YLEINEN
YLEINEN
RUNKOSOPIMUS
23.3.2022 – 29.2.2024
Luet parhaillaan ERTOn neuvottelemaa Yleistä runkosopimusta. Neuvottelemme sopimuksen niitä toimialoja, työpaikkoja ja työntekijöitä varten, joilla ei vielä ole omaa työehtosopimusta. Haluamme varmistaa myös tällaisille sopimuksettomille aloille reilut työsuhteen vähimmäisehdot.
Ensisijaisesti ERTO ja työnantajaliitto PALTA sopivat Yleisen runkosopimuksen noudattamisesta työpaikoilla. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin myös keskenään työsopimuk- sessa sopia, että työsuhteessa noudatetaan Yleistä runkoso- pimusta. Yleisessä runkosopimuksessa sovimme työntekijän puolesta mm.
• palkankorotukset
• lomarahan
• palkalliset arkipyhävapaat
• perhevapaiden palkat
Laki ei siis takaa näitä automaattisesti, vaan ne sovitaan aina työehtosopimuksessa. Lisäksi olemme neuvotelleet sopi- mukseen muun muassa pidemmän sairausajan palkan. Vain jäseniemme tuella voimme säilyttää ja entisestään parantaa nykyisiä työehtoja. Mitä enemmän ERTOon kuuluvia jäseniä työpaikoilla on, sen parempia ehtoja saamme neuvoteltua.
LUE LISÄÄ: xxxx.xx
SISÄLLYSLUETTELO
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 8
3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 8
12 § Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen 17
15 § Matkakustannukset ja päivärahat 18
20 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 23
23 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 25
24 § Kokoontuminen työpaikoilla 26
25 § Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen 27
26 § Jäsenmaksujen periminen 27
27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 27
29 § Sopimuksen voimassaolo 27
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Toimihenkilöliitto ERTO ry
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
PALTA – ERTO YLEINEN RUNKOSOPIMUS
1 Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo
Uudistettu Yleinen runkosopimus tulee voimaan 23.3.2022. Siihen asti Yleisen runkosopimuksen määräyksiä noudatetaan sellaisina kuin ne ovat olleet voi- massa aiemmin.
Sopimuskausi päättyy 29.2.2024. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään yksi kuukau- si ennen sopimuskauden päättymistä.
Jos vuoden 2023 palkantarkistuksista ei päästä sopimukseen marraskuun 2022 loppuun mennessä, kumpikin sopimusosapuoli voi irtisanoa työehtosopi- muksen 31.1.2023 mennessä päättymään 28.2.2023.
2 Palkankorotukset vuonna 2022
Palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,5 prosentin yleiskorotuksella ja 0,4 prosentin työpaikkakohtaisella erällä, jonka suuruus lasketaan huhtikuun 2022 palkkasummasta luontoisetui- neen. Työnantaja päättää työpaikkakohtaisen erän käyttämisestä.
Työpaikkakohtaisen erän maksamisessa noudatetaan seuraavaa:
Työpaikkakohtaisen erän jakamisen periaatteet
Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeellisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapo- litiikan toteutumista, ja oikaista mahdollisia palkkavinoumia. Toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suortuminen ovat ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.
Työpaikkakohtaisen erän jakamisen periaatteista ja kohdentumisesta neuvo- tellaan 15.5.2022 mennessä luottamusmiehen tai sen puuttuessa koko henki- löstön kanssa.
Työpaikkakohtaisen erän jakamista koskeva selvitys
Työnantaja informoi henkilöstöä työpaikkakohtaisen erän käytöstä ja jakoperus- teista. Työnantaja myös selvittää heille erän määräytymisperusteet ja suuruu- den. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huomioiden käydä ilmi jokaisen toimi-
henkilön työpaikkakohtaisesta erästä saaman osuuden suuruus sekä toimi- henkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
Selvitys annetaan kirjallisesti luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle 30.6.2022 mennessä. Mikäli selvitystä ei ole annettu määräaikaan mennessä, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.6.2022 lukien.
3 Henkilöstön edustajien korvaukset
Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1,9 prosentilla 1.6.2022 lukien. Luottamusmiehen korvaus on 1.6.2022 lukien:
Edustettavien toimihenkilöiden määrä | Korvaus €/kk |
8 – 29 | 22 |
30 – 99 | 30 |
100 – | 36 |
Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.6.2022 lukien:
Edustettavien toimihenkilöiden määrä | Korvaus €/kk |
8 – 29 | 13 |
30 – 99 | 18 |
100 – | 23 |
4 Tekstimuutokset
4.1 Muutetaan 7 § 15. kohdan neljäs virke (muutos alleviivattu):
”Vuorokautinen liukumaraja saa olla enintään 4 tuntia ja säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä eli liukumasaldo enintään 40 tuntia.”
4.2 Lisätään 17 §:ään uusi määräys:
”Lomaraha tai sen osa voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan, mikäli asias- ta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken.”
4.3 Muutetaan 18 § 3. kohdan määräys (pöytäkirjamerkintä pysyy ennallaan):
”Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:
a) Työnantaja suorittaa palkan suoraan toimihenkilölle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan toimihenki- löltä siihen tarvittavat selvitykset.
b) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäivil- tä maksetaan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoas- taan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivä- rahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty toimihenkilölle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.”
4.4 Muutetaan työaikapankkia koskevan 1 liitteen 4 § e-kohdan määräys: ”Työnteon este ja työaikapankkivapaa
Ennen järjestelmän käyttöönottoa on syytä sopia, miten menetellään tilanteis- sa, joissa toimihenkilö tulee työkyvyttömäksi ennen vapaan alkamista tai sen aikana. Työkyvyttömyystilanteissa voidaan sopia noudatettavan esimerkiksi vuosilomalain säännöksiä ja työehtosopimuksen määräyksiä.
