OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on omalta osaltaan panostanut merkittävästi Suomen hallitusohjelmassa esitettyihin, korkeakoulusektorille kohdennettuihin, kestävyystiekartan sekä alueen tarpeista nousseisiin aloitteisiin koulutuksen laadun, kohdentamisen, sisällön ja määrän kehittämiseksi.

Kainuussa ja laajemminkin KAMKin toiminta-alueella demografinen muutos tulee näkymään mm. sairaan- ja terveydenhoidon sekä sosiaalityön osaajien pulana tulevina vuosina. Osasyitä tähän ovat laajamittaiset eläköitymiset sekä väestön vanhenemisen ja kroonisten sairauksien myötä kasvava hoidontarve. Pulaa pahentaa entisestään ohjaus- ja teknologiaosaamisen kasvava tarve ja nuorten ammattiin valmistuvien heikko paluumuuttoprosentti opintojen jälkeen takaisin Kainuuseen. Selvänä nousevana tarpeena hyvinvointialueen syntyessä on liikkuvan ensihoidon tarjoaminen. Tämä toimintamallin uudistaminen perustuu maakunnan keskussairaalan uuteen toimintamalliin, jossa perinteisiä potilaspaikkoja on vain murto-osa aiemmasta.

Kehityskulun takia KAMK on nostanut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan tutkintojen erityisesti sairaanhoitaja (AMK) tutkinnon koulutustavoitteita. Tavoitetta tukee myös alueella tehty osaamistarvekartoitus, jossa esille nousi edellisen lisäksi sosionomikoulutustarve, jonka koulutus aloitettiin syksyllä 2021. Sosionomikoulutuksen toteutus heijastelee kasvavaa kysyntää monimuotokoulutuksissa päivätoteutuksien kustannuksella. Samoin aloittaneiden opiskelijoiden ikäjakaumassa ja taustassa näkyy AMKien kasvava rooli jatkuvan oppimisien ja uralla etenemisen tukena. Käytännössä kaiken uuden koulutustarjonnan tulee tukea näitä kysynnän muutoksia. Nykyisen koulutusvastuun laajentaminen ensihoitajakoulutukseen näyttää välttämättömältä.

Jatkuvaa oppimista on tuettu mm. erikoistumiskoulutusten (erko) avulla. Alueen osaamistarpeiden mukaisesti on tarjottu mm. asiakaspalveluohjauksen erko, palliatiivisen hoidon erko, moniammatillinen hoitoketju syöpäpotilaan hoitamisessa erko sekä akuutinhoidon erko. Joustavia opiskelumahdollisuuksia on rakennettu valtakunnallisessa yhteistyössä AMK- ja YAMK-tutkintokoulutusten ja avoimen ammattikorkeakoulutuksen näkökulmista. Hanketoiminnan kasvanut volyymi on tukenut kehittämistyötä. Erityinen panostus vuoden 2021 aikana on sijoitettu laajalle yleisölle tarkoitettuihin korkeakouluopintoihin kuten "Ilmaston muutoksen perusteet", jota käytetään mm. ELY-keskuksissa osana työhön perehdyttämistä sekä useassa ns. HINKU (Hiilineutraalikunta) kunnissa. Toinen merkittävä ponnistus on ollut CSC - Tieteen tietotekniikka keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettu kaikille avoin ja maksuton "Elements of supercomputing"-opintojakso sekä englannin- että suomenkielisenä.

Korkeakoulutuksen alueellista saavutettavuutta ja tasa-arvoa tuetaan jatkamalla Raahessa tutkintoon johtavia koulutuksia sekä avaamalla uusia alueellisia ryhmiä mm. Kuusamoon, Vuokattiin ja Pyhäsalmelle.

Koulutuksilla vastataan alueen toimijoiden osaamistarpeisiin.

KAMK osallistuu vahvasti kansainväliseen asemaan tähtäävään AIKA - Arctic Intelligence and Supercomputing Ecosystem in Kainuu -ekosysteemiin. Ekosysteemi yhdistää Xxxxxxx toimijat kansainvälisiin kumppaneihin innovaation ja teknologian sekä arktisten alueiden osaamisen tekijänä yhdessä CSC Oy:n kanssa. Työssä tuotetaan valituilla kärkiosaamisilla oppimateriaalia joustavaan kansalliseen ja kansainväliseen tarpeeseen. Niin ikään KAMK on mukana toteuttajana TEMin ekosysteemisopimuksessa yhdessä Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa.

Kansainvälisissä koulutuksissa oli keväällä 2021 ennätysmäärä hakijoita. Esimerkiksi Esports Business - koulutuksen vetovoima oli erinomainen. Koulutus tuottaa työelämässä haluttuja liiketoimintaosaajia. Osana Talent boost -toimintaa kehitetään Pathway-koulutusmallia yhdentoista AMKin konsortiossa.

