 Äkillinen hammassairaus 40

3. Laskenta 40

23 § Matkakorvaukset 40

1. Matkustamisvelvollisuus ja korvaukset 40

2. Matkan alkaminen ja päättyminen 41

3. Kotimaan matkakustannukset ja päivärahat 41

4. Ulkomaan matkakustannukset ja päivärahat 42

5. Työkomennukset 42

6. Työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu 42

7. Matka-ajan korvaus 42

8. Oman auton käyttö 43

9. Matkustussääntö 43

24 § Koulutustilaisuudet 43

25 § Vuosiloma 44

1. Vuosiloman antaminen 44

2. Vuosilomapalkka ja -korvaus 44

3. Lomaraha 45

26 § Lyhyt tilapäinen loma 46

27 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus 46

28 § Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 47

29 § Kokoontumisoikeus 47

30 § Paikallinen sopiminen 48

31 § Neuvottelujärjestys 48

32 § Liitesopimukset 49

33 § Sopimuksen sitovuus 49

34 § Sopimuksen voimassaolo 49

Lasikeraamisen teollisuuden toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä, LIITE 1 51

Työajan lyhentäminen yks- ja kaksivuorotyössä, LIITE 2 63

Keskeytyvän kolmivuorotyön työajan lyhentäminen, LIITE 3 67

Keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentäminen, LIITE 4. 68

Irtisanomissuojasopimus 2002, LIITE 5 70

Yhteistoimintasopimus, LIITE 6 77

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY AMMATTILIITTO PRO RY


TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA


Aika 3. päivänä joulukuuta 2013


Paikka Kulutustavararyhmä ry:n neuvotteluhuone, Helsinki


Läsnä Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry


Xxxxx Xxxxx Ammattiliitto Pro ry

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Ammattiliitto Pro ry

Xxxx Xxxxxxxx Ammattiliitto Pro ry


1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ja uudistaminen


Todettiin, että osapuolet ovat tänään allekirjoittaneet lasikeraamisen teollisuuden toimi- henkilöitä koskevan työehtosopimuksen samalla uudistaen edellisen työehtosopimuksen liittojen välillä 22.10.2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti.


2 § Työehtosopimuksen voimassaolo


Mikäli jäljempänä tässä pykälässä sanotusta ei muuta johdu, työehtosopimus on voimas- sa 1.4.2014 – 31.1.2017 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kah- ta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.


Sopimuskausi koostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen alkaa 1.4.2014 ja päättyy 31.1.2016. Sopimuskauden toinen jakso alkaa välittömästi ensimmäisen jakson umpeu- duttua, ja se päättyy 31.1.2017.


Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleis- tä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehittymistä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Tarkastelun perusteella työ- markkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta.


Mikäli edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisua koskevissa työ- markkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeis- tään 15.6.2015, neuvottelevat allekirjoittaneet liitot kolmannen sopimusvuoden palkkarat- kaisun toteuttamisesta. Mikäli näissäkään neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, voi

kumpikin sopimusosapuoli kahden (2) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen kirjallises- ti irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.1.2016.


3 § Palkankorotukset


3.1 Vuosi 2014


A. Yleiskorotus


Palkkoja korotetaan 1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 20 euron suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti sopia yleiskorotuk- sen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.


Osa-aikaiselle työntekijälle korotuksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.


Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutok- sesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kerta- luontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankoh- dasta.


Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta tehdä 30.6.2014 mennessä, toteutetaan korotus 1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.


(Yleiskorotusta maksettaessa kuukausipalkalla tarkoitetaan toimihenkilön tehtäväkohtai- sesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta muodostuvaa rahapalkkaa luontoisetuineen. Kuukausipalkkaan ei tällöin lueta palvelusaikalisää, vuorotyölisiä eikä sunnuntaityöko- rotuksia.)


B. Vaativuusluokkapalkat


Työehtosopimuksen 6 §:n mukaisia vaativuusluokkapalkkoja korotetaan 3.1 A mainitusta ajankohdasta lukien siten, että alimpaan vaativuusluokkapalkkaan lisätään viisitoista (15) euroa muiden vaativuusluokkapalkkojen määräytyessä entisten suhteiden mukaisesti.


Vaativuusluokkapalkat ovat seuraavat: Vaativuusluokka Pisteet Euroa kuukaudessa

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

00

000-

0000

C. Vuorotyölisät


Vuorotyölisien määrät 1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:


Kuukausipalkka luontoisetuineen Iltavuorolisä senttiä / t Yövuorolisä senttiä / t


– 2002

187

348

2003 –

217

398


Samalla tavoin määräytyvät työehtosopimuksen 20 §:n 4. kohdassa tarkoitetut ilta- ja yötyöstä maksettavat lisät.


D. Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä


Lisän suuruus 1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 128 senttiä työehtosopimuksen 20 §:n 8. kohdan mukaan määräytyviltä tunneilta.


E. Palvelusaikalisät


Palvelusaikalisien määrät 1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen ovat seuraavat:


Palvelusaika vuosina

Palvelusaikalisä euroa / kuukausi

5 – 9

47

10 – 14

58

15 – 19

82

20 – 24

103

25 –

126


3.2 Vuosi 2015


A. Yleiskorotus



Palkkoja korotetaan 1.8.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti sopia yleisko- rotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.


Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutok- sesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kerta- luontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankoh- dasta.


Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta tehdä 30.6.2015 mennessä, toteutetaan korotus 1.8.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

(Yleiskorotusta maksettaessa kuukausipalkalla tarkoitetaan toimihenkilön tehtäväkohtai- sesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta muodostuvaa rahapalkkaa luontoisetuineen. Kuukausipalkkaan ei tällöin lueta palvelusaikalisää, vuorotyölisiä eikä sunnuntaityöko- rotuksia.)


B. Vaativuusluokkapalkat


Työehtosopimuksen 6 §:n mukaisia vaativuusluokkapalkkoja korotetaan 3.1 A mainitusta ajankohdasta lukien siten, että alimpaan vaativuusluokkapalkkaan lisätään kaksitoista

(12) euroa muiden vaativuusluokkapalkkojen määräytyessä entisten suhteiden mukai- sesti.


Vaativuusluokkapalkat ovat seuraavat:


Vaativuusluokka Pisteet Euroa kuukaudessa


0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

00

000-

0000


4 § Palkankorotusten toteuttaminen


Edellisen pykälän mukaisia yleiskorotuksia maksettaessa kuukausipalkalla tarkoitetaan toimihenkilön tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta muodostuvaa raha- palkkaa luontoisetuineen. Kuukausipalkkaan ei tällöin lueta palvelusaikalisää, vuorotyöli- siä eikä sunnuntaityökorotuksia.


Työehtosopimuksen mukaan toimihenkilön vähimmäispalkka on asianomainen vaati- vuusluokkapalkka lisättynä siitä laskettuna vähintään kolmen (3) prosentin suuruisella henkilökohtaisella palkanosalla. Tämän vuoksi on tarkistettava, että toimihenkilön yleis- korotuksella korotettu uusi henkilökohtainen kuukausipalkka luontoisetuineen – mutta ilman palvelusaikalisää – on vähintään sanotun suuruinen. Mikäli näin ei ole, on toimi- henkilön henkilökohtaista kuukausipalkkaa lisäksi korotettava palkkausjärjestelmän edel- lyttämään vähimmäismäärään.


5 § Paikallinen sopiminen yleiskorotuksen ajankohdasta ja muodosta kansainvälisesti toimivissa yrityksissä


Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen mukaisten yleis- korotusten ynnä muiden korotuserien maksuajankohdasta ja muodosta toisin, mikäli se kansainvälisesti toimivassa yrityksessä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan johdosta on tar- peellista.

Edellä mainittujen korotuserien maksuajankohdasta sekä muodosta poikkeavasti sovit- taessa tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta esimerkiksi vastaavalla kertaluontoisella erällä.


Tulkintaohje:


Kansainvälisesti toimivilla yrityksillä tarkoitetaan lähinnä sellaisia Suomessa toimivia ul- komaalaisia yrityksiä, jotka toimivat useassa eri maassa ja joilla on yhteinen henkilöstö- ja palkkapolitiikka.


Jos tällaisissa yrityksissä tehdään niiden omaan palkkapolitiikkaan perustuvia yleisko- rotuksen luonteisia palkankorotuksia työehtosopimuksen mukaisista palkankorotuksista poikkeavina ajankohtina, voidaan paikallisesti sopia niiden huomioon ottamisesta työeh- tosopimukseen perustuvia yleiskorotuksia toteutettaessa.


Edellä mainittujen paikallisesti sovittujen korotusten tulee kokonaisuutena olla vähintään työehtosopimuksen mukaisten korotusten suuruisia. Mikäli näin ei ole, maksetaan erotus yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta.


6 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut


Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettavien kuukausikorvausten määriä on korotettu 1.8.2014 alkaen. Korvausten uudet määrät on kirjattu työehtosopimuksen osana sovellettavan yhteistoimintasopimuksen kohtaan 3.1.


Luottamusmiesten kuukausikorvausten määrät 1.8.2014 alkaen:


Luottamusmiehen edustamien Korvaus euroa / kuukausi toimihenkilöiden lukumäärä


5 –

9

70

10 –

24

118

25 –

50

151

51 –

100

212

101 –

200

254

201 –


302


Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät 1.8.2014 alkaen:


Työsuojeluvaltuutetun edustamien Korvaus euroa / kuukausi toimihenkilöiden lukumäärä


5 – 24

62

25 – 50

70

51 – 100

79

101 – 200

93

201 –

109


Kummankin taulukon kuukausikorvausten määrät ovat voimassa koko sopimuskauden ajan.

7 § Palkkausjärjestelmä


Paikallisesti voidaan sopia ns. väliluokkien käyttöön ottamisesta työnvaativuusluokkien 1 – 10 välillä.


8 § Palkkausjärjestelmä-työryhmä


Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on vuoden 2014 aikana tarkastella ja selvittää palkkausjärjestelmän toimivuutta ja tehdä tarvittavia kehitysehdotuksia sekä tarvittaessa järjestää palkkausjärjestelmäkoulutusta.


9 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö


Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoi- masta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetul- le. Jos ennalta tapahtuva tiedottaminen työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia ei ole mahdollista, voidaan tiedottaminen näissä poikkeustilanteissa viivytyksettä hoitaa jälkikäteen.


Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaito- vaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.


Vuokratyövoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä selvitetään kolmikantaisesti hallituksen sekä työnantaja- että palkansaajakeskusjärjestöjen välillä. Selvitystyön päätyttyä osa- puolet neuvottelevat vuokratyövoiman käyttöön liittyvistä kysymyksistä ja sopivat selvi- tystyön mahdollisesti aiheuttamista muutoksista työehtosopimukseen.


10 § Tasa-arvo


Liitot kiinnittävät huomiota naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain sään- nökseen, jonka mukaan vähintään 30 työntekijän yrityksissä työnantaja laatii yhdes- sä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman sisällyttäen siihen palkka- kartoituksen. Suunnitelma päivitetään vuosittain, ellei paikallisesti toisin sovita.


11 § Tulos- ja voittopalkkiot


Tulos- ja voittopalkkiot ovat yrityskohtaisia palkanlisiä. Niiden luonteeseen kuuluu, että niitä ei makseta, jos asetettuja tulos- ja voittotavoitteita ei saavuteta.


Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi työpaikan tuotannollista toimin- taa ilmaisevien tunnuslukujen kehitykseen, taloudelliseen kehitykseen ja asetettujen ke- hitystavoitteiden saavuttamiseen tai näiden kaikkien tunnuslukujen yhdistelmiin.


Voittopalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi yrityksen käyttökatteeseen tai sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään.