On syytä sopia myös ne tilanteet, joissa toimihenkilö olisi muusta syystä esty- nyt työnteosta. Ellei tällaisten tilanteiden varalta muusta sovita, noudatetaan niin sanottua aikaprioriteettiperiaatetta, jolloin poissaolon katsotaan johtuvan siitä syystä, joka on alkanut ensin.
Sovitun vapaan perumisesta tai sen ennenaikaisesta keskeyttämisestä on so- vittava työnantajan kanssa.
Vapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen va- paan kanssa (vuosiloma, perhevapaa tai työehtosopimukseen perustuva va- paapäivä).”
5 Tekniset muutokset
5.1 Korjataan 7 § 15.kohdan ensimmäisen virkkeen pykäläviittaus: ”
…työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta…”
5.2 Muutetaan 17 §:n määräyksiä pykälän selkeyttämiseksi sisällön pysyessä sa- mana:
a) Muutetaan ”lomaltapaluuraha” termit ” lomarahaksi”
b) Siirretään 7. kohta ja sen pöytäkirjamerkintä kohtaan 4.
c) Siirretään 6. kohta 5. kohdaksi.
d) Siirretään entinen 5. kohta uuden 5. kohdan pöytäkirjamerkinnäksi.
e) Siirretään 4. kohta 6. kohdaksi.
f) Siirretään 8. ja 9. kohta soveltamisohjeiksi kohtaan 6.
g) Siirretään 10. kohta 7. kohdaksi.
h) Lisätään uusi määräys ”Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi” kohtaan 8.
i) Selkeytetään tekstiä.
Muutettuna kohta kuuluu seuraavasti:
”17 § Lomaraha
1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan xxxxxxxxx 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan.
2. Lomaraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosilo- man alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun 7 §:n 2 momen- tissa mainitun syyn takia.
3. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa toimi- henkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluura- han maksamiselle on, että toimihenkilö palaa työhön hoitovapaalta työsopi- muslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustelluista syistä tehdyn muutoksen mukaisesti.
4. Lomarahasta puolet suoritetaan ennakkona kesälomapalkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske lomarahan saamisen edellä olevat edelly- tykset.
Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy kesä- lomakautena ennen kuin lomarahan ennakko on hänelle maksettu, suori- tetaan se toimihenkilölle edellä olevasta poiketen lopputilin yhteydessä.
5. Lomarahan jälkimmäinen osa suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka vuosiloman jälkeen maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei tämän pykälän 2. ja 3. kohdassa mainitusta syystä olisi ollut esty- nyt saapumasta työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta.
Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilös- tä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä joh- tuen menetä oikeuttaan lomarahaan.
6. Xxxxxxxx maksetaan myös eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toi- mihenkilölle, joka asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen palaa töihin.
Soveltamisohje 1: Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lo- maraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.
Soveltamisohje 2: Lomaraha maksetaan asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta suorittamaan lähtevälle toimihenkilölle hänen pa-
lattuaan palvelusajan päätyttyä asianmukaisesti työhön. Xxxxxxxxx määrä lasketaan toimihenkilön palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti siitä lomapalkasta ja lo- makorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.
7. Lomakorvaus ja lomaraha
Mikäli työnantaja päättää toimihenkilön työsuhteen muista kuin toimihenkilös- tä johtuvista syistä, maksetaan lomaraha myös päättyneen lomanmääräyty- mis- vuoden perusteella laskettavasta lomakorvauksesta. Lomaraha makse- taan tällöin toimihenkilön loppupalkan yhteydessä.
8. Lomaraha tai sen osa voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan, mikäli asiasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken.”
5.3 Korjataan 19 § 4. kohdan puutteelliseksi jäänyt virke lisäämällä tekstiin sana ”hoitoaikaa”:
”Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenki- lön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoi- toaikaa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
5.4 Muutetaan 23 §:n otsikko kuulumaan ”Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutet- tu” ja lisätään 6. kohtaan uusi määräys sopimuskaudella saavutetun neuvotte- lutuloksen mukaisesti:
”Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamisesta hänen edustettaviensa toimihenkilöiden määrän mukaan. Kor- vaus on 1.6.2022 lukien:
Edustettavien toimihenkilöiden määrä | Korvaus €/kk |
8 – 29 | 13 |
30 – 99 | 18 |
100 – | 23 |
5.5 Korvataan 24 § e-kohdan termi ”työntekijäliitto” termillä ”toimihenkilöliitto”.
5.6 Korjataan työaikapankkia koskevan 1 liitteen 4 § f-kohdan laki lakiviittaus työ- aikalain 19 §:stä nykylain 18 §:ksi ja korvataan sanat ”yli- ja lisätyön” sanalla ”työajan”. Korjattuna kohta kuuluu seuraavasti:
”Työaikapankkivapaa on vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista akaa. Työaikapankkivapaa ei ole työaikaa, eikä sitä katsota työajaksi työaika- lain 18 §:n työajan enimmäismäärää laskettaessa.”
5.7 Poistetaan työaikapankkia koskevan 1 liitteen 3 § e-kohdan määräyksen lis- tauksesta ”lomaltapaluurahat”.
5.8 Korvataan työehtosopimuksessa termi ”työntekijä” termillä ”toimihenkilö” seu- raavissa kohdissa:
• 5 § 11. kohta
• 7 § 15. kohta ensimmäisen kappaleen viimeinen virke
• 10 § 1. kohta
• 11 § 1. kohta
• 17 § 3. kohta (2 kohtaa)
• 18 § 2. kohta
• 18 § 5. kohta
• 21 § 2. kohta
• liite 1 Työaikapankki ensimmäinen kappale
• liite 1 1 § ensimmäinen kappale
• liite 1 2 § ensimmäinen kappale
• liite 1 4 § b-kohta (2 kohtaa)
• liite 1 5 § a -kohta
• liite 1 5 § c-kohta
• liite 1 5 § d-kohta
• liite 1 5 § e-kohta (3 kohtaa)
• liite 1 6 § ensimmäinen ja toinen kappale (2 kohtaa)
6 Allekirjoituspöytäkirjaan
6.1 Perhevapaauudistustyöryhmä
Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja valmistelee sopimus- kauden aikana yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimukseen.
Jos allekirjoittajajärjestöt eivät sovi perhevapaauudistuksen aiheuttamista muutoksista työehtosopimukseen 1.8.2022 lukien, jatketaan palkallisuusaiko- jen maksamista laissa olevien termien muutoksista huolimatta sopimuskau- den loppuun saakka.
6.2 Kehittämistyöryhmä
Sopimusosapuolet asettavat sopimuskauden ajalle työryhmän tarkastele- maan, selkiyttämään ja uudistamaan yleistä runkosopimusta. Työryhmä kiin- nittää erityistä huomiota vanhentuneisiin lakiviittauksiin sekä tarkastelee mah- dollisuutta päivittää työehtosopimuksen osana noudatettavat sopimukset ja pöytäkirjat. Osapuolet sopivat muutoksien toteuttamisen ajankohdasta.
Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2022
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
Toimihenkilöliitto ERTO ry
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välinen
YLEINEN RUNKOSOPIMUS
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Tämä sopimus tulee noudatettavaksi työehtosopimuksena liittojen välillä tehdyllä erillisellä pöytäkirjalla, jossa tulee mainita soveltamisala sekä run- kosopimusta täydentävät lisäykset ja poikkeamat.
2. Tätä sopimusta noudatetaan edellä tarkoitetussa pöytäkirjassa mainittuihin Palvelualojen työnantajat PALTA:n jäsenten palveluksessa oleviin Toimihen- kilöliitto ERTOon kuuluviin toimihenkilöihin. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia, apulais- johtajia, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n ja STTK:n välisiä keskusjärjestösopimuksia sellaisena kuin ne ovat olleet tämän sopi- muksen osana 1.2.2017:
Yhteistoimintasopimus Hyvityssakkopöytäkirja
Lisäksi noudatetaan seuraavaa suositusta:
Suositus päihdeasioiden käsittelystä työpaikoilla
2. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehto- sopimukseen.
3. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia PALTA:n ja ERTO:n väli- siä kulloinkin voimassa olevia sopimuksia:
Luottamusmiessopimus Koulutussopimus
Sopimus paikallisesta sopimisesta
Sopimus nuorten työllistämisedellytysten parantamisesta Pöytäkirja kesäharjoitteluohjelman toteuttamiseksi
4 § Työsuhteen alkaminen
1. Koeajasta voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mu- kaan. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa ir- tisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päät- tyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Ellei näin ole koeaikana tapahtunut, työsuhde jatkuu.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työsopimuslain 4 §:n mukaan työsopimuksen purkaminen koeaikana ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.
Pöytäkirjamerkintä 2:
12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta
2. Työsopimus on tehtävä kirjallisena.
3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa kuka toimii työpaikan toimihenki- löiden luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.
4. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain mukaisesti. Jos määräaikainen työsopimus on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.
5 § Työsuhteen päättyminen
1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan työnantajan ir- tisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen alla mainittuja työ- suhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika |
alle vuosi | 14 päivää |
vuosi ja enintään 4 vuotta | kuukausi |
yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on irtisanomisaika:
Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 14 päivää |
yli 5 vuotta | kuukausi |
Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
Pöytäkirjamerkintä:
Sinä aikana, xxxxx toimihenkilö saa tämän sopimuksen mukaan sairaus- ajan palkkaa, työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain siinä tapauk- sessa, että yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnan lopettamisen takia, työnantaja asetetaan konkurssiin taikka toimihenkilö siirretään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Näissä tapauksissa on noudatettava tämän pykälän 1. momentissa mainittuja irtisanomisaikoja.
2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Täl- löin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaika- na on määrätty tämän sopimuksen 4 §:ssä.
3. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan perhevapaaseen. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla taikka hoito- vapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen taloudellisella tai tuotannolli- sella perusteella vain, jos työnantajan toiminta kokonaan loppuu.
4. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kir- jallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.
5. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun toimihenkilön työ päättyy ilman ir- tisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä. Tällaisen työsuhteen päätty- misestä on ilmoitettava toimihenkilölle hyvissä ajoin.
Mikäli määräaikaisen työsuhteen päättymisajankohta ei työsopimusta teh- täessä ole tiedossa, työnantaja pyrkii ilmoittamaan siitä toimihenkilölle vä- hintään kaksi viikkoa ennen työsuhteen päättymistä.
6. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan työsopi- muksen tai muutoin lopettamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisano- misajan palkkaa vastaavan määrän.
7. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö jättää työnsä ennen sovitun työkauden päättymistä, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan tai muuten lopettamaan työsuhteen ennen määräaikaa, tulee hänen korvata työnanta- jalle täten aiheuttamansa vahinko.
8. Edellä 6. ja 7. kohdissa tarkoitettu korvaus voidaan pidättää toimihenkilön saatavista siten, kuin työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty.
9. Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun toimihenkilön työsuhteen ennen sovitun työkauden päättymistä lukuun ottamatta niitä ta- pauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu pur- kamaan tai muuten lopettamaan työsuhteen ennen määräaikaa, määräytyy työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan.
10. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toi- mihenkilö voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.
11. Muutosturva
Työsopimuslain 7 luvun 12 §:ssä säädettyjen työllistymisvapaiden lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada palkallista vapaata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viranomaisaloit- teeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmen- nukseen.
6 § Palkat
1. Liitot sopivat erikseen palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta alakohtaisessa runkosopimukseen liittymispöytäkirjassa.
2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihen- kilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa.
Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään sul- jettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jolloin palkan siten tulee olla toimihenkilön nostettavissa.
Xxxxxxx toimihenkilö kutsutaan työhön hänen säännöllisen työaikansa ulko- puolella, maksetaan hänelle hälytysrahana kahden tunnin palkkaa vastaa- va korvaus.
4. Harjoittelijan palkka on 85 prosenttia vastaavalle henkilölle muutoin mak- settavasta palkasta. Harjoittelijan palkka on sovittava työsopimuksessa ja sitä voidaan maksaa enintään kuuden kuukauden ajan.
5. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että tuntipalkka maksetaan kerran kuukaudessa.
6. Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan maksaa työsuhteen päättämistä seuraavana yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.
7 § Työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 - 8 tuntia päivässä ja enintään 37,5 – 40 tuntia keskimäärin viikossa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Keskusjärjestöjen sopimaa yleistä vuosityöajan lyhentämistä vastaa- va keskimääräinen viikkotyöaika on vuodesta 1990 lukien 37 tuntia 50 minuuttia.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Mikäli runkosopimuksen piiriin kuuluvassa yrityksessä tehdään ns. maksimityöaikaa, lyhennetään sitä liittojen erikseen sopimalla tavalla.
Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin kahdella tunnilla edellyt- täen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1. kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikko- työaikaan. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työ- päivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.
2. Mikäli yrityksen kausivaihteluista tai vastaavista yrityksen toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimää- räisesti. Tällöin on määrättävä sen ajanjakson enimmäispituus, jonka ku- luessa viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on 26 viikkoa eikä se mi- nään vuorokautena saa ylittää 10 tuntia eikä ylittää 48 tuntia viikossa.
3. Alle 4 tunnin pituisia työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeami- selle todetaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välil- lä. Toinen viikoittainen vapaapäivä annetaan viikkolepopäivän yhteydessä, ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä toisin sovita.
4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Lepo- tauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.
5. Toimihenkilö saa kerran päivässä työpaikalla nauttia mukanaan tuomiaan tai siellä muuten saatavina olevia virvokkeita sellaisena työnjohdon mää- räämänä aikana, jolloin se kunkin toimihenkilön kohdalta työtä haittaamatta käy päinsä.
6. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5-päiväiseksi. Edellä olevasta voi- daan poiketa, milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toi- minnan kannalta on tarpeellista. Työviikko alkaa maanantaina.
7. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muu- ta johdu.
8. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä. Tuntipalkkai- selle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tunti- palkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta, jos sanottu arkipyhä muutoin olisi ollut toimihenkilön työpäivä.
9. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 2. tai 3. kappaleen mukaisesti tai yrityksessä tehdään vuorotyötä taikka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laaditta- va työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään.
10. Työnantajan on tehtävä kutakin työviikkoa tai -jaksoa varten työvuoroluet- telo, joka on annettava tiedoksi viikkoa ennen työviikon tai työjakson alka- mista.
11. Säännöllisenä työaikana klo 18 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyö- korvaus, jonka suuruus sovitaan paikallisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat, että iltatyökorvauksen suuruus on 15 % toimihen- kilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta.
13. Joulu- ja juhannusaattona tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä 100 %:lla korotettu palkka.
14. Joka seitsemäs viikonloppu on järjestettävä vapaaksi, ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita.
15. Liukuva työaika
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liu- kuvasta työajasta. Tämä tarkoittaa, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuo- rokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Vuorokautinen liukuma- raja saa olla enintään 4 tuntia ja säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä eli liukumasaldo enintään 40 tuntia. Työn luonteeseen tai kausivaihteluun liittyvistä syistä toimihenkilön kanssa voidaan sopia, että liukumasaldo voi olla enintään + 60 tuntia.
Työnantajan ja toimihenkilön tulisi sopia liukumasaldon pitämisestä ensi- sijaisesti kokonaisina vapaapäivinä. Jos toimihenkilö on sovitun saldova- paan alkaessa työkyvytön, on vapaa toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä seuraavaan ajankohtaan. Jos työkyvyttömyys alkaa saldovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vapaajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä sal- dovapaana, jos toimihenkilö pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.
Toimihenkilön on pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttö- myydestään.
16. Liitot suosittelevat, että työsopimusten laatimisen yhteydessä tai päivitet- täessä työsuhteen ehtoja samalla määritettäisiin, missä määrin työmatko- ja tehtäisiin ja missä suhteessa ne ovat työaikaan ja palkallisuuteen.
17. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista jatko-, täydennys- ja uudel- leenkoulutusta, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoitta- massa paikassa järjestettäviä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia enintään 20 tuntia kalenterivuodessa.
Työpaikalla voidaan sopia työnantajan ja luottamusmiehen tai koko henki- löstön välillä, että 20:sta tunnista enintään kymmenen tuntia voidaan käyt- tää myös tavanomaiseen työhön (paikallisesti sovittu lisätyö).
Koulutus- ja kehittämistilaisuuteen tai paikallisesti sovittuun lisätyöhön käytetty aika on säännöllistä työaikaa ja sen ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet ja pai- kallisesti sovittu lisätyö voidaan toteuttaa siten, että vuorokautinen työaika pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden tai paikallisesti sovitun lisä- työn keston verran. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet ja paikallisesti sovittu lisätyö voidaan toteuttaa myös lauantaina, mutta ei pyhäpäivänä.
Xxxxxxxxxxxxx kanssa on erikseen sovittava tässä kohdassa tarkoitetusta lisätyön tekemisestä. Ennen sopimista, toimihenkilölle on kerrottava, että paikallisesti sovitusta lisätyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkka.
Koulutus- ja kehittämistilaisuudesta on oikeus kieltäytyä tapauskohtaisesti, asiallisten henkilökohtaisien syitten takia (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).
18. Toimihenkilön työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjakson aikana.
8 § Lisätyö
1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lain- mukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Yrityksen noudattaessa lakisääteistä enimmäistyöaikaa (8/40) lyhyempää vuorokautista ja viikoit- taista työaikaa, maksetaan keskimäärin yli 7,5 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin yli 37,5 tuntia viikossa tehdystä lisätyöstä 50 %:lla korotettu palkka. Muusta lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.
Lisätyöstä tulevaa tuntipalkkaa laskettaessa käytetään perusteena samaa tuntipalkkajakajaa kuin ylityöstä tulevaa korotettua palkkaa laskettaessa.
2. Lisätyön teettäminen työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä edel- lyttää toimihenkilön suostumusta.
9 § Ylityö
1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enim- mäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, kat- sotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokau- den työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työaika nor- maalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämä- tön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enim- mäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellet- taessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnil- ta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyk- sestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä ta- pahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai liittojen välisen koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistumi- sen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää, ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.
3. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostu- muksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on korotettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.
4. Laskettaessa ylityökorvauksia, saadaan yksinkertainen tuntipalkka jaka- malla kuukausipalkka luvulla 160.
10 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla- päivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sunnuntaityökorotus voidaan toimihenkilön kanssa sopimalla vaihtaa vastaavaan vapaaseen.
2. Tämän pykälän 1. momentissa tarkoitetusta työstä maksetaan 9 §:stä poiketen sunnuntaityökorotuksen lisäksi kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, milloin kysees- sä on ylityö.
11 § Lepoajat
1. Viikkolepo järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35:n tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdolli- suuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan järjestää myös keskimäärin 35:ksi tunniksi kahden viikon aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia viikossa.
Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikko- jen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäi- seen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.
12 § Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen
1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaa-aikansa aikana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen sään- nöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos vapaa-aika on arkipäivä, ei toimihenkilöllä ole mahdollista ylityökorvausta lukuun ottamatta vapaa-ajan lisäksi oikeutta muuhun korvaukseen. Jos va- paa-aikana tehty työ on sunnuntaityötä, on toimihenkilölle vapaa-ajan lisäksi maksettava tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset.
2. Viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös sii- nä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työs- tä sairauden tai tapaturman vuoksi.
3. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan edellä tarkoitettu työ ja saamat- ta jäänyt vapaa-aika korvata kokonaisuudessaan rahana, siten että hänelle suoritetaan säännöllisen palkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta:
• peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä
• tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset.
Korvaustavasta on sovittava samalla kun sovitaan vapaa-aikana tehtäväs- tä työstä.
13 § Palkan osittaminen
1. Kuukausipalkka ositetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päät- tyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai puolivälissä tai kun toimihenkilö on ollut pois työstä työnantajan olematta palkanmaksuvel- vollinen. Poissaolo voidaan korvata myös vastaavalla määrällä työtunteja.
2. Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään jakajana kuukauteen sisältyvien työ- tuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työpäivien sekä maanantain ja perjantain väliselle ajalle sattuvien arkipyhien (mukaan lukien vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto) lukumäärää.
3. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa noudatetaan 9 §:n 4. kohdan tuntipalkkajakajaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ylityö- ja lomapalkan laskemista varten on omat määräykset runkoso- pimuksen asianomaisissa kohdissa.
1. Jos toimihenkilö sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asun- nossaan tai muussa päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voi- daan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet tuntiansion mu- kaisesta palkasta. Varallaoloon käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.
2. Varallaolo pyritään järjestämään siten, ettei varallaoloajaksi sovita toimi- henkilön kannalta haitallisen lyhyitä ajanjaksoja, vaan että varallaolo olisi yhdenjaksoinen.
15 § Matkakustannukset ja päivärahat
Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudatetaan verohallituksen asianomaisia määräyksiä.
16 § Vuosiloma
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.
2. Työnantaja pyrkii järjestämään ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tulleelle toimihenkilölle mahdollisuuden saada mahdollisen palkallisen vuo- siloman lisäksi palkatonta vapautusta työstä siten, että palkallinen ja palka- ton loma ovat yhteensä kaksi viikkoa.
3. Toimihenkilön vuosilomasta ei pidä vähentää sellaista aikaa, jonka toimi- henkilö määräyksestä joutuu olemaan reservin kertausharjoituksissa tai väestönsuojelukursseilla.
4. Kuukausipalkan jakaja lomapalkkaa laskettaessa on 25.
17 § Lomaraha
1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan xxxxxxxxx 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan.
2. Lomaraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuo- siloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.
3. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa toimi- henkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapa- luurahan maksamiselle on, että toimihenkilö palaa työhön hoitovapaalta
työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustel- luista syistä tehdyn muutoksen mukaisesti.
4. Lomarahasta puolet suoritetaan ennakkona kesälomapalkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske lomarahan saamisen edellä olevat edel- lytykset.
Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy ke- sälomakautena ennen kuin lomarahan ennakko on hänelle maksettu, suoritetaan se toimihenkilölle edellä olevasta poiketen lopputilin yhtey- dessä.
5. Lomarahan jälkimmäinen osa suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka vuosiloman jälkeen maksetaan tai olisi makset- tu, mikäli hän ei tämän pykälän 2. ja 3. kohdassa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta.
Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilös- tä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä joh- tuen menetä oikeuttaan lomarahaan.
6. Xxxxxxxx maksetaan myös eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toi- mihenkilölle, joka asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen jäl- keen palaa töihin.
Soveltamisohje 1: Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lo- maraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.
Soveltamisohje 2: Lomaraha maksetaan asevelvollisuuttaan tai sivii- lipalvelusta suorittamaan lähtevälle toimihenkilölle hänen palattuaan palvelusajan päätyttyä asianmukaisesti työhön. Xxxxxxxxx määrä lasketaan toimihenkilön palvelukseen astuessa sovellettavan työehto- sopimuksen määräysten mukaisesti siitä lomapalkasta ja lomakorva- uksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessa.
7. Lomakorvaus ja lomaraha
Mikäli työnantaja päättää toimihenkilön työsuhteen muista kuin toimihenki- löstä johtuvista syistä, maksetaan lomaraha myös päättyneen lomanmää- räytymisvuoden perusteella laskettavasta lomakorvauksesta. Lomaraha maksetaan tällöin toimihenkilön loppupalkan yhteydessä.
8. Lomaraha tai sen osa voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan, mikäli asiasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken.
1. Xxxxxxx toimihenkilö estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuok- si, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja hänelle palkkaa seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Palkkajakso |
enintään 1 kk | sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkasta 50 % |
1 kk ja enintään 3 vuotta | 28 päivää |
yli 3 vuotta ja enintään 5 vuotta | 35 päivää |
yli 5 vuotta ja enintään 10 vuotta | 42 päivää |
yli 10 vuotta | 56 päivää |
2. Jos toimihenkilö sairastuu samaan sairauteen 21 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisjakso. Palkka maksetaan kuitenkin aina vähintään sairausvakuutuslain mukaiselta karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.
3. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:
a) Työnantaja suorittaa palkan suoraan toimihenkilölle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan toimihenki- löltä siihen tarvittavat selvitykset.
b) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäivil- tä maksetaan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoas- taan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivä- rahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty toimihenkilölle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.
Pöytäkirjamerkintä:
Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimi- henkilölle, joka terveydenhoitolain mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.
4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itses- tään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin
mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oi- keus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.
5. Xxxxxx toimihenkilö oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työky- vyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempain- tai hoitovapaansa, ei työnan- tajalla ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhem- painvapaa- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.
6. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä toimihenkilö saa saman työky- vyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Jos sairausajan palkka on mak- settu, ennen kuin jonkin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työn- antajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
7. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellaises- ta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.
8. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin ni- meää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankki- misesta aiheutuvat kustannukset.
9. Toimihenkilöllä on oikeus eräissä epidemiatapauksissa esittää selvitys sai- raudestaan työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.
19 § Lääkärintarkastukset
Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä vält- täen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.
1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset
Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkas- tuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutu- vaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.
Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkas- tuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:
• sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen
• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi
• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi
• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- nen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella
• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttö- myys.
2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Raskaana oleva toimihenkilö käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.
3. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Toimihenkilö käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan la- kisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001) ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/1993) sekä säteilylaissa (592/1991) tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä tervey- denhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää toimihen- kilön taikka jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä yrityksen sisällä toi- siin työtehtäviin.
Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työn- antaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, mak- saa työnantaja myös päivärahan.
Tarkastuksen tapahtuessa toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutus- lain mukaista vähimmäispäivärahaa. Siinä tapauksessa, että toimihenkilö
saa lääkärintarkastusten ja edellä mainittujen tutkimusten ajalta sairaus- ajan palkkaa, eivät edellä olevat määräykset tule sovellettaviksi.
4. Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihen- kilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoaikaa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireelli- syys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
20 § Lyhyt tilapäinen poissaolo
1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Toimihenkilöllä on työsopimuslain perusteella oikeus saada palkallista tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi.
2. Kunnanvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaale- ja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta toimihenkilöltä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mai- nittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansion- menetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus makse- taan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansi- onmenetyksen korvauksesta.
3. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.
4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän oman asunnon muuttoa varten, mikäli muutto tapahtuu hänen työpäivänään.
6. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
7. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänel- le palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.
8. Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Toimihenkilöliitto ERTO:n ja sen valtakunnalli- sen jäsenjärjestön liitto-, edustajisto-, vuosi- ja hallituksen kokouksiin osal- listumisesta valittuna edustajana ei toimihenkilön palkka- ja vuosilomaetuja vähennetä.
9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön ilmoitettava viipymättä työnantajalle.
21 § Perhevapaat
1. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa toimihenkilöä ei pidetä työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla vahingollista.
2. Toimihenkilön äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Oikeus poissaoloon ottolapsen hoidon vuoksi määräytyy 2. kappaleen mukaan.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Osittaisen hoitovapaan osalta noudatetaan mitä työsopimuslaissa säädetään. Osittaisesta hoitovapaasta on sovittava kaksi kuukautta ennen sen alkamista.
3. Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuu- kautta, suorittaa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 3 kuu- kauden pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjes- telyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuutuslain perusteella työnantajalle.
4. Työnantaja maksaa miespuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kes- tänyt vähintään 6 kuukautta, isyysvapaan palkan viideltä työpäivältä. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa isyysvapaan palkkaa, suoritetaan isyysraha sairausvakuutuslain perusteella työnantajalle.
5. Xxxxxxx toimihenkilö, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukaut- ta, adoptoi lapsen, joka hoitoon ottamishetkellä on alle 7-vuotias, suorittaa työnantaja toimihenkilölle adoptiovapaan alusta lukien täyden palkan 3 kuu- kauden pituiselta ajanjaksolta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimi- henkilö saa vanhempainpäivärahaa. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa palkkaa, suoritetaan vanhempainpäiväraha työnantajalle. Mikäli vanhem- painpäiväraha suoritetaan toimihenkilölle, maksaa työnantaja vanhempain- päivärahan ja palkan välisen erotuksen.
Palkallinen vapaa annetaan vain yhdelle vanhemmalle lasta kohden.
6. Jos äitiys-, isyys- tai vanhempainpäiväraha menetetään toimihenkilön lai- minlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa vastaava osa.
7. Hoitovapaan alkamisesta ja sen pituudesta on ilmoitettava työnantajalle vii- meistään kahta kuukautta ennen hoitovapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.
8. Toimihenkilön ollessa 2. kappaleen mukaisesti poissa työstä yli lakisäätei- sen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
22 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
23 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
1. Kunkin työpaikan järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuuttama- naan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.
2. Luottamusmiehenä olevaa toimihenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa pai- nostaa eikä työstä erottaa.
3. Luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle tai tä- män edustajalle.
4. Muilta osin noudatetaan liittojen välistä luottamusmiessopimusta.
5. Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmiestehtävän hoitami- sesta hänen edustettaviensa työntekijöiden määrän mukaan siten, että kor- vaus on 1.6.2022 lukien:
Edustettavien toimihenkilöiden määrä | Korvaus €/kk |
8–29 | 22 |
30–99 | 30 |
100– | 36 |
6. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtä- vän hoitamisesta hänen edustettaviensa toimihenkilöiden määrän mukaan. Korvaus on 1.6.2022 lukien:
Edustettavien toimihenkilöiden määrä | Korvaus €/kk |
8–29 | 13 |
30–99 | 18 |
100– | 23 |
24 § Kokoontuminen työpaikoilla
1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Toimihenkilöliiton rekiste- röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekun- nalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen so- vittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpai- kan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muus- sa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen lähei- syydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituk- senmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huo- miota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siis- teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
e) Toimihenkilöliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun ala- osaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.
25 § Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen
Osana työhyvinvoinnin edistämistä sopijaosapuolet suosittelevat, että esimiehil- le ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan työajalla työhyvinvointikorttikoulutusta.
26 § Jäsenmaksujen periminen
1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii Toimi- henkilöliiton jäsenmaksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle xxxx- xxxx vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Toimihenkilöliiton ilmoittamal- le pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista eri- mielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilöiden tai luot- tamusmiehen välillä.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alis- taa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.
3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.
4. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
28 § Työrauhavelvoite
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.
29 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä työehtosopimus on voimassa 29.2.2024 saakka ja tämän jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päätty- mistä ole irtisanottu.
2. Jos vuoden 2023 palkantarkistuksista ei päästä sopimukseen marraskuun 2022 loppuun mennessä, kumpikin sopimusosapuoli voi irtisanoa tämän työehtosopimuksen 31.1.2023 mennessä päättymään 28.2.2023.
3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
1.TYÖSOPIMUKSEN OSAPUOLET | Työnantaja | Y-tunnus | |
Toimihenkilö | Henkilötunnus | ||
Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin: | |||
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO | Työsuhteen alkamispäivä: | ||
Työsopimus on voimassa toistaiseksi. | |||
Työsopimus on voimassa määräajan Määräaikaisen työsuhteen peruste: | saakka. | ||
3. KOEAIKA | Työsuhteessa noudatetaan koeaikaa: Kyllä: Ei: Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä: Koeajan pituus voi olla enintään 6 kk työsuhteen alkamispäivästä lukien. Alle 12 kk:n määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla kuitenkin enintään puolet työsuhteen kestosta. | ||
4. TYÖAIKA | Kokoaikainen, säännöllinen työaika on: | t/vrk ja | t/vko. |
Osa-aikainen, viikkotyöaika t/vko on: | |||
Muu työaika (esim. keskimääräinen työaika): | |||
5. TYÖTEHTÄVÄT | (Toimenkuva tai työtehtävien pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa) | ||
6. TYÖNTEKOPAIKKA | |||
7. PALKKA | Työsuhteen alussa palkka on: Palkanmaksupäivä on: | ||
8. IRTISANOMISAIKA | Yleisen runkosopimuksen mukaan. | ||
Muu, mikä: | |||
9. TYÖEHTOSOPIMUS | Työsuhteessa noudatetaan Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välillä solmittua Yleistä runkosopimusta. | ||
10. MUUT EHDOT | (Tarvittaessa eri liitteellä esim. puhelinetu, lounasetu, koulutus, liukuva työaika, kilpailukielto) | ||
11. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. | ||
Paikka | Aika | ||
Työnantajan allekirjoitus | Toimihenkilön allekirjoitus | ||
TYÖAIKAPANKKI
Työnantaja ja luottamusmies voivat paikallisesti sopia työaikapankin käyttöönotosta yrityksessä. Työaikapankkijärjestelmässä työnantaja ja toimihenkilö voivat siirtää tun- neiksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.
1 § Työaikapankin käyttöönotto yrityksessä
Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia luottamusmiehen tai tämän puuttues- sa yhdessä toimihenkilöiden kanssa otettavaksi käyttöön tämän sopimuksen mukainen työaikapankki. Jos työpaikalla on ERTOn jäsenten keskuudestaan valitsema luottamusmies, paikallisesti voidaan sopia noudatettavan myös täs- tä työaikapankista poikkeavia ehtoja.
Sopimus tulee toimittaa tiedoksi koko henkilöstölle.
2 § Työaikapankin käyttöönottosopimus toimihenkilön kanssa
Jos työnantaja ja luottamusmies ovat sopineet työaikapankin käyttöönotosta yrityksessä, voivat yksittäiset toimihenkilöt ja työnantaja sopia järjestelyyn liit- tymisestä. Liittymissopimus on tehtävä kirjallisesti.
Työnantajan on annettava tehty sopimus pyynnöstä tiedoksi luottamusmie- helle, kuitenkin siten, ettei siitä ilmene toimihenkilön yksilöintitietoja, ellei asianomainen toimihenkilö ole antanut siihen suostumustaan.
3 § Työaikapankkiin siirrettävät erät
Työaikapankkiin voidaan siirtää esimerkiksi:
• lisä- ja ylitöiden perus- ja korotusosia,
• sunnuntaityökorvauksia,
• viikkolepokorvauksia,
• iltatyö- ja yötyölisiä,
• varallaolokorvauksia ja hälytysluontoisen työn korvauksia.
• matka-ajan korvaus
• lomarahoja
• liukumatunteja
• säännöllisen työajan tunteja siinä tapauksessa, että Xxxxx luottamusmiehen kanssa on sovittu asiasta
4 § Siirrettyjen tuntien laskeminen
a. Työaikakorvausten muuttaminen ajaksi
Rahamääräiset korvaukset muutetaan työaikapankkiin tunneiksi ja minuu- teiksi siten, että korvaus jaetaan toimihenkilön siirtohetken henkilökohtai- sella, työehtosopimuksen mukaisesti lasketulla tuntipalkalla.
b. Vapaan pitäminen
Toimihenkilö ja työnantaja sopivat työaikapankkivapaan ajankohdan. Va- paata annetaan kokonaisina päivinä, ellei toisin sovita. Jollei vapaan ajan- kohdasta päästä sopimukseen, työnantaja ilmoittaa vapaan ajankohdan toimihenkilöä ajankohdasta kuultuaan viimeistään kuusi viikkoa ennen va- paan alkamista.
c. Säästön enimmäismäärä
Työaikapankissa saa olla kerrallaan enintään 75 tuntia, jos luottamusmie- hen kanssa ei ole muuta sovittu.
d. Edut vapaan aikana
Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan toimihenkilön henkilökohtaista kuukausipalkkaa luontois- ja henkilöstöetuineen.
e. Työnteon este ja työaikapankkivapaa
Ennen järjestelmän käyttöönottoa on syytä sopia, miten menetellään tilan- teissa, joissa toimihenkilö tulee työkyvyttömäksi ennen vapaan alkamista tai sen aikana. Työkyvyttömyystilanteissa voidaan sopia noudatettavan esi- merkiksi vuosilomalain säännöksiä ja työehtosopimuksen määräyksiä.
On syytä sopia myös ne tilanteet, joissa toimihenkilö olisi muusta syystä estynyt työnteosta. Ellei tällaisten tilanteiden varalta muusta sovita, nouda- tetaan niin sanottua aikaprioriteettiperiaatetta, jolloin poissaolon katsotaan johtuvan siitä syystä, joka on alkanut ensin.
Sovitun vapaan perumisesta tai sen ennenaikaisesta keskeyttämisestä on sovittava työnantajan kanssa.
Vapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa (vuosiloma, perhevapaa tai työehtosopimukseen perustuva vapaapäivä).
f. Vapaa on työssäolon veroista aikaa
Työaikapankkivapaa on vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista aikaa. Työaikapankkivapaa ei ole työaikaa, eikä sitä katsota työajaksi työ- aikalain 18 §:n työajan enimmäismäärää laskettaessa.
5 § Työaikapankkisopimuksen päättyminen tai muuttaminen
a. Toimihenkilökohtaisen sopimuksen irtisanominen
Sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei toimihenkilön ja työnantajan kesken toisin sovita.
b. Paikallisen sopimuksen irtisanominen
Paikallinen yrityskohtainen sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei luottamusmiehen ja työnantajan kesken toisin sovita.
c. Vapaa työaikapankin irtisanomisaikana
Työaikapankkivapaat pidetään työaikapankin irtisanomisajan kuluessa. Mi- käli vapaata ei pidetä, pitämättömät vapaat korvataan toimihenkilölle hä- nen henkilökohtaisella tuntipalkallaan viimeistään työaikapankin irtisano- misajan päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
d. Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan toimihenkilön henkilö- kohtaisella tuntipalkalla.
e. Työsuhteen ehtojen muuttuminen
Toimihenkilön työsuhteen ehtojen muuttuessa olennaisesti toimihenkilön ja työnantajan kesken on sovittava, miten toimitaan työaikapankin tuntien suhteen. Mikäli sopimukseen ei päästä, korvataan työaikapankissa oleva vapaa toimihenkilölle muutoshetkeä edeltäneen henkilökohtaisen tuntipal- kan mukaan.
6 § Työaikakirjanpito ja tiedoksisaanti
Työnantajan on pidettävä toimihenkilökohtaisista työaikapankin saatavista ja niiden kertymisestä työaikapankkitiliä.
Toimihenkilöllä on oikeus saada tieto työaikapankkitilinsä saldosta ja tapahtu- mista pyytäessään. Luottamusmiehellä on mahdollisissa erimielisyystilanteis- sa oikeus saada vastaavat tiedot.
Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA RY Toimihenkilöliitto ERTO RY
Toimihenkilöliitto ERTO, Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx