ISLAB HYVINVOINTIYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
Hyvinvointiyhtymän perussopimuksen muutos, Liite 2
ISLAB HYVINVOINTIYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
Voimaan tulo 1.8.2022
Muutokset:
− § 16, 37 ja 38 tulevat voimaan 1.1.2023.
1.8.2022
SISÄLLYS
Hyvinvointiyhtymän nimi ja kotipaikka 4
Jäsenten lukumäärä ja äänivalta 5
Päätösvaltaisuus ja toiminta 5
Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta 5
3. LUKU HALLITUS JA HYVINVOINTIYHTYMÄN JOHTAMINEN 6
Hallituksen tehtävät ja toiminta 7
Hyvinvointiyhtymän johtaminen 8
Hyvinvointiyhtymän jäsenten yhteinen omistajapolitiikka 9
6. LUKU HYVINVOINTIYHTYMÄN TALOUS 9
Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 10
Talousarvio ja -suunnitelma 10
Hyvinvointiyhtymän toiminnan rahoittaminen 10
Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi jäsenille 11
Investointien rahoittaminen 11
1.8.2022
Tilikauden tuloksen käsittely 11
Hyvinvointiyhtymän tiedonantovelvollisuus 12
Jäsenen maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 12
Muut taloutta koskevat määräykset 13
7. LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 13
8. LUKU MUUTOKSET HYVINVOINTIYHTYMÄÄN 13
Perussopimuksen muuttaminen 13
Hyvinvointiyhtymästä eroaminen 14
Hyvinvointiyhtymien yhdistyminen 14
Hyvinvointiyhtymän jakautuminen 14
Hyvinvointiyhtymän purkaminen ja loppuselvitys 15
Sopimuksesta aiheutuvan riidan ratkaiseminen 15
ISLAB liikelaitoskuntayhtymän toiminnan siirtyminen 16
1.8.2022
1. LUKU YLEISTÄ
Hyvinvointiyhtymän nimi ja kotipaikka
Hyvinvointiyhtymän nimi on Islab hyvinvointiyhtymä, ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
Hyvinvointiyhtymästä voidaan myös käyttää nimeä Islab laboratoriokeskus tai Islab.
Jäsenet
Hyvinvointiyhtymän jäseniä ovat hyvinvointialueet. Jäljempänä kaikista jäsenistä yh- dessä käytetään nimitystä ”jäsen” tai ”jäsenyhteisö”. Hyvinvointiyhtymän toiminnan alkaessa yhtymän jäseniä ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hy- vinvointialueet. Hyvinvointiyhtymään voi myöhemmin liittyä jäseneksi muita hyvin- vointialueita.
Tehtävät
Hyvinvointiyhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäseninä oleville hyvinvointialueille sekä muille asiakkaille kliinisiä diagnostisia palveluita, ja huolehtia alan tutkimuk- sesta ja opetuksesta.
Tehtävänsä toteuttamiseksi hyvinvointiyhtymä voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa yhtiöissä tai yhteisöissä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja.
Hyvinvointiyhtymä voi käyttää tehtävänsä toteuttamiseksi myös yksityisiä ja kolman- nen sektorin palveluntuottajia.
Hyvinvointiyhtymän toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
1.8.2022
2. LUKU YHTYMÄKOKOUS
Jäsenten lukumäärä ja äänivalta
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa.
Jäsenyhteisöt valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen jokainen jäsenyhteisö xxxx- seen 3 edustajaa.
Yhtymäkokouksessa jäsenten valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä määräy- tyy vuosittain vuodenvaihteen (31.12.) väestötietojärjestelmän mukaisen hyvinvoin- tiyhtymän edustaman asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenellä on yh- teensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentä tuhatta (10.000) asukasta kohti.
Jäsenen äänimäärä jakautuu tasan sen saapuvilla olevien edustajien kesken.
Päätösvaltaisuus ja toiminta
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäseninä olevista hyvinvointi- alueista on edustettuna. Yhtymäkokouksen työjärjestys on sisällytetty hyvinvointiyh- tymän hallintosääntöön.
Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta
Hyvinvointiyhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee kunkin jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluehallitus tai kunkin jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluevaltuuston päättämä hyvinvointialueen muu toimielin.
1.8.2022
Yhtymäkokouksen tehtävänä on:
1) päättää hyvinvointiyhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta;
2) hyväksyä hyvinvointiyhtymän hallintosääntö;
3) valita hyvinvointiyhtymän toimielimet;
4) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;
5) valita tilintarkastajat; ja
6) päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta.