Yritysjohdon päätettävissä olevien tulos- ja voittopalkkioiden käyttö, määräytymisperus- teet ja perusteiden muuttuminen selvitetään toimihenkilöille ennen niiden käyttöä.


12 § Paikallisen sopimisen edistäminen


Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana edistää ja kehittää paikallista sopimista ja sen myötä yritysten neuvottelukulttuuria.


13 § Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat


Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä, että henkilöstön osaamisen ja koulutuksen ajanta- saisuuteen kiinnitetään huomioita. Tulevaisuuden muutostarpeisiin perustuvan koulutus- suunnitelman tekeminen ja sen toteuttaminen edistävät, innovatiivisuutta, työurien piden- tymistä ja työntekijöiden työllistymistä.


Eduskunnan käsittelyssä on syksyllä 2013 lakiesityksiä, jotka liittyvät henkilöstön osaa- misen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 2014 alusta lukien. Lainsäädännön taustalla on raamisopimuksen tekemisen jälkeen 2011 alkanut keskustelu työntekijöiden kouluttamisesta. Lakiuudistusten johdosta työnantaja saa yli- määräisen verovähennyksen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti tehdyn koulutus- suunnitelman toteuttamisesta.


Liittojen välinen työryhmä opastaa ja kouluttaa jäsenyritysten henkilöstöasioista vastaa- via esimiehiä ja luottamushenkilöitä koulutussuunnitelman laatimiseen, joka vastaa tule- vaisuudessa toimihenkilöiden osaamisessa tapahtuvia kehitys- ja muutostarpeita sekä samalla oikeuttaa ylimääräiseen verovähennykseen.


Henkilöstön kehittämisen ja ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi liitot pitävät tärkeä- nä, että toimihenkilön kehityskeskustelun yhteydessä tai muussa vastaavassa tilantees- sa käydään läpi toimihenkilön yksilölliset koulutustarpeet, niiden sisältö ja toteuttamisai- kataulu.


14 § Jatkuva neuvottelumenettely


Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuk- siin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin. Osana jatkuvan neuvottelun menettelyä liitot voivat ottaa käsittelyyn myös yksittäisen yrityksen talouden vakauttamisen kriisitilanteessa.


15 § Joustavien työaikajärjestelmien edistäminen


Osana tuottavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa liitot sitoutuvat edistämään mo- nipuolisten ja joustavien työaikojen sekä työaikapankkien käyttöä yrityksissä.


Tätä tarkoitusta tukemaan osapuolet perustavat sopimuskauden ajaksi työryhmän, joka muun muassa selvittää, kuinka nykyiset työaikamääräykset vastaavat yritysten ja niiden henkilöstön tarpeita sekä työaikamääräyksien kehittämistarpeita.

16 § Työhyvinvoinnin edistäminen ja sairastavuuden vähentäminen


Sopijapuolet korostavat työpaikan yhteistyön merkityksen tärkeyttä toimihenkilöiden työ- elämän laadun ja työuran keston edistämisessä, joilla seikoilla voidaan muiden tekijöiden ohella edesauttaa yrityksen tuottavuuskehitystä.


Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla toimenpiteillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja sairastavuuden vähentämisessä. Tässä yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös toimihenkilöiden henkistä kuormittavuutta ai- heuttaviin tekijöihin sekä keinoihin henkisen kuormituksen vähentämiseksi.


Myös ikääntyneiden toimihenkilöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sopijapuolet laativat ohjeistusta ikääntyvän henkilöstön ammatillisen osaami- sen ylläpitämiseksi vastaamaan työn muutoksia ja niihin liittyviä vaatimuksia.


Työhyvinvointia edistävässä, ja sairastavuuden vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa on tarkoituksenmukaisella tavalla hyödynnettävä työterveyshuollon asiantuntemusta.


Jatketaan vuonna 2013 aloitettua liittojen yhteistä työhyvinvointihanketta. Liitot kannus- tavat ja tukevat työpaikkoja hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.


Yhdessä todetuista hyvistä käytännöistä tiedotetaan alan yrityksille vuoden 2014 aikana.


Sopijapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana kartoittaa lasikeraamisessa teollisuudessa sekä muussa teollisuudessa olevia käytäntöjä työhyvin- voinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Yhdessä todetuista hyvistä käytännöistä tiedotetaan alan yrityksille vuoden 2014 aikana.


Lisäksi osana työhyvinvoinnin edistämistä tes-osapuolet suosittavat työhyvinvointikortin suorittamista työyhteisöissä.


17 § Työehtosopimuksen tekstimuutokset


Työehtosopimusneuvotteluissa sovitut tekstimuutokset on kirjattu työehtosopimuksen asianomaisiin kohtiin.


18 § Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma


Kulutustavararyhmä ry sekä Ammattiliitto Pro ry ovat mukana keskusjärjestöjen suosi- tukseen perustuvassa ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmassa siinä muodossa, kuin keskusjärjestöt aikanaan sopivat.


19 § Tilastoyhteistyö


Osapuolet ovat sopineet erillisellä pöytäkirjalla tilastotietojen toimittamisesta.

20 § Rinnakkaissopimukset


Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että tämän työehtosopimuksen soveltamis- piirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.


21 § Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen


Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työeh- tosopimuksella.


Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopija- puolelle.


Pöytäkirja todettiin molempien osapuolten allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväk- sytyksi.


Vakuudeksi:


Xxxxx Xxxxxxx


Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty


KULUTUSTAVARARYHMÄ RY AMMATTILIITTO PRO RY


Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx


Xxxx Xxxxxxxx

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY AMMATTILIITTO PRO RY


LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS


1 § Soveltamisala


Tätä sopimusta sovelletaan Kulutustavararyhmä ry:hyn kuuluvien Kulutustavara- ja Eri- koistuoteteollisuus KET ry:n jäsenyritysten ja niiden palveluksessa olevien toimihenkilöi- den välisissä työsuhteissa.


Pöytäkirjamerkintä:


Sopimuksen yläraja sekä alaraja määräytyvät Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n sekä Teknisten Liitto TL ry:n välisen 8.1.1998 allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti.


2 §

Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet


Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.


Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mah- dollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.


Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. Sama koskee pitkähköltä perhevapaalta palaavaa toi- mihenkilöä tarpeellisessa määrin.


Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjes- telmä sekä toimihenkilöiden edustajat.


Soveltamisohje (ns.marginaalisääntö):


Osapuolet korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen sisältyvän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta. Yrityksen palkkapolitiikassa tulee jatkuvasti seurata esimiesten ja alaisten palkkausta, jotta esimiesasemassa olevien toi- mihenkilöiden palkkataso ylittää alaisinaan toimivien palkkojen tason.


Esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkaukseen on kiinnitettävä järjestelmälli- sesti huomiota ja kiinteästi seurattava yllä mainitun periaatteen toteutumista yrityksen

palkkapolitiikassa. On myös tärkeää, että toimihenkilöiden luottamusmies ja esimieskun- ta ovat tietoisia yrityksen palkkapolitiikasta ja sen toteuttamisesta.


Sopimuksen allekirjoittajaliitot seuraavat sopimuskauden aikaista kehitystä sekä antavat tarpeellista ohjausta siitä, mihin seikkoihin marginaalisäännön toteutumisessa tulee kiin- nittää huomiota ja miten asia voidaan yrityksessä todeta. Marginaalisäännön sovelta- misessa yrityksessä on käytettävä vertailukelpoisia ansio- ja palkkatietoja esimiehen ja alaisten välillä.


3 § Työsuhde


1. Työnjohto-oikeus


Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimi- henkilö.


2. Työsuhteen ehtojen muuttaminen


Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.


Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa.


3. Henkilöstöryhmämuutokset


Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilötehtävän muuttuessa siten, että se samalla johtaa henkilöstöryhmämuutokseen, on asiasta ilmoitettava luot- tamusmiehelle.


Pöytäkirjamerkintä:


Liitot korostavat työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkintaa työsuhteessa jo olevien sekä uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuk- sen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä no- peutettua neuvottelumenettelyä noudattaen.


Jommankumman sopijapuolen pyynnöstä työehtosopimuksen soveltamisalaan liittyvät tulkinnat ratkaistaan erityisessä ratkaisulautakunnassa, jossa on yksi Ammattiliitto Pro ry:n nimeämä edustaja sekä yksi Kulutustavararyhmä ry:n nimeämä edustaja sekä osa- puolten valitsema puheenjohtaja. Lautakunnan ratkaisu on osapuolia sitova. Liitot tiedot- tavat syntyneistä ratkaisuista jäsenistölleen.

4 §

Sijaisuuskorvaus ja työnopastuslisä


1. Sijaisuuskorvaus


Xxxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 14–35 % hänen henkilö- kohtaisesta palkastaan. Saman suuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.


Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden al- kamista.


Soveltamisohje:


Xxxxxxx toimihenkilö hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä tai hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillinen sijaisuuskorvaus. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.


Määräys ei koske


– alle kahden (2) viikon vuosilomasijaisuuksia eikä


– lyhytaikaisia sairaustapauksia (”flunssa”).


– tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissaoloja.


Paikalliset olosuhteet:


Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huomioon paikallisia olosuhteita. Tämän vuoksi saattaa sijaisuuskorvausta harkittaessa eräissä tapauksissa olla perus- teltua kiinnittää huomiota myös toimihenkilön työmäärän olennaiseen lisääntymiseen ja hoidettavaan toimeen sisältyvään vastuuseen.


Määräyksellä ei huononneta aikaisemmin vallinnutta käytäntöä.


2. Työnopastus ja työnopastuslisä


Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi toimihenkilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.


Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella perehdyt- tää ja opastaa uutta toimihenkilöä työympäristöön ja työtehtäviin, maksetaan perehdytyk- seen ja työnopastukseen käytetyltä ajalta erillisenä lisänä 10 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan, mikäli perehdyttämistä ja työnopastamista ei muutoin ole otettu huomioon palkkauksessaan.

Pöytäkirjamerkintä:


Työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden perehdyttäminen sekä työnopastaminen kuuluvat toimihenkilöiden normaaleihin työtehtäviin eikä heidän perehdyttämisestään ja opasta- misestaan makseta erillistä lisää.


5 §

Työsuhteen päättyminen


1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat


Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan nouda- tettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:


Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika


– enintään vuoden 14 päivää


– yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi


– yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta


– yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta


– yli 12 vuotta 6 kuukautta


2. Toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat


Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:


Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika


– enintään 5 vuotta 14 päivää


– yli 5 vuotta 1 kuukausi


3. Koeaika


Koeaikana ei noudateta yllä mainittuja irtisanomisaikoja.


4. Irtisanomisaika / lomakausi


Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5.- 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättö- män vuosiloman.

Pöytäkirjamerkintä:


Sinä aikana, xxxxx toimihenkilö saa tämän sopimuksen mukaan sairausajan palkkaa, työnantaja saa irtisanoa vain, jos yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toi- minnan lopettamisen takia, työnantaja asetetaan konkurssiin tai toimihenkilö siirtyy van- huus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Näissäkin tapauksissa työnantajan on noudatettava irtisanomisaikaa.


5. Työllistymisvapaa


Työnantajan irtisanottua toimihenkilön työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tar- koitetulla perusteella toimihenkilöllä on työsopimuslain 7 luvun 12 §:ssä säädetyn lisäksi oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi (5) työpäivää työllistymisohjelman mukai- seen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Tässä tarkoitetun lisätyöllistymisvapaan saaminen edellyttää sitä, että työnantajalle esitetään työvoimaviranomaisten kanssa laadittu työllistymisohjelma, johon sisältyy lisätyöllistymis- vapaan käyttämiseen tarvittava työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, harjoittelu tai työssä oppiminen.


6 § Palkka


Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka.


Toimihenkilön palkka määräytyy tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkaus- järjestelmän mukaisesti hänen hoitamansa tehtävän vaativuuden, henkilökohtaisen päte- vyyden ja nykyisen työsuhteen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella.


