LILJENDALIN, LOVIISAN, PERNAJAN JA RUOTSINPYHTÄÄN YHDISTYMISSOPIMUS
LILJENDALIN, LOVIISAN, PERNAJAN JA RUOTSINPYHTÄÄN YHDISTYMISSOPIMUS
UUDEN KUNNAN PERUSTAMISEKSI
1. UUDEN KUNNAN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET
Tämä sopimus on kuntajakolain 9 §:n tarkoittama hallinnon ja palveluiden järjestämissopi- mus. Kuntajakoa muutetaan siten, että Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien sekä Loviisan kaupungin toiminta lakkaa ja kunnat yhdistyvät yhdeksi uudeksi kunnaksi.
Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien yhdistymisen ja uuden kunnan kehittämisen tavoitteena on:
1. turvata asukkaille hyvin toimivat ja lähellä saatavat kunnalliset peruspalvelut
2. vahvistaa alueen kuntarakenteen taloudellisia voimavaroja ja tehokkuutta, jotta voidaan luoda edellytykset laadukkaiden ja hyvien palveluiden tuottamiseksi alueen väestölle,
3. luoda vetovoimaiset edellytykset väestö- ja työpaikkakehitykselle,
4. kehittää uudesta kunnasta aktiivinen ja merkittävä alueellinen toimija,
5. poistaa hallinnolliset rajat palvelutuotannossa, resurssienhallinnassa, maankäytössä ja kaavoituksessa sekä eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta,
6. luoda hyvät edellytykset elinkeinoelämän kehittymiselle ja
7. jatkaa turvallisena, ihmisläheisenä, merellisenä ja maaseutumaisena asumiskuntana ym- päristöä vaalien.
8. luoda kiinteä yhteistyö naapurikuntien kanssa
2. KUNTIEN YHDISTYMISEN TOTEUTTAMINEN
1. Kuntien yhdistyminen tulee voimaan 1.1.2010
2. Sopimus on voimassa kuntajakolain 9 §:n mukaisesti kolmen (3) vuoden ajan kuntajaon voimaantulosta lukien. Työntekijän ja viranhaltijan irtisanomissuoja on kuitenkin viisi
(5) vuotta kuntajakolain 13 §:n mukaisesti. Osapuolet ilmaisevat yhteisen tahtonsa luoda sopimusaikana yhtenäinen kuntakokonaisuus, jossa eri asukasryhmät ja kunnan alueet saavat mahdollisimman oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun.
3. Kuntajakoa muutetaan siten, että Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien sekä Loviisan kaupungin toiminta lakkaa ja kunnat yhdistyvät yhdeksi uudeksi kaksikieliseksi kunnaksi, kuitenkin niin, että kuntien raja-alueilla on mahdollisuus irrottautua tästä so- pimuksesta.
4. Uuden kunnan nimeksi tulee Loviisa – Lovisa ja se ottaa käyttöön kaupunkinimityksen.
5. Uuden kunnan vaakunasta järjestetään suunnittelukilpailu.
6. Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä puretaan 1.1.2010 ja sen toiminta sulau- tetaan uuden kunnan toimintaan. Uusi kunta ja Lapinjärven kunta muodostavat yhteis- toiminta-alueen, joka huolehtii perusterveydenhuollosta sekä siihen liittyvästä sosiaali- toimen tehtävistä.
3. PALVELUTAVOITTEET JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET
3.1. Palveluiden järjestämisestä yleensä
Palvelutoiminnan järjestämisessä noudatetaan kuntajakolain 9 §:n tarkoittamaa suunnitelmaa siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden ja te- hokkuuden parantamiseksi.
Ennen 1.1.2010 toteutettavista palveluprosessien yhdistämisistä ja investoinneista tehdään erilliset sopimukset kuntajakolain 33 §:n mukaisesti.
3.2. Yleiset palvelutavoitteet
Palvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella. Yhteispalvelutoiminta laajennetaan koko seudulle yhteispalvelupisteiden kautta. Hankinnat ja tukipalvelut keskitetään erilliseen yksikköön.
Palveluiden järjestämiseen vaikutetaan myös tieyhteyksiä parantamalla, joukkoliikenteen käytön tehostamisella sekä teknologian hyödyntämisellä.
