OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) toimintaa ohjaavat korkeakoulun strategia 2021-2030 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehty tulossopimus vuosille 2021-2024, missä on sovittu sopimuskauden tavoitteista ja strategiarahoituksesta.

Uusi strategia astui voimaan 1.1.2021 ja sen yhteydessä uusittiin myös organisaatio- ja johtamismalli. Uuden johtamismallin tavoitteena on ollut vahvistaa strategian toimeenpanoa, selkeyttää johtamista ja auttaa kasvutavoitteiden saavuttamisessa sekä resurssien kohdentamisessa uusille painopistealueille. Vuosien 2021- 2022 keskeinen tavoite on ollut vakiinnuttaa uuden strategian mukaisen, osaamisen kehittymistä, vahvistavan johtamis- ja organisaatiomallin toiminta.

Strategia- ja sopimuskauden alku on aloitettu poikkeusoloissa koronapandemian takia. Pandemian vaikutukset ammattikorkeakoulun toimintaan ovat olleet kaksijakoiset. Yllättävä pandemia poikkeusjärjestelyineen lisäsi henkilöstön ja opiskelijoiden kuormitusta vaikuttaen hyvinvointiin ja opiskelijoiden opintojen viivästymiseen. Tämä näkyi erityisesti kulttuurituotannon ja tulkkauksen AMK- tutkintotuottavuudessa. Kulttuurituotannon ja tulkkauksen opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet kaventuivat merkittävästi pandemian aikana, ja tämä on osaltaan vaikuttanut kulttuurituotannon ja tulkkauksen AMK-opiskelijoiden opintojen edistymiseen. Pandemian aikana on toteutettu erilaisia tukitoimia sekä henkilöstölle että opiskelijoille (esim. Humak välittää -kampanja). Ylimääräisen rahoituksen turvin palkattiin myös opintopsykologi vuoden 2020 syksystä lähtien.

Välitarkastelun arviointia

Korkeakouluja pyydettiin nostamaan välitarkastelun viitekehikko huomioiden - hallituksen kestävyystiekartta ja korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelma - korkeakoulun vaikuttavuuden näkökulmasta kolme keskeisintä toimenpidettä, jossa olemme onnistuneet ja vastaavasti kolme keskeisintä toimenpidettä, joiden osalta on vielä tehtävä lisäponnisteluja.

Humakin onnistumiset vaikuttavuuden näkökulmasta:

1. Koulutus- ja osaamistason nosto:

Humak on laatinut sopimuskaudelle suunnitelman valmistuneiden opiskelijoiden määrän lisäämiseksi koulutusvastuiden kiintiöiden mukaisesti. Tässä tavoitteessa on edetty suunnitellusti ja tämän lisäksi olemme pystyneet nostamaan etupainotteisesti aloituspaikkoja erillisen strategiarahoituksen turvin sovitulla tavalla.

2. Tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä: Humakin uuden vahvuusalakohtaisen johtamismallin avulla olemme pystyneet tukemaan TKI-työn johtamista, resursointia ja toteuttamista. Samanaikaisesti olemme kehittäneet hanketoiminnan prosesseja - erityisesti seurantaa ja ennakointia. Olemme pystyneet kasvattamaan hankekantaa kaksinkertaiseksi sopimustavoitteiden suuntaisesti ja strategisten painoalojemme mukaisesti.

3. Korkeakoulujen yhteinen DigiVisio 2030 -hanke

Valtakunnallisena verkostoammattikorkeakouluna DigiVisio2030 -hanke on meille erityisen tärkeä. Näemme siellä huomattavia uusia mahdollisuuksia sekä palveluiden että päätoimintojen alueilla. Sen vuoksi olemme olleet aktiivisesti mukana hankkeen toiminnassa ja olemme yksi jatkuvan oppimisen pilottikorkeakouluista. Omissa digitaalisuuden kehittämishankkeissa olemme panostaneet tietoturvallisuuteen, tiedolla johtamiseen, verkkotutkintoihin ja digipedagogiikkaan.

Humakin vaikuttavuuden näkökulmasta lisäponnisteluja vaativat toimenpiteet:

1. TKI-toiminnan ekosysteemit

Humak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu ja sen päätehtävä liittyy pienien, mutta yhteiskunnallisesti merkittävien toimialojen osaamisen uusintamiseen ja kehittämiseen. Työskentelemme alueilla, mutta samalla kannamme vastuuta myös valtakunnallisesti. Tämä asetelma asettaa meille haasteita osaamiskeskittymien ja ekosysteemien rakentamisessa ja niihin liityttäessä. Työ on käynnistynyt ja se vaatii vielä tarkempaa analyysiä strategisesti merkittävien kumppaneiden, verkostojen ja ekosysteemien valitsemiseksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Työ on aloitettu vahvuusalojen ja osaamiskärkien kirkastamisella oman profiilin selkeyttämiseksi.

2. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton kasvattaminen

Humakilla on kaksi englanninkielistä koulutusohjelmaa ja suunnittelemme parhaillaan kolmannen aloittamista. Valmistuneet opiskelijamäärät ovat tällä hetkellä vähäisiä. Strategiarahoituksen turvin olemme palkanneet asiantuntijan koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tukemiseen. Tavoitteena on lisätä tutkintokoulutuksia sekä myös opiskelijamääriä tulevina vuosina. Olemme laatineet erillisen KV-strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman koulutus- ja työperäisen maahanmuuton kasvattamiseksi sopimustavoitteiden suuntaisesti. Olemme mukana sekä TalentBoost-hankkeessa (mm. Kiina-verkosto) ja Globaaliohjelmat-kokonaisuudessa. Keskeinen tavoite liittyy ammattikorkeakoulun omien tavoitteiden lisäksi soveltuvan roolin ottamiseen kampusalueilla alueellisen työn tukemisessa kotouttamisessa, hanketoiminnassa ja mm. kielikoulutusyhteistyössä.

3. Jatkuva oppiminen ja erityisesti työelämässä olevien osaamisen kehittäminen

Olemme kehittäneet jatkuvaa oppimista ja Humak tuottaa hyvin avoimen AMK:n ja korkeakouluyhteistyön opintopisteitä integroituneella toimintatavalla. Vuoden 2021 aikana laaditun ulkopuolisen selvityksen (Aarrevaara yms.) päähavainto oli jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen tulevaisuudessa. Jatkossa tarvitsemme lisäpanostusta tarjonnan kohdentamisessa erityisesti työelämässä toimiville henkilöille opetusmuotoja ja tarjontaa monipuolistamalla muuna kuin tutkintoon tähtäävänä koulutuksena. Näiden opintojen osuus Humakin jatkuvan oppimisen kokonaisuudesta on tällä hetkellä liian vähäinen tulevaisuuden tarpeisiin nähden.

Humakin sopimusraportti on tallennettu myös KOTA;n asiakirjoihin (sopimusvuosi 2022) yhtenä dokumenttina: Liite 1: Humakin sopimusraportointi 2022

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Humak on inhimillisempää maailmaa rakentava ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on luoda tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa kehittämällä ihmisiä yhdistävää osaamista. Ammattikorkeakoulu kouluttaa osaajia, joilla on rohkeutta puolustaa ihmistä, inhimillisyyttä ja kansalaisoikeuksia. Ammattikorkeakoulun tuottama osaaminen lisää yhteisöllisyyttä, saavutettavuutta ja hyvinvointia mahdollistaen kestävän elämäntavan nykyisille ja tuleville sukupolville. Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Humak on yhteisöjen kehittämisen, kulttuurituotannon ja kielellisen saavutettavuuden vahva kansainvälinen erikoisosaaja Suomessa ja kansainvälisesti.

Ammattikorkeakoulun strategiset vahvuudet ovat:

- yhteisöjen kehittäminen: nuorisotyö, järjestötyö, seikkailukasvatus ja työyhteisöjen kehittäminen

- kulttuurituotanto: tuotanto- ja projektiosaaminen ja luovan xxxx xxxxxxxxxx

- tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus: viittomakielten tulkkaus ja kommunikaatioasiantuntijuus

Humak ennakoi työelämän murroksia ja työn tekemisen tapojen muutoksia etsimällä aktiivisesti vastauksia yhteiskunnan tarpeisiin. Digitaalisuuden ilmenemismuodot tarjoavat ammattikorkeakoululle alustan, jossa kohdata yhteisönä ja innovaatioita, jotka lisäävät yhdenvertaisuutta.

Ammattikorkeakoulu vahvistaa toiminnallaan osallisuutta huomioiden yhdenvertaisuuden ja digitaaliset kansalaisoikeudet. Kansainvälistyminen, eri kulttuurien ymmärtäminen ja kyky ratkaista globaaleja ongelmia ovat myös keskeinen osa Humakin nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on rakentaa yhdessä opiskelijoiden, henkilökunnan ja kumppaneiden kanssa inhimillistä yksilön ja yhteisöjen tarpeita huomioivaa maailmaa.