Kuukausipalkalla tarkoitetaan tätä sopimusta sovellettaessa toimihenkilön rahapalkkaa luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta. Toimihenkilön yh- täjaksoisen palvelusajan perusteella maksettava palvelusvuosilisä huomioidaan osana henkilökohtaista kuukausipalkkaa silloin, kun se on sovittu maksettavaksi palkanmaksu- kausittain.


Luontoisedun raha-arvona pidetään tätä sopimusta sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotus- arvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha- arvo määräytyy verotuksessa.


Palkka maksetaan ennakolta ilmoitettuina kiinteinä palkanmaksupäivinä.


Vaativuusluokkapalkat


1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vaativuusluokka Pisteet Euroa kuukaudessa

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

00

000-

0000


1.8.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vaativuusluokka Pisteet Euroa kuukaudessa

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

0

000-000

0000

00

000-

0000


Palkkaus harjoittelun ja kesälomasijaisuuksien ajalta


Toimihenkilön palkka saa alittaa kyseisen tehtävän kulloinkin voimassa olevan TVL-pal- kan enintään 25 prosentilla:


- Tutkintoon liittyvän pakollisen harjoittelun osalta enintään kuuden kuukauden ajalta


- Kesätyöntekijällä ajalla 1.5. – 15.9. Kesätyöntekijöillä tarkoitetaan koululaisia tai muis- sa kuin alan oppilaitoksissa opiskelevia alle 25-vuotiaita henkilöitä.


7 §

Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen


1. Säännöllisen työajan pituus


a) Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimi- henkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti nouda- tettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.


b) Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.


c) Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siir- tymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voi- daan tehdä seuraavien A- tai B-vaihtoehtojen mukaisesti:

A-vaihtoehto:


1 Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hä- nen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia.


2 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevaa työajan lyhentämissopimusta.


B-vaihtoehto:


1 Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan vapaata 100 tuntia.


2 Vapaan antamisessa noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentä- missopimuksen periaatteita. Kohdassa B 1 tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhentämissopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä. Myös työssäoloon rinnasteiset päivät määräytyvät edellä mainitun sopimuksen mukai- sesti.


3 Edellä kohdassa B 1 mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosi- loma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.


4 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita.


5 Työtuntijärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.


6 Xxxxxx toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työsuhteen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä katkennut en- nen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työtuntijärjestelmän mukai- sesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle makse- taan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Tällöinkin otetaan huomioon mahdollinen edellä olevan kohdan B 1 mukainen suhteellinen vähennys.


2. Työajan lyhennys


Yksi- ja kaksivuorotyön työajan lyhentämismääräykset on kirjattu työehtosopimuksen liit- teeseen 3.


Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta jousto- vapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.


3. Työajan sijoittuminen


Työviikko vaihtuu maanantaivuorokauden alkaessa ja vuorokausi työviikon alkamis- ajankohtaa vastaavana kellomääränä, ellei paikallisesti toisin sovita.

4. Xxxxxxx ja porrastettu työaika


Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista sel- vittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Liukuvaan ja porrastet- tuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.


8 §

Keskimääräinen säännöllinen työaika


1. Työnjohto-oikeuteen perustuva säännöllisen työajan keskimääräistäminen


a) Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työtunti- järjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa.


b) Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi seuraavasti:


– päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että se enin- tään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan;


– keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan;


– keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuoro- työssä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan sekä


– säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia.


c) Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.


2. Sopimiseen perustuva säännöllisen työajan keskimääräistäminen


a) Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittu- misjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.


Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdella tun- nilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.


b) Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työai- kaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön palkasta.

Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittu- misjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä.


Soveltamisohje:


Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaes- sa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.


c) Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mai- nittava työn alkamis- ja päättymisaika.


9 § Työtuntijärjestelmä


Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mah- dollista. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.


Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamus-/yhdysmie- hen kanssa etukäteen.


Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimi- henkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksenvoimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vas- taavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.


Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.


10 § Lisätyö


1. Lisätyön käsite


Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työ- ajan sen kuitenkaan ylittämättä 7 §:n 1. a) kohdan ja 8 §:n mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.


Lisätyö voi siten, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tulla kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.


2. Lisätyön muodot


Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:


Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä.

Vapaapäivänä


– tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana tai


– aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä.


Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikko- työajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.


Milloin työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu sa- man palkanmaksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen ver- tailuperusteena asianomaiselle viikolle työtuntijärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.


3. Lisätyöstä maksettava palkka


Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaa- misesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka laske- taan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.


Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.


Paikallisesti voidaan sopia lisätyön vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.


11 § Vapaapäivät


Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:


– kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka


– vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.


Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölli- seen viikkotyöaikaan.


Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähin- tään viikkoa etukäteen.

12 § Arkipyhäviikot


1. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.


2. Vapaapäiviä ovat kuitenkin:


– uudenvuodenpäivän viikon lauantai,

– loppiaisviikon lauantai,

– pääsiäislauantai,

– pääsiäisen jälkeinen lauantai,

– vapunpäivän viikon lauantai,

– helatorstaiviikon lauantai,

– juhannusaatto,

– itsenäisyyspäiväviikon lauantai,

– jouluaatto

– joulun jälkeinen lauantai.


Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäivinä, vapaa- päivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten viikkoylityö, ellei samalta ajalta jo suoriteta seisokkiajan korva- usta. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen.


3. Uudenvuodenpäivänä, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, jouluaattona sekä ensimmäisenä ja toisena joulupäivänä maksetaan kaikille työssä oleville toimihenkilöille muun palkan lisäksi yksinkertainen pe- ruspalkka, sunnuntaityökorotus sekä mahdolliset ylityökorotukset.


13 § Ylityö


1. Ylityön syntyminen


Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäis- määrien lisäksi.


Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kun työaika on keski- määrin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.


Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.


Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun mat- kan, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai keskusjärjestöjen väliseen koulutussopimuksen tarkoittamaan ammatil- liseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöl- listä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän

mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu.


Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.


2. Ylityökorvaukset


Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosen- tilla korotettu palkka.


Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausi- korvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimi- henkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa yli- työn tekemisestä.


Paikallisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko palkan ylityön ajalta vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mu- kaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.


3. Ylityöjakajat ja peruspalkka


Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 159 silloin, kun säännöllinen työ- aika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 157 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti lasket- tua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyön osalta lukua 149.


Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.

4. Ruokailumahdollisuus


Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kes- tävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdolli- suus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.


5. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika


Vuosi 2014


Viikko

16

Pääsiäisviikko

4 pv

Viikko

17

Pääsiäisen jälkeinen viikko

4 pv

Viikko

18

Vapunpäiväviikko

4 pv

Viikko

22

Helatorstaiviikko

4 pv

Viikko

25

Juhannusviikko

4 pv

Viikko

49

Itsenäisyyspäiväviikko

5 pv

Viikko

52

Jouluviikko

2 pv


Vuosi 2015


Viikko

1

Uudenvuodenpäiväviikko

4 pv

Viikko

2

Loppiaisviikko

4 pv

Viikko

14

Pääsiäisviikko

4 pv

Viikko

15

Pääsiäisen jälkeinen viikko

4 pv

Viikko

18

Vapunpäiväviikko

4 pv

Viikko

20

Helatorstaiviikko

4 pv

Viikko

25

Juhannusviikko

4 pv

Viikko

49

Itsenäisyyspäiväviikko

5 pv

Viikko

52

Jouluviikko

3 pv


Vuosi 2016


Viikko

53

Uudenvuodenpäiväviikko

4 pv

Viikko

1

Loppiaisviikko

4 pv

Viikko

12

Pääsiäisviikko

4 pv

Viikko

13

Pääsiäisen jälkeinen viikko

4 pv

Viikko

17

Vapunpäiväviikko

5 pv

Viikko

18

Helatorstaiviikko

4 pv

Viikko

25

Juhannusviikko

4 pv

Viikko

49

Itsenäisyyspäiväviikko

4 pv

Viikko

51

Jouluviikko

5 pv

Viikko

52

Uudenvuodenpäiväviikko

4 pv


Vuosi 2017


Viikko 1 Loppiaisviikko 4 pv

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän, kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjärjestelmä.


6. Aloittamis- ja lopettamistyöt


Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten ko. työt kussakin tapauksessa korvataan.


7. Esimerkki ylityön laskennasta


Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

8

8

8

10

8

1,5

10

Lasketaan kaikki viikon aikana tehdyt työtunnit yhteen = 53,5 tuntia Summasta vähennetään vuorokautisten ylityötuntien kokonaismäärä (To ja Su)

= 4,0 tuntia


Jäännös = 49,5 tuntia


Jäännöksestä vähennetään kyseisen viikon työtuntijärjestelmän mukainen säännöllinen työaika = 40,0 tuntia


Viikoittaisen ylityön määräksi muodostuu 9,5 tuntia


Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tun- nilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.


Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia maksetaan 50 prosentilla ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia 100 prosentilla korotettuna. Edellä sanottu koskee työaikalain alaisia töitä.


Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka kaikilta 10 tunnilta.


Lisäksi on annettava viikkolepo myöhemmin tai maksettava viikkolepokorvaus niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu jäljempänä 19 §:ssä.


Lisätyön korvaamista koskevat määräykset on kirjattu työehtosopimuksen 10 §:ään. Arki- pyhäviikkojen työaikaa puolestaan koskee työehtosopimuksen 12 §. Aattopäivinä tehdyn ylityön korvaamista käsitellään edellä tämän pykälän kohdassa 2.

14 §

Osa-ajan palkka


Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjes- telmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 13 §:ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.


Soveltamisohje:


Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.


Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti: Poissaolopäivä/-tunti

– Lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työ- päivät/-tunnit


– Kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka


– Poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka


Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:


Kuukausityöajat työpäivinä sekä työtunteina vuonna 2014:


Työpäiviä Työtunteja (37,5 t / viikko) Työtunteja (40 t / viikko)


Tammikuu

21

157,5

168

Helmikuu

20

150

160

Maaliskuu

21

157,5

168

Huhtikuu

20

150

160

Toukokuu

20

150

160

Kesäkuu

20

150

160

Heinäkuu

23

172,5

184

Elokuu

21

157,5

168

Syyskuu

22

165

176

Lokakuu

23

172,5

184

Marraskuu

20

150

160

Joulukuu*

20

150

160


* Lukuihin sisältyy itsenäisyyspäivä

Kuukausityöajat työpäivinä sekä työtunteina vuonna 2015:


Työpäiviä Työtunteja (37,5 t / viikko) Työtunteja (40 t / viikko)


Tammikuu

20

150

160

Helmikuu

20

150

160

Maaliskuu

22

165

176

Huhtikuu

20

150

160

Toukokuu

19

142,5

152

Kesäkuu

21

157,5

168

Heinäkuu

23

172,5

184

Elokuu

21

157,5

168

Syyskuu

22

165

176

Lokakuu

22

165

176

Marraskuu

21

157,5

168

Joulukuu*

21

157,5

168


* Lukuihin sisältyy itsenäisyyspäivä


Kuukausityöajat työpäivinä sekä työtunteina vuonna 2016:


Työpäiviä Työtunteja (37,5 t / viikko) Työtunteja (40 t / viikko)


Tammikuu

19

142,5

152

Helmikuu

21

157,5

168

Maaliskuu

21

157,5

168

Huhtikuu

21

157,5

168

Toukokuu

21

157,5

168

Kesäkuu

21

157,5

168

Heinäkuu

21

157,5

168

Elokuu

23

172,5

184

Syyskuu

22

165

176

Lokakuu

21

157,5

168

Marraskuu

22

165

176

Joulukuu*

20

150

160


* Lukuihin sisältyy itsenäisyyspäivä


Kuukausityöajat työpäivinä sekä työtunteina vuonna 2017:


Työpäiviä Työtunteja (37,5 t / viikko) Työtunteja (40 t / viikko)


Tammikuu

21

157,5

168

Helmikuu

20

150

160

Maaliskuu

23

172,5

184

Huhtikuu

18

135

144

Toukokuu

21

157,5

168

Kesäkuu

21

157,5

168

Heinäkuu

21

157,5

168

Elokuu

23

172,5

184

Syyskuu

21

157,5

168

Lokakuu

22

165

176

Marraskuu

22

165

176

Joulukuu*

18

135

144


* Lukuihin sisältyy itsenäisyyspäivä


Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.


Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 8 §:n 2 b-kohdan tarkoitta- missa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.


15 § Varallaolo


Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kut- sua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia va- rallaolokorvauksesta toisinkin.


Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi eikä varallaolo muodostu koskaan ylityöksi eikä pyhä-, seisokki- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta makseta korotuk- sia, ei myöskään ilta- ja yötyölisiä kello 18 jälkeen tapahtuvasta varallaolosta.


Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa sopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta ei makseta varallaolo- korvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.


Milloin erikseen sovitaan, että toimihenkilö muutoin on velvollinen olemaan vapaa-aika- naan tavoitettavissa joko hakulaitteen tai käsipuhelimen kautta siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalk- kauksessa tai erillisenä lisänä. Paikallisesti voidaan sopia vapaamuotoisen varallaolon korvaamisesta toisinkin.


Soveltamisohje:


Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.


Milloin kysymyksessä on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

16 § Seisokkiaika


Seisokkiajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin erikseen sovitun pyhä- tai juhlapäivän johdosta koko tuotantolaitoksen tai sen osaston toiminta on pysähdyksissä.


Toimihenkilön suorittaessa työtä ns. seisokkiaikana seisokinalaisessa tuotantolaitok- sessa tai sen osastossa, maksetaan hänelle suorittamastaan työstä häneen sovelletta- vasta työaikamuodosta riippumatta tältä ajalta tulevan muun palkan lisäksi yksinkertainen peruspalkka laskettuna edellä 13 §:ssä mainitulla tavalla.


17 §

Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet


1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työ- paikalta.


2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:


a) Kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja


b) Kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.


3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.


4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.


5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön sään- nöllistä työaikaa.


6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvolli- suus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonais- palkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.


Soveltamisohje:


Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle ylimääräis- tä haittaa, joka korvataan hälytysrahalla. Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korva- us selvitystä vastaan.


Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.

Palkka työstä


Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 21.00-06.00 välisenä aikana annetun kutsun perus- teella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset yli- työkorotukset.


Työehtosopimuksen 15 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta häly- tysluontoista työtä koskevia määräyksiä.


18 § Sunnuntaityö


Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapun- päivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.


Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä lisäksi edellisen kappaleen mukaise- na sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.


Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuu- kausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa - aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.


Paikallisesti voidaan sopia sunnuntaikorotuksen vaihtamisesta joustovapaaseen. Jousto- vapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.


19 §

Lepoajat ja viikkolepokorvaus Viikottainen vapaa-aika

1. Toimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia käsittävä yhden- jaksoinen viikkolepo. Kuitenkin voidaan mainitun pituinen viikkolepo antaa muunakin vii- kon aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihen- kilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina liikkeessä tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.


2. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikkolepo järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin kerralla.


3. Tämän pykälän viikkolepoa koskevista säännöksistä voidaan poiketa:


a) Xxxxxxx toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia;


b) Milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) Milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapa- uttamista;


d) Xxxxxxx toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityk- sessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.


Viikkolepokorvaus


1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraa- van kalenterikuukauden aikana tai jos siitä etukäteen sovitaan, maksamalla viikkolepo- korvaus jäljempänä olevan 5. kohdan mukaan kokonaisuudessaan rahana.


2. Viikkolepopäiväksi katsotaan, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä ja työtuntijärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäi- vä muussa työssä.


3. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tapaturman tai koulu- tukseen osallistumisen vuoksi.


4. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijärjestel- män mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.


5. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikkolepokorvaus suorittaa kokonaisuudes- saan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta


– peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä


– tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.


6. Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.


Vuorokausilepo


1. Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin ai- kana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Jos työn tarkoituksenmukainen jär- jestely edellyttää, työnantaja ja luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä toimihenkilön suostumuksella. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työaikamuodossa toimihenkilön päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajan- kohdista. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.


Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia.

2. Työn järjestelyjen ja toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan yllä mainitusta poiketa tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana ker- rallaan:


– kun toimihenkilön työvuoro muuttuu


– jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa


– jos työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toi- sistaan


– kausiluontoisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun tasaamiseksi


– tapaturman ja tapaturmavaaran yhteydessä


– turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai hen- kilöiden suojelemiseksi


– työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi sekä


– milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä, voidaan 1. kohdan säännöksestä poiketa.


Jos vuorokausilepoa on lyhennetty 2. momentissa säädetyllä perusteella, lepoajan on kuitenkin oltava vähintään 5 tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausi- levon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin 1 kuukauden kuluessa.


Päivittäinen lepoaika


1. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.


2. Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta.


3. Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.


Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.

20 §

Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö


1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatku- vasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.


2. Vuorotyössä maksetaan tuntikohtaista vuorotyölisää seuraavasti


1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Kuukausipalkka luontoisetuineen Iltavuorolisä senttiä / t Yövuorolisä senttiä / t

– 2002

187

348

2003 –

217

398


Samalla tavoin määräytyvät työehtosopimuksen 20 §:n 4. kohdassa tarkoitetut ilta- ja yötyöstä maksettavat lisät.


3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää ilta- vuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.


4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18–22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22–06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yö- vuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.


5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, makse- taan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enin- tään kello 06 saakka.


6. Vuorotyölisä voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja sentti- määriä perusteena käyttäen.


7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.


8. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksivuorotyössä työskente- levälle toimihenkilölle maksetaan kultakin lauantain aamu-, ilta- ja yövuoron aikana teke- mältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus 1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 128 senttiä.

21 §

Palkka sairauden tai äitiysvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen


1. Palkanmaksuvelvollisuus


Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi ke- vytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työ- kyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:


Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka


1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta


Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa, ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 %, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden al- kamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Jos toimihenkilölle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.


Tässä yhteydessä tarkoitetaan kuukaudella 30 päivän pituista ajanjaksoa (juridinen kuu- kausi), vastaavasti neljällä viikolla 28 päivän, viidellä viikolla 35 päivän ja kolmella kuu- kaudella 90 päivän pituista ajanjaksoa.


Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajal- ta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.


2. Saman sairauden uusiutuminen


Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sai- rausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairaus- ajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1. koh- dassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairas- vakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.


3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus


Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä il- moittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.


Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin anta- ma tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen

nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärin- todistuspalkkio.


4. Korvaava työ


Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemises- tä, mikäli toimihenkilön terveydentila sen mahdollistaa.


Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät, onko toimihenkilölle mah- dollista osoittaa ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulutusta.


5. Perhevapaat


Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja van- hempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kol- melta kuukaudelta.


Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että hänen työsuhteensa on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.


Toimihenkilölle maksetaan kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.


Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoito- vapaan käyttämisestä keskusliittojen yhteisesti laatimalle lomakkeelle.


Työnantajan tulee tarjota perhevapaalta työhön palaavalle toimihenkilölle hänen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työn- antajan tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kap- paleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.


6. Vähennysoikeus


Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.


Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi

ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.


22 § Lääkärintarkastukset


1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset


Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hyvän työterveyshuoltokäytännön periaat- teita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkas- tuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menetetyltä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä xxxx- xxxxx laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) sekä tartuntatautilaissa (583/86) tarkoite- tuista tutkimuksista.


Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnan- taja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälki- tarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.


Jos tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena yli- määräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaista sairauspäivärahan vähimmäismäärää.


2. Muut lääkärintarkastukset


Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:


2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1–2.2.5)


Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä pääs- tä nopeasti lääkärintarkastukseen. Toimihenkilön on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuul- lisine matka-aikoineen kesti.


Muissa kuin edellä mainituissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että toimihenkilö varaa vastaanottoajan työaikana, vain jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulko- puolella.


Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.


Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Xxxxxx toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta an- sionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.


Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei an- sionmenetystä korvata.


2.2 Erityisedellytykset


Ansionmenetys korvataan:


2.2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus


Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimihenkilön sairaus.


Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyt- tömyyden ajalta.


Xxxxxxx toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkitta- vaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.


2.2.2 Aikaisemmin todettu sairaus


Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyk- sessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.


Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihenkilön on ollut tarpeen hakeu- tua lääkärintarkastukseen.


Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.


Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärin- tarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.


Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.


2.2.3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset


Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuk- sen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos toimihenkilöllä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suo- rittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

2.2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset


Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synny- tystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta, ellei toimihenkilö ole saanut vas- taanottoa työajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.


Toimihenkilön on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä ras- kauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.


2.2.5 Äkillinen hammassairaus


Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoi- toa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuk- sella.


3. Laskenta


Edellä kohdassa 1–2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdas- sa 1.2 tarkoitetun päivärahan osalta työehtosopimuksen matkakustannusten korvaus- määräyksiä.


Soveltamisohjeet:


Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa on ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyk- senä, että lääkärintarkastuksessa todetaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todettaisikaan työkyvyttömäksi.


Aikaisemmin todettua sairautta koskevassa kohdassa edellytetään kroonisen sairauden osalta, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrit- telemiseksi. Korvattavuuden edellytys täyttyy kroonisen sairauden osalta myös ao. eri- koisalan poliklinikalla hoidon määrittelemiseksi suoritetussa lääkärintarkastuksessa.


23 § Matkakorvaukset


1. Matkustamisvelvollisuus ja korvaukset


Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suo- ritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.


Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippu- jen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuu- lippujen hinnat.

Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisäl- tyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä tässä pykälässä mainituista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.


Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityis- kohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.


2. Matkan alkaminen ja päättyminen


Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin xxxx- seen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.


3. Kotimaan matkakustannukset ja päivärahat


Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa ja majoittumiskustannuksia kulloinkin voimas-

sa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Katso xxx.xxxx.xx).


Xxxxxxx toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi ate- rioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta. Näis- sä tapauksissa ei makseta päivärahaa.


Soveltamisohje:


Joissakin tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia, sovelletaanko puolipäivärahasääntöä vaiko ruokarahasääntöä:


Eräitä esimerkkejä:


1 Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työpaikastaan linja-autol- la kaupungin keskustassa työasioissa. Paluumatkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin virastossa. Lähtö tapahtui klo 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä klo 13 – yksi ateriakorvaus (yksi ruokailu).


2 Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa takaisin työhön klo 16 – yksi ateriakorvaus (yksi ruokailu).


3 Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa työhön / kotiin klo 18.30 – kaksi ateriakorvausta (kaksi ruokailua).


4 Toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun klo 08 ja palaa klo 15 – yksi osapäiväraha (matka).

5 Varkaus–Kuopio–Varkaus klo 07–19 – yksi kotimaan päiväraha.


Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua, maksetaan hänelle yöpymisrahaa kulloinkin voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukaisesti.


4. Ulkomaan matkakustannukset ja päivärahat


Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulkomaanpäivärahaa kul-

loinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Katso xxx.xxxx.xx).


Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden mat- kavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulko- maan päivärahasta.


Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.


Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.


Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia, devalvaation, revalvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kesken tästä mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja hotellikorvauksiin.


5. Työkomennukset


Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.


Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huo- mioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.


6. Työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu


Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuoro- kauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä makse- taan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimi- henkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.


7. Matka-ajan korvaus


Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka

kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan lue- taan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.


Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.


Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.


Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukai- sen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkus- tamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.


Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työ- aikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.


Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tässä mo- mentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.


8. Oman auton käyttö


Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvausta kulloinkin voimassa ole-

van verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Katso xxx.xxxx.xx).


