NIZZaN SOPIMUS

EUROOPaN UNIONISTa TEHDYN SOPIMUKSEN SEK˜

EUROOPaN YHTEISÖJEN PERUSTaMISSOPIMUSTEN Ja

NIIHIN LIITTYVIEN TIETTYJEN aSIaKIRJOJEN MUUTTaMISESTa

(2001/C 80/01)

H˜NEN MaJESTEETTINSa BELGIaN KUNINGaS,

H˜NEN MaJESTEETTINSa TaNSKaN KUNINGaTaR,

SaKSaN LIITTOTaSaVaLLaN PRESIDENTTI, XXXXXXXXXX XxXxXxXXxX PRESIDENTTI,

H˜NEN MaJESTEETTINSa ESPaNJaN KUNINGaS,

XxXXXxX XxXxXxXXxX PRESIDENTTI, IRLaNNIN PRESIDENTTI,

ITaLIaN TaSaVaLLaN PRESIDENTTI,

H˜NEN KUNINKaaLLINEN KORKEUTENSa LUXEMBURGIN SUURHERTTUa,

H˜NEN MaJESTEETTINSa aLaNKOMaIDEN KUNINGaTaR,

IT˜XxXXxX XxXxXxXXxX LIITTOPRESIDENTTI, PORTUGaLIN TaSaVaLLaN PRESIDENTTI, SUOMEN TaSaVaLLaN PRESIDENTTI,

H˜NEN MaJESTEETTINSa RUOTSIN KUNINGaS,

H˜NEN MaJESTEETTINSa ISON-BRITaNNIaN Ja POHJOIS-IRLaNNIN YHDISTYNEEN

KUNINGaS-

KUNNaN KUNINGaTaR, jotka

PaLaUTTaVaT XXXXXXX Xxxxxx-Euroopan jaon päättymisen historiallisen merkityksen,

HaLUaVaT täydentää amsterdamin sopimuksella aloitettua prosessia Euroopan unionin toimielinten

valmistelemiseksi toimimaan laajentuneessa unionissa,

OVaT VaKaaSTI P˜˜TT˜NEET edetä tältä pohjalta liittymisneuvotteluissa, jotta ne saataisiin menes-

tyksellisesti päätökseen Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määrättyä menettelyä noudattaen,

OVaT SOPINEET seuraavista muutoksista Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisö- jen perustamissopimuksiin sekä tiettyihin niihin liittyviin asiakirjoihin,

ja ovat tätä varten nimittäneet täysivaltaisiksi edustajikseen:

H˜NEN MaJESTEETTINSa BELGIaN KUNINGaS:

varapääministeri ja ulkoasiainministeri Xxxxx XXXXXXXX

H˜NEN MaJESTEETTINSa TaNSKaN KUNINGaTaR:

ulkoasiainministeri Mogens LYKKETOFTIN

SaKSaN LIITTOTaSaVaLLaN PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri ja liittokanslerin sijainen Xxxxxx XXXXXXXXX

XXXXXXXXXX XxXxXxXXxX PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri Xxxxxxxx XxXxXXXXXXX

H˜NEN MaJESTEETTINSa ESPaNJaN KUNINGaS:

ulkoasiainministeri

Xxxxx XXXXX X XxXXXXX

XxXXXxX XxXxXxXXxX PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri Xxxxxx XXXXXXXX

IRLaNNIN PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri Xxxxx XXXXXXX

XXxXXxX XxXxXxXXxX PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri Xxxxxxxx XXXXX

H˜NEN KUNINKaaLLINEN KORKEUTENSa LUXEMBURGIN SUURHERTTUa:

varapääministeri, ulkoasiain- ja ulkomaankauppaministeri Lydie POLFERIN

H˜NEN MaJESTEETTINSa aLaNKOMaIDEN KUNINGaTaR:

ulkoasiainministeri

Xxxxxx Xxxxxxxx XxX xxXXXXXXX

IT˜VaLLaN TaSaVaLLaN LIITTOPRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri

Xxxxxx XXXXXXX-XxXXXXXXX

PORTUGaLIN TaSaVaLLaN PRESIDENTTI:

varapääministeri, ulkoasiainministeri Xxxxx XxXxX

SUOMEN TaSaVaLLaN PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri Xxxxx XXXXXXXxX

H˜NEN MaJESTEETTINSa RUOTSIN KUNINGaS:

ulkoasiainministeri xxxx XXXXXXX

H˜NEN MaJESTEETTINSa

ISON-BRITaNNIaN Ja

POHJOIS-IRLaNNIN

YHDISTYNEEN

KUNINGaS-

KUNNaN KUNINGaTaR:

ulko- ja kansainyhteisöasiain ministeri Xxxxx XXXXXX

JOTKa vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa

OVaT SOPINEET seuraavaa:

ENSIMMäINEN OSA

SIS˜LTÖ˜ KOSKEVAT MUUTOKSET

1 artikla

Muutetaan Euroopan unionista tehty sopimus tämän artiklan mukaisesti.

1. Korvataan 7 artikla seuraavasti: ”7 artikla

1. Neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai komission perus- tellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita, ja antaa sille aiheellisia suosituksia. Ennen tämän totea- mista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi samaa menettelyä noudattaen pyytää riippumat- tomia henkilöitä esittämään kohtuullisessa ajassa selvityksen kyseisen jäsenvaltion tilanteesta.

Neuvosto tarkistaa säännöllisesti, ovatko tällaiseen toteamiseen johtaneet perusteet edelleen ole- massa.

2. Valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto voi yksimielisesti jäsenvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta tai komission ehdotuksesta ja saatuaan Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon todeta, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita, kehotettuaan ensin asianomaisen jäsenvaltion hallitusta esittämään huomautuksensa.

3. Jos rikkominen on 2 kohdan mukaisesti todettu, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää pidättää väliaikaisesti tietyt tästä sopimuksesta johtuvat asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oike- udet, mukaan lukien kyseisen jäsenvaltion hallituksen edustajan äänioikeuden neuvostossa. Tällöin neuvosto ottaa huomioon tällaisen oikeuksien pidättämisen mahdolliset vaikutukset luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Jäsenvaltiolle tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteet sitovat kuitenkin edelleen asianomaista valtiota.

4. Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää myöhemmin muuttaa 3 kohdan nojalla toteutettua toimenpidettä tai peruuttaa sen, jos sen toteuttamiseen johtaneessa tilanteessa tapahtuu muutos.

5. Tätä artiklaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta huomioon asianomaisen jä- senvaltion hallituksen edustajan ääntä. Henkilökohtaisesti tai edustettuina läsnä olevien jäsenten pidättyminen äänestämästä ei estä 2 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä. Määräenemmistöllä tarkoitetaan yhtä suurta osuutta kyseisten neuvoston jäsenten painotetuista äänistä kuin se, josta määrätään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa.

Tätä kohtaa sovelletaan myös, kun jäsenvaltion äänioikeus pidätetään väliaikaisesti 3 kohdan nojalla.

6. Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, jotka edustavat sen jäsenten enemmistöä.”

2. Korvataan 17 artikla seuraavasti: ”17 artikla

1. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki Euroopan unionin turvallisuuteen liitty- vät kysymykset, mukaan lukien asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen, jos Eurooppa-neuvosto niin päättää. Tällöin se suosittelee, että kukin jäsenvaltio hyväksyy päätöksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Tässä artiklassa tarkoitettu unionin politiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen, siinä pidetään arvossa niitä velvoitteita, joita Pohjois-Atlantin sopimuksen perusteella on tietyillä jäsenvaltioilla, jotka katsovat yhteisen puolustuksensa toteutuvan Pohjois-Atlantin liitossa (Nato), ja se on sopusoinnussa tuossa yhteydessä määritettävän yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa.

Yhteisen puolustuspolitiikan asteittaista määrittelemistä tuetaan jäsenvaltioiden pitäessä sitä aiheel- lisena jäsenvaltioiden välisellä puolustusmateriaaleja koskevalla yhteistyöllä.

2. Tässä artiklassa tarkoitettuihin kysymyksiin kuuluvat humanitaariset ja pelastustehtävät, rau- hanturvaaminen sekä taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, rauhanpalauttaminen mukaan lukien.

3. Tässä artiklassa tarkoitettujen puolustuksen alalla merkityksellisten päätösten tekeminen ei rajoita 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen politiikkojen ja velvoitteiden soveltamista.

4. Tämän artiklan määräykset eivät estä kiinteämmän yhteistyön kehittämistä kahden tai useam- man jäsenvaltion välillä kahdenvälisesti Länsi-Euroopan unionin (WEU) tai Naton yhteydessä, ellei tällainen yhteistyö ole ristiriidassa tässä osastossa määrätyn yhteistyön kanssa tai estä sitä.

5. Tämän artiklan tavoitteiden edistämiseksi tämän artiklan määräyksiä tarkistetaan 48 artiklan mukaisesti.”

3. Lisätään 23 artiklan 2 kohdan ensimmäiseen alakohtaan kolmas luetelmakohta seuraavasti: ”— nimittäessään erityisedustajan 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti.”

4. Korvataan 24 artikla seuraavasti: ”24 artikla

1. Kun on tehtävä sopimus yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tämän osaston soveltamisesta, neuvosto voi valtuuttaa puheenjohtajavaltion, tarvittaessa komission avusta- mana, aloittamaan sitä koskevat neuvottelut. Tällaiset sopimukset neuvosto tekee puheenjohtajaval- tion suosituksesta.

2. Jos sopimus koskee asiaa, jota koskevien sisäisten päätösten tekeminen edellyttää yksimieli- syyttä, neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti.

3. Jos sopimus aiotaan tehdä yhteisen toiminnan tai yhteisen kannan täytäntöönpanemiseksi, neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan myös VI osastossa määrättyihin asioihin. Jos sopimus koskee asiaa, jota koskevat sisäiset päätökset tai sisäiset toimenpiteet edellyttävät määräenemmistöä, neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

5. Sopimus ei sido jäsenvaltiota, jonka edustaja ilmoittaa neuvostossa, että kyseisen jäsenvaltion on noudatettava valtiosääntönsä edellyttämiä menettelyjä; muut neuvoston jäsenet voivat sopia, että sopimusta sovelletaan kuitenkin väliaikaisesti.

6. Tässä artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti tehdyt sopimukset sitovat unionin toi- mielimiä.”

5. Korvataan 25 artikla seuraavasti: ”25 artikla

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea seuraa kansainvälistä tilannetta yhteiseen ulko- ja turvalli- suuspolitiikkaan kuuluvilla aloilla sekä osallistuu politiikan määrittelemiseen antamalla neuvoston pyynnöstä tai omasta aloitteestaan lausuntoja neuvostolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroo- pan yhteisön perustamissopimuksen 207 artiklan soveltamista. Komitea seuraa myös sovitun politii- kan toteuttamista, tämän kuitenkaan rajoittamatta puheenjohtajavaltion ja komission toimivaltaa.

Tätä osastoa sovellettaessa komitea huolehtii neuvoston johdolla kriisinhallintaoperaatioiden poliit- tisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta.

Neuvosto voi kriisinhallintaoperaation toteuttamiseksi ja sen keston ajaksi, joista neuvosto päättää, valtuuttaa komitean tekemään asianmukaisia, operaation poliittista valvontaa ja strategista johtoa koskevia päätöksiä, tämän kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan soveltamista.”

6. Lisätään artiklat seuraavasti: ”27 a artikla

1. Tässä osastossa tarkoitetuilla aloilla toteutettavan tiiviimmän yhteistyön tavoitteena on vaalia koko unionin arvoja ja toimia sen etujen mukaisesti vahvistamalla unionin asemaa yhtenäisenä voimana kansainvälisissä yhteyksissä. Tiiviimmässä yhteistyössä otetaan huomioon:

— yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan periaatteet, tavoitteet, yleiset suuntaviivat ja johdonmukai- suus sekä tämän politiikan alalla tehdyt päätökset,

— Euroopan yhteisön toimivalta, ja

— unionin kaikkien politiikkojen ja sen ulkoisen toiminnan yhdenmukaisuus.

2. Tämän artiklan mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön sovelletaan 11–27 sekä 27 b–28 artiklaa, jollei 27 c artiklassa tai 43–45 artiklassa toisin määrätä.

27 b artikla

Tämän osaston nojalla toteutettava tiiviimpi yhteistyö koskee yhteisen toiminnan tai yhteisen kan- nan täytäntöönpanoa. Tiiviimpi yhteistyö ei voi koskea asioita, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.

27 c artikla

Jäsenvaltiot, jotka aikovat perustaa 27 b artiklan mukaisen tiiviimmän yhteistyön, esittävät asiasta pyynnön neuvostolle.

Pyyntö toimitetaan komissiolle ja annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille. Komissio antaa lausun- non erityisesti siitä, onko suunniteltu tiiviimpi yhteistyö yhdenmukainen unionin politiikkojen kanssa. Neuvosto myöntää oikeuden tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseen 23 artiklan 2 kohdan toista ja kolmatta alakohtaa noudattaen ja 43–45 artiklan mukaisesti.

27 d artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva neuvoston pääsihteeri huolehtii erityisesti siitä, että Euroopan parlamentti ja kaikki neuvoston jäsenet pidetään täysin selvillä yhtei- sen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puheenjohtajavaltion ja komission toimivaltaa.

27 e artikla

Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua 27 c artiklan mukaisesti perustettuun tiiviimpään yhteistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle ja antaa sen tiedoksi komissiolle. Komissio toimittaa neuvos- tolle lausunnon kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Neuvosto päättää asi- asta sekä tarpeellisina pitämistään erityisjärjestelyistä neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen vas- taanottamisesta. Päätös katsotaan tehdyksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä tämän saman ajan kuluessa päätä sen lepäämään jättämisestä. Tällöin neuvosto perustelee päätöksensä ja asettaa mää- räajan uutta käsittelyä varten.

Tätä artiklaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Määräenemmistöllä tar- koitetaan yhtä suurta osuutta kyseisten neuvoston jäsenten painotetuista äänistä ja yhtä suurta osuutta jäsenten määrästä kuin ne, joista määrätään 23 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa.”

7. Korvataan 29 artiklan toisen kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”— jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisellä tiiviim- mällä yhteistyöllä 31 ja 32 artiklan määräysten mukaisesti, myös Euroopan oikeudellisen yhteis- työn yksikön ('Eurojust') kautta;”

8. Korvataan 31 artikla seuraavasti: ”31 artikla

1. Oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevaa yhteistä toimintaa on:

a) jäsenvaltioiden toimivaltaisten ministeriöiden sekä oikeusviranomaisten tai vastaavien viranomais- ten yhteistyön helpottaminen ja nopeuttaminen rikosasioiden käsittelyn ja tuomioiden täytän- töönpanon osalta, myös Eurojustin kautta silloin kun se on tarkoituksenmukaista;

b) rikoksen johdosta tapahtuvan luovuttamisen helpottaminen jäsenvaltioiden välillä;

c) tällaisen yhteistyön mahdollisesti edellyttämä, jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen yhteensopi- vuuden varmistaminen;

d) jäsenvaltioiden välisten tuomioistuimen toimivaltaa koskevien ristiriitojen ehkäiseminen;

e) toimenpiteiden toteuttaminen asteittain järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja laitonta huu- mausainekauppaa koskevia rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamiseksi.

2. Neuvosto edistää Eurojustin kautta tapahtuvaa yhteistyötä:

a) mahdollistamalla Eurojustin osallistumisen jäsenvaltioiden kansallisten syyttäjäviranomaisten toi- minnan yhteensovittamiseen;

b) tukemalla Eurojustia sen avustaessa vakavaan, erityisesti järjestäytyneeseen, rajat ylittävään rikol- lisuuteen liittyvien tapausten tutkinnassa, ottaen huomioon erityisesti Europolin tekemät analyy- sit;

c) helpottamalla Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välistä tiivistä yhteistyötä, jotta varsinkin oikeusapupyyntöjen ja rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevien pyyntöjen täyttäminen helpottuisi.”

9. Korvataan 40 artikla 40, 40 a ja 40 b artiklalla seuraavasti: ”40 artikla

1. Tässä osastossa tarkoitetuilla aloilla toteutettavan tiiviimmän yhteistyön tavoitteena on mah- dollistaa unionin kehittyminen nopeammin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaksi alueeksi niin, että otetaan huomioon Euroopan yhteisön toimivalta ja tässä osastossa määrätyt tavoitteet.

2. Tämän artiklan mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön sovelletaan 29–39 artiklaa sekä 40 a, 40 b ja 41 artiklaa, jollei 40 a artiklassa tai 43–45 artiklassa toisin määrätä.

3. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräyksiä yhteisön tuomioistuimen toimivallasta ja sen käyttämisestä sovelletaan 40 a ja 40 b artiklaan.

40 a artikla

1. Jäsenvaltiot, jotka aikovat perustaa 40 artiklan mukaisen tiiviimmän yhteistyön, esittävät asi- asta pyynnön komissiolle, joka voi tehdä tästä ehdotuksen neuvostolle. Jos komissio ei tee ehdotusta, se ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille perustelunsa. Nämä voivat silloin tehdä neuvostolle aloit- teen saadakseen oikeuden kyseiseen tiiviimpään yhteistyöhön.

2. Neuvosto myöntää 1 kohdassa tarkoitetun oikeuden 43–45 artiklan mukaisesti määräenem- mistöllä komission ehdotuksesta tai vähintään kahdeksan jäsenvaltion aloitteesta ja Euroopan par- lamenttia kuultuaan. Neuvoston jäsenten äänet painotetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuk- sen 205 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Neuvoston jäsen voi pyytää, että asia esitellään Eurooppa-neuvostossa. Kun asia on esitelty Eu- rooppa-neuvostossa, neuvosto voi tehdä ratkaisunsa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukai- sesti.

40 b artikla

Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua 40 a artiklan nojalla perustettuun tiiviimpään yhteistyöhön, il- moittaa aikomuksestaan neuvostolle ja komissiolle, joka antaa neuvostolle kolmen kuukauden ku- luessa ilmoituksen vastaanottamisesta lausunnon sekä mahdollisen suosituksen niistä erityisjärjeste- lyistä, joita se pitää tarpeellisina, jotta kyseinen jäsenvaltio voi osallistua kyseiseen yhteistyöhön. Neuvosto tekee asiasta päätöksen neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Päätös katsotaan tehdyksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä tämän saman ajan kuluessa päätä sen lepää- mään jättämisestä. Tällöin neuvosto perustelee päätöksensä ja asettaa määräajan uutta käsittelyä varten.

Tätä artiklaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa 44 artiklan 1 kohdassa määrätyllä tavalla.”

10. (Ei koske suomenkielistä toisintoa.)

