JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ CHILEN TASAVALLAN VÄLISESTÄ ASSOSIAATIOSTA

SOPIMUS EUROOPAN YHTEISÖN

JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ CHILEN TASAVALLAN VÄLISESTÄ ASSOSIAATIOSTA

BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, RANSKAN TASAVALTA, IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA, ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, ITÄVALLAN TASAVALTA, PORTUGALIN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA, RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä 'jäsenvaltiot', ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä 'yhteisö', sekä

CHILEN TASAVALTA, jäljempänä 'Chile', jäljempänä yhdessä 'osapuolet', jotka

OTTAVAT HUOMIOON osapuolten väliset perinteiset siteet ja erityisesti sen, että

− niitä yhdistävät yhteinen kulttuuriperintö sekä läheiset historialliset, poliittiset ja taloudelliset siteet,

− ne ovat sitoutuneet täysimääräisesti noudattamaan Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjä demokratian periaatteita ja perusluonteisia ihmisoikeuksia,

− ne ovat sitoutuneet noudattamaan oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteita,

− on tarpeen edistää niiden kansalaisten taloudellista ja sosiaalista kehitystä ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönsuojelun vaatimukset,

− on suotavaa laajentaa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan alueellisen yhdentymisen osapuolina olevien maiden suhteita näiden kahden alueen strategisen assosiaation edistämiseksi, kuten todetaan 28 päivänä kesäkuuta 1999 Rio de Janeirossa pidetyssä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen sekä Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa annetussa julistuksessa,

− on tärkeää lujittaa yhteisen edun kannalta tärkeistä kahdenvälisistä ja kansainvälisistä asioista käytävää säännöllistä poliittista vuoropuhelua, jonka aloittaminen vahvistettiin osapuolten

21 päivänä kesäkuuta 1996 allekirjoittamaan yhteistyötä koskevaan puitesopimukseen, jäljempänä 'yhteistyötä koskeva puitesopimus', sisältyvässä yhteisessä julistuksessa,

− osapuolet pitävät tärkeinä

= kantojensa yhteensovittamista ja yhteisten aloitteiden toteuttamista asianmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla,

= vuoden 1995 maaliskuussa Kööpenhaminassa pidetyn sosiaalisen kehityksen maailmanlaajuisen huippukokouksen loppujulistuksessa vahvistettuja periaatteita ja arvoja,

= kansainvälisen kaupan periaatteita ja sääntöjä, erityisesti Maailman kauppajärjestön, jäljempänä 'WTO', perustamissopimusta, sekä tarvetta soveltaa niitä avoimesti ja syrjimättömästi,

= kaikenlaisen terrorismin torjumista ja sitoutumista ottamaan käyttöön tehokkaita kansainvälisiä välineitä sen kitkemisen varmistamiseksi,

− on suotavaa aloittaa kulttuuria koskeva vuoropuhelu osapuolten keskinäisen ymmärtämyksen parantamiseksi ja niiden kansalaisten välisten perinteisten kulttuuristen ja luonnollisten siteiden vahvistamiseksi,

− 20 päivänä joulukuuta 1990 tehdyllä Euroopan yhteisön ja Chilen yhteistyösopimuksella ja yhteistyötä koskevalla puitesopimuksella on suuri merkitys näiden prosessien ja periaatteiden tukemisessa ja niiden toteuttamisen edistämisessä,

OVAT PÄÄTTÄNEET TEHDÄ TÄMÄN SOPIMUKSEN:

I OSA

YLEISET JA INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

I OSASTO

SOPIMUKSEN LUONNE JA SOVELTAMISALA

1 ARTIKLA

Periaatteet

1. Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjen demokratian periaatteiden ja perusluonteisten ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan lähtökohta ja olennainen osa tätä sopimusta.

2. Kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen sekä assosiaation tuomien etujen tasapuolinen jakaminen ovat tämän sopimuksen täytäntöönpanon keskeisiä periaatteita.

3. Osapuolet vahvistavat uudelleen sitoutumisensa noudattamaan hyvän hallinnon periaatetta.

2 ARTIKLA

Tavoitteet ja soveltamisala

1. Tällä sopimuksella perustetaan osapuolten välille poliittinen ja taloudellinen assosiaatio, joka perustuu vastavuoroisuuteen, yhteisiin etuihin ja suhteiden syventämiseen sopimuksen kaikilla soveltamisaloilla.

2. Assosiaatio on prosessi, joka johtaa osapuolten välillä yhä syveneviin suhteisiin ja lisääntyvään yhteistyöhön, jotka järjestyvät tällä sopimuksella perustettujen elinten yhteyteen.

3. Tämä sopimus kattaa erityisesti politiikan, kaupan, talouden, rahoituksen, tieteen, tekniikan, kulttuurin ja yhteistyön alat sekä sosiaalialan. Sopimusta voidaan laajentaa muille osapuolten sopimille aloille.

4. Edellä määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti tässä sopimuksessa määrätään

a) keskinäisen edun kannalta tärkeistä kahdenvälisistä ja kansainvälisistä asioista eri tasoilla järjestettävissä kokouksissa käytävän poliittisen vuoropuhelun lisäämisestä;

b) yhteistyön lujittamisesta politiikan, kaupan, talouden, rahoituksen, tieteen, tekniikan, kulttuurin ja yhteistyön aloilla, sosiaalialalla sekä muilla keskinäisen edun kannalta tärkeillä aloilla;

c) osapuolten toistensa puiteohjelmiin, erityisohjelmiin ja muihin toimiin osallistumisen lisäämisestä tämän sopimuksen III osan mukaisesti siinä määrin kuin se on mahdollista kunkin osapuolen asianomaisiin ohjelmiin ja toimiin osallistumista koskevien sisäisten menettelyjen perusteella; ja

d) osapuolten kahdenvälisten kauppasuhteiden laajentamisesta ja monipuolistamisesta WTO:n määräysten sekä IV osassa vahvistettujen erityisten tavoitteiden ja määräysten mukaisesti.

II OSASTO INSTITUTIONAALINEN RAKENNE

3 ARTIKLA

Assosiaationeuvosto

1. Perustetaan assosiaationeuvosto, joka valvoo tämän sopimuksen täytäntöönpanoa. Assosiaationeuvosto kokoontuu ministeritasolla säännöllisin väliajoin, vähintään kahden vuoden välein, ja olosuhteiden edellyttäessä järjestetään ylimääräisiä kokouksia osapuolten niin sopiessa.

2. Assosiaationeuvosto tarkastelee tämän sopimuksen yhteydessä mahdollisesti esille tulevia merkittäviä kysymyksiä sekä muita keskinäisen edun kannalta tärkeitä kahdenvälisiä, monenvälisiä ja kansainvälisiä kysymyksiä.

3. Assosiaationeuvosto tarkastelee lisäksi osapuolten tämän sopimuksen parantamiseksi tekemiä ehdotuksia ja suosituksia.

4 ARTIKLA

Kokoonpano ja työjärjestys

1. Assosiaationeuvosto koostuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajasta, jota avustaa pääsihteeri / korkea edustaja, seuraavana vuorossa olevasta puheenjohtajavaltiosta, Euroopan unionin neuvoston muista jäsenistä tai niiden edustajista ja Euroopan komission jäsenistä sekä Chilen ulkoasiainministeristä.

2. Assosiaationeuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

3. Assosiaationeuvoston jäsenet voivat käyttää edustajaa työjärjestyksessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

4. Assosiaationeuvoston puheenjohtajana toimivat vuorotellen Euroopan unionin neuvoston jäsen ja Chilen ulkoasiainministeri työjärjestyksessä vahvistettujen määräysten mukaisesti.

5 ARTIKLA

Päätösvalta

1. Assosiaationeuvosto käyttää päätösvaltaa tässä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanemiseksi omia sisäisiä menettelyjään noudattaen.

3. Assosiaationeuvosto voi myös antaa asianmukaisia suosituksia.

4. Assosiaationeuvosto tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa osapuolten yhteisellä sopimuksella.

6 ARTIKLA

Assosiaatiokomitea

1. Euroopan unionin neuvoston jäsenten ja Euroopan yhteisöjen komission sekä Chilen valtion tavallisimmin korkean tason virkamiesedustajista koostuva assosiaatiokomitea avustaa assosiaationeuvostoa sen tehtävien suorittamisessa.

2. Assosiaatiokomitea vastaa tämän sopimuksen yleisestä täytäntöönpanosta.

3. Assosiaationeuvosto vahvistaa assosiaatiokomitean työjärjestyksen.

4. Assosiaatiokomitealla on valtuudet tehdä päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tai jos assosiaationeuvosto on siirtänyt sille päätäntävallan. Tällöin assosiaatiokomitea tekee päätöksensä 5 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

5. Assosiaatiokomitea kokoontuu yleensä kerran vuodessa vuorotellen Brysselissä ja Chilessä tarkastelemaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoa kokonaisuudessaan osapuolten etukäteen sopimana ajankohtana ja niiden sopimaa esityslistaa noudattaen. Erityisiä kokouksia voidaan osapuolten niin sopiessa kutsua koolle kumman tahansa osapuolen pyynnöstä. Assosiaatiokomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen kummankin osapuolen edustaja.

7 ARTIKLA

Erityiskomiteat

1. Tällä sopimuksella perustetut erityiskomiteat avustavat assosiaationeuvostoa sen tehtävien hoidossa.

2. Assosiaationeuvosto voi päättää erityiskomitean perustamisesta.

3. Assosiaationeuvosto vahvistaa työjärjestyksen, jossa määritellään niiden komiteoiden kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat sikäli kuin niistä ei määrätä tässä sopimuksessa.

8 ARTIKLA

Poliittinen vuoropuhelu

Osapuolet käyvät keskenään poliittista vuoropuhelua II osan määräysten mukaisesti.

9 ARTIKLA

Parlamentaarinen assosiaatiokomitea

1. Perustetaan parlamentaarinen assosiaatiokomitea. Siinä kokoontuvat mielipiteiden vaihtoa varten Euroopan parlamentin ja Chilen kansalliskongressin (Congreso Nacional de Chile) jäsenet. Komitea kokoontuu säännöllisin väliajoin, joista se itse päättää.

2. Parlamentaarinen assosiaatiokomitea koostuu Euroopan parlamentin ja Chilen kansalliskongressin jäsenistä.

3. Parlamentaarinen assosiaatiokomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4. Parlamentaarisen assosiaatiokomitean puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksen määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan parlamentin edustaja ja Chilen kansalliskongressin edustaja.

5. Parlamentaarinen assosiaatiokomitea voi pyytää tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia merkityksellisiä tietoja assosiaationeuvostolta, joka toimittaa komitealle pyydetyt tiedot.

6. Parlamentaariselle assosiaatiokomitealle tiedotetaan assosiaationeuvoston päätöksistä ja suosituksista.

7. Parlamentaarinen assosiaatiokomitea voi antaa assosiaationeuvostolle suosituksia.

10 ARTIKLA

Neuvoa-antava sekakomitea

1. Perustetaan neuvoa-antava sekakomitea, jonka tehtävänä on avustaa assosiaationeuvostoa edistämään Euroopan unionin ja Chilen kansalaisyhteiskuntien taloudellisten ja yhteiskunnallisten järjestöjen vuoropuhelua ja yhteistyötä. Tällainen vuoropuhelu ja yhteistyö kattaa yhteisön ja Chilen suhteiden kaikki taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat, joita ilmenee tämän sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä. Komitea voi esittää näkemyksensä näillä aloilla esille tulevista kysymyksistä.

2. Neuvoa-antava sekakomitea koostuu yhtä suuresta määrästä yhtäältä Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomitean ja toisaalta Chilen vastaavan taloudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevän instituution jäseniä.

3. Neuvoa-antava sekakomitea toimii assosiaationeuvoston kuullessa sitä tai, jos kyse on vuoropuhelun edistämisestä talouden ja sosiaalialan edustajien välillä, omasta aloitteestaan.

4. Neuvoa-antava sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

11 ARTIKLA

Kansalaisyhteiskunta

Osapuolet tukevat kokousten järjestämistä säännöllisin väliajoin myös Euroopan unionin ja Chilen kansalaisyhteiskuntien edustajien välillä, mukaan luettuina akateeminen yhteisö, talouselämän toimijat ja työmarkkinaosapuolet sekä valtiosta riippumattomat järjestöt, jotta nämä voidaan pitää ajan tasalla sopimuksen täytäntöönpanosta ja jotta niiden ehdotukset sopimuksen parantamiseksi saadaan koottua yhteen.

II OSA POLIITTINEN VUOROPUHELU

12 ARTIKLA

Tavoitteet

1. Osapuolet sopivat lisäävänsä säännöllistä vuoropuhelua molempien edun kannalta tärkeistä kahdenvälisistä ja kansainvälisistä asioista. Ne pyrkivät lujittamaan ja syventämään tätä poliittista vuoropuhelua tällä sopimuksella perustetun assosiaation vahvistamiseksi.

2. Osapuolten poliittisen vuoropuhelun tärkeimpänä tavoitteena on edistää, levittää, kehittää edelleen ja puolustaa yhdessä demokraattisia arvoja, joita ovat muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittaminen, yksilönvapaus ja oikeusvaltioperiaate demokraattisen yhteiskunnan perustana.

3. Tätä varten osapuolet keskustelevat ja vaihtavat tietoja yhteisistä aloitteista, jotka koskevat molempien edun kannalta tärkeitä asioita ja muita kansainvälisiä asioita yhteisten tavoitteiden, erityisesti turvallisuuden, vakauden, demokratian ja alueellisen kehityksen saavuttamiseksi.

13 ARTIKLA

Mekanismit

1. Osapuolet sopivat, että niiden poliittisen vuoropuhelun muotona ovat

a) säännöllisin väliajoin järjestettävät valtioiden ja hallitusten päämiesten kokoukset;

b) säännöllisin väliajoin järjestettävät ulkoasiainministerien kokoukset;

c) muiden ministerien kokoukset molemmille osapuolille tärkeistä asioista keskustelemista varten tapauksissa, joissa osapuolet katsovat, että kokouksilla voidaan lähentää suhteita;

d) molempien osapuolten korkeiden virkamiesten vuotuiset kokoukset.

2. Osapuolet päättävät edellä mainituissa kokouksissa noudatettavista menettelyistä.

3. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ulkoasiainministerien säännölliset kokoukset järjestetään joko 3 artiklalla perustetun assosiaationeuvoston yhteydessä tai vastaavalla tasolla muuna sovittuna ajankohtana.

4. Osapuolet käyttävät lisäksi mahdollisimman paljon diplomaattikanavia.

14 ARTIKLA

Yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla osapuolet sovittavat mahdollisuuksien mukaan yhteen kantojaan, toteuttavat yhteisiä aloitteita soveltuvilla kansainvälisillä foorumeilla ja harjoittavat yhteistyötä.