9. Matkustussääntö


Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkus- tussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustami- sen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.


24 § Koulutustilaisuudet


Milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistämistä tar- koittavaan koulutustilaisuuteen, maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen 23 §:n määräysten mukaisesti.


Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yhteistoimintasopimuksen 5.2 kohdan mukaiseen yhteiseen koulutustilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimihenkilön ammatillisten val- miuksien edistäminen.


Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimi- henkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta makset- tava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen

palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Tämän pykälän tarkoittamilta koulutustilaisuuksiin liit- tyviltä matkoilta ei makseta matka-ajan palkkaa.


Milloin edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaa- aikana, sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovi- taan tarvittaessa paikallisesti.


Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.


25 § Vuosiloma


1. Vuosiloman antaminen


Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan myös työsuhteen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun pää- tyttyä.


2. Vuosilomapalkka ja -korvaus


Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Vuosilomapalkkana tai vuosi- lomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan:


a) Kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.


Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka siten osoit- tamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palk- kaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda vuosilomalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamaan vuosilomapalkkaan, suositellaan vuosilomalain 10 §:n 2 momentin säännökseen viitaten vuosilomapalkka laskettavaksi osa-ajan palkanlaskentamenettelyä käyttäen.


b) Provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuukausien määrällä jae- taan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päiväpalkaksi muuttamisessa käytetään lukua 25.


c) Muiden palkkausmuotojen perusteella siten, että arkipäiviksi sattuvat vapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi.


d) Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 11 §:ssä säädetään. Edellä tarkoi- tettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

e) Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamis- työstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 9 §:n 2 mo- mentin säännöksiä.


3. Lomaraha


Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoi- tetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausi- palkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.


Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.


Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy loma- kautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työ- suhteen päättyessä lomakautena.


Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosent- tina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.


Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palve- lusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jat- kumisesta annetun lain (8.5.2009/305) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin palvelukseen astuessaan.


Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeutta- vaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli toimi- henkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.


Työnantajalla on, milloin tuotannon ja töiden asianmukainen järjestely sitä edellyttää, oi- keus antaa vuosilomalain 20 §:n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta lomasta (kesäloma) 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Tämän loman osalta, joka työnantajan aloitteesta näin annetaan lomakauden ulkopuolella, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, ylimääräinen lomaraha, jonka suuruus on 50 prosenttia asianomaisen loman osan vuosi- lomapalkasta.


Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajan- kohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

26 §

Lyhyt tilapäinen loma


Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia, veljiä ja sisaria sekä isovan- hempia.


Toimihenkilöllä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään sekä vihkimispäivänään saada sään- nöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun kyseinen merkkipäivä sat- tuu hänen työpäiväkseen.


Lyhyttä tilapäistä lomaa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten.


Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetys- tä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausi- palkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.


Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luotta- mustehtävien osalta.


Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.


Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilöille kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että naimisissa oleva reserviläinen saa valtion maksa- man reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja naimaton 2/3 niistä.


Ammattiliito Pro:n ja / tai STTK:n edustajistoon, hallituksiin ynnä työehtosopimusneuvot- telukuntiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.


Pöytäkirjamerkintä:


Osapuolet suosittelevat, että luottamusmies, osaston luottamusmies tai työsuojeluvaltuu- tettu voi osallistua Ammattiliitto Pro:n järjestämille luottamusmiesten neuvottelupäiville ja että toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä sanottujen päivien osalta.


27 §

Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus


Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenot- tajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta sil-

tä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.


Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.


28 §

Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen


Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaa- maton.


Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehto- sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukau- sittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimi- henkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.


29 § Kokoontumisoikeus


Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaavalla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuh- teita koskevista kysymyksistä työnantajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seuraa- vin edellytyksin:


a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa pai- kassa on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.


b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lähei- syydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytä- miseksi.


c) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouk- sessa saapuvilla.


d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

30 §

Paikallinen sopiminen


Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.


Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.


Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.


Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, se on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti.


Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuu- kauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.


Työehtosopimuksen määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin useissa eri tilanteis- sa. Mikäli yrityksissä halutaan käyttää paikallista sopimismahdollisuutta työehtosopimus- ta laajemmin, tällaiset sopimukset on toimitettava liittojen tarkastettavaksi.


31 § Neuvottelujärjestys


1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista ky- symyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.


2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvotte- lut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.


3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivat nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsi- teltäväksi.


4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensitilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.


5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhy- esti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

6. Jos edellä 2 kohdassa mainitut neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.


7. Niin kauan kuin edellä 3 kohdassa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vasta- puolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.


8. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimieli- syyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 kohdissa.


32 § Liitesopimukset


1. Yhteistoimintasopimus 28.1.2000 siihen 15.12.2000, 25.2.2002, 14.12.2006,

16.10.2007 sekä 22.4.2010 tehtyine muutoksineen.


2. Irtisanomissuojasopimus 14.2.2002, 20.11.2002 sekä 22.4.2010 tehtyine muutoksi- neen.


33 §

Sopimuksen sitovuus


Tämä työehtosopimus sitoo,


a) Allekirjoittaneita liittoja;


b) Niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.


Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huoleh- timaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimi- henkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä.


34 §

Sopimuksen voimassaolo


Mikäli allekirjoituspöytäkirjan 2 §:stä ei muuta johdu, tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.4.2014 ollen voimassa 31.1.2017 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Jos sopimus irtisanotaan, tulee neuvottelu uudesta sopimukses- ta aloittaa viimeistään kuukauden kuluttua irtisanomisesta ja tällöin antaa vastapuolelle muutosesitys, ellei osapuolten välillä muuta sovita.

Helsingissä 3. päivänä joulukuuta 2013


KULUTUSTAVARARYHMÄ RY AMMATTILIITTO PRO RY

LIITE 1


LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ


1. JOHDANTO


Työn sisällön, työlle asetettujen vaatimusten ja johtamistapojen toteutuneet ja edelleen jatkuvat muutokset edellyttävät palkkausjärjestelmiltä entistä voimakkaammin oikeuden- mukaisuutta, kannustavuutta, johdonmukaisuutta, tuottavuutta ja joustavuutta. Tehtävien vaativuuden mittaus on saatettu vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tehtävien to- dellista sisältöä erilaisissa yritysorganisaatioissa. Kun toimien sisältö muuttuu, järjestelmä joustaa niin, että vaativuuden muutokset näkyvät myös palkkaperusteissa. Henkilökoh- taisen pätevyyden ja työsuorituksen näkyvällä arvioinnilla kannustetaan toimihenkilöitä pätevöitymään ja kehittymään tehtävissään. Samalla tarjotaan myös esimiehille työkalu toiminnan ja henkilöstöresurssien ohjaamiseen.


Palkkausjärjestelmä sisältää puitteet, jotka toteuttavat yhteisesti hyväksytyt palkkauksen periaatteet. Yrityksille jää tilaa toteuttaa omaa palkkapolitiikkaansa, joka tukee toiminnan ohjausta, johtamista ja tavoitteiden saavuttamista.


Järjestelmä pyrkii erityisesti ottamaan huomioon alan työpaikkakoon ja henkilöstö- rakenteen.

1 TOIMIHENKILÖN PALKKARAKENNE


Toimihenkilön henkilökohtainen kokonaispalkka muodostuu kolmesta elementistä, jotka perustuvat tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen pätevyyteen ja palvelusaikalisään.


Tehtäväkohtainen palkanosa


Keskeisin elementti on tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa. Vaativuus arvioidaan palkkausjärjestelmän sisältämällä vaativuuden arviointijärjestelmällä. Arvioinnin seu- rauksena tehtävä sijoittuu pisteiden perusteella johon-


Palvelus- aikalisä


Henkilö- kohtainen palkanosa



Tehtävä- kohtainen palkanosa

kin tähän palkkausjärjestelmään sovittavista vaativuus- luokista joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka.


Henkilökohtainen palkanosa


Palkkarakenteen toinen osa muodostuu tehtävää hoi- tavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen pe- rusteella. Palkanosan suuruus perustuu esimiehen arvioon henkilön em. ominaisuuksista. (Arvion tulee pe- rustua yrityksessä sovittuun järjestelmään tai sovittuun menettelytapaan). Henkilökohtaisen palkanosan tulee puolen vuoden palveluksessaolon jälkeen olla vähin- tään 3 prosenttia asianomaisen tehtävän vaativuusluo- kan ohjepalkasta ja yrityskohtaisesti vähintään 3-7 % keskimäärin yli tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen. Henkilökohtaiseen palkanosaan voi sisältyä myös muita perustelluista tekijöistä johtuvia eriä.


Palvelusaikalisä


Palkkarakenteen kolmas elementti muodostuu pal- velusaikalisästä, jonka suuruus määräytyy asian- omaisen toimihenkilön työsuhteen yhtäjaksoisen pituuden perusteella. Palvelusaikalisä maksetaan kuu- kausittain, ellei paikallisesti toisin sovita.

2 TEHTÄVIEN VAATIVUUS


Tehtävien vaativuutta arvioitaessa mitataan niitä vaatimuksia, joita tehtävä hoitajalleen asettaa. Arvioitavana on pelkästään tehtävien sisältö, ei se kuinka asianomainen henkilö tehtävää hoitaa.


Tehtävien vaativuuden mittauksen tarkoitus on tuottaa oikeudenmukaiseksi koettu tehtä- vien vaativuusskaala (so. erottaa tehtävät vaativuudeltaan toisistaan) ja kytkeä sen avulla toisiinsa tehtävän vaativuus ja palkka.


Tehtävien vaativuuksia kuvaavia mittareita on neljä:


* toimen luonne (tehtävän hoitamisen edellyttämä harkinta ja sen vaativuus)

* päätösten ja ratkaisujen vaikutukset

* vuorovaikutuksen vaativuus

* toimen asema/itsenäisyys organisaatiossa


Vaativuuden mittaaminen perustuu toimeen ja sen sisältämiin tehtäviin. Vaativuus- pisteiden mukaan toimi asettuu vaativuusluokkaan, jolle on työehtosopimuksessa määri- tetty palkkaluokka.


Vaativuuden arviointi suoritetaan työnantajan ja henkilöstöryhmää edustavan yhdys- miehen ja luottamusmiehen välillä. Mikäli toimihenkilöillä ei ole luottamushenkilöä, tulee työnantajan varata heille tilaisuus valita keskuudestaan edustaja ennen neuvottelujen aloittamista. Työpaikoissa, joissa on enintään kaksi toimihenkilöä, suorittavat työnantaja ja toimihenkilö yhdessä vaativuuden arvioinnin.


Xxxxxxx toimihenkilön toimen muotoilu osoittautuu vaikeaksi, voidaan toimihenkilön kans- sa sopia määräajasta, jonka kuluessa lopullinen toimenkuvaus ja luokitus tulee toteuttaa. Määräaika on enintään kuusi kuukautta.


Toimihenkilöllä on oikeus saada tietää toimensa vaativuusluokitus ja sen perusteet.


Vaativuuden arviointi käytännössä


Seuraavassa kuvaus menettelystä, jolla arviointi käytännössä voidaan hoitaa.


1. Työpaikalla perustetaan arviointiryhmä, joka hoitaa keskitetysti kaikkien tehtävien vaativuuden arvioinnin. Sen tulisi olla pysyvä yhteistyöryhmä, joka jatkossa tarkastaa tehtävien arvioinnit toimien sisällön muuttuessa, luokittaa kokonaan uudet toimet sekä ratkaisee mahdollisesti syntyvät ongelmat ja erimielisyydet. Arviointiryhmä muodostuu pienimmillään yhdestä työnantajan edustajasta ja toimihenkilöiden luottamushenkilöstä. Ryhmä voi tarvittaessa olla suurempikin. Toisaalta on syytä muistaa, että työskentelyn tehokkuuden ja sujuvuuden kannalta liian suuri ryhmä saattaa olla huono ratkaisu.