3.3. Palveluiden järjestäminen
Loviisan kaupungin, Liljendalin kunnan, Pernajan kunnan ja Ruotsinpyhtään kunnan yhdis- tymisellä turvataan asukkaiden palvelujen saatavuus ja laadullinen kehittäminen sekä hyvä asuinympäristö. Uuden kunnan tavoitteena on varmistaa palvelutason myönteinen kehitys alueen taloutta vahvistamalla ja toiminnan tehokkuutta parantamalla.
Palvelutoiminnan järjestämisen osalta todetaan erityisesti seuraavaa:
▪ Tehokkaan ja taloudellisen toiminnan kannalta on tärkeää, että hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan keskitetysti siten, että uuden kunnan hallinto- ja talouspalvelut sijoittuvat Lo- viisan keskustaan.
▪ Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien nykyisille alueille perustetaan yhteis- palvelupisteet, jotka tarjoavat alueen asukkaille tarvittavat lähipalvelut. Yhteispalvelu- pisteiden tavoitteena on tarjota kuntalaisille mahdollisuuksien mukaan kunnan, valtion ja seurakunnan palveluita lähipalveluna.
▪ Maaseutuviranomaispalvelut yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka toiminnot si- joitetaan Liljendalin yhteispalvelupisteeseen. Liljendalin palvelupisteen tarkoituksena on toimia ns. liikkuvana yksikkönä eli se jalkautuu asiakkaiden luokse. Sen tehtävänä on hoitaa neuvonnan ohessa myös maaseutuelinkeinojen kehittämistä. Keskeiset maaseutu- viranomaispalvelut ovat saatavissa myös alueen yhteispalvelupisteistä. Lomituspalvelut hoidetaan Ruotsinpyhtäätä lukuun ottamatta keskitetysti Liljendalista.
• Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yhdistetään kokonaisuudessaan. Loviisan- seudun terveydenhuollon kuntayhtymä puretaan ja sulautetaan uuden peruskunnan hal- lintoon. Tuleva kunta ja Lapinjärven kunta muodostavat yhteistoiminta-alueen, joka
huolehtii perusterveydenhuollosta sekä siihen liittyvästä sosiaalitoimen tehtävistä. Uusi kunta toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Lapinjärvi huolehtii itse nyt voimassa olevassa laajuudessa vanhustenhuollostaan. Yhteistoiminnasta laaditaan erillinen sopi- mus
• Uusi kunta on jäsenenä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Tuleva kunta si- toutuu ohjaamaan erikoissairaanhoidon tarpeessa olevat – lähinnä nykyisen Ruotsinpyh- tään alueella asuvan väestön – Kymen sairaanhoitopiirin sairaaloihin tai muihin yksiköi-
hin riippumatta siitä, onko kyseessä kiireellinen tai kiireetön erikoissairaanhoidon tarve mikäli asiakas näin haluaa. Tuleva kunta huolehtii tämän tarkoituksen täyttämiseksi tar- peellisten ohjeistusten antamisesta. Uuden kunnan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin välillä laaditaan erillinen sopimus, joka on voimassa myös 2013 jälkeen.
• Samaten uusi kunta sitoutuu siihen, että reuna-alueiden asukkailla on oikeus myös jat- kossa käyttää nyt voimassaolevien käytäntöjen mukaan naapurikuntien terveydenhuol- lon, päivähoidon ja koulutoimen palveluja.
▪ Alueen perusopetus- ja lukioverkko säilytetään sopimuksen voimassaolon ajan, uusi kunta kunnioittaa tämän sopimuksen osapuolten kanssa tehtyjä koulusopimuksia.
Perusopetus vuosiluokkien 0-6 osalta järjestetään lähipalveluna. Opetuspalvelut organi- soidaan Loviisanseudulla syksyllä 2006 valmistuneen selvityksen mukaisesti. Tarve uu- distaa rakennetta pohjautuu sekä taloudellisiin että toiminnallisiin seikkoihin. Yhteinen koulutoimi muodostuu kuntafuusion yhteydessä.
Kouluverkon kehittäminen tapahtuu seuraavien pääpiirteitten mukaan:
- Kouluyksikön minimikoko on jatkossa pääsääntöisesti 3-opettajainen, vähintään 40 oppilaan koulu ellei yksittäisen, tätä pienemmän kouluyksikön kohdalla ole osoitettavissa erityisiä perusteita∗) niiden säilyttämiselle.
- Esi-, perus- ja erityisopetuksessa oppilaskohtaisten kustannusten koulukohtainen yläraja, jonka ylittyessä käynnistetään keskustelu kustannustasosta ja resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä, on valtakunnallinen keskimääräinen kustannus euroa/oppilas + 20 %.