Koulutusmallissa tarjotaan jo lähtömaassa Suomeen pääsyä odottaville opiskelijoille tutkintoon kuuluvia online-opintoja.

KAMK panostaa erityisesti aluekehitykseen ja työelämäyhteistyön syventämiseen, koulutusten vetovoiman kehittämiseen mm. hyödyntämällä uudenlaisia projektimuotoisia opintoja sekä hyvän työyhteisön rakentamiseen ottamalla opettajat ja opiskelijat kehittämisen keskiöön.

KAMKissa aloitti 1.5.2021 toimintansa myös Master School -yksikkö. Tavoitteena on parantaa YAMK- koulutusten tarjontaa Kainuussa, Koillismaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä alueella.

Verkkotutkintokoulutukset mahdollistavat koulutuksiin osallistumisen kansallisesti. Opiskelijoiden määrä on lähes tuplaantunut vuosista 2019-2020. Yksikkö satsaa kansainvälisten koulutusten kehittämiseen vuosina 2021-2024. Helmikuussa 2022 käynnistyi kokoaikainen koulutus Global Business Management, johon opiskelijoita rekrytoidaan erityisesti EU-maiden ulkopuolelta. Tavoitesopimuskaudella käynnistetään kolmas kansainvälinen koulutus ja lisätään substanssiperustaista suomenkielistä koulutusta KAMKin valitsemille painopistealueille, erityisesti dataperustaisuuden ja tiedolla johtamisen sisältöihin. KAMK tarjoaa YAMK- koulutusten sisällöt myös avoimen amk:n tarjontana, josta opiskelijoilla on joustavat mahdollisuudet jatkaa tutkintokoulutuksiin.

Merkittävänä TKI-toimintamallina KAMK on kehittänyt ja käynnistänyt yhteistyössä kaikkien Kainuun kuntien kanssa uudenlaisen kuntapalvelumallin. Mallilla vahvistetaan ja varmistetaan alueellista hankkeiden kautta tapahtuvaa yhteiskehittämistä sekä tarve- ja tavoitelähtöistä yhteistyötä. Xxxxxxxx XXXX toimii Kainuun kuntien kehitystoimien hankkeistamisen tukena. Toiminta on tuottanut 40 hankeaihiota, joista vuoden 2021 loppuun positiivisen rahoituspäätöksen on saanut 21.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Kajaanin ammattikorkeakoulun visiona on olla pieni suuri korkeakoulu. Ammattikorkeakoulu profiloituu ketterästi toimintaympäristön muutoksiin reagoivana korkeakouluna, joka yhdistää monialaisen osaamisen tuloksekkaaseen ja

vaikuttavaan koulutukseen ja TKI-toimintaan. Kajaanin ammattikorkeakoulu ylläpitää ja kehittää osaamista Kainuun, Koillismaan ja Pohjois-Pohjanmaan eteläisten seutukuntien tarpeisiin ja on ydintoimija korkeakoulun ympärille rakentuneessa ekosysteemissä. Ammattikorkeakoulu kouluttaa tulevaisuuden osaajia, jotka yhdessä tekevät seudusta elinvoimaisen ja kansainvälisesti houkuttelevan ympäristön yrityksille ja opiskelijoille.

Ammattikorkeakoulun tavoitteena on uudistaa korkeakoulutusta, ja luoda toiminta-alueelleen onnistumisen ja menestymisen mahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulu on asettanut tavoitteekseen olla haluttu ja kiinnostava paikka kasvaa omaan ammattilaisen mittaansa.

Kajaanin ammattikorkeakoulu on jakanut strategiset tavoitteensa kolmeen päätavoitteeseen:

- Vetovoimainen ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö, jonka toimintakulttuuri on avoin ja osallistava;

- Tuloksellinen ja tehokas koulutus toiminta-alueen tarpeisiin uudistaen aluetta, kantaen vastuuta kestävästä kehityksestä ja hyödyntäen poikkialaisia ja verkostomaisia toteutuksia;

- Valitsemillaan kärjillä kansallisesti ja globaalisti kiinnostava kumppani. Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

KAMK on strategiansa mukaan Pieni suuri korkeakoulu, jossa pienistä ajatuksista kasvaa suuria tekoja. Tällä visiolla haluamme nostaa esille meillä hyvin toimivan opiskelijan kohtaamisen yksilönä sekä ajatuksen siitä, että korkeakoulussa yksilö kerää sivistystä, osaamista ja tätä kautta pääsee tekemään suuria tekoja.