Arviointiryhmä perehtyy (tarvittaessa liittojen edustajien opastuksella) arviointijärjes- telmän sisältöön ja järjestelmän käyttöön.


2. Arviointiryhmä miettii miten tehtävien kuvaus hoidetaan. Mikäli nykyiset toimenkuvat eivät ole ajan tasalla, ne on syytä päivittää. Tässä yhteydessä on syytä harkita huolella voidaanko vaativuutta arvioida nykyisten toimenkuvien pohjalta, vai tuleeko ne laatia uu- delleen. Toimenkuvauksen muotoon kannattaa kiinnittää huomiota, jotta tehtävien vaati-

vuus voidaan mitata mahdollisimman luotettavasti. Toimenkuvauksesta tulee käydä ilmi vähintään tehtäviin liittyvät vastuut, toimen sisältö sekä tehtäviin liittyvät yhteydet.


Jos yrityksessä on sertifioitu laatujärjestelmä, sen sisältämistä töiden kuvauksista voi olla

apua myös toimenkuvien kirjoittamiseen.


3. Arviointiryhmä valitsee suurissa toimipaikoissa riittävän määrän ns. avain- eli ank- kuritoimia, joiden voidaan kuvitella kattavan koko vaativuushierarkian. Toimien valinnan suorittavat arviointiryhmän jäsenet yhdessä.


Tarpeen vaatiessa voidaan käydä haastattelemassa toimien hoitajia ja/tai esimiehiä. Mahdollisista haastatteluista huolimatta vaativuuden arvioinnin suorittaa aina arviointi- ryhmä.


Yksittäisen tehtävän vaativuuden arviointi aloitetaan määrittelemällä kuinka paljon tehtä- vän hoitamiseen liittyy itsenäistä harkintaa. (Tehtävä sijoittuu tasoille T.1-T.5). Tämän jäl- keen määritellään kuinka laajalle ulottuvat toimihenkilön omassa tehtävässään tekemät päätökset ja ratkaisut. Ne voivat rajoittua pelkästään hänen omaan työhönsä tai niiden vaikutukset voivat ulottua esim. useamman osaston toimintaan. (Tasot P.1-P.4). Tämän jälkeen katsotaan missä kohdassa matriisia ”Toimen luonne” ja äsken määritelty ”Pää- tösten ja ratkaisujen vaikutus” tasot leikkaavat. Leikkauskohdasta löytyy se pistemäärä, joka kertoo toimihenkilön matriisin ensimmäisestä osasta (toimen luonne) saaman piste- määrän. Samalla periaatteella määritellään tehtävään liittyvästä vaikuttamisesta kertyvät pisteet. Tehtävään liittyvä vuorovaikutus löytyy tämän matriisin asteikoilta V.1-V.2 ja joh- taminen/asema saman matriisin taulukolta A-D. ”Vuorovaikutus” ja ”johtaminen/asema” tasojen leikkauskohdasta saadaan toimihenkilölle matriisin toisen osan (vaikuttaminen) pisteet. Toimihenkilön tehtävän vaativuuspisteet saadaan laskemalla yhteen matriisin kummastakin osasta saadut pisteet.


4. Ankkuritoimien perusteella määritetään, mitä tarkoitetaan päätöksenteon ja ratkai- sujen vaikutukset -mittariin sisältyvillä termeillä ‘oma työ, työryhmä, osasto/ yksikkö ja osastoja/suuri yksikkö’. Termejä määritettäessä on syytä muistaa, että arvioitavana ovat toimihenkilön toimet. Vaikuttamisalue määritetään niin, että se on toimihenkilön laajin to- dellinen vaikuttamisalue, ei suinkaan esim. yrityksen toimitusjohtajan.


5. Arviointi suoritetaan niin, että kukin vaativuusmittari käydään aina kerralla läpi kaikki- en toimien osalta. Ei siis pyritä arvioimaan koko tointa kerralla.


Arvioinnin tulokset on syytä kirjata. Samoin perusteet, joilla arviointiskaala on määritelty, jotta myöhemmin voidaan noudattaa samoja periaatteita, sekä tarvittaessa löydetään pe- rusteet tehdyille ratkaisuille.


6. Arvioidaan loput toimet. Arvioinnin apuna voidaan käyttää avaintehtävien vaativuus- tasoja (isot toimipaikat).


Nykyistä palkkaryhmää ei ole syytä käyttää vertailupohjana. Tointa hoitavan toimihenki- lön persoona ja nykyinen palkka on syytä unohtaa tehtävän vaativuutta arvioitaessa. Uudet, analyyttiset vaativuusmittarit voivat tuottaa erilaisen tuloksen tehtävien vaativuus- suhteisiin kuin aiempi ryhmittely.


Vaikka palkkausjärjestelmä on valtakunnallinen, tapahtuu vaativuuden arviointi toimi- paikkakohtaisesti eivätkä arviointitulokset ole verrattavissa nimikkeittäin toimipaikasta toiseen.

3 HENKILÖKOHTAINEN PÄTEVYYS


Pätevyyden arviointi


Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän suorittamiselle.


Pätevyyttä verrataan suhteessa työn vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä suorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden vaatimukset. Tästä seuraa, että tekijöille on asetettava ainakin seu- raavat kriteerit:


– liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa


– on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)


– henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään


Järjestelmästä on syytä rakentaa selkeä ja yksinkertainen niin, että sitä on riittävän help- po käyttää ja, että pätevyystekijöitä tai painotuksia voidaan muuttaa tilanteen mukaan.


Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioinnissa ehdotto- maan objektiivisuuteen. Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vähintään ker- ran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat toimenkuvat tarkistetaan samassa yhteydessä kun kunkin henkilökohtaista päte- vyyttä arvioidaan. Uuden toimihenkilön henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suuruinen. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetkiseen tehtäväänsä. Mikäli tehtävä muuttuu, on henkilön pätevyys suhteessa uuteen tehtävään arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.


Toimihenkilöllä ja toimihenkilöiden luottamusmiehellä on oikeus saada tietää arvioinnin perusteet, tulokset ja vaikutukset.


Pätevyystekijät


Pätevyyden arviointi mahdollistaa yrityskohtaisten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Tästä johtuen pätevyyskriteerit ja niiden määrä voi vaihdella yrityksestä toiseen. Yrityk- sen toiminnan laajuudesta riippuen voi esimerkiksi ihmissuhdetaidot, monitaitoisuus, kie- litaito tai atk-valmiudet korostua pätevyystekijöitä valittaessa.


Alla olevassa taulukossa on esitetty malliksi joukko pätevyyden ja suorituksen arviointiin sopivia tekijöitä, joiden avulla yrityksessä voidaan laatia pätevyyden arviointijärjestelmä.


Kyseessä on siis vain malli ja lähtökohtana onkin se, että jokainen yritys löytää itse sille sopivat pätevyysmittarit.

Työteho

Vastuullisuus

Yhteistyötaito

Koulutus

* työtulos

* laatu

* monitaitoisuus

* kehityskyky

* erityisosaaminen

* harkintakyky

* taloudellinen vastuu

* vastuu toisista ihmisistä

* viestintävastuu

* säännöllisyys

* huolellisuus

* itsenäisyys

* ihmissuhde- taidot

* joustavuus

* kommunikointi



Esimerkiksi pätevyystekijä Työteho koostuu osatekijöistä työtulos, laatu, monitaitoisuus jne.


Pätevyysarviointi voidaan tehdä käyttämällä pistearviointia. Pistejärjestelmää käytettäes- sä joitakin pätevyystekijöitä voidaan painottaa eri tavalla pisteiden avulla antamalla tästä tekijästä enemmän pisteitä kuin jostain toisesta pätevyystekijästä. Arvioinnin tuloksena saadaan summapistemäärä, joka kuvaa kunkin henkilön sen hetkistä pätevyyttä suh- teessa työtehtäviinsä.


Esimerkki pistejärjestelmästä


Tuotanto-osaston pätevyystekijöitä kuvaavaksi tekijäksi on valittu työteho, vastuullisuus, yhteistyötaito ja koulutus. Kutakin tekijää voidaan painottaa esimerkiksi alla esitetyllä ta- valla.



Tekijä

Vaatii kehittämistä

Vastaa normaalitasoa

Ylittää normaalitason

työteho

2

4

6

vastuullisuus

1

2

3

yhteistyötaito

1

2

3

koulutus

1

2

3

Yhteensä





Esimerkiksi henkilö, jonka työteho pätevyyden arvioinnissa vastasi normaalitasoa, vas- tuullisuus ei täysin vastannut normaalitasoa ja jonka yhteistyötaidot ylittivät normaali- tason ja koulutus vaati kehittämistä sai esimerkkitapauksessa pisteitä 4+1+3+1 = 9. Pis- tealue vaihtelee tässä esimerkissä viidestä viiteentoista.


Pätevyydenluokituksella voidaan henkilökohtainen palkanosa määrittää järjestelmälli- sesti, oikeudenmukaisesti ja kannustavasti.


Työehtosopimuksen mukaan henkilökohtaisen palkan osuuden vähimmäismäärä ensim- mäisen pätevyydenarvioinnin jälkeen on vähintään 3 % työn vaativuusluokkapalkasta.

4 PALVELUSAIKALISÄ


Palvelusaikalisä suoritetaan kuukausittain, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli lisä mak- setaan kerran tai kaksi kertaa vuodessa, ei sitä oteta huomioon lomapalkkaa tai keski- tuntiansiota laskettaessa.


Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myös nykyi- seen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräys- vallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palveluk- seen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää kerryttävät vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.


Lisän suuruus


Palvelusaikalisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelusaikaa on ker- tynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelusaikalisä maksetaan toimihenki- lölle kuukausittain ja sen suuruus on yhtäjaksoisesta palvelusajasta riippuen seuraava:


Palvelusaikalisien määrät 1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen ovat seuraavat:


Palvelusaika vuosina Palvelusaikalisä euroa / kuukausi


5 – 9

47

10 – 14

58

15 – 19

82

20 – 24

103

25 –

126


Maksettaessa palvelusvuosilisää kuukausittaisena korvauksena, käsitellään sitä palkka- hallinnon eri tilanteissa (muun muassa vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sunnuntaityökorotuksia jne. laskettaessa) kuten varsinaista kuukausipalkkaa.


5 ERITYISKYSYMYKSIÄ


Henkilökohtaiseen palkanosaan saattaa jäädä erä, joka myöhemmin leikkautuu. Leikkau- tuminen voi tapahtua esim. pätevyystekijöiden muuttuessa tai tilanteissa, joissa tehtävän vaativuusluokkapalkkoja on työehtosopimusratkaisun yhteydessä korotettu yleiskoro- tusta enemmän.


Erimielisyyksien ratkaiseminen


Palkkamääräyksistä johtuvat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelu- järjestyksen mukaisesti. Vaativuuden ja pätevyyden määritykseen liittyvät riidat ratkais- taan kuitenkin ensisijaisesti välimiesmenettelyssä, elleivät työehtosopimuksen sopija- puolet yhteisesti sovi asian saattamisesta työtuomioistuimeen.

6 JÄRJESTELMÄN YLLÄPITO


Palkkausjärjestelmä edellyttää perusteellista paneutumista järjestelmän sisältöön ja käyt- töön. Hyvin hoidettu pohjatyö tekee järjestelmän ylläpidon sujuvaksi. Seuraavassa on poimittu tarkistuslistan omaisesti yhteenveto niistä toimista, jotka työpaikalla tulee huo- mioida.


• Kuka/ketkä asiaa hoitavat


• Tiedottaminen järjestelmän sisällöstä


– Jokaisen järjestelmän piiriin kuuluvan tulee tuntea palkkauksensa perusteet


• Toimien kuvaukset


– Vaativuuden arviointi tehdään toimen todellisen sisällön pohjalta.