Yhtymäkokouksen julkisuuteen ja yhtymäkokousedustajan esteellisyyteen sovelle- taan, mitä aluevaltuuston kokouksen julkisuudesta ja jäsenten esteellisyydestä sää- detään hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021).
Yhtymäkokouksen tehtäviä ja toimivaltaa käsitellään tarkemmin hyvinvointiyhtymän hallintosäännössä.
3. LUKU HALLITUS JA HYVINVOINTIYHTYMÄN JOHTAMINEN
Hallituksen jäsenet
Yhtymää johtaa yhtymäkokouksen alainen hallitus, johon yhtymäkokous valitsee aluevaltuuston toimikaudeksi seitsemän (7) jäsentä ja kullekin henkilökohtaiset va- rajäsenet. Yhtymäkokous valitsee yhden (1) hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi.
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan seuraavasti:
− kolme (3) jäsenten edustajaa, yksi (1) edustaja kultakin
− yksi (1) edustaja Itä-Suomen yliopistosta
− kolme (3) muuta jäsentä.
1.8.2022
Hallituksen jäsenillä on oltava yhtymän toimialan edellyttämä riittävä talouden ja hy- vinvointiyhtymän johtamisen asiantuntemus sekä soveltuva hallitusammattilaiskou- lutus.
Kullakin hallituksen jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
Hallituksen tehtävät ja toiminta
Hallitus johtaa yhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen hyvinvointialu- etta koskevassa laissa säädetty, perussopimuksessa sovittu tai yhtymän hallinto- säännössä määrätty.
Hallituksen tulee ainakin:
1) vastata hyvinvointiyhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta;
2) vastata yhtymäkokouksen päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja lail- lisuuden valvonnasta;
3) valvoa hyvinvointiyhtymän etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa hyvinvointiyhtymää ja käyttää sen puhevaltaa;
4) edustaa hyvinvointiyhtymää työnantajana ja vastata hyvinvointiyhtymän hen- kilöstöpolitiikasta;
5) vastata hyvinvointiyhtymän toiminnan yhteensovittamisesta;
6) vastata hyvinvointiyhtymäkonsernin omistajaohjauksesta sekä hyvinvointiyh- tymän tuottamisvastuulle kuuluvien palvelujen muiden tuottajien ohjauksesta ja valvonnasta;
7) huolehtia hyvinvointiyhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan jär- jestämisestä; ja
8) huolehtia hyvinvointiyhtymän sisäisen tarkastuksen järjestämisestä.
Hallituksen tehtävistä, päätösvallasta, kokoontumisesta ja kokousasioiden esitte- lystä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
1.8.2022
Konsernijohto
Hyvinvointiyhtymän konsernijohtoon kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja muut hallin- tosäännössä määrätyt viranomaiset. Hallintosäännössä määrätään konsernijohdon tehtävistä ja toimivallan jaosta.
Konsernijohto vastaa hyvinvointiyhtymäkonsernissa omistajaohjauksen toteuttami- sesta sekä konsernivalvonnan järjestämisestä, jollei hallintosäännössä toisin mää- rätä.
Hallituksen päätöksenteko
Päätökset hallituksessa tehdään läsnä olevien jäsenten yksinkertaisella enemmis- töllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Hyvinvointiyhtymän johtaminen
Yhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää hallituksen alaisena yhtymän hallintoa, taloudenhoitoa, viestintää ja muuta toimintaa sekä vastaa osaltaan siitä, että yhtymäkokouksen ja hallituksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan.
Toimitusjohtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Allekirjoittaminen
Hyvinvointiyhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset sekä muut asiakir- jat allekirjoitetaan hallintosäännössä määrätyllä tavalla.
Esittely ja kokoontuminen
Asioiden esittely hallituksen kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esitteli- jöistä ja muusta kokousmenettelystä määrätään tarkemmin hyvinvointiyhtymän hal- lintosäännössä.
1.8.2022
4. LUKU MUUT TOIMIELIMET
Muut toimielimet
Yhtymäkokous voi tarvittaessa asettaa yhtymään muitakin lautakuntia tai johtokun- tia, joiden kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
5. LUKU OMISTAJAOHJAUS
Hyvinvointiyhtymän jäsenten yhteinen omistajapolitiikka
Hyvinvointiyhtymän johdolla ja sen jäsenien konsernijohdolla on yhteinen omistaja- kokous, jossa sovitaan
− yhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta
− palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä niihin liittyvästä palvelumuotoi- lusta
− henkilöstö- ja tukipalvelupolitiikoista (mukaan lukien ICT-politiikka), sekä
− palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.
Omistajakokouksesta ja muusta alueellisesta neuvottelumenettelystä määrätään tarkemmin yhtymäkokouksen hyväksymässä hallintosäännössä.
Jäsenet toteuttavat omistajaohjausta hyvinvointialueesta annettuun lakiin perustuen myös antamalla ohjeita jäseniä yhtymäkokouksessa edustaville henkilöille.
6. LUKU HYVINVOINTIYHTYMÄN TALOUS
Peruspääoma
Hyvinvointiyhtymän peruspääoma muodostuu jäsenten pääomasijoitusosuuksista, jotka niille on 1.1.2023 siirtynyt sairaanhoitopiireiltä ISLAB liikelaitoskuntayhtymän purkautumisen johdosta.
1.8.2022
Peruspääomaosuudet jakautuvat seuraavasti:
− Etelä-Savon hyvinvointialue 15,75 %
− Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 17,49 %
− Pohjois-Savon hyvinvointialue 66,76 %
Peruspääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtymäkokouksen päätöksellä. Peruspääomalle maksettavasta korosta ja sen suuruudesta päättää yhtymäkokous. Jäsenten peruspääomaosuuksista ja niiden muutoksista on pidettävä luetteloa.
Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenten osuudet hyvinvointiyhtymän varoihin ja vastuut velkoihin sekä velvoittei- siin määräytyvät kunkin hyvinvointialueen peruspääomaosuuksien suhteessa.
Talousarvio ja -suunnitelma
Yhtymäkokouksen on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvoin- tiyhtymä talousarvio ja taloussuunnitelmasta. Talousarvion hyväksymisen yhtey- dessä yhtymäkokouksen on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Hyvinvointiyhtymän toiminnan rahoittaminen
Hyvinvointiyhtymä rahoittaa toimintansa palveluiden myynnillä jäsenille ja muille asiakkaille. Palveluista laskutetaan toteutuneen käytön mukaan.
Hyvinvointiyhtymän hinnoittelu perustuu kustannusvastaavuuteen sekä investoin- tien kattamiskykyyn ja palvelutoiminnan turvaamiseen kaikissa oloissa.
Viranomaistehtävistä ja muista varsinaiseen toimintaan kuulumattomista tehtävistä sovitaan erikseen.
1.8.2022
Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi jäsenille
Hyvinvointiyhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Hallitus raportoi kuukausittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenille. Ra- portoinnin periaatteista määritellään tarkemmin hallintosäännössä.
Investointien rahoittaminen
Hyvinvointiyhtymän tulee laatia vuosittain investointisuunnitelma seuraavaa tili- kautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista investoinneista ja niiden ra- hoituksesta.
Yhtymäkokous hyväksyy investointisuunnitelman ja niiden rahoituksen talousarvion hyväksymisen yhteydessä.
Rahastot
Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yh- tymäkokous.
Tilikauden tuloksen käsittely
Päättäessään toimenpiteistä tilikauden tuloksen käsittelyssä, yhtymäkokous voi päättää, että ylijäämä tai osa sitä palautetaan jäsenille.
Tilinpäätös
Hyvinvointiyhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on laadittava tilinpäätös tilikaudelta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja annettava se tilin- tarkastajien tarkastettavaksi. Hallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen yhtymäkokouksen käsiteltäväksi huhtikuun loppuun mennessä.
1.8.2022
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.
Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva hyvinvointialueen tuloksesta, talou- dellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätie- dot on ilmoitettava lisätiedoissa.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.
Hyvinvointiyhtymän tiedonantovelvollisuus
Hyvinvointiyhtymän on annettava jäseninä olevien hyvinvointialueiden aluehallituk- sille tarvittavat tiedot taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen.
Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
Jäsenen maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Tässä luvussa mainittujen maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenille samat.
Mikäli yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen yhteydessä palauttaa jäsenille ylijää- mää, on hyvinvointiyhtymällä oikeus kuitata jäsenelle suoritettavalla määrällä tämän perussopimuksen nojalla maksuunpantuja erääntyneitä saataviaan asianomaiselta jäseneltä.
Edellä tässä luvussa mainitulle maksuerälle, jota ei ole suoritettu määräaikana, on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko.
1.8.2022
Muut taloutta koskevat määräykset
Hyvinvointiyhtymän taloudesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä.
7. LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
Tarkastuslautakunta
Yhtymäkokous valitsee hyvinvointialueiden esityksestä tarkastuslautakuntaan pu- heenjohtajan (1) ja varapuheenjohtajan (1) sekä kolme (3) muuta jäsentä, sekä kul- lekin henkilökohtaisen varajäsenen.
Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lau- takunnan työskentelyyn liittyvistä asioista on säädetty hyvinvointialueesta xxxx- xxxxx laissa ja määrätty hallintosäännössä.