KAMK kehittää toimintaansa verkottuneeksi korkeakouluksi, jonka toiminnan strategisia kumppaneita ovat toiminta-alueemme (Kainuu, Koillismaa ja eteläinen Pohjois-Pohjanmaa) toiset korkeakoulut sekä erityisesti toisen asteen toimijat. KAMK etsii mahdollisuuksia tarjota omaan profiilinsa ja vahvuusalueisiin liittyvää koulutusta sekä kansallisesti että globaalisti. Korkeakoulutuksen saavutettavuus sekä opiskelijoille kohdennettavat palvelut rakennetaan edistämään tasa-arvoa, mikä tukee myös seutukaupunkiverkoston ja pienempien kuntien kehitystä.

Opiskelijaohjausjärjestelmää ja opiskelijoiden hyvinvointipalveluja kehitetään aktiivisesti niin perustoiminnan kuin myös TKI-toiminnan avulla. Työssä keskeisinä kumppaneina ovat opiskelijakunta KAMO, ainejärjestöt sekä sidosryhmänä YHTS. Alueiden ja oppijoiden tarpeiden mukaan esimerkiksi sairaanhoitajien tutkintokoulutusta on viety Kuusamoon, Kuhmoon, Suomussalmelle ja Raaheen.

Sosionomikoulutuksen hakijamäärä kuvaa alueella ollutta patoutunutta koulutustarvetta. Sote-osaamisalueen kärjet ovat digitaalisuus (useita hoitotyön digitaalisuuteen liittyviä hankkeita, kansainvälinen korkeakouluyhteistyö TKI-toiminnan ja koulutuksen kehittämiseksi ja Digital Health & Care Innovation Centren kanssa) ja palliatiivinen hoito (alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen, aktiivinen tutkimustoiminta, mm. 20 julkaistua vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, valtakunnallisissa STM:n ja THL:n asiantuntijatyöryhmissä toimiminen sekä kansainvälisissä (EAPC) koulutuksen kehittämisen moniammatillisissa työryhmissä toimiminen ja puheenjohtajuus sekä väitöskirjatyö). Palliatiivisen hoitotyön osaaminen on noussut yhdeksi kansainvälisesti tunnistetuksi kärjeksemme.

Konetekniikan, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kaivannaistekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutukset on toteutettu lähiopetuksena Raahen seutukunnan teollisuuden tukemiseen. Tällä tuetaan sekä alueen TKI- investointien täysimittaista hyödyntämistä että työvoimatarpeen ja osaamisen kohtaamista. Kiertotalouteen sekä cleantech ja vesien käsittelyyn kohdentuva tutkimusryhmä on vahvistunut ja integroitunut sekä suomalaiseen että kansainväliseen yliopisto- ja tutkimuslaitosverkostoon. Tämä osaaminen tukee kansallista rooliamme mittaustekniikan CEMIS-tutkimusyhteisön jäsenenä. Mittaustekniikan koulutuksessa on havaittu puuttuvaa tarjontaa sekä Suomesta että Pohjoismaista. Tämän vuoksi tulemme hakemaan kv-rahoitusta metrologiakoulutuksen kehittämiseen.

Peliteknologiaa sekä lisätyn todellisuuden ratkaisuja on kehitetty mm. Olympiakomitealle XXIV

talviolympialaisia varten hiihdon VR-simulaatioon, matkailuun Wild Taiga Online -mallinnuksiin, Skodan VR raitiovaunu- ja opetussimulaatioihin, Puolustusvoimien VR/AR-simulaatioihin, saamen kielen opetusohjelmaan, Rokua Geopark -simulaatioihin ja useiden museoiden simulaatioihin. Ratkaisujen kehittäminen osana oppimistehtäviä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden käyttää uusinta teknologiaa ja työvälineitä.

KAMK kehittää verkkotutkintokoulutuksia ja opiskelijoiden etäohjausta erityisesti Master School -yksikössä. KAMK tarjoaa työnohella suoritettavia koulutuksissaan opiskelijoille mahdollisuuden osallistua niihin etänä. Vastatakseen Kainuun kansainvälisyyden edistämiseen liiketoiminnassa -osaajatarpeeseen, KAMK aloitti kokoaikaisen englannin kielisen koulutuksen tukeakseen työperäistä maahanmuuttoa alueelle.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulu suuntaa toimintaansa yhden, toimintaa läpileikkaavan profiilin - digitalisoituvan yhteiskunnan ratkaisut - avulla.

Ammattikorkeakoulun kolmella osaamisalueella on kullakin yksi ammattikorkeakoulun profiilia tukeva vahvuusala. Teknologia -osaamisalueen vahvuus on digitaaliset tuotantorakenteet. Sairaan- ja terveydenhoito -osaamisalueen vahvuusala on digitaalisuus sote-palveluissa. Business -osaamisalueen vahvuutena on liiketoimintapotentiaali.

XXXX on valinnut toimintaansa läpileikkaavaksi profiiliksi digitalisoituvan yhteiskunnan ratkaisut. Vahvuusalan valinnan taustalla on osaaminen konesaliteknologiasta, tiedonhallinnasta, peliteknologiasta ja lisätystä todellisuudesta yhdistettynä mm. liikuntaan ja matkailuun sekä sote-järjestelmän tarvitsemasta teknologian tukemasta tuottavuusloikasta.

Digitalisoituvan yhteiskunnan ratkaisut -vahvuusalaa on vahvistettu käynnistämällä datasta tekoälyyn - insinöörikoulutus. Koulutuksen ytimenä on eri toimijoiden tuottaman tiedon hyödyntäminen ja kehittäminen uusiksi tietointensiiviksi tuotteiksi. Tämä pohjautuu toimijoilta saatuun dataan (esim. teollisuus, pankkisektori, kauppa ja terveystoimijat). Koulutus tuodaan tulevina vuosina tarjolle Kainuun ulkopuolelle, mm. pääkaupunkiseudulle. Vahvuusalaa tukee merkittävä TKI-panostus sekä teeman ympärille luodut hankkeet, joiden avulla osaamista jalkautetaan terveysalan toimijoille ja sote-kenttään. Näistä esimerkkinä olevia hankkeita ovat mm. Innovative nurse, Techno nurse, Technos ja RDI-Karelia yhteistyö.

Liiketalouden koulutuksen kehittämisessä etsitään kansallista profiilia ohjelmistorobotiikan ja digitaalisen markkinoinnin kautta. Näissä kärjissä yhteistyöverkosto kattaa yrityskenttää sekä muita korkeakouluja. On hyvin tärkeää, että opiskelijoille saadaan työelämäyhteistyössä tuotua viimeisintä tietoa ja osaamista.

Liikunnanohjaajakoulutukseen lanseerattu Valmentamo-malli on esimerkki, jolla nopeutetaan tutkintoon valmistumista. Mallissa tarjotaan jatkuvan oppimisen reittiä hyödyntäen polku korkeakouluun Personal trainer -taustaisille opiskelijoille.

YAMK-koulutuksia kehitetään siten, että tiedolla johtaminen läpi leikkaa kaikkia YAMK-koulutuksia vuodesta 2022 lähtien. Tällä hetkellä KAMK tarjoaa 8 johtamisen ja kehittämisen koulutusta (+ 2 englanninkielistä) sekä yhden alakohtaisen (kliininen asiantuntija) koulutuksen kaikissa perustutkinnoissa. Vuonna 2022 koulutustarjonta laajeni yhdellä kansainvälisellä johtamisen koulutuksella sekä yhdellä alakohtaisella KAMKin vahvuusalaa tukevalla koulutuksella (tiedolla johtaminen sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä). Tavoitteena on käynnistää vuoteen 2024 mennessä kolmas englanninkielinen koulutus sekä profiloida YAMK-koulutuksia entistä voimakkaammin tiedolla johtamiseen eri koulutusaloilla.

Verkkotutkintokoulutukset mahdollistavat kansallisen markkinoinnin ja samalla KAMKin strategisille kumppaneille (mm. Xxxxx, Kuusamo) osaamisen kehittymistä tukevan opetustarjonnan.

Opetussuunnitelman monialaisuus mahdollistaa laajan tarjonnan KAMKin eri koulutusten opiskelijoille. KAMK jatkaa toimintaansa kliininen asiantuntija -verkostossa tarjoamalla yhteistyössä koulutusta. KAMK kehittää johtamisen ja kehittämisen koulutuksia toimimalla korkeakouluverkostoissa ja tarjoamalla mahdollisesti yhdessä suunniteltavia ristiinopiskelun mahdollisuuksia ja koulutuksia. KAMK tarjoaa YAMK- moduuleja ja -sisältöjä avoimen amkin tarjottimilla.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

KAMK on sitoutunut Digivisio 2030 -hankkeeseen. Jokaiselle työpaketille on resursoitu vastuuhenkilö korkeakoulun omarahoituksella. Tietojärjestelmien yhteensopivuuden osalta KAMKin IT-toiminto mukauttaa arkkitehtuuriratkaisuja yhteensopiviksi kansalliseen arkkitehtuurityöhön. Kehitysjohtaja, jonka vastuulla on digipedagogiikan ja opetustekniikan soveltaminen poikkialaisesti koko KAMKissa aloitti 1.5.2021. Osana tätä työtä jatkuvan oppimisen teknologiaratkaisut (Edukamu-alusta) on tarjottu yhteiskäyttöön muille korkeakouluille. Alustan käyttö on alkanut Karelia AMK:ssa ja yhteistyöhankkeet ovat käynnistyneet LABissa ja OAMKissa sekä Oulun yliopistolla. XXXX on siirtynyt vain sähköisiin tutkintotodistuksiin huhtikuussa 2021.

KAMK on kehittänyt koulutusasteet ylittävää toimintamallia, jossa mm. jatkuvan oppimisen sisältöjä voidaan käyttää kurkistus-, polku- ja väyläopinnoissa sekä toisen asteen koulutuksen osana. Tällä pyritään tukemaan ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista sekä korkeakoulutuksen tasa-arvoista saavutettavuutta.

Yhteistyömalli on tuottanut alueellisesti kattavaan korkeakoulutarjontaan sekä kustannustehokkaaseen malliin lähiopetuksen jalkauttamisesta myös Kajaanin ulkopuolelle. Erityisenä onnistumisena voi pitää Koulutuskeskus Brahen ja Lybecker opiston kanssa tehtävää yhteistyötä, jonka puitteissa Xxxxxxxx opiskelee yli 200 KAMKin tutkinto-opiskelijaa.

Koronapandemian vaikutukset näkyvät selvästi tutkintosaannossa perustutkintojen osalta. Erityisesti

matkailu- ja liikunta-alan opiskelijat ovat tietoisesti venyttäneet valmistumistaan huonon työllisyystilanteen ja taloudellisen epävarmuuden takia. Tämä trendi ei ole näkynyt ylemmän AMK tutkinnon osalta - pikemminkin päinvastoin.

Vuoden 2021 tutkintosaannon toinen huomioitava poikkeama on 2017 aloittamatta jätetty terveydenhoitajakoulutus. Vastaavasti sairaanhoitajaopiskelijoissa näkyy pelkotiloja toimia sairaanhoitajan tehtävissä. Merkittävä osa opiskelijoista on hakenut tutkinto-ohjelman muutosta sairaanhoitajasta terveydenhoitajaksi. Tämä pidentää omalta osaltaan tutkinnon tavoiteaikaa puolella vuodella.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Kajaanin ammattikorkeakoulu on tunnistanut kolme keskeistä kehittämiskohdetta. Vetovoimainen ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö

Kehittämiskohteessa onnistuminen näkyy ammattikorkeakoulun tavoitteissa seuraavasti:

- Kajaanin ammattikorkeakoulu on uudistava korkeakoulu, joka yhdistää monialaisen osaamisen tuloksekkaaseen ja vaikuttavaan koulutukseen ja TKI-toimintaan.

- Kajaanin ammattikorkeakoulu tarjoaa ammattikorkeakoulun ja Xxxxxxx vahvuuksiin nojaavien koulutusten erikoistumisalat avoimeen kansalliseen käyttöön.

- Ammattikorkeakoulu vastaa alueellisesta korkeakoulutuksesta luomalla johtavien korkeakoulujen kanssa kiinnostavia malleja koulutuspolkuihin kaikille oppijoille.

- Ammattikorkeakoulu tekee ja syventää arvoa tuottavaa työelämäyhteistyötä.

- Ammattikorkeakoulun toimintakulttuuri on avoin ja osallistava. Tulosindikaattoreihin nojaava johtamis- ja laatujärjestelmä pidetään kirkkaana.

- Ammattikorkeakoulu tekee työtä matalalla organisaatiorakenteella, joka mahdollistaa joustavuuden ja nopean päätöksenteon. Ammattikorkeakoulu panostaa henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin, esimiestoiminnan jatkuvaan kehittämiseen sekä jatkuvaan ja läpinäkyvään palautteen antamiseen ja sen käsittelyyn.

- Ammattikorkeakoulun opiskelijat tunnistavat ylivoimaisen hyvän oppimiskokemuksen sekä välittämisen ilmapiirin.

- Ammattikorkeakoulu viestii yhdessä ja läpinäkyvästi.

Seurantaindikaattorit:

Ensisijaisten hakijoiden määrä (sis. AMK- ja YAMK-tutkintoon johtavat koulutukset) 2024: 1900 (2019: 1557, 2022:

1750)

Ulkopuolinen täydentävä rahoitus 2024: 40,3 % (2019: 32,3 %, 2022: 37 %)

Tuloksellinen ja tehokas koulutus toiminta-alueen tarpeisiin

Kehittämiskohteessa onnistuminen näkyy ammattikorkeakoulun tavoitteissa seuraavasti:

- Elinvoiman ylläpitäminen Kainuussa, Koillismaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläisillä seutukunnilla, tukemalla kehitystä ja tuottamalla osaamista tarpeeseen.

- Profiloituminen koulutuksiin, joilla on tarve alueella, jotka tukevat elinkeinorakennetta ja työllistävät hyvin, ja jotka luovat uutta liiketoimintaa ja mahdollisuuksia.

- Toiminta-alueen uudistaminen sekä osaamisen, työvoiman, yrittäjyyden ja yhteistyön tuominen alueelle.

- Vastuun kantaminen kestävästä kehityksestä - luonto, raaka-aineet ja liiketoiminta huomioiden. Kestävän kehityksen osaajien kouluttaminen työelämään.

- Poikkialaisten toteutusten hyödyntäminen kaikessa toiminnassa.

- Verkko-opintojen tarjoaminen täydentävinä/vaihtoehtoisina opintoina kaikissa koulutuksissa.

- Tiimiopettajuuden ja työelämän asiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksessa.

- Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) sekä avoimen datan periaatteisiin sitoutuminen kaikessa toiminnassa.

Seurantaindikaattorit:

Tutkinnon tavoiteajassa suorittaneiden osuus AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa 2024: 73 % (vuosi 2019 69,7 %, 2022: 71,5 %)

Keskeyttäneiden määrä AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa (sis. päivä- ja monimuotototeutukset) 2024: 9,75 % (2019: 10,5 %, 2022: 10,4 %)

Digitaaliset suoritustavat ammattikorkeakoulun sisällöistä 2024: 25 % (2019: lähtötaso, 2022: 20 %) Valitsemillaan kärjillä kansallisesti ja globaalisti kiinnostava kumppani

Kehittämiskohteessa onnistuminen näkyy ammattikorkeakoulun tavoitteissa seuraavasti:

- Opetusta tukevien kehitys- ja tutkimustiimien vahvistaminen kärkiosaamisaloille: Serious gaming, VR/AR ja Exergaming, Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka, Kiertotalous ja mittaustekniikka, Digitaalisuus sote-palveluissa ja palliatiivinen hoitotyö

- Aktiivisesti, mutta valikoivasti kv-yhteistyössä toimiminen tarjoten englanninkielisiä tutkintoja, double-degree -

ohjelmia, opiskelijavaihtoa sekä tutkimusyhteistyötä.

- Maksullisen koulutustarjonnan kuten yritysten sisäisten koulutusten, jatkuvan oppimisen sekä kansainvälisten koulutushankkeiden kehittäminen.

- Mallien luominen mm. konesalien energiatehokkuuteen sekä uusiutuvien energiamuotojen kehityksen tukeminen akkumetallien jalostuksen kautta.

Seurantaindikaattorit:

Ulkopuolinen täydentävä rahoitus 2024: 40,3 % (2019: 32,3 %, 2022: 37 %)

Julkaisut 2024: 200 (2019: 155, 2022: 180)

Ammattikorkeakoulun strategiset toimenpiteet jakautuvat kolmeen teemaan. Osaaminen ja rekrytointi

Ammattikorkeakoulu vahvistaa valmiuttaan kansainvälisiin rekrytointeihin opiskelijoille ja yhteistyössä työvoimapalveluiden kanssa myös työmarkkinoille.

Koulutusasteet ylittävä jatkuvan oppimisen malli

Tavoitteena on koulutusasteet ylittävien sisältöjen tarjoaminen menetelmin, jotka mahdollistavat tarjonnan myös alueille, joista on haastavaa matkustaa lähiopetukseen. Malli sisältää opettajuuden, pedagogian ja niihin liittyvien toimintamallien kehittämisen.

Suurteholaskennan kansallisen alustan sekä sovellusekosysteemin käyttöönotto

Tavoitteena on tuottaa eri alojen osaajia, jotka hyödyntävät tekoälyä ja suurteholaskennan avaamia mahdollisuuksia. Opiskelijat tuovat yhteistyökumppaneiden tarpeet osaksi opintojaan. Yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa kansallisen infrastruktuurin hyödyntämisen laajemmalle soveltajajoukolle.

KAMK läpäisi 2030 strategiansa pohjalta loppuvuodesta 2020 toteutetun Karvin laatuauditoinnin. Auditointi antoi runsaasti palautetta toimivista käytännöistä, joilla tuetaan edellä kuvattujen tavoitteiden ja numeeristen mittareiden toteutumista. Auditoinnista saadun palautteen kautta vahvistui myös joukko kehityskohteita, joiden jalkauttaminen toimintaan aloitettiin.

KAMK'30-strategiassa yhdeksi kehittämiskohteeksi nostettu 'Hyvinvoiva ja vetovoimainen korkeakouluyhteisö' näyttäytyy vuosien 2020 ja 2021 henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulosten yhteenvedoissa parantuneena palautteena verrattuna aiempiin vuosiin. Samalla KAMKissa avoinna olleisiin työpaikkoihin hakeneiden määrä on ollut keskimäärin kasvussa.

Kevään 2021 yhteishaut nostivat kansallisesti korkeakoulutuksen hakijamääriä. XXXXxx hakijamäärä oli kokoon suhteutettuna Suomen suurin yliopistojen ja korkeakoulujen joukossa. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi lähes 75 %:lla. Tässä merkittävässä roolissa oli sosionomikoulutuksen erinomainen suosio. Hakupaine kohdistuu entistä selvemmin monimuotototeutuksiin päivätoteutusten sijaan. Monimuotokoulutukset ovat myös suosittuja jo työelämässä oleville. Monimuotoryhmissä keskeyttäminen on yleisempää kuin päiväryhmissä.

Koronaepidemia on kohdellut varsin epätasaisesti eri tutkinto-ohjelmissa opiskelevia opiskelijoita. Tavoiteajassa suorittaneiden osuus valmistuneista vuonna 2021 oli 68,7 %, mikä on samalla tasolla kuin vuonna 2020. Tekniikan ja liiketalouden koulutuksissa opintojen eteneminen on osin jopa tavoiteaikaa nopeampaa. Toisaalta negatiivisesti uutisoitujen alojen (esimerkkinä matkailun suomenkielinen ja englanninkielinen koulutus Tourism) opiskelijoiden opintojen keskeyttäminen on kasvanut huolestuttavasti. Vuonna 2020 KAMKista valmistui ennätysmäärä tutkintoja, mutta vuoden 2021 osalta tulos oli pettymys. Vuonna 2022 tullaan panostamaan merkittävästi lisää tukea ja ohjaamista opiskeluvalmiuksiltaan heikompien ja erakoituneiden opiskelijoiden tuomiseksi takaisin opiskelun pariin. Päivä- ja monimuotototeutuksissa opiskelevien keskeyttäneiden osuus laski 12,7 %:iin (vuonna 2020 15,5 %).

KAMK rakentaa valmiuksiaan Digivisio 2030 -tavoitetilan mukaiseksi. Nämä toimenpiteet näkyvät

panostuksina digitaaliseen pedagogiikkaan, materiaaliin ja ohjaukseen liittyvän osaamisen kehittämiseen. Samalla investoimme IT-järjestelmien yhteensopivuuteen kansalliseen arkkitehtuurityöhön.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen, integrointi työelämään sekä kieli- ja kulttuuriosaamisen kasvattaminen näyttelee merkittävää roolia strategian toteuttamisessa. Pathway to Finland

-ohjelman osana pilotoimme laajamittaisesti digitaalisten materiaalien käyttöä kansainvälisessä yhteistyössä. Ohjelman tavoitteena on löytää ketteriä tapoja valita ja tunnistaa opiskelijoita, jotka voisivat opiskella Suomessa ja työllistyä Suomeen.

XXXX näkee roolinsa Kainuun maakunnan ainoana pysyvänä korkeakoulutasoista koulutusta tarjoavana organisaationa kriittisenä. Tämä johtuu kohtaanto-ongelmasta, jossa maan sisäinen muuttopaine kohdentuu kasvukeskuksiin. Kainuu on TEMin tilastojen mukaan yksi pahimmista osaajapula-alueista, ja siksi työelämälähtöinen koulutus ja TKI-toiminta ovat äärimmäisen tärkeää. TKI-mittaristossa sekä täydentävän ulkopuolisen rahoituksen tavoitteissa alueen tarve näkyy selvästi. Rahoituksen toteutuminen riippuu mm. ESR-/EAKR-instrumenttien tarjonnasta. Toimintamme kärkien kehittyminen on avannut mm. Suomen Akatemian sekä Horizon2020-rahoitukset.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	403
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat	110
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat	170
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	123
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	56

Tutkintotavoitteiden osalta toiminta-alueemme toimijoiden työvoiman kysynnässä on koronaepidemian myötä tapahtunut merkittävä, näkemyksemme mukaan tilapäinen muutos. Tämä näkyy erityisen selvästi myös tarjotuissa harjoittelupaikoissa ja opinnäytetyötoimeksiannoissa, mikä on heijastunut erityisesti restonomikoulutukseen.

Koko Suomessa on nähtävissä sairaan- ja terveydenhuollon koulutusten hakupaineen laskeminen, lukuun ottamatta tiettyjä erityiskoulutuksia (esim. ensihoito), joita KAMKin koulutusvastuut eivät sisällä.

Demografinen muutos erityisesti Kainuussa ja Koillismaassa nostaa kuitenkin terveydenhuollon perustehtävien tarvetta. KAMK on vastannut tähän kysyntään tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia jo työelämässä oleville lähihoitajille sekä toteuttamalla lähiopetusta Kajaanin lisäksi mm. Kuusamossa, Suomussalmella ja Raahessa. Toimintamalli nähdään sopivan erityisen hyvin harvaanasutuille, muuttotappiosta kärsiville alueille, joilla osaavan työvoiman saatavuus olisi muilla keinoin erittäin haastavaa. Alueelliset sairaanhoitajakoulutuksen ryhmät ovat hakupaineeltaan varsin hyviä ja haluttuja.

Kainuu, Koillismaa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläiset osat tarvitsevat tekniikan osaajia ylläpitämään ja kehittämään vientituotteita ja -palveluita. KAMK on rakentanut aktiivisesti mallia, jossa lähiopetukseen perustuvaa koulutusta voidaan tarjota koko toiminta-alueellamme. Tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan koulutukset sekä muita insinöörikoulutuksia on käynnistetty Kajaanin lisäksi myös Raahessa ja Kuusamossa. Datasta tekoälyyn -insinöörikoulutus (erityisosaaminen data-analytiikkaan sekä tekoälyn soveltamiseen käytännössä) tullaan käynnistämään suuren kysynnän vuoksi myös pääkaupunkiseudulla.

Tiettyjen koulutusten osalta opiskelija-aines näyttäisi tarvitsevan ammattikorkeakoulukentän keskiarvoihin nähden enemmän tukea ja ohjausresurssia. Pienenä korkeakouluyhteisönä KAMK on pystynyt tarjoamaan opiskelijapalautteen mukaan toimivan ja kattavan ohjauksen ja tuen myös näille opiskelijoille. KAMK kehittää olemassa olevaa ohjauksen ja hyvinvoinnin toimintamallia vastaamaan muuttuviin opintojen edistymiseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviin haasteisiin. Lisäksi KAMK on panostanut ammatilliseen erityisopetukseen osana opiskelijoiden tukimahdollisuuksia. KAMK osallistuu myös

kansalliseen opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvään yhteistyöhön (mm. OKM:n rahoittamaan hankkeeseen korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseksi).

Kokonaisuutena tavoitteet ovat saavutettavissa. Arvioimme, että vuoden 2022 tavoitetaso saavutetaan ja vuonna 2023 se myös ylitetään. KAMK pyytää kuitenkin huomaamaan aiemman OKM:n ohjeistuksen, jonka mukaan aloituspaikkoja vähennettiin merkittävästi vuosina 2016-2018. Tämä näkyy 2021 tuloksissa sekä laskennallisissa tavoitteissa. Vuoden 2022 tutkintosaanto tammi-toukokuulta on hieman parempi kuin vuoden 2021 vastaavan ajan, mutta 13 % pienempi kuin vuonna 2020 ja 24 % pienempi kuin vuonna 2020.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä

14 729 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 12 965 000 euroa.

Strategiaperusteista rahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 983 000 euroa vuonna 2021, 928 000 euroa vuonna 2022, 928 000 euroa vuonna 2023 ja 928 000 euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 600 000 euroa vuonna 2021, 550 000 euroa vuonna 2022, 550 000 euroa vuonna 2023 ja 550 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 62 000 euroa vuonna 2021, 57 000 euroa vuonna 2022,

57 000 euroa vuonna 2023 ja 57 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 131 000 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 321 000 euroa vuonna 2021, 321 000 euroa vuonna 2022, 321 000 euroa vuonna 2023 ja

321 000 euroa vuonna 2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.

b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi

- 781 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

KAMK'30-strategia nojaa oletukseen rahoitusmallin ja -rakenteen pysymisestä nykyisellä tasolla ja kasvavan maltillisesti sopimuksen mukaisten tavoitteiden toteutuessa. Huomattavaa on, että pienenä korkeakouluna suhteellisen pienet euromääräiset muutokset vaikuttavat toimintaan voimakkaasti. Resilienssiä tätä kohtaan pyritään rakentamaan koulutusviennin ja jatkuvan oppimisen tuotteistamisella.

Xxxxxx onnistuneesti kasvattaneet englanninkielistä kv-tarjontaamme ja tekniikkaa tukemaan koulutusvientiä sekä jatkuvan oppimisen tarjontaa. Tämä tukee myös vastuutamme Pathway to Finland - hankkeessa, johon ilmoittautui mukaan kaikki AMKit lukuunottamatta Arcadaa, Turun AMKia, Laureaa, Diakia, Humakia, HÅta ja PolAMKia. Yliopistot jättäytyivät hankkeesta.

Osana strategiaa etsimme myös mahdollisuutta uusien teknologioiden hyödyntämiseen opetuksessa sekä tiiviin yhteistyömallin kehittämiseen opintojen sujuvoittamiseksi yhteistyössä toisen asteen sekä muiden koulutustoimijoiden kanssa.

Strategisen rahoituksen avulla olemme kehittäneet ja käynnistäneet vuosien aikana kaksi englanninkielistä YAMK-koulutusta. Tavoitteena on käynnistää vuonna 2023 pelialan kehittämisen ja johtamisen koulutus. Tarjoamme kaikkien YAMK-koulutusten sisällön myös avoimen amk:n opintoina. Tekniikan ja sotealan englanninkielisten koulutusten kehittäminen jatkuu strategiarahalla.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Kajaanin ammattikorkeakoulu on tasapainottanut taloustilanteensa tappiollisen vuoden 2018 jälkeen. Merkittävänä toimenpiteenä on TKI-vaikuttavuuden merkittävä lisääminen, jonka tuottoja sekä tuloksia on

voitu kohdentaa myös koulutuksen sisältöjen, pedagogiikan ja teknologian kehitykseen. Vuoden 2021 tulos on voitollinen.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Kajaanin ammattikorkeakoulu