OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

SISÄLLYS

1 KÄSIKIRJAN JOHDANTO 4

2 OPPISOPIMUSKOULUTUS 5

2.1 Oppisopimuskoulutus ja tuettu oppisopimus 5

2.1.1 Tuetun oppisopimuksen prosessikuvauksia 5

2.2 Opintojen henkilökohtaistaminen oppisopimuskoulutuksessa 5

2.2.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 6

2.2.2 Henkilökohtainen opiskeluohjelma 6

2.2.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 6

2.2.4 Opintojen henkilökohtaistaminen näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa 7

2.2.5 Opintojen henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 7

2.3 Esteettömyys ja SORA–lainsäädäntö 7

3 OHJAUS JA TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 9

3.1 Yleinen tuki ja ohjaus 9

3.2 Erityinen tuki 10

3.3 Erityisryhmät tuetun oppisopimuksen kohderyhmänä 10

3.3.1 Osatyökykyisten oppisopimuskoulutus 10

3.3.2 Vankien oppisopimuskoulutus 11

3.3.3 Maahanmuuttajat 12

3.3.4 Lievästi kehitysvammaisten oppisopimuskoulutus 12

4 YHTEISTYÖVERKOSTOJEN TOIMINTA ENNEN OPPISOPIMUKSEN ALOITTAMISTA 13

4.1 Oppisopimusopo 13

4.2 Yhteistyöverkostot 13

4.3 Työelämätreeni 13

5 OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN EDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN 14

5.1 Opiskelijan tuen tarpeen tunnistaminen 14

5.2 Työpaikan tuen tarpeen tunnistaminen 15

5.3 Taloudelliset ja ohjaukselliset lisäresurssit 15

5.3.1 Työnantajalle kohdennetut lisäresurssit 15

5.3.2 Opiskelijalle kohdennetut lisäresurssit 15

6 OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TUKITOIMIEN SUUNNITTELU JA OPPISOPIMUKSEN SOLMIMINEN 16

6.1 Tukitoimien suunnittelu 16

6.1.1 Yleinen tuki ja ohjaus 16

6.1.2 Erityinen tuki ja ohjaus 16

7 TUKITOIMIEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 18

7.1 Työpaikan tuki ja ohjaus 18

7.1.1 Työpaikkakouluttaja-koulutus 18

7.1.2 Muut tukitoimet työpaikalle 18

7.2 Opiskelijan tuki ja ohjaus 19

7.2.1 Opiskelijan tukitoimet ja ohjaus työpaikalla 19

7.2.2 Tukitoimet ja ohjaus tietopuolisissa opinnoissa 19

7.2.3 Tukitoimet tutkintotilaisuudessa 20

7.2.4 Työelämätaidot-valmennus 21

7.2.5 Oppisopimuskoulutuksen orientaatiopäivät 21

8 OPPISOPIMUSTOIMIJOIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 22

8.1 Tuetun oppisopimuksen prosessin johtaminen ja kehittäminen 22

8.2 Tuetun oppisopimuksen perusteet -koulutus 22

8.3 Asiakaskuuntelu 23

LIITTEET 24

Liite 1: Erityisopetuksen perusteet OPH:n luokituksen mukaan 24

Liite 2: Case 1 / Oppisopimus vankilassa 26

Liite 3: Case 2 / Maahanmuuttajien oppisopimus 29

Liite 4: Case 3 / Kehitysvammaisten oppisopimus 30

1 KÄSIKIRJAN JOHDANTO

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä val- tionavustuksella Xxxxxx oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen on kehitetty uusia ja vaihtoehtoisia käytäntöjä oppisopimusopiskelijoiden tavoitteelli- seen tutkintoon tähtäävään opiskeluun ja työpai- kalla tapahtuvaan oppimiseen. Tavoitteena on ollut vahvistaa olemassa olevaa keinovalikoimaa, jolla tarjotaan yksilöllisten tarpeiden mukaisia ohjaus- ja tukitoimia ennen oppisopimuskoulutuksen aloitta- mista sekä koulutuksen aikana. Kehittämishankkeis- sa on luotu malleja yksilölliselle ohjaukselle ja tuelle koulutusalan ja työpaikan valintaan ja löytämiseen, oppisopimuskoulutuksen suorittamisen tuki- ja oh- jauskäytäntöihin, monialaiseen yhteistyöhön (esim. koulutuksen järjestäjä, nuorisopalvelu,

työvoimahallinto, sosiaali- ja terveystoimi) ja työpaikkakouluttajien ohjaukseen. Tuetun oppiso- pimuskoulutuksen toimintamallit ovat keskeisiä motivoitaessa tiettyjä henkilöitä koulutukseen ja luo- taessa heille edellytyksiä suorittaa koulutus loppuun. Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkei- ta ovat toteuttaneet useat oppisopimuskoulutuksen järjestäjät eri puolilla Suomea. Tämä käsikirja on syntynyt näiden toteutettujen kehittämishankkeiden ja alueellisten verkostojen tuloksena. Tavoitteena

on ollut laatia Xxxxxx oppisopimuskoulutuksen käsikirja sellaiseksi, että sen myötä Xxxxxx oppisopi- muskoulutuksen toimintamalli on kaikkien oppiso- pimuskoulutuksen järjestäjien käytettävissä.

Xxxx Xxxxxxx-Xxxxxx

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

2 OPPISOPIMUSKOULUTUS

2.1 OPPISOPIMUSKOULUTUS JA TUETTU OPPISOPIMUS Tuettuun oppisopimukseen järjestetään enemmän tukitoimia kuin tavanomaiseen oppisopimuskou- lutukseen. Tuen tarve voi olla tilapäistä tai kattaa koko oppisopimusajan. Tuettu oppisopimus jaetaan käsikirjassa yleiseen oppimisen tukeen ja erityiseen tukeen. Sen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella oppisopimusopiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa oppimiselle asetetut tavoitteet.

Oppisopimuskoulutuksessa xxxxxx opiskelijan opin- not suunnitellaan henkilökohtaisista lähtökohdistaan aikaisemman osaamisen ja suoritettujen opintojen pohjalta. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijan opinnot suunnitellaan yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa niin että jokai-

nen opiskelija voi saavuttaa opiskelutavoitteensa. Opiskelutaitojen edistäminen on osa opiskelua ja mahdolliset tuen tarpeet edellyttävät huolellista yhteistä suunnittelua. Erityistä tukea tarvitaan, kun oppisopimusopiskelija ei tavanomaisin keinoin saa- vuta tutkinnon edellyttämiä tavoitteita.

Alle 18-vuotiaiden koulutusta suunniteltaessa on lisäksi huomioitava ikävaiheeseen liittyvät ohjaustar- peet, vähäinen kokemus työelämästä sekä varmistet- tava huoltajien osallisuus opintojen järjestämisessä.

Tuettua oppisopimusta suunniteltaessa on tärkeää, että eri toimijatahot tekevät yhteistyötä jo ennen oppisopimuksen alkamista. Onnistunut työpaikan ja

tietopuolisen opetuksen järjestäjän valinta varmista- vat hyvän pohjan onnistumiselle. Näyttötutkinnon hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiseen tulee varata riittävästi aikaa ja se tehdään huolellisesti.

2.1.1 Tuetun oppisopimuksen prosessikuvauksia Hankkeeseen osallistuneet koulutuksenjärjestäjät ovat laatineet tuetun oppisopimuksen prosessiku- vauksia ja niissä on myös kuvattu eri toimijatahojen roolit ja tehtävät prosessin eri vaiheissa.

Keudan malli (.docx) » Järvi-Suomen malli (.pdf) » Bovalliuksen malli (.pdf) » Salpauksen malli (.pdf) » Stadin malli (.docx) »

Satakuntalainen malli (.pdf) »

2.2 OPINTOJEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjällä on lainsää- dännön mukaisesti viranomaisvastuu koko oppiso- pimuskoulutusprosessin johdosta ja valvonnasta. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata ja valvoa opiskelijan henkilökohtaistamisen toteutumista. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat luoneet erilaisia toimintamalleja lainsäädännön ja ohjeistusten pohjalta. Oppisopimusopiskelijan työpaikan työtehtävien sisältö määrittää opintojen henkilökohtaistamisen laadintaa. Henkilökohtainen opiskeluohjelma ja näyttötutkinnoissa henkilö-

kohtaistamismääräyksen mukainen dokumentaatio tulee olla erikseen osoitettavissa.

xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/000000_Xxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx_ keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf

xxxxx://xxxxxxxxxxx.xx/xx/xx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxxxxxx/ perustutkintokohtaiset-terveydentilasuositukset/

2.2.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunni- telmaperusteinen) opiskelijalle laaditaan henkilökoh- tainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa huo- mioidaan opiskelijan aiemmin suoritetut opinnot, työkokemus, muulla tavoin hankittu osaaminen ja muut opintoihin vaikuttavat seikat. Opiskelija osoit- taa käytännön työtehtävissä hankkimansa osaamisen ammattiosaamisen näytöillä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma liitetään osaksi henkilökohtais- ta opiskeluohjelmaa.

xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx_xx_xxxxxx/xxxxxxx_xxxxxxxxxxx_ jarjestamiseen/ perusopetuksen_jarjestaminen/ aikuisten_

perusopetuksen_alkuvaihe/ohjaus_ja_opiskelusuunnitelma

2.2.2 Henkilökohtainen opiskeluohjelma Sopimukseen oppisopimuskoulutuksesta liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka sisältää suoritettavan tutkinnon, sen laajuuden ja tutkinnon perusteiden määrittelyt. Opiskeluohjelmaan kirja- taan opiskelijalle suunnitellut keskeiset työtehtävät, koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja sen ajoittuminen koulutusajalle, vastuukouluttajat sekä muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset asiat. Henkilökohtainen opiskeluohjelma on edellytys sopimuksen syntymiseen ja hyväksymiselle.

Kun opiskelijalla on työkokemuksen, aikaisemman ammatillisen koulutuksen tai muulla tavoin hankittua osaamista, vaikuttavat ne henkilökohtaisen opiske- luohjelman laadintaan ja oppisopimuksen kestoon.

Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laativat opiskeli- ja, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä yhdessä.

Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan tarvittavat muutokset tehdään kirjallisesti. Muutokset vahvis- tetaan oppisopimusosapuolten allekirjoituksella ja nämä hyväksyy oppisopimuskoulutuksen järjestä- jä. Muutosasiakirjan laatiminen, säilyttäminen ja arkistointi ovat oppisopimuskoulutuksen järjestäjän vastuulla.

Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan kohtaan muut opintojen järjestämistä koskevat seikat kirjataan oppimisen tukeen liittyvät järjestelyt ja tukitoimet mutta ei salassa pidettäviä tietoja, kuten esimerkiksi tieto HOJKSista. Myöskään näyttö- tutkinnon henkilökohtaistamisasiakirjoihin ei saa sisällyttää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (L 621/1999) tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.

xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx_xx_xxxxxx/xxxxxxx_xxxxxxxxxxx_ jarjestamiseen/ perusopetuksen_jarjestaminen/ aikuisten_

perusopetuksen_alkuvaihe/ohjaus_ja_opiskelusuunnitelma

xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000

xxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/Xxxxxx_Xxxxxx. pdf?sequence=2

xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/000000_Xxxxxxxxx_xx_xxxxxxxxxx_ opetustoimessa.pdf

2.2.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Ammatillisen erityisopetuksen oppisopimusopiskeli- jalle erikseen laadittavasta HOJKS-asiakirjasta tulee ilmetä tutkinnon suorittajalle suunnitellut ja toteu- tuneet erityiset tukipalvelut, ohjaus ja tarvittavat erityisjärjestelyt sekä erityisopetuksen peruste. HO- JKS:n tarkoitus on varmistaa erityistä tukea xxxxxx- xxxxx opiskelijan opiskelumahdollisuudet. HOJKS laaditaan, sen toteutumista seurataan ja arvioidaan

säännöllisesti. Mahdolliset muutostarpeet huomioi- daan, ne kirjataan, opiskeluohjelmaa muutetaan ja ne huomioidaan opintojen toteutuksessa.

Henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koske- vasta kirjallisesta suunnitelmasta on säädetty laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 20 § ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) 8 §.

HOJKS-lomake (.docx) »

2.2.4 Opintojen henkilökohtaistaminen näyttö- tutkintoon valmistavassa koulutuksessa Opetushallitus on antanut lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) 8.3 §:n nojalla henkilökohtaistamismääräyksen. Se koskee näyttö- tutkintoon valmistavaa oppisopimuskoulutusta ja sen yhteydessä suoritettavia tutkintoja. Henkilökoh- taistamismääräystä on noudatettava. Näyttötutkin- non järjestäjän tulee toimia niin, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuneet saavat asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutuk- seen hakeutumisen, näyttötutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henki- lökohtaistamisessa. Oppisopimuskoulutuksessa näyttötutkintoon valmistava koulutus tarkoittaa

sekä työpaikalla että oppilaitoksessa toteutettavaa koulutusta.

xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/00000_Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx

2.2.5 Opintojen henkilökohtaistaminen näyttö- tutkinnossa

Henkilökohtaistamisen toteuttamiseen vaikuttaa se, toteutetaanko ammatillisen koulutuksen tutkinnon- perusteiden vai näyttötutkinnonperusteiden kautta.