Xxxxxxx strategiaa toteutetaan seuraavien toimenpiteiden avulla:

- Kehitetään entistä parempia tulevaisuuden oppimisympäristöjä ja opiskelijalähtöisiä oppimispolkuja.

- Panostetaan tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan, jonka avulla luomme uutta osaamista strategisten vahvuusalueidemme suuntaisesti, myös kansainvälisesti.

- Kehitetään uusia koulutuksia kansainvälisille markkinoille.

- Huolehditaan siitä, että ammattikorkeakoulun henkilöstö on hyvinvoivaa, entistä osaavampaa ja sitoutuneempaa sekä saa mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä.

- Rakennetaan osaamisen kehittämistä tukevan toimintamallin hyödyntämällä korkeakoulujen yhteisiä palvelu- ja osaamiskeskittymiä.

Humak on edistänyt strategiaansa toimeenpanosuunnitelmansa mukaisesti sekä sisältötyön että kehittämisohjelmien avulla, joilla tuetaan tehtävän toteuttamista (ks. kohta 3.1 ja liite 1).

Humakin sopimusraportti on tallennettu myös KOTA;n asiakirjoihin (sopimusvuosi 2022) yhtenä dokumenttina: Liite 1: Humakin sopimusraportointi 2022.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Humak on yhteisöjen kehittämisen, kulttuurituotannon ja kielellisen saavutettavuuden vahva kansainvälinen erikoisosaaja.

Yhteisöjen kehittäminen:

Humak vahvistaa yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia sekä ehkäisee yhteiskunnallista polarisaatiota. Yhteisöjen kehittämisen neljä osaamiskärkeä

- Nuorisotyö kehittää valmiuksia edistää nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Ammattikorkeakoulu vahvistaa nuorisoalan osaamista yhteiskunnan eri alueilla, kehittää nuorisotyötä uudistamaan yhteiskuntaa sekä luo nuorille tasavertaista ja hyvää elämää.

- Järjestötyön edistää kansalaisjärjestöjen ja yhteiskunnallisten liikkeiden vastuullista toimintaa sekä vahvistaa niiden toimintakykyä, laatua ja vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulu kehittää järjestötyön yleistä ammatillista osaamista ja ammattilaisten kykyä uudistaa järjestötoimintaa.

- Seikkailukasvatuksen (nouseva ala) avulla vahvistetaan yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen kasvua ja hyvinvointia sekä kehitetään elämystalouden osaamista. Ammattikorkeakoulu edistää seikkailupedagogista osaamista ja sen soveltamista eri toimintaympäristöissä.

- Työyhteisöjen kehittämisellä (nouseva ala) uudistetaan organisaatiokulttuureita, sujuvoitetaan työyhteisöjen toimintaa sekä vahvistetaan työntekijöiden työhyvinvointia. Humak parantaa yritysten kilpailukykyä sekä kehittää eettisesti kestäviä ratkaisuja työelämän muutoksiin.

Kulttuurituotanto:

Ammattikorkeakoulu kehittää kulttuurin ja taiteen tuotantoja ja palveluja monialaisissa ja -muotoisissa ympäristöissä sekä edistää tuottajaosaamista osallisuutta lisäävänä toimintana. Vahvuusala tukee luovan osaamisen hyödyntämistä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla sekä kehittää kulttuurituotannon toimialaa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

- Tuotanto- ja projektiosaamisen tehtävänä on kehittää kulttuurin ja taiteen tuotantojen, kuten tapahtumien, palvelujen ja hankkeiden monimuotoisia tuotantoympäristöjä ja -prosesseja. Tavoitteena on kehittää tuottajaosaamista eri toimialojen käyttöön yhteiskunnan kaikilla sektoreilla sekä lisätä taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta.

- Luovien alojen osaamisen tehtävänä on tukea luovan osaamisen parempaa hyödyntämistä eri alojen yrittäjyydessä ja muuttuvassa yrittäjyysympäristössä. Tavoitteena on luoda palvelukonsepti, joka tuottaa jatkuvan oppimisen periaatteelle rakentuvaa yrittäjyyskasvatusta- ja koulutusta sekä vahvistaa luovien alojen toimijoiden yrittäjyysosaamista.

Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus:

Ammattikorkeakoulu edistää kasvokkaisen vuorovaikutuksen sekä fyysisten ja teknologiavälitteisten kommunikaatioympäristöjen saavutettavuutta kaikille. Vahvuusala kehittää viittomakielten tulkkauksen ja AAC- menetelmillä (Augmentative and Alternative Communication eli puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi) toteutuvan tulkkauksen tutkimusta eri asiakasryhmien, liittojen ja järjestöjen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Humakin käyttäjäläheiseen työhön kuuluu kielellistä saavutettavuutta tukevan teknologian, kuten kommunikaatio-ohjelmien kehittäminen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.

Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden kaksi osaamiskärkeä:

- Viitottujen kielten tulkkauksen tehtävänä on kehittää viitottujen kielten tulkkien koulutusta sekä osallistua viittomakielten tulkkauksen tutkimukseen kansallisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä.

- Kommunikaatioasiantuntijuuden (nouseva ala) tehtävänä on tutkia ja kehittää AAC-tulkkausta, AAC-ohjauksen pedagogisia käytänteitä ja koulutusta sekä monikanavaista ja -muotoista vuorovaikutusosaamista eri toimintaympäristöissä.

Tulkkausalan kehittämistyötä tehdään yhdessä Diakin kanssa perustettavassa uudessa yksikössä. Yksikkö keskittyy yhteistyön tiivistämiseen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä uusien yhteistyörakenteiden luomiseen jatkuvassa oppimisessa, henkilöstön osaamisen kehittämisessä, kansainvälistymisessä sekä tulkkausalan koulutuksen kehittämisessä.

Humak strategian 2021 - 2030 ydinajatuksena on osaamisen vahvistaminen vahvuusalojen ja osaamiskärkien avulla. Vuosina 2021-2022 on jatkettu strategian toimeenpanoa Humakin aseman ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Strategian toteuttamiseen on liittynyt vahva kasvu sekä koulutus- että TKI- toiminnassa.

Huom! Humakin sopimusraportti on tallennettu myös KOTA;n asiakirjoihin (sopimusvuosi 2022) yhtenä dokumenttina: Liite 1: Humakin sopimusraportointi 2022

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Osaamista kehittävä korkeakoulutus

Tavoite: Opiskelijalähtöisten tulevaisuuden oppimisympäristöjen ja -polkujen kehittäminen.

Tulos: Tulevaisuuden osaamisen kehittämistä palveleva laadukas, tehokas ja opiskelijalähtöinen koulutus. Toimenpide: Monimuotoisten oppimisympäristöjen ja opiskelijalähtöisten oppimispolkujen sekä näitä tukevan ohjausprosessien kehittäminen

Seurantaindikaattorit:

Määräajassa valmistuneet % 2024: 76, (2019: 72,6, 2022: 74)

AVOP-kyselyn indikaattorit 2024: 5,3, (2019: 5,1, 2022: 5,2)

Osaamista uudistava TKI-toiminta Tavoite: Uuden osaamisen tuottaminen

Tulos: Yhteiskunnallisesti vaikuttava ja osaamisen uudistamista palveleva TKI-toiminta Toimenpide: Strategisiin osaamisyhteisöihin liittyminen ja osaamisen vahvistaminen

Seurantaindikaattorit:

Ulkopuolisen t&k -rahoituksen määrä M€ 2024: 3, (2019: 1,5 2022: 2,5)

josta KV-rahoituksen määrä % 2024: 15, (2019: 5, 2022: 10)

Julkaisut kpl/vuosi 2024: 400, (2019: 370, 2022: 390)

Osaamista vahvistava kansainvälisyys

Tavoite: Osaamisen kehittäminen kansainvälisessä toimintaympäristössä Tulos: Kansainvälisesti kilpailukykyinen osaaminen

Toimenpiteet:

- Verkkoympäristössä toteutettavan kansainvälisen yhteistutkinnon suunnittelu

- Työperäisen maahanmuuton ja työllistymisen edistäminen (Yhteistyössä PKS-korkeakoulut)

Seurantaindikaattorit:

KV-verkostossa tarjottujen opintojaksojen opintopisteiden määrä 2024: 120, (2019: 0, 2022: 60)

KV-verkostossa suoritettujen opintopisteiden määrä 2024: 1 500, (2019: 0, 2022: 1400)

Valmentavissa opinnoissa suoritetut opintopisteet 2024: 150, (2019: 0, 2022: 50)

Hyvinvoiva, osaamisen varmistava ja sitoutunut henkilöstö Tavoite: Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen. Tulos: Hyvinvoiva, osaava ja sitoutunut henkilöstö Toimenpiteet:

- Henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistaminen

- Osaamisen johtamisen mallin kehittäminen

Seurantaindikaattorit:

Tasa-arvo- ja yhdenvartaisuuskysely: ei ole kokenut syrjintää tai eriarvoista kohtelua (% henkilöstöstä) 2024: 80, (2019: 66, 2022: 75)

Osaamisen mahdollistava toimintamalli Tavoite: Toimintamallin uudistaminen

Tulos: Osaamisen kehittymisen mahdollistava toimintamalli Toimenpiteet:

- Tiedolla johtamisen toimintamalin rakentaminen

- Toimintarakenteen uudistaminen ja palvelukyvyn parantaminen

Seurantaindikaattorit:

AVOP-oppimisympäristö ja tukipalvelut (keskiarvo) 2024: 4,8, (2019: 4,6, 2022: 4,7)

Humakin strategiaa tukevat toimenpiteet

Humakin strategian toteuttamista on kuvattu kuviossa 1. Strategian ytimessä on osaamisen vahvistaminen, jota tuetaan sopimustavoitteiden mukaisilla omilla kehittämisohjelmilla sekä korkeakoulujen yhteisillä ohjelmaperusteisilla kehittämishankkeilla. Jälkimmäisten toimintojen edistäminen on integroitu ammattikorkeakoulun omaan kehittämistyöhön ja strategian toteuttamiseen.

Osaamisen vahvistaminen tapahtuu tuoteperhemallin avulla (ks. kuvio 1). Kunkin osaamiskärjen tuoteperheeseen kuuluvat tutkinnot, jatkuvan oppimisen ja TKI- sekä liiketoiminnan tuotteet.

Tuoteperhemallin tavoitteena on ohjata toimintaa ydinosaamisen ja osaamiskärjen suuntaisesti siten, että osaaminen vahvistuu systemaattisesti sen eri toimintojen avulla.

KUVA 1:

Osaamisen vahvistaminen

Osaamiskärjen keskiössä on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, jonka avulla tuotetaan uutta osaamista ja uusinnetaan sitä. Tämä osaaminen on käytettävissä osaamiskärjen uusien koulutus- ja palvelutuotteiden kehittämisessä. Näiden uusien tuotteiden ja erilaisten toimintojen avulla voidaan lisätä ammattikorkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuottamalla uutta osaamista niihin toimintaympäristöihin, joita varten Humak on olemassa. Tuoteperhemallin kehittymistä mitataan määrällisillä indikaattoreilla (tutkinnot, opintopisteet, TKI-rahoituksen ja liiketoiminnan määrä) sekä laadullisilla indikaattoreilla (palautteet ja tuotteiden sopivuus strategiaan). Humakin tulosyksiköiden yhteiset tulostavoitteet sopimuskaudelle 2021-2024 on koottu taulukkoon 1.

TAULUKKO 1:

Humakin kulttuurituotannon ja tulkkauksen AMK-tutkintojen tuloksissa (ks. taulukko 2) näkyy koronapandemian vaikutus vuosina 2020 ja 2021. Tutkinnoissa jäätiin selvästi alle asetettujen tavoitteiden. Yhteisöpedagogikoulutuksen AMK-tutkintojen määrä nousi vuonna 2021 noin kymmenellä prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessa Humak jäi hieman alle asetettujen AMK-tutkintotavoitteiden vuonna 2021. Myös ylemmän AMK:n tutkintojen osalta jäätiin alle asetettujen tavoitteiden, vaikka nostoa edelliseen vuoteen tulikin 19 tutkintoa.

TAULUKKO 2:

Jatkuvan oppimisen opintopisteiden osalta asetetut tavoitteet saavutettiin, 30 prosenttia yli asetetun tavoitteen. Jatkuvan oppimisen opintopistemäärän kasvu vuodesta 2020 vuoteen 2021 oli 27 prosenttia -- erityisesti korkeakouluyhteistyöopintopisteiden kasvu oli 36 prosenttia.- Humak oli ammattikorkeakoulujen kesken seitsemäs jatkuvan oppimisen opintopisteiden tuottamisessa.

Humakin TKI-rahoituksen määrä notkahti vuonna 2020 1,2 miljoonaan euroon, mutta rahoitus kasvoi vuonna 2021 (1,4 M?). TKI-rahoituksen ennustetaan kasvavan vuonna 2022 yli 2 miljoonaan euroon. Humak on ollut yksi ammattikorkeakoulujen ahkerimmista julkaisijoista ja vuonna 2021 noustiin yli 400 julkaisun, mikä on Humakin ennätystulos (ks. taulukko 3).