15 ARTIKLA

Terrorismin vastainen yhteistyö

Osapuolet sopivat harjoittavansa terrorismin vastaista yhteistyötä kansainvälisten sopimusten sekä omien lakiensa ja muiden säännöstensä ja määräystensä mukaisesti. Tämän ne tekevät erityisesti

a) Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman n:o 1373 sekä muiden asiaa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmien, kansainvälisten sopimusten ja välineiden täysimääräisen täytäntöönpanon yhteydessä;

b) vaihtamalla tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista kansainvälisen ja sisäisen lainsäädännön mukaisesti;

c) vaihtamalla näkemyksiä terrorismin vastaisista keinoista ja menetelmistä, tekniset seikat ja koulutus mukaan luettuina, ja vaihtamalla terrorismin torjumiseen liittyviä kokemuksia.

III OSA YHTEISTYÖ

16 ARTIKLA

Yleiset tavoitteet

1. Osapuolet aloittavat tiiviin yhteistyön, jonka tavoitteena on muun muassa

a) lujittaa institutionaalisia valmiuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen tukemiseksi;

b) edistää sosiaalista kehitystä, jonka olisi tapahduttava rinnakkain taloudellisen kehityksen ja ympäristönsuojelun kanssa; osapuolet asettavat erityiselle etusijalle sosiaaliset perusoikeudet;

c) edistää tuottavia synergioita, luoda uusia kauppa- ja investointimahdollisuuksia sekä edistää kilpailukykyä ja innovaatioita;

d) parantaa yhteistyötoimien tasoa ja lisätä niiden syvyyttä ottaen samalla huomioon osapuolten välisen assosiaatiosuhteen.

2. Osapuolet vahvistavat uudelleen taloudellisen, rahoituksellisen ja teknisen yhteistyön merkityksen keinona edistää tästä sopimuksesta johtuvien tavoitteiden ja periaatteiden täytäntöönpanoa.

I OSASTO TALOUDELLINEN YHTEISTYÖ

17 ARTIKLA

Teollinen yhteistyö

1. Teollisuuden alalla harjoitettavalla yhteistyöllä tuetaan ja edistetään teollisuuspoliittisia toimenpiteitä, joilla kehitetään ja lujitetaan osapuolten pyrkimyksiä luoda dynaaminen, yhdenmukaistettu ja hajautettu lähestymistapa teollisen alan yhteistyön hallinnoimiseksi; tällä lähestymistavalla luodaan suotuisat olosuhteet osapuolten keskinäisten etujen huomioon ottamiseksi.

2. Keskeisenä tavoitteena on

a) edistää osapuolten talouden toimijoiden välisiä yhteyksiä tavoitteena yksilöidä molempien edun kannalta tärkeitä toimintalohkoja erityisesti teollisen yhteistyön, teknologian siirron, kaupan ja investointien aloilla;

b) lujittaa ja edistää vuoropuhelua ja kokemusten vaihtoa eurooppalaisten ja chileläisten talouden toimijoiden verkostojen välillä;

c) edistää teollisuuden yhteistyöhankkeita, mukaan luettuina yksityistämisprosessista ja/tai Chilen talouden avautumisesta johtuvat hankkeet; näihin voi sisältyä sellaisten infrastruktuurimuotojen käyttöönotto, joita eurooppalaiset investoinnit edistävät teollisuuteen liittyvällä yritysten yhteistyöllä; ja

d) lujittaa yritysten innovaatioita, monipuolistumista, nykyaikaistamista, kehitystä ja tuotteiden laatua.

18 ARTIKLA

Yhteistyö standardien, teknisten säännösten ja määräysten sekä vaatimustenmukaisuuden

arviointimenettelyjen aloilla

1. Keskeisenä tavoitteena on aloittaa standardeja, teknisiä säännöksiä ja määräyksiä sekä vaatimustenmukaisuuden arviointia koskeva yhteistyö teknisten kaupan esteiden välttämiseksi ja vähentämiseksi ja IV osan II osastossa edellytetyn kaupan vapautumisen tyydyttävän toteutumisen varmistamiseksi.

2. Osapuolten yhteistyöllä pyritään edistämään

a) yhteistyötä sääntelyn alalla;

b) teknisten säännösten ja määräysten yhteensopivuutta kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien pohjalta; ja

c) teknisen avun antamista vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten verkoston muodostamiseksi syrjimättömyyden periaatetta noudattaen.

3. Käytännössä tällä yhteistyöllä

a) edistetään toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan osapuolten väliset erot vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja standardoinnin aloilla;

b) tuetaan osapuolten toimielimiä alueellisten verkostojen ja elinten perustamisen edistämiseksi ja lisätään politiikkojen yhteensovittamista kansainvälisten ja alueellisten standardien käyttöä koskevan yhteisen lähestymistavan ja samankaltaisten teknisten säännösten ja määräysten sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen edistämiseksi; ja

c) tuetaan toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään osapuolten järjestelmien lähentymistä ja yhteensopivuutta edellä mainituilla aloilla, mukaan luettuina avoimuus, hyvä sääntelykäytäntö sekä tuotteita ja liiketoimintakäytäntöjä koskevien laatustandardien edistäminen.

19 ARTIKLA

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva yhteistyö

1. Osapuolet edistävät pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', kehittymiselle suotuisaa ympäristöä.

2. Yhteistyö käsittää muun muassa seuraavat toimet:

a) tekninen apu;

b) konferenssit, seminaarit, teollisten ja teknisten mahdollisuuksien kartoittaminen ja osallistuminen pyöreän pöydän keskusteluihin sekä yleisiin ja erikoisalojen messuihin;

c) talouden toimijoiden välisten yhteyksien ja yhteisten investointien edistäminen sekä yhteisyritysten ja yhteisten tietoverkkojen perustaminen käynnissä olevien horisontaalisten ohjelmien avulla;

d) rahoituksen saannin helpottaminen, tietojen toimittaminen ja innovaatioiden edistäminen.

20 ARTIKLA

Yhteistyö palvelualalla

WTO:n palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimus) mukaisesti osapuolet tukevat ja lisäävät toimivaltansa rajoissa keskinäistä yhteistyötä, jossa otetaan huomioon palvelujen merkityksen lisääntyminen osapuolten talouksien kehittymisen ja kasvun kannalta. Lisäksi lisätään yhteistyötä Chilen palvelualan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi ja monipuolistamiseksi. Osapuolet määrittelevät alat, joille yhteistyö keskitetään, ja ne myös huolehtivat tähän tarkoitukseen käytettävistä keinoista ja varoista. Toimia kohdennetaan erityisesti pk-yrityksiin siten, että pyrkimyksenä on lisätä niiden mahdollisuuksia käyttää pääomalähteitä ja markkinateknologiaa.

Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota osapuolten ja kolmansien maiden välisen kaupan edistämiseen.

21 ARTIKLA

Investointien edistäminen

1. Yhteistyön tavoitteena on auttaa osapuolia luomaan toimivaltansa rajoissa suotuisat ja vakaat olosuhteet vastavuoroisille investoinneille.

2. Yhteistyössä painotetaan erityisesti seuraavaa:

a) mekanismien perustaminen tietojen toimittamista sekä investointisääntöjen ja

-mahdollisuuksien tunnistamista ja niistä tiedottamista varten;

b) investointeja edistävän oikeudellisen kehyksen kehittäminen osapuolille tekemällä tarvittaessa investointien edistämistä ja suojaamista sekä kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevia jäsenvaltioiden ja Chilen kahdenvälisiä sopimuksia;

c) teknisen avun toimien liittäminen osapuolten asiasta vastaavien viranomaisten välisiin koulutusaloitteisiin; ja

d) yhdenmukaisten ja yksinkertaistettujen hallintomenettelyjen kehittäminen.

22 ARTIKLA

Yhteistyö energia-alalla

1. Osapuolten yhteistyöllä pyritään lujittamaan taloussuhteita keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa vesivoima, öljy ja kaasu, uusiutuvat energialähteet, energiansäästötekniikat ja maaseudun sähköistäminen.

2. Yhteistyön tavoitteita ovat muun muassa

a) tietojenvaihto kaikissa sopivissa muodoissa, mukaan luettuna osapuolten instituutioiden yhteisten tietokantojen kehittäminen, koulutus ja konferenssit;

b) teknologian siirto;

c) diagnostiset selvitykset, vertailevat analyysit ja osapuolten instituutioiden yhteisesti täytäntöön panemat ohjelmat;

d) kummankin alueen julkisten ja yksityisten toimijoiden osallistuminen teknisiin kehityshankkeisiin ja yhteistä infrastruktuuria koskeviin hankkeisiin, mukaan luettuina alueen muiden maiden kanssa ylläpidettävät verkostot;

e) molemmille tärkeitä aloja koskevien sopimusten tekeminen tarvittaessa; ja

f) energia-asioista ja energiapolitiikan laadinnasta vastaavien chileläisten instituutioiden tukeminen.

23 ARTIKLA

Liikenne

1. Yhteistyössä keskitytään Chilen liikennejärjestelmien rakenneuudistukseen ja nykyaikaistamiseen, matkustaja- ja tavaraliikenteen parantamiseen sekä takaamaan entistä parempi pääsy kaupunki-, ilma-, meri-, rautatie- ja maantieliikennemarkkinoille parantamalla liikenteen hallinnointia toiminnalliselta ja hallinnolliselta kannalta sekä edistämällä toimintanormeja.

2. Yhteistyö sisältää erityisesti seuraavaa:

a) osapuolten toimintaperiaatteita koskevien tietojen vaihto erityisesti kaupunkiliikenteen, multimodaaliliikenneverkkojen yhteenliitettävyyden ja -toimivuuden sekä muiden molemmille tärkeiden kysymysten osalta;

b) talouden toimijoille ja ylemmille virkamiehille tarkoitetut koulutusohjelmat talouden, lainsäädännön ja tekniikan aloilla; ja

c) maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä tapahtuvaa eurooppalaisen teknologian siirtoa sekä kaupunkien joukkoliikennekeskuksia koskevat yhteistyöhankkeet.

24 ARTIKLA

Yhteistyö maatalous- ja maaseutualoilla sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimien aloilla

1. Tämän alan yhteistyöllä on tarkoitus tukea ja edistää maatalouspolitiikan toimenpiteitä, joilla pyritään voimistamaan osapuolten ponnisteluja kohti kestävää maataloutta ja maatalouden ja maaseudun kestävää kehitystä.

2. Yhteistyön keskeisiä aloja ovat valmiuksien lisääminen, infrastruktuuri ja teknologian siirto muun muassa seuraavin keinoin:

a) terveys- ja kasvinsuojelutoimia sekä ympäristöä ja elintarvikkeiden laatua koskevia toimenpiteitä tukevat erityishankkeet, joissa otetaan huomioon osapuolten voimassa oleva lainsäädäntö ja WTO:n ja muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen säännöt;

b) maatalouden osa-alueiden monipuolistaminen ja rakenneuudistus;

c) keskinäinen tietojenvaihto muun muassa osapuolten maatalouspolitiikan kehittymisestä;

d) tekninen apu tuottavuuden parantamiseksi ja vaihtoehtoisia viljelymenetelmiä koskevan tiedon vaihto;

e) tieteelliset ja tekniset kokeet;

f) toimenpiteet maataloustuotteiden laadun parantamiseksi ja kaupan edistämistoimien tukemiseksi;

g) tekninen apu terveyteen ja kasvinsuojeluun liittyvien valvontajärjestelmien lujittamiseksi tavoitteena edistää mahdollisuuksien mukaan vastaavuutta ja vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia.

25 ARTIKLA

Kalastus

1. Ottaen huomioon kalastuspolitiikan merkittävyyden suhteissaan osapuolet sitoutuvat kehittämään tiiviimpää taloudellista ja teknistä yhteistyötä, joka mahdollisesti johtaa avomerikalastuksesta tehtäviin kahden- ja/tai monenvälisiin sopimuksiin.

2. Lisäksi osapuolet korostavat 25 päivänä tammikuuta 2001 allekirjoittamassaan järjestelyssä vahvistettujen keskinäisten sitoumusten noudattamisen tärkeyttä.

26 ARTIKLA

Tulliyhteistyö

1. Osapuolet edistävät ja helpottavat tullihallintojensa yhteistyötä varmistaakseen, että 79 artiklassa asetetut tavoitteet saavutetaan erityisesti tullimenettelyjen yksinkertaistamisen varmistamiseksi; tällä helpotetaan laillista kauppaa, mutta säilytetään samalla edellytykset valvonnan suorittamiseen.

2. Rajoittamatta tällä sopimuksella vahvistetun yhteistyön harjoittamista tulliasioista vastaavat hallintoviranomaiset antavat vastavuoroisesti apua yhteistyötä koskevaan puitesopimukseen liitetyn, vastavuoroisesta avunannosta tulliasioissa 13 päivänä kesäkuuta 2001 tehdyn pöytäkirjan mukaisesti.

3. Yhteistyö edellyttää muun muassa seuraavaa:

a) teknisen avun antaminen, johon sisältyy tarvittaessa seminaarien järjestäminen ja harjoittelijoiden sijoittaminen;

b) parhaiden käytäntöjen kehittäminen ja niistä tiedottaminen; ja

c) tavaroiden markkinoille pääsyä sekä alkuperäsääntöjä ja niihin liittyviä tullimenettelyjä koskevien tullitoiminteiden tehostaminen ja yksinkertaistaminen.

27 ARTIKLA

Tilastointiyhteistyö

1. Tärkein tavoite on menetelmien lähentäminen, jotta osapuolet voivat käyttää toistensa tilastotietoja, jotka koskevat tavaroiden ja palvelujen kauppaa tai yleisesti ottaen mitä tahansa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, josta voidaan laatia tilastoja.

2. Yhteistyössä keskitytään seuraaviin seikkoihin:

a) tilastointimenetelmien yhdenmukaistaminen sellaisten osoittimien kehittämiseksi, jotka ovat vertailukelpoisia osapuolten kesken;

b) tieteellinen ja tekninen vaihto Euroopan unionin jäsenvaltioiden tilastointilaitosten ja Eurostatin kanssa;

c) tilastotutkimus, jossa keskitytään kehittämään yhteisiä menetelmiä tietojen keräämistä, analysointia ja tulkitsemista varten;

d) seminaarien ja työpajojen järjestäminen; ja

e) tilastointia koskevat koulutusohjelmat, alueen muut maat mukaan luettuina.

28 ARTIKLA

Ympäristöyhteistyö

1. Yhteistyöllä pyritään edistämään ympäristön säilyttämistä ja parantamista, luonnonvarojen ja ekosysteemien saastumisen ja heikkenemisen ehkäisyä sekä niiden järkiperäistä käyttöä kestävän kehityksen mukaisesti.

2. Tässä yhteydessä erityisen tärkeitä seikkoja ovat

a) köyhyyden ja ympäristön välinen suhde;

b) taloudellisen toiminnan ympäristövaikutukset;

c) ympäristöongelmat ja maankäytön suunnittelu;

d) Chilen ympäristönsuojelurakenteiden ja ympäristöpolitiikan tehostamiseen tähtäävät hankkeet;

e) tietojen, teknologioiden ja kokemusten vaihto muun muassa ympäristönormeista ja -malleista ja koulutuksesta;

f) ympäristökoulutus kansalaisten osallistumisen lisäämiseksi; ja

g) tekninen apu ja yhteiset alueelliset tutkimusohjelmat.