- Kouluverkkoa kehitettäessä huomioidaan lähikouluperiaate.
- Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 osalta nykyisen kouluverkon katsotaan olevan tarkoituksenmukainen. Tulevaisuudessa tehtäviin kouluverkon uudelleenarvioin- teihin tulevat vaikuttamaan uuden kunnan ikärakenteessa ja kielijakaumassa tapah- tuvat muutokset sekä voimassaolevat koulusopimukset muiden kuntien kanssa.
- Lukiokoulutuksen jatkuvuuden ja vetovoiman turvaaminen uuden kunnan alueella edellyttää nykyisten kahden lukion toiminnan jatkumista Loviisassa.
- Reuna-alueiden oppilailla on mahdollisuus käydä naapurikaupungin tai -kunnan puolella olevaa lähintä koulua. Uusi kunta vastaa oppilaan kuljetuksesta aiheutu- vista kuluista.
- Erityisopetus järjestetään seudullisena palveluna.
▪ Uuden kunnan teknisen toimen johto ja palveluiden tilaaminen keskitetään Loviisaan. Asukkaiden tarvitsemat teknisen toimen hallinto- ja viranomaispalvelut ovat saatavissa alueen yhteispalvelupisteistä.
4. MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS, KEHITTÄMINEN JA ELINKEINOTOIMI
Maankäyttö ja kaavoitus muodostavat keskeiset instrumentit uuden kunnan dynaamiselle kehittämiselle. Muodostettavan kunnan alueelle laaditaan kunnan tavoitteiden mukainen maankäytön strategia ja maankäytön tavoitteet, joissa erityisesti otetaan huomioon kunnan eri osa-alueiden, niiden omiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuva tasapuolinen kehit- täminen ja jo suoritettu kehittämis- ja kaavoitustyö. Yleiskaavatasoinen maankäytön suun- nittelu koko kunnan alueella on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen velvoite. Strategisen maankäytön suunnittelun tavoitteiden ja toimenpiteiden esittäminen on myös puitelain mu- kaan kuntien yhdistämisen edellytys.
4.1. Maankäytön ja kaavoituksen yleistavoitteet
Maankäyttöpoliittisena tavoitteena on dynaaminen ja monikeskuksinen kunta, joka mahdol- listuu hyvien liikenneyhteyksien ja logistiikan avulla ja jonka eri osia tasapuolisesti kehite- tään hyväksyttyjen strategioiden mukaisesti.
∗) Nykyisen Ruotsinpyhtään kunnan alueella sijaitseva Teutjärven koulu jatkaa toimintaansa ainakin tämän sopimuksen voimassa olon ajan. Teutjärven koulu toimii Ruotsinpyhtään alueen pohjoisten kylien ainoana kouluna Haavisto- Joensuun koulun ja Virböle skolan lakkauttamisen jälkeen 1.8.2007.
Maankäyttöpoliittiset tavoitteet ja -strategiat hyväksyy uuden kunnan valtuusto järjestely- toimikunnan esittämien linjausten perusteella.
Maankäytön suunnittelun ensimmäisenä vaiheena on asettaa kunnan palvelustrategian, elin- keinopoliittisen, asuntopoliittisen ja maapoliittisen ohjelman mukainen aluerakennetavoite, jossa osoitetaan kehittämisen painopistealueet ja kehittämiskäytävät.
4.2. Strateginen yleiskaava ja kaavoitusohjelma
Asetetun tavoitteen mukaisesti laaditaan koko kunnan alueelle strateginen yleiskaava. Stra- tegisessa yleiskaavassa osoitetaan kunkin kunnan osa-alueen kehittämisen tavoitteet, vara- taan yleispiirteisesti toimintojen tarvitsemat alueet, esitetään tavoitteellinen aikataulu ja ar- vioidaan kaavan toteuttamisen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset alueellisesti ja koko- naisuutena kaavan edellyttämällä tarkkuudella.
Strategisen yleiskaavan perusteella voidaan laatia alueellisesti tarkempia osayleiskaavoja sellaisille alueille, joilla yleiskaavaa ei ole tai yleiskaavan uudistamistarve todetaan. Strate- gista yleiskaavaa voidaan toteuttaa tarvittaessa myös asemakaavoilla.