11. Korvataan 43 artikla seuraavasti: ”43 artikla

Jäsenvaltiot, jotka aikovat perustaa keskenään tiiviimmän yhteistyön, saavat käyttää tässä sopimuk- sessa ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa määrättyjä toimielimiä, menettelyjä ja järjeste- lyjä, edellyttäen että:

a) yhteistyöllä pyritään edistämään unionin ja yhteisön tavoitteiden saavuttamista, suojelemaan ja palvelemaan niiden etuja sekä vahvistamaan niiden yhdentymiskehitystä;

b) yhteistyössä otetaan huomioon mainitut perussopimukset ja unionin yhteinen toimielinjärjes- telmä;

c) yhteistyössä otetaan huomioon yhteisön säännöstö ja mainittujen perussopimusten muiden mää- räysten nojalla hyväksytyt toimet;

d) yhteistyö ei ylitä unionin tai yhteisön toimivaltaa eikä koske aloja, jotka kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan;

e) yhteistyö ei vahingoita Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa mää- riteltyjä sisämarkkinoita eikä kyseisen sopimuksen XVII osaston mukaista taloudellista ja sosiaa- lista yhteenkuuluvuutta;

f) yhteistyö ei luo esteitä tai aiheuta syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupankäynnissä eikä saa aikaan kilpailun vääristymistä näiden välillä;

g) yhteistyö käsittää vähintään kahdeksan jäsenvaltiota;

h) yhteistyössä kunnioitetaan niiden jäsenvaltioiden toimivaltaa, oikeuksia ja velvoitteita, jotka eivät osallistu siihen;

i) yhteistyö ei vaikuta Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan määräysten soveltamiseen;

j) yhteistyö on avoinna kaikille jäsenvaltioille 43 b artiklan mukaisesti.”

12. Lisätään artiklat seuraavasti: ”43 a artikla

Tiiviimpää yhteistyötä voidaan toteuttaa vasta viimeisenä keinona neuvoston todettua, että yhteis- työlle asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa kohtuullisessa ajassa soveltamalla perussopimusten asiaa koskevia määräyksiä.

43 b artikla

Tiiviimpi yhteistyö on sitä perustettaessa avoinna kaikille jäsenvaltioille. Siihen voi myös liittyä milloin tahansa tämän sopimuksen 27 e ja 40 b artiklan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuk- sen 11 a artiklan mukaisesti, edellyttäen että peruspäätöstä ja yhteistyön yhteydessä jo tehtyjä päätöksiä noudatetaan. Komissio ja tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät saa- maan mahdollisimman monta jäsenvaltiota mukaan yhteistyöhön.”

13. Korvataan 44 artikla 44 ja 44 a artiklalla seuraavasti: ”44 artikla

1. Edellä 43 artiklassa tarkoitetun tiiviimmän yhteistyön toteuttamisen edellyttämät säädökset ja päätökset hyväksytään tämän sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen toimielimiä koskevien määräysten mukaisesti. Neuvoston kaikki jäsenet voivat osallistua keskusteluihin, mutta vain tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden edustajat osallistuvat päätöksentekoon. Määräenemmistöllä tarkoitetaan yhtä suurta osuutta kyseisten neuvoston jäsenten painotetuista ää- nistä ja yhtä suurta osuutta kyseisten jäsenten määrästä kuin ne, joista määrätään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa 27 c artiklan mukaisen tiiviimmän yhteistyön osalta. Yksimielisyyteen vaaditaan ainoastaan kyseisten neuvoston jäsenten äänet.

Kyseiset säädökset ja päätökset eivät kuulu yhteisön säännöstöön.

2. Jäsenvaltiot soveltavat niitä koskevin osin säädöksiä ja päätöksiä, jotka on hyväksytty sen tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseksi, johon ne osallistuvat. Tällaiset säädökset ja päätökset sitovat ainoastaan kyseiseen yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita, ja jos sellaisesta säädöksestä on kyse, niitä sovelletaan sellaisenaan vain näissä valtioissa. Tiiviimpään yhteistyöhön osallistumattomat jä- senvaltiot eivät estä kyseiseen yhteistyöhön osallistuvia valtioita toteuttamasta yhteistyötä.

44 a artikla

Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta aiheutuvista muista kuin toimielinten hallintomenoista huo- lehtivat yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot, jolleivät kaikki neuvoston jäsenet Euroopan parlament- tia kuultuaan yksimielisesti toisin päätä.”

14. Korvataan 45 artikla seuraavasti: ”45 artikla

Neuvosto ja komissio varmistavat, että tämän osaston nojalla toteutetut toimet ovat johdonmukaisia keskenään sekä unionin ja yhteisön politiikkoihin nähden, ja ne toimivat tätä varten yhteistyössä.”

15. Korvataan 46 artikla seuraavasti: ”46 artikla

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen määräyksiä, jotka koskevat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa ja tämän toimivallan käyttämistä, sovelletaan ainoastaan tämän sopimuksen seuraaviin määräyksiin:

a) Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta Euroopan yhteisön perustami- seksi, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta sekä Euroopan ato- mienergiayhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta annetut määräykset;

b) VI osaston määräykset 35 artiklassa määrätyin edellytyksin;

c) VII osaston määräykset Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 11 ja 11 a artiklassa ja tämän sopimuksen 40 artiklassa määrätyin edellytyksin;

d) 6 artiklan 2 kohta toimielinten toiminnan osalta edellyttäen, että yhteisöjen tuomioistuimella on tuomiovalta Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja tämän sopimuksen mukaisesti;

e) 7 artiklassa olevat, yksinomaan menettelyä koskevat säännöt, joita koskevissa asioissa yhteisöjen tuomioistuin tekee ratkaisunsa asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä kuukauden kuluessa kyseisen artiklan mukaisesta neuvoston toteamuksesta;

f) 46–53 artikla.”

2 artikla

Muutetaan Euroopan yhteisön perustamissopimus tämän artiklan mukaisesti.

1. Korvataan 11 artikla 11 ja 11 a artiklalla seuraavasti: ”11 artikla

1. Jäsenvaltiot, jotka aikovat perustaa keskenään tiiviimmän yhteistyön jollakin tässä sopimuk- sessa tarkoitetulla alalla, esittävät asiasta pyynnön komissiolle, joka voi tehdä siitä ehdotuksen neuvostolle. Jos komissio ei tee ehdotusta, se ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille perustelunsa.

2. Neuvosto myöntää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 43–45 artiklan mukaisesti mää- räenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan oikeuden toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettua tiiviimpää yhteistyötä. Jos tiiviimpi yhteistyö koskee alaa, jolla sovelletaan tämän sopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä, edellytetään Euroopan parlamentin puolta- vaa lausuntoa.

Neuvoston jäsen voi pyytää, että asia esitellään Eurooppa-neuvostolle. Kun asia on esitelty Eurooppa- neuvostossa, neuvosto voi tehdä ratkaisunsa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

3. Tiiviimpien yhteistyötoimien toteuttamisen edellyttämiin säädöksiin ja päätöksiin sovelletaan kaikkia tämän sopimuksen asiaa koskevia määräyksiä, jollei tässä artiklassa tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 43–45 artiklassa toisin määrätä.

11 a artikla

Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua 11 artiklan nojalla perustettuun tiiviimpään yhteistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle ja komissiolle, joka antaa neuvostolle lausunnon kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Komissio päättää asiasta sekä tarpeellisina pitämistään erityisjärjestelyistä neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.”

2. Numeroidaan 13 artiklan nykyinen teksti 1 kohdaksi ja lisätään 2 kohta seuraavasti:

”2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, neuvosto noudattaa perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä silloin kun se hyväksyy yhteisön edistämistoimenpiteitä, jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien tai asetusten yhdenmukaistamista, tukeakseen jäsenvaltioiden toimia, joilla pyritään myötävaikuttamaan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen.”

3. Korvataan 18 artikla seuraavasti: ”18 artikla

1. Jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei tässä sopimuksessa määrätyistä tai sen soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä ra- joituksista ja ehdoista muuta johdu.

2. Jos jokin yhteisön toimi osoittautuu tarpeelliseksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi eikä tässä sopimuksessa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto voi antaa säännöksiä 1 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien käyttämisen helpottamiseksi. Neuvosto tekee ratkaisunsa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

3. Mitä 2 kohdassa määrätään, ei koske passeja, henkilötodistuksia, oleskelulupia tai muita niihin rinnastettavia asiakirjoja koskevia määräyksiä eivätkä sosiaaliturvaa tai sosiaalista suojelua koskevia määräyksiä.”

4. Lisätään 67 artiklaan kohta seuraavasti:

”5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, neuvosto hyväksyy 251 artiklassa määrättyä me- nettelyä noudattaen:

— 63 artiklan 1 kohdassa sekä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet edellyttäen, että neuvosto on antanut etukäteen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisön säädökset, joissa on määritelty näitä asioita koskevat yhteiset säännöt ja keskeiset periaatteet;

— 65 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet lukuun ottamatta perheoikeutta koskevia kysymyksiä.”

5. Korvataan 100 artikla seuraavasti: ”100 artikla

1. Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta päättää taloudellisen tilanteen kan- nalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saa- tavuudessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tässä sopimuksessa määrättyjen menettelyjen soveltamista.

2. Jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia, neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tietyin edellytyksin myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle yhteisön taloudellista apua. Neuvoston puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentille tiedon tehdystä päätöksestä.”

6. Korvataan 111 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jollei 1 kohdasta muuta johdu, neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja EKP:a kuultuaan kannasta, joka yhteisöllä on kansainvälisellä tasolla talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittävissä kysymyksissä, ja siitä, miten sitä edustetaan, noudattaen 99 ja 105 artiklassa määrättyä toimivallanjakoa.”

7. Korvataan 123 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Kolmannen vaiheen alkamispäivänä neuvosto antaa niiden jäsenvaltioiden yksimielisyydellä, joita ei koske poikkeus, komission ehdotuksesta ja EKP:a kuultuaan, ne vaihtokurssit, joihin näiden jäsenvaltioiden valuutat peruuttamattomasti kiinnitetään, sekä sen peruuttamattomasti kiinnitetyn kurssin, jolla ecu korvaa nämä valuutat, ja ecusta tulee itsenäinen valuutta. Tällä toimenpiteellä ei sinänsä muuteta ecun ulkoista arvoa. Neuvosto toteuttaa kyseisten jäsenvaltioiden määräenemmis- töllä komission ehdotuksesta ja EKP:a kuultuaan muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen otettaessa ecu nopeasti käyttöön näiden jäsenvaltioiden yhtenäisvaluuttana. Tällöin sovelletaan 122 artiklan 5 kohdan toista virkettä.”

8. Korvataan 133 artikla seuraavasti: ”133 artikla

1. Yhteinen kauppapolitiikka perustuu yhtenäisiin periaatteisiin etenkin tullien muuttamisessa, tulli- ja kauppasopimusten tekemisessä, vapauttamista koskevien toimenpiteiden yhtenäistämisessä, vientipolitiikassa sekä kauppaa suojaavissa toimenpiteissä, kuten polkumyynti- ja tukipalkkiotapauk- sissa toteutettavissa toimenpiteissä.

2. Komissio tekee neuvostolle ehdotuksia yhteisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi.

3. Jos on neuvoteltava yhden tai useamman valtion taikka kansainvälisen järjestön kanssa tehtä- vistä sopimuksista, komissio antaa asiasta suosituksia neuvostolle, joka valtuuttaa komission aloitta- maan tarpeelliset neuvottelut. Neuvoston ja komission tehtävänä on huolehtia, että neuvotellut sopimukset ovat yhteisön sisäisten politiikkojen ja sääntöjen mukaisia.

Komissio käy näitä neuvotteluja kuullen erityiskomiteaa, jonka neuvosto nimeää avustamaan komis- siota tässä tehtävässä, sekä niiden direktiivien mukaisesti, joita neuvosto voi antaa komissiolle. Komissio antaa erityiskomitealle säännöllisesti tietoja neuvottelujen etenemisestä.

Sovelletaan 300 artiklan asiaa koskevia määräyksiä.

4. Käyttäessään sille tällä artiklalla annettua toimivaltaansa neuvosto tekee ratkaisunsa määrä- enemmistöllä.

5. Tämän artiklan 1–4 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun neuvotellaan tai tehdään sopimuksia palvelukaupan ja henkisen omaisuuden kauppaa koskevien näkökohtien aloilla, siltä osin kuin nämä sopimukset eivät kuulu mainittujen kohtien soveltamisalaan ja rajoittamatta 6 kohdan soveltamista.

Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa määrätään, neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti sopimuksen neuvottelemisesta ja tekemisestä jollain ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla alalla silloin, kun sopimus sisältää määräyksiä, joiden osalta sisäisten sääntöjen antaminen edellyttää yksimielisyyttä, tai kun sopimus koskee alaa, jolla yhteisö ei ole vielä käyttänyt tämän perustamissopimuksen mukaista toimivaltaansa antamalla sisäisiä sääntöjä.

Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti neuvoteltaessa ja tehtäessä horisontaalista sopimusta, jos sopimus koskee myös edellistä alakohtaa tai 6 kohdan toista alakohtaa.

Mitä tässä kohdassa määrätään, ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen pitää voimassa ja tehdä sopi- muksia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa, jos sopimukset ovat sopusoinnussa yhteisön oikeuden ja muiden asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten kanssa.

6. Neuvosto ei voi tehdä sopimusta, jos sen määräyksissä ylitetään yhteisön sisäinen toimivalta erityisesti siten, että niiden seurauksena olisi jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistaminen alalla, jolla tällainen yhdenmukaistaminen ei tämän sopimuksen mukaan ole mahdollista.

Poiketen siitä, mitä 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määrätään, kulttuuri- ja audiovisuaalialojen palvelujen, koulutuspalvelujen sekä sosiaali- ja terveysalan palvelujen kauppaa koskevat sopimukset kuuluvat tässä suhteessa yhteisön ja sen jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Niitä koskevien neu- vottelujen käyminen edellyttää siten 300 artiklan asiaa koskevien määräysten mukaisesti tehdyn yhteisön päätöksen lisäksi jäsenvaltioiden yhteistä sopimusta. Yhteisö ja jäsenvaltiot tekevät yhdessä näin neuvotellut sopimukset.

Liikenteen alan kansainvälisten sopimusten neuvottelemisessa ja tekemisessä noudatetaan edelleen V osaston ja 300 artiklan määräyksiä.

7. Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan laa- jentaa 1–4 kohdan soveltamisen koskemaan henkistä omaisuutta koskevia kansainvälisiä neuvotte- luja ja sopimuksia, siltä osin kuin ne eivät kuulu 5 kohdan soveltamisalaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista.”

9. Korvataan 137 artikla seuraavasti: ”137 artikla

1. Edellä 136 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi yhteisö tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa seuraavilla aloilla:

a) erityisesti työympäristön parantaminen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi;

b) työehdot;

c) työntekijöiden sosiaaliturva ja sosiaalinen suojeleminen;

d) työtekijöiden suojelu työsopimuksen päättymisen yhteydessä;

e) tiedottaminen työntekijöille ja työntekijöiden kuuleminen;

f) työntekijöiden ja työnantajien edustaminen ja heidän etujensa kollektiivinen turvaaminen, mu- kaan lukien yhteistoiminta työpaikalla, jollei 5 kohdasta muuta johdu;

g) sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehdot, jotka oleskelevat laillisesti yh- teisön alueella;

h) työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden integroiminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 150 artiklan määräyksiä;

i) miesten ja naisten välinen tasa-arvo asioissa, jotka koskevat heidän mahdollisuuksiaan työmark- kinoilla sekä heidän kohteluaan työssä;

j) sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen;

k) sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta c alakoh- dan soveltamista.

2. Tätä varten neuvosto voi:

a) toteuttaa toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi aloittein, joilla pyritään parantamaan tiedon saantia, kehittämään tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, edistämään innovatiivisia lähestymistapoja ja arvioimaan kokemuksia ja jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista;

b) antaa 1 kohdan a–i alakohdassa tarkoitetuilla aloilla direktiivein säännöksiä vähimmäisvaatimuk- sista, jotka pannaan täytäntöön asteittain ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion edellytykset ja kussakin jäsenvaltiossa voimassa oleva tekninen sääntely. Näissä direktiiveissä vältetään sää- tämästä sellaisia hallinnollisia, taloudellisia tai oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä.

Neuvosto tekee ratkaisunsa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen sekä talous- ja sosiaa- likomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, lukuun ottamatta tämän artiklan 1 kohdan c, d, f ja g alakohdassa tarkoitettuja aloja, joilla neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti komission ehdotuk- sesta sekä Euroopan parlamenttia ja mainittuja komiteoita kuultuaan. Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan päättää 251 artiklassa tarkoitetun menettelyn soveltamisesta tämän artiklan 1 kohdan d, f ja g alakohtiin.

3. Jäsenvaltio voi antaa 2 kohdan soveltamiseksi annettujen direktiivien täytäntöönpanon työ- markkinaosapuolten tehtäväksi niiden yhteisestä pyynnöstä.

Tällöin jäsenvaltio varmistaa, että viimeistään sinä päivänä, jona direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 249 artiklan mukaisesti, työmarkkinaosapuolet ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet sopimuksin, ja jäsenvaltio, jota asia koskee, on toteuttanut kaikki tarvittavat toimen- piteet, jotta se voi milloin tahansa varmistaa kyseisessä direktiivissä asetettujen tulosten saavuttami- sen.

4. Tämän artiklan nojalla annetut säännökset:

— eivät rajoita jäsenvaltioille tunnustettua oikeutta määritellä sosiaaliturvajärjestelmiensä perusperi- aatteet, eivätkä ne saa vaikuttaa olennaisesti näiden järjestelmien rahoituksen tasapainoon;

— eivät voi estää jäsenvaltiota pitämästä voimassa tai toteuttamasta tiukempia suojatoimenpiteitä, jos ne ovat sopusoinnussa tämän sopimuksen kanssa.

5. Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta palkkoihin, järjestäytymisoikeuteen, lakko-oikeuteen eikä oikeuteen määrätä työsulusta.”

10. Korvataan 139 artiklan 2 kohdan viimeinen alakohta seuraavasti:

”Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, paitsi silloin kun kyseisessä sopimuksessa on yksi tai useampi sellaista alaa koskeva määräys, jolla 137 artiklan 2 kohdan mukaan edellytetään yksi- mielisyyttä. Tällöin neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti.”

11. Korvataan 144 artikla seuraavasti: ”144 artikla

Neuvosto perustaa Euroopan parlamenttia kuultuaan neuvoa-antavan sosiaalisen suojelun komitean edistämään yhteistyötä sosiaalisen suojelun alalla jäsenvaltioiden kesken ja komission kanssa. Komi- tean tehtävänä on:

— seurata sosiaalialan tilannetta sekä sosiaalisen suojelun politiikkojen kehittymistä jäsenvaltioissa ja yhteisössä;

— edistää tietojen, kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken ja komis- sion kanssa;

— laatia selvityksiä, antaa lausuntoja tai suorittaa muita toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä joko neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 207 artiklan soveltamista.

Tehtäväänsä toteuttaessaan komitea on aiheellisella tavalla yhteydessä työmarkkinaosapuoliin. Kukin jäsenvaltio ja komissio nimeävät komiteaan kaksi jäsentä.”

12. Korvataan 157 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Yhteisö myötävaikuttaa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen tämän sopimuk- sen muiden artiklojen nojalla harjoittamallaan politiikalla ja toiminnalla. Neuvosto voi 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan päättää erityistoimenpi- teistä, joiden tarkoituksena on tukea jäsenvaltioissa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutta- miseksi toteutettuja toimia.

Tämän osaston määräykset eivät anna yhteisölle perusteita toteuttaa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa kilpailun vääristymiseen tai jotka käsittävät verotusta tai palkattujen työntekijöiden oikeuksia ja etuja koskevia säännöksiä tai määräyksiä.”

13. Korvataan 159 artiklan kolmas kohta seuraavasti:

”Jos rahastojen ulkopuoliset erityistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi, neuvosto voi päättää niistä 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön muussa politiikassa päätettyjen toimenpiteiden soveltamista.”

14. Lisätään 161 artiklaan kolmas kohta seuraavasti:

”Neuvosto tekee 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen ratkaisunsa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, saatuaan Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, jos 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen sovellettavat monivuotiset rahoitusnäkymät ja niihin liittyvä toimielinten välinen sopimus on hyväksytty kyseiseen määräaikaan mennessä. Jos näin ei ole, tässä kohdassa määrättyä menettelyä sovelletaan siitä ajankohdasta alkaen, jona ne hyväksytään.”

15. Korvataan 175 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Poiketen 1 kohdassa määrätystä päätöksentekomenettelystä ja rajoittamatta 95 artiklan sovel- tamista, neuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia, talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan vahvistaa:

a) säännöksiä, jotka ovat etupäässä verotuksellisia;

b) toimenpiteet, jotka vaikuttavat:

— kaavoitukseen;

— vesivarojen määrän hallintaan tai jotka koskevat suoraan tai välillisesti vesivarojen saa- tavuutta;

— maankäyttöön jätehuoltoa lukuun ottamatta;

c) toimenpiteet, jotka vaikuttavat merkittävästi jäsenvaltion valintaan eri energianlähteiden välillä ja jäsenvaltion energiahuollon yleiseen rakenteeseen.

Neuvosto voi edellisessä alakohdassa määrätyin edellytyksin määritellä ne tässä kohdassa tarkoitetut asiat, joissa päätökset on tehtävä määräenemmistöllä.”

16. Lisätään kolmanteen osaan osasto seuraavasti:

”XXI osasto

TALOUDELLINEN, TEKNINEN JA RAHOITUSYHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA

181 a artikla

1. Yhteisö tekee kolmansien maiden kanssa toimivaltaansa kuuluvaa taloudellista, teknistä ja rahoitusyhteistyötä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän perustamissopimuksen muiden mää- räysten ja varsinkaan XX osaston määräysten soveltamista. Tällä yhteistyöllä täydennetään jäsenval- tioiden toimia ja se on yhdenmukaista yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa.

Yhteisön tämän alan politiikalla edistetään kansanvallan ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen yleisen tavoitteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen tavoitteen saavuttamista.

2. Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Neuvosto päättää yksimielisesti

310 artiklassa tarkoitetuista assosiaatiosopimuksista sekä unionin jäsenehdokasvaltioiden kanssa tehtävistä sopimuksista.

3. Yhteisö ja jäsenvaltiot tekevät kukin toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Yhteisön yhteistyötä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voidaan sopia yhteisön ja asianomaisten kolmansien osapuolten välisin sopimuksin, joista neuvotellaan ja jotka tehdään 300 artiklan mukaisesti.

Ensimmäisen alakohdan määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainväli- sissä elimissä ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia.”

17. Korvataan 189 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Euroopan parlamentin jäsenmäärä saa olla enintään 732.”

18. Korvataan 190 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Euroopan parlamentti vahvistaa saatuaan komission lausunnon ja neuvoston määräenemmis- töllä antaman suostumuksen jäsentensä tehtäviä ja velvollisuuksia koskevat säännöt ja yleiset ehdot. Jäsenten tai entisten jäsenten verotusjärjestelmää koskevien sääntöjen tai ehtojen osalta edellytetään neuvostossa yksimielistä päätöstä.”

19. Lisätään 191 artiklaan toinen kohta seuraavasti:

”Neuvosto vahvistaa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen Euroopan tasolla toimivia poliittisia puolueita ja erityisesti niiden rahoitusta koskevat säännöt.”

20. Korvataan 207 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva pääsihteeri, ja häntä avustaa varapääsihteeri, joka vastaa pääsihteeristön toimin- nasta. Neuvosto nimittää pääsihteerin ja varapääsihteerin määräenemmistöllä.

Xxxxxxxx päättää pääsihteeristön organisaatiosta.”

21. Korvataan 210 artikla seuraavasti: ”210 artikla

Xxxxxxxx vahvistaa määräenemmistöllä komission puheenjohtajan ja jäsenten, yhteisön tuomioistui- men presidentin, tuomareiden, julkisasiamiesten ja kirjaajan sekä yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäsenten ja kirjaajan palkat, heille maksettavat korvaukset sekä heidän eläkkeensä. Se vahvistaa samalla enemmistöllä myös palkkaa vastaavat korvaukset.”

22. Korvataan 214 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto nimeää määräenem- mistöllä henkilön, jonka se aikoo nimittää komission puheenjohtajaksi; Euroopan parlamentin on hyväksyttävä tämä nimeäminen.

Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä ja yhteisellä sopimuksella puheenjohtajaksi nimetyn kanssa kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti laaditun luettelon muista henkilöistä, jotka se aikoo nimittää komission jäseniksi.

Euroopan parlamentissa äänestetään komission puheenjohtajaksi ja muiksi komission jäseniksi näin nimettyjen henkilöiden hyväksymisestä yhtenä kokoonpanona. Saatuaan Euroopan parlamentin hyväksymisen neuvosto nimittää puheenjohtajan ja muut komission jäsenet määräenemmistöllä.”

23. Korvataan 215 artikla seuraavasti: ”215 artikla

Lukuun ottamatta kuolemantapauksia ja niitä tapauksia, joissa jäsenen tilalle nimitetään uusi jäsen tavallisessa järjestyksessä, komission jäsenen tehtävät päättyvät, kun hän eroaa tai hänet erotetaan.

Neuvosto nimittää määräenemmistöllä eronneen, erotetun tai kuolleen jäsenen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Neuvosto voi kuitenkin yksimielisesti päättää, että uutta jäsentä ei nimitetä.

Jos puheenjohtaja eroaa, erotetaan tai kuolee, hänen tilalleen nimitetään uusi puheenjohtaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Uutta puheenjohtajaa nimitettäessä noudatetaan 214 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä.

Jollei komission jäsentä eroteta 216 artiklan mukaisesti, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen tai kunnes neuvosto päättää tämän artiklan toisen kohdan mukai- sesti, ettei uutta jäsentä nimitetä.”

24. Korvataan 217 artikla seuraavasti: ”217 artikla

1. Komission toiminnan poliittisesta ohjauksesta huolehtii sen puheenjohtaja, joka päättää komis- sion sisäisestä organisaatiosta varmistaakseen, että sen toiminta on johdonmukaista, tehokasta ja kollegiaalista.

2. Puheenjohtaja ryhmittelee komissiolle kuuluvat tehtävät ja jakaa ne komission jäsenten kesken. Puheenjohtaja voi jakaa vastuualueet uudelleen toimikauden aikana. Komission jäsenet hoitavat puheenjohtajan heille osoittamia tehtäviä tämän valvonnassa.

3. Puheenjohtaja nimittää kollegion hyväksynnän saatuaan komission jäsenten keskuudesta varapuheenjohtajia.

4. Komission jäsen esittää eronpyyntönsä, jos puheenjohtaja kollegion hyväksynnän saatuaan sitä häneltä pyytää.”

25. Kumotaan 219 artiklan ensimmäinen kohta.

26. Korvataan 220 artikla seuraavasti: ”220 artikla

Yhteisön tuomioistuin ja yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin varmistavat kumpikin toimivaltuuksiensa mukaisesti, että tätä sopimusta tulkittaessa ja sovellettaessa noudatetaan lakia.

Lisäksi yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen voidaan asettaa 225 a artik- lassa määrätyin edellytyksin lainkäyttölautakuntia, joilla on tässä sopimuksessa määrättyjä lainkäyt- töä koskevia toimivaltuuksia tietyillä erityisaloilla.”

27. Korvataan 221 artikla seuraavasti: ”221 artikla

Yhteisön tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden.

Yhteisön tuomioistuin kokoontuu jaostoissa tai suuressa jaostossa yhteisöjen tuomioistuimen perus- säännössä tätä varten määrättyjen sääntöjen mukaisesti.

Yhteisön tuomioistuin voi kokoontua myös täysistunnossa, kun perussäännössä niin määrätään.”

28. Korvataan 222 artikla seuraavasti: ”222 artikla

Yhteisön tuomioistuinta avustaa kahdeksan julkisasiamiestä. Yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä neuvosto voi yksimielisesti lisätä julkisasiamiesten määrää.

Julkisasiamiesten tehtävänä on täysin puolueettomina ja riippumattomina esittää julkisessa istun- nossa perustellut ratkaisuehdotukset asioissa, jotka yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön mukaan vaativat heidän myötävaikutustaan.”

29. Korvataan 223 artikla seuraavasti: ”223 artikla

Yhteisön tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka joko täyttävät kotimaassaan korkeimpien tuomarin virkojen kelpoisuusvaa- timukset tai ovat tunnetusti päteviä lainoppineita, ja heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Osa tuomareista ja julkisasiamiehistä vaihtuu joka kolmas vuosi yhteisöjen tuomioistuimen perus- säännössä määrätyin edellytyksin.

Tuomarit valitsevat yhteisön tuomioistuimen presidentin keskuudestaan kolmeksi vuodeksi kerral- laan. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Tuomari tai julkisasiamies, jonka toimikausi päättyy, voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. Yhteisön tuomioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

Yhteisön tuomioistuin vahvistaa työjärjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenem- mistöllä antama hyväksyminen.”

30. Korvataan 224 artikla seuraavasti: ”224 artikla

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on vähintään yksi tuomari jäsenvaltiota koh- den. Tuomareiden määrä vahvistetaan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä. Perussäännössä voidaan määrätä, että yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta avustavat julkisasiamiehet.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäsenet valitaan henkilöistä, joiden riippumat- tomuus on kiistaton ja jotka ovat päteviä korkeaan tuomarin virkaan. Heidät nimitetään jäsenval- tioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Osa jäsenistä vaihtuu joka kolmas vuosi. Jäsen, jonka toimikausi päättyy, voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Tuomarit valitsevat keskuudestaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin vahvistaa työjärjestyksensä yhteisymmärryksessä yhteisön tuomioistuimen kanssa. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyminen.

Xxxxxx yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä muuta johdu, yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen sovelletaan mitä tässä sopimuksessa määrätään yhteisön tuomioistuimesta.”

31. Korvataan 225 artikla seuraavasti: ”225 artikla

1. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäi- senä oikeusasteena 230, 232, 235, 236 ja 238 artiklassa tarkoitetut kanteet lukuun ottamatta niitä, joiden ratkaiseminen on annettu jonkin lainkäyttölautakunnan tehtäväksi tai jotka perussäännön mukaan kuuluvat yhteisön tuomioistuimen toimivaltaan. Perussäännössä voidaan määrätä, että yh- teisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan muunkinlaisia kan- teita.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tämän kohdan nojalla tekemiin päätöksiin voi- daan vain oikeuskysymysten osalta ja perussäännössä määrätyin edellytyksin ja rajoituksin hakea muutosta yhteisön tuomioistuimelta.

2. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 225 a artik- lan mukaisesti perustettujen lainkäyttölautakuntien päätöksiä koskevat muutoksenhaut.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tämän kohdan nojalla tekemät päätökset voi- daan perussäännössä määrätyin edellytyksin ja rajoituksin poikkeuksellisesti käsitellä uudelleen yh- teisön tuomioistuimessa, jos asia voi vakavasti vahingoittaa yhteisön oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.

3. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 234 artiklan nojalla esitetyt ennakkoratkaisupyynnöt perussäännössä määrätyissä erityisasioissa.

Jos yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että asian edellyttämä periaatepäätös voi loukata yhteisön oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta, se voi siirtää asian yhteisön tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ennakkoratkaisukysymyksissä tekemät päätökset voidaan perussäännössä määrätyin edellytyksin ja rajoituksin poikkeuksellisesti käsitellä uudelleen yhteisön tuomioistuimessa, jos asia voi vakavasti vahingoittaa yhteisön oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.”

32. Lisätään artikla seuraavasti: ”225 a artikla

Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia ja yhteisön tuomio- istuinta kuultuaan tai yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä sekä Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan päättää perustaa lainkäyttölautakuntia, joiden tehtävänä on ratkaista ensimmäisenä oike- usasteena tietynlaiset erityisasioissa nostetut kanteet.

Lainkäyttölautakunnan perustamispäätöksessä vahvistetaan kyseisen lautakunnan kokoonpanoa kos- kevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet.

Lainkäyttölautakuntien päätöksiin voidaan hakea muutosta yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimelta vain oikeuskysymysten osalta tai, jos lautakunnan perustamispäätöksessä niin mää- rätään, myös asiakysymysten osalta.

Lainkäyttölautakuntien jäsenet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat päteviä tuomarin virkaan. Neuvosto nimittää heidät yksimielisesti.

Lainkäyttölautakunnat vahvistavat työjärjestyksensä yhteisymmärryksessä yhteisön tuomioistuimen kanssa. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyminen.

Jollei lainkäyttölautakunnan perustamispäätöksestä muuta johdu, lainkäyttölautakuntiin sovelletaan, mitä tässä sopimuksessa ja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä määrätään yhteisön tuomio- istuimesta.”

33. Lisätään artikla seuraavasti: ”229 a artikla

Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan antaa sään- nöksiä, joilla se antaa haluamassaan laajuudessa yhteisön tuomioistuimelle toimivallan ratkaista riitoja, jotka liittyvät sellaisten tämän sopimuksen nojalla annettujen säädösten soveltamiseen, joilla luodaan yhteisön teollisoikeudellinen suoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen muiden määräysten soveltamista. Neuvosto suosittaa jäsenvaltioille, että ne hyväksyisivät kyseiset säännökset valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.”

34. Korvataan 230 artiklan toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

”Tässä tarkoituksessa yhteisön tuomioistuimella on toimivalta ratkaista jäsenvaltion, Euroopan par- lamentin, neuvoston tai komission kanne, jonka perusteena on toimivallan puuttuminen, olennaisen menettelymääräyksen rikkominen, tämän sopimuksen tai sen soveltamista koskevan oikeussäännön rikkominen taikka harkintavallan väärinkäyttö.

Yhteisön tuomioistuimella on samoin edellytyksin toimivalta ratkaista tilintarkastustuomioistuimen ja EKP:n oikeuksiensa turvaamiseksi nostamat kanteet.”

35. Korvataan 245 artikla seuraavasti: ”245 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen perussääntö vahvistetaan erillisessä pöytäkirjassa.

Neuvosto voi yksimielisesti yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä sekä Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan tai komission pyynnöstä sekä Euroopan parlamenttia ja yhteisön tuomiois- tuinta kuultuaan muuttaa perussäännön määräyksiä, lukuun ottamatta sen I osaston määräyksiä.”

36. Muutetaan 247 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta.”;

b) korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti laaditun luettelon jäsenistä. Sama jäsen voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan tilintarkastustuomioistuimen presi- dentin kolmeksi vuodeksi. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.”

37. Muutetaan 248 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa yhteisön kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit. Se tarkastaa myös kaikkien yhteisön perustamien toimielinten tuloja ja menoja koskevat tilit, jollei toimielimen perustamisasiakirjassa toisin määrätä.

Tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien lailli- suudesta ja asianmukaisuudesta. Lausumaa voidaan täydentää yhteisön jokaista keskeistä toiminta- alaa koskevilla erityisarvioilla.”;

b) korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikertomuksen. Se toimitetaan muille yhteisön toimielimille ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä yhdessä näiden toimielinten tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin antamien vastausten kanssa.

Tilintarkastustuomioistuin voi myös milloin tahansa, varsinkin erityiskertomuksin, esittää huo- mautuksia erityisistä kysymyksistä sekä antaa yhteisön muun toimielimen pyynnöstä lausuntoja.

Tilintarkastustuomioistuin antaa vuosikertomuksensa, erityiskertomuksensa ja lausuntonsa jäsen- tensä enemmistöllä. Se voi kuitenkin perustaa keskuudestaan jaostoja tietynlaisten kertomusten ja lausuntojen hyväksymistä varten tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksessä määrätyin edelly- tyksin.

Tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa.

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa työjärjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston mää- räenemmistöllä antama hyväksyminen.”

38. Korvataan 254 artiklan 1 ja 2 kohdassa ilmaisu ”Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä” ilmaisulla ”Euroopan unionin virallisessa lehdessä”.

39. Korvataan 257 artikla seuraavasti: ”257 artikla

Perustetaan neuvoa-antava talous- ja sosiaalikomitea.

Komitea muodostuu järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvista talous- ja yhteiskuntaelä- män eri alojen edustajista, erityisesti tuottajien, maanviljelijöiden, liikenteenharjoittajien, työntekijöi- den, kauppiaiden, käsityöläisten, vapaiden ammattien harjoittajien, kuluttajien ja yleisen edun edus- tajista.”

40. Korvataan 258 artikla seuraavasti: ”258 artikla

Belgia	12
Xxxxxx	0
Saksa	24
Xxxxxxx	00
Espanja	21
Ranska	24
Irlanti	9
Italia	24
Luxemburg	6
Alankomaat	12
Itävalta	12
Portugali	12
Suomi	9
Ruotsi	12
Yhdistynyt kuningaskunta	24

Talous- ja sosiaalikomitean jäsenten määrä on enintään 350. Komitean jäsenten määrä on seuraava:

Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä yhteisön yleisen edun mukai- sesti täysin riippumattomina.

Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komitean jäsenten palkkiot.”

41. Korvataan 259 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komitean jäsenet nimetään jäsenvaltioiden ehdotuksesta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neu- vosto hyväksyy kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti laaditun luettelon jäsenistä määräenem- mistöllä. Sama komitean jäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.”

42. Korvataan 263 artikla seuraavasti: ”263 artikla

Perustetaan neuvoa-antava komitea, jäljempänä 'alueiden komitea', jonka muodostavat alueellisten ja paikallisten yhteisöjen edustajat, jotka ovat alue- tai paikallisvaaleissa valittuja luottamushenkilöitä tai poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle.

Belgia	12
Xxxxxx	0
Saksa	24
Xxxxxxx	00
Espanja	21
Ranska	24
Irlanti	9
Italia	24
Luxemburg	6
Alankomaat	12
Itävalta	12
Portugali	12
Suomi	9
Ruotsi	12
Yhdistynyt kuningaskunta	24

Alueiden komitean jäsenten määrä on enintään 350. Komitean jäsenten määrä on seuraava:

Komitean jäsenet ja yhtä monta varajäsentä nimetään asianomaisten jäsenvaltioiden ehdotuksesta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sama jäsen tai varajäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi. Neu- vosto hyväksyy kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti laaditun luettelon jäsenistä ja varajäse- nistä määräenemmistöllä. Kun ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu tehtävä, jonka perusteella henki- löä ehdotettiin alueiden komitean jäseneksi, päättyy, hänen toimikautensa komiteassa päättyy ilman eri toimenpiteitä ja hänen tilalleen nimetään samaa menettelyä noudattaen uusi jäsen kyseisen toimikauden loppuun saakka. Komitean jäsen ei voi samanaikaisesti olla Euroopan parlamentin jäsen.

Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä yhteisön yleisen edun mukai- sesti täysin riippumattomina.”

43. Korvataan 266 artikla seuraavasti: ”266 artikla

Euroopan investointipankki on oikeushenkilö. Euroopan investointipankin jäseniä ovat jäsenvaltiot.

Euroopan investointipankin perussääntö on tähän sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa. Neuvosto voi Euroopan investointipankin pyynnöstä ja Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan tai komis- sion pyynnöstä ja Euroopan parlamenttia ja Euroopan investointipankkia kuultuaan yksimielisesti muuttaa investointipankin perussäännön 4, 11 ja 12 artiklaa sekä 18 artiklan 5 kohtaa.”

44. Korvataan 279 artikla seuraavasti: ”279 artikla

1. Neuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia kuultuaan ja ti- lintarkastustuomioistuimen lausunnon saatuaan:

a) antaa varainhoitoasetukset, joissa täsmennetään varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

b) vahvistaa säännöt varainhoidon valvojien, tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien vastuusta sekä järjestää heidän toimintansa valvonnan.

Neuvosto tekee ratkaisunsa 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen määräenemmistöllä komission ehdotuksesta Euroopan parlamenttia kuultuaan ja tilintarkastustuomioistuimen lausunnon saatuaan.

2. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia kuultu- aan ja tilintarkastustuomioistuimen lausunnon saatuaan ne yksityiskohtaiset säännöt ja sen menet- telyn, joita noudattaen yhteisön omia varoja koskevan sääntelyn mukaiset talousarvioon otetut tulot annetaan komission käyttöön, sekä määrittelee ne toimenpiteet, joita tarvittaessa sovelletaan käteis- varojen saamiseksi.”

45. Korvataan 290 artikla seuraavasti: ”290 artikla

Neuvosto vahvistaa yksimielisesti yhteisön toimielimissä käytettäviä kieliä koskevan sääntelyn, sano- tun kuitenkaan rajoittamatta yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön määräysten soveltamista.”

46. Muutetaan 300 artikla seuraavasti:

a) korvataan 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa määrätään, samoja menettelyjä noudatetaan päätettäessä sopi- muksen soveltamisen keskeyttämisestä ja määriteltäessä yhteisön kantoja sopimuksella peruste- tussa elimessä, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta päätöksiä kyseisen sopimuksen institutionaalisten rakenteiden täydentämisestä tai muuttamisesta.

Euroopan parlamentille annetaan viipymättä täydelliset tiedot tämän kohdan mukaisesta päätök- sestä, joka koskee sopimuksen väliaikaista soveltamista tai soveltamisen keskeyttämistä tai yhtei- sön kannan määrittelyä sopimuksella perustetussa elimessä.”;

b) korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio tai jäsenvaltio voi hankkia yhteisön tuomiois- tuimen lausunnon siitä, onko suunniteltu sopimus sopusoinnussa tämän sopimuksen määräysten kanssa. Jos yhteisön tuomioistuimen lausunto on kielteinen, sopimus voi tulla voimaan vain Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklassa määrätyin edellytyksin.”

47. Muutetaan 309 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”7 artiklan 2 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 3 kohdan”;

b) korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”7 artiklan 1 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 2 kohdan”.

3 artikla

Muutetaan Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus tämän artiklan mukaisesti.

1. Korvataan 107 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Euroopan parlamentin jäsenmäärä saa olla enintään 732”.

2. Korvataan 108 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Euroopan parlamentti vahvistaa saatuaan komission lausunnon ja neuvoston määräenemmis- töllä antaman suostumuksen jäsentensä tehtäviä ja velvollisuuksia koskevat säännöt ja yleiset ehdot. Jäsenten tai entisten jäsenten verotusjärjestelmää koskevien sääntöjen osalta edellytetään neuvostossa yksimielistä päätöstä.”

3. Korvataan 121 artiklan 2 kohta seuraavasti:

Xxxxxxxx päättää pääsihteeristön organisaatiosta.”

4. Korvataan 127 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto nimeää määräenem- mistöllä henkilön, jonka se aikoo nimittää komission puheenjohtajaksi; Euroopan parlamentin on hyväksyttävä tämä nimeäminen.

5. Korvataan 128 artikla seuraavasti: ”128 artikla

Jollei komission jäsentä eroteta 129 artiklan mukaisesti, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen tai kunnes neuvosto päättää tämän artiklan toisen kohdan mukai- sesti, ettei uutta jäsentä nimitetä.”

6. Korvataan 130 artikla seuraavasti: ”130 artikla

3. Puheenjohtaja nimittää kollegion hyväksynnän saatuaan komission jäsenten keskuudesta vara- puheenjohtajia.

4. Komission jäsen esittää eronpyyntönsä, jos puheenjohtaja kollegion hyväksynnän saatuaan sitä häneltä pyytää.”

7. Kumotaan 132 artiklan ensimmäinen kohta.

8. Korvataan 136 artikla seuraavasti: ”136 artikla

Yhteisön tuomioistuin ja yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin varmistavat kumpikin toimivaltuuksiensa mukaisesti, että tätä sopimusta tulkittaessa ja sovellettaessa noudatetaan lakia.

Lisäksi yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen voidaan asettaa 140 b artik- lassa määrätyin edellytyksin lainkäyttölautakuntia, joilla on tässä sopimuksessa määrättyjä lainkäyt- töä koskevia toimivaltuuksia tietyillä erityisaloilla.”

9. Korvataan 137 artikla seuraavasti: ”137 artikla

Yhteisön tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden.

Yhteisön tuomioistuin kokoontuu jaostoissa tai suuressa jaostossa yhteisöjen tuomioistuimen perus- säännössä tätä varten määrättyjen sääntöjen mukaisesti.

Yhteisön tuomioistuin voi kokoontua myös täysistunnossa, kun perussäännössä niin määrätään.”

10. Korvataan 138 artikla seuraavasti: ”138 artikla

Yhteisön tuomioistuinta avustaa kahdeksan julkisasiamiestä. Yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä neuvosto voi yksimielisesti lisätä julkisasiamiesten määrää.

11. Korvataan 139 artikla seuraavasti: ”139 artikla

Osa tuomareista ja julkisasiamiehistä vaihtuu joka kolmas vuosi yhteisöjen tuomioistuimen perus- säännössä määrätyin edellytyksin.

Tuomarit valitsevat yhteisön tuomioistuimen presidentin keskuudestaan kolmeksi vuodeksi kerral- laan. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Yhteisön tuomioistuin vahvistaa työjärjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenem- mistöllä antama hyväksyminen.”

12. Korvataan 140 artikla seuraavasti: ”140 artikla

Tuomarit valitsevat keskuudestaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

13. Korvataan 140 a artikla seuraavasti: ”140 a artikla

1. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäi- senä oikeusasteena 146, 148, 151, 152 ja 153 artiklassa tarkoitetut kanteet lukuun ottamatta niitä, joiden ratkaiseminen on annettu jonkin lainkäyttölautakunnan tehtäväksi tai jotka perussäännön mukaan kuuluvat yhteisön tuomioistuimen toimivaltaan. Perussäännössä voidaan määrätä, että yh- teisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan muunkinlaisia kan- teita.

2. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 140 b artik- lan mukaisesti perustettujen lainkäyttölautakuntien päätöksiä koskevat muutoksenhaut.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tämän kohdan nojalla tekemät päätökset voi- daan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä määrätyin edellytyksin ja rajoituksin poikkeukselli- sesti käsitellä uudelleen yhteisön tuomioistuimessa, jos asia voi vakavasti vahingoittaa yhteisön oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.

3. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 150 artiklan nojalla esitetyt ennakkoratkaisupyynnöt perussäännössä määrätyissä erityisasioissa.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ennakkoratkaisukysymyksissä tekemät päätökset voidaan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä määrätyin edellytyksin ja rajoituksin poikkeuk- sellisesti käsitellä uudelleen yhteisön tuomioistuimessa, jos asia voi vakavasti vahingoittaa yhteisön oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.”

14. Lisätään artikla seuraavasti: ”140 b artikla

Lainkäyttölautakunnan perustamispäätöksessä vahvistetaan kyseisen lautakunnan kokoonpanoa kos- kevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet.

Lainkäyttölautakuntien jäsenet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat päteviä tuomarin virkaan. Neuvosto nimittää heidät yksimielisesti.

Lainkäyttölautakunnat vahvistavat työjärjestyksensä yhteisymmärryksessä yhteisön tuomioistuimen kanssa. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyminen.

15. Korvataan 146 artiklan toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

Yhteisön tuomioistuimella on samoin edellytyksin toimivalta ratkaista tilintarkastustuomioistuimen oikeuksiensa turvaamiseksi nostamat kanteet.”

16. Korvataan 160 artikla seuraavasti: ”160 artikla

Yhteisön tuomioistuimen perussääntö vahvistetaan erillisessä pöytäkirjassa.

17. Muutetaan 160 b artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta.”;

b) korvataan 3 kohta seuraavasti:

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan tilintarkastustuomioistuimen presi- dentin kolmeksi vuodeksi. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.”

18. Muutetaan 160 c artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa yhteisön kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit. Se tarkastaa myös kaikkien yhteisön perustamien toimielinten tuloja ja menoja koskevat tilit, jollei toimieli- men perustamisasiakirjassa toisin määrätä.”;

b) korvataan 4 kohta seuraavasti:

Tilintarkastustuomioistuin voi myös milloin tahansa, varsinkin erityiskertomuksin, esittää huo- mautuksia erityisistä kysymyksistä sekä antaa yhteisön muun toimielimen pyynnöstä lausuntoja.

Tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa.

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa työjärjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston mää- räenemmistöllä antama hyväksyminen.”

19. Korvataan 163 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Asetukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei voimaantulosta ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu.”

20. Korvataan 165 artikla seuraavasti: ”165 artikla

Perustetaan neuvoa-antava talous- ja sosiaalikomitea.

21. Korvataan 166 artikla seuraavasti: ”166 artikla

Belgia	12
Xxxxxx	0
Saksa	24
Xxxxxxx	00
Espanja	21
Ranska	24
Irlanti	9
Italia	24
Luxemburg	6
Alankomaat	12
Itävalta	12
Portugali	12
Suomi	9
Ruotsi	12
Yhdistynyt kuningaskunta	24

Talous- ja sosiaalikomitean jäsenten määrä on enintään 350. Komitean jäsenten määrä on seuraava:

Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä yhteisön yleisen edun mukai- sesti täysin riippumattomina.

Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komitean jäsenten palkkiot.”

22. Korvataan 167 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komitean jäsenet nimetään jäsenvaltioiden ehdotuksesta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neu- vosto hyväksyy jäsenvaltioiden ehdotusten mukaisesti laaditun luettelon jäsenistä määräenemmis- töllä. Sama komitean jäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.”

23. Korvataan 183 artikla seuraavasti: ”183 artikla

1. Neuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia kuultuaan ja ti- lintarkastustuomioistuimen lausunnon saatuaan:

b) vahvistaa säännöt varainhoidon valvojien, tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien vastuusta sekä järjestää heidän toimintansa valvonnan.

Neuvosto tekee ratkaisunsa 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen määräenemmistöllä komission ehdotuksesta Euroopan parlamenttia kuultuaan ja tilintarkastustuomioistuimen lausunnon saatuaan.

24. Korvataan 190 artikla seuraavasti: ”190 artikla

25. Muutetaan 204 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohdan ilmaisu ”F.1 artiklan 2 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 3 kohdan”;

b) korvataan 2 kohdan ilmaisu ”F.1 artiklan 1 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 2 kohdan” ja ilmaisu ”F artiklan 1 kohdassa” ilmaisulla ”6 artiklan 1 kohdassa”.

4 artikla

Muutetaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus tämän artiklan mukaisesti.

1. Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:

2. Korvataan 11 artikla seuraavasti: ”11 artikla

3. Puheenjohtaja nimittää kollegion hyväksynnän saatuaan komission jäsenten keskuudesta vara- puheenjohtajia.

4. Komission jäsen esittää eronpyyntönsä, jos puheenjohtaja kollegion hyväksynnän saatuaan sitä häneltä pyytää.”

3. Korvataan 12 artikla seuraavasti: ”12 artikla

Jollei komission jäsentä eroteta 12 a artiklan mukaisesti, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen tai kunnes neuvosto päättää tämän artiklan toisen kohdan mukai- sesti, ettei uutta jäsentä nimitetä.”

4. Kumotaan 13 artiklan ensimmäinen kohta.

5. Korvataan 20 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentin jäsenmäärä saa olla enintään 732.”

6. Korvataan 21 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Euroopan parlamentti vahvistaa saatuaan komission lausunnon ja neuvoston määräenemmis- töllä antaman suostumuksen jäsentensä tehtäviä ja velvollisuuksia koskevat säännöt ja yleiset ehdot. Jäsenten tai entisten jäsenten verotusjärjestelmää koskevien sääntöjen osalta edellytetään neuvostossa yksimielistä päätöstä.”

7. Korvataan 30 artiklan 2 kohta seuraavasti:

Xxxxxxxx päättää pääsihteeristön organisaatiosta.”

8. Korvataan 31 artikla seuraavasti: ”31 artikla

Yhteisön tuomioistuin ja yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin varmistavat kumpikin toimivaltuuksiensa mukaisesti, että tätä sopimusta tulkittaessa ja sovellettaessa noudatetaan lakia.

Lisäksi yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen voidaan asettaa 32 e artiklassa määrätyin edellytyksin lainkäyttölautakuntia, joilla on tässä sopimuksessa määrättyjä lainkäyttöä koskevia toimivaltuuksia tietyillä erityisaloilla.”

9. Korvataan 32 artikla seuraavasti: ”32 artikla

Yhteisön tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden.

Yhteisön tuomioistuin kokoontuu jaostoissa tai suuressa jaostossa yhteisöjen tuomioistuimen perus- säännössä tätä varten määrättyjen sääntöjen mukaisesti.

Yhteisön tuomioistuin voi kokoontua myös täysistunnossa, kun perussäännössä niin määrätään.”

10. Korvataan 32 a artikla seuraavasti: ”32 a artikla

Yhteisön tuomioistuinta avustaa kahdeksan julkisasiamiestä. Yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä neuvosto voi yksimielisesti lisätä julkisasiamiesten määrää.

11. Korvataan 32 b artikla seuraavasti: ”32 b artikla

Osa tuomareista ja julkisasiamiehistä vaihtuu joka kolmas vuosi yhteisöjen tuomioistuimen perus- säännössä määrätyin edellytyksin.

Tuomarit valitsevat yhteisön tuomioistuimen presidentin keskuudestaan kolmeksi vuodeksi kerral- laan. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Yhteisön tuomioistuin vahvistaa työjärjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenem- mistöllä antama hyväksyminen.”

12. Korvataan 32 c artikla seuraavasti: ”32 c artikla

Tuomarit valitsevat keskuudestaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

13. Korvataan 32 d artikla seuraavasti: ”32 d artikla

1. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäi- senä oikeusasteena 33, 34, 35, 36, 38, 40 ja 42 artiklassa tarkoitetut kanteet lukuun ottamatta niitä, joiden ratkaiseminen on annettu jonkin lainkäyttölautakunnan tehtäväksi tai jotka perussäännön mukaan kuuluvat yhteisön tuomioistuimen toimivaltaan. Perussäännössä voidaan määrätä, että yh- teisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan muunkinlaisia kan- teita.

2. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 32 e artiklan mukaisesti perustettujen lainkäyttölautakuntien päätöksiä koskevat muutoksenhaut.

3. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 41 artiklan nojalla esitetyt ennakkoratkaisupyynnöt perussäännössä määrätyissä erityisasioissa.

14. Lisätään artikla seuraavasti: ”32 e artikla

Lainkäyttölautakunnan perustamispäätöksessä vahvistetaan kyseisen lautakunnan kokoonpanoa kos- kevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet.

Lainkäyttölautakuntien jäsenet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat päteviä tuomarin virkaan. Neuvosto nimittää heidät yksimielisesti.

Lainkäyttölautakunnat vahvistavat työjärjestyksensä yhteisymmärryksessä yhteisön tuomioistuimen kanssa. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyminen.

Jollei lainkäyttölautakunnan perustamispäätöksestä muuta johdu, lainkäyttölautakuntiin sovelletaan mitä tässä sopimuksessa ja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä määrätään yhteisön tuomio- istuimesta.”

15. Muutetaan 33 artikla seuraavasti:

a) korvataan artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Yhteisön tuomioistuimella on toimivalta ratkaista jäsenvaltion, Euroopan parlamentin tai neu- voston kanne, joka koskee komission päätöksen tai suosituksen julistamista mitättömäksi ja jonka perusteena on toimivallan puuttuminen, olennaisen menettelymääräyksen rikkominen, tämän sopimuksen tai sen soveltamista koskevan oikeussäännön rikkominen taikka harkintavallan vää- rinkäyttö. Yhteisön tuomioistuin ei kuitenkaan saa tutkia sitä taloudellisista tosiseikoista tai olosuhteista johtuvan tilanteen arviointia, jonka perusteella komissio on tehnyt päätöksensä tai antanut suosituksensa, ellei ole kanneltu siitä, että komissio on käyttänyt harkintavaltaa väärin taikka ilmeisesti jättänyt noudattamatta tämän sopimuksen määräyksiä tai sen soveltamista kos- kevaa oikeussääntöä.”;

b) korvataan neljäs kohta seuraavasti:

”Yhteisön tuomioistuimella on samoin edellytyksin toimivalta ratkaista tilintarkastustuomioistui- men oikeuksiensa turvaamiseksi nostamat kanteet.”

16. Korvataan 45 artikla seuraavasti: ”45 artikla

Yhteisön tuomioistuimen perussääntö vahvistetaan erillisessä pöytäkirjassa.

17. Muutetaan 45 b artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta.”;

b) korvataan 3 kohta seuraavasti:

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan tilintarkastustuomioistuimen presi- dentin kolmeksi vuodeksi. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.”;

18. Muutetaan 45 c artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

b) korvataan 4 kohta seuraavasti:

Tilintarkastustuomioistuin voi myös milloin tahansa, varsinkin erityiskertomuksin, esittää huo- mautuksia erityisistä kysymyksistä sekä antaa yhteisön muun toimielimen pyynnöstä lausuntoja.

Tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa.

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa työjärjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston mää- räenemmistöllä antama hyväksyminen.”

19. Muutetaan 96 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohdan ilmaisu ”F.1 artiklan 2 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 3 kohdan”;

b) korvataan 2 kohdan ilmaisu ”F.1 artiklan 1 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 2 kohdan” ja ilmaisu ”F artiklan 1 kohdassa” ilmaisulla ”6 artiklan 1 kohdassa”.

5 artikla

Muutetaan pöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tämän artiklan mukaisesti.

Lisätään 10 artiklaan kohta seuraavasti:

”10.6. Valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto voi joko Euroo- pan keskuspankin suosituksesta ja Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan tai komission suosituksesta ja Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan yksimielisesti muuttaa

2 kohdan määräyksiä. Neuvosto suosittaa jäsenvaltioille näiden muutosten hyväksymistä. Nämä muutokset tulevat voimaan sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ne ratifioineet valtiosääntöjensä mukaisesti.

Euroopan keskuspankin tämän kohdan mukaisesti antama suositus edellyttää Euroopan keskuspan- kin neuvoston yksimielistä päätöstä.”

6 artikla

Muutetaan pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tämän artiklan mukaisesti. Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajaan sekä avustaviin esittelijöihin sekä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäseniin ja kirjaajaan sovelletaan 12–15 artiklaa sekä 18 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta yhteisöjen tuomioistuimen perussääntöä koskevan pöytäkirjan 3 artiklan soveltamista, joka koskee tuomareiden ja julkisasiamiesten lain- käytöllistä koskemattomuutta.”

TOINEN OSA

SIIRTYM˜- JA LOPPUM˜˜R˜YKSET

7 artikla

Kumotaan Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamisso- pimukseen liitetyt, yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyt pöytäkirjat ja korvataan ne Euroo- pan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja Euroopan atomiener- giayhteisön perustamissopimukseen tällä sopimuksella liitetyllä, yhteisöjen tuomioistuimen perussään- nöstä tehdyllä pöytäkirjalla.

8 artikla

Kumotaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 1–20 artikla, 44 ja 45 artikla, 46 artiklan toinen ja kolmas kohta, 47–49 artikla sekä 51, 52, 54 ja 55 artikla.

9 artikla

Tällä sopimuksella Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, yhteisöjen tuomioistuimen perus- säännöstä tehdyn pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan silloin, kun yhteisöjen tuomioistuin käyttää Euroo- pan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaista toimivaltaansa, sanotun kuiten- kaan rajoittamatta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan voimaan jäävien artikloiden soveltamista.

10 artikla

Kumotaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta 24 päivänä lokakuuta 1988 tehty neuvoston päätös 88/591 EHTY, ETY, Euratom, sellaisena kuin se on muutettuna, lukuun ottamatta sen 3 artiklaa siltä osin kuin yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ky- seisen artiklan nojalla käyttää Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksella yhteisöjen tuomio- istuimelle siirrettyä toimivaltaa.

11 artikla

Tämä sopimus on tehty rajoittamattomaksi ajaksi.

12 artikla

1. Korkeat sopimuspuolet ratifioivat tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mu- kaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huostaan.

2. Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä tämän muodollisuuden suorittava allekirjoittajavaltio on tallettanut ratifioimiskirjansa.

13 artikla

Tämä sopimus, joka on tehty yhtenä alkuperäiskappaleena englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä ja jonka teksti kullakin kielellä on yhtä todistusvoimainen, talletetaan Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä muiden allekirjoittajavaltioiden hallituksille.

En fe de lo cual, los plenipotenciarios abajo firmantes suscriben el presente Tratado. Til bekræftelse heraf har undertegnede befuldmægtigede underskrevet denne traktat.

Zu Xxxxxx dessen haben die unterzeichneten Bevollmächtigten ihre Unterschrift unter diesen Vertrag gesetzt.

EØç nìσ uση uv avu pu, oØ vnoysypaµµ voØ nºηps o σØoØ vn ypaщav ηv napo σa σvvO mη.

In witness whereof the undersigned Plenipotentiaries have signed this Treaty.

En foi de quoi, les plØnipotentiaires soussignØs ont apposØ leurs signatures au bas du prØsent traitØ. Dá fhianú sin, chuir na Lánchumhachtaigh thíos-sínithe a lámh leis an gConradh seo.

In fede di che, i plenipotenziari sottoscritti hanno apposto le loro firme in calce al presente trattato.

Ten blijke waarvan de ondergetekende gevolmachtigden hun handtekening onder dit Verdrag hebben geplaatst.

Em fØ do que, os plenipotenciários abaixo assinados apuseram as suas assinaturas no presente Tratado. Tämän vakuudeksi alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Till bevis härpå har undertecknade befullmäktigade undertecknat detta fördrag.

Hecho en Niza, el veintisØis de febrero de dos mil uno. Udfærdiget i Nice, den seksogtyvende februar to tusind og et.

Geschehen zu Nizza am sechsundzwanzigsten Februar zweitausendeins.

ĚyØvs σ η NìmaØa, σ Øç sìmoσØ Ø Фsßpovapìov ov ovç & o ØºØà&sç va.

Done at Nice this twenty-sixth day of February in the year two thousand and one. Fait à Nice, le vingt-six fØvrier de l’an deux mil un.

Arna dhØanamh in Nice ar an sØú lá is fiche d’Fheabhra sa bhliain dhá mhíle is a haon. Fatto a Nizza, addì ventisei febbraio duemilauno.

Gedaan te Nice, de zesentwintigste februari tweeduizend en een. Feito em Nice, em vinte e seis de Fevereiro de dois mil e um.

Tehty Nizzassa kahdentenakymmenentenäkuudentena helmikuuta 2001. Utfärdat i Nice den tjugosjätte februari år tjugohundraett.

Pour Sa MajestØ le Roi des Belges

Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen Für Seine Majestät den König der Belgier

Cette signature engage Øgalement la CommunautØ française, la CommunautØ flamande, la CommunautØ germanophone, la RØgion wallonne, la RØgion flamande et la RØgion de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

For Hendes Majestæt Danmarks Dronning

Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland

ГØa ov Npǒs&po ηç EººηvØm ç ∆ηµompa ìaç

Por Su Majestad el Rey de España

Pour le PrØsident de la RØpublique française

Thar ceann Uachtarán na hÉireann For the President of Ireland

Per il Presidente della Repubblica italiana

Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg

Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden

Für den Bundespräsidenten der Republik Österreich

Pelo Presidente da República Portuguesa

Suomen Tasavallan Presidentin puolesta För Republiken Finlands President

För Hans Majestät Konungen av Sverige

For Her Majesty the Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

PÖYT˜KIRJAT

A. EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN YHTEISÖJEN PERUSTAMISSOPIMUKSIIN LIITETTY PÖYT˜KIRJA

Pöytäkirja Euroopan unionin laajentumisesta

KORKEAT SOPIMUSPUOLET

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin:

1 artikla

Toimielimistä tehdyn pöytäkirjan kumoaminen

Kumotaan toimielimistä Euroopan unionin laajentumista silmällä pitäen tehty pöytäkirja, joka on liitetty Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin.

2 artikla

Euroopan parlamenttia koskevat määräykset

1. Korvataan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 190 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ala- kohta 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen, siten että uusi teksti tulee voimaan vaalikauden 2004–2009 alusta, seuraavasti:

”Kustakin jäsenvaltiosta valittavien edustajien määrä on seuraava:

Belgia	22
Xxxxxx	00
Saksa	99
Xxxxxxx	00
Espanja	50
Ranska	72
Irlanti	12
Italia	72
Luxemburg	6
Alankomaat	25
Itävalta	17
Portugali	22
Suomi	13
Ruotsi	18
Yhdistynyt kuningaskunta	72”

2. Jollei 3 kohdasta muuta johdu, edustajien kokonaismäärä Euroopan parlamentissa vaalikautena 2004–2009 on sama kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 190 artiklan 2 kohdassa ja Euroo- pan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa mainittu edustajien määrä lisättynä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2004 allekirjoitettavista liittymissopimuksista johtuvalla uusien jäsenvaltioiden edustajien määrällä.

3. Jos 2 kohdassa tarkoitettu jäsenten kokonaismäärä on pienempi kuin 732, kustakin jäsenvaltiosta valittavien edustajien määrä korjataan suhteessa kokonaismäärään siten, että kokonaismäärä on mahdol- lisimman lähellä 732:ta; tämä korjaus ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että kustakin jäsenvaltiosta valit- tavien edustajien määrä on suurempi kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 190 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa vaalikau- deksi 1999–2004 vahvistettu määrä.

Neuvosto tekee asiasta päätöksen.

4. Poiketen siitä, mitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 artiklan toisessa kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 107 artiklan toisessa kohdassa määrätään, Euroo- pan parlamentin jäsenten määrä voi väliaikaisesti kyseisen päätöksen soveltamiskautena olla suurempi kuin 732 siinä tapauksessa, että liittymissopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun tämän artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu neuvoston päätös on tehty. Kyseisistä jäsenvaltioista valittavien edustajien määrään sovelletaan tämän artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kor- jausta.

3 artikla

Määräykset äänten painottamisesta neuvostossa

1. 1 päivänä tammikuuta 2005:

a) muutetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artikla ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 118 artikla seuraavasti:

i) korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Kun neuvoston ratkaisun edellytyksenä on määräenemmistö, jäsenten äänet painotetaan

seuraavasti:
Belgia	12
Xxxxxx	0
Saksa	29
Xxxxxxx	00
Espanja	27
Ranska	29
Irlanti	7
Italia	29
Luxemburg	4
Alankomaat	13
Itävalta	10
Portugali	12
Suomi	7
Ruotsi	10
Yhdistynyt kuningaskunta	29

Kun neuvoston ratkaisu tämän sopimuksen nojalla on tehtävä komission ehdotuksesta, sen edel- lytyksenä on vähintään 169 puoltavaa ääntä, jotka edustavat jäsenten enemmistöä.

Muissa tapauksissa ratkaisun edellytyksenä on vähintään 169 puoltavaa ääntä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa jäsenistä.”

ii) lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4. Neuvoston jäsen voi pyytää, että neuvoston tehdessä päätöksen määräenemmistöllä tarkis- tetaan, että määräenemmistön muodostavat jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia unio- nin koko väestöstä. Jos osoittautuu, että tämä ehto ei täyty, kyseistä päätöstä ei tehdä.”

b) korvataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Neuvoston jäsenten äänet painotetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla. Ratkaisun edellytyksenä on vähintään 169 puoltavaa ääntä, jotka edus- tavat ainakin kahta kolmasosaa jäsenistä. Neuvoston jäsen voi pyytää, että neuvoston tehdessä pää- töksen määräenemmistöllä tarkistetaan, että määräenemmistön muodostavat jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väestöstä. Jos osoittautuu, että tämä ehto ei täyty, kyseistä päätöstä ei tehdä.”

c) korvataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kun neuvoston ratkaisun edellytyksenä on määräenemmistö, jäsenten äänet painotetaan Euroo- pan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla ja ratkaisun edelly- tyksenä on vähintään 169 puoltavaa ääntä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa jäsenistä. Neu- voston jäsen voi pyytää, että neuvoston tehdessä päätöksen määräenemmistöllä tarkistetaan, että määräenemmistön muodostavat jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väes- töstä. Jos osoittautuu, että tämä ehto ei täyty, kyseistä päätöstä ei tehdä.”

2. Jokaisen jäseneksi liittymisen yhteydessä lasketaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön 118 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu vähimmäismäärä siten, että ääninä ilmaistu määräenemmistöön tarvittava vähim- mäismäärä ei ole suurempi kuin se määräenemmistöön tarvittava vähimmäismäärä, joka saadaan kun se lasketaan Euroopan unionin laajentumista koskevassa, Nizzan sopimuksen valmistaneen konferenssin päätösasiakirjaan merkittävässä julistuksessa olevan taulukon pohjalta.

4 artikla

Komissiota koskevat määräykset

1. Korvataan 1 päivänä tammikuuta 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 213 artiklan 1 kohta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 126 artiklan 1 kohta siten, että muutos tulee voimaan kun tämän ajankohdan jälkeen ensimmäisen komission toimikausi alkaa, seuraavasti:

”1. Komission jäsenet valitaan heidän yleisen pätevyytensä perusteella, ja heidän riippumatto- muutensa on oltava kiistaton.

Komissiossa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. Neuvosto voi yksimielisesti muuttaa komission jäsenten määrää.”

2. Kun Euroopan unionissa on 27 jäsentä, korvataan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 213 artiklan 1 kohta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 126 artiklan 1 kohta seuraa- vasti:

”1. Komission jäsenet valitaan heidän yleisen pätevyytensä perusteella, ja heidän riippumatto- muutensa on oltava kiistaton.

Komission jäsenten määrä on jäsenvaltioiden määrää pienempi. Komission jäsenet valitaan sovel- tamalla tasapuolista vuorottelua, jonka yksityiskohtaiset säännöt neuvosto vahvistaa yksimielisesti.

Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission jäsenten määrän.”

Tätä muutosta sovelletaan siitä päivästä alkaen, kun ensimmäisen komission toimikausi alkaa 27:nnen jäsenvaltion liityttyä unioniin.

3. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti 27:nnen jäsenvaltion liittymissopimuksen allekirjoittamisen jäl- keen:

— komission jäsenten lukumäärän;

— tasapuolisen vuorottelun yksityiskohtaiset säännöt, joihin kuuluvat kaikki kunkin kollegion kokoon- panon ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan määräytymisen edellyttämät perusteet ja säännöt, seuraa- vien periaatteiden mukaisesti:

a) jäsenvaltioita kohdellaan ehdottoman tasapuolisesti sen suhteen, mikä on niiden kansalaisten toimikauden määräytymisjärjestys ja kesto komissiossa; siten kahden eri jäsenvaltion kansalaisten toimikausien kokonaismäärien ero ei saa milloinkaan olla suurempi kuin yksi;

b) jollei a alakohdasta muuta johdu, kukin kollegio muodostetaan siten, että sen kokoonpano ilmentää tyydyttävällä tavalla unionin kaikkien jäsenvaltioiden väestöllistä ja maantieteellistä mo- ninaisuutta.

4. Kaikilla unioniin liittyvillä valtioilla on oikeus saada liittymishetkellä yksi kansalainen komission jäseneksi siihen saakka, jona 2 kohtaa aletaan soveltaa.

B. EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN YHTEISÖN PE- RUSTAMISSOPIMUKSEEN SEK˜ EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUS-

TAMISSOPIMUKSEEN LIITETTY PÖYT˜KIRJA

Pöytäkirja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

HALUAVAT vahvistaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 245 artiklassa ja Euroopan atomiener- giayhteisön perustamissopimuksen 160 artiklassa tarkoitetun yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuk- seen:

1 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen järjestäytymisessä ja toiminnassa noudatetaan, mitä Euroopan unionista teh- dyssä sopimuksessa (EU-sopimus), Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (EY:n perustamissopi- mus), Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa (Euratomin perustamissopimus) ja tässä perussäännössä määrätään.

I OSASTO

TUOMARIT JA JULKISASIAMIEHET

2 artikla

Ennen tehtäväänsä ryhtymistä kukin tuomari vannoo julkisessa istunnossa valan, jonka mukaan hän suorittaa tehtävänsä puolueettomasti ja tunnollisesti eikä ilmaise neuvottelusalaisuuksia.

3 artikla

Tuomareilla on lainkäytöllinen koskemattomuus. Heidän koskemattomuutensa jatkuu heidän tehtävänsä päätyttyä heidän virassaan suorittamiensa toimien osalta, suulliset lausumat ja kirjalliset esitykset mu- kaan luettuina.

Yhteisöjen tuomioistuin voi täysistuntopäätöksellä pidättää koskemattomuuden.

Jos koskemattomuus on pidätetty ja tuomaria vastaan pannaan vireille oikeudenkäynti rikosasiassa, asian voi tutkia vain sellainen jäsenvaltion tuomioistuin, joka on toimivaltainen tuomitsemaan korkeimpien kansallisten tuomioistuinten jäseniä.

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajaan sekä avustaviin esittelijöihin sovel- letaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12–15 artiklaa sekä 18 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta tuomareiden lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevien edel- listen kohtien soveltamista.

4 artikla

Tuomareilla ei saa olla poliittista tai hallinnollista tointa.

Tuomarit eivät saa harjoittaa palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa, ellei neuvosto poikkeustapauk- sessa anna siihen erityislupaa.

Tehtäväänsä ryhtyessään tuomarit antavat juhlallisen vakuutuksen siitä, että he toimikautensa aikana ja sen päätyttyä kunnioittavat tehtävästään johtuvia velvollisuuksia ja varsinkin osoittavat kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja.

Yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee epäselvät tapaukset.

5 artikla

Lukuun ottamatta kuolemantapauksia ja niitä tapauksia, joissa tuomarin tilalle nimitetään toinen tuomari tavallisessa järjestyksessä, tuomarin tehtävä päättyy, kun hän eroaa.

Tuomarin erotessa erokirje osoitetaan yhteisöjen tuomioistuimen presidentille toimitettavaksi edelleen neuvoston puheenjohtajalle. Xxxxxx tulee avoimeksi viimeksi mainitusta ilmoituksesta.

Xxxxxx 6 artiklaa sovelleta, tuomari jatkaa tehtävässään, kunnes hänen seuraajansa ryhtyy tehtäväänsä.

6 artikla

Tuomari voidaan vapauttaa tehtävästään taikka häneltä voidaan evätä oikeus eläkkeeseen tai muihin vastaaviin etuuksiin vain, jos yhteisöjen tuomioistuimen tuomareiden ja julkisasiamiesten yksimielisen tuomion mukaan hän ei enää täytä tehtävänsä edellyttämiä vaatimuksia tai siitä johtuvia velvollisuuksia. Tuomari, jota asia koskee, ei saa osallistua asian ratkaisemiseen.

Kirjaaja antaa yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen tiedoksi Euroopan parlamentin puhemiehelle ja komission puheenjohtajalle sekä ilmoittaa päätöksestä neuvoston puheenjohtajalle.

Jos tuomari vapautetaan tehtävästään tällaisella päätöksellä, paikka tulee avoimeksi viimeksi mainitusta ilmoituksesta.

7 artikla

Jos tuomarin tehtävä päättyy kesken hänen toimikautensa, jäljellä olevaksi toimikaudeksi nimitetään toinen tuomari.

8 artikla

Mitä 2–7 artiklassa määrätään, sovelletaan julkisasiamiehiin.

II OSaSTO

ORGANISAATIO

9 artikla

Osa tuomareista vaihtuu joka kolmas vuosi. Tämä koskee vuoroin kahdeksaa ja vuoroin seitsemää tuomaria.

Osa julkisasiamiehistä vaihtuu joka kolmas vuosi. Tämä koskee joka kerran neljää julkisasiamiestä.

10 artikla

Kirjaaja vannoo yhteisöjen tuomioistuimessa valan, jonka mukaan hän suorittaa tehtävänsä puolueetto- masti ja tunnollisesti eikä ilmaise neuvottelusalaisuuksia.

11 artikla

Yhteisöjen tuomioistuin järjestää kirjaajalle sijaisen tapauksissa, joissa hän on estynyt.

12 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen yhteydessä on sen tehtävien hoitamista varten virkamiehiä ja muuta henki- löstöä. He ovat kirjaajan alaisia presidentin valvonnassa.

13 artikla

Neuvosto voi yhteisöjen tuomioistuimen ehdotuksesta yksimielisesti säätää avustavien esittelijöiden ni- mittämisestä ja vahvistaa heitä koskevat henkilöstösäännöt. avustavia esittelijöitä voidaan työjärjestyk- sessä määrätyin edellytyksin pyytää osallistumaan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltävänä olevien asiain valmisteluun ja työskentelemään yhdessä esittelevän tuomarin kanssa.

Neuvosto nimittää avustavat esittelijät, jotka valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja joilla on tarvittava lainopillinen pätevyys. He vannovat yhteisöjen tuomioistuimessa valan, jonka mukaan he suorittavat tehtävänsä puolueettomasti ja tunnollisesti eivätkä ilmaise neuvottelusalaisuuksia.

14 artikla

Tuomarit, julkisasiamiehet ja kirjaaja ovat velvollisia asumaan yhteisöjen tuomioistuimen kotipaikkakun- nalla.

15 artikla

Yhteisöjen tuomioistuin hoitaa tehtäviään pysyvästi. Se vahvistaa lomakausiensa pituuden ottaen aiheel- lisella tavalla huomioon tehtäviensä asettamat vaatimukset.

16 artikla

Yhteisöjen tuomioistuin perustaa keskuudestaan kolmen ja viiden tuomarin jaostoja. Tuomarit valitsevat keskuudestaan jaostojen puheenjohtajat. Viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajat valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan toimeen voidaan valita sama henkilö kerran uudelleen.

Suureen jaostoon kuuluu yksitoista tuomaria. Suuren jaoston puheenjohtajana toimii tuomioistuimen presidentti. Suureen jaostoon kuuluvat lisäksi viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajat ja muut työjär- jestyksen ehtojen mukaisesti siihen nimetyt tuomarit.

Yhteisöjen tuomioistuin kokoontuu suurena jaostona, jos oikeudenkäynnissä asianosaisena oleva jäsen- valtio tai yhteisöjen toimielin pyytää sitä.

Yhteisöjen tuomioistuin kokoontuu täysistunnossa, jos sen käsiteltäväksi saatetaan asia EY:n perustamis- sopimuksen 195 artiklan 2 kohdan, 213 artiklan 2 kohdan ja 216 artiklan tai 247 artiklan 7 kohdan

mukaisesti tai EHTY:n perustamissopimuksen 107 d artiklan 2 kohdan, 126 artiklan 2 kohdan ja 129 artiklan tai 160 b artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin voi julkisasiamiestä kuultuaan päättää antaa käsiteltäväkseen saatetun asian täysistunnon ratkaistavaksi, jos se pitää kyseistä asiaa poikkeuksellisen merkittävänä.

17 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen päätökset ovat päteviä vain, kun asian käsittelyyn osallistuu pariton määrä sen tuomareista.

Kolmen tai viiden tuomarin jaostojen päätökset ovat päteviä vain, kun asian käsittelyyn osallistuu kolme tuomaria.

Suuren jaoston päätökset ovat päteviä vain, kun asian käsittelyyn osallistuu yhdeksän tuomaria.

Yhteisöjen tuomioistuimen täysistunnossa tekemät päätökset ovat päteviä vain, kun asian käsittelyyn osallistuu yksitoista tuomaria.

Jos jonkin jaoston tuomari on estynyt, toisen jaoston tuomari voidaan kutsua osallistumaan asian käsittelyyn työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin.

18 artikla

Tuomari tai julkisasiamies ei saa osallistua asian käsittelyyn, jos hän on aikaisemmin ollut asiassa asiamiehenä, avustajana tai asianosaisen edustajana taikka jos hänet on kutsuttu antamaan asiassa lau- suma jonkin tuomioistuimen tai tutkintalautakunnan jäsenenä tai muussa ominaisuudessa.

Jos tuomari tai julkisasiamies jostakin erityisestä syystä katsoo, että hänen ei tulisi osallistua ratkaisuun tai käsittelyyn tietyssä asiassa, hänen on ilmoitettava siitä presidentille. Jos presidentti katsoo, että tuomarin tai julkisasiamiehen ei jostakin erityisestä syystä tulisi osallistua käsittelyyn tai ratkaisuun tietyssä asiassa, hänen on ilmoitettava tästä asianomaiselle.

Yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee tämän artiklan soveltamisessa ilmenevät ongelmat.

Asianosainen ei voi pyytää yhteisöjen tuomioistuimen tai jonkin sen jaoston kokoonpanon muuttamista tuomarin kansalaisuuden takia tai sen perusteella, että yhteisöjen tuomioistuimessa tai jossain sen jaostossa ei ole tuomaria, jolla olisi sama kansalaisuus kuin hänellä.

III OSaSTO

ASIAN K˜SITTELY

19 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimessa jäsenvaltioita ja yhteisöjen toimielimiä edustaa kutakin asiaa varten mää- rätty asiamies; asiamiehellä voi olla apunaan avustaja tai asianajaja.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen muita sopimuspuolia kuin jäsenvaltioita, sekä kyseisessä sopimuksessa tarkoitettua EFTan valvontaviranomaista edustetaan samalla tavoin.

Muiden asianosaisten edustajan on oltava asianajaja.

Vain asianajaja, jolla on oikeus esiintyä jonkin jäsenvaltion tai jonkin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimessa, voi edustaa tai avustaa jotain asianosaista yhteisöjen tuomioistuimessa.

asiamiehillä, avustajilla ja asianajajilla on yhteisöjen tuomioistuimessa esiintyessään työjärjestyksessä

määrätyin edellytyksin ne oikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen, jotta he voivat hoitaa tehtäväänsä riippumattomina.

Yhteisöjen tuomioistuimella on työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin esiintyvien avustajien ja asian- ajajien osalta samat toimivaltuudet kuin yleensä tuomioistuimilla.

Jos korkeakoulujen opettajilla on sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jonka kansalaisia he ovat, oikeus esiintyä tuomioistuimessa asiamiehenä, heillä on yhteisöjen tuomioistuimessa samat oikeudet kuin tämän artiklan nojalla on asianajajilla.

20 artikla

Käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa jakaantuu kirjalliseen ja suulliseen vaiheeseen.

Kirjallisessa käsittelyssä asianosaisille sekä niille yhteisöjen toimielimille, joiden päätökset ovat riidan kohteena, annetaan tiedoksi kannekirjelmät, kirjelmät, vastineet, huomautukset sekä niihin mahdollisesti annetut vastaukset samoin kuin kaikki kirjallinen todistusaineisto ja muut asiakirjat, joihin vedotaan, taikka niiden oikeiksi todistetut jäljennökset.

Kirjaaja toimittaa tiedoksiannot työjärjestyksessä määrätyllä tavalla ja siinä määrätyssä määräajassa.

Suullisessa käsittelyssä luetaan esittelevän tuomarin kertomus, ja yhteisöjen tuomioistuin kuulee asia- miehiä, avustajia ja asianajajia samoin kuin julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen sekä tarvittaessa kuulee todistajia ja asiantuntijoita.

Jos yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että asiassa ei tule esiin uutta oikeuskysymystä, se voi päättää julkisasiamiestä kuultuaan, että asia ratkaistaan ilman julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta.

21 artikla

Asia pannaan yhteisöjen tuomioistuimessa vireille kirjaajalle osoitetulla kirjallisella kanteella. Kanteessa

on mainittava kantajan nimi ja kotipaikka sekä allekirjoittaneen asema, asianosainen, jota vastaan tai asianosaiset, joita vastaan kanne on nostettu, riidan kohde, vaatimukset sekä yhteenveto seikoista, joihin kanne perustuu.

Kanteeseen on tarvittaessa liitettävä säädös, jonka mitättömäksi julistamista pyydetään, tai EY:n perus- tamissopimuksen 232 artiklassa ja Xxxxxxxxx perustamissopimuksen 148 artiklassa tarkoitetussa tapauk- sessa siihen on liitettävä asiakirjat, joista ilmenee minä päivänä näissä artikloissa tarkoitettu kehotus on annettu tai esitetty. Jos näitä asiakirjoja ei ole liitetty kanteeseen, kirjaaja kehottaa asianosaista toimitta- maan asiakirjat kohtuullisessa ajassa; kannetta ei tällöin jätetä tutkimatta, vaikka asiakirjat toimitetaan vasta asian vireillepanoa koskevan määräajan päätyttyä.

22 artikla

Euratomin perustamissopimuksen 18 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa asia pannaan yhteisöjen tuo- mioistuimessa vireille kirjaajalle osoitetulla kanteella. Xxxxxxxxx on mainittava kantajan nimi ja koti- paikka sekä allekirjoittajan asema, tiedot päätöksestä, jota vastaan kanne on nostettu, vastapuolten nimet, riidan kohde, väitteet sekä yhteenveto seikoista, joihin kanne perustuu.

Kanteeseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös siitä välityslautakunnan päätöksestä, johon kanne kohdistuu.

Jos yhteisöjen tuomioistuin hylkää kanteen, välityslautakunnan päätöksestä tulee lopullinen.

Jos yhteisöjen tuomioistuin julistaa välityslautakunnan päätöksen mitättömäksi, käsittely välityslautakun- nassa voidaan jonkun asianosaisena olevan pyynnöstä tarvittaessa aloittaa uudelleen. Välityslautakunta on sidottu yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuun oikeudellisista kysymyksistä.

23 artikla

EU-sopimuksen 35 artiklan 1 kohdassa, EY:n perustamissopimuksen 234 artiklassa ja Euratomin perus- tamissopimuksen 150 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltion tuomioistuin ilmoittaa yhteisöjen tuomioistuimelle päätöksestään, jolla se lykkää asian käsittelyä ja saattaa asian yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Yhteisöjen tuomioistuimen kirjaaja antaa sen jälkeen päätöksen tiedoksi asianosaisille, jäsenvaltioille ja komissiolle sekä neuvostolle tai Euroopan keskuspankille, jos säädös, jonka pätevyys tai tulkinta on riidan kohteena, on niistä jommankumman antama, ja Euroopan parlamentille ja neu- vostolle, jos säädös, jonka pätevyys tai tulkinta on riidan kohteena, on näiden toimielinten yhteisesti hyväksymä.

Kahden kuukauden kuluessa tästä tiedoksiannosta asianosaisilla, jäsenvaltioilla, komissiolla ja tarvittaessa Euroopan parlamentilla, neuvostolla ja Euroopan keskuspankilla on oikeus toimittaa yhteisöjen tuomi- oistuimelle kirjelmiä ja kirjallisia huomautuksia.

EY:n perustamissopimuksen 234 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa yhteisöjen tuomioistuimen kirjaaja antaa lisäksi jäsenvaltion tuomioistuimen päätöksen tiedoksi Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen muille sopimuspuolille kuin jäsenvaltioille sekä kyseisessä sopimuksessa tarkoitetulle EFTAn valvontavi- ranomaiselle, joilla, jos on kyse jostain sopimuksen soveltamisalasta, on kahden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta valtuudet toimittaa yhteisöjen tuomioistuimelle kirjelmiä ja kirjallisia huomautuksia.

24 artikla

Yhteisöjen tuomioistuin voi vaatia asianosaisia toimittamaan kaikki sen haluamat asiakirjat ja antamaan kaikki sen haluamat tiedot. Jos asianosainen kieltäytyy, yhteisöjen tuomioistuin toteaa tämän.

Yhteisöjen tuomioistuin voi vaatia myös niitä jäsenvaltioita ja yhteisöjen toimielimiä, jotka eivät ole oikeudenkäynnissä asianosaisia, antamaan kaikki tiedot, joita yhteisöjen tuomioistuin pitää oikeuden- käynnin kannalta tarpeellisina.

25 artikla

Yhteisöjen tuomioistuin voi milloin tahansa antaa valitsemalleen henkilölle, yhteisölle, viranomaiselle, komitealle tai elimelle tehtäväksi asiantuntijalausunnon antamisen.

26 artikla

Todistajia voidaan kuulla siten kuin työjärjestyksessä määrätään.

27 artikla

Todistajan niskoitellessa yhteisöjen tuomioistuimella on tuomioistuimille yleensä kuuluvat toimivaltuu- det, ja se voi tuomita maksuseuraamuksen siten kuin sen työjärjestyksessä määrätään.

28 artikla

Todistajia ja asiantuntijoita voidaan kuulla valan nojalla siten, että he vannovat valan yhteisöjen tuomio- istuimen työjärjestyksessä määrättyä kaavaa noudattaen taikka todistajan tai asiantuntijan kansallisessa lainsäädännössä säädetyllä tavalla.

29 artikla

Yhteisöjen tuomioistuin voi määrätä, että todistajaa tai asiantuntijaa on kuultava hänen kotipaikkansa oikeusviranomaisessa.

Määräys lähetetään yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen määräysten mukaisesti täytäntöön panta- vaksi toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle. Oikeusapupyynnön täytäntöönpanon yhteydessä laaditut asia- kirjat palautetaan yhteisöjen tuomioistuimelle samojen määräysten mukaisesti.

Yhteisöjen tuomioistuin vastaa kustannuksista, jollei se aiheellisissa tapauksissa määrää niitä asianosais- ten vastattavaksi.

30 artikla

Kukin jäsenvaltio käsittelee todistajan tai asiantuntijan väärää valaa samalla tavoin kuin tekoa, joka on tapahtunut riita-asioita käsittelevässä kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimessa. Yhteisöjen tuomioistuimen ilmoituksesta asianomaisen jäsenvaltion on saatettava tekijä syytteeseen toimivaltaisessa kansallisessa tuomioistuimessa.

31 artikla

Istunto on julkinen, jollei yhteisöjen tuomioistuin erityisin perustein viran puolesta tai asianosaisten pyynnöstä toisin päätä.

32 artikla

Käsittelyn aikana yhteisöjen tuomioistuin voi kuulla asiantuntijoita, todistajia ja asianosaisia henkilökoh- taisesti. Viimeksi mainitut voivat kuitenkin esiintyä vain edustajien kautta.

33 artikla

Jokaisesta istunnosta pidetään pöytäkirjaa, jonka presidentti ja kirjaaja allekirjoittavat.

34 artikla

Presidentti vahvistaa asialuettelon.

35 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen neuvottelut ovat salaisia ja pysyvät sellaisina.

36 artikla

Tuomiot perustellaan. Niissä mainitaan asian ratkaisemiseen osallistuneiden tuomareiden nimet.

37 artikla

Presidentti ja kirjaaja allekirjoittavat tuomiot. Ne luetaan julkisessa istunnossa.

38 artikla

Yhteisöjen tuomioistuin päättää oikeudenkäyntikuluista.

39 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen presidentti voi yksinkertaistetussa menettelyssä, jossa voidaan tarpeellisessa määrin poiketa eräistä tämän perussäännön määräyksistä ja josta määrätään työjärjestyksessä, ratkaista vaatimukset, jotka koskevat täytäntöönpanon lykkäämistä EY:n perustamissopimuksen 242 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 157 artiklan mukaisesti, EY:n perustamissopimuksen 243 artiklassa tai Euratomin perustamissopimuksen 158 artiklassa tarkoitettua päätöstä välitoimista tai täytäntöönpanon lykkäämistä EY:n perustamissopimuksen 256 artiklan neljännen kohdan tai Euratomin perustamissopi- muksen 164 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti.

Presidentin ollessa estynyt hänen sijaisenaan on toinen tuomari siten kuin työjärjestyksessä määrätään.

Presidentin tai hänen sijaisensa asiassa antama ratkaisu on väliaikainen, eikä se millään tavoin vaikuta yhteisöjen tuomioistuimen pääasiassa tekemään ratkaisuun.

40 artikla

Jäsenvaltiot ja yhteisöjen toimielimet voivat olla väliintulijoina yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä ole- vissa asioissa.

Tämä oikeus on myös kaikilla muilla, jotka osoittavat, että yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koskee heidän etuaan; tämä ei kuitenkaan koske jäsenvaltioiden keskinäisiä asioita, yhteisöjen toimielimien keskinäisiä asioita eikä jäsenvaltioiden ja yhteisöjen toimielimien välisiä asioita.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen muut sopimuspuolet kuin jäsenvaltiot, sekä kyseisessä sopimuksessa tarkoitettu EFTAn valvontaviranomainen, voivat olla väliintulijoina yhteisöjen tuomioistui- messa vireillä olevissa asioissa, jos on kyse jostain tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvasta asiasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisen kohdan soveltamista.

Väliintulokirjelmässä saadaan esittää vain jonkun asianosaisen vaatimuksia tukevia vaatimuksia.

41 artikla

Jos oikeassa järjestyksessä haastettu vastaaja ei anna kirjallista vastinetta, asiassa annetaan yksipuolinen

tuomio. Asian uudelleenkäsittelyä voidaan vaatia kuukauden kuluessa tuomion tiedoksi antamisesta.

Vaatimus asian uudelleenkäsittelystä ei lykkää yksipuolisen tuomion täytäntöönpanoa, ellei yhteisöjen tuomioistuin päätä toisin.

42 artikla

Jäsenvaltiot, yhteisöjen toimielimet ja muut, luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat työjärjestyk- sessä määrätyissä tapauksissa ja siinä määrätyin edellytyksin kolmansina osapuolina vaatia asian käsit- telemistä uudelleen, jos tuomio on annettu asianomaisia kuulematta ja loukkaa näiden oikeuksia.

43 artikla

Jos tuomio on epäselvä sisällykseltään tai ulottuvuudeltaan, yhteisöjen tuomioistuin tulkitsee sitä sellaisen asianosaisen tai yhteisöjen toimielimen pyynnöstä, joka osoittaa sen koskevan etuaan.

44 artikla

Hakemus tuomion purkamiseksi ja asian ottamiseksi uudelleen yhteisöjen tuomioistuimessa käsiteltäväksi voidaan tehdä vain, jos tietoon tulee merkitykseltään ratkaiseva tosiseikka, joka ei ole ollut yhteisöjen tuomioistuimen eikä uutta käsittelyä pyytävän asianosaisen tiedossa tuomiota annettaessa.

Uusi käsittely aloitetaan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiolla, jossa nimenomaisesti todetaan, että on olemassa uusi tosiseikka sekä katsotaan, että tosiseikka luonteeltaan on sellainen, että se edellyttää uutta käsittelyä, ja hakemukseen voidaan tällä perusteella suostua.

Purkamishakemusta ei voida tehdä sen jälkeen kun tuomion antamisesta on kulunut kymmenen vuotta.

45 artikla

Työjärjestyksessä määrätään määräaikojen pidentämisestä pitkien etäisyyksien vuoksi.

Määräajan päättyminen ei johda oikeudenmenetyksiin, jos se, jota asia koskee, osoittaa, että on ollut ennalta arvaamattomia seikkoja tai ylivoimainen este.