Hakeutumisvaiheessa selvitetään hakeutujan esittä- mien luotettavien asiakirjojen ja muiden mahdollis- ten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohdat. Lisäksi oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon opiskelijan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja mahdollisuudet. Lisäksi on huomioitava erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Henkilökohtaistamisessa suunnitellaan yhteisesti tut- kinnon suorittajalle soveltuvat opiskelu- ja arviointi- menetelmät sekä ohjaustoimet.

Jos opiskelijan tutkintotavoitetta on tarpeen mu- kauttaa, voidaan se toteuttaa ainoastaan ammatilli- sen koulutuksen opetussuunnitelmalla. Näyttötut- kintoja ei voida mukauttaa.

2.3 ESTEETTÖMYYS JA SORA–LAINSÄÄDÄNTÖ 1.1.2012 voimaan tulleen SORA-lainsäädännön (951/2011, 1032/2011) myötä opiskelijaksi

ottamisen edellytyksiä on tarkennettu. Lainsäädän- nöllä mahdollistetaan opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se olisi turvallisuus- näkökohtien vuoksi perusteltua. Hakijan terveyden- tilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle.

Tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia on täsmennetty koskemaan sellaisia koulutuksia, joissa opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Luettelo kaikista aloista, joita laki koskee sekä tutkintokohtaiset terveydentila- vaatimukset löytyvät Opetushallituksen oppaasta "Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiske- luun soveltumattomuuteen".

Tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista mää- rätään tutkinnon perusteissa. Muille kuin SORA- laissa mainituille aloille on annettu perustutkinto- kohtaisia terveydentilasuosituksia, jotka hakijan on hyvä ottaa huomioon hakeutuessaan opintoihin.

Oppisopimuskoulutuksessa SORA-lainsäädäntöä ei koulutusmuodon luonteen vuoksi voi suoraan soveltaa, koska oppisopimus on määräaikainen työsopimus, ja oppisopimus syntyy opiskelijan ja työnantajan sopimuksella, jonka hyväksyy oppiso- pimuskoulutuksen järjestäjä. Oppisopimuskou- lutuksessa ei tehdä erillistä opiskelijaksi ottamista koskevaa päätöstä, joten oppisopimukseen ei voida soveltaa opiskelijaksi hakijan terveydentilaa eikä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevia säännöksiä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 §:n 3 momentin mukaan hakijan

terveydentilaa koskevista vaatimuksista säädetään 27

§:ssä. Käytännössä on tärkeää tiedottaa opiskelijaa ennen oppisopimuksen tekemistä tutkintokohtaisis- ta terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaati- muksista samalla tavoin kuin oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa perus- tai lisäkoulutuksessa.

xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/000000_Xxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx_ keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf

xxxxx://xxxxxxxxxxx.xx/xx/xx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxxxxxx/ perustutkintokohtaiset-terveydentilasuositukset/

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

3 OHJAUS JA TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

Opiskelijan tarvitsemat tukitoimet suunnitellaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Tietopuo- listen opintojen järjestelyt edellyttävät taloudellisten ja ohjauksellisten resurssien kohdentamista opiske- lijan yksilöllisiin tuen muotoihin sekä työnantajalle kohdistettavaan tukeen ja ohjaukseen. Tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa painopisteen tulee olla työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksessa koska opiskelun pääpaino on työpaikan oppimisym- päristössä.

Oppimisen tuen suunnitelma (.doc) »

3.1 YLEINEN TUKI JA OHJAUS

Yleinen tuki ja ohjaus käsittävää ne kevyet tukitoi- menpiteet, joilla varmistetaan oppisopimusopiskeli- jan suoriutuminen opiskelulle asetetuista tavoitteista. Yleinen tuki ja ohjaus käsittää muun muassa tuki- opetuksen ja yksilöllisen ohjauksen niissä kokonai- suuksissa, joissa opiskelija tarvitsee tukea tilapäisesti tilanteen muuttuessa tai tuen tarve liittyy johonkin osaan opintokokonaisuudessa. Tukea voidaan kohdentaa tietopuolisten opintojen tai työpaikan oppimisympäristöön.

Tukea tarvitsevat oppisopimusopiskelijat kuuluvat suurimmaksi osaksi yleisen tuen ja ohjauksen piiriin, eikä heillä ole erityisen tuen tarvetta. Xxxxxxx tuki ja ohjaus kuuluu kaikille opiskelijoille, mutta tuki voi olla hyvin erilaista eri opiskelijoille.

Yleisiä käytettäviä keinoja ovat muun muassa oppiajan tarkastelu siitä näkökulmasta, että jo

suunnitteluvaiheessa opiskelijan tutkinnon osan / tutkinnon suorittamiseen voidaan varata enemmän aikaa muiden tarvittavien tukitoimien mahdollista- miseksi. Muita tukimuotoja voivat olla esimerkiksi tukiopetus, yksilöllinen ohjaaminen sekä esimerkiksi opiskeluvalmiuksien kehittäminen (atk-opetus, opis- kelutaitojen opettaminen, oppimistyylitestit).

Joillakin oppisopimusopiskelijoilla tuen tarve liittyy pelkästään opiskelutekniikkaan / tietopuolisiin opintoihin. Tällöin opiskelijan kanssa tutustutaan yhdessä verkko-oppimisympäristöihin ja opastetaan niiden käyttöön, ohjataan opiskelijaa opintojen ja ajankäytön aikatauluttamiseen sekä lukujärjestyksen seuraamiseen. Oppimateriaalin selkokielisyys sekä materiaalin jakaminen ennakkoon tulossa olevista aihealueista tukee opiskelijan opintojen etenemistä. Joillakin koulutuksenjärjestäjillä on käytössä läksypa- ja tai muu ohjattu tuki opintojen tukemiseksi.

Yleinen tuki ja ohjaus voi esiintyä myös mahdollisis- sa tenttitilanteissa, joita voidaan tukea pilkkomalla tentit pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Myös lisäajan antaminen tentin tai oppimistehtävien tekemiseen sekä näistä annettava ohjaava palaute tukee opis- kelijan opintojen etenemistä. Tentit on mahdollista joissakin tilanteissa suorittaa myös suullisesti.

Tukitoimien hyvällä suunnittelulla ja dokumentoin- nilla varmistetaan, että riittävät tukitoimet hankitaan, niiden toteutumista seurataan ja osapuolet sitoutu- vat yhdessä noudattamaan sovittuja suunnitelmia.

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

Tukitoimista on tärkeää tehdä alustava suunnitelma jo oppisopimuskoulutuksen edellytysten varmista- misen yhteydessä, mikäli tuen tarpeet ovat tuossa vaiheessa selvillä.

Mikäli tuen tarpeet ilmenevät vasta opintojen aika- na, on tärkeää mahdollisimman nopealla aikataululla reagoida asiaan opiskelijan tarvitsemien tukitoimien kartoittamiseksi ja hankkimiseksi. Yhteisesti sovitut asiat ja suunnitelma tukitoimista kirjataan henkilö- kohtaistamissuunnitelmaan.

LISÄTIEDOT

Oulun seudun ammattiopisto

Koulutussuunnittelija Xxxxx Xxxxxxxxxxxx

p. 050 593 7076, xxxxx.xxxxxxxxxxxx@xxxx.xx

3.2 ERITYINEN TUKI

Erityinen tuki oppisopimuskoulutuksessa tarkoit- taa opiskelijan laajempia tuki- ja opetusjärjestelyjä. Erityistä tukea voidaan kohdentaa tietopuolisten opintojen tai työpaikan oppimisympäristöön yleistä tukea laajemmin ja vaikuttaen koko opiskeluaikaan. Erityisen tuen prosessilla tarkoitetaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamista, nimeä- mistä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa, toteuttamista ja seurantaa.

Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (.docx) »

3.3 ERITYISRYHMÄT TUETUN OPPISOPIMUKSEN KOHDERYHMÄNÄ

3.3.1 Osatyökykyisten oppisopimuskoulutus Osatyökykyisten oppisopimukset suunnitellaan ja toteutetaan verkostoyhteistyöllä. Verkostossa voivat

olla mukana oppisopimuskoulutuksen järjestäjän ja tietopuolisen opetuksen lisäksi esimerkiksi Kela, TE-toimisto ja työhönvalmentaja. Osatyökykyiset oppisopimusopiskelijat voivat tarvita opintoihinsa

tavanomaista enemmän tukea, jota voidaan suunnata muun muassa työtehtävien hallinnan parantamiseen tai oppimistehtävien tekemiseen. Tätä lisätukea voi antaa työhönvalmentaja.

Työhönvalmentaja tukee opintojen etenemistä esimerkiksi käymällä työpaikalla seuraamassa työ- tehtävistä suoriutumista, pitämällä yhteyttä kaikkiin verkostossa toimiviin ja tukemalla työpaikkakoulut- tajaa ohjaamisessa sekä osaamisen arvioinnissa.

Oppisopimuksen päättyessä työhönvalmentaja organisoi yhteistyöpalaverin selvitettäessä opiskeli- jan jatkosuunnitelmia.

Tietopuolinen opetus tapahtuu työvaltaisesti, työsaleilla tai opettaen teoreettisia asioita käytän- nön työtehtävien yhteydessä. Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siihen kirjataan opiskelijan, työnantajan, työhön valmentajan, tietopuolisen opetuksen opettajan sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän yhdessä laatima suunnitelma opiskelijan opintojen tavoitteiden saavuttamisesta, ohjauksen toteuttamisesta ja menetelmistä, joilla tavoitteet saa- vutetaan. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukeminen ja osallisuuden lisääminen yhteiskunnassa toimimi- sessa.

LISÄTIEDOT

Bovallius-ammattiopisto

Työhönvalmentaja Xxxx Xxxxxxxxx

p. 040 705 9287, xxxx.xxxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

3.3.2 Vankien oppisopimuskoulutus

Vankilassa suoritettavat tutkinnot sijoittuvat vanki- lan tai vankilan yhteistyökumppaneiden tarjoaman työtoiminnan mukaisille aloille. Oppisopimus sol- mitaan vankilan, oppisopimustoimiston ja rikok- sentekijän välille. Valmistava koulutus ja tutkinnon suorittaminen ostetaan yleisimmin paikalliselta koulutuksenjärjestäjältä. Tietopuolinen koulutus voidaan toteuttaa normaalia nopeammassa tahdissa. Työpaikkakoulutus sekä tutkintotilaisuuksien toteu- tus tapahtuu joko vankilan omissa työkohteissa tai ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden työkohteissa.

Erityisen tuen tarpeessa oleville opiskelijoille voi- daan myöntää lisärahoitusta tuen järjestämiseen. Tukimuotona voi olla esim. työhönvalmennus.

Työhönvalmentaja voi antaa ryhmämuotoista tai henkilökohtaista tukea opintoihin, työssäoppimiseen sekä tutkintotilaisuuden suunnitteluun. Työhönval- mentaja toimii myös motivoijana, kannustajana ja oppimisvalmentajana. Työhönvalmentajan avulla voidaan myös suunnitella opintojen jatkaminen rangaistusajan päättymisen jälkeen tai siirryttäessä suljetusta vankilasta avovankilaan tai koevapauteen. Työhönvalmentaja voi auttaa myös oppisopimustyö- paikan etsinnässä.

Suljetussa vankilassa sekä valmistava koulutus että tutkintotilaisuudet järjestetään vankilan sisällä, sillä rikoksentekijä ei voi liikkua vankilan ulkopuolella ilman erityistä poistumislupaa ja valvontaa. Myös vankilan sisällä toimitaan valvonnan alla ja rajatuilla alueella. Suljetussa vankilassa rikoksentekijällä ei ole mahdollisuutta tietokoneen tai internetin käyttöön, mikä on syytä huomioida koulutuksen suunnittelus- sa. Suljetuissa vankiloissa on myös muita sääntöjä ja

ohjeita, joihin koulutuksen järjestäjän ja opettajan on syytä perehtyä huolellisesti. Vankilassa työskente- leville henkilöille tehdään suppea turvallisuusselvitys ennen vankilassa työskentelyn aloittamista.

Avovankilassa opiskelu on hieman vapaampaa. Avo- vankilasta rikoksentekijä voi opintoluvalla osallistua valmistavaan koulutukseen vankilan ulkopuolella, oppilaitoksessa. Liikkuminen on myös tällöin rajattu tietylle alueelle ja poikkeamista, kuten tutustumis- käynneistä, opintomatkoista jne. on ilmoitettava vankilalle etukäteen. Oppilaitoksella tulee olla nimetty yhteyshenkilö vankilalle. Työssäoppimi-

nen voi tapahtua vankilan työkohteilla tai vankilan ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden työkohteilla. Avovankilassa rikoksentekijöillä on myös mahdol- lisuus valvotusti tietokoneen ja internetin käyttöön opintojen yhteydessä. Huomioitava on, että tieto- koneita on avovankiloissa hyvin vähän ja käyttäjiä paljon, joten tietokoneelle pääsee harvoin erillisen varauslistan mukaan.

Uusintarikollisuuden ehkäisyyn kannattaa panostaa. Työvaltaisiin ammatillisiin opintoihin ohjaaminen on hyvä keino edistää rikoksentekijän integroitumista työelämään. Yksilöllisten opintopolkujen ja työ- hönvalmentajan tuella saadaan aikaan hyviä tuloksia uusintarikollisuuden ehkäisyssä.