8. LUKU MUUTOKSET HYVINVOINTIYHTYMÄÄN
Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenenä ole- vista hyvinvointialueista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenenä olevien hyvinvointialueiden yhteenlasketusta asukasluvusta.
Uuden jäsenen ottaminen
Uuden jäsenen ottaminen hyvinvointiyhtymään edellyttää jäsenten yksimielistä pää- töstä. Ennen päätöksentekoa uuden jäsenen ottamiseksi on pyydettävä hyvinvoin- tiyhtymän jäsenten aluehallitusten kanta.
Uuden jäsenen jäsenyys hyvinvointiyhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa kos- kevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin so- vita.
1.8.2022
Yhtymäkokous päättää hyvinvointiyhtymään tulevan uuden jäsenen jäsenosuuden (§ 16 mukaisesti) sekä sen suoritusajankohdan.
Hyvinvointiyhtymästä eroaminen
Jäsenen, joka haluaa erota hyvinvointiyhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus hyvin- vointiyhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuo- den päätyttyä. Eron myöntää yhtymäkokous.
Mikäli jäsen eroaa hyvinvointiyhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätök- sellä jäsenen osuus hyvinvointiyhtymän nettovarallisuudesta eron voimaantulohet- ken kirjanpitoarvoista. Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavan jäsenen jä- senosuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Korvaus nettovarallisuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Hyvinvointiyhtymien yhdistyminen
Hyvinvointiyhtymä voi yhdistyä siten, että yksi tai useampi hyvinvointiyhtymä yhdis- tyy vastaanottavaan hyvinvointiyhtymään, joka on perustettu ennen yhdistymisen voimaantuloa taikka hyvinvointiyhtymät yhdistyvät uudeksi hyvinvointiyhtymäksi.
Hyvinvointiyhtymän yhdistymiseen osallistuvien hyvinvointiyhtymien jäsenenä ole- vien hyvinvointialueiden valtuustot päättävät hyvinvointiyhtymän yhdistymisestä hy- väksymällä yhdistymissopimuksen. Hyvinvointiyhtymien yhdistymisestä määrätään tarkemmin laissa hyvinvointialueista (611/2021).
Hyvinvointiyhtymän jakautuminen
Hyvinvointiyhtymä voi jakautua kokonaan tai osittain kahteen tai useampaan toimin- taa jatkavaan uuteen hyvinvointiyhtymään tai vastaanottavaan hyvinvointiyhtymään, joka on perustettu ennen jakaantumisen voimaantuloa. Hyvinvointiyhtymän
1.8.2022
jakautumiseen osallistuvien hyvinvointiyhtymien jäsenenä olevien hyvinvointialuei- den valtuustot päättävät hyvinvointiyhtymän jakautumisesta hyväksymällä jakautu- missopimuksen. Hyvinvointiyhtymien jakautumisesta määrätään tarkemmin laissa hyvinvointialueista (611/2021).
Hyvinvointiyhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Hyvinvointiyhtymän purkamisesta päättävät jäsenien aluevaltuustot tai niitä vastaa- vat tahot, joille omistus mahdollisesti on siirretty.
Hyvinvointiyhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäse- net sovi muusta järjestelystä.
Hyvinvointiyhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenille jäsenosuuksien suhteessa.
Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvit- tava määrä on varoja suurempi, jäsenet ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Sopimuksesta aiheutuvan riidan ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asi- oina hallinto-oikeudessa. Menettelystä hallintoriita-asiassa säädetään oikeuden- käynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
1.8.2022
9. LUKU VOIMAANTULO
ISLAB liikelaitoskuntayhtymän toiminnan siirtyminen
Hyvinvointiyhtymän tarkoituksena on jatkaa ISLAB liikelaitoskuntayhtymän toimin- taa muuttumattomana 1.1.2023 lukien. ISLAB liikelaitoskuntayhtymä puretaan pur- kautumissopimuksella 31.12.2022 lukien ja sen varat ja velat sekä peruspääoma- osuudet siirtyvät sen omistaville kuntayhtymille ja edelleen sosiaali- ja terveyden- huoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 20 §:n mukaan hyvinvointialueille. Hy- vinvointiyhtymän jäsenhyvinvointialueiden tekemän erillisen sopimuksen mukaan ISLAB liikelaitoskuntayhtymän varat ja velat sekä hyvinvointialueille siirtyneet osuu- det ISLAB liikelaitoskuntayhtymän peruspääomasta siirtyvät 1.1.2023 klo 00.01 hy- vinvointiyhtymälle.
Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.8.2022. Perussopimuksen 16, 37 ja 38 § tule-
vat voimaan 1.1.2023.
Ennen perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edel- lyttämiin toimenpiteisiin.