46 artikla

Vanhentumisaika sopimussuhteen ulkopuolista yhteisöjen vastuuta koskevissa asioissa on viisi vuotta tapahtumasta, johon korvausvelvollisuus perustuu. Vanhentumisaika keskeytyy, jos asia pannaan vireille yhteisöjen tuomioistuimessa tai jos vahinkoa kärsinyt sitä ennen esittää asiassa vaatimuksen asianomai- selle yhteisöjen toimielimelle. Viimeksi mainitussa tapauksessa asia on pantava vireille EY:n perustamis- sopimuksen 230 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 146 artiklan mukaisesti kahden kuukau- den kuluessa; tarvittaessa sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 232 artiklan toisen kohdan ja Eura- tomin perustamissopimuksen 148 artiklan toisen kohdan määräyksiä.

IV OSaSTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMM˜ISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN

47 artikla

Tämän perussäännön 2–8 artiklaa sekä 14 ja 15 artiklaa, 17 artiklan ensimmäistä, toista, neljättä ja viidettä kohtaa ja 18 artiklaa sovelletaan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen ja sen jäseniin. Edellä 2 artiklassa tarkoitettu vala vannotaan yhteisöjen tuomioistuimessa ja 3, 4 ja 6 artiklassa tarkoitetut päätökset tekee yhteisöjen tuomioistuin yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kuultuaan.

Tämän perussäännön 3 artiklan neljättä kohtaa sekä 10, 11 ja 14 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajaan.

48 artikla

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on 15 tuomaria.

49 artikla

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäseniä voidaan pyytää hoitamaan julkisasiamiehen tehtäviä.

Julkisasiamiesten tehtävänä on täysin puolueettomina ja riippumattomina esittää julkisessa istunnossa perustellut ratkaisuehdotukset yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi saa- tetuissa asioissa avustaakseen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta sille kuuluvassa teh- tävässä.

asioiden valintaperusteet sekä yksityiskohtaiset säännöt julkisasiamiesten nimeämisestä määrätään yhtei- söjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksessä.

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäsen, jota on pyydetty toimimaan julkisasiamie- henä asiassa, ei voi osallistua tämän asian ratkaisemiseen.

50 artikla

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kokoontuu kolmen tai viiden tuomarin jaostoissa. Tuomarit valitsevat keskuudestaan jaostojen puheenjohtajat. Viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajat valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan toimeen voidaan valita sama henkilö kerran uudelleen.

Työjärjestyksessä määrätään jaostojen kokoonpanosta ja asioiden jakamisesta jaostoille. Tietyissä tapauk- sissa, joista määrätään työjärjestyksessä, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi kokoon- tua täysistunnossa tai yhden tuomarin kokoonpanossa.

Työjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kokoon- tuu suurena jaostona niissä tapauksissa ja niillä ehdoilla, jotka on työjärjestyksessä määritelty.

51 artikla

EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 1 kohdassa ja Euratomin perustamissopimuksen 140 a artiklan 1 kohdassa esitetystä säännöstä poiketen jäsenvaltioiden, yhteisöjen toimielinten ja Euroopan keskus- pankin nostamat kanteet kuuluvat yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan.

52 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen presidentti ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presi- dentti vahvistavat yhteisymmärryksessä yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten yhteisöjen tuomioistuimen virkamiehet ja sen muu henkilöstö voivat antaa palveluja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomi- oistuimelle tämän toiminnan varmistamiseksi. Tietyt virkamiehet tai muuhun henkilöstöön kuuluvat ovat yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajan alaisia yhteisöjen ensimmäisen oikeusas- teen tuomioistuimen presidentin valvonnassa.

53 artikla

Asian käsittelystä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa määrätään III osastossa.

Asian käsittelyä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa koskevia täsmentäviä ja täyden- täviä määräyksiä annetaan tarvittaessa sen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä voidaan poiketa 40 artiklan neljännestä kohdasta sekä 41 artiklasta, jotta niiden riita-asioiden erityispiirteet, jotka kuuluvat henkisen omaisuuden alaan, voidaan ottaa huomioon.

Poiketen siitä, mitä 20 artiklan neljännessä kohdassa määrätään, julkisasiamies voi esittää perustellut ratkaisuehdotuksensa kirjallisesti.

54 artikla

Jos yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle osoitettu hakemus tai muu asian käsittelyyn liittyvä asiakirja on erehdyksessä toimitettu yhteisöjen tuomioistuimen kirjaajalle, tämä toimittaa sen välittömästi yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajalle; samoin jos yhteisöjen tuomioistuimelle osoi- tettu hakemus tai muu asian käsittelyyn liittyvä asiakirja on erehdyksessä toimitettu yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajalle, tämä toimittaa sen välittömästi yhteisöjen tuomioistuimen kirjaajalle.

Jos yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, ettei se ole toimivaltainen ratkaisemaan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvaa asiaa, se siirtää asian yhteisöjen tuomioistuimelle; samoin jos yhteisöjen tuomioistuin katsoo asian kuuluvan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomi- oistuimelle, se siirtää asian yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, joka ei tällöin voi katsoa, ettei se olisi toimivaltainen kyseisessä asiassa.

Jos yhteisöjen tuomioistuimen ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi on saatettu asiat, joilla on sama kohde tai jotka koskevat samaa tulkintakysymystä taikka joissa kyse on saman säädöksen pätevyydestä, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi asianosaisia kuultuaan lykätä asian käsittelyä, kunnes yhteisöjen tuomioistuin on antanut tuomion. Kun kyse on saman säädöksen mität- tömäksi julistamista koskevista hakemuksista, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi myös jättää asian käsiteltäväksi ottamatta, jotta yhteisöjen tuomioistuin voi ratkaista nämä vaatimukset. Tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa yhteisöjen tuomioistuin voi myös päättää lykätä sen käsiteltäväksi saatetun asian käsittelyä; tällöin asian käsittelyä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa jatketaan.

55 artikla

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaaja antaa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen lopulliset päätökset sekä päätökset, joilla tehdään vain osittainen asiaratkaisu taikka joilla ratkaistaan väite toimivallan puuttumisesta tai siitä, että asia on jätettävä tutkittavaksi ottamatta, tiedoksi kaikille asianosaisille samoin kuin kaikille jäsenvaltioille ja yhteisöjen toimielimille, vaikka nämä eivät olisi olleet asiassa väliintulijana yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

56 artikla

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen lopullisiin päätöksiin sekä päätöksiin, joilla teh- dään vain osittainen asiaratkaisu taikka joilla ratkaistaan väite toimivallan puuttumisesta tai siitä, että asia on jätettävä tutkittavaksi ottamatta, voidaan hakea muutosta yhteisöjen tuomioistuimelta kahden kuu- kauden kuluessa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tiedoksiantamisesta.

Muutosta voivat hakea kaikki asianosaiset, joiden vaatimukset on kokonaan tai osittain hylätty. Muut väliintulijana olleet kuin jäsenvaltiot ja yhteisöjen toimielimet voivat kuitenkin hakea muutosta ainoas- taan silloin, kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös koskee heitä suoraan.

Lukuun ottamatta tapauksia, jotka koskevat yhteisöjen ja niiden henkilöstön välisiä riitoja, muutosta voivat hakea myös jäsenvaltiot ja yhteisöjen toimielimet, jotka eivät ole olleet väliintulijana asiassa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tässä tapauksessa jäsenvaltiot ja toimielimet ovat samassa asemassa kuin ne jäsenvaltiot tai toimielimet, jotka olivat väliintulijana ensimmäisessä oikeusasteessa.

57 artikla

Se, jonka väliintulohakemus on hylätty, voi hakea muutosta yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen hylkäyspäätökseen yhteisöjen tuomioistuimelta kahden viikon kuluessa siitä, kun hylkäävä päätös annettiin tiedoksi.

Asianosaiset voivat hakea muutosta yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksiin,

jotka se on tehnyt EY:n perustamissopimuksen 242 tai 243 artiklan taikka 256 artiklan neljännen kohdan nojalla tai Euratomin perustamissopimuksen 157 tai 158 artiklan taikka 164 artiklan kolmannen kohdan nojalla, yhteisöjen tuomioistuimelta kahden kuukauden kuluessa niiden tiedoksiantamisesta.

Tämän artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa tarkoitettuja muutoksenhakuja käsitellään ja niistä päätetään 39 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

58 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimelta voidaan hakea muutosta vain oikeuskysymysten osalta. Muutoksenhaun perusteena voi olla toimivallan puuttuminen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta, asian käsittelyssä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tapahtunut oikeudenkäynti- virhe, joka on hakijan edun vastainen, tai yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tapah- tunut yhteisön oikeuden rikkominen.

Muutosta ei voida hakea vain oikeudenkäyntikulujen määrän osalta tai siltä osin, kuka vastaa oikeuden- käyntikuluista.

59 artikla

Kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, käsittely yh- teisöjen tuomioistuimessa jakaantuu kirjalliseen ja suulliseen vaiheeseen. Työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin yhteisöjen tuomioistuin voi julkisasiamiestä ja asianosaisia kuultuaan ratkaista asian ilman suullista käsittelyä.

60 artikla

Muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuk- sen 242 ja 243 artiklan tai Euratomin perustamissopimuksen 157 ja 158 artiklan soveltamista.

Poiketen siitä, mitä EY:n perustamissopimuksen 244 artiklassa ja Xxxxxxxxx perustamissopimuksen 159 artiklassa määrätään, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökset, joilla julistetaan asetus mitättömäksi, tulevat voimaan vasta tämän perussäännön 56 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun ajan kuluttua tai jos muutosta on haettu tämän ajan kuluessa, muutoksenhaun hylkäämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianosaisen mahdollisuutta pyytää EY:n perustamissopimuksen 242 ja 243 artiklan tai Xxxxxxxxx perustamissopimuksen 157 ja 158 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuinta lykkäämään mitättömäksi julistetun päätöksen vaikutuksia tai päättämään muista välitoimista.

61 artikla

Jos muutoksenhaku todetaan aiheelliseksi, yhteisöjen tuomioistuin julistaa yhteisöjen ensimmäisen oike- usasteen tuomioistuimen päätöksen mitättömäksi. Se voi joko itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen, tai palauttaa asian yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Palauttamistapauksessa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on sidottu yhteisöjen tuomi- oistuimen asiassa ratkaisemiin oikeusseikkoihin.

Jos sellaisen jäsenvaltion tai yhteisöjen toimielimen tekemä muutoksenhaku todetaan aiheelliseksi, joka ei ole ollut asiassa väliintulijana yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, yhteisöjen tuomio- istuin voi, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, todeta, mitä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomiois- tuimen mitättömäksi julistetun päätöksen vaikutuksista on pidettävä riidan asianosaisten kannalta pysy- vinä.

62 artikla

EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä Xxxxxxxxx perustamissopimuksen 140 a artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ensimmäinen julkisasiamies voi ehdottaa, että yhtei- söjen tuomioistuin käsittelee uudelleen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen, jos hän katsoo, että päätös voi vakavasti vahingoittaa yhteisön oikeuden yhtenäisyyttä tai johdonmu- kaisuutta.

Ehdotus on tehtävä kuukauden kuluessa siitä, kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt päätöksensä. Yhteisöjen tuomioistuin päättää kuukauden kuluessa yhteisöjen ensimmäisen julkis- asiamiehen ehdotuksesta, onko aihetta käsitellä päätös uudelleen.

V OSASTO

LOPPUM˜˜R˜YKSET

63 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestykset sisäl- tävät tämän perussäännön soveltamisen ja täydentämisen kannalta tarpeelliset määräykset.

64 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksessä ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksessä olevaa kieliä koskevaa järjestelyä sovelletaan, kunnes tässä perussäännössä annetaan määräykset yhteisöjen tuomioistuimessa ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa sovel- lettavasta kieliä koskevasta järjestelystä. Työjärjestyksen määräyksiä voidaan muuttaa tai ne voidaan kumota ainoastaan tämän perussäännön muuttamista koskevaa menettelyä noudattaen.

C. EUROOPAN YHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYT PÖYT˜KIRJAT

Pöytäkirja EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen talou- dellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

HALUAVAT ratkaista tietyt Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päätty- miseen liittyvät kysymykset,

HALUAVAT siirtää omistusoikeuden Euroopan hiili- ja teräsyhteisön varoihin Euroopan yhteisölle,

OTTAVAT HUOMIOON, että näitä varoja olisi toivottavaa käyttää hiili- ja terästeollisuuteen liittyvien alojen tutkimukseen ja että tätä varten olisi annettava erityiset säännöt,

OVAT SOPINEET

sistä:

SEURAAVISTA Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitettävistä määräyk-

1 artikla

1. Kaikki varat ja vastuut, joita Euroopan hiili- ja teräsyhteisöllä on 23 päivänä heinäkuuta 2002, siirretään 24 päivästä heinäkuuta 2002 Euroopan yhteisölle.

2. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön 23 päivänä heinäkuuta 2002 päätetyssä taseessa oleva nettovaralli- suus, lisättynä tai vähennettynä mahdollisilla selvitystoimista aiheutuvilla määrillä, muodostaa hiili- ja terästeollisuuteen liittyvien alojen tutkimukseen tarkoitetut varat, joista käytetään nimitystä ”EHTY:n selvityksessä olevat varat”. Selvityksen jälkeen varoista käytetään nimitystä ”hiili- ja terästutkimusrahaston varat”.

3. Näistä varoista kertyvät tulot, joista käytetään nimitystä ”hiili- ja terästutkimusrahasto”, käytetään yksinomaan tutkimuksen puiteohjelman ulkopuoliseen hiili- ja terästeollisuuteen liittyvien alojen tutki- mukseen tämän pöytäkirjan määräysten ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti.

2 artikla

Neuvosto antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan tämän pöytä- kirjan täytäntöönpanon edellyttämät säännökset, mukaan lukien keskeiset periaatteet ja aiheelliset pää- töksentekomenettelyt, erityisesti hiili- ja terästutkimusrahaston varojen hoitoa koskevien monivuotisten taloudellisten suuntaviivojen ja kyseisen rahaston tutkimusohjelman teknisten suuntaviivojen antami- seksi.

3 artikla

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräyksiä sovelletaan, jollei tässä pöytäkirjassa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä toisin määrätä.

4 artikla

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan 24 päivästä heinäkuuta 2002.

Pöytäkirja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklasta

KORKEAT SOPIMUSPUOLET

OVAT SOPINEET seuraavasta Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitettävästä määräyksestä:

Ainoa artikla

Toukokuun 1 päivästä 2004 alkaen neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 66 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet.

P˜˜TÖSASIAKIRJA

JäSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI, joka kutsuttiin koolle Brysseliin 14

päivänä helmikuuta 2000 päättämään yhteisellä sopimuksella Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen sekä Euroopan yhteisön, Euroopan atomienergiayhteisön ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamis- sopimuksiin sekä niihin liittyviin tiettyihin asiakirjoihin tehtävistä muutoksista, on hyväksynyt seuraavat tekstit:

I. Nizzan sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten sekä niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta

II. Pöytäkirjat

A. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin liitetyt pöytäkirjat:

— Pöytäkirja Euroopan unionin laajentumisesta

B. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetty pöytäkirja

— Pöytäkirja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä

C. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyt pöytäkirjat:

— Pöytäkirja EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta

— Pöytäkirja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklasta

Konferenssi on hyväksynyt alla luetellut ja tähän päätösasiakirjaan liitetyt yhteiset julistukset

1. Julistus Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta

2. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 2 kohdasta

3. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklasta

4. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 21 artiklan kolmannesta kohdasta

5. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklasta

6. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 100 artiklasta

7. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 111 artiklasta

8. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklasta

9. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklasta

10. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 181 a artiklasta

11. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 191 artiklasta

12. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklasta

13. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdasta

14. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdasta

15. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 3 kohdasta

16. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 a artiklasta

17. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 229 a artiklasta

18. Julistus tilintarkastustuomioistuimesta

19. Julistus Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.6 artiklasta

20. Julistus Euroopan unionin laajentumisesta

21. Julistus määräenemmistöön tarvittavasta vähimmäismäärästä ja määrävähemmistön muodostavasta äänimäärästä laajentuneessa unionissa

22. Julistus Eurooppa-neuvoston kokouspaikasta

23. Julistus unionin tulevaisuudesta

24. Julistus EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta tehdyn pöytäkirjan 2 artiklasta

Konferenssi on ottanut huomioon alla luetellut ja tähän päätösasiakirjaan liitetyt julistukset

1. Luxemburgin julistus

2. Kreikan, Espanjan ja Portugalin julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 161 artiklasta

3. Tanskan, Saksan, artiklasta.

Alankomaiden ja Itävallan julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 161

Hecho en Niza, el veintisØis de febrero de dos mil uno. Udfærdiget i Nice, den seksogtyvende februar to tusind og et.

Geschehen zu Nizza am sechsundzwanzigsten Februar zweitausendeins.

ĚyØvs σ η NìmaØa, σ Øç sìmoσØ Ø Фsßpovapìov ov ovç & o ØºØà&sç va.

Done at Nice this twenty-sixth day of February in the year two thousand and one. Fait à Nice, le vingt-six fØvrier de l’an deux mil un.

Arna dhØanamh in Nice ar an sØú lá is fiche d’Fheabhra sa bhliain dhá mhíle is a haon. Fatto a Nizza, addì ventisei febbraio duemilauno.

Gedaan te Nice, de zesentwintigste februari tweeduizend en een. Feito em Nice, em vinte e seis de Fevereiro de dois mil e um.

Tehty Nizzassa kahdentenakymmenentenäkuudentena helmikuuta 2001. Utfärdat i Nice den tjugosjätte februari år tjugohundraett.

Pour Sa MajestØ le Roi des Belges

Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen Für Seine Majestät den König der Belgier

Cette signature engage Øgalement la CommunautØ française, la CommunautØ flamande, la CommunautØ germanophone, la RØgion wallonne, la RØgion flamande et la RØgion de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

For Hendes Majestæt Danmarks Dronning

Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland

ГØa ov Npǒs&po ηç EººηvØm ç ∆ηµompa ìaç

Por Su Majestad el Rey de España

Pour le PrØsident de la RØpublique française

Thar ceann Uachtarán na hÉireann For the President of Ireland

Per il Presidente della Repubblica italiana

Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg

Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden

Bundespräsidenten der Republik Österreich

Für den

Pelo Presidente da República Portuguesa

Suomen Tasavallan Presidentin puolesta För Republiken Finlands President

För Hans Majestät Konungen av Sverige

For Her Majesty the Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

KONFERENSSIN HYV˜KSYM˜T JULISTUKSET

1. Julistus Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta

Nizzassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymien, Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiik- kaa koskevien asiakirjojen (puheenjohtajavaltion selvitys liitteineen) mukaisesti Euroopan unionin tavoit- teena on, että unioni olisi nopeasti toimintakykyinen. Eurooppa-neuvosto tekee tätä asiaa koskevan päätöksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nykyisten määräysten perusteella mahdollisimman pian vuoden 2001 aikana, viimeistään Laekenissa Brysselissä kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa. Näin ollen edellytyksenä ei ole se, että Xxxxxx sopimus on tullut voimaan.

2. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 2 kohdasta

Konferenssi palauttaa mieleen, että

— päätöksestä perustaa Eurojust-yksikkö, joka muodostuu kunkin jäsenvaltion lähettämistä syyttäjistä, tuomareista tai vastaavaa toimivaltaa käyttävistä poliiseista ja jonka tehtävänä on kansallisten syyt- täjäviranomaisten toiminnan yhteensovittaminen ja avustaminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tapausten tutkinnassa, oli suunnitelma Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä;

— Euroopan oikeudellinen verkosto perustettiin neuvoston 29 päivänä kesäkuuta 1998 hyväksymällä yhteisellä toiminnalla 98/428/YOS (EYVL L 191, 7.7.1998, s. 4.)

3. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklasta

Konferenssi palauttaa mieleen, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklasta johtuva vilpittömän yhteistyön velvoite koskee jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten suhteiden lisäksi myös kyseisten toimielinten välisiä suhteita. Jos toimielinten välisten suhteiden kannalta osoittautuu tarpeelli- seksi tämän vilpittömän yhteistyön velvoitteen puitteissa helpottaa Euroopan yhteisön perustamissopi- muksen määräysten soveltamista, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat tehdä toimielinten välisiä sopimuksia. Näillä sopimuksilla ei voida muuttaa eikä täydentää perustamissopimuksen määräyk- siä, ja niitä voidaan tehdä vain näiden kolmen toimielimen suostumuksella.

4. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 21 artiklan kolmannesta kohdasta

Konferenssi kehottaa 21 artiklan kolmannessa kohdassa tai 7 artiklassa tarkoitettuja toimielimiä ja elimiä huolehtimaan, että kaikkiin unionin kansalaisten esittämiin kirjallisiin pyyntöihin vastataan kohtuullisessa ajassa.

5. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklasta

Korkeat sopimuspuolet ilmoittavat suostuvansa siihen, että neuvosto päätöksessään, joka sen on tehtävä 67 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan nojalla:

— päättää 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen vahvistaa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudat- taen 62 artiklan 3 kohdassa ja 63 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet;

— päättää vahvistaa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen 62 artiklan 2 kohdan a alakoh- dassa tarkoitetut toimenpiteet alkaen ajankohdasta, jona on päästy sopimukseen niiden toimenpitei- den soveltamisalasta, jotka koskevat henkilöiden liikkumista jäsenvaltioiden ulkorajojen yli.

Neuvosto pyrkii lisäksi siihen, että 251 artiklassa määrättyä menettelyä sovellettaisiin 1 päivästä touko- kuuta 2004 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen muihinkin IV osastoon kuuluviin aloihin tai joihinkin niistä.

6. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 100 artiklasta

Konferenssi palauttaa mieleen, että 100 artiklassa tarkoitettujen ja 103 artiklassa määrätyn avustamiski- ellon eli ”no bail-out” -säännön kanssa sopusoinnussa olevien taloudellista apua koskevien päätösten on oltava vuosien 2000–2006 rahoitusnäkymien mukaisia ja erityisesti talousarviota koskevasta kurinala- isuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6 päivänä toukokuuta 1999 tekemän toimielinten välisen sopimuksen 11 kohdan sekä tulevien toimie- linten välisten sopimusten ja rahoitusnäkymien mukaisia.

7. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 111 artiklasta

Konferenssi katsoo, että menettelyjen on oltava sellaisia, että kaikki euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot voivat täysin osallistua kaikkiin vaiheisiin yhteisön valmistellessa kansainvälisissä yhteyksissä esitettävää kantaansa talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittävissä kysymyksissä.

8. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklasta

Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että kaikki 137 artiklan nojalla aiheutuvat menot otetaan rahoitusnä- kymien otsakkeeseen 3.

9. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklasta

Korkeat sopimuspuolet ovat vakaasti päättäneet huolehtia, että Euroopan unioni toimii vauhdittajana edistääkseen ympäristönsuojelua unionissa samoin kuin kansainvälisellä tasolla saman tavoitteen saavut- tamiseksi maailmanlaajuisesti. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä olisi hyödynnettävä kaikki perustamisso- pimuksen tarjoamat mahdollisuudet, joihin kuuluvat myös markkinasuuntautuneiden ja kestävää kehi- tystä edistävien kannustimien ja välineiden käyttö.

10. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 181 a artiklasta

Konferenssi vahvistaa, että kolmansien maiden maksutaseiden tasapainottamista varten annettava apu ei kuulu 181 a artiklan soveltamisalaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön perustamis- sopimuksen muiden määräysten soveltamista.

11. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 191 artiklasta

Konferenssi muistuttaa, että 191 artiklan määräykset eivät merkitse toimivallan siirtoa Euroopan yhtei- sölle eivätkä vaikuta jäsenvaltioiden valtiosääntöjen asiaa koskevien säännösten soveltamiseen.

Euroopan yhteisöjen talousarviosta Euroopan tasolla toimiville poliittisille puolueille annettavaa rahoi- tusta ei saa suoraan eikä välillisesti käyttää poliittisten puolueiden rahoittamiseen kansallisella tasolla.

Poliittisten puolueiden rahoitusta koskevia sääntöjä sovelletaan samoin perustein kaikkiin Euroopan parlamentissa edustettuina oleviin poliittisiin voimiin.

12. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklasta

Konferenssi kehottaa yhteisöjen tuomioistuinta ja komissiota laatimaan mahdollisimman pian kokonais- selvityksen toimivallan jakaantumisesta yhteisöjen tuomioistuimen ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusas- teen tuomioistuimen välillä, erityisesti suorien kanteiden osalta, ja tekemään asianmukaisia ehdotuksia, jotta toimivaltaiset tahot voisivat tarkastella niitä heti Nizzan sopimuksen tultua voimaan.

13. Julistus euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdasta

Konferenssi katsoo, että 225 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun uudelleen käsittelyä koskevan menet- telyn keskeiset edellytykset olisi määriteltävä yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä. Kyseisissä mää- räyksissä olisi täsmennettävä erityisesti:

— osapuolten asema yhteisöjen tuomioistuimen menettelyssä niin, että varmistetaan eri osapuolten oikeuksien suoja;

— uudelleen käsittelyä koskevan menettelyn vaikutus yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistui- men päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen;

— yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen vaikutus osapuolten väliseen riita-asiaan.

14. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdasta

Konferenssi katsoo, että neuvoston olisi 225 artiklan 2 ja 3 kohdan täytäntöönpanemiseksi tarvittavia perussäännön määräyksiä hyväksyessään otettava käyttöön menettely, jolla varmistetaan, että kyseisten määräysten käytännön soveltamisesta tehdään arviointi viimeistään kolmen vuoden kuluttua Nizzan sopimuksen voimaantulosta.

15. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 3 kohdasta

Konferenssi katsoo, että yhteisöjen tuomioistuimen olisi päättäessään poikkeuksellisesti käsitellä uudel- leen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ennakkoratkaisuasiassa antaman päätöksen tehtävä ratkaisunsa kiireellistä menettelyä noudattaen.

16. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 a artiklasta

Konferenssi pyytää yhteisöjen tuomioistuinta ja komissiota laatimaan mahdollisimman pian ehdotuksen päätökseksi, jolla perustetaan lainkäyttölautakunta, joka on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäisenä oikeusasteena yhteisön ja sen henkilöstön välisiä riita-asioita.

17. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 229 a artiklasta

Konferenssi katsoo, että 229 a artikla ei rajoita sen valitsemista, minkälainen on se lainkäyttömenettely, joka voidaan perustaa käsittelemään riitoja, jotka liittyvät sellaisten Euroopan yhteisön perustamissopi- muksen nojalla annettujen säädösten soveltamiseen, joilla luodaan yhteisön teollisoikeudellinen suoja.

18. Julistus tilintarkastustuomioistuimesta

Konferenssi kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ja kansallisia tilintarkastuselimiä parantamaan yhteis- työnsä puitteita ja edellytyksiä kukin riippumattomuutensa säilyttäen. Tätä tarkoitusta varten tilintarkas- tustuomioistuimen presidentti voi perustaa kansallisten tilintarkastuselinten puheenjohtajien kanssa yh- teyskomitean.

19. Julistus Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.6 artik- lasta

Konferenssi luottaa siihen, että Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perus- säännön 10.6 artiklassa tarkoitettu suositus annetaan mahdollisimman pian.

20. Julistus Euroopan unionin laajentumisesta (1)

Yhteinen kanta, jonka jäsenvaltiot esittävät liittymiskonferensseissa Euroopan parlamentin paikkojen jakautumisesta, äänten painottamisesta neuvostossa, talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanosta ja aluei- den komitean kokoonpanosta, on 27 jäsenvaltion unionissa seuraavien taulukkojen mukainen:

(1) Tässä julistuksessa olevissa taulukoissa on otettu huomioon vain ne ehdokasvaltiot, joiden kanssa liittymisneuvottelut on tosiasiallisesti aloitettu.

1. EUROOPAN PARLAMENTTI

Jäsenvaltiot	EP:n jäsenten määrä
Saksa	99
Yhdistynyt kuningaskunta	72
Ranska	72
Italia	72
Espanja	50
Puola	50
Romania	33
Alankomaat	25
Xxxxxxx	00
Tšekki	20
Belgia	22
Unkari	20
Portugali	22
Ruotsi	18
Bulgaria	17
Itävalta	17
Slovakia	13
Xxxxxx	00
Suomi	13
Irlanti	12
Liettua	12
Latvia	8
Slovenia	7
Viro	6
Kypros	6
Luxemburg	6
Malta	5
Yhteensä	732

2. ääntEn PAInOttAMInEn nEUVOStOSSA

neuvoston jäsenet	Painotetut äänet
Saksa	29
Yhdistynyt kuningaskunta	29
Ranska	29
Italia	29
Espanja	27
Puola	27
Romania	14
Alankomaat	13
Xxxxxxx	00
tšekki	12
Belgia	12
Unkari	12
Portugali	12
Ruotsi	10
Bulgaria	10
Itävalta	10
Slovakia	7
tanska	7
Suomi	7
Irlanti	7
Liettua	7
Latvia	4
Slovenia	4
Viro	4
Kypros	4
Luxemburg	4
Malta	3
Yhteensä	345

Kun neuvoston ratkaisu tämän sopimuksen nojalla on tehtävä komission ehdotuksesta, sen edellytyksenä on vähintään 258 puoltavaa ääntä, jotka edustavat jäsenten enemmistöä.

Muissa tapauksissa ratkaisun edellytyksenä on vähintään 258 puoltavaa ääntä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa jäsenistä.

Neuvoston jäsen voi pyytää, että neuvoston tehdessä päätöksen määräenemmistöllä tarkistetaan, että määräenemmistön muodostavat jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väestöstä. Jos osoittautuu, että tämä ehto ei täyty, kyseistä päätöstä ei tehdä.

3. TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA

Jäsenvaltiot	Jäsenet
Saksa	24
Yhdistynyt kuningaskunta	24
Ranska	24
Italia	24
Espanja	21
Puola	21
Romania	15
Alankomaat	12
Xxxxxxx	00
Tšekki	12
Belgia	12
Unkari	12
Portugali	12
Ruotsi	12
Bulgaria	12
Itävalta	12
Slovakia	9
Xxxxxx	0
Suomi	9
Irlanti	9
Liettua	9
Latvia	7
Slovenia	7
Viro	7
Kypros	6
Luxemburg	6
Malta	5
Yhteensä	344

4. ALUEIDEN KOMITEA

Jäsenvaltiot	Jäsenet
Saksa	24
Yhdistynyt kuningaskunta	24
Ranska	24
Italia	24
Espanja	21
Puola	21
Romania	15
Alankomaat	12
Xxxxxxx	00
Tšekki	12
Belgia	12
Unkari	12
Portugali	12
Ruotsi	12
Bulgaria	12
Itävalta	12
Slovakia	9
Xxxxxx	0
Suomi	9
Irlanti	9
Liettua	9
Latvia	7
Slovenia	7
Viro	7
Kypros	6
Luxemburg	6
Malta	5
Yhteensä	344

21. Julistus määräenemmistöön tarvittavasta vähimmäismäärästä ja määrävähemmistön muodosta- vasta äänimäärästä laajentuneessa unionissa

Jos kaikki Euroopan unionin laajentumista koskevaan julistukseen sisällytetyssä luettelossa olevat ehdo- kasvaltiot eivät vielä ole liittyneet unioniin silloin kun uutta äänten painottamista aletaan noudattaa (1 päivänä tammikuuta 2005), määräenemmistöön tarvittava vähimmäismäärä kasvaa liittymisten myötä vaiheittain nykyistä prosenttiosuutta pienemmästä osuudesta 73,4 prosentin enimmäismäärään. Kun kaikki edellä tarkoitetut ehdokasvaltiot ovat liittyneet unioniin, määrävähemmistö 27 jäsenvaltion unio- nissa kasvaa 91:een ääneen ja Euroopan unionin laajentumista koskevassa julistuksessa olevan taulukon mukaista määräenemmistöön tarvittavaa vähimmäismäärää mukautetaan ilman eri toimenpiteitä vastaa- vasti.

22. Julistus Eurooppa-neuvoston kokouspaikasta

Vuodesta 2002 alkaen yksi Eurooppa-neuvoston kokous kunakin puheenjohtajakautena pidetään Brys- selissä. Kun unionissa on kahdeksantoista jäsentä, kaikki Eurooppa-neuvoston kokoukset pidetään Brys- selissä.

23. Julistus unionin tulevaisuudesta

1. Nizzassa päätettiin merkittävistä uudistuksista. Konferenssi on tyytyväinen jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin menestykselliseen lopputulokseen ja kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan Niz- zan sopimuksen viipymättä.

2. Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin lopputulos tasoittaa tietä Euroopan unionin laajentumiselle, ja korostaa, että Xxxxxx sopimuksen ratifioinnin myötä Euroopan unioni on saattanut päätökseen uusien jäsenvaltioiden liittymisen edellyttämät toi- mielimiä koskevat muutokset.

3. Kun konferenssi on näin tasoittanut tietä laajentumiselle, se toivoo että Euroopan unionin tulevaisuu- desta käydään perusteellisempaa ja laaja-alaisempaa keskustelua. Vuonna 2001 puheenjohtajavaltiot Xxxxxx ja Belgia edistävät yhteistyössä komission ja yhdessä Euroopan parlamentin kanssa laaja-alaista keskustelua kaikkien asianosaisten eli kansallisten kansanedustuslaitosten ja kaikkien julkista mielipi- dettä edustavien tahojen, poliittisten piirien, talouselämän ja yliopisto- ja tiedemaailman sekä kansa- laisyhteiskunnan edustajien kanssa. Siitä, kuinka ehdokasvaltiot liitetään mukaan tähän prosessiin, päätetään myöhemmin.

4. Göteborgissa kesäkuussa 2001 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston saatua selvityksen asiasta, Eu- rooppa-neuvosto antaa Laekenissa Brysselissä joulukuussa 2001 pidettävässä kokouksessaan julistuk- sen, joka sisältää prosessin jatkon kannalta tarpeellisia aloitteita.

5. Prosessin yhteydessä olisi tarkasteltava muun muassa seuraavia asioita:

— kuinka Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välinen toimivallan jako voidaan tarkentaa toissijai- suusperiaatteen mukaisesti ja kuinka sen noudattamista voidaan valvoa;

— Nizzassa julistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan aseman määrittely Kölnin Eurooppa-neu- voston päätelmien mukaisesti;

— perussopimusten yksinkertaistaminen niiden selkeyttämiseksi ja niiden tekemiseksi helpommin ymmärrettäviksi muuttamatta niiden sisältöä;

— kansallisten kansanedustuslaitosten asema eurooppalaisissa rakenteissa.

6. Esittämällä nämä tarkasteltavat aiheet konferenssi pitää tärkeänä, että unionin ja sen toimielinten demokraattista legitiimiyttä ja avoimuutta parannetaan ja seurataan jatkuvasti, jotta toimielimet tuo- taisiin lähemmäksi jäsenvaltioiden kansalaisia.

7. Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että kun nämä valmistelut on suoritettu, kutsutaan vuonna 2004 koolle uusi jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi, jossa edellä mainittuja asioita käsitellään vastaavien muutosten tekemiseksi perussopimuksiin.

8. Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi ei muodosta millään tavoin estettä laajentumiselle tai ole edellytyksenä sille. Lisäksi ne ehdokasvaltiot, jotka ovat saattaneet liittymisneuvottelunsa unionin kanssa päätökseen, kutsutaan osallistumaan konferenssiin. Ne ehdokasvaltiot, jotka eivät ole saattaneet liittymisneuvottelujaan päätökseen, kutsutaan konferenssiin tarkkailijoina.

24. Julistus EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta tehdyn pöytäkirjan 2 artiklasta

Konferenssi kehottaa neuvostoa huolehtimaan pöytäkirjan 2 artiklan mukaisesti, että EHTY:n tilastojär- jestelmä säilytetään EHTY:n perustamissopimuksen päättymisen jälkeen 31 päivään joulukuuta 2002 asti, sekä pyytämään komissiota tekemään asiasta asianmukaiset suositukset.

JULISTUKSET, JOTKA KONFERENSSI ON OTTANUT HUOMIOON

1. Luxemburgin julistus

Xxxxxxxxxxx hallitus sitoutuu olemaan vaatimatta, että sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisvi- raston (tavaramerkit ja mallit) valituslautakunnat sijoitettaisiin Luxemburgiin. Valituslautakunnat pysyvät

Alicantessa myös siinä tapauksessa, että niistä tulee Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 220

artiklan mukaisia lainkäyttölautakuntia. Edellä sanottu ei kuitenkaan rajoita 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehtyä päätöstä ja siinä olevia tulevien toimielinten, elinten ja laitosten sijaintia koskevia mää- räyksiä ja mahdollisia vaihtoehtoja.

2. Kreikan, Espanjan ja Portugalin julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 161 artiklasta

Kreikan, Espanjan ja Portugalin suostumus määräenemmistöpäätöksiin siirtymiselle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 161 artiklan osalta on annettu siltä pohjalta, että kolmannen kohdan ilmaisulla ”monivuotiset” tarkoitetaan, että 1 päivästä tammikuuta 2007 sovellettavien rahoitusnäkymien ja niihin liittyvän toimielinten välisen sopimuksen kesto on sama kuin nykyisten rahoitusnäkymien.

3. Tanskan, Saksan, Alankomaiden ja Itävallan julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 161 artiklasta

Tanska, Saksa, Alankomaat ja Itävalta julistavat Kreikan, Espanjan ja Portugalin Euroopan yhteisön

perustamissopimuksen 161 artiklasta antaman julistuksen osalta, ettei kyseisellä julistuksella ole Euroo- pan komission toimintaa, etenkään sen aloiteoikeutta rajoittavaa vaikutusta.

Document Metadata

Table of Contents

NIZZaN SOPIMUS

Document Metadata