Liite 2: Case 1 / Oppisopimus vankilassa

LISÄTIEDOT

Kiipulan ammattiopisto

Kouluttaja Xxxxx Xx

p. 050 420 4209, keskus 03 68521

xxxxx.xx@xxxxxxx.xx, xxxx@xxxxxxx.xx

3.3.3 Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajien kohdalla oppisopimuskoulu- tuksen edellytysten varmistamisen vaiheessa tulee selvittää, onko opiskelijaksi hakeutuvalla riittävä suomen kielen taito, joka riittää oppisopimusopiske- luun. Tarvittaessa kielitaidon voi kartoittaa lähtö- tasotestauksen avulla. Mikäli kielitaito on heikko, voi oppisopimuskoulutuksen järjestäjä selvittää mahdollisuutta yhdistää tietopuoliseen koulutukseen lisäkoulutusmoduuleja esim. kieliopintojen osalta painottaen ammattialalla tarvittavia sanoja. Opetuk- sessa käytettävässä materiaaleissa sekä tehtävä- annoissa on syytä painottaa selkokielisyyttä.

Ohjaus ja tuki tulee ohjata kattamaan koko op- pisopimusprosessi ja esimerkiksi tutkinnon suorit- tamisen vaiheessa opiskelijan kanssa on avattava ammattitaitovaatimukset niin suomen kielen – kuin kulttuurinkin näkökulmasta. Riittävä ohjaus ja tuki edesauttavat ja varmistavat opiskelijan oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Liite 3: Case 2 / Maahanmuuttajien oppisopimus

LISÄTIEDOT

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutustarkastaja Xxxxxx Xxxxx

p. 044 708 0561, xxxxxx.xxxxx@xxxxxxx.xx

3.3.4 Lievästi kehitysvammaisten oppisopimuskoulutus

Kehitysvammaisten oppisopimukset ovat pääosin ammatillisten erityisoppilaitosten vastuulla. Näissä oppisopimuksissa tulee tuen olla riittävän konkreet- tista ja laajaa. Tuettu oppisopimus (erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat) on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat opintoihinsa enemmän tukea kuin työpaikkaohjaaja ja opettaja tavallisessa oppisopi- muskoulutuksessa voivat antaa. Tuen tarve voi liittyä kognitiivisiin haasteisiin, vammaan, sairauteen tai monenlaisiin sosiaalisiin valmiuksiin ja elämänhal- lintaan liittyviin puutteisiin. Kaikille opiskelijoille tehdään HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).

Ohjauksellista lisätukea toteuttaa työhönvalmentaja tai ohjaaja. Hänen säännöllisellä tuella ja ohjauksella varmistetaan tavoitteellinen oppiminen (tuki työpai- kalla ja tietopuolisessa opetuksessa).

Liite 4: Case 3 / Kehitysvammaisten oppisopimus

LISÄTIEDOT

Ammattiopisto Luovi

Koulutussuunnittelija Xxxxx Xxxxxxxxx

p. 040 319 3610, xxxxx.xxxxxxxxx@xxxxx.xx

4 YHTEISTYÖVERKOSTOJEN TOIMINTA ENNEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ALOITTAMISTA

Ennen oppisopimuksen tekemistä oppisopimuskou- lutuksen järjestäjät ohjaavat opiskelijoita ja työnan- tajia yhteistyössä muiden tukea antavien verkosto- toimijoiden kanssa. Oppisopimusaikaa voi edeltää valmentava koulutus, työpajajakso tai jokin muu polku, jota hyödynnetään oppisopimuskoulutuksen suunnittelussa. Näiden tarkoituksena on vahvis-

taa työelämätaitoja sekä xxxxxx opiskelija hänelle sopivien opintojen pariin. Tuetun oppisopimuksen kehittämishankkeet tuottivat kuvauksia polkumal- leista, verkostoyhteistyöstä sekä muista hyvistä käy- tänteistä, joita voi soveltaa ennen oppisopimuksen solmimista.

4.1 OPPISOPIMUSOPO

Kehittämishankkeissa on testattu oppisopimusopon käyttämistä opiskelijan tukena. Oppisopimusopo auttaa oppisopimusopiskelijaa tietopuolisissa opinnoissa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Oppisopimusopon toimenkuva (.docx) »

4.2 YHTEISTYÖVERKOSTOT

Onnistuneen oppisopimuskoulutuksen edellytykse- nä on vahva yhteistyöverkosto, jota toteutetaan pai- kallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Nuorten työpajat, etsivä nuorisotyö ja Te-palvelut ohjaavat potentiaalisia tuen tarpeessa olevia opiskelijoita oppisopimuskoulutuksen piiriin.

Ammatillisen verkoston kehittäminen, IUKKY-malli (.pdf) »

4.3 TYÖELÄMÄTREENI

Työelämätreeni on kehitetty Stadin ammattiopistossa nuorille, alle 25-vuotiaille opiskelijoille. Treenijaksolla on kaksi kohderyhmää: nuoria valmennetaan joko oppisopimusopiskelijaksi tiettyyn yritykseen tai heidän kanssaan suunnitellaan yksilöllisiä urapolkuja ja muita koulutusvaihtoehtoja.

Työelämätreeni on oppisopimukseen valmentava kaksiviikkoinen jakso, joka toteutetaan yhteistyössä Avoimen ammattiopiston ja oppisopimuskeskuksen kanssa. Treenijaksolla työskentelee erityisopettaja

ja opinto-ohjaaja. Avoimen ammattiopiston osuus keskittyy yleisiin elämänhallinnan ja työelämän taito- jen kehittämiseen. Stadin oppisopimuskeskus vastaa oppisopimukseen liittyvistä teemoista ja hoitaa yhteydenpidon työnantajayritykseen.

Työelämätreenin tarkoituksena on tukea nuorten elämänhallintaa ja koulutukseen pääsyä. Treenijak- solta voi siirtyä oppisopimukseen, koulutusalaan tutustuttaviin opintoihin, työpajaan, työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Mukana ovat myös opintopolut, joissa yhdistetään oppilaitosmuotoinen koulutus opintojen alkuvaiheessa ja oppisopimus- koulutus tutkinnon loppuun saattamisessa.

Työelämätreenin kuvaus (.doc) »

LISÄTIEDOT

Stadin oppisopimuskeskus

Projektipäällikkö Xxxx Xxxx

p. 040 163 8183, xxxx.xxxx@xxx.xx

5 OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN EDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN

Edellytysten varmistamisen vaiheessa koulutuksen- järjestäjän tulee tunnistaa mahdolliset tuen tarpeet, joita joko opiskelijalla tai työpaikalla/työyhteisöllä on.

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tulee varmistaa opiskelijan opiskeluedellytykset ennen oppisopi- muksen tekemistä. Työtehtävien soveltuvuus tulee selvittää niihin soveltuvien tutkinnonperusteiden tavoitteiden pohjalta.

Työyhteisössä tulee olla aito kiinnostus toteuttaa ohjausta, ja toimia oppisopimustyönantajana.

Työpaikalla voidaan toteuttaa joko olemassa olevan henkilöstön kouluttamista tai rekrytoida uutta henkilöstöä.

Työantajan on mahdollista saada apua ja tukea rekrytointiin mm. osatyökykyisen henkilön työllis- tämisessä. Näitä palveluita tarjoavat TE-toimisto, KELA, vakuutusyhtiöt ja työhönvalmennuspalveluja tuottavat yritykset. Tällöin voi saada kompensaatiota palkkakuluihin ja työolosuhteiden järjestelyihin. Li- säksi voidaan käyttää työhön valmentajan palveluita ja apuvälinetukea.

5.1 OPISKELIJAN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN Oppisopimuksen edellytysten varmistamisen vai- heessa kartoitetaan opiskelijan opintoihin liittyvät tuen tarpeet. Lähtökohtana tuetulle oppisopimukselle

ovat opiskelijan vahvuuksien, edellytysten ja tuen tarpeiden tunnistaminen. Keskeistä on pyrkiä siihen, että oppimisen esteitä voidaan vähentää. Tavoitteena on se, että opiskelija saa mahdollisimman varhaises- sa vaiheessa hänelle sopivan, oikein ajoitetun sekä kohdennetun tuen opiskelulleen.

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän yksi tärkeim- mistä tehtävistä on tunnistaa opiskelijan tuen tarve. Tuen tarpeen tunnistamisen tukena voidaan käyttää opiskelijan aiempia todistuksia, työhistoriaa, asian- tuntijoiden lausuntoja sekä mahdollisia kartoituk- sia tai testejä. Erilaisia kartoituksia ja lähtötestejä voidaan käyttää apuna vasta sitten, jos alkuhaastat- telussa opiskelijan kanssa on ilmennyt lisäselvitystä vaativia asioita. Testit tukevat muita havaintoja ja perusteita, joita haastatteluvaiheessa saadaan selville. Erityisopettajat tai muut asiantuntijat voivat lisäksi tehdä ammattialaan liittyviä alkukartoituksia tuen tarpeen selvittämiseksi. Nuorten kohdalla tärkeää on yhteistyö vanhempien ja aiempien oppilaitoksen, kuten perusopetuksen, kanssa.

Lisäohjauksen tarpeen kartoitus (.docx) »

Ennakoivan ohjauksen mallilla tarkoitetaan tuki- ja ohjaustarpeen arvioinnin mallintamista ja tähän on malliksi kehitetty neuvonta- ja ohjaussuunnitelma. Mallin tarkoituksena on kohdentaa tukitoimia ja oh- jausresursseja aiempaa tehokkaammin kun oppiso- pimuksen edellytyksiä varmistetaan.

Mallilla kartoitetaan, kuinka paljon opiskelijalla on tietoa työelämästä ja kuinka paljon työnantajalla on tuntemusta oppisopimuskoulutuksesta sekä op- pisopimuskoulutuksen ohjausprosesseista. Xxxxxx opiskelijan työkokemus on vähäinen ja työnantajan tiedot oppisopimuskoulutuksen prosesseista heikot, voidaan tällöin jo alussa sopia useammin toteu- tettavista ohjauskerroista. Ohjauskerrat kirjataan neuvonta- ja ohjaussuunnitelmaan.

Neuvonnan ja ohjauksen yhteydenotot voivat tapah- tua joko yksilöllisten tapaamisten, ryhmätapaamis- ten, ja muiden henkilökohtaisten yhteydenottojen muodossa. Lisäksi apuna käytetään ennakoivasti opintojen etenemisen sekä väliarviointien seurantaa.

Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan oppiso- pimuskoulutuksen aikana. Mikäli lisätuen tarvetta ilmenee koulutuksen aikana joko työssäoppimisen osalta tai tietopuolisessa opetuksessa, tarkennetaan ja arvioidaan neuvonta- ja ohjaussuunnitelmaa.

Neuvonta- ja ohjaussuunnitelma (.doc) » Oppisopimusopiskelijan ohjauksen suunnitelma (.pptx) »

LISÄTIEDOT

Oulun seudun ammattiopisto

Koulutuspäällikkö Xxx Xxxxx

p. 050 433 2871, xxx.xxxxx@xxxx.xx

5.2 TYÖPAIKAN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN Oppisopimuskoulutuksen edellytysten varmistami- sen vaiheessa tulee tunnistaa myös työpaikan tuen tarpeet. Työpaikan tuen tarpeen tunnistamiseen on kehitetty malleja. Työanalyysimallin avulla kartoite- taan ja kuvataan työpaikoilta erityistä tukea tarvitse- vien työtehtäviä. Mallin avulla kuvataan työpaikan mahdollisuudet, rajoitteet sekä kirjataan erityis- huomiot, jotka vaikuttavat siihen, onko työpaikka soveltuva oppisopimuskoulutukseen.

Työanalyysimalli erityistä tukea tarvitseville (.docx) »

5.3 TALOUDELLISET JA OHJAUKSELLISET LISÄRESURSSIT Lisäohjauksen resurssointi tapahtuu opiskelijakoh- taisen kustannusarvion yhteydessä. Lisäresurssien tarvetta arvioidaan sekä opiskelijan, työpaikan että tietopuolisen opetuksen kannalta. Opiskelijalle ja työnantajalle tuki näyttäytyy menetelmällisinä asioina ja erilaisina tukitoimenpiteinä.

5.3.1 Työnantajalle kohdennetut lisäresurssit Työnantajalle on tuetussa oppisopimuskoulutukses- sa voitu maksaa rahallista tukea koulutuskorvauksen muodossa. Koulutuskorvausta laskettaessa otetaan huomioon, kuinka paljon ohjausta opiskelija työ- paikalla tarvitsee ja millaisia muita tukitoimia hänen opintoihinsa kohdennetaan. HOJKS-opiskelijoiden kohdalla korotettu yksikköhinta vaikuttaa siihen, paljonko työnantajalle voidaan maksaa koulutuskor- vausta. Koulutuskorvaus voi vaihdella muutamasta kymmenestä eurosta useisiin satoihin euroihin kuukaudessa. Työnantajan tueksi on käytetty myös työvalmentajien ja opettajien tukea työpaikalla ta- pahtuvan oppimisen ohjauksessa.

5.3.2 Opiskelijalle kohdennetut lisäresurssit Xxxxxxxxx osalta useat oppisopimuskoulutuksen järjestäjät tekevät erillisen hankitasopimuksen, johon määritellään selkeästi tarvittavat lisäresurssit.

Lisähankintasopimuksella sovittujen tukitoimien toteutumista seurataan tehokkaasti, ja laskun liitteinä pyydetään erittely annetuista tukitoimenpiteistä.

Oppisopimuskoulutusta suunniteltaessa tulee kar- toittaa, millaisia resursseja opiskelija opinnoissaan tarvitsee.

Tukitoimien hinnoittelu (.xlsx) »

6 OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TUKITOIMIEN SUUNNITTELU JA OPPISOPIMUKSEN SOLMIMINEN

Opiskelija ja työnantaja tulee ottaa aktiivisesti mukaan oppisopimuksen suunnitteluvaiheeseen. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon, millaisia tukitoimia opiskelija tarvitsee opiskeluaikana.

6.1 TUKITOIMIEN SUUNNITTELU

Tukijärjestelyjä suunniteltaessa oppisopimusopiske- lija, työnantaja, työpaikkakouluttaja, tietopuolisen koulutuksen opettaja sekä muita asiantuntijoita toi- mivat yhteistyössä. Jos oppisopimusopiskelija on alle 18-vuotias, tulee myös kuulla opiskelijan huoltajaa.

Tärkeää on, etteivät tietopuoliset opinnot jää irral- lisiksi vaan ne yhdistyvät työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen tukien opiskelijan ammatillista kehitty- mistä. Opintojen etenemisen tiivis seuranta auttaa ennakoimaan ja varmistamaan ajantasaisen tuen. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tehtävänä on toimia verkoston koordinoijana ja ylläpitäjänä.

Työpaikkakouluttaja tarvitsee osaamista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseen työpaikal- la. Työtehtäväkartoituksilla ja tutkinnon perusteiden avaamisella voidaan selkeyttää sekä opiskelijalle että työpaikalle realistista kuvaa suunnitellusta oppisopi- muskoulutuksesta ja selkeyttää ohjauksen kohden- tamista.

Tukitoimien pääpainon tulee olla työpaikalla ta- pahtuvassa oppimisessa. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää keskustella opiskelijan ohjaukseen osallis- tuvien muiden työntekijöiden kanssa, jolloin koko työyhteisö voi toimia opiskelijan tukena.

Oppimisen tuen suunnitelma (.doc) » Hakeutumisvaihe (.pdf) » Hakeutumisvaihe, tsekkilista (.pdf) » Ammattitaidon hankkimisvaihe (.pdf) » Ammattitaidon hankkimisvaihe, tsekkilista (.pdf) »

Tutkinnon suorittamisvaihe (.pdf) » Tutkinnon suorittamisvaihe, tsekkilista (.pdf) » Työllistymisvaihe (.pdf) »

Työllistymisvaihe, tsekkilista (.pdf) »

6.1.1 Yleinen tuki ja ohjaus Oppisopimusopiskelijaa tuetaan myös ilman päätös- tä erityisestä tuesta. Näitä tukimuotoja ovat tukiope- tus opintojen toteutumisen hidastumista, elämänti- lanteesta johtuvat muutokset tai ennakoimattomat muutokset oppisopimuksen aikana.

6.1.2 Erityinen tuki ja ohjaus

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koske- vaan suunnitelmaan, HOJKSiin, kirjataan opetuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaiset ohjauk- sen järjestelyt ja huomioitavat asiat.

HOJKSin laatimisen perusteena käytetään OPH:n erityisopetuksen luokitteluperusteita. Oppisopimus- organisaatiossa erityisopiskelijasta tehdään aina hallinnollinen päätös.

Asiakirja voidaan täyttää sähköisesti opiskelijatie- tojärjestelmään ja se tulostetaan allekirjoitettavaksi. Allekirjoituksella oppisopimusopiskelija ja alaikäisen

opiskelijan huoltaja sitoutuvat omalta osaltaan sovit- tuihin tukitoimiin ja antavat luvan tuen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon käyttöön ja tiedon siirtoon

Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tilanteen ja muuttuneiden tarpeiden

perusteella. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vas- taa HOJKS-prosessin sujumisesta ja siihen liittyvien tietojen keräämisestä yhteistyössä muiden opintoi- hin liittyvien asiantuntijoiden kanssa.

HOJKSin toteutumista tarkistetaan ja päivitetään suunnitelman mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Suunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia ja täydennyksiä tai erityisopetuksen pe- ruste voidaan purkaa, mikäli sille ei enää ole tarvetta. Opinnoissa tulee keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan työllistymisen ja työhön liittyvän tuen erityispalveluja.

HOJKS säilytetään oppisopimuskoulutuksen ajan lukitussa kaapissa. Se arkistoidaan arkistointiohjei- den mukaisesti. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa lainsäädännön mukaisesta HOJKSin säilytyk- sestä ja arkistoinnista.

Hojks-lomake (.docx) » Siirtymätietolomake (.doc) »

7 TUKITOIMIEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

Koulutuksen järjestäjä vastaa sovittujen tukitoimien toteuttamisen seurannasta koko oppisopimuspro- sessin ajan. Tukitoimet kattavat kaikki osa-alueet työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta tietopuoliseen opetukseen ja tutkintotilaisuuksiin/ammattiosaami- sen näyttöihin.

7.1 TYÖPAIKAN TUKI JA OHJAUS

Opiskelijan ja työpaikkakouluttajan välinen toimiva yhteistyö on onnistuneen oppisopimuskoulutuksen edellytys. Työpaikkakouluttajan tulee saada riittävästi tietoa opiskelijan tuen tarpeista ja toimivista mene- telmistä siten, että hän osaa ohjata ja tukea opis- kelijaa. Osaava työpaikkakouluttaja on perehtynyt oppisopimuskoulutusjärjestelmään, tunnistaa oman roolinsa ja rajansa sekä osaa käyttää opiskelijan yksi- löllistä ohjaustarvetta tukevia menetelmiä.

Työpaikkakouluttaja voi hankkia ohjaukseen liittyvää lisäosaamista työpaikkakouluttaja-koulutuksessa.

Tietopuolisen opetuksen opettajan ja oppisopimus- toimijan tekemät yhteiset työpaikkakäynnit ovat keino varmistaa työpaikalla tapahtuvan opetuksen laatua sekä tukitoimien riittävyyttä. Koko yhteistyö- verkoston kattava tiedottaminen ja tiedon välitys edistää tehokkaan työssäoppimisen ohjaamisen ja laadukkaan arvioinnin toteuttamista.

7.1.1 Työpaikkakouluttaja-koulutus Työpaikkakouluttaja-koulutusta järjestetään eri laajuisina ja erilaisille kohderyhmille räätälöityi- nä kokonaisuuksina. Koulutuksessa keskitytään

työpaikkakouluttajan rooliin, oikeuksiin, velvolli- suuksiin, vastuisiin ja käytännön tehtäviin oppisopi- musopiskelijan ohjaamisessa. Työpaikkakouluttajan tärkeimpiä tehtäviä ovat muun muassa ohjaus ja tuen antaminen käytännön työtehtävissä, tutkinnon suorittamiseen liittyvä ohjaus ja tuki, opiskelijan ar- viointi ja palautteen antaminen. Työpaikkakoulutta- jan rooli on tukea, ja mahdollistaa opiskelijan amma- tillinen kehittyminen, jolloin opiskelijan ohjaaminen työpaikalla on paljon muutakin kuin perehdyttämistä ja rinnalla työskentelemistä. Työpaikkakouluttajan tehtävä on vastuullinen ja parhaimmillaan kehittää koko työyhteisöä.

Työpaikkakouluttaja-koulutusta on kehitetty myös suhteessa maahanmuuttajiin, erityisopiskelijoihin ja muihin tukea tarvitseviin kohderyhmiin esimerkiksi osatyökykyisten ja vaikeasti työllistettävien henkilöi- den työpaikkakouluttajille.

Työpaikkakouluttaja-koulutus (.pdf) » Puhu vähän hitaammin, jooko? -opas (www) »

7.1.2 Muut tukitoimet työpaikalle

Työpaikkojen tueksi jotkut koulutuksenjärjestäjät ovat käynnistäneet koulutusryhmäkohtaisia ohjaus- ryhmiä. Ohjausryhmätyöskentelyn avulla saadaan nopeasti oikea-aikainen tieto kaikille osapuolille ja koulutuksen toteutumista seurataan siten, että kaikki osapuolet sitoutuvat yhteiseen päämäärään. Tuetussa oppisopimuksessa ammattiopettaja voi käydä ohjaa- massa sekä työnantajaa että opiskelijaa työpaikalla.

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

7.2 OPISKELIJAN TUKI JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoilla on oikeus erilaisiin tukitoimiin opintojensa aikana. Tukitoimia voidaan kohdentaa joko työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, tietopuoliseen opetukseen sekä tutkintotilaisuuksiin.

7.2.1 Opiskelijan tukitoimet ja ohjaus työpaikalla Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tulee valvoa, että työpaikalla tapahtuva oppiminen suunnitel- laan, sitä arvioidaan ja seurataan. Opiskelijalla on oikeus lisäohjaukseen myös työpaikalla koulutuksen järjestäjän taholta, mikäli hän sitä tarvitsee. Oppiso- pimustoimija pitää aktiivisesti yhteyttä työpaikka- kouluttajaan ja opiskelijaan.

Ammatillisen erityisopetuksen järjestäjät voivat käyttää opiskelijan tukena myös työhönvalmentajia, jotka suunnittelevat ja aikatauluttavat työnantajan ja opiskelijan tukena tulevia työtehtäviä. Työhön- valmentajan tulee ohjata opiskelijaa siten, että tämä voi menestyä työelämässä ja auttaa räätälöimään työtehtäviä opiskelijalle sopivaksi.

LISÄTIEDOT

Kiipulan ammattiopisto

Kouluttaja Xxxxx Xx

p. 050 420 4209, keskus 03 685 21

xxxxx.xx@xxxxxxx.xx, xxxx@xxxxxxx.xx

7.2.2 Tukitoimet ja ohjaus tietopuolisissa opinnoissa

Tietopuolisten opintojen tukitoimien osalta on tärkeää tehdä alustava suunnitelma jo oppisopimusta suunniteltaessa, mikäli tuen tarpeet ovat jo tuossa vaiheessa selvillä. Mikäli tuen tarpeet ilmenevät vasta opintojen aikana, on tärkeää viipymättä ryhtyä toimeen opiskelijan tarvitseman tuen kartoitta- miseksi ja tukitoimien hankkimiseksi. Yhteisesti sovitut asiat ja suunnitelma tukitoimista kirjataan

henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan ja HOJKSiin sekä opiskelijahallintajärjestelmään. Samalla sovitaan myös osapuolten keskinäisen yhteydenpidon tiiviy- destä ja seurannasta.

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä hankkii opiske- lijalle tarvittavat tukitoimet. Mahdollisia keveämpiä tukitoimia ovat esimerkiksi opiskeluvalmiuksien kehittäminen, opiskelutekniikat sekä ajankäytön hallinta. Opiskelutaitojen valmennukseen sisältyy esimerkiksi atk-opetus, opiskelutaitojen opettami- nen ja oppimistyylitesti. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan itse vastuuta opintojen aikatauluttamisesta sekä opintojen etenemisen seurannasta hänen val- miuksiensa mukaisesti.

Tietopuolisen opetuksen yhteydessä opiskelijalla on mahdollista saada monipuolisia tukitoimia aina tukiopetuksesta yksilölliseen ohjaukseen. Myös opiskelutehtävien ja -materiaalien selkeyteen tulee kiinnittää huomiota. Tehtäviä voidaan palastella,

sekä kokeiden ja oppimistehtävien tekemiseen antaa tarvittaessa lisäaikaa. Opiskelijoille on mahdollistet- tava kokeiden suorittaminen suullisesti ja tarjottava muuta ohjattua tukea tehtävien tekoon esimerkiksi läksypajojen avulla.

Oppisoppi (.docx) »

Oppisopimuskoulutuksen aikana koulutuksen järjes- täjä seuraa opiskelijan opintojen etenemistä pyytä- mällä tietoja opintojen edistymisestä, osallistumalla ohjausryhmätoimintaan sekä seuraamalla hankinta- sopimuksella sovittujen tukitoimien toteutumista.

Mikäli opintojen etenemisessä ilmenee haasteita, koulutuksenjärjestäjä kokoaa eri osapuolet yhteiseen keskusteluun, jossa pyritään selvittämään, ovatko hankitut tukitoimet olleet sopivia ja riittäviä.

Henkilökohtaista opiskeluohjelmaa tai HOJKSia päivitetään tarjottavien tukitoimien osalta opintojen aikana.

LISÄTIEDOT

Oulun seudun ammattiopisto

Yksikönjohtaja Xxxxx Xxxxxxx

p. 050 520 8854, xxxxx.xxxxxxx@xxxx.xx

7.2.3 Tukitoimet tutkintotilaisuudessa Xxxxxxxxx henkilökohtaistamisen aikana sovitaan tutkinnon suorittajan tarvitsemasta tuesta. Tuen tarve tunnistetaan jo tutkintotilaisuutta/ ammat- tiosaamisen näyttöä suunniteltaessa. Osaamisen arviointi tulee järjestää sellaisessa työympäristössä, jonne tukitoimet on mahdollista järjestää. Tarvit- tavat erityiset tukitoimet tulee suunnitella yhdessä koulutuksenjärjestäjän edustajan, tutkintovastaa- van, työelämän arvioijien ja opiskelijan kanssa. Xxxxxx opiskelijalla on tarvetta erityistoimenpitei- siin osaamista arvioitaessa, selvitetään tukitoimet ajoissa. Mahdolliset erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa arviointitulokseen. Mikäli näyttötutkin- non tutkintotilaisuutta ei voida järjestää työpaikalla tai työssäoppimispaikalla, sovitaan siitä erikseen tutkintotoimikunnan kanssa näyttötutkintojen järjestämissopimuksen liitteenä olevassa tutkinnon järjestämissuunnitelmassa.

Tutkinnon suorittajan yksilölliset erot voidaan arvioijien toimesta ottaa huomioon muun muas- sa tekemällä tutkinnon osa kerrallaan, tarjoamalla tutkinnon suorittamiseen vaihtoehtoja sekä anta- malla ohjausta tutkintotilaisuuden aikana. Tutkin- totilaisuuden aikana opiskelijalle annettu lisätuki ja erityistoimenpiteet kirjataan HOJKSiin. Arvioijat

voivat tarvittaessa sopia työnjaosta ja osallistumi- sesta yksittäisten tutkintotilaisuuksien arviointeihin sekä tutkintotilaisuuksissa HOJKS-opiskelijalle annettavasta tuesta ennen tutkintotilaisuutta ja tut- kintotilaisuuden aikana sekä ohjaavana palautteena tutkintotilaisuuden jälkeen.

Ennen tutkintotilaisuuden aloittamista varmistetaan, että tutkinnon suorittaja ymmärtää tutkintotilaisuu- teen liittyvät käytännöt, ohjeet ja määräykset. Tut- kintosuoritusten ohjeistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ammattitaidon osoittamistapojen, ammat- titaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien avaamiseen ja selkeyttämiseen. Ammattitaitovaa- timukset ovat kaikille tutkinnon suorittajille samat eikä näyttötutkinnon perusteita voida mukauttaa.

Näyttötutkinnossa erityisopiskelijan osaamisen arvi- oinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin mui- denkin opiskelijoiden arvioinnissa. Tutkintotilaisuus tulee järjestää sellaiseksi, että opiskelijan vahvuudet otetaan huomioon.

Tutkinnon suorittajan lukemiseen ja kirjoit- tamiseen liittyvät ammattitaidon osoittamista vaikeuttavat seikat tulee ottaa huomioon tutkin- totilaisuudessa. Tutkintotilaisuudessa voidaan lisäksi hyödyntää erilaisia tukimateriaaleja, kuten selkokielisiä tekstejä, kuvia, piirustuksia, malleja ja apuvälineitä. Näyttötutkintoon kuuluvat mah- dolliset tutkintosuoritusta täydentävät kirjalliset osat voidaan korvata suullisella suorituksella joko osittain tai kokonaan, jos se tutkinnon suorittajan toimintakyky huomioiden on perusteltua. Tutkin-

non perusteissa nimeltä mainittuja asiakirjoja, joita edellytetään laadittaviksi hyväksytyssä tutkinto-

suorituksessa (esim. työsuunnitelma, hoitosuunnitel- ma ja tarjous), ei voida kuitenkaan korvata suullisella esityksellä.

Oppimisen tuen suunnitelma (.doc) »

7.2.4 Työelämätaidot-valmennus Työelämätaidot-valmennuksen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille tietoa työelämään liittyvistä käytännöistä ja lainsäädännöstä. Työelämätai- dot-valmennuksen aikana opiskelijat saavat jakaa omia kokemuksiaan työelämästä, kuulla muiden

kokemuksista sekä saavat infoa työelämän pelisään- nöistä. Valmennuksen avulla tuetaan opiskelijoiden tietoisuutta omista oikeuksista ja velvollisuuksista työelämässä.

Valmennuksen sisältö koostuu työelämän pelisään- nöistä, toimintatavoista sekä opiskelijoille avataan työlainsäädännön keskeiset käsitteet (työehtosopi- mus, palkkaus, vuosilomien määräytyminen).

Työelämätaidot-valmennus (.pdf) » Työelämän pelisäännöt (.pdf) »

LISÄTIEDOT

Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä

Kouluttaja Xxxx Xxxxxx

p. 040 199 4950, xxxx.xxxxxx@xxxxxxx.xx

Satakunnan Oppisopimuskeskus Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Koulutusasiantuntija Xxxx-Xxxxx Xxxxx

p. 044 455 7303, xxxx-xxxxx.xxxxx@xxxxxxx.xx

7.2.5 Oppisopimuskoulutuksen orientaatiopäivät

Orientaatiopäivät on tarkoitettu oppisopimuskou- lutuksen alkuvaiheessa oleville alle 25-vuotiaille

nuorille. Orientaatiopäivään kutsutaan äskettäin opintonsa aloittaneita opiskelijoita eri aloilta.

Orientaatiopäivien tavoitteena on saada valmiuksia opintojen aloittamiseen ja herätellä pohtimaan omaa itseä oppijana. Lisäksi nuoret saavat tutustua päivän aikana opettajiin (oppimisvalmentajiin), jotka tuetun oppisopimuksen opintojen aikana tulevat tekemään ohjaustyötä opiskelijoiden kanssa.

Ensimmäinen päivä sisältää omaan opiskelutyyliin ja oppimistaitoihin liittyvien asioiden pohtimista ja yhteistä keskustelua opintojen aloittamiseen liitty- vistä kysymyksistä ja mieltä askarruttavista asioista. Toiseen päivään osallistuminen on vapaaehtoista. Päivän alussa keskustellaan erilaisista mahdollisista oppimisen haasteista ja siitä, miten niitä voidaan huomioida opinnoissa. Päivä sisältää Xxxxx Xxxx Instituutin lukiseulan sekä tarvittaessa myös mate-

matiikan taitojen testauksen. Palaute testien tuloksis- ta annetaan myöhemmin opiskelijan kanssa kahden kesken käytävissä ohjauskeskusteluissa.

Oppimistaidot-orientaatiopäivät (.pdf) »

LISÄTIEDOT

Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä

Kouluttaja Xxxx Xxxxxx

p. 040 199 4950, xxxx.xxxxxx@xxxxxxx.xx

Satakunnan Oppisopimuskeskus Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Koulutusasiantuntija Xxxx-Xxxxx Xxxxx

p. 044 455 7303, xxxx-xxxxx.xxxxx@xxxxxxx.xx

8 OPPISOPIMUSTOIMIJOIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Oppisopimuskoulutuksen yhteisten toimintatapojen ja mallien käyttöä Suomessa on edistetty vertais- arvioinnin sekä erilaisten kehittämishankkeiden ja räätälöityjen koulutusten avulla. Seuraavassa esitel- lään joitakin uusia avaintaitoja sekä malleja, joilla oppisopimustoimijat voivat päivittää osaamistaan tukea tarvitsevien opiskelijoiden neuvonnassa ja ohjauksessa.

8.1 TUETUN OPPISOPIMUKSEN PROSESSIN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN

Koulutuksenjärjestäjillä tulee olla selkeä prosessiku- vaus siitä, kuinka oppisopimuskoulutuksen tukitoi- met ja vastuut hoidetaan oppisopimuskoulutuksen aikana. Koulutuksenjärjestäjällä tulee olla myös ajantasainen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma siitä, millaisia toiminnan periaatteita ja toimintatapoja heillä on käytössään erityisopetuksen järjestämiseksi.

Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (.docx) »

Oppisopimuskoulutuksen tukitoimien vastuut (.docx) »

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä on velvolli- nen vastaamaan kaikesta oppisopimuskoulutuksen

johdosta ja valvonnasta. Prosessijohtaminen läpäisee kaikki oppisopimuskoulutuksen vaiheet aina hakeu-

tumisvaiheen henkilökohtaistamisesta suunnitteluun ja toteutukseen ja päättämiseen.

8.2 TUETUN OPPISOPIMUKSEN PERUSTEET -KOULUTUS Tuetun oppisopimuksen perusteet -koulutus on kehitetty koulutustarkastajille, koulutussuunnitteli- joille ja muille oppisopimuskoulutuksen tukitoimiin perehtyville. Koulutuksen tavoitteena on tarjota käytännön harjoitusten avulla tietoa, tukea ja ohjaus- ta oppisopimuskoulutuksen tukitoimien järjestämi- seen. Koulutus kehittää osaamista tukea tarvitsevan opiskelijan kohtaamiseen sekä tarjoaa menetelmiä tuen tarpeen tunnistamiseen, tuen suunnitteluun ja tuen toteutukseen.

Koulutuskokonaisuus muodostuu neljästä koulu- tusiltapäivästä ja verkkoluennoista. Koulutuksen työmuotoina ovat alustusten lisäksi toiminnalliset ryhmäkeskustelut. Koulutuskokonaisuuteen sisältyy oman työn kehittämiseen liittyvä kehittämistehtävä ja sen ohjaus.

LISÄTIEDOT

Validia Ammattiopisto

Xxxxx Xxxxxx

p. 0400 659 651, xxxxx.xxxxxx@xxxxxxx.xx tai

Xxxx Xxxxxxxx

p. 044 765 1311, xxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx

8.3 ASIAKASKUUNTELU

Asiakaskuuntelu on fasilitoitu, toiminnallinen ja aito asiakkaan kuuntelumenetelmä, jossa asiakkaalle tarjotaan tilaisuus kertoa ja jakaa kokemuksiaan.

Kuuntelujen tavoitteena on lisätä asiakasymmärrystä asiakaslähtöisen toiminnan kehittämiseksi. Kuunte- luja voidaan käyttää erilaisten kehittämisprosessien tukena.

Asiakaskuuntelu menetelmänä tarjoaa avoimen ja dialogisen foorumin asiakkaan kuulemiseen ennalta määriteltyihin teemoihin. Teemoja voi olla kor- keintaan yhdestä kolmeen, jotta kussakin teemassa päästään riittävän syvälle. Haastattelukysymykset muotoillaan sovittujen teemojen mukaisesti. Vaih- televien ja osallistavien menetelmien avulla luodaan sellaista vuorovaikutusta osallistujien kesken, joka tuo uutta tietoa.

Kuuntelun toteuttaa usein ulkopuolinen fasilitaatto- ri, jonka ei tarvitse välttämättä olla sisällön asian- tuntija. Fasilitaattorin tärkein tehtävä on huolehtia ryhmän keskustelun kulusta, saada uutta tietoa sekä kannustaa ideointiin ja ratkaisuehdotuksiin. Xxxxxx, luottamuksellisen ja avoimen tilaisuuden luominen on fasilitaattorin tehtävä.

Oppisopimuskoulutuksen asiakaskuuntelujen osal- listujilta (verkostokumppaneit, opiskelijat, työpaik- kakouluttajat, työnantajat tai oppilaitoksen edustajat) saadaan autenttista ja reaaliaikaista tietoa asiakkaiden tai verkostokumppanien tarpeista. Kuuntelutilaisuu- det toimivat vertaisryhminä ja kokemusten vaihta- misen paikkoina. Asiakaskuuntelut tuovat asiakkaan kokemuksen lähelle, jolloin tarvetta voidaan tarken- taa ja täsmentää yhdessä samaan aikaan.

Kuuleminen avaa asiat aina asiakkaan kokemuksesta ja näkökulmasta, joka saattaa poiketa omastamme. Usein omaa toimintaa esitellään omista sisäisistä prosesseista käsin. Asiakaskuuleminen paljastaa

miten asiakas näkee prosessin ulkopuolelta, omista tarpeistaan käsin. Kuulemisten myötä voidaan suo- raviivaistaa toimintoja, jotka eivät tuota asiakkaalle hyötyä.

Asiakaskuuntelut syventävät yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Ne tarjoavat nopean ja kustannustehokkaan tavan saada ajantasaista tietoa asiakaskentältä no- peasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuun- teluihin osallistuneita henkilöitä voidaan kutsua mukaan pitkäkestoisempaan jatkokehittämiseen, jolloin he pääsevät näkemään myös kehittämistoi- menpiteiden tulokset.

Asiakaskuuntelut edellyttävät järjestäjiltä asettumista aitoon kuunteluun. Tärkeintä on kuunnella avoimin mielin ja hyväksyä osallistujien mielipiteet, vaikka ne olisivat omien vastaisia. Saatuja tietoja pitää myös käsitellä jatkoa varten. Kiteyttämisellä tarkoitetaan kuuntelusta esiin nousseiden teemojen muotoilemis- ta lyhyiksi ja napakoiksi yhteenvedoiksi.

Saatua tietoa jäsennetään niin, että siitä on hyötyä organisaation kehittämisessä. Usein kehittämistyös- sä saadut ideat jäävät unholaan ja/tai vain pienen joukon tiedoksi. Kiteytyksen tarkoituksena on levittää tiiviissä muodossa kuunteluista saatua tietoa ja kehittämisehdotuksia.

Kuuntelu on laadullinen tapa kerätä tietoa – kysees- sä on havaintojen, huomioiden ja faktan yhteispeli. Tästä syystä asiakaskuulemisiin osallistuneiden mää- rillä tai toistuvuudella ei ole keskeisintä merkitystä.

LISÄTIEDOT

Stadin oppisopimuskeskus

Projektipäällikkö Xxxx Xxxx

p. 09 310 86874, 040 163 8183, xxxx.xxxx@xxx.xx

LIITTEET

LIITE 1: ERITYISOPETUKSEN PERUSTEET OPH:N LUOKITUKSEN MUKAAN

HOJKS:N LAATIMISEN PERUSTEENA KÄYTETÄÄN SEURAAVIA ERITYISOPETUKSEN LUOKITTELUPERUSTEITA

01 = Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja kehittymisen vaikeudet

Opiskelijat, jolla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja kehittymiseen liittyviä vaikeuk- sia, kuten AD/HD tai ADD.

Jos opiskelijalla on suuria kehittymisvaikeuksia ryh- mässä ja hän tarvitsee paljon yksilöllistä huomiota ja yksilöllistä tapoja opintojen suorittamiseen, hänet nimetään erityisopiskelijaksi. Myös jos opiskelijalla on suuria hahmottamisen ongelmia, jotka keskei- sesti vaikuttavat hänen opiskeluunsa ja hän tarvitsee erityistoimia, hänet nimetään erityisopiskelijaksi.

02 = Kielelliset vaikeudet

Opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittami- seen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia, kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dyslexia.

Jos tukitoimen tarve aiemman lausunnon perusteella tai seulontatestissä käy ilmi, että opiskelijalla on suu- ria vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa, hänet testataan vielä yksilötestillä. Jos tulokset osoittavat, että opiskelussa tulee olemaan vaikeuksia lukiongel- man takia, opiskelija nimetään erityisopiskelijaksi.

03 = Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt

Opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä on- gelmia, kuten sosiaalista sopeutumattomuutta. Jos opiskelijalla on sellaisia käyttäytymisen ja vuoro-

vaikutuksen ongelmia, että hänen opiskelunsa ei onnistu ilman erityisiä toimenpiteitä, nimetään hänet erityisopiskelijaksi.

Kohdat 1–3 voidaan arvioida oppilaitoksissa moniammatillisesti opiskelijahuoltoryhmässä.

04 = Lievä kehityksen viivästyminen

Opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mut- ta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityk- sen viivästymää.

Diagnoosi on olemassa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelleilla peruskoulusta.

05 = Vaikea kehityksen viivästyminen (keskivaikea tai vaikea kehitysvamma) Opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa ope- tusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa.

06 = Psyykkiset pitkäaikaissairaudet, mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat Jos opiskelijalla on diagnosoitu psyykkinen sairaus tai hän on päihdekuntoutuja, hänet nimetään erityis- tä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi.

07 = Fyysiset pitkäaikaissairaudet kuten aller- gia, astma, diabetes, epilepsia tai syöpä

Jos opiskelijalla on diagnosoitu fyysinen sairaus, joka edellyttää erityisiä tukitoimia, hänet nimetään erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi.

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

LIITTEET

08 = Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet

Jos opiskelijalla on diagnosoitu autismi tai asper- gerin syndrooma, hänet nimetään erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi.

09 = Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus, tuki- ja liikuntaelinvammat,

cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus

Jos opiskelijalla on liikkumisen tai motoristen toi- mintojen vaikeus, joka edellyttää erityisiä tukitoimia opiskelussa, hänet nimetään erityistä tukea tarvitse- vaksi opiskelijaksi.

10 = Kuulovamma

11 = Näkövamma

Kohdista 04–11 edellytetään diagnoosit. Ne eivät ole oppilaitoksessa arvioitavia perusteita.

12 = Muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Opiskelija, jolla on opiskelun esteitä, jotka eivät sovi edellä mainittuihin luokkiin. Tällaisia opiskelun esteitä voivat olla seuraavat: opiskelijan koulunkäyn- ti on epäsäännöllistä, eikä syytä ole vielä löydetty; opiskelijalla on päihdeongelma, mutta hän ei ole vielä hoidossa; opiskelijalla on elämänhallinnan ongelmia, joita ei ole saatu järjestykseen; opiskeli- jan kanssa on yritetty useita toimenpiteitä, mutta mikään ei ole auttanut.

Muita kategoriaan 12 kuuluvia syitä voivat olla aiem- pi huono koulumenestys, opiskeluvaikeudet, käyttäy- tymis- ja keskittymisvaikeudet, sosiaaliset ongelmat, alhainen motivaatio, lukivaikeudet ja matematiikan oppimisvaikeudet.

Luokittelun perustana käytetään ensisijasta eri- tyisopetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa ongel- maa tai oppimisen estettä. Lievät oppimisvaikeudet eivät ole erityisopetuksen peruste. Ne kuuluvat normaalin tukiopetuksen piiriin. Myöskään puhe-, luku- tai kirjoitusvaikeus tai aiempi heikko koulume- nestys eivät välttämättä ole erityisopetuksen perus- teita. Samoin poissaolot ja suorittamattomat kurssit eivät riitä erityisopetuksen perusteeksi. Erityisen tuen tarve tulee aina osoittaa ja perustella.

Opiskelija, joka on opiskellut peruskoulussa mu- kautetun opetussuunnitelman mukaan, ei välttä- mättä tarvitse tukea. Tuen tarve määritellään aina yksilöllisesti, ja tarvetta määriteltäessä huomioidaan opiskelijan kokonaistilanne.

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

LIITTEET

LIITE 2:

CASE 1 / OPPISOPIMUS VANKILASSA

LAITOSHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTOA SUORITTAMASSA SULJETUSSA VANKILASSA

Suljetussa vankilassa ollaan yleensä tuomion alkuaika. Tämä aika voi olla muutamasta kuukaudesta muuta- maan vuoteen. Aikaa opiskelulle siis löytyy. Suljettu vankila on nimensä mukaisesti laitos, josta ei pääse ulkopuolelle asioimaan. Näin ollen myös opiskelun, niin valmistavan koulutuksen kuin tutkinnon suorit- tamisenkin tulee tapahtua vankilan sisällä.

Hämeenlinnan vankilassa laitoshuoltajan ammattitut- kintoa suorittivat ”putsarit” eli puhtaanapidon töitä rangaistusaikanaan tekevät naisvangit. Hyvin monella vangilla on vahva päihdetausta ja rikoksetkin usein liittyvät siihen, huumausaineisiin tai väkivaltaan ja varkauksiin. Näin oli myös tuetun oppisopimuskou- lutuksen laitoshuoltajaopiskelijoilla. Päihdetaustan lisäksi lähes 70 %:llä vangeista on todettu oppimi- sen vaikeuksia. Tämän vuoksi opinnoissa kaivataan lisätukea. Pilottikokeiluun osallistuneista vangeista kenellekään ei tehty henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS), koska heillä ei ollut suurta erityisen tuen tarvetta.

Tuettu oppisopimuskoulutus -hankkeen pilottiko- keilu toteutettiin usean eri organisaation yhteistyönä. Hämeenlinnan vankilassa opiskelijat valittiin vankilan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Opiskelumahdollisuuk- siin vaikuttaa suljetussa vankilassa moni asia. Vangilla tulee olla hyvä motivaatio, hänen on sitouduttava päihteettömyyteen, lisäksi vain tietyillä osastoilla asuvilla vangeilla on mahdollisuus opiskeluun.

Oppisopimus solmittiin opiskelijan, Hämeenlinnan oppisopimustoimiston ja Hämeenlinnan vankilan välille. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet ostettiin Kiipulan ammattiopistolta, joka puolestaan osti tutkintotilaisuudet Ammattiopisto Tavastialta. Tuettu oppisopimuskoulutus -hankkeen rahoitus mahdollisti opiskelijoille ylimääräisen työhönval- mentajan ohjaus- ja tukiresurssin opintojen ajalle.

Valmistava koulutus koostui kerran viikossa pidet- tävistä teoriapäivistä ja työssäoppimisesta, jonka aikana työpaikkakouluttajana toimi vankilan talous- mestari, jolla oli sekä puhtaanapidon koulutus että vankka työkokemus alalta. Aloitusvaiheen henki- lökohtaistamisen yhteydessä todettiin opiskelijoilla olevan tuen tarvetta etätehtävien teossa ja opiske- luvalmiuksien vahvistamisessa, tutkintosuunnitel- man tekemisessä ja vapautumisen tai avovankilaan siirtymisen yhteydessä opintojen jatkosuunnitelmien luomisessa. Työhönvalmentaja oli opiskelijoiden tukena näillä osa-alueilla. Työhönvalmentajan yhteistyö vastuukouluttajan, työpaikkakouluttajan, vankilan opinto-ohjaajan, näyttötutkintomestarin ja projektipäällikön kanssa oli tärkeässä roolissa koko koulutuksen ajan toiminnan mahdollistamiseksi.

Suljetussa vankilassa opiskellessa on huomioitava mm. se, että internet/tietokoneet eivät ole vankien käytettävissä ja tehtävät tehdään perinteisesti kynällä ja paperilla. Nykyisin opintojen tukena paljon käytetty valokuvaaminen ja videokuvaaminen ovat myös hyvin rajoitettua vankilaympäristössä.

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

LIITTEET

Työhönvalmentaja oli koulutuksen alkuvaiheessa mukana henkilökohtaistamiskeskusteluissa ja teoria- tunneilla tutustumassa opiskelijoihin ja kartoitta- massa heidän opiskelumotivaatiotaan ja -valmiuk- siaan. Käytössä oli henkilökohtaistamisasiakirjojen lisäksi mm. osaan.fi-kartoitus ja SWOT-analyysi, joiden pohjalta omat vahvuudet ja mahdollisuudet korostuivat kannustaen näin opinnoissa eteenpäin. Henkilökohtaisia ohjauskeskusteluja pidettiin sään- nöllisesti opintojen edetessä. Opiskelijoilla oli näin mahdollisuus reflektoida omien opintojen etene- mistä, kerrata työssäoppimisessa ja teoriatunneilla opittuja asioita, kuten laitoshuoltajan työtehtäviä ja ammattisanastoa sekä suunnitella tulevaa aikataulua opinnoissa ja tehdä tutkintotilaisuuden suunnitelmaa.

Työhönvalmentaja toimi ”tsempparina” ja kannusta- xxxx tehtävien ja opintojen suhteen. Työhönvalmen- taja kävi vankilalla keskimäärin kaksi tuntia viikossa. Tutkintotilaisuuden lähestyessä opiskelijat tekivät uudelleen osaamiskartoituksen tutkinnon osan pe- rusteisiin verraten työhönvalmentajan ohjeistamana. Tutkintosuunnitelman laatimiseen annettiin myös lisäohjausta. Teoriasisältöön liittyviin kysymyksiin vastasivat vastuukouluttaja sekä työpaikkakoulutta- ja. Työpaikkakouluttajan rooli korostuu suljetussa vankilassa, ja ohjausosaaminen on erittäin tärkeää, koska ammattitaitoisia työkavereita opiskelijoilla ei juurikaan ole.

Suljetussa vankilassa lisätukea tarvitaan erityisesti siirtymävaiheessa avovankilaan, vapauteen tai koe- vapauteen. Työhönvalmentajan kanssa kartoitettiin siivousalan koulutuksen jatkomahdollisuuksia ja työpaikkoja sekä oppisopimuskoulutuksen jatkamis- ta avovankilassa. Ennen siirtymistä soitettiin yhdessä oppilaitoksiin ja varattiin aikaa haastatteluun, jossa työhönvalmentaja olisi myös tukena. Lisäksi otettiin selvää koulutuksen rahoitusmuodoista, oltiin yhtey- dessä TE-toimistoon ja täytettiin yhdessä tarvittavia lomakkeita jne. Pohdinnan alla olivat myös asumisen järjestäminen ja päihdekuntoutusryhmässä aloitta- minen vapautumisen jälkeen.

Hämeenlinnan vankilassa suoritettiin tämän pilot- tikokeilun aikana kaksi laitoshuoltajan ammattitut- kinnon tutkintotilaisuutta, jotka kumpikin osoittivat, että tutkinnon perusteiden mukaista osaamista voi hankkia ja osoittaa suljetun vankilan ”putsarin” työ- tehtävissä. Tutkintotilaisuudet järjestettiin vankilan työkohteilla ja oppilaitoksen edustaja, näyttötutkin- tomestari oli arvioimassa tilaisuutta. Tuetun op- pisopimuskoulutushankkeen pilottikokeilun aikana saatiin valmiiksi kaksi osatutkintoa. Molemmille opiskelijoille myös suunniteltiin jatkopolku opin- toihin. Yhdelle vapautuneelle opiskelijalle järjestyi opintojen jatkomahdollisuus omalla kotipaikkakun- nalla aikuiskoulutuksen lisäkoulutuspaikalla ja toinen opiskelija siirtyi avovankilaan, jonne solmittiin uusi oppisopimus. Työhönvalmentajan tuki poistui xxxx- keen loppumisen myötä.

Oppisopimuskoulutuksen osalta valmistavan koulutuksen järjestäminen suljetussa vankilassa on kustannuksiltaan lähes mahdotonta toteuttaa ilman

n. 12–15 hengen opiskelijaryhmää tai lisärahoitusta. Vankilassa taas ei järjestetä yli 10 hengen ryhmä- toimintaa, vaan suositeltava ryhmäkoko on 8–10. Eikä ainakaan Hämeenlinnan vankilassa riittäisi 15 puhtaanapidon opiskelijalle työtehtäviäkään. Toki tutkinnon voi suorittaa ilman valmistavaa koulutus- takin, mutta käytännössä tämä kohderyhmä tarvitsee valmistavaa koulutusta ja asiantuntevaa työpaikka- kouluttajaa. Työhönvalmentajan tuki on mahdollista normaalitilanteessa ilman hankerahoituksen kautta tullutta lisärahoitusta järjestää ainoastaan niille opis- kelijoille, joille tehdään HOJKS. Opiskelijat, joille on tehty HOJKS voivat saada oppisopimuskoulutuk- seen lisärahoituksen erityisen tuen järjestämiseksi. Tuki mahdollistaa käytännössä lisäohjausta n. 12-15 päivää vuodessa opiskelijaa kohden.

Opiskelun on todettu vähentävän rikollisuutta ja edistävän integroitumista yhteiskuntaan. Onkin erittäin surullista kuulla, että ammatillisten opin- tojen määrä vähenee vankiloissa jatkuvasti opin-

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

LIITTEET

tojen korkeiden kustannusten vuoksi. Nykyisellä valtionosuusrahoituksella, ilman erityisen tuen (HOJKS) lisää, koulutusta on mahdotonta järjestää vankilan pienissä ryhmissä. Rikollisuuden kustan- nukset ovat kuitenkin Suomessa erittäin korkeat.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Optulan mukaan rikollisuuskontrollijärjestelmään kuluu vuosittain n. 1,7 miljardia euroa ja yhteiskunnallisiin kustannuksiin 10,4 miljardia euroa eli yhteensä n.

12,1 miljardia euroa, joka on 6,2 % bruttokansan- tuotteesta. Yksi vankilavuosi maksaa n. 65 000 euroa ja jokaiseen poliisin tietoon tulleeseen rikokseen kuluu n. 12 500 euroa. Jokainen täysi-ikäinen henki- lö maksaa rikollisuuden kustannuksia n. 3 500 euroa vuodessa. Yksikin rikoksettomaan elämään ohjattu henkilö säästää siis reilusti meidän kaikkien verova- roja.

Uusintarikollisuuden ehkäisyyn kannattaa siis panostaa. Työvaltaisiin ammatillisiin opintoihin ohjaaminen on hyvä keino edistää integroitumista työelämään. Tuetun oppisopimuskoulutuksen kautta

yksilöllisten opintopolkujen ja työhönvalmentajan tuella saamme aikaan hyviä tuloksia uusintarikolli- suuden ehkäisyssä ja vankien ammatillisessa koulu- tuksessa. Ammatilliset opinnot suljetussa vankilassa voitaisiin toteuttaa paremmin, mikäli jokainen rikostaustainen henkilö olisi oikeutettu erityisen tuen lisärahoitukseen ja esim. työhönvalmentajan tukeen opinnoissaan. Opintoja suljetussa vankilassa helpottaisi myös mahdollisuus internetin käyttöön ja verkko-opintoihin.

LISÄTIEDOT

Kiipulan ammattiopisto

Kouluttaja Xxxxx Xx

p. 050 420 4209, keskus 03 685 21

xxxxx.xx@xxxxxxx.xx, xxxx@xxxxxxx.xx

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

LIITTEET

LIITE 3:

CASE 2 / MAAHANMUUTTAJIEN OPPISOPIMUS

YKSILÖLLINEN OHJAUS JA TOIMIVAT VERKOSTOT OPPISOPIMUSOPISKELIJAN TUKENA

Koulutuskeskus Salpauksen kokemuksia vuosilta 2010–2012

Oppisopimuskoulutuksen tukimuotojen kehittämi- sestä vastasi moniammatillinen projektiryhmä, jo- hon kuuluivat projektipäällikkönä koulutustarkastaja Xxxxxx Xxxxx, Koulutuskeskus Salpauksen ohjaavia opettajia ja Lahden kaupungin työharjoitteluyksikön toiminnanohjaaja.

Tuetun oppisopimuksen toteutuminen maahanmuuttajien osalta

Maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen tuke- miseksi perustettiin Mamu-tutorverkosto, johon osallistui 13 maahanmuuttajataustaista oppisopimus- opiskelijaa ja muutamia aiemmin tutkinnon suorit- taneita maahanmuuttajia. Verkoston avulla annettiin vertaistukea tutkinnon suorittajille.

Verkostossa käsiteltiin yhteisesti esimerkiksi työssä oppimisen arvioinnin kysymyksiä ja työehtosopi- muksiin liittyviä asioita.

Kokoontuminen oli säännöllistä, tapaamisissa käytiin oppisopimuksen ongelmakohtia läpi. Esimer- kiksi yhtenä ongelmana esiin nousi suomalaiseen työehtosopimukseen liittyvät asiat. Tutorverkoston tapaamisessa vieraili palvelualojen ammattiliiton edustaja, joka avasi suomalaiseen työehtosopimuk- seen liittyviä asioita. Lisäksi käsiteltiin oppimistyylejä ja oppimisvalmiuksien kehittämistä, työergonomiaa,

arkikielen harjoittamista, työhyvinvointia sekä työn- hakua.

Henkilökohtaiset tapaamiset työpaikalla osoittautui- vat tärkeimmäksi työtavaksi. Maahanmuuttajien tuen tarve oli erityisesti kulttuurisidonnaista. Suurimpa- na haasteena on ollut tutkinnon suorittajan kyky ymmärtää vieraassa kulttuurissa oppisopimuskoulu- tusta, tutkinnon perusteita ja koko näyttötutkinto- järjestelmää.

Tuki- ja ohjauspalvelut ovat olleet joustavia ja yksi- löllisesti räätälöityjä lähiohjausta, joita ilman oppiso- pimusopiskelija olisi kokenut jäävänsä yksin. Ilman näitä tukitoimia on todennäköistä, että monen opiskelijan oppisopimuskoulutus olisi purkautunut. Toteutuakseen oppisopimus vaatii laajan verkoston eri ihmisiä. Hankkeen kautta opiskelijalle saatiin yksi tukihenkilö, mikä helpotti opiskelijaa ongelmatilan- teissa ja kokonaisuuden hahmottamisessa. Moni- kulttuuriseen ohjaukseen perehtyneen ohjaavan opettajan tukipalvelut ovat olleet maahanmuuttajille keskeisiä samoin kuin maahanmuuttajien vertaistu- keen perustuva Mamu-tutorverkosto. Tukitoimintaa voisi kehittää edelleen niin, että mukana toimijoina olisivat myös esimerkiksi TE-toimisto ja kaupungin sosiaalitoimen maahanmuuttajapalvelut.

LISÄTIEDOT

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutustarkastaja Xxxxxx Xxxxx

p. 044 708 0561, xxxxxx.xxxxx@xxxxxxx.xx

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

LIITTEET

LIITE 4:

CASE 3 / KEHITYSVAMMAISTEN OPPISOPIMUS

OPISKELIJAN TAUSTA

Kyseessä on 19-vuotias Xxxxx, joka on suorittanut peruskoulun mukautetusti erityiskoulussa. Psykologin ja lääkärin tutkimuksissa suoriutuminen on vastannut lievästi kehitysvammaisen tasoa, osin heikkolahjaisen tasoa (matemaattiset taidot). Kirjoitus- ja lukutaito hänen kohdallaan on hyvä. Tietokoneen käyttäminen onnistuu myös suhteellisen hyvin.

Maijalla on paljon arkielämässä tarvittavia taitoja ja hän on päivittäisissä toimissaan pääosin itsenäinen

ja omatoiminen. Hän asuu tällä hetkellä vanhempien luona ja tarvitsee heidän apuaan jonkin verran asioiden hoitamisessa (mm. kodinhoidollisissa asioissa).

Peruskoulun jälkeen Xxxxx on käynyt vuoden mittaisen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulu- tuksen. Kyseisen koulutuksen aikana hän on ollut työharjoittelussa kaupassa 2 kk ja päiväkodissa 2 kk.

Varsinkin harjoittelu päiväkodissa on mennyt kaikilta osin erittäin hyvin.

Valmentavan koulutuksen jälkeen Xxxxx on ollut n. 6 kk avotyössä kaupan alalla ja työskentely siellä on

mennyt kohtuullisen hyvin. Suurin ongelma on ollut, että avotyöstä saatu korvaus on todella pieni, eikä työnantaja ole halukas ottamaan Maijaa varsinaiseen palkkatyöhön. Maijalle on myönnetty Kelan työkyvyt- tömyyseläke (toistaiseksi voimassa oleva, alin eläkkeen saajan hoitotuki). Avotyöstä maksetaan 6 €/päivä (Kelan työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi).

Henkilö on kokenut, että hän haluaa kouluttautua ammattiin ja olla enemmän osa yhteiskuntaa. Hyvät

kokemukset aiemmasta valmentavan koulutuksen työ- harjoittelusta päiväkodissa ovat olleet ajoittain mielessä ja Xxxxx ryhtyy selvittämään miten hän voisi kouluttau- tua alalle ja löytää lisää merkitystä elämälleen.

Vanhempien ja muun tukiverkoston kautta löytyy paikallinen sosiaali- ja terveysalan järjestö joka voisi auttaa asiassa. Järjestön toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ihmi- sille, jotka eivät saa tukea arkeen tai työllistymiseen minkään muun tahon kautta. Ammatillisen koulu- tuksen ja työelämän ulkopuolelle jää vuosittain suuri joukko henkilöitä, jotka erityisjärjestelyin pystyisivät opiskelemaan ja siirtymään työelämään.

Järjestöllä on juuri meneillään yhteistyöprojekti paikallisen oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa, jossa haetaan mahdollisia opiskelijoita ”tuettuun oppisopimuskoulutukseen”. Järjestöllä on oma työhönvalmentaja, joka on valmis auttamaan oppisopimuspaikan etsinnässä sekä muussa ohjauk- sessa ja neuvonnassa. Ja tämän työhönvalmentajan asiakkaaksi myös Xxxxx pääsee.

HAKEUTUMISVAIHE

Työhönvalmentaja aloittaa yhdessä Xxxxxx, hänen verkostonsa ja muiden eri toimijoiden kanssa selvit- tämään onko tuettu oppisopimuskoulutus mahdol- lista toteuttaa. Aluksi kartoitetaan Xxxxxx yleistilan- ne (haastattelut, aiemmat todistukset/lausunnot ja muut testit).

Xxxxxx vahvuudet:

- kirjoitus- ja lukutaito hyvä

- vuorovavaikutustilanteissa myönteinen, iloinen ja

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

LIITTEET

toiset huomioon ottava.

- matkustaa ja liikkuu itsenäisesti

- tuntee kellon ja ymmärtää ajankulun

- rahankäytössä maltillinen ja kykenee itsenäisesti tekemään pieniä ostoksia

- tulee toimeen hyvin ryhmässä, osaa ilmaista sanal- lisesti itseään

- osaa käyttää tietokonetta

- kykenee itsenäisesti huolehtimaan pukeutumiseen ja ruokailuun liittyvät asiat

Xxxxxx xxxxxxxx:

- uuden oppiminen vaatii paljon toistoja

- matemaattiset oppimisen vaikeudet

- lyhytaikaisessa kuulomuistissa ongelmia

Kun Xxxxxx yleistilanne on kartoitettu, harjoitel- tu työelämän pelisääntöjä, sekä elämänhallintaan liittyvät asiat käyty läpi, lähdetään etsimään työhar- joittelupaikkaa. Tässä vaiheessa tiedotetaan myös muita prosessissa olevia toimijoita, mikä on tilanne ja miten edetään.

Työharjoittelu

Xxxxxx ykkösvaihtoehdoksi työharjoitteluun on valikoitunut päiväkoti, jossa hän on ollut aiemmin harjoittelussa valmentavan koulutuksen aikana. Päi- väkodin johtajalla on myös jäänyt hyvät kokemukset Maijasta ja hän ottaa hänet mielellään kuukauden työharjoitteluun. Työnantaja on myös valmis sitou- tumaan oppisopimuskoulutukseen, jos harjoittelu menee suunnitellulla tavalla ja kaikki käytännön asiat saadaan soviteltua kuntoon.

Työharjoittelujen alkaessa työhönvalmentaja on opiskelijan mukana työhön perehdytysvaiheessa. Ohjaaminen käytännön työn tekemiseen, työteh- tävien sovittaminen opiskelijan taitoja vastaaviksi tehtiin yhdessä Xxxxxx ja työnantajan sekä hänen nimeämänsä työpaikan ohjaajan kanssa.

Työharjoittelun aikana Maija:

- pääsee tutustumaan omiin vahvuuksiinsa ja oppii kohtaamaan omat haasteensa

- saadaan varmistettua, onko juuri kyseinen työpaik- ka se oikea

- harjoittelee vastuuta työelämän pelisäännöistä

- saadaan realistista kuvaa suunnitellusta oppisopi- muskoulutuksesta

Xxxxxx työtehtävät harjoittelujaksolla ovat koostu- neet seuraavasti: siivoukseen, ateriapalveluihin ja lastenhoitoon liittyvistä tehtävistä päiväkodilla. Hän on työskennellyt pääsääntöisesti koko ajan oman työparin kanssa ja näin heille on syntynyt luotta- muksellinen suhde (kyseinen henkilö voi toimia myös työpaikkaohjaajana oppisopimuskoulutukses- sa). Lisäksi päiväkoti on pieni (henkilökuntaa 5 kpl) joka on luonut Maijalla tutun ja turvallisen ilmapiirin työskennellä ja oppia uusia asioita. Xxxxx on myös tullut erittäin hyvin toimeen lasten ja muun henki- lökunnan kanssa valoisan ja myönteisen asenteensa myötä.

Työharjoittelun jälkeen tehdään kyseisen jakson arviointi ja tuen tarpeen määrittäminen. Yhteiseen palaveriin kutsutaan Xxxxx ja hänen vanhemmat, työnantaja, työhönvalmentaja sekä oppisopimuskou- lutuksen järjestäjän edustaja.

Kokonaisuutena Xxxxxx harjoittelu on mennyt hy- vin, ja kaikki osapuolet ovat sitä mieltä, että Maijalla on täydet mahdollisuudet suoriutua oppisopimus- koulutuksesta pienryhmäopetuksessa, ja kun työpai- kalle/lähiopetukseen on saatavissa tukea ja ohjausta. Tuleva oppisopimustyöpaikka on myös motivoinut ja sitoutunut tulevaan koulutukseen kaikilta osin.

Kun kyseessä on henkilö, joka tarvitsee erityistä tukea, se vaatii oppisopimustyönantajalta kärsivälli- syyttä ja pitkäjänteisyyttä.

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

LIITTEET

Myös rahallinen tuki palkkakustannuksiin on tärkeä tuki työnantajalle. Maijan eläke laitetaan oppisopi- muskoulutuksen ajaksi lepäämään ja Kela maksaa työnantajalle kuntoutusrahaa n. 550 €/kk koko koulutuksen ajan. Tämän lisäksi oppisopimuskoulu- tuksen järjestäjä maksaa koulutuskorvausta 250 €/ kk. Maijan työaika oppisopimuskoulutuksessa on 30 h/viikko (kaikilta päiviltä maksetaan palkkaa), joten edellä mainitut tuet kattavat suuren osan työnanta- jan palkkakuluista.

Tietopuolinen opetus

Tietopuolinen opetus toteutetaan paikallisen amma- tillisen erityisoppilaitoksen kanssa. Tästä alustavat suunnitelmat ovat olleet jo käynnissä ennen Xxxxxx työharjoittelujaksoa.

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä ja sosiaali- ja ter- veysalan järjestö ovat yhdessä kartoittaneet/etsineet jo useamman kuukauden ajan potentiaalisia tuetun oppisopimuskoulutuksen työnantajia ja opiskelijoita. Alaksi on kohdennettu kotityö- ja puhdistuspalve- luala, mm. kotisiivouspalveluyritykset, päiväkodit ja muut hoitolaitokset ovat lähteneet hyvin mukaan.

Myös Xxxxxx työtehtävät päiväkodilla kohdentuvat juuri tälle alalle.

Kaikkiaan useiden työharjoittelujaksojen jälkeen löytyy 8 henkilöä, joilla olisi edellytykset suoriutua oppisopimuskoulutuksesta, jos he saavat lisätukea sekä ohjausta työpaikalla ja tietopuolisessa opetuk- sessa. Tällä opiskelijamäärällä on mahdollista amma- tillisen erityisoppilaitoksen perustaa oma ryhmänsä, jossa kaikki ovat tuetun oppisopimuskoulutuksen opiskelijoita (kotityö- ja puhdistuspalvelujen perus- tutkinto, toimitilahuoltaja, kesto kaikilla opiskelijoilla

n. 3 vuotta).

Kaikille opiskelijoille tehdään ennen oppisopi- muksen solmimista HOPS (henkilökohtainen

opintosuunnitelma) ja HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).

Kaikilla ryhmän opiskelijoilla on siis erityisen tuen tarve, niin myös Maijalla. Edellä mainitut asiakirjat laatii ammatillisen erityisoppilaitoksen opettaja.

Xxxxxx kohdalla ensimmäisessä Hojks:n laadinnassa ovat mukana myös työhönvalmentaja ja koulutus- suunnittelija. Tämän lisäksi tehdään työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitelma, johon kirjataan niitä konkreettisia työtehtäviä tutkinnon osittain jot- ka suoritetaan työpaikalla, oppilaitoksessa vai onko asia jo opittu.

TOTEUTTAMISVAIHE, TUEN TARPEEN ARVIOINTI JA TUEN TOTEUTUMISEN SEURANTA

Oppisopimuksen solmimistilanteessa on koulu- tussuunnittelijan, opiskelijan ja työnantajan lisäksi mukana myös työhönvalmentaja erityisesti opiske- lijan tukena. Työsuhteeseen liittyvät käsitteet kuten työaika, loma-aika, koeaika, työehtosopimuksen mu- kainen palkkaus, veroasiat jne. ovat Maijalle osittain vaikeita ja tuttu työhönvalmentaja osaa selventää asioita Xxxxxx kannalta.

Perustiedot oppisopimuskoulutuksesta

- koulutus: kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustut- kinto, (toimitilahuoltaja, kesto n. 3 vuotta)

- toteutetaan opetussuunnitelmaperusteisesti jolloin opetusta on mahdollista mukauttaa

- osaaminen suoritetaan ammattiosaamisen näytöillä

- oppisopimuspaikka on päiväkodissa (siivoukseen, ateriapalveluihin ja lastenhoitoon liittyvät työtehtä- vät), Maija on töissä ma–to 6 h/päivä

- tietopuolinen koulutus tapahtuu ammatillisessa eri- tyisoppilaitoksessa. Lähiopetusta on kerran viikossa perjantaisin 6 h/päivä. Opetus on käytännönläheis- tä.

- pienryhmässä on 8 opiskelijaa, erityisopettajan lisäksi mukana on työhönvalmentaja

- työhönvalmentaja on säännöllisesti yhteydessä

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

LIITTEET

työpaikalle ja opiskelijaan (työpaikkakäynnit, puhe- linpalaverit ja sähköpostit). Tärkeää on tiedonsiirto työpaikan ja oppilaitoksen välillä.

Erityisopetuksen peruste, opiskelun rajoitteet ja tukitoimet (oppilaitoksessa)

- Maijan erityisopetuksen peruste on lievä kehityk- sen viivästymä.

- Maijalle on laadittu HOJKS, joka päivitetään vähintään 2 krt vuodessa (sekä tarvittaessa). HOJKS-palavereissa käydään läpi edellisen jakson tavoitteet (seuranta ja arviointi) ja asetetaan uudet tavoitteet.

- Oppiminen tapahtuu käytännön työskentelyn kautta (työvaltaiset opetusmenetelmät), jota tuetaan selkokielisellä kuvitetulla oppimateriaalilla. Lähiope- tuspäivillä korostuu työvaltainen oppiminen.

- Opintojen jaksotus ja tehtävien pilkkominen, teoreettisten käsitteiden avaaminen, selkeäkielisyys, kuvamateriaalin käyttö, oppimistaitojen vahvistami- nen ja tuki tehtävien tekemiseen.

- Opinnoissa huomioidaan matemaattiset oppimisen vaikeudet (käytetään konkreettisia havaintovälineitä ja opiskelijalle annetaan riittävästi aikaa perustehtä- vien suorittamiseen).

- Tiivis verkostoyhteistyö, etteivät tietopuoliset opinnot jäisi irrallisiksi, vaan yhdistyisivät työpaikalla oppimiseen (opiskelija, työnantaja, työpaikkaohjaaja, työhönvalmentaja, opettaja, oppisopimuskoulutuk- sen järjestäjä).

- Opettajan ohjauskäynnit työpaikalla (kartoitetaan työpaikalla tapahtuvat oppimistehtävät).

- Erityisopettajan konsultaatio käytännön ohjeet oppimisen tueksi yhteistyö mm. poissaolojen ja opintojen etenemisen seurannassa.

- Muilta oppisopimusopiskelijoilta saatu vertaisryh- män tuki on Maijalle merkittävä opiskelua kannatte- leva voima.

- Ammattiosaamisen näyttöihin valmistautuminen alkaa opintojen alusta. Tutkintotilaisuuteen valmis- tautuessaan opiskelija tarvitsee tukea oman osaami-

sen osoittamisen suunnitteluun sekä oppilaitoksen kouluttajalta että työpaikkakouluttajalta.

- Oppilaitoksen tehtävänä on toimia tulkkina ja avata tutkinnon perusteiden kriteeristöä ja ammatti- taitovaatimuksia työelämän kielelle.

- Oppilaitos järjestää ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun ohjauskeskusteluja ja varmistaa tarvit- tavan tuen yhteistyössä työpaikan kanssa.

- Yhteistyössä huolehditaan rohkaisevasta sekä kan- nustavasta ilmapiiristä. Tämä vähentää opiskelijan suorituspaineita ja jännittämistä.

Opiskelun tukitoimet ja tuen toteutumisen seuranta (työpaikalla)

- Työhönvalmentajan jatkuvalla ohjauksella varmis- tetaan tavoitteellinen ja tuen toteutumisen seuranta (ohjauskäynnit työpaikalla ja puhelisoitot).Työhön- valmentaja varmistaa, että lähiopetuksessa opitut asiat siirtyvät käytännön työtehtäviin.

- Tarkistetaan (työhönvalmentaja ja opettaja) sään- nöllisesti että työtehtävät ovat opiskelusuunnitelman mukaiset ja toteutumisen edistyminen etenee suun- nitelman mukaisesti (kartoitetaan samalla lisäohjauk- sen tarpeet). Opiskelijalle laaditaan kirjalliset ohjeet päivittäisistä työtehtävistä (selkeät pelisäännöt).

- Työanalyysi käytössä (työtehtävät on pilkottu osiin, työohjekortit).

Esim. maanantai (työpäivä klo 8–14)

Aamupäivä (klo 8–12)

* Aamu-ulkoilussa mukana xxxxxxxx, lasten kanssa leikkiminen

* Lasten riisumisessa avustaminen sisään tullessa

* Ruokailu lasten kanssa ja heidän avustaminen + lounastauko

Iltapäivä (klo 12–14)

* Pukeutumisessa avustaminen ulos mentäessä

* Välipalan laitto

* Pienten lasten herättely päiväunilta

* Ruokahuoneen ja keittiön siivous

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

LIITTEET

- Työpaikalla käytössä selkeäkieliset / kuvalliset ohjeet

- Työpaikkakouluttajan tuki Xxxxxxxx (työpaikalla tieto opiskelijan tuen tarpeista ja toimivista menetel- mistä).

Tavoite

Xxxxxx tavoitteena on suorittaa oppisopimuskoulu- tus loppuun ja saada suoritettua kotityö- ja puhdis- tuspalvelujen perustutkinto loppuun. Tarkoituksena on myös työllistyä kyseiseen yritykseen tai muuhun alan työpaikkaan aluksi ainakin osa-aikaisesti (eläke takaisin käyttöön ja palkkatöitä esim. 2-3 pv/viikko). Yhtenä haaveena on myös tulevaisuudessa siirtyä kokonaan palkkatyöhön. Tärkeää on myös löytää oma paikka (työpaikka) jossa kokee kuuluvansa tärkeänä osana yhteiskuntaa ja yhteisöä.

TUKITOIMIEN KUSTANNUKSET (LISÄRESURSSI)

Maijan kohdalla on tehty hankintasopimus ammat- tilisen eritysoppilaitokseen johon on määritelty mitä tietopuolinen opetus pitää sisällään. Tämän lisäksi on tehty erillinen sopimus sosiaali- ja terveysalan järjestön kanssa (työhönvalmentaja ostopalveluna). Toteutumisseurantaa tästä tehdään 6 kk:n välein.

Sopimukseen on määritelty:

- opiskelijan työhönvalmennus ja säännöllinen yhteydenpito työnantajaan joka toteutetaan tuetun työllistymisen periaatteita noudattaen

- työhönvalmentaja toimii lähiopetuspäivillä opetta- jien työparina (6h/viikko)

- työpaikalla tapahtuva opiskelijan ohjaus, työpaikka- käynnit (0 - 6h/viikko)

(koulutuksen edetessä opiskelijan itseohjautuvuus lisääntyy, työpaikkakäyntejä vähennetään, työhönval- mentaja tavoitettavissa puhelimella tarvittaessa).

- työnantajan ja työpaikkaohjaajan kanssa tehtävä yhteistyö

- viranomaistyö opiskelijoiden tukena

- tietopuolisen koulutuksen oppien vieminen xxxxx- xxxxx

Työhönvalmentajan kustannukset Xxxxxx kohdalla ovat n 1200,-/vuosi (toteuma tarkistetaan 6 kk:n välein). Tämän lisäksi työnantajalle maksetaan koro- tettua koulutuskorvausta 250,-/kk (3000,-/vuosi).

LISÄTIEDOT

Ammattiopisto Luovi

Koulutussuunnittelija Xxxxx Xxxxxxxxx

p. 040 319 3610, xxxxx.xxxxxxxxx@xxxxx.xx

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA – TUETUN OPPISOPIMUKSEN KÄSIKIRJA

Document Metadata

Table of Contents

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

Document Metadata