– Toimien sisällöt on katsottava huolellisesti. Jos luokitukset tehdään vanhalta näppi- tuntumalta, saattaa jotain oleellista jäädä helposti tiedostamatta.


• Vaativuuden arviointi


– Arviointiryhmän suorittama työ, johon tarkemmat ohjeet löytyvät tämän esityksen tehtävien vaativuutta käsittelevästä osasta.


• Pätevyyden arviointijärjestelmä


– Henkilökohtainen pätevyys määritellään sovittua pätevyyden arviointijärjestelmää käyttäen.


• Esimiesten koulutus pätevyyden arviointiin


– Pätevyyden arviointijärjestelmän sisällön, merkityksen ja roolin selvittäminen järjes- telmän käyttäjille.


– Myös tähän löytyy yksityiskohtaisempi selvitys henkilökohtaista pätevyyttä käsitte- levästä esityksen osasta.


• Palvelusaikalisä


– Työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan kertymisestä ja määrästä.

• Palkkojen muodostaminen uudelta pohjalta


– Käyttöönottovaiheessa vanhan ja uuden järjestelmän mukaiset palkat tulee sovittaa yhteen kenenkään palkkaa alentamatta.


• Tuloksista tiedottaminen


– Järjestelmän tuottamista tuloksista on tiedotettava järjestelmän piiriin kuuluville.


• Ylläpidon järjestäminen


– Järjestelmän ylläpito edellyttää pelisääntöjen rakentamista vähintään toimenku- vausten ylläpitämiseksi, vaativuuden arvioinnin tarkistamiseksi ja henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnin jatkuvuudeksi

XXXXXX XXXXXX

TOIMEN LUONNE PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET


Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan merkittävyyttä ja laajuutta


Vaativuus on sitä suurempi

- mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset

- mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun

- mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset


Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tvs. asiantuntija-auktoriteetin käyttöön perustuva vaikutus.

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

- mitä useammin harkintatilanteita esiintyy

- mitä erilaisempia ne ovat

- mitä lyhyempi on harkinta-aika

- mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan

- mitä väljemmät ovat ohjeet ja/tai mitä hitaampaa on palaute


Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkin- tatilanteissa tarvittava kokemus



PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT

vaikutetaan ->


TOIMEN LUONNE


OMA TYÖ


P.1


TYÖ- RYHMÄ


P.2


OSASTO/ YKSIKKÖ


P.3


OSASTOJA/


SUURI YKSIKKÖ


P.4

T. 1 RATKAISUJA SAMANKALTAISISSA TILANTEISSA

* Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla

* Ohjeiden ja normien soveltamis- ta


165


180


195


T. 2 HARKINTAA JA RATKAISUJA UUSISSA TILANTEISSA

* Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä

* Muuttuvat ohjeet ja normit


185


200


215


235

T. 3 SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA RATKAISUJA

* Ohjeiden ja normien kehittävää ja luovaa soveltamista



225


245


265

T. 4 SUUNNITTELUA, ERITTELYJÄ JA VAATIVIA RATKAISUJA

* Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja

* Laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena sovelluksille

* Ohjeiden ja normien kehittämistä ja itsenäisiä ja uusia ratkaisuja



255


275


295

T. 5 KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

* Oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa




310


335

VAIKUTTAMINEN

VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA


Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja/tai ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

- mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite

- mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus

- mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankki- jat, julkinen sana ja muut sidosryhmät

- mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii

- mitä merkittävämpiä ihmissuhdetaitoja tarvitaan

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asiantuntija-auktoriteetin perus- teella ohjataan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.


JOHTAMINEN / ASEMA


VUOROVAIKUTUS

Oma tehtävä


A

Opastava tai ohjaava tehtävä tai itsenäinen tehtäväalue

Laaja itsenäinen tehtävä tai organi- sointi- ja resurssi- vastuu (esim. projekteissa) tai esimiestehtävä

Laaja esimiestehtävä tai esimiestehtävä, jossa organisointi- ja resurssivastuu (esim. laajoissa projekteissa) tai asiantuntija- tehtävä, jossa huo- mattava asema- tai tavoitevastuu (esim. viranomaisvelvoitteet, kehitystavoitteet)


B

C

D

V. 1

TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA

* Kommunikointia työn lähipiirissä


100


110



V. 2

OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJATASON YHTEYKSIÄ


120


130


140


V. 3

TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIANTUNTIJATASOLLA

* Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa

* Mahdollisesti tavanomaisia yhteyksiä ulkopuolisiin sidos- ryhmiin

* Ihmissuhdetaitoja


135


145


155


165

V. 4

MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA

* Ammatillista erityisosaamista

* Vaativien ihmissuhdetaitojen hallintaa

* Yhteyksiä ja vaikuttamista asiakkaisiin, asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin



165


175


185

TOIMENKUVAUS


TOIMEN NIMI

TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO

TOIMEN HOITAJAN NIMI

VÄLITTÖMÄN ESIMIEHEN TOIMI (ja nimi)

TOIMEN HOITAJAN SIJAISEN TOIMII

SIJAISUUSTOIMET


TOIMEN TARKOITUS

KESKEISET TEHTÄVÄT

VASTUUT

TOIMEEN LIITTYVÄ YHTEYDENPITO


1. Sisäiset toiminnalliset yhteydet


2. Yhteydet yrityksen/toimipaikan ulkoisiin sidosryhmiin

TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET


1. Koulutus ja/tai kokemus


2. Erityisvaatimuksia

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ LIITE 2


1. Soveltamisala


Työaikaa lyhennetään yksi- ja kaksivuorotyössä niissä työaikamuodoissa, joissa säännöl- linen työaika on 40 tuntia viikossa 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa.


Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uuden- vuodenpäivä ja vapunpäivä.


2. Vapaan kertyminen


Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraa- vasti:


Työvuoroja vähintään Vapaan määrä päivinä


17

1

34

2

51

3

68

4

85

5

102

6

119

7

136

8

153

9

170

10

187

11

210

12,5


Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulu- tusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös 26 §:n (lyhyt tilapäinen loma) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittui- na aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnastetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät.


Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuo- sittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.


3. Vapaan antaminen


Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla rahakorvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaa annetaan työn- antajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoitettava vapaasta toimihenkilölle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.

Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.


Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, korvataan toimihenkilölle pitämättä jääneet vapaat 14 §:ssä sovitun osa-ajan palkan las- kentaa koskevan ohjeen perusteella. Korvaus maksetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.


Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnantaja oi- keutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä siten kuin 14 §:ssä on tarkoitettu. Pidätys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.


4. Ansiotaso


Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.


5. Vuosiloma


Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisen va- paan pitämisen vuoksi.


Vaihtoehtoinen työajan lyhentämisjärjestelmä


1. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se vuonna 2014 on keskimäärin 36,2 tuntia viikossa, vuonna 2015 keskimäärin 36,4 tuntia viikossa, vuonna 2016 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa sekä vuonna 2017 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.


Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että työajan lyhennys on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaa- vat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.


2. Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalente- rivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1 §:n mukaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.


Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työtunti- järjestelmään merkitsemätön pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.


Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan use- an tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajankoh- dista tuotannontarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.


Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävä- nä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on

yksi- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkiksi kolmivuoro- työhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.


Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämis- tä muuta sovita. Samoin menetellään jos työtuntijärjestelmää muutetaan.


Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.


3. Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.


4. Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.


5. Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittamien työaikajärjestelyjen toimeen- panoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huo- mioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat. Neuvottelujen jälkeen työnantaja ilmoittaa minkä järjestelmän mukaan sovellettavat menettelytavat määräyty- vät.

ERÄÄT ERIKOISTILANTEET KESKIMÄÄRÄISEN VIIKKOTYÖAJAN LYHENTÄMISJÄRJESTELMÄSSÄ


Työsuhteen alkaminen kesken vuotta


vapaata vapaata


työsuhteen alku


Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mahdollista kui- tenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimääräinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.


Työsuhteen päättyminen kesken vuotta


vapaata vapaata

työsuhde päättyy


Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaatavat nor- maaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työtuntijärjestelmään, ei täl- löin huomioida. Työtuntijärjestelmään merkitsemättömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.


Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen


Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan ly- hennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.


kolmivuorotyö


päivätyö

työaikamuodon vaihtumisajankohta


Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyö- hön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN LIITE 3

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN


1. Säännöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä lyhennetään siten, että se on keskimäärin 36,0 tuntia viikossa.


2. Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu 1 §:n mukaiseen määrään viikossa.


Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä enintään vuoden pituiseksi ajan- jaksoksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimää- rään.


Pöytäkirjamerkintä:


Toimihenkilö tulee tämän sopimuksen piiriin, kun hän on ollut keskeytyvässä kolmivuo- rotyössä ilta- tai yövuorossa. Kuitenkin ilta- tai yövuoroon liittyvät samassa vuorotyö- jaksossa tehdyt aamuvuorot katsotaan kuuluvan tämän sopimuksen tarkoittaman työajan lyhennyksen piiriin.


3. Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta.


4. Toimihenkilö saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.


Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilo- maa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvi- en päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.


5. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työtunti- järjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta yli- työstä on sovittu.


Ylityökorvausta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155.


6. Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toimi- henkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapai- den korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai toimihenkilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus.


7. Tämän sopimuksen mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti kolmivuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee kahtakymmentä (20) ko. työaikamuodossa tehtyä työvuorokautta kohti yhden vapaapäivän.

KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN LIITE 4

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN


1. Säännöllinen työaika keskeytymättömässä 3-vuorotyössä on keskimäärin 34,7 tuntia viikossa.


2. Edellä 1 §:ssä tarkoitetussa työssä työajan tulee vuosilomaa lukuun ottamatta enin- tään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 34,7 tuntiin viikossa. Siten nii- den toimihenkilöiden vuotuinen työaika, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan ja jotka tämän lomansa pitävät kalenterivuoden aikana, on 1636 tuntia vuodessa. Vastaavasti 24 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeutettujen toimihenkilöiden vuotuinen työaika on 1671 tuntia.


3. Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kulues- sa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.


4. Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosi- lomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisäl- tyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.


5. Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asi- anomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopi- muksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.


6. Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaika- muotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut ja pitämättä jää- neet vapaapäivät antamalla vastaavasti vapaata tai toimihenkilön suostumuksella mak- samalla rahakorvaus siten kuin tämän sopimuksen 11 §:ssä on määritelty.


7. Tasausvapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön työvuorojärjestelmän mukaisesti.


Mikäli toimihenkilölle tasausvapaiden määräytymiskauden aikana ei ole voitu antaa ta- sausvapaita, korvataan pitämättä olevat tasausvapaat antamalla ne vapaana seuraavan vuoden puolella huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa mak- samalla niiltä rahakorvaus tämän sopimuksen 11 §:n mukaisesti niiden määräytymis- kauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä, kuitenkin niin, että laskenta-aikaa jää yksi kuukausi.


8. Mikäli jossain muussa työaikamuodossa säännöllisesti työskentelevä toimihenkilö työskentelee tilapäisesti keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, määräytyy hänen työaikan- sa ja siitä maksettava erillinen lisä kyseisenä aikana tämän sopimuksen mukaisesti.


9. Tasausvapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös työnantajan osittain- kin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja koulutussopimuksen mukaan kor- vaa ansion menetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen työehtosopi- muksen 26 §:n mukainen lyhyt tilapäinen loma, jolta työnantaja maksaa palkkaa.


10. Toimihenkilösopimuksen 13 §:n mukaisena jakajana käytetään lukua 149.


11. Osa-ajan palkan suuruus lasketaan, kuten toimihenkilösopimuksen 14 §:ssä on sovittu osa-ajan palkan laskemisesta käyttäen laskentaperusteena työehtosopimuksen soveltamisohjeen taulukossa olevien työpäivien lukumäärää.


12. Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä toimihenkilölle kuukausittain 5,5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 LIITE 5


I YLEISET MÄÄRÄYKSET


1 §

Yleinen soveltamisala


Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimi- henkilöstä johtuvasta syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä. Sopimus ei koske


1. merimieslaissa (423/78),


2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.


2 §

Irtisanomisen perusteet


Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.


3 § Irtisanomisajat


Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään vuoden 14 päivää


yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi


yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta


yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta


yli 12 vuotta 6 kuukautta


Toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta 14 päivää


yli 5 vuotta 1 kuukausi

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen


Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on mak- settava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.


Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työn- antajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työn- antaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.


Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoit- tuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.


5 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen


Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajal- le taikka toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.


Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaami- seksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköi- sesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.


6 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen


Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työ- sopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.


7 §

Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja synnytysloman aikana


Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta raskauden johdosta. Jos työn- antaja irtisanoo raskaana olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan toimihenkilön raskaudesta, ellei työnantaja muuta perustetta näytä. Toimihen- kilön on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää toimihenkilön olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, päättymään sanotun vapaan alkaessa tai aikana.


Pöytäkirjamerkintä:


Todettiin, että selvitys tulee kysymykseen vain tilanteissa, joissa toimihenkilö vetoaa ko. määräyksen hänelle antamaan suojaan.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ


8 § Soveltamisala


Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapah- tuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.


9 §

Irtisanomisen toimittaminen ja varoitusmenettely


Irtisanominen ja henkilöstä johtuvista syistä annettava varoitus on toimitettava toimihen- kilölle kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste ja varoituksen antami- seen johtaneet syyt ovat tulleet työnantajan tietoon.


Varoituksen antamisen yhteydessä tulee ilmoittaa, kuinka kauan varoitus on voimassa.


10 §

Toimihenkilön kuuleminen


Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteista. Työnantajan tulee ennen irtisanomista ilmoittaa toimihenkilölle mahdollisuudesta käyttää avustajaa, jona ensisijaisesti toimii luottamus- henkilö.


11 § Tuomioistuinkäsittely


Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistui- mesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomio- istuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.


12 § Välimiesmenettely


Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.


13 §

Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta


Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vas- taisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

14 §

Korvauksen määrä


Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.


Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kes- to ja ansion menetys, työsuhteen kesto, toimihenkilön ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, toimihenkilön itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, toimihen- kilön ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.


Korvauksesta on vähennettävä toimihenkilölle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.


Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.


III LOMAUTUS


15 § Lomauttaminen


Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava tässä pykälässä mainittuja ilmoitusaiko- ja ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautusta koskevat ilmoitusajat ovat seuraavat, ellei lomautusilmoitusajoista ole sovittu toisin paikallisesti luottamusmie- hen kanssa:


– 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 1 vuoden


– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden


Työnantaja ja toimihenkilö saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamises- ta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.


Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkami- sesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.


Lomauttaminen ei estä toimihenkilöä ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.


16 § Ennakkoselvitys


Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä toimihenkilölle en- nakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamista- vasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan toimihenkilöön, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai toimihenkilöille yhteisesti. Selvitys on esitet- tävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen

jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava toimihenkilöille tai luottamus- miehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.


Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta toimihenkilöiden tai luottamusmiehen kanssa.


17 § Lomautusilmoitus


Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jos ilmoi- tusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 15 §:n mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.


Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.


Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.


Edellä 15 §:ssä tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa toimihenkilölle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2

§:ssä tarkoitetuista tapauksista.


Poikkeukselliset lomautustilanteet


1. Lomautuksen peruuttaminen


Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuk- sen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.


2. Lomautuksen siirtäminen


Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamis- ajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perus- teella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.


3. Lomautuksen keskeyttäminen


Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttä- misen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.


IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ


18 §

Työvoiman vähentämisjärjestys


Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomautta- misen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnallisen tilan kannalta ammattitai- toisia tai erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä sekä saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.


Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 11 §:ssä sovittuja kanneaikoja.


19 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle


Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vä- hentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen toimihenkilöön, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.


20 § Takaisinottaminen


Ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työnantajan on tarjottava työ- tä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irti- sanomalleen työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle toimihenkilölleen, jos työnantaja tarvitsee toimihenkilöitä yhdeksän (9) kuukauden kuluessa työsuhteen päät- tymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu toimihenkilö oli tehnyt.


21 § Seuraamusjärjestelmä


Sen lisäksi, mitä sopimuksen 14 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuo- mita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimuk- seen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Sopimuksen 9 ja 10 §:n menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomitta- van korvauksen suuruutta määrättäessä.


Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.


22 § Voimaantulomääräys


Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2002 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.


Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa Toimihenkilöunionia on edustanut Xxxxx Xxxxxxx sekä Kulutustavara- ja erikoistuoteteollisuus KET ry:tä Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx.


Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2002


KULUTUSTAVARA- JA ERIKOISTUOTETEOLLISUUS KET RY


TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY

YHTEISTOIMINTASOPIMUS LIITE 6


1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ


Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.


Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä kos- kee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työs- sään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.


Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnan- sovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.


Tätä sopimusta sovelletaan Kulutustavara- ja erikoistuoteteollisuus KET ry:n jäsenyri- tyksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa edellä mainittujen yhdistysten jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toi- mintayksikköä.


Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.


Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työ- suojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpaikalla toimivan toi- mihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neu- votteluja luottamusmiehen kanssa.


Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.


Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annet- tua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT


2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset


Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neu- vottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työ- rauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.


Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimi- henkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen teh- täviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.


Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi toimihenkilöt voivat valita osaston luottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnal- liseen kokonaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellai- nen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.


Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston toimihenkilöi- den lukumäärä. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työ- suojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.


2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset


Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa sään- nöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojelu- valtuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.


Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen va- littujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tässä sopimuksessa tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työ- suojeluasiamiehiä mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.


Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työsuo- jeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työ- hön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen koh- tuuttomasta haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työ- suojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.


Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallin- non kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laa- ditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asian- tuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suun- nitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.


3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET


3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen


Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään ti- lapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.


Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapauttami- seksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenki- löitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuk- sen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.


Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työn- antajan kanssa sovituissa tehtävissä.


Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman kor- vauksen seuraavasti:



Korvausten määrät 1.8.2014 alkaen


Luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä

Korvaus euroa / kuukausi

5 – 9

70

10 – 24

118

25 – 50

151

51 – 100

212

101 – 200

254

201 –

302


Taulukon kuukausikorvausten määrät ovat voimassa koko sopimuskauden ajan.


Milloin varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoi- taa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana vara- luottamusmiehelle.

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman korvauksen seuraavasti:



Korvausten määrät 1.8.2014 alkaen


Työsuojeluvaltuutetun edustamien toimihenkilöiden lukumäärä

Korvaus euroa / kuukausi

5 – 24

62

25 – 50

70

51 – 100

79

101 – 200

93

201 –

109


Taulukon kuukausikorvausten määrät ovat voimassa koko sopimuskauden ajan.


Xxxxxxx varavaltuutettu työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus työsuojeluvaltuutetun sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varavaltuutetulle.


Milloin työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle viisi (5) ja luottamusmies / työsuo- jeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kans- saan muunlaisesta lisäkorvauksesta.


Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päi- vänä. Jos toimihenkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset kor- vauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.


3.2 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema


Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk- senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä teh- tävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.


Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen pii- riin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti) Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.


Luottamusmiestä, osaston luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimi- henkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstö- ryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hä-

nen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hä- nen ansionsa alentumista.


Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä ta- pahtuvaa ansiokehitystä. Tätä koskeva tarkastelu ja siitä mahdollisesti aiheutuvat palkan- korotukset toteutetaan vuosittain.

Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta varataan luottamusmiehelle ja työsuo- jeluvaltuutetulle mahdollisuus toimikautensa aikana osallistua sanottuun koulutukseen samalla tavoin kuin yrityksen muu henkilöstö.


Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhtei- sesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vas- taavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.


3.3 Työsuhdeturva


Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuo- tantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luot- tamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.


Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mu- kaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.


Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.


Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-2 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.


Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla ase- tettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Eh- dokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luot- tamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.


Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimat- ta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus edellisessä kappaleessa mainittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtu- neesta toimikauden päättymisestä lukien.


Luottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatet- tava asia toimihenkilöliiton tietoon.


Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuk- sella työsuhteen päättämisen liittyvät taustat. Mikäli liittojen kesken ei tapauskohtaisesti toisin sovita, luottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättymiseen liittyvät erimielisyydet tulee käsitellä liittojen välisessä neuvottelussa viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä. Neuvottelussa liittojen on esitettävä omat kantansa asiassa ja saatettava ne tiedoksi asianomaiselle työnantajalle.


Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hä- nelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuotantolaitoksessa tai vas- taavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentissa on säädetty.


3.4 Varamiehet


Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun va- ramieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.


Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilöiden varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lo- mauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi varsinaisen luottamusmiehen sijaisena, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta. Tämä sopimusmääräyk- sen mukainen olettama on voimassa varaluottamusmiehen toimikauden aikana ja kuusi

(6) kuukautta sen päättymisen jälkeen.


4 YHTEISTOIMINTA


Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsitte- lee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilli- set yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työter- veyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovitta- vassa laajuudessa.

5 KOULUTUS


5.1 Ammatillinen koulutus


Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihen- kilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset, eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranai- set kustannukset. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja, kurssiaineis- tosta aiheutuvia kustannuksia, matka- ja elinkustannuksia sekä tavanomaista suurempia kustannuksia, jotka aiheutuvat esim. normaalista poikkeavista lapsenhoitojärjestelyistä. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta ja matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen matkakorvaussäännöstön mukaisesti.


5.2 Yhteinen koulutus


Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.


Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.


Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.


Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Kou- lutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysy- mykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.


5.3 AY-koulutus


5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat


Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on teh- tävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan yhdyshenkilölle vii- meistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.


Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suo- rittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.


Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukai- sesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2 Korvaukset


Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka keskusjärjestöjen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmie- helle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työ- suojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipal- kan, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.


Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallis- tuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohta- jan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.


Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellaiselta kurssi- päivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.


Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan sa- malle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.


Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti ai- heuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.


6 TIEDOTUSTOIMINTA


Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:


1 Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.


2 Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnä- kymät.


3 Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.


Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tie- doissa.


Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yh- teistoimintalain 3 luvun 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edusta- jille pyydettäessä kirjallisena.


Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita kos- kevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysy- myksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla.


Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tiedon työnantajan palvelukseen palkatuista uusista toimihenkilöistä ja heidän tehtäviensä sisällöstä. Mikäli asiasta työpaikalla syntyy epäselvyyttä, menetellään työehtosopimuksen neuvottelujär- jestyksen mukaisesti.


Toimipaikkakohtaisina palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimi- henkilötilasto on valmistunut, ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään.


- keskipalkka vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan

- keskiansiot ansioerittäin vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan

- rakennetietoina vaativuusluokkien sekä henkilökohtaisten että yritys- (tai toimipaikka-) kohtaisten palkanosuuksien määrät vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan


Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.


Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamus- miehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.


Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muu- toinkaan levittää.


7 VOIMAANTULO


Tämä sopimus on voimassa 1.1.2000 alkaen Kulutustavara- ja erikoistuoteteollisuus KET ry:n, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n, Teknisten Liitto TL ry:n ja Svens- ka Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF rf:n toimihenkilöiden työehtosopimuk- sen osana.


Tampereella 28.1.2000


KULUTUSTAVARA- JA ERIKOISTUOTETEOLLISUUS KET RY SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITTO STL RY TEKNISTEN LIITTO TL RY

SVENSKA TEKNISKA FUNKTIONÄRSFÖRBUNDET I FINLAND STAF RY

Document Metadata

Filed: April 30th, 2014