29 ARTIKLA

Kuluttajansuoja

Tämän alan yhteistyöllä pyritään saattamaan osapuolten kuluttajansuojaohjelmat yhteensopiviksi ja siihen on mahdollisuuksien mukaan sisällyttävä:

a) kuluttajalainsäädännön yhteensovittaminen kaupan esteiden välttämiseksi;

b) vaarallisia aineita koskevien keskinäisten tietojärjestelmien (ennakkovaroitusjärjestelmät) käyttöönotto ja kehittäminen sekä niiden yhteenliittäminen;

c) tietojen ja asiantuntijoiden vaihto sekä osapuolten kuluttajaelinten yhteistyön lisääminen; ja

d) koulutusta ja teknistä apua koskevien hankkeiden järjestäminen.

30 ARTIKLA

Tietosuoja

1. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä henkilötietojen suojan alalla parantaakseen suojan tasoa ja välttääkseen esteiden syntymisen sellaisen kaupan osalta, joka edellyttää henkilötietojen siirtoa.

2. Yhteistyöhön henkilötietojen suojan alalla voi kuulua teknistä apua, jota annetaan vaihtamalla tietoja ja asiantuntijoita sekä toteuttamalla yhteisiä ohjelmia ja hankkeita.

31 ARTIKLA

Makrotalouden alan vuoropuhelu

1. Osapuolet edistävät makrotalouspolitiikkaansa ja alan suuntauksia koskevien tietojen vaihtoa sekä alueellisen yhdentymisen yhteydessä toteutettavasta makrotalouspolitiikkojen yhteensovittamisesta saatavien kokemusten vaihtoa.

2. Tämän tavoitteen huomioiden osapuolet pyrkivät syventämään viranomaistensa vuoropuhelua makrotaloudellisista kysymyksistä ajatusten ja mielipiteiden vaihtamiseksi muun muassa seuraavista asioita:

a) makrotalouden vakauttaminen;

b) julkisen talouden vahvistaminen;

c) veropolitiikka;

d) rahapolitiikka;

e) finanssipolitiikka ja sääntely;

f) rahoituksellinen yhdentyminen ja pääomataseen avaaminen;

g) valuuttakurssipolitiikka;

h) kansainväliset rahoitusrakenteet ja kansainvälisen rahajärjestelmän uudistaminen; ja

i) makrotalouspolitiikan yhteensovittaminen.

3. Kyseistä yhteistyötä toteutetaan seuraavin keinoin:

a) makrotalousalan viranomaisten kokoukset;

b) seminaarien ja konferenssien järjestäminen;

c) koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen kysyntää vastaavasti; ja

d) selvitysten laatiminen yhteisen edun kannalta tärkeistä kysymyksistä.

32 ARTIKLA

Teollis- ja tekijänoikeudet

1. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä valmiuksiensa mukaan kysymyksissä, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien käyttöön, edistämiseen, levittämiseen, nykyaikaistamiseen, hallinnointiin, yhdenmukaistamiseen, suojeluun ja tehokkaaseen soveltamiseen, kyseisten oikeuksien väärinkäytön estämiseen, väärentämisen ja laittoman valmistuksen torjuntaan sekä kyseisten oikeuksien valvonnasta ja suojaamisesta vastaavien kansallisten elinten perustamiseen ja lujittamiseen.

2. Teknisessä yhteistyössä voidaan keskittyä yhteen tai useampaan seuraavassa luetelluista toimista:

a) lainsäädännöllinen neuvonta: näkemysten esittäminen lakiluonnoksista, jotka koskevat

170 artiklassa lueteltujen kansainvälisten sopimusten yleismääräyksiä ja perusperiaatteita, tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia, tavaramerkkejä, maantieteellisiä merkintöjä, perinteisiä nimityksiä tai niitä täydentäviä laatumainintoja, teollismalleja, patentteja, integroitujen piirien piirimalleja, julkistamattomien tietojen suojaa, osaperustaisiin käyttölupiin liittyvien kilpailun vastaisten käytäntöjen valvontaa, täytäntöönpanoa tai muita teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan liittyviä kysymyksiä;

b) hallintoinfrastruktuurin kuten patenttivirastojen ja yhteisvalvontajärjestöjen järjestämistä koskeva opastaminen;

c) henkilöstön kouluttaminen teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnin ja hallintotekniikoiden aloilla;

d) tuomareiden sekä tullin ja poliisin virkamiesten erityiskoulutus lainsäädännön soveltamisen valvonnan tehostamiseksi; ja

e) yksityissektorille ja kansalaisyhteiskunnalle suunnattu tiedottaminen.

33 ARTIKLA

Julkiset hankinnat

Osapuolten yhteistyöllä tällä alalla pyritään antamaan teknistä apua julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä kiinnittäen erityistä huomiota kuntatasoon.

34 ARTIKLA

Yhteistyö matkailualalla

1. Osapuolet edistävät keskinäistä yhteistyötä matkailun kehittämiseksi.

2. Yhteistyön painopisteitä ovat erityisesti

a) hankkeet, joilla pyritään luomaan ja vakiinnuttamaan molemmille tärkeitä matkailutuotteita ja -palveluja tai tuotteita ja palveluja, joista ollaan kiinnostuneita muilla molempien edun kannalta tärkeillä markkinoilla;

b) kaukomatkojen matkailijavirtojen vakiinnuttaminen;

c) matkailun edistämiskanavien tehostaminen;

d) matkailualan koulutus;

e) tekninen apu ja kokeiluhankkeet erityismatkailun kehittämiseksi;

f) matkailun edistämistä, matkakohteiden kokonaissuunnittelua ja palvelujen laatua koskeva tietojen vaihto; ja

g) matkailun edistämisvälineiden käyttö matkailun kehittämiseksi paikallisella tasolla.

35 ARTIKLA

Yhteistyö kaivannaisteollisuuden alalla

Osapuolet sitoutuvat edistämään yhteistyötä kaivannaisteollisuuden alalla pääasiassa sopimuksilla, joilla pyritään

a) edistämään tietojen ja kokemusten vaihtoa puhtaiden teknologioiden soveltamisesta kaivannaisteollisuuden tuotantoprosesseissa;

b) edistämään yhteisiä pyrkimyksiä tieteellisten ja teknisten aloitteiden tekemiseksi kaivannaisteollisuuden alalla.

II OSASTO

TIEDE, TEKNIIKKA JA TIETOYHTEISKUNTA

36 ARTIKLA

Tiede- ja teknologiayhteistyö

1. Osapuolten yhteistyö tieteen ja tekniikan alalla toteutetaan niiden yhteisen edun mukaisesti ja noudattaen niiden politiikkaa erityisesti siltä osin, kun on kyse tutkimuksen tuloksena syntyvien teollis- ja tekijänoikeuksien käyttöä koskevista säännöistä; yhteistyön tavoitteet ovat seuraavat:

a) poliittinen vuoropuhelu ja tieteellistä tutkimusta ja teknologiaa koskevien tietojen ja kokemusten vaihto alueellisella tasolla erityisesti politiikan ja ohjelmien osalta;

b) kestävien suhteiden edistäminen osapuolten tiedeyhteisöjen välillä; ja

c) toimien tehostaminen eurooppalaisten ja chileläisten kumppanien välisen linkittymisen, innovaatioiden ja teknologian siirron edistämiseksi.

2. Erityisesti painotetaan inhimillisten voimavarojen kehittämistä tieteellisen ja teknisen erityisosaamisen todellisena pitkäaikaisena perustana sekä tieteellisten ja teknisten yhteisöjen välisten pysyvien yhteyksien luomista sekä kansallisella että alueellisella tasolla.

3. Seuraavia yhteistyömuotoja edistetään:

a) keskinäisen edun kannalta tärkeillä aloilla toteutettavat yhteiset soveltavan tutkimuksen hankkeet, joihin yritykset voivat tarpeen mukaan osallistua;

b) tutkijavaihto hankkeiden valmistelun, korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi;

c) yhteiset tiedekokoukset tietojenvaihdon ja vuorovaikutuksen edistämiseksi sekä yhteisten tutkimusalojen määrittämiseksi;

d) sellaisiin tieteellisiin ja teknisiin jatko-opintoihin liittyvien toimien edistäminen, joista on pitkällä aikavälillä hyötyä molempien osapuolten kehitykselle; ja

e) julkisen ja yksityisen sektorin välisten yhteyksien kehittäminen.

4. Lisäksi edistetään yhteisten toimien arviointia ja tulosten levittämistä.

5. Molempien osapuolten korkeakoulut, tutkimuskeskukset ja tuotannonalat, mukaan luettuina pk-yritykset, osallistuvat asianmukaisella tavalla tähän yhteistyöhön.

6. Osapuolet edistävät eri tahojensa osallistumista tieteellisiin ja teknisiin ohjelmiin, joissa pyritään saavuttamaan molempia osapuolia hyödyttävää tieteellistä erityisosaamista noudattaen tässä yhteydessä kolmansien maiden oikeushenkilöiden osallistumista koskevaa lainsäädäntöään.

37 artikla

Tietoyhteiskunta, tietotekniikka ja televiestintä

1. Tietotekniikka ja viestintä ovat nyky-yhteiskunnan avainaloja ja ensisijaisen tärkeitä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle ja joustavalle siirtymiselle tietoyhteiskuntaan.

2. Tämän alan yhteistyön tavoitteena on erityisesti edistää seuraavia asioita:

a) tietoyhteiskunnan eri puolista käytävä vuoropuhelu, mukaan luettuna tietoyhteiskunnan tulon edistäminen ja seuranta;

b) televiestintäalan sääntelyä ja toimintaperiaatteita koskeva yhteistyö;

c) standardeja, vaatimustenmukaisuuden arviointia ja tyyppihyväksyntää koskeva tietojenvaihto;

d) uusien tieto- ja viestintätekniikoiden levittäminen;

e) tieto- ja viestintätekniikoihin liittyvät yhteiset tutkimushankkeet ja tietoyhteiskunnan sovelluksia koskevat kokeiluhankkeet;

f) asiantuntijoiden, erityisesti akateemisesti koulutettujen nuorten vaihdon ja koulutuksen edistäminen, ja

g) tietotekniikkaa yhteiskunnallisissa yhteyksissä soveltavia julkishallinnon hankkeita koskevien kokemusten vaihto ja levittäminen.

III OSASTO

KULTTUURI, KOULUTUS JA AUDIOVISUAALINEN ALA

38 ARTIKLA

Koulutus

1. Osapuolet tukevat huomattavassa määrin, toimivaltansa rajoissa, esikoulutusta, perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta sekä elinikäistä oppimista. Näillä alueilla kiinnitetään erityistä huomiota muita heikommassa asemassa olevien sosiaaliryhmien, kuten vammaisten, etnisten vähemmistöjen ja erittäin köyhien mahdollisuuksiin saada koulutusta.

2. Erityistä huomiota kiinnitetään hajautettuihin ohjelmiin, joissa luodaan vahvoja ja kestäviä yhteyksiä osapuolten erikoisalojen laitosten välille ja edistetään kokemusten ja teknisten voimavarojen keskittämistä ja vaihtamista sekä opiskelijoiden liikkuvuutta.

39 ARTIKLA

Audiovisuaalisen alan yhteistyö

Osapuolet sopivat edistävänsä tämän alan yhteistyötä, lähinnä audiovisuaaliseen alaan ja alan yhteystyöhön liittyvillä koulutusohjelmilla toteuttamalla muun muassa yhteistuotantoon, koulutukseen ja kehittämis- ja levitystoimintoihin liittyviä toimenpiteitä.

40 ARTIKLA

Tietojenvaihto ja kulttuuriyhteistyö

1. Tämän alan yhteistyötä, tiedottaminen ja tiedotusvälineet mukaan luettuina, olisi edistettävä ottaen huomioon osapuolten hyvin läheiset kulttuurisiteet.

2. Tämän artiklan tavoitteena on edistää tietojenvaihtoa ja kulttuuriyhteistyötä osapuolten välillä, ottaen tässä yhteydessä huomioon jäsenvaltioiden kanssa toteutettavat kahdenväliset hankkeet.

3. Erityisesti on pyrittävä edistämään eri aloilla, muun muassa lehdistö-, elokuva- ja televisioalalla, toteutettavia yhteisiä toimia ja tukemaan nuorisovaihto-ohjelmia.

4. Yhteistyö koskee muun muassa seuraavia aloja:

a) keskinäiseen tietojenvaihtoon liittyvät ohjelmat;

b) kirjallisuuden kääntäminen;

c) kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja entisöinti;

d) koulutus;

e) kulttuuritapahtumat;

f) paikallisen kulttuurin edistäminen;

g) kulttuurialan hallinto ja kulttuurituotanto; ja

h) muut alueet.

IV OSASTO

JULKISHALLINTO JA TOIMIELINTEN VÄLINEN YHEISTYÖ

41 ARTIKLA

Julkishallinto

1. Tämän alan yhteistyöllä pyritään julkishallinnon nykyaikaistamiseen ja hajauttamiseen, ja se koskee järjestelmän yleistä tehokkuutta sekä lainsäädäntö- ja instituutiokehystä; huomioon pyritään ottamaan kummankin osapuolen kokemukset parhaista toimintatavoista.

2. Tähän yhteistyöhön voi sisältyä seuraavanlaisia ohjelmia:

a) valtion ja julkishallinnon nykyaikaistaminen;

b) alue- ja paikallishallinnon hajauttaminen ja vahvistaminen;

c) kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja sen ottaminen mukaan julkisen politiikan määrittelyyn;

d) työpaikkojen luomiseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät ohjelmat;

e) sosiaalialan palvelujen hallinnointiin liittyvät hankkeet;

f) kehittämishankkeet sekä maaseutuasutusta tai maankäytön suunnittelua koskevat hankkeet;

g) terveydenhuoltoon ja perusasteen koulutukseen liittyvät ohjelmat;

h) kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisaloitteille annettava tuki;

i) muut mahdolliset ohjelmat ja hankkeet, joilla edistetään köyhyyden torjuntaa liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia luomalla; ja

j) kulttuurin ja sen monien ilmenemismuotojen edistäminen ja kulttuuri-identiteetin vahvistaminen.

3. Tämän alan yhteistyö toteutetaan seuraavilla toimilla:

a) Chilen päätöksenteko- ja täytäntöönpanoelimille suunnattu tekninen apu, mukaan luettuina eurooppalaisten ja chileläisten toimielinten henkilöstön yhteiset kokoukset,

b) säännöllinen tietojenvaihto kaikissa tarkoituksenmukaisissa muodoissa, sähköiset tietoverkot mukaan luettuina; henkilötietojen suoja varmistetaan kaikilla aloilla, joilla tietoja on tarkoitus vaihtaa;

c) taitotiedon siirto;

d) alustavat selvitykset ja yhteisten hankkeiden toteuttaminen keskenään verrattavissa olevien rahoitusosuuksien perusteella; ja

e) koulutus ja organisatorinen tuki.

42 ARTIKLA

Toimielinten välinen yhteistyö

1. Osapuolten toimielinten yhteistyön tavoitteena on tiivistää yhteistyötä asianomaisten toimielinten välillä.

2. Tätä tarkoitusta varten tämän sopimuksen III osan määräyksillä pyritään siihen, että toimielinten välisiä kokouksia järjestettäisiin säännöllisesti; yhteistyö on mahdollisimman laaja-alaista, ja siihen sisältyvät seuraavat toimet:

a) kaikki säännöllistä tietojenvaihtoa edistävät toimenpiteet, mukaan luettuna tietokonepohjaisten viestintäverkkojen kehittäminen yhteisesti;

b) neuvonta ja koulutus; ja

c) taitotiedon siirto.

3. Osapuolet voivat yhteisestä sopimuksesta sisällyttää yhteistyöhön myös muita toiminta-aloja.

V OSASTO SOSIAALIALAN YHTEISTYÖ

43 ARTIKLA

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Osapuolet tunnustavat, että

a) työmarkkinaosapuolten osallistumista elinolosuhteita ja yhteiskuntaan integroitumista koskevaan toimintaan on edistettävä;

b) erityistä huomiota on kiinnitettävä syrjinnän välttämiseen osapuolen alueella laillisesti oleskelevien toisen osapuolen kansalaisten kohtelussa.

44 ARTIKLA

Sosiaalialan yhteistyö

1. Osapuolet tunnustavat, että sosiaalinen kehitys on tärkeää ja että sen on tapahduttava rinnan taloudellisen kehityksen kanssa. Ne pitävät ensisijaisena työllisyyden parantamista ja sosiaalisten perusoikeuksien kunnioittamista, ja tähän ne pyrkivät erityisesti tukemalla kansainvälisen työjärjestön (ILO) asiaa koskevien yleissopimusten soveltamista; näiden sopimusten kattamia aihealueita ovat muun muassa kokoontumisvapaus, kollektiivinen neuvotteluoikeus ja oikeus syrjimättömään kohteluun, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön kieltäminen sekä miesten ja naisten tasavertainen kohtelu.

2. Yhteistyö voi koskea mitä tahansa osapuolia kiinnostavaa alaa.

3. Toimenpiteet voidaan sovittaa yhteen jäsenvaltioiden ja asianomaisten kansainvälisten järjestöjen toimenpiteiden kanssa.

4. Osapuolet antavat etusijan toimenpiteille, joiden tavoitteena on

a) yksilön kehityksen edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen toteuttamalla uutta luovia ja toistettavissa olevia hankkeita, joissa ovat mukana muita heikommassa asemassa olevat ja syrjäytyneet sosiaaliryhmät. Erityistä huomiota kiinnitetään pienituloisiin perheisiin ja vammaisiin;

b) naisten aseman vahvistaminen taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä erityisten nuoriso-ohjelmien edistäminen;

c) työelämän suhteiden, työolojen, sosiaaliturvan ja työllisyysturvan kehittäminen ja nykyaikaistaminen;

d) sosiaalipolitiikan laadinnan ja hallinnoinnin tehostaminen, mukaan luettuna sosiaalisiin perusteisiin liittyvä asuntopolitiikka ja näillä perusteilla myönnettävien etuuksien saantimahdollisuuksien parantaminen;

e) tehokkaan ja tasapuolisen terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen yhteisvastuun periaatteiden pohjalta;

f) ammatillisen koulutuksen edistäminen ja inhimillisten voimavarojen kehittäminen;

g) sellaisten hankkeiden ja ohjelmien tukeminen, jotka avaavat mahdollisuuksia luoda työpaikkoja mikroyrityksissä ja pk-yrityksissä;

h) maankäytön suunnitteluun liittyvien ohjelmien edistäminen kiinnittäen erityistä huomiota alueisiin, joiden haavoittuvuus on sosiaali- ja ympäristökysymysten kannalta erityisen suuri;

i) työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja yksimielisyyden saavuttamiseen liittyvien toimenpiteiden edistäminen; ja

j) ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian ja kansalaisten osallistumisen edistäminen.

45 ARTIKLA

Yhteistyö sukupuolinäkökulmaan liittyvissä kysymyksissä

1. Yhteistyöllä vahvistetaan toimintaperiaatteita ja ohjelmia, jotka varmistavat miesten ja naisten tasavertaisen osallistumisen kaikilla poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen elämän aloilla ja parantavat ja laajentavat sitä. Yhteistyöllä parannetaan naisten mahdollisuuksia saada käyttöönsä kaikki tarvittavat voimavarat, jotta he voisivat käyttää perusoikeuksiaan täysimääräisesti.

2. Ennen kaikkea yhteistyöllä olisi myötävaikutettava asianmukaisen toimintakehyksen kehittämiseen, jotta voidaan

a) varmistaa, että sukupuolinäkökulma ja siihen liittyvät kysymykset voidaan ottaa huomioon yhteistyön kaikilla tasoilla ja kaikilla aloilla mukaan luettuina makrotalouspolitiikka ja siihen liittyvät strategia- ja kehittämistoimet; ja

b) toteuttaa positiivisia toimenpiteitä naisten eduksi.

VI OSASTO MUUT YHTEISTYÖALAT

46 ARTIKLA

Laitonta maahanmuuttoa koskeva yhteistyö

1. Yhteisö ja Chile sopivat tekevänsä yhteistyötä laittoman maahanmuuton estämiseksi ja valvomiseksi. Tätä varten

a) Chile suostuu ottamaan takaisin jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa jäsenvaltioiden sitä pyytäessä ja ilman enempiä muodollisuuksia; ja

b) kukin jäsenvaltio suostuu ottamaan takaisin Chilen alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa Chilen sitä pyytäessä ja ilman enempiä muodollisuuksia.

2. Jäsenvaltiot ja Chile myöntävät kansalaisilleen näihin tarkoituksiin asianmukaiset henkilöllisyystodistukset.

3. Osapuolet sopivat tekevänsä pyydettäessä Chilen ja yhteisön välisen sopimuksen, jolla säännellään Chilen ja jäsenvaltioiden takaisinottovelvoitteita, joihin sisältyy myös muiden maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinottoa koskeva velvoite.

4. Ennen 3 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä yhteisön kanssa Chile on valmis tekemään jäsenvaltioiden pyynnöstä yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa kahdenvälisiä sopimuksia, joilla säännellään Chilen ja asianomaisten jäsenvaltioiden takaisinottovelvoitteita, joihin sisältyy myös muiden maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinottoa koskeva velvoite.

5. Assosiaationeuvosto tarkastelee, mitä muita yhteisiä toimia voidaan toteuttaa laittoman maahanmuuton estämiseksi ja valvomiseksi.

47 ARTIKLA

Huumausaineita ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva yhteistyö

1. Osapuolet sitoutuvat sovittamaan yhteen ja tehostamaan toimivaltansa rajoissa pyrkimyksiään huumausaineiden laittoman tuotannon, kaupan ja käytön sekä huumausainekaupasta saadun hyödyn rahanpesun estämiseksi ja vähentämiseksi sekä tähän liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Tämä toteutetaan kansainvälisten järjestöjen ja elinten kautta.

2. Osapuolet toimivat yhteistyössä tällä alalla erityisesti seuraavien toimien toteuttamiseksi:

a) huumausaineriippuvaisten hoitoa ja kuntouttamista sekä heidän integroimistaan uudelleen perhe- ja työelämään ja yhteiskuntaan koskevat hankkeet;

b) huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden kulutuksen ja kaupan sekä niihin liittyvän rikollisuuden ehkäisemiseksi toteutettavat yhteiset koulutusohjelmat;

c) yhteiset selvitykset ja tutkimusohjelmat, joiden yhteydessä käytetään Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) ja Amerikan maiden järjestön (OAS) huumausaineiden seurantakeskuksen (Inter-American Observatory of Drugs) ja muiden kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen käyttämiä menetelmiä ja mittareita;

d) huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden tarjonnan vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ja yhteistyötoimet osana alan sellaisia kansainvälisiä yleis- ja muita sopimuksia, jotka tämän sopimuksen osapuolet ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet;

e) tietojenvaihto huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden tuotantoon, kauppaan ja kulutukseen liittyvistä toimintaperiaatteista, ohjelmista, toimista ja lainsäädännöstä;

f) asiaan liittyvien tietojen vaihto ja asianmukaisten sääntöjen antaminen rahanpesun estämiseksi; näiden sääntöjen olisi vastattava Euroopan unionin ja alalla toimivien kansainvälisten elinten, kuten rahanpesun vastaisen toimintaryhmän, antamia sääntöjä; ja

g) toimenpiteet, joilla estetään huumausaineiden esiasteiden ja kemiallisten aineiden käyttö huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan tuotantoon, ja jotka vastaavat Euroopan yhteisön ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen toimenpiteitä ja noudattavat huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomassa valmistuksessa usein käytettyjen esiasteiden ja kemiallisten aineiden käytön estämisestä 24 päivänä marraskuuta 1998 tehtyä Chilen tasavallan ja Euroopan yhteisön välistä sopimusta.

VII OSASTO YLEISET MÄÄRÄYKSET

48 ARTIKLA

Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen yhteistyöhön

Osapuolet tunnustavat kansalaisyhteiskunnan (työmarkkinaosapuolten edustajat ja valtiosta riippumattomat järjestöt) täydentävän roolin yhteistyöprosessissa ja mahdollisen panoksen siihen. Tätä varten kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat, kummankin osapuolen oikeudellisten ja hallinnollisten määräysten rajoissa

a) saada tietoja yhteistyöpolitiikkaa ja -strategioita käsittelevistä neuvotteluista ja osallistua kyseisiin neuvotteluihin, erityisesti kun on kyse niitä koskevista tai niihin suoraan vaikuttavista aloista;

b) ottaa vastaan rahoitusvaroja, jos osapuolen sisäiset säännöt sen sallivat; ja

c) osallistua yhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien täytäntöönpanoon niitä koskevilla aloilla.

49 ARTIKLA

Alueellinen yhteistyö ja alueellinen yhdentyminen

1. Molempien osapuolten olisi käytettävä kaikkia nykyisiä yhteistyön välineitä edistääkseen toimia, joilla tähdätään osapuolten ja koko Mercado Común del Sur'in (Mercosur) väliseen aktiiviseen ja vastavuoroiseen yhteistyöhön.

2. Tämä yhteistyö on tärkeä osa tukea, jolla Euroopan yhteisö edistää eteläisen Latinalaisen Amerikan maiden alueellista yhdentymistä.

3. Etusija annetaan toimille, joiden tavoitteena on

a) edistää kauppaa ja investointeja alueella;

b) kehittää alueellista yhteistyötä ympäristöalalla;

c) tukea alueen taloudellisen kehityksen edellyttämän viestintäinfrastruktuurin kehittämistä; ja

d) kehittää alueellista yhteistyötä kalastusalalla.

4. Osapuolet tiivistävät yhteistyötään myös alueellista kehittämistä ja maankäytön suunnittelua koskevissa kysymyksissä.

5. Tätä tarkoitusta varten osapuolet voivat

a) toteuttaa yhteisiä toimia alue- ja paikallisviranomaisten kanssa taloudellisen kehittämisen alalla; ja

b) perustaa mekanismeja tietojen ja taitotiedon vaihtoa varten.

50 ARTIKLA

Kolmen osapuolen ja kahden alueen välinen yhteistyö

1. Osapuolet tunnustavat kansainvälisen yhteistyön merkityksen tasavertaista ja kestävää kehitystä edistettäessä ja sopivat vauhdittavansa kolmen osapuolen yhteistyöohjelmia ja kolmansien maiden kanssa toteutettavia ohjelmia molemmille osapuolille tärkeillä aloilla.

2. Tällaista yhteistyötä voidaan tehdä myös kahden alueen välisenä jäsenvaltioiden ja muiden Latinalaisen Amerikan maiden ja Karibian alueen maiden painopisteiden mukaisesti.

51 ARTIKLA

Tulevaa kehitystä koskeva lauseke

Osapuolet eivät sulje ennalta pois mitään toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyön mahdollisuutta, ja ne voivat assosiaatiokomiteassa selvittää yhdessä käytännön mahdollisuuksia keskinäisen edun mukaiseen yhteistyöhön.

52 ARTIKLA

Yhteistyö assosiaatiosuhteen osana

1. Osapuolten olisi yhteistyöllään edistettävä III osassa esitettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista yksilöimällä ja suunnittelemalla innovatiivisia yhteistyöohjelmia, joilla voidaan luoda lisäarvoa osapuolten uudelle suhteelle assosiaatiokumppaneina.

2. Kummankin osapuolen osallistumista toisen osapuolen puiteohjelmiin, erityisohjelmiin ja muihin toimiin edistetään siinä määrin kuin sen sallivat asianomaisen osapuolen sisäiset säännöt, jotka ohjaavat osallistumista kyseisiin ohjelmiin ja toimiin.

3. Assosiaationeuvosto voi antaa suosituksia tätä varten.

53 ARTIKLA

Voimavarat

1. Tavoitteenaan osaltaan täyttää tässä sopimuksessa vahvistetut yhteistyön tavoitteet osapuolet sitoutuvat, edellytystensä rajoissa ja omien kanaviensa kautta, antamaan käyttöön tarvittavat voimavarat, rahoitusvarat mukaan luettuina.

2. Osapuolet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet omia lakejaan ja määräyksiään noudattaen ja toimivaltaisten viranomaistensa valtuuksia rajoittamatta edistääkseen ja helpottaakseen toimia, joita Euroopan investointipankki toteuttaa Chilessä omien menettelyjensä ja rahoitusperusteidensa mukaisesti.

54 ARTIKLA

Yhteistyöhön liittyvät assosiaatiokomitean erityistehtävät

1. Assosiaatiokomitean suorittaessa sille III osassa uskottuja tehtäviä sen muodostavat yhteistyöasioista vastaavat yhteisön ja Chilen edustajat, jotka tavallisimmin ovat korkean tason virkamiehiä.

2. Rajoittamatta 6 artiklan määräysten soveltamista assosiaatiokomitean tehtävänä on erityisesti

a) assosiaationeuvoston avustaminen sen hoitaessa yhteistyöhön liittyviä tehtäviään;

b) osapuolten hyväksymän yhteistyön toimintakehyksen täytäntöönpanon valvonta;

c) sellaisten suositusten antaminen osapuolten strategista yhteistyötä varten, joiden pohjalta vahvistetaan toiminnan pitkän aikavälin tavoitteet, strategiset painopisteet ja erityisalat, sekä monivuotisia viiteohjelmia varten, joissa kuvataan alakohtaiset painopisteet, erityistavoitteet, odotetut tulokset ja ohjeelliset määrärahat, samoin kuin vuotuisia toimintaohjelmia varten; ja

d) säännöllinen raportointi assosiaationeuvostolle III osassa esitettyjen tavoitteiden soveltamisesta ja saavuttamisesta ja muista siinä esitetyistä asioista.

IV OSA

KAUPPA JA KAUPPAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

I OSASTO YLEISET MÄÄRÄYKSET

55 ARTIKLA

Tavoitteet

Tämän osan tavoitteet ovat:

a) tavarakaupan vapauttaminen asteittain ja vastavuoroisesti vuonna 1994 tehdyn tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen, jäljempänä 'GATT 1994 -sopimus', XXIV artiklan mukaisesti;

b) tavarakaupan helpottaminen muun muassa yhteisesti sovituilla määräyksillä, jotka koskevat tulleja ja niihin liittyviä seikkoja, standardeja, teknisiä määräyksiä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä, terveyteen ja kasvinsuojeluun liittyviä toimenpiteitä sekä viinin, väkevien alkoholijuomien ja maustettujen juomien kauppaa;

c) palvelukaupan vapauttaminen vastavuoroisesti palvelukaupan yleissopimuksen, jäljempänä 'GATS-sopimus', V artiklan mukaisesti;

d) investointiympäristön ja erityisesti sijoittautumisedellytysten parantaminen osapuolten kesken syrjimättömyyden periaatteen pohjalta;

e) juoksevien maksujen ja pääomanliikkeiden vapauttaminen kansainvälisten rahoituslaitosten yhteydessä tehtyjen sitoumusten mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon kummankin osapuolen valuutan vakauden;

f) osapuolten julkisten hankintojen markkinoiden avaaminen tehokkaasti ja vastavuoroisesti;

g) teollis- ja tekijänoikeuksien riittävä ja tehokas suoja tiukimpien kansainvälisten normien mukaisesti;

h) toimivan yhteistyömekanismin perustaminen kilpailualalla; ja

i) toimivan riitojenratkaisumekanismin perustaminen.

56 ARTIKLA

Tulliliitot ja vapaakauppa-alueet

1. Tämä sopimus ei estä jomman kumman osapuolen ja kolmansien maiden välisten tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai muiden järjestelyjen ylläpitämistä tai perustamista, sikäli kun ne eivät muuta tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita.

2. Osapuolet neuvottelevat jommankumman osapuolen sitä pyytäessä assosiaatiokomiteassa sellaisista sopimuksista, joilla perustetaan tai mukautetaan tulliliittoja tai vapaakauppa-alueita, sekä tarpeen vaatiessa muista tärkeistä kysymyksistä, jotka koskevat osapuolten kauppapolitiikkaa suhteessa kolmansiin maihin. Erityisesti liittymisen yhteydessä tällaisia neuvotteluja järjestetään siinä tarkoituksessa, että voidaan varmistaa, että molemmille osapuolille tärkeät asiat voidaan ottaa huomioon.

II OSASTO TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

57 ARTIKLA

Tavoite

Osapuolet vapauttavat tavarakaupan asteittain ja vastavuoroisesti tämän sopimuksen voimaantulosta alkavan siirtymäkauden aikana tämän sopimuksen määräysten ja GATT 1994 -sopimuksen

XXIV artiklan mukaisesti.

I LUKU TULLIEN POISTAMINEN

1 JAKSO

Yleiset määräykset

58 ARTIKLA

Soveltamisala

1. Tähän lukuun sisältyviä tuontitullien poistamista koskevia määräyksiä sovelletaan osapuolen alkuperätuotteisiin tai siitä peräisin oleviin tuotteisiin, jotka viedään toisen osapuolen alueelle. Tässä luvussa 'alkuperätuotteilla' ja 'peräisin olevilla tuotteilla' tarkoitetaan liitteessä III vahvistettujen alkuperäsääntöjen mukaisia tuotteita.

2. Tähän lukuun sisältyviä vientitullien poistamista koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin osapuolen alueelta toisen osapuolen alueelle vietäviin tavaroihin.

59 ARTIKLA

Tulli

Tullilla tarkoitetaan mitä tahansa tullia tai muuta maksua, jota sovelletaan tavaran tuonnissa tai viennissä, myös kaikkia tuonnin tai viennin yhteydessä kannettavia lisäveroja tai -maksuja, mutta ei kuitenkaan seuraavia:

a) sisäiset verot ja muut sisäiset maksut, jotka kannetaan 77 artiklan mukaisesti;

b) polkumyynti- tai tasoitustullit, joita sovelletaan 78 artiklan mukaisesti;

c) palkkiot ja muut maksut, jotka kannetaan 63 artiklan mukaisesti.

60 ARTIKLA

Tullien poistaminen

1. Tuontitullit poistetaan osapuolten väliltä 64–72 artiklan määräysten mukaisesti.

2. Vientitullit poistetaan osapuolten väliltä tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

3. Kunkin tuotteen perustulli, johon 64–72 artiklassa määrätyt peräkkäiset alennukset tehdään, yksilöidään kummankin osapuolen tullien poistoluettelossa, jotka esitetään liitteissä I ja II.

4. Jos osapuoli alentaa soveltamaansa suosituimmuustullia tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen ja ennen siirtymäkauden päättymistä, sen tullien poistoluetteloa sovelletaan alennettuihin tulleihin.

5. Kumpikin osapuoli ilmoittaa olevansa valmis alentamaan tullejaan nopeammin kuin 64–72 artiklassa määrätään tai muutoin parantamaan näihin artikloihin perustuvia

markkinoillepääsyn edellytyksiä, jos sen yleinen taloudellinen tilanne tai asianomaisen toimialan tilanne tämän sallii. Tietyn tullin poistamisen nopeuttamista tai markkinoillepääsyn edellytysten parantamista muulla tavoin koskeva assosiaationeuvoston päätös saa etusijan 64–72 artiklassa asianomaiselle tuotteelle vahvistettuihin ehtoihin nähden.

61 ARTIKLA

Vallitsevan tilan säilyttäminen

1. Osapuolten välisessä kaupassa ei oteta käyttöön uusia tulleja eikä nykyisin jo sovellettavia tulleja koroteta tämän sopimuksen tultua voimaan.

2. Rajoittamatta 1 kohdan määräysten soveltamista Chile voi pitää voimassa hintaluokkajärjestelmänsä sellaisena kuin se on perustettu lain n:o 18,525 12 artiklalla tai sitä seuraavan järjestelmän mainitun lain soveltamisalaan kuuluvilla tuotteilla edellyttäen, että sitä sovelletaan Chilelle WTO-sopimuksen nojalla kuuluvien oikeuksien ja velvoitteiden mukaisesti sekä siten, ettei siitä koidu edullisempaa kohtelua mistään kolmannesta maasta tuotaville tuotteille, mukaan luettuina maat, joiden kanssa Chile on tehnyt GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan mukaisesti ilmoitetun sopimuksen tai joiden kanssa se tekee tällaisen sopimuksen vastaisuudessa.

62 ARTIKLA

Tavaroiden luokittelu

Osapuolten välisessä kaupassa tavaroiden luokittelussa käytetään kummankin osapuolen tariffinimikkeistöä, joka perustuu harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään (HS-järjestelmä).

63 ARTIKLA

Palkkiot ja muut maksut

Palkkioiden ja muiden maksujen, joihin viitataan 59 artiklassa, määrä rajoitetaan tarjottujen palvelujen likimääräisiin kustannuksiin eivätkä ne saa olla kotimarkkinatuotteiden välillistä suojelua taikka tuonnin tai viennin verotusta. Niiden perustana ovat määrätyt taksat, jotka vastaavat tarjottujen palvelujen todellista arvoa.

2 JAKSO

Tullien poistaminen

2.1 ALAJAKSO Teollisuustuotteet

64 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä alajaksoa sovelletaan niihin HS-järjestelmän 25–97 ryhmän tuotteisiin, jotka eivät kuulu 70 artiklassa määriteltyihin maataloustuotteisiin tai jalostettuihin maataloustuotteisiin.

65 ARTIKLA

Chilestä peräisin olevien teollisuustuotteiden tuontitullit

Chilestä peräisin olevien liitteessä I olevan luettelon (yhteisön tullien poistoluettelo) luokissa "Vuosi 0" ja "Vuosi 3" mainittujen teollisuustuotteiden tuonnissa yhteisöön sovellettavat tullit poistetaan seuraavan aikataulun mukaisesti niin, että tullit poistetaan ensiksi mainitun luokan osalta kokonaan tämän sopimuksen voimaantuloon mennessä ja toisen luokan osalta kokonaan 1 päivään tammikuuta 2006 mennessä.

Vuotuinen tullinalennus prosentteina

Luokka	Voimaantulo	1.1.04	1.1.05	1.1.06
Vuosi 0	100 %
Vuosi 3	25 %	50 %	75 %	100 %

66 ARTIKLA

Yhteisöstä peräisin olevien teollisuustuotteiden tuontitullit

Yhteisöstä peräisin olevien liitteessä II olevan luettelon (Chilen tullien poistoluettelo) luokissa "Vuosi 0", "Vuosi 5" ja "Vuosi 7" mainittujen tuotteiden tuonnissa Chileen sovellettavat tullit poistetaan seuraavan aikataulun mukaisesti niin, että tullit poistetaan kokonaan ensiksi mainitun luokan osalta tämän sopimuksen voimaantuloon mennessä, toisen luokan osalta 1 päivään tammikuuta 2008 mennessä ja kolmannen luokan osalta 1 päivään tammikuuta 2010 mennessä.

Vuotuinen tullinalennus prosentteina

Luokka	Voimaan- tulo	1.1.04	1.1.05	1.1.06	1.1.07	1.1.08	1.1.09	1.1.10
Vuosi 0	100 %
Vuosi 5	16,7 %	33,3 %	50 %	66,7 %	83,3 %	100 %
Vuosi 7	12,5 %	25 %	37,5 %	50 %	62,5 %	75 %	87,5 %	100 %

2.2 ALAJAKSO Kala ja kalastustuotteet

67 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä alajaksoa sovelletaan kalaan ja kalastustuotteisiin, jotka luokitellaan HS-järjestelmän

3 ryhmään, HS-nimikkeisiin 1604 ja 1605 tai HS-alanimikkeisiin 051191, 230120 ja ex 1902201.

1 Alanimikkeeseen ex 1902 20 kuuluvat "täytetyt makaronivalmisteet, joissa on enemmän kuin 20 painoprosenttia kalaa, äyriäisiä, nilviäisiä tai muita vedessä eläviä selkärangattomia".

68 ARTIKLA

Chilestä peräisin olevien kalan ja kalastustuotteiden tuontitullit

1. Chilestä peräisin olevien liitteessä I olevan luettelon luokissa "Vuosi 0", "Vuosi 4", "Vuosi 7" ja "Vuosi 10" mainittujen kalan ja kalastustuotteiden tuonnissa yhteisöön sovellettavat tullit poistetaan seuraavan aikataulun mukaisesti niin, että tullit poistetaan kokonaan ensiksi mainitun luokan osalta tämän sopimuksen voimaantuloon mennessä, toisen luokan osalta 1 päivään tammikuuta 2007 mennessä, kolmannen luokan osalta 1 päivään tammikuuta 2010 mennessä ja neljännen luokan osalta 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä.

Vuotuinen tullinalennus prosentteina

Luokka	Voimaan- tulo	1.1.04	1.1.05	1.1.06	1.1.07	1.1.08	1.1.09	1.1.10	1.1.11	1.1.12	1.1.13
Vuosi 0	100 %
Vuosi 4	20 %	40 %	60 %	80 %	100 %
Vuosi 7	12,5 %	25 %	37,5 %	50 %	62,5 %	75 %	87,5 %	100 %
Vuosi 10	9 %	18 %	27 %	36 %	45 %	54 %	63 %	72 %	81 %	90 %	100 %

2. Tiettyjen Chilestä peräisin olevien liitteessä I olevan luettelon luokassa "TQ" mainittujen kalan ja kalastustuotteiden tuonnissa yhteisöön sovelletaan tariffikiintiöitä tämän sopimuksen voimaantulosta asianomaisessa liitteessä mainittujen edellytysten mukaisesti. Kiintiöiden hallinnoinnissa sovelletaan "ensimmäiseksi tullutta palvellaan ensiksi" -periaateetta.

69 ARTIKLA

Yhteisöstä peräisin olevien kalan ja kalastustuotteiden tuontitullit

1. Yhteisöstä peräisin olevien liitteessä II olevan luettelon luokassa "Vuosi 0" mainittujen kalan ja kalastustuotteiden tuonnissa Chileen sovellettavat tullit poistetaan tämän sopimuksen tullessa voimaan.

2. Tiettyjen yhteisöstä peräisin olevien liitteessä II olevan luettelon luokassa "TQ" mainittujen kalan ja kalastustuotteiden tuonnissa Chileen sovelletaan tariffikiintiöitä tämän sopimuksen voimaantulosta asianomaisessa liitteessä mainittujen edellytysten mukaisesti. Kiintiöiden hallinnoinnissa sovelletaan "ensimmäiseksi tullutta palvellaan ensiksi" -periaateetta.

2.3 ALAJAKSO Maataloustuotteet ja jalostetut maataloustuotteet

70 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä alajaksoa sovelletaan maataloustuotteisiin ja jalostettuihin maataloustuotteisiin, joita tarkoitetaan WTO:n maataloussopimuksen liitteessä I.

71 ARTIKLA

Chilestä peräisin olevien maataloustuotteiden ja jalostettujen maataloustuotteiden tuontitullit

1. Chilestä peräisin olevien liitteessä I olevan luettelon luokissa "Vuosi 0", "Vuosi 4", "Vuosi 7" ja "Vuosi 10" mainittujen maataloustuotteiden ja jalostettujen maataloustuotteiden tuonnissa yhteisöön sovellettavat tullit poistetaan seuraavan aikataulun mukaisesti niin, että tullit poistetaan kokonaan ensiksi mainitun luokan osalta tämän sopimuksen voimaantuloon mennessä, toisen luokan osalta 1 päivään tammikuuta 2007 mennessä, kolmannen luokan osalta 1 päivään tammikuuta 2010 mennessä ja neljännen luokan osalta 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä.

Vuotuinen tullinalennus prosentteina

Luokka	Voimaan- tulo	1.1.04	1.1.05	1.1.06	1.1.07	1.1.08	1.1.09	1.1.10	1.1.11	1.1.12	1.1.13
Vuosi 0	100 %
Vuosi 4	20 %	40 %	60 %	80 %	100 %
Vuosi 7	12,5 %	25 %	37,5 %	50 %	62,5 %	75 %	87,5 %	100 %
Vuosi 10	9 %	18 %	27 %	36 %	45 %	54 %	63 %	72 %	81 %	90 %	100 %

2. Chilestä peräisin olevilla maataloustuotteilla, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 7 ja

8 ryhmään ja nimikkeisiin 2009 ja 2204 30 ja mainitaan liitteessä I olevan luettelon luokassa "EP" sekä joihin yhteisen tullitariffin mukaan sovelletaan arvotullia ja paljoustullia, tullien poistaminen koskee ainoastaan arvotulleja.

3. Chilestä peräisin olevilla maataloustuotteilla ja jalostetuilla maataloustuotteilla, jotka mainitaan liitteessä I olevan luettelon luokassa "SP" ja joihin yhteisen tullitariffin mukaan sovelletaan arvotullia ja paljoustullia, tullien poistaminen koskee ainoastaan arvotulleja.

4. Yhteisö soveltaa Chilestä peräisin olevien jalostettujen maataloustuotteiden, jotka mainitaan liitteessä I olevan luettelon luokassa "R", tuonnissa tullia, joka on 50 prosenttia perustullista, tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen.

5. Tiettyjen Chilestä peräisin olevien liitteessä I olevan luettelon luokassa "TQ" mainittujen maataloustuotteiden ja jalostettujen maataloustuotteiden tuonnissa yhteisöön sovelletaan tariffikiintiöitä tämän sopimuksen voimaantulosta asianomaisessa liitteessä mainittujen edellytysten mukaisesti. Kiintiöiden hallinnoinnissa sovelletaan "ensimmäiseksi tullutta palvellaan ensiksi"

-periaateetta tai niitä hallinnoidaan tuonti- ja vientilisenssijärjestelmän avulla yhteisön käytännön mukaisesti.

6. Chilestä peräisin olevien liitteessä I olevan luettelon luokassa "PN" mainittujen tuotteiden tuonnissa yhteisöön ei sovelleta tariffimyönnytyksiä, koska kyseisten tuotteiden nimitykset ovat yhteisön suojaamia.

72 ARTIKLA

Yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden ja jalostettujen maataloustuotteiden tuontitullit

1. Yhteisöstä peräisin olevien liitteessä II olevan luettelon luokissa "Vuosi 0", "Vuosi 5", ja "Vuosi 10" mainittujen maataloustuotteiden ja jalostettujen maataloustuotteiden tuonnissa Chileen sovellettavat tullit poistetaan seuraavan aikataulun mukaisesti niin, että tullit poistetaan kokonaan ensiksi mainitun luokan osalta tämän sopimuksen voimaantuloon mennessä, toisen luokan osalta 1 päivään tammikuuta 2008 mennessä ja kolmannen luokan osalta 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä.

Vuotuinen tullinalennus prosentteina

Luokka	Voimaan- tulo	1.1.04	1.1.05	1.1.06	1.1.07	1.1.08	1.1.09	1.1.10	1.1.11	1.1.12	1.1.13
Vuosi 0	100 %
Vuosi 5	16,7 %	33,3 %	50 %	66,6 %	83,3 %	100 %
Vuosi 10	9 %	18 %	27 %	36 %	45 %	54 %	63 %	72 %	81 %	90 %	100 %

2. Tiettyjen Chilestä peräisin olevien liitteessä II olevan luettelon luokassa "TQ" mainittujen maataloustuotteiden tuonnissa yhteisöön sovelletaan tariffikiintiöitä tämän sopimuksen voimaantulosta asianomaisessa liitteessä mainittujen edellytysten mukaisesti. Kiintiöitä hallinnoidaan "ensimmäiseksi tullutta palvellaan ensiksi" -periaatteen mukaisesti.

73 ARTIKLA

Maataloustuotteita ja jalostettuja maataloustuotteita koskeva hätätilalauseke

1. Jos, maataloustuotteiden markkinoiden erityinen herkkyys huomioon ottaen, osapuolen alueelta peräisin olevaa tuotetta tuodaan toisen osapuolen alueelle niin suurina määrinä ja sellaisissa olosuhteissa, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa huomattavaa vahinkoa tai häiriötä kyseisen tuotteen kanssa samankaltaisen tai sen kanssa suoraan kilpailevan tuotteen markkinoilla tämän toisen osapuolen alueella, kyseinen osapuoli voi toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tässä artiklassa määrätyin edellytyksin ja siinä esitettyjä menettelyjä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 92 artiklan ja WTO:n maataloussopimuksen 5 artiklan määräysten soveltamista.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, tuova osapuoli voi

a) lykätä tässä osastossa määrättyjä tullien lisäalennuksia kyseisten tuotteiden osalta; tai

b) korottaa tuotteen tullia määrään, joka ei ylitä alempaa seuraavista:

i) suosituimmuustulli, tai

ii) 60 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu perustulli.

3. Ennen 2 kohdassa määritellyn toimenpiteen toteuttamista asianomaisen osapuolen on pyydettävä assosiaationkomiteaa tutkimaan tilanteen perusteellisesti, jotta löytyisi yhteisesti hyväksyttävä ratkaisu. Osapuolet käyvät neuvotteluja assosiaatiokomiteassa, jos toinen osapuoli sitä pyytää. Jos ratkaisuun ei ole päästy 30 päivän kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä, voidaan soveltaa suojatoimenpiteitä.

4. Jos poikkeukselliset olosuhteet edellyttävät välittömiä toimia, tuova osapuoli voi toteuttaa väliaikaisesti 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet 3 kohdassa esitettyjä vaatimuksia täyttämättä, jolloin niiden kesto voi olla enintään 120 päivää. Tällaisten toimenpiteiden vaikutus ei saa ylittää sitä, mikä on ehdottoman välttämätöntä vahingon tai häiriön rajoittamiseksi tai korjaamiseksi. Tuovan osapuolen on ilmoitettava asiasta välittömästi toiselle osapuolelle.

5. Tämän artiklan nojalla toteutettavien toimenpiteiden vaikutus ei saa ylittää sitä, mikä esille tulleiden ongelmien korjaamiseksi on välttämätöntä. Toimenpiteen käyttöön ottavan osapuolen on säilytettävä maatalousalalle myönnettyjen etuuksien kokonaistaso. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolet voivat sopia korvaavansa kielteiset vaikutukset, joita toimenpiteestä aiheutuu niiden kaupankäynnille, myös aikana, jona 4 kohdan mukaisesti sovellettavat väliaikaiset toimenpiteet ovat voimassa. Tätä varten osapuolet käyvät neuvotteluja yhteisesti hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi. Jos ratkaisuun ei ole päästy 30 päivän kuluessa, toimenpiteen kohteena oleva vievä osapuoli voi, ilmoitettuaan asiasta assosiaationeuvostolle, keskeyttää olennaisilta osiltaan vastaavien tämän osaston määräyksiin perustuvien myönnytysten soveltamisen.

6. Tässä artiklassa tarkoitetaan

a) 'huomattavalla vahingolla' osapuolen alueella toimivan kyseisen tuotteen kanssa samankaltaisten tai sen kanssa suoraan kilpailevien tuotteiden koko tuottajakunnan aseman merkittävää heikkenemistä kokonaisuudessaan;

b) 'huomattavan vahingon uhalla' huomattavaa vahinkoa, jonka uhka on selvä tosiasioiden eikä pelkästään väitteiden, olettamusten tai etäisen mahdollisuuden perusteella.

74 ARTIKLA

Kehitystä koskeva lauseke

Tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan kolmannen vuoden aikana osapuolet arvioivat tilanteen ottaen huomioon osapuolten välisen maataloustuotteiden ja jalostettujen maataloustuotteiden kaupan rakenteen, kyseisten tuotteiden erityisen arkuuden sekä kummankin osapuolen maatalouspolitiikan kehittymisen. Osapuolet selvittävät assosiaatiokomiteassa järjestelmällisesti ja vastavuoroisesti tuotteittain mahdollisuudet myöntää toisilleen muita myönnytyksiä maataloustuotteiden ja jalostettujen maataloustuotteiden kaupan vapautumisen edistämiseksi.

II LUKU

MUUT KUIN TARIFFITOIMENPITEET

1 JAKSO

Yleiset määräykset

75 ARTIKLA

Soveltamisala

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan osapuolten väliseen tavarakauppaan.

76 ARTIKLA

Määrällisten rajoitusten kieltäminen

Kaikki osapuolten välisessä kaupassa tullien ja verojen lisäksi sovellettavat tuonti- tai vientikiellot tai -rajoitukset, jotka on saatettu voimaan kiintiöiden, tuonti- tai vientilisenssien tai muiden toimenpiteiden muodossa, poistetaan tämän sopimuksen tullessa voimaan. Vastaavia uusia toimenpiteitä ei enää oteta käyttöön.

77 ARTIKLA

Kansallinen kohtelu sisäisen verotuksen ja sääntelyn alalla2

1. Toisen osapuolen alueelta peräisin oleviin tuontituotteisiin ei saa soveltaa suoraan tai välillisesti muunlaisia sisäisiä veroja tai muita sisäisiä maksuja kuin niitä, joita sovelletaan suoraan tai välillisesti vastaaviin kotimarkkinatuotteisiin. Osapuolet eivät myöskään saa muutoin soveltaa sisäisiä veroja tai muita sisäisiä maksuja tavalla, joka merkitsisi kotimarkkinoiden tuotannon suojaamista.3

2. Toisen osapuolen alueelta peräisin oleville tuontituotteille on myönnettävä yhtä edullinen kohtelu kuin vastaaville kotimarkkinatuotteille kaikkien sellaisten lakien, määräysten ja vaatimusten osalta, jotka vaikuttavat tuotteiden sisäiseen kauppaan, kaupaksi tarjoamiseen, ostoon, kuljetukseen, jakeluun tai käyttöön. Tämän kohdan määräykset eivät estä soveltamasta erilaisia sisäisiä kuljetusmaksuja, jotka perustuvat yksinomaan kuljetusvälineen taloudelliseen toimintaan eivätkä tuotteen kansallisuuteen.

2 Tuotuun tuotteeseen ja samankaltaiseen kotimarkkinatuotteeseen sovellettava sisäinen vero tai muu sisäinen maksu tai 2 kohdassa tarkoitettu laki, määräys tai vaatimus, joka tuontituotteen osalta kannetaan tai pannaan täytäntöön tuonnin yhteydessä, on kuitenkin katsottava sisäiseksi veroksi tai muuksi sisäiseksi maksuksi tai 2 kohdassa tarkoitetuksi laiksi, määräykseksi tai vaatimukseksi, ja tämän mukaisesti siihen sovelletaan tämän artiklan määräyksiä.

3 Veron, joka täyttää ensimmäisen virkkeen määräykset, katsotaan olevan ristiriidassa toisen virkkeen määräysten kanssa ainoastaan tapauksissa, joissa esiintyy kilpailua yhtäältä verotetun tuotteen ja toisaalta sellaisen tuotteen kesken, joka on sen kanssa suoraan kilpaileva tai jolla se voidaan korvata mutta jota ei veroteta vastaavasti.

3. Kumpikaan osapuoli ei saa vahvistaa tai pitää voimassa tuotteiden sekoittamiseen, jalostamiseen tai käyttöön tiettyinä määrinä tai määräosuuksina liittyviä sisäisiä määrällisiä rajoituksia, jotka edellyttävät suoraan tai välillisesti, että tietty rajoituksen alaisen tuotteen määrä tai määräosuus hankitaan kotimarkkinoilla sijaitsevasta lähteestä. Osapuolet eivät myöskään saa muutoin soveltaa sisäisiä määrällisiä rajoituksia tavalla, joka merkitsisi kotimarkkinatuotteiden suojaamista.4

4. Tämän artiklan määräykset eivät estä yksinomaan kotimarkkinoiden tuottajille tarkoitettujen tukien maksamista, mukaan luettuina niille suoritetut maksut, joihin käytetään tämän artiklan määräysten mukaisesti sovellettujen sisäisten verojen tai maksujen tuottoja, sekä tuet, jotka perustuvat siihen, että julkiset viranomaiset hankkivat kotimarkkinatuotteita.

5. Tämän artiklan määräykset eivät koske julkisia hankintoja säänteleviä lakeja, määräyksiä, menettelyjä ja käytäntöjä, joihin sovelletaan ainoastaan tämän osan IV osaston määräyksiä.

4 Ensimmäisen virkkeen määräysten mukaisen rajoituksen ei katsota olevan ristiriidassa toisen virkkeen määräysten kanssa, jos kaikkia tuotteita, joita rajoitus koskee, tuotetaan kotimarkkinoilla huomattavia määriä. Rajoituksen ei voida katsoa olevan toisen virkkeen määräysten mukainen sillä perusteella, että kullekin sen kohteena olevalle tuotteelle vahvistettu määrä tai määräosuus merkitsee tasapuolista määräsuhdetta tuotujen ja kotimarkkinoilla tuotettujen tuotteiden välillä.

2 JAKSO

Polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteet

78 ARTIKLA

Polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteet

Jos osapuoli katsoo, että sen toisen osapuolen kanssa käymässä kaupassa tapahtuu polkumyyntiä ja/tai vastatoimeen oikeuttavaa tukien myöntämistä, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamista koskevan WTO:n sopimuksen sekä tuista ja tasoitustulleista tehdyn WTO:n sopimuksen mukaisesti.

3 JAKSO

Tulliala ja siihen liittyvät asiat

79 ARTIKLA

Tulliala ja siihen liittyvät kauppa-asiat

1. Tämän osaston määräysten täyttämiseksi tullialaan ja kauppaan liittyvien kysymysten osalta ja kaupan helpottamiseksi ottaen samalla huomioon tarpeen tehokkaaseen valvontaan osapuolet sitoutuvat siihen, että ne

a) tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja tullilainsäädännön ja tullimenettelyjen alalla;

b) soveltavat tullisääntöjä ja -menettelyjä, joista osapuolet ovat sopineet kahdenvälisellä tai monenvälisellä tasolla;

c) yksinkertaistavat tavaroiden luovutukseen ja tulliselvitykseen liittyviä vaatimuksia ja muodollisuuksia, ja tämän osana kehittävät yhdessä mahdollisuuksien mukaan menettelyjä, joissa tuonti- ja vientitiedot voidaan toimittaa keskitetysti yhdelle virastolle, ja lisäksi sovittavat yhteen tullin ja muiden valvontavirastojen toimintaa siten, että tuontia ja vientiä koskevat viralliset tarkastukset voi suorittaa mahdollisimman pitkälle yksi virasto;

d) toimivat yhteistyössä kaikissa niitä koskevissa alkuperäsääntöihin ja tullimenettelyihin liittyvissä kysymyksissä; ja

e) toimivat yhteistyössä kaikissa tullausarvon määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä

GATT 1994 -sopimuksen VII artiklan soveltamista koskevan sopimuksen mukaisesti pyrkien erityisesti saavuttamaan yhteisymmärryksen arvon määrittämisperusteiden soveltamisesta, ohjeellisten tai viitteellisten indeksien käytöstä, toimintanäkökohdista ja työmenetelmistä.

2. Parantaakseen työmenetelmiä ja varmistaakseen tullitoimintojen avoimuuden ja tehokkuuden osapuolet

a) varmistavat mahdollisimman korkeatasoisten rehellisyysvaatimusten noudattamisen soveltamalla tämän alan kansainvälisiin sopimuksiin ja välineisiin sisältyvien periaatteiden mukaisia toimenpiteitä, osapuolten lainsäädännössä säädetyllä tavalla;

b) pyrkivät mahdollisuuksien mukaan edelleen vähentämään, yksinkertaistamaan ja standardoimaan tulliasiakirjoissa esitettäviä tietoja, mihin kuuluu kansainvälisten normien pohjalta laadittujen ja mahdollisimman pitkälle kaupallisesti saatavilla oleviin tietoihin pohjautuvien yhtenäisten tulliasiakirjojen tai dataviestien käyttö maahan tulon ja maasta poistumisen yhteydessä.

c) tekevät mahdollisimman paljon yhteistyötä tuontia, vientiä ja tullimenettelyjä koskevien lainsäädäntö- ja toimintahankkeiden yhteydessä sekä parantaakseen palveluaan yritysten suuntaan;

d) tekevät tarvittaessa yhteistyötä teknisen avun osalta, mukaan luettuna seminaarien ja virkailijavaihdon järjestäminen;

e) tekevät yhteistyötä tullimenettelyjen tietokoneistamisen alalla sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisten normien aikaansaamiseksi;

f) soveltavat tullialan kansainvälisiä sääntöjä ja normeja, mahdollisuuksien mukaan myös tullimenettelyjen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamista koskevan tarkistetun Kioton yleissopimuksen keskeisiä osia;

g) pyrkivät määrittämään mahdollisuuksien mukaan yhteisiä kantoja tullialalla toimivissa kansainvälisissä järjestöissä, joita ovat muun muassa Maailman kauppajärjestö (WTO), Maailman tullijärjestö (WCO), Yhdistyneet Kansakunnat (YK) ja Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD);

h) kehittävät menettelyjä, joilla voidaan GATT 1994 -sopimuksen X artiklan mukaisesti, tehokkaasti ja nopeasti turvata muutoksenhakuoikeus sellaisia tullin ja muun viraston hallinnollisia toimia, ratkaisuja ja päätöksiä vastaan, jotka vaikuttavat tavaroiden tuontiin ja vientiin; ja

i) tekevät mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä helpottaakseen uudelleenlastaustoimia ja kauttakuljetusta alueillaan.

3. Osapuolet sopivat, että niiden kauppa- ja tullimääräysten ja -menettelyjen perustana ovat seuraavat osatekijät:

a) lainsäädäntö, jolla ei aseteta talouden toimijoille tarpeettomia rasitteita, joka ei haittaa petosten torjuntaa ja joka helpottaa entisestään vaatimukset mahdollisimman hyvin täyttävien toimijoiden toimintaa;

b) laillisen kaupan suoja lakiin perustuvien vaatimusten tehokkaan täytäntöönpanon kautta;

c) nykyaikaisen tullitekniikan käyttö, johon sisältyvät muun muassa riskinarviointi, yksinkertaisen menettelyt tavaroiden maahantuontia ja luovutusta varten, luovutuksen jälkeiset tarkastukset ja yritysten tarkastusmenettelyt, kunnioittaen samalla yritystietojen luottamuksellisuutta kummankin osapuolen soveltamien säännösten mukaisesti. Kumpikin osapuoli toteuttaa tarvittavat toimenpiteet riskinarviointimenetelmien tehokkuuden varmistamiseksi;

d) menettelyt, jotka ovat avoimia, tehokkaita ja tarkoituksenmukaisella tavoin yksinkertaistettuja, jotta voidaan alentaa kustannuksia ja parantaa ennustettavuutta talouden toimijoiden kannalta;

e) talouden toimijoiden ja tullihallinnon välisten sekä tullin ja muiden virastojen välisten tietoteknisten järjestelmien kehittäminen tuonti- ja vientitoimintoja varten. Tällaisissa järjestelmissä voidaan myös järjestää verojen, tullien ja muiden maksujen maksu sähköisesti;

f) säännöt ja menettelyt, joilla mahdollistetaan sitovat ennakkopäätökset tariffiluokittelun ja alkuperäsääntöjen osalta. Yksittäistä päätöstä voidaan muuttaa tai se voidaan kumota milloin tahansa, mutta vasta, kun siitä on ensin ilmoitettu asianomaiselle toimijalle, ja ilman takautuvaa vaikutusta, jollei päätöstä ole tehty virheellisten tai puutteellisten tietojen pohjalta;

g) säännökset, jotka periaatteessa helpottavat tavaroiden tuontia sallimalla yksinkertaistetut tai ennen saapumista toteutettavat tullimenettelyt tai -toimet;

h) tuontimääräykset, joihin ei sisälly vientitavaran ennakkotarkastuksesta tehdyssä WTO:n sopimuksessa tarkoitettuja tarkastusvaatimuksia; ja

i) säännöt, jotka varmistavat GATT 1994 -sopimuksen VIII artiklan mukaisesti sen, että tullimääräysten tai menettelyihin liittyvien vaatimusten vähäisistä rikkomisista annetut rangaistukset ovat oikeasuhteisia ja ettei niiden soveltaminen aiheuta kohtuuttomia viivästyksiä tulliselvityksissä.

4. Osapuolet sopivat, että ne

a) neuvottelevat pikaisesti talouden toimijoiden kanssa tärkeistä kysymyksistä, jotka liittyvät tullialan lakialoitteisiin ja yleisiin menettelyihin. Tätä varten kumpikin osapuoli perustaa viranomaisten ja toimijoiden välille asianmukaisen neuvottelumekanismin;

b) julkaisevat, mahdollisuuksien mukaan sähköisesti, ja tekevät tunnetuksi uutta tullilainsäädäntöä ja yleisiä tullimenettelyjä sekä niiden mahdollisia muutoksia viimeistään siinä vaiheessa, kun ne tulevat voimaan. Lisäksi ne saattavat julkisesti saataville talouden toimijoille tärkeitä yleisiä tietoja, kuten tullitoimipaikkojen, myös satamissa ja rajanylityspaikoissa sijaitsevien, aukioloajat ja yhteyspisteet tiedustelujen esittämistä varten;

c) edistävät yhteistyötä toimijoiden ja tulliviranomaisten välillä käyttämällä puolueetonta ja julkista yhteisymmärryspöytäkirjaa, joka perustuu Maailman tullijärjestön julkaisemiin vastaaviin asiakirjoihin; ja

d) varmistavat, että niiden tullialaa ja siihen liittyviä seikkoja koskevat vaatimukset ja menettelyt täyttävät jatkuvasti kauppayhteisön tarpeet ja ovat parhaiden toimintatapojen mukaisia.

5. Rajoittamatta 1–4 kohdan määräysten soveltamista osapuolten hallintoviranomaiset antavat toisilleen hallinnollista apua tulliasioissa yhteistyötä koskevaan puitesopimukseen kuuluvan, hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta tulliasioissa 13 päivänä kesäkuuta 2001 tehdyn pöytäkirjan määräysten mukaisesti.

80 ARTIKLA

Tullausarvon määrittäminen

Osapuolten väliseen kauppaan sovellettavat tullausarvon määrittämisen säännöt noudattavat GATT 1994 -sopimuksen VII artiklan soveltamisesta tehtyä WTO:n sopimusta lukuun ottamatta kyseisen sopimuksen 20 artiklassa ja sopimuksen liitteessä III olevassa 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja varaumia ja vaihtoehtoja.

81 ARTIKLA

Tulliyhteistyön ja alkuperäsääntöjen erityiskomitea

1. Osapuolet perustavat tulliyhteistyön ja alkuperäsääntöjen erityiskomitean, joka koostuu osapuolten edustajista. Komitea kokoontuu käsittelemään osapuolten ennalta sopimia asioita niiden ennalta sopimana ajankohtana. Osapuolten edustajat vuorottelevat komitean puheenjohtajana. Komitea raportoi assosiaatiokomitealle.

2. Komitean tehtävänä on

a) seurata 79 ja 80 artiklan sekä liitteen III täytäntöönpanoa ja hallinnointia sekä muita mahdollisia markkinoille pääsyyn liittyviä tulliasioita;

b) tarjota foorumi neuvotteluille ja keskusteluille kaikista tulliasioista, joihin kuuluvat muun muassa alkuperäsäännöt ja niihin liittyvät tullimenettelyt, yleiset tullimenettelyt, tullausarvon määrittäminen, tariffijärjestelyt, tullinimikkeistö, tulliyhteistyö ja keskinäinen hallinnollinen apu tulliasioissa;

c) edistää yhteistyötä alkuperäsääntöjen ja niihin liittyvien tullimenettelyjen, yleisten tullimenettelyjen ja tulliasioita koskevan keskinäisen hallinnollisen avun kehittämisessä, soveltamisessa ja soveltamisen valvonnassa;

d) huolehtia osapuolten sopimista muista asioista.

3. Voidakseen suorittaa tässä artiklassa tarkoitetut tehtävät osapuolet voivat pitää erityiskokouksia.

82 ARTIKLA

Etuuskohtelun täytäntöönpano

1. Osapuolet sopivat, että hallinnollinen yhteistyö on välttämätöntä tämän osaston nojalla myönnetyn etuuskohtelun täytäntöönpanemiseksi ja valvomiseksi ja ne vahvistavat uudelleen sitoutumisensa alkuperää, tulliluokittelu ja tullausarvo mukaan luettuina, koskevien sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjuntaan.

2. Tältä osin osapuoli voi peruuttaa väliaikaisesti tämän osaston nojalla myönnetyn etuuskohtelun yhdeltä tai useammalta tuotteelta, jonka osalta kyseinen osapuoli on todennut, että toinen osapuoli on jättänyt tämän artiklan mukaisesti hallinnollisen avun järjestelmällisesti antamatta tai että on tapahtunut petos.

3. Tässä artiklassa tarkoitetaan hallinnollisen avun antamatta jättämisellä seuraavia tilanteita:

a) hallinnollista yhteistyötä ei tehdä, mikä tarkoittaa muun ohessa, ettei toimiteta alkuperätodistusten antamisesta ja tarkastamisesta vastaavien tullitoimipaikkojen tai viranomaisten nimiä ja osoitteita tai näytteitä todistusten vahvistamiseen käytettävistä leimoista tai ettei tietoja saateta ajan tasalle asianmukaisesti;

b) tuotteiden alkuperäaseman ja liitteessä III esitettyjen muiden vaatimusten täyttämisen tarkastaminen ja alkuperäsääntöjen kiertämistä koskevien tapausten yksilöinti tai sääntöjen kiertämisen estäminen jää järjestelmällisesti tekemättä tai on puutteellista;

c) kieltäydytään järjestelmällisesti tarkastamasta jälkikäteen toisen osapuolen pyynnöstä alkuperäselvitystä ja toimittamasta tarkastuksen tuloksia ajoissa tai viivytellään tässä kohtuuttomasti;

d) hallinnollinen yhteistyö puuttuu kokonaan tai se on järjestelmällisesti puutteellista tarkastettaessa toimia, joihin oletettavasti liittyy alkuperää koskeva petos. Tältä osin osapuoli voi olettaa petoksen tapahtuneen muun muassa silloin, kun tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuonti ylittää suuressa määrin toisen osapuolen tavanomaisen tuotantomäärän ja vientikapasiteetin.

4. Osapuolen, joka on todennut hallinnollisen avun antamisen järjestelmällisen laiminlyönnin tai olettanut petoksen tapahtuneen, on ennen tässä artiklassa tarkoitettua etuuskohtelun keskeyttämistä toimitettava assosiaatiokomitealle kaikki olennaiset tiedot, joita tarvitaan tilanteen perusteellista selvittämistä varten molempien osapuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytymiseksi. Samaan aikaan se julkaisee virallisessa lehdessään tuojille tarkoitetun ilmoituksen yhdestä tai useammasta tuotteesta, jonka osalta hallinnollisen yhteistyön on todettu järjestelmällisesti puuttuvan tai olettamus petoksesta on tehty. Tästä julkaisemisesta johtuviin oikeudellisiin seuraamuksiin sovelletaan kummankin osapuolen sisäistä lainsäädäntöä.

5. Kymmenen päivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetusta tietojen ilmoittamisesta osapuolet neuvottelevat asiasta assosiaatiokomiteassa. Jos osapuolet eivät löydä 30 päivän kuluessa neuvottelujen alkamisesta yksimielistä ratkaisua siihen, kuinka välttää etuuskohtelun väliaikainen keskeyttäminen, asianomainen osapuoli voi keskeyttää etuuskohtelun väliaikaisesti kyseisiltä tuotteilta.

Väliaikainen keskeytys ei saa jatkua pidempään kuin asianomaisen osapuolen taloudellisten etujen suojaamiseksi on tarpeen.

6. Tässä artiklassa tarkoitetuista etuuskohtelun väliaikaisista keskeytyksistä on ilmoitettava assosiaatiokomitealle välittömästi niiden voimaantulon jälkeen. Niiden kesto saa olla enintään kuusi kuukautta, ja ne voidaan uusia. Keskeytyksistä on neuvoteltava assosiaatiokomiteassa säännöllisin väliajoin, ja ensisijaisena tavoitteena on lopettaa ne heti, kun olosuhteet sen sallivat.

4 JAKSO

Standardit, tekniset määräykset ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt

83 ARTIKLA

Tavoite

Tämän jakson tavoitteena on tavarakaupan helpottaminen ja kasvattaminen tarpeettomia kaupan esteitä poistamalla ja niitä estämällä samalla, kun otetaan huomioon osapuolten oikeutetut tavoitteet ja kaupan teknisistä esteistä tehdyssä WTO:n sopimuksessa tarkoitettu syrjimättömyyden periaate.

84 ARTIKLA

Soveltamisala ja kattavuus

Tämän jakson määräyksiä sovelletaan tavarakauppaan standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen alalla sellaisina kuin ne on määritelty kaupan teknisistä esteistä tehdyssä sopimuksessa. Niitä ei sovelleta tämän luvun 5 jaksossa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Julkisten laitosten julkisia hankintoja varten laatimiin teknisiin eritelmiin ei sovelleta tämän jakson määräyksiä, vaan niitä käsitellään tämän osan IV osastossa.

85 ARTIKLA

Määritelmät

Tähän jaksoon sovelletaan kaupan teknisistä esteistä tehdyn sopimuksen liitteen I määritelmiä. Tässä yhteydessä sovelletaan myös kaupan teknisiä esteitä käsittelevän WTO:n komitean päätöstä, joka koskee kansainvälisten standardien, ohjeiden ja suositusten kehittämisen periaatteita suhteessa kyseisen sopimuksen 2 ja 5 artiklaan ja liitteeseen 3.

86 ARTIKLA

Perusoikeudet ja -velvoitteet

Osapuolet vahvistavat kaupan teknisistä esteistä tehdyn sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvoitteensa sekä sitoutumisensa mainitun sopimuksen kattavaan täytäntöönpanoon. Tässä yhteydessä ja tämän jakson tavoitteen mukaisesti on tämän jakson mukaiset yhteistyötoimet toteutettava kyseisten oikeuksien käyttöä ja velvoitteiden täyttämistä edistävällä ja vahvistavalla tavalla.

87 ARTIKLA

Sopimuksen nojalla toteutettavat erityistoimet Tämän jakson tavoitteen saavuttamiseksi:

1. Osapuolet voimistavat kahdenvälistä yhteistyötään standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen alalla helpottaakseen toisen osapuolen pääsyä markkinoilleen lisäämällä vastavuoroisesti järjestelmiään koskevaa tietämystä ja ymmärtämystä sekä niiden keskinäistä yhteensopivuutta.

2. Kahdenvälisessä yhteistyössään osapuolet pyrkivät yksilöimään tiettyihin kysymyksiin tai tietyille aloille parhaiten soveltuvat mekanismit tai niiden yhdistelmät. Tällaisiin mekanismeihin sisältyy sääntely-yhteistyötä muun muassa seuraavissa asioissa: teknisten määräysten ja standardien lähentäminen ja/tai vastaavuus, mukauttaminen kansainvälisiin standardeihin, toimittajan antaman vaatimustenmukaisuusilmoituksen hyväksyminen, akkreditoinnin käyttö vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyyden hyväksymiseksi sekä vastavuoroista tunnustamista koskevat sopimukset.

3. Osapuolet sopivat kahdenvälisessä yhteistyössään saavuttamansa edistymisen pohjalta, mitä erityisjärjestelyjä yksilöityjen mekanismien täytäntöönpanemiseksi olisi tehtävä.

4. Tätä varten osapuolet

a) kehittävät yhteisiä näkemyksiä hyvistä sääntelykäytännöistä, joihin kuuluvat muun ohessa:

i) avoimuus teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen valmistelussa, hyväksymisessä ja soveltamisessa,

ii) sääntelytoimenpiteiden ja niihin liittyvien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen tarve ja oikeasuhteisuus, toimittajan antaman vaatimustenmukaisuusilmoituksen käyttö mukaan luettuna,

iii) kansainvälisten standardien käyttö teknisten määräysten perustana, jolleivät tällaiset kansainväliset standardit ole tehottomia tai epätarkoituksenmukaisia laillisten tavoitteiden saavuttamiselle,

iv) teknisten määräysten täytäntöönpano ja markkinavalvontatoimet,

v) teknisten määräysten tukemiseksi tarvittava metrologian, standardoinnin, testauksen, varmentamisen ja akkreditoinnin tekninen infrastruktuuri, ja

vi) mekanismit ja menetelmät teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen uudelleentarkastelua varten;

b) vahvistavat sääntelyalan yhteistyötä muun muassa vaihtamalla tietoja, kokemuksia ja tietoaineistoa sekä tekemällä tieteellistä ja teknistä yhteistyötä osapuolten teknisten määräysten laadun parantamiseksi ja sääntelykeinojen saamiseksi tehokkaaseen käyttöön;

c) edistävät teknisten määräystensä, standardiensa ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjensä yhteensopivuutta ja/tai vastaavuutta;

d) edistävät ja tukevat kahdenvälistä yhteistyötä metrologian, standardoinnin, testauksen, varmentamisen ja akkreditoinnin aloilla toimivien osapuolten julkisten ja/tai yksityisten organisaatioiden välillä;

e) edistävät ja tukevat täysimääräistä osallistumista kansainvälisten standardointilaitosten työhön ja tukevat kansainvälisten standardien käyttöä teknisten määräysten perustana; ja

f) lisäävät kahdenvälistä yhteistyötään alan kansainvälisissä järjestöissä ja tähän jaksoon liittyviä kysymyksiä käsittelevillä foorumeilla.

88 ARTIKLA

Standardeja, teknisiä määräyksiä ja vaatimustenmukaisuuden arviointia käsittelevä komitea

1. Osapuolet perustavat tässä jaksossa asetettujen tavoitteiden saavuttamista varten standardeja, teknisiä määräyksiä ja vaatimustenmukaisuuden arviointia käsittelevän erityiskomitean. Osapuolten edustajista koostuvan komitean puheenjohtajana toimivat kummankin osapuolen edustaja yhteisesti. Komitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa, jolleivät osapuolet toisin sovi. Komitea raportoi assosiaatiokomitealle.

2. Komitea voi käsitellä mitä tahansa tämän jakson tehokkaaseen soveltamiseen liittyvää asiaa. Sillä on erityisesti seuraavat toimivaltuudet ja tehtävät:

a) se seuraa ja tarkastelee tämän jakson määräysten täytäntöönpanoa ja hallinnointia. Tässä yhteydessä komitea laatii työohjelman tässä jaksossa ja erityisesti 87 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista varten;

b) se tarjoaa foorumin keskusteluille ja tietojenvaihdolle kaikista tähän jaksoon ja erityisesti osapuolten teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen järjestelmään liittyvistä kysymyksistä sekä kehityksestä alan kansainvälisissä järjestöissä;

c) se tarjoaa foorumin neuvotella ja tehdä nopeita päätöksiä kysymyksistä, jotka merkitsevät tai saattavat merkitä tarpeetonta estettä osapuolten välisessä kaupassa tämän jakson soveltamisalan rajoissa ja siinä tarkoitetussa merkityksessä;

d) se tukee, edistää ja muulla tavoin helpottaa yhteistyötä metrologian, standardoinnin, testauksen, varmentamisen ja akkreditoinnin alalla toimivien osapuolten julkisten ja/tai yksityisten organisaatioiden välillä; ja

e) se selvittää keinoja, joilla voidaan parantaa pääsyä osapuolten markkinoille, ja edistää tämän jakson määräysten toimivuutta.

5 JAKSO

Terveyttä ja kasvinsuojelua koskevat toimenpiteet

89 ARTIKLA

Terveyttä ja kasvinsuojelua koskevat toimenpiteet

1. Tämän jakson tavoitteena on helpottaa osapuolten välistä kauppaa terveyttä ja kasvinsuojelua koskevan lainsäädännön alalla suojaten samalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä jatkamalla terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn WTO:n sopimuksen periaatteiden täytäntöönpanoa. Jakson lisätavoitteena on tarkastella eläinten hyvinvointiin liittyviä normeja.

2. Tämän jakson tavoitteisiin pyritään soveltamalla liitteenä IV olevaa eläinten ja eläintuotteiden, kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden kauppaan sovellettavista terveys- ja kasvinsuojelutoimista sekä eläinten hyvinvoinnista tehtyä sopimusta.

3. Assosiaatiokomitean käsitellessä terveyttä ja kasvinsuojelua koskevia toimenpiteitä se muodostetaan 193 artiklan määräyksistä poiketen terveys- ja kasvinsuojeluasioista vastaavista yhteisön ja Chilen edustajista. Komiteaa kutsutaan tällöin "terveys- ja kasvinsuojeluasioiden yhteiseksi hallintokomiteaksi". Komitean tehtävät esitetään liitteessä IV olevassa 16 artiklassa.

4. Sopimuksen 184 artiklaa sovellettaessa liitteessä IV olevan 16 artiklan mukaisesti käydyt neuvottelut katsotaan 183 artiklassa tarkoitetuiksi neuvotteluiksi, jolleivät osapuolet toisin päätä.

6 JAKSO

Viinit ja väkevät alkoholijuomat

90 ARTIKLA

Viinit ja väkevät alkoholijuomat

Viinikaupasta sekä alkoholijuomien ja maustettujen juomien kaupasta tehdyt sopimukset ovat liitteinä V ja VI.

III LUKU POIKKEUKSET

91 ARTIKLA

Yleinen poikkeuslauseke

Edellyttäen, ettei toimenpiteitä sovelleta tavalla, joka merkitsisi mielivaltaista tai perusteetonta syrjintää osapuolten kesken samanlaisten olosuhteiden vallitessa tai osapuolten välisen kaupan peiteltyä rajoittamista, tämän osaston määräysten ei voida katsoa estävän kumpaakaan osapuolta ottamasta käyttöön tai pitämästä voimassa toimenpiteitä, jotka

a) ovat välttämättömiä yleisen moraalin suojelemiseksi;

b) ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi;

c) ovat välttämättömiä varmistettaessa sellaisten lakien ja määräysten noudattaminen, jotka eivät ole yhteensopimattomia tämän sopimuksen kanssa, mukaan luettuina tullien täytäntöönpanoon, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan ja petoksellisten toimintatapojen ehkäisemiseen liittyvät lait tai määräykset;

d) liittyvät kullan tai hopean tuontiin tai vientiin;

e) liittyvät taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojeluun;

f) liittyvät ehtyvien luonnonvarojen suojeluun, jos tällaisten toimenpiteiden toteuttamisen ohella rajoitetaan kotimarkkinoiden tuotantoa tai kulutusta; tai

g) liittyvät vankityönä valmistettuihin tuotteisiin.

92 ARTIKLA

Suojalauseke

1. Jollei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu, osapuolten kesken sovelletaan GATT 1994

-sopimuksen XIX artiklan ja suojalausekkeista tehdyn WTO:n sopimuksen määräyksiä. Tämän artiklan 2, 3, 4, 5, 7, 8 ja 9 kohdan määräyksiä sovelletaan vain, jos asiaan liittyy osapuolen huomattava etu asianomaisen tuotteen viejänä 10 kohdassa määritellyn mukaisesti.

2. Kummankin osapuolen on ilmoitettava assosiaatiokomitealle välittömästi tai viimeistään seitsemän päivän kuluttua tapauksesta kirjallisesti kaikki olennaiset tiedot suojatoimenpiteiden käyttöönottoa varten tehtävän tutkimuksen käynnistämisestä ja tutkimuksen lopullisista päätelmistä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on annettava erityisesti selvitys sisäisestä menettelystä, jonka pohjalta tutkimus on tarkoitus suorittaa, sekä ilmoitettava aikataulu sellaisia kuulemisia ja muita tilaisuuksia varten, joissa asianomaiset osapuolet voivat esittää näkemyksensä asiasta. Lisäksi kumpikin osapuoli toimittaa assosiaatiokomitealle etukäteen kirjallisena kaikki olennaiset tiedot väliaikaisten suojatoimenpiteiden soveltamista koskevasta päätöksestä. Tämä ilmoitus on toimitettava viimeistään seitsemän päivää ennen toimenpiteiden käyttöönottoa.

4. Osapuolen, joka aikoo soveltaa GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan ja suojalausekkeista tehdyn WTO:n sopimuksen määräysten mukaisia suojatoimenpiteitä, on tutkimuksen lopullisista päätelmistä ilmoittaessaan ja ennen toimenpiteiden soveltamista toimitettava asia assosiaatiokomitean käsiteltäväksi tilanteen perusteellista selvittämistä varten molempien osapuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi. Osapuolet käyvät assosiaatiokomiteassa ennakkoneuvotteluja tällaisen ratkaisun löytämiseksi, jos asianomainen osapuoli sitä pyytää.

5. Sen estämättä, mitä 4 kohdassa määrätään, osapuoli voi minkään estämättä soveltaa

GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan ja suojalausekkeista tehdyn WTO:n sopimuksen määräysten mukaisia toimenpiteitä.

6. Tässä artiklassa tarkoitettuja suojatoimenpiteitä valitessaan osapuolet asettavat etusijalle toimenpiteet, jotka häiritsevät mahdollisimman vähän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Tällaisten toimenpiteiden vaikutus ei saa olla suurempi kuin on välttämätöntä huomattavan vahingon korjaamiseksi, ja niitä sovellettaessa on tämän osaston nojalla myönnetyn etuuden määrän/marginaalin säilyttävä ennallaan.

7. Osapuolet vahvistavat suojalausekkeista tehdyn WTO:n sopimuksen 8 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset oikeutensa ja velvoitteensa.

8. Suojalausekkeista tehdyn WTO:n sopimuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua oikeutta pidättyä soveltamasta etuuksia ei sovelleta osapuolten välillä suojatoimenpiteen soveltamisen 18 ensimmäisen kuukauden aikana edellyttäen, että suojatoimenpide on otettu käyttöön tuonnin absoluuttisen lisäyksen johdosta ja että se on suojalausekkeista tehdyn WTO:n sopimuksen määräysten mukainen.

9. Otettaessa suojatoimenpiteitä käyttöön niistä on ilmoitettava välittömästi assosiaatiokomitealle, ja niistä neuvotellaan komiteassa kerran vuodessa tavoitteena ensi sijassa niiden lieventäminen tai kumoaminen.

10. Tätä artiklaa sovellettaessa katsotaan, että asiaan liittyy osapuolen huomattava etu, jos se on ollut viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana yksi tuodun tuotteen viidestä tärkeimmästä toimittajasta, joko tuotteen absoluuttisena määränä tai sen arvona mitattuna.

11. Jos osapuoli soveltaa valvontamenettelyä tuotaessa tuotetta, joka saattaa aiheuttaa tässä artiklassa tarkoitettujen suojatoimenpiteiden soveltamista edellyttävän tilanteen, sen on ilmoitettava tästä toiselle osapuolelle.

93 ARTIKLA

Riittämätöntä tarjontaa koskeva lauseke

1. Jos tämän osaston määräysten noudattamisesta seuraa

a) elintarvikkeiden tai muiden vievälle osapuolelle välttämättömien tuotteiden vakava puute tai sellaisen uhka; tai

b) kotimarkkinoiden jalostusteollisuuden tarvitsemien kotimarkkinoilla tuotettujen ainesten merkittävä puute aikana, jona näiden ainesten kotimarkkinahintoja pidetään valtion vakauttamisohjelmalla maailmanmarkkinahintoja alempina;

ja jos edellä kuvatut tilanteet aiheuttavat tai todennäköisesti aiheuttavat huomattavia vaikeuksia vievälle osapuolelle, tämä voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet tässä artiklassa määrättyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti.

2. Toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten häiriötä tässä sopimuksessa vahvistettujen järjestelyjen toiminnalle. Toimenpiteitä ei saa soveltaa tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään samojen edellytysten vallitessa tai johtaisi kaupan peiteltyyn rajoittamiseen, ja ne on kumottava, kun niiden soveltamisen edellytykset eivät enää täyty. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla mahdollisesti käyttöön otettavilla toimenpiteillä ei myöskään saa pyrkiä lisäämään kyseessä olevan kotimarkkinoiden jalostusteollisuuden vientiä tai sille myönnettyä suojaa, eivätkä nämä toimenpiteet saa olla tässä sopimuksessa vahvistettujen, syrjinnän kieltämistä koskevien määräysten vastaisia.

3. Ennen 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamista tai mahdollisimman pian tapauksissa, joihin sovelletaan 4 kohdan määräyksiä, osapuolen, joka aikoo toteuttaa toimenpiteitä, on toimitettava assosiaatiokomitealle kaikki tarvittavat tiedot kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi. Assosiaatiokomiteassa osapuolet voivat sopia ongelmien ratkaisemisesta millä tahansa keinoilla. Jos sopimukseen ei ole päästy 30 päivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu assosiaatiokomitean käsiteltäväksi, vievä osapuoli voi soveltaa tämän artiklan mukaisia toimenpiteitä asianomaisen tuotteen vientiin.

4. Kun välitöntä toimintaa edellyttävien poikkeuksellisten ja kriittisten olosuhteiden vuoksi tiedottaminen tai edeltäkäsin tarkastelu ei ole mahdollista, toimenpiteiden käyttöönottoa suunnitteleva osapuoli voi viipymättä soveltaa tilanteen vaatimia varotoimenpiteitä, ja sen on ilmoitettava tästä välittömästi toiselle osapuolelle.

5. Tämän artiklan nojalla käyttöön otettavista toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä assosiaatiokomitealle, jossa niistä neuvotellaan säännöllisin väliajoin tavoitteena erityisesti vahvistaa aikataulu niiden lakkauttamiseksi heti, kun olosuhteet sen sallivat.

III OSASTO PALVELUKAUPPA JA SIJOITTAUTUMINEN

94 ARTIKLA

Tavoitteet

1. Osapuolet vapauttavat palvelukaupan vastavuoroisesti tämän osaston ja GATS-sopimuksen V artiklan määräysten mukaisesti.

2. III luvun määräysten tavoitteena on parantaa syrjimättömyyden periaatteen pohjalta sijoitusympäristöä ja erityisesti sijoittautumisedellytyksiä osapuolten kesken.