TAULUKKO 3:

Kun katsotaan Humakin vuoden 2021 tuloksia kokonaisuutena, niin onnistuimme erityisesti kasvattamaan jatkuvan oppimisen opintopistekertymää ja ylemmän AMK:n tutkintomäärää. Xxxxxxxxx Xxxxx menestyi AMK-tutkintokertymässä ja TKI-tuotoissa.

Humakin kehittämisohjelmat

Strategian toteuttamista tuetaan viidellä strategisella kehittämisohjelmalla, jotka on kuvattu kuviossa 2 ja niiden edistymistä seurataan säännöllisesti (ks. taulukko 4). Kehittämisohjelmille on luotu omat toimintasuunnitelmat ja niitä vastaavat investointisuunnitelmat sekä seurantaindikaattorit koko sopimuskaudelle.

KUVA 2:

Kehittämisohjelmille on kuvattu keskeiset vuosittaiset toimenpiteet alla olevaan seurantataulukkoon. Toimenpiteiden tilaa kuvaa värikoodit (valmis, kesken tai ei aloitettu).

TAULUKKO 4:

Humakin ja OKM:n sopimuksessa vuosille 2021-2024 on sovittu kehittämisohjelmien indikaattoreista. Alla olevaan taulukkoon 5 on kuvattu vuoden 2019 lähtötaso, yhdessä sovitut tavoitteet vuosille 2022 ja 2024 sekä vuosien 2020 ja 2021 toteumat.

TAULUKKO 5:

Kehittämisohjelmissa on edetty pääosin tavoitteiden mukaisesti ja jopa niiden yli. Poikkeuksen muodostaa kansainvälisyys -kehittämisohjelma, jossa emme ole vielä päässeet uusissa tutkinnoissa ja tutkintorakenteissa eteenpäin kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Osittain tähän on vaikuttanut pitkittynyt pandemia. Olemme tehneet valmistavia toimenpiteitä eli englanninkielisiä osaamismoduuleja, jotka voivat tulevaisuudessa toimia joko omien englanninkielisten tai kansainvälisten yhteistutkintojen osina.

HUOM! Humakin sopimusraportti on tallennettu myös KOTA;n asiakirjoihin (sopimusvuosi 2022) yhtenä dokumenttina: Liite 1: Humakin sopimusraportointi 2022.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	350
Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet	80
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat	270
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	80

TAULUKKO 2:

Humakin sopimusraportti on tallennettu myös KOTA;n asiakirjoihin (sopimusvuosi 2022) yhtenä dokumenttina: Liite 1: Humakin sopimusraportointi 2022

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä

12 993 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 12 079000 euroa.

Strategiaperusteista rahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 640 000 euroa vuonna 2021, 647 000 euroa vuonna 2022, 647 000 euroa vuonna 2023 ja 647 000 euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 350 000 euroa vuonna 2021, 350 000 euroa vuonna 2022, 350 000 euroa vuonna 2023 ja 350 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 126 000 euroa vuonna 2021, 133 000 euroa vuonna 2022, 133 000 euroa vuonna 2023 ja 133 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista

305 500 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 164 000 euroa vuonna 2021, 164 000 euroa vuonna 2022, 164 000 euroa vuonna 2023 ja

164 000 euroa vuonna 2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.

b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi

- 274 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan rahoitusta on kohdennettu liitteenä olevien viiden kehittämisohjelmien suuntaisesti. Nämä ohjelmat ovat analogisia kestävän kasvun tavoitteiden kanssa, joten niiden tarkempi raportointi on tehty kohdassa 3.

Koulutus- ja osaamistason nostoon saatu rahoitus on käytetty suunnitellusti lisäaloituspaikkoihin yhteisöpedagogikoulutukseen.

Kansainvälistymisen ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämisen rahoitus on käytetty tavoitteiden mukaisesti osallistumalla korkekoulujen yhteiseen verkostotyöhön (mm. Kiina), palkaamalla erillinen asiantuntija tehtävään sekä liittymällä kotouttamista edistäviin alueelliseen kaupunki- ja korkeakouluverkostoihin.

Digitaalisen palveluympäristön kehittämisessä olemme mukana muiden korkekoulujen tavoin.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Document Metadata

Table of Contents

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

Document Metadata