Maankäytön suunnittelu toteutetaan laadittavan kaavoitusohjelman mukaisesti. Kaavoitus- ohjelmalla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kerran vuodessa laadittavaa kaavoituskatsausta. Kaavoitusohjelman valmistelee järjestelytoimikunnalle maankäyttötyö- ryhmä. Ensimmäinen kaavoitusohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa, jonka jälkeen suunnitelmakausittain päivitettävä kaavoitusohjelma on osa kunnan toimintasuunnitelmaa.
4.3 Kehittäminen ja elinkeinotoimi
Kuntaa kehitetään tasapuolisesti alueen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin nojautuen. Yritys- toiminta ohjataan yhteisellä kaavoituksella erityisesti valtateiden muodostamiin kehityskäy- täviin. Alueen vahvuuksia ovat saaristo, maaseutu sekä asumisen laatu.
Vahvoja toimialoja, joilla on selkeää kasvupotentiaalia, vahvistetaan. Kasvualojen tunnista- minen, niiden priorisointi ja toimenpiteiden valinta on jatkuva prosessi. Tämän päivän vah- vat ja vahvistuvat toimialat seudulla ovat lähinnä energia-ala, logistiikka ja kuljetus, venete- ollisuus, mekaaninen puuteollisuus, elintarviketeollisuus ja maatalous sekä siihen liittyvä elinkeinotoiminta. Kehittyviä aloja ovat muun muassa matkailu, hoiva- ja hyvinvointipalve- lut sekä luovat toimialat.
Elinkeinoelämän muutoksiin vastaaminen edellyttää nopealiikkeistä ja vireää organisaatiota sekä hyviä kontakteja elinkeinoelämän toimijoihin. Toiminnalle on turvattava sekä voima- varoja että riskipääomaa.
Turvatakseen kytkennän demokraattiseen päätöksentekoon perustetaan kaupunginhallituk- sen alainen elinkeino- ja kehittämisjaosto, jonka tehtävät ovat:
- elinkeinoelämän kehittäminen ja painopisteiden valinta
- asumismarkkinointi
- elinvoimaisuuden vahvistaminen
- osallistuminen maankäytön strategisiin linjauksiin
Operatiivinen työ voidaan siirtää perustettavan kehitysyhtiön hoidettavaksi.
Elinkeinotoimen kehittämiseksi varaudutaan laatimaan seudullinen elinkeinostrategia yhdes- sä yrittäjien kanssa.
5. UUDEN KUNNAN ORGANISAATIO JA TOIMINTA
5.1. Järjestelytoimikunta ja väliaikainen hallinto
Uutta kuntaa varten lääninhallitus asettaa kuntajakolain 29 §:n mukaisesti järjestelytoimi- kunnan kuukauden kuluessa siitä, kun valtioneuvosto on määrännyt kuntajaon muutoksesta. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on huolehtia uuden kunnan hallinnon järjestämistä koske- vista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu ja se aloittaa toimintansa. Ennen lääninhallituksen asettamispäätöstä, kunnanhallitusten esittä- mä järjestelytoimikunta aloittaa kuitenkin toimintansa väliaikaisena välittömästi tämän so- pimuksen hyväksymisen jälkeen.
Järjestelytoimikuntaan sovitaan esitettäväksi 13 jäsentä, joista Loviisan kaupunginhallitus esittää (5) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen, Liljendalin kunnanhallitus kah- den (2) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen, Pernajan kunnanhallitus kolmen (3) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen sekä Ruotsinpyhtään kunnanhallitus kolmen
(3) jäsenen ja näiden henkilökohtaisen varajäsenen valintaa. Lisäksi järjestelytoimikuntaan valitaan neljä (4) henkilöstön edustajaa pääsopijajärjestöittäin. Henkilöstön edustajilla on järjestelytoimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Toimikunta valitsee puheenjoh- tajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan.
Jäsenten valinnassa noudatetaan koko alueen edellisten kunnallisvaalien mukaista suhteelli- suutta.
Järjestelytoimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja toimeenpanosta vastaa Loviisanseudun johtajien valmisteluryhmä, jonka jäseninä ovat nykyiset kuntajohtajat ja terveyskuntayhtymän terveysjohtaja sekä Loviisan kaupunginsihteeri ja Pernajan talous- päällikkö. Järjestelytoimikunta valitsee valmisteluryhmän puheenjohtajan. Valmisteluryh- män puheenjohtaja tulee valita eri kunnasta kuin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.
Järjestelytoimikunta ottaa esiin vuoden 2009 alussa Lapinjärven kunnan edustuksen toimi- kunnassa ja päättää siitä.
Järjestelytoimikunta sitoutuu kutsumaan koolle valtuustojen yhteiskokouksen vähintään kolme kertaa, viimeistään 30.11.2008, 31.5.2009 ja 30.11.2009 mennessä. Näissä kokouk- sissa tiedotetaan ja keskustellaan uuden kunnan valmisteluun liittyvistä tärkeistä asioista.
5.2. Luottamushenkilöorganisaatio ja päätöksenteko
Uuden kunnan luottamushenkilöorganisaatio noudattaa kuntien nykyistä päätöksentekojär- jestelmää, jota täydennetään ja tarkistetaan tarpeellisiksi katsottavilta osin siten, että se tasa- puolisesti palvelee koko uutta kuntaa
Luottamushenkilöorganisaation osalta todetaan erityisesti seuraavaa:
5.2.1. Valtuusto
Kuntajakolain 24 §:n perusteella ehdotetaan, että uudessa kunnassa toimii ensimmäisenä ja toisena vaalikautena eli vuosina 2010-2012 ja 2013 -2016 valtuusto joka on 59 jäsentä.
Kolmantena vaalikautena siirrytään kuntalain (365/1995) 10 §:n mukaiseen kunnan asukas- luvun osoittamaan valtuutettujen lukumäärään, eli kun kunnan asukasmäärä on 15 001 –
30 000, on valtuutettujen lukumäärä 43.
5.2.2. Kaupunginhallitus
Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Vaalikaudella 2009–2012 alueellinen edustavuus tur- vataan siten, että jokaisen lakkaavan kunnan alueelta valitaan vähintään kaksi edustajaa uu- teen kaupunginhallitukseen.
5.2.3. Tarkastuslautakunta
Tarkastuslautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä.
5.2.4. Lautakunnat
Lautakunnat ovat kokoonpanoltaan 11-jäsenisiä, lukuun ottamatta keskusvaalilautakuntaa, jossa on viisi (5) jäsentä. Vaalikaudella 2009–2012 alueellinen edustavuus turvataan siten, että jokaisen lakkaavan kunnan alueelta valitaan vähintään kaksi edustajaa perustettaviin lautakuntiin, lukuun ottamatta keskusvaali- ja tarkastuslautakuntaa.
Lautakunnat ovat:
- Keskusvaalilautakunta
- Kulttuurilautakunta
- Maaseutulautakunta
- Perusturvalautakunta
- Rakennus- ja ympäristölautakunta
- Sivistyslautakunta
- Tekninen lautakunta
- Vapaa-aikalautakunta
5.3. Yhdistymisavustusten käyttö
Uusi kunta saa kuntajakolain 38, 39 ja 40 §:n mukaan yhdistymisavustusta yhteensä 6,16 miljoonaa euroa. Yhdistymisavustukset maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäise- nä vuonna (2010) maksetaan 40 %, toisena 30 % ja kolmantena 30 %.
Tässä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sovitaan yhdistymisavustuksille käyt- tötarkoitukset ja euromäärät. Yhdistymisavustusten taitava käyttö edellyttää huolellista suunnittelu- ja valmistelutyötä yhdistymistä edeltävinä vuosina. Osa yhdistymisavustuksilla katetuista toimenpiteistä on tarkoituksenmukaista toteuttaa jo 2008 ja 2009, joten kuntien on sovittava niissä käytettävistä menettelytavoista.
Yhdistymisavustuksia kohdennetaan kahdeksaan kehittämiskokonaisuuteen seuraavasti:
1. Kuntastrategian täsmentäminen, sen viestintäosan laatiminen
ja kuntalaisviestinnän tehostaminen vuosina 2008 – 2012 100 000 €
2. | Palveluiden kehittäminen | 78 000 € |
a. Kuntastrategien palveluosan laatiminen ja toteuttaminen | 40 000 € | |
b. Yhteispalvelupisteen kehittäminen | 38 000 € |
3. Henkilökunta 1 455 000 €
a. Henkilöstön palkkauserojen vaiheittainen harmonisointi, 00-00 000 000 €
b. Henkilökohtaisten palkanlisien käytön lisääminen 80 000 €
c. Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen 80 000 €
d. Yhteisen palvelukulttuurin rakentaminen 45 000 €
e. Esimiesten johtamisvalmennus 135 000 €
f. Henkilöstön koulutus 225 000 €
g. Kuntastrategian henkilöstöosan laatiminen 20 000 €
h. Rekrytoinnin kehittäminen 20 000 €
i. Eläkejärjestelyt ja muut henkilöstöjärjestelyt 450 000 €
4. | Fuusiokustannukset | 384 000 € |
a. Tienimistön muutokset, osoitekartta | 24 000 € | |
b. Hallinnolliset järjestelyt | 200 000 € | |
c. Tilajärjestelyt | 160 000 € | |
5. | Hallinnon kehittäminen | 613 000 € |
a. ATK-järjestelmien yhteensovittaminen ja hankinta | 375 000 € | |
b. IT-yhteyksien rakentaminen, "kunta verkko" | 238 000 € |
6. Demokratian turvaaminen 100 000 €
a. Luottamushenkilöstön koulutus ja seminaarit 50 000 €
b. Kuntalaisten osallistumista lisäävä toiminta, käyttäjädemokratia 50 000 €
KEHITYSKORIT | |
7. Elinkeinoelämän kehittäminen | 500 000 € |
a. Kuntastrategian elinkeino-osan laatiminen ja juurruttaminen | 100 000 € |
b. Elinkeinoyhtiön perustaminen ja liikkumavarojen varaaminen | 200 000 € |
c. Elinkeinojen edistäminen valituilla kohdealoilla | 200 000 € |
8. Asumisviihtyvyyden parantaminen | 430 000 € |
a. Yksityisteiden kunnossapidon tehostaminen | 150 000 € |
b. Asuinympäristön viihtyvyyden tukeminen | 80 000 € |
c. Yhdistysten toiminnan vahvistaminen | 80 000 € |
d. Kulttuuritoiminnan jalkauttaminen | 40 000 € |
e. Liikuntatoiminnan jalkauttaminen | 40 000 € |
f. Nuorisotoiminnan jalkauttaminen | 40 000 € |
Loppuosa , 2 500 000 €, yhdistymisavustuksesta jaetaan asukaslukuperusteella (31.12.2007) uuden kunnan alueen (kunkin lakkautuvan kunnan alueen) investointeihin. In- vestointien on edistettävä uuden kunnan kehitystä ja niiden ei tule aiheuttaa käyttökuluja uudelle kunnalle.
Asukaslukuperusteella yhdistymisavustuksen investointeihin käytettävä osuus jakaantuu lakkautuvien kuntien alueelle seuraavasti:
Liljendal | 227 323 € |
Loviisa | 1 158 077 € |
Pernaja | 627 135 € |
Ruotsinpyhtää | 463839 € |
Yhteensä | 2 500 000 € |
Kuntien esittämät käyttökohteet tulee ilmoittaa järjestelytoimikunnalle 31.3.2009 mennessä.
6. HENKILÖSTÖ
Kuntien vakinainen henkilöstö siirtyy perustettavan uuden kunnan palvelukseen kuntajako- lain edellyttämällä tavalla siten, että lakkaavien kuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaisek- si voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään uuden kunnan vas- taaviin virka- ja työsopimussuhteisiin heille soveltuviin tehtäviin. Ne palvelussuhteen ehdot, jotka siirrettävällä henkilöstöllä on ollut voimassa palvelussuhteessaan lakkaavaan työnanta- jaan siirtohetkellä, velvoittavat sitovina uutta kuntaa siten kuin kuntajakolaissa on määrätty.
Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi 1.1.2010 lukien. Määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ol- lut voimassa lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä. Myös määräaikainen henkilöstö säilyt- tää ne palvelussuhteen ehdot, mitkä ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräajan päättymi- seen saakka. Henkilöstön palkat harmonisoidaan kolmen (3) vuoden sopimuskauden aikana siten, että vaativuudeltaan samaa tehtävää tekevät työntekijät saavat samansuuruista tehtä- väkohtaista palkkaa. Väliaikainen yhteistoimintaelin muodostetaan viipymättä.
Edellä todettuja periaatteita noudatetaan myös lakkaavan Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymän vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön.
Yhdistyneen kunnan henkilöstön kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat:
1. Yhdistää resurssit hyvän henkilöstöhallinnon periaatteella ja turvata nykyisen henkilös- tön asema siirtymävaiheessa.
2. Poistaa hallinnon päällekkäisyyksiä, selkeyttää henkilöstön työnjakoa ja vahvistaa työn- tekijöiden erityisosaamista.
- Perustetaan henkilöstön valmennus- ja sijoitusyksikkö, joka tukee henkilöstön sijoit- tumista uusiin tehtäviin sekä toimii kehittämisprojektien koordinoijana.
3. Vahvistaa kaupungin asemaa työnantajana kilpailtaessa uusista työntekijöistä.
Kuntien yhdistyminen antaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää viranhaltijaorganisaatiota toiminnallisista lähtökohdista. Suurimmalta osin henkilöstön tehtävät säilyvät kuitenkin ny- kyisellään. Lähinnä hallinnossa, suunnittelussa ja joissakin keskitetysti toimivissa tukipalve- luissa tilanteet muuttuvat enemmän ja uudelleenjärjestelyjä tarvitaan. Uuden kunnan organi- saatio otetaan käyttöön samassa aikataulussa kuin kuntien yhdistyminen tapahtuu. Eräät henkilöstöjärjestelyt uuden organisaation käyttöönotossa edellyttävät kuitenkin siirtymäai- kaa.
Henkilöstön sopeuttamisessa tutkitaan yksilöllisesti kaikki eri vaihtoehdot. Ratkaisut teh- dään vuorovaikutuksessa, perustuen neuvotteluihin henkilöstön kanssa. Esimiesasemassa olevat ja toimialajohtajat valitaan portaittain ensisijaisesti sisäisenä hakuna tai siirtona uutta organisaatiota muodostettaessa.
Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan on säädetty erikseen kun- tajakolain 15 §:ssä. Siitä syystä tässä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sovi- taan kunnanjohtajien asemasta.
Kunnanjohtajat siirtyvät uuden kunnan palvelukseen viiden (5) vuoden määräajaksi 1.1.2010 alkaen seuraavasti:
Xxxxx Xxxxxx Kaupunginjohtaja
Xxxx Xxxxxxx Talousjohtaja
Xxxx Xxxxxxx Perusturvajohtaja
Xxxxx Xxxxxxxx Muutosjohtaja
Kaupunginjohtajan kanssa on laadittava johtajasopimus.
Kunnat sitoutuvat siihen, että ennen liitoksen voimaantuloa avoimiksi tulevia virkoja tai toimia ei pääsääntöisesti täytetä vakinaisesti.
Suunnitelma ja päätökset uuden kunnan henkilöstöjärjestelyistä laaditaan viimeistään 30.4.2009 mennessä.
Uuden kuntatyönantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yleissopimuksen ja uuden kunnan paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisin periaattein.
7. YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT
7.1. Yhteistoimintasopimukset
Loviisanseudun sisäiset yhteistoimintasopimukset irtisanotaan ja Lapinjärven kanssa solmi- tut sopimukset neuvotellaan uudestaan niin, että Lapinjärven liittyminen uuteen kuntaan voi tapahtua mahdollisimman sujuvasti.
Kun järjestelytoimikunta aloittaa toimintansa, sen tehtävänä on viipymättä käynnistää neu- vottelut muutoksista, jotka ovat tarpeen sellaisiin kunnallista yhteistoimintaa tai muita asioi- ta koskeviin sopimuksiin ja järjestelyihin, joista Liljendal, Loviisa, Pernaja ja Ruotsinpyhtää ovat sopineet muiden kuntien ja toimijoiden kanssa.
7.2. Omaisuus, velat ja velvoitteet
Kun neljän kunnan toiminta päättyy 31.12.2009 ja uusi kunta perustetaan 1.1.2010, siirtyvät kaikkien kuntien omaisuus, velat ja velvoitteet kuntajakolain 19 §:n mukaisesti uudelle kun- nalle.
7.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka
Neljän kunnan alueella toimivien yhtiöiden, osuuskuntien, yhdistysten ja säätiöiden ja mui- den yhteisöjen kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset re- kisteriin viran puolesta kuntajakolain 32 §:n mukaisesti.
7.4. Tiennimistön muutokset
Vuoden 2010 alkuun mennessä poistetaan päällekkäiset kadun/tien nimet.
8. TALOUDEN HOIDON PERIAATTEET
8.1. Päätavoite
Talousstrategian päätavoitteena on luoda vakautta, kilpailukykyä ja pitkäjänteisyyttä kunnan taloudenhoitoon. Terve taloudellinen pohja on uuden kunnan vakaan toiminnan ja sen kehit- tämisen perusta.
8.2. Taloudellisen menestyksen avaintekijät (päästrategiat)
1. Luodaan taloudellinen liikkumavara
Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa vakaan ja pitkäjänteisen taloudenhoidon sekä an- taa selviytymisen mahdollisuudet myös yllättävissä tilanteissa ja huonoina aikoina. Lisäksi se on paras tae sille, ettei kuntaa luokitella kriisikunnaksi.
2. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti
Kustannustehokkuutta palvelujen tuottamisessa saavutetaan erityisesti rakentamalla ja te- hostamalla yhteistoimintamuotoja (sekä sisäisesti että ulkoisesti) sekä palvelujen onnistu- neella kilpailuttamisella (edellytyksenä riittävästi palvelutarjoajia). Palvelujen tietoverkkoon siirtämisen ja uuden teknologian hyödyntämisen ohella kiinnitetään erityistä huomiota hen- kilöstön motivaatio- ja osaamistasoon.
3. Pitkäjänteinen ja tehokas omistajapolitiikka
Maaomaisuuden ja kiinteistöjen hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Kunnan omistaja- politiikkaan kuuluu huolehtia siitä, että omaisuuden myynnistä päätetään aina kokonaisval- taisen suunnitelman ja kunnan pitkäaikaisen kehittämisstrategian pohjalta. Lisäksi konsernin ja tytäryhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulee määritellä ja liittää kunnan strategiseen johtamiseen.
8.3. Hallittu siirtymä tasapainoiseen talouteen (toiminnalliset linjaukset 3 vuoden tähtäimellä)
Ennen yhdistymistä:
Ennen yhdistymistä kaikki neljä kuntaa ja Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä hoitavat omaa talouttaan huolellisesti ja noudattavat kuntajakolain 33 §:n säädöstä lakkaa- van kunnan viranomaisen toimivallasta.
Kunnat noudattavat valtuustoissa vuonna 2008 hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitel- man investointiohjelmaa vuosille 2008 ja 2009. Jos jostakin välttämättömästä syystä syntyy tarve tehdä suunnitelmasta poikkeava investointi, niin asiasta tulee erikseen sopia järjestely- toimikunnassa.
Kunnat laativat talousarvionsa vuodelle 2009 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena on saa- vuttaa viimeisenä toimintavuotena vuosikatteeltaan positiivinen tulos.
Uuden kunnan taloutta suunnitellaan ennen yhdistymistä siltä pohjalta, että uusi kunta kerää veroja saman verran kuin kunnat keräisivät yhteensä toimiessaan erillään.
Yhdistymisen jälkeen:
Pyritään hallittuun toimintakulujen kasvuun (valtion peruspalveluohjelmassa n. 4 %) sekä vuosikatteeseen, joka kattaa ainakin poistot.
Investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti vuosikatteella; vierasta pääomaa käytetään lähinnä kehittämisinvestointeihin ja toiminnan tehostamiseen.
Uuden kunnan tuloveroprosentti pyritään säilyttämään kilpailukykyisellä tasolla muihin vas- taaviin seutukeskuksiin ja lähialueiden kuntien keskitasoon verrattuna.
Kunnallisten maksujen taksat ja eri lakien lain nojalla annetut kunnalliset säännöt pysyvät kuntajaon muututtuakin soveltuvin osin voimassa sillä alueella, jota ne ovat koskeneet.
Kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-, rakennusvalvonta-, maa-aineslupa- ja vesi- ja jätevesimaksut tarkistetaan kuntajakolain 31 §:n mukaisesti viipymättä uutta kuntajakoa vastaaviksi.
9. KUNTARAJOJA KOSKEVA MUUTOSESITYS
Sopijakunnat sitoutuvat yhteisesti esittämään valtiovarainministeriölle, että kuntajaon muutta- misen yhteydessä Vastilan – Haaviston alue yhdistetään Pyhtään kuntaan. Alueella ei ole lain- kaan maayhteyttä uuteen kuntaan. Muutos parantaisi alueen asukkaiden elinolosuhteita.
10. MUUT EHDOT
Mikäli sopimuksen kieliversioissa on ristiriitaisuuksia, noudatetaan suomenkielistä versioita.
SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN
Loviisassa 4. elokuuta 2008
LILJENDALIN KUNTA
Xxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanjohtaja
LOVIISAN KAUPUNKI
Xxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginjohtaja
PERNAJAN KUNTA
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanjohtaja
RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Taisto Uutinen Xxxxx Xxxxxxxx
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanjohtaja