Lasitus-, rakennuslasitus- ja
Lasitus-, rakennuslasitus- ja
lasinjalostusalan työehtosopimus
1.12.2017 - 30.11.2019
2017
– 2019
79
LASITUS-, RAKENNUSLASITUS- JA LASINJALOSTUSALAN
TYÖEHTOSOPIMUS
2017 – 2019
Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere, 2018
LASITUS-, RAKENNUSLASITUS- JA LASINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS SOPIMUSKAUDEKSI 1.12.2017 - 30.11.2019 14
Yleiset säännökset 14
1 § Soveltamisala 14
2 § Yleisten sopimusten noudattaminen 14
Työsuhde 15
3 § Työsuhteen päättyminen 15
Työaika 16
4 § Työaika 16
5 § Päivittäiset lepoajat 19
6 § Ylityö, sunnuntaityö, hätätyö ja lauantaityö 19
7 § Hälytystyö 20
Palkat 21
8 § Aikapalkat 21
9 § Urakkapalkka ja tulos- ja voittopalkkio 23
10 § Kuukausipalkkaan siirtyminen 24
11 § Paikkakuntakalleusluokittelu 24
12 § Keskituntiansio 24
Muut korvaukset 25
13 § Matkakustannusten korvaukset 25
14 § Arkipyhäkorvaus 27
15 § Muita korvauksia 28
Sosiaaliset säännökset 30
16 § Vuosiloma 30
17 § Lomaraha 30
18 § Sairausajan palkka 31
19 § Lääkärintarkastukset 33
20 § Ryhmähenkivakuutus 36
21 § Paikallinen sopiminen 36
Muita säännöksiä 37
22 § Työsuojelu 37
23 § Palkanmaksu 37
24 § Neuvottelujärjestys erimielisyystapauksissa 38
25 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 38
26 § Asiamiehet 40
27 § Jäsenmaksujen periminen 40
28 § Jatkuvan neuvottelun periaate 40
29 § Työehtosopimuksen selkeyttäminen 40
30 § Työaikapankki 41
31 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelimien kokoukset 41
32 § Työehtosopimukseen tehdyt muutokset 42
Työajan lyhentäminen lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalalla 43
1 § Soveltamisala 43
2 § Työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä 43
3 § Vapaan kertyminen 44
4 § Vapaan antaminen 44
5 § Korvaus vapaan ajalta 45
6 § Viikkoylityö 45
7 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi 46
8 § Sopimuksen voimassaoloaika 46
TT - SAK Yleissopimus 47
1 luku 47
Yleisiä määräyksiä 47
Perusoikeudet 47
Työnjohto-oikeus 47
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen 47
Ennakkoilmoitus työtaisteluista 47
Soveltamisala 48
Organisaatio- yms. muutokset 48
Lakiviittaukset 48
2 luku 48
Yhteistoiminta työpaikalla 48
Kehittämistoiminta 48
Yhteistoiminnan toteuttaminen 48
Tyky-toiminta 49
3 luku 49
Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot 49
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 49
Valitseminen 49
Tehtävät 50
Neuvottelujärjestys 50
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 51
Tehtävät 51
Asiamies 51
Toimikunta 51
Soveltamisalan rajoitus 51
3.3 Ilmoitukset 51
4 luku 52
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat
määräykset 52
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 52
Vapautus 52
Ansionmenetyksen korvaaminen 52
4.2 Asema 52
Työsuhde 52
Toimitilat 53
Palkka- ja siirtosuoja 53
Ammattitaidon ylläpitäminen 53
4.3 Työsuhdeturva 53
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 53
Yksilösuoja 54
Ehdokassuoja 54
Jälkisuoja 54
Korvaukset 54
4.4 Varamiehet 55
5 luku 55
Työnantajan tiedottamisvelvoitteet 55
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 55
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 55
Työaikakirjanpito 55
Tietojen luottamuksellisuus 56
Säädökset 56
Yritystä koskevat tiedot 56
Salassapitovelvollisuus 56
6 luku 57
Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen 57
7 luku 57
Koulutus 57
7.1 Ammatillinen koulutus 57
7.2 Yhteinen koulutus 57
7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 58
7.4 Korvaukset 58
7.5 Sosiaaliset edut 59
8 luku 59
Ulkopuolisen työvoiman käyttö 59
8.1 Yleistä 59
8.2 Alihankinta 59
8.3 Vuokratyövoima 60
9 luku 60
Sopimuksen sitovuus 60
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) 61
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 61
1 § Yleinen soveltamisala 61
2 § Irtisanomisen perusteet 62
3 § Irtisanomisajat 63
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 64
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 64
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 65
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 56
7 § Soveltamisala 56
8 § Irtisanomisen toimittaminen 65
9 § Työntekijän kuuleminen 65
10 § Tuomioistuinkäsittely 65
11 § Välimiesmenettely 65
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 66
13 § Korvauksen määrä 66
III LOMAUTUS 66
14 § Lomauttaminen 66
15 § Ennakkoselvitys 67
16 § Lomautusilmoitus 67
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 70
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 70
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 70
19 § Takaisinottaminen 70
20 § Seuraamusjärjestelmä 71
21 § Voimaantulomääräys 71
Lomapalkkasopimus 2005 72
1 § Soveltamisala 72
2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 72
3 § Työssäolon veroinen aika 73
4 § Voimaantulo 73
ASIAHAKEMISTO 75
SUOMEN LASITUS- JA HIOMOLIITTO RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA:
LASITUS-, RAKENNUSLASITUS- JA LASINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Aika 15. päivänä joulukuuta 2017
Paikka Hakaniemenranta 1 A, HELSINKI
Läsnä Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry: Xxxx Xxxxxxx
Teollisuusliitto ry:
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ja uudistaminen
Todettiin, että osapuolet ovat tänään allekirjoittaneet Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasijalostusalan työehtosopimuksen uudistaen edellisen työehtosopimuksen liittojen välillä 15.11.2017 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti.
2 § Työehtosopimuksen voimassaolo
Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.12.2017 ollen voimassa 30.11.2019 saakka. Tämän jälkeen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei työehtoso- pimusta viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummalta- kaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
3 § Palkankorotukset
2.1 Vuosi 2018
A. Yleiskorotus
Palkkoja korotetaan sekä 1.1.2018 että 1.6.2018 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta 0,8 %:n yleiskorotuksella. Vuoden 2018 yleis- korotus on yhteensä 1,6 %.
B. Palkkataulukot
Työehtosopimuksen 8 §:n mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan 1.6.2018 lu- kien
1,6 prosentilla.
Kuukausipalkat muodostetaan ohjetuntipalkoista työehtosopimuksen 10 §:n ensimmäisen kappaleen mukaisesti.
Ohjepalkat 1.6.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Senttiä/tunti | Euroa/kuukausi | |
Harjoittelija | 949 | 1665 |
Palkkaryhmä 1 | 1049 | 1871 |
Palkkaryhmä 2 | 1079 | 1926 |
Palkkaryhmä 3 | 1129 | 2016 |
Palkkaryhmä 4 | 1200 | 2142 |
Palkkaryhmä 5 | 1265 | 2259 |
Vuorotyölisät
Vuorotyölisien määrät 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien ovat seuraavat:
– iltavuorolisä 119 senttiä tunnilta
– yövuorolisä 193 senttiä tunnilta
Lauantailisä (Työehtosopimuksen 6 § 5 kohta)
Lisän suuruus 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 123 senttiä tunnilta.
Kokemusvuosilisälisien määrät 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta ovat seuraavat:
Euroa/tunti | |
5-9 vuotta | 0,14 |
10-14 vuotta | 0,26 |
15-19 vuotta | 0,45 |
20-24 vuotta | 0,58 |
25-29 vuotta | 0,71 |
30 tai yli vuotta | 0,84 |
Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvaukset Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määriä korotetaan 1.1.2018 alkaen 1,6 %:lla summat lähimpään euroon pyöristäen. Kuukausikorvausten määrät ovat seuraavat:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus euroa/kuukausi |
1-5 | 45 |
6-10 | 58 |
11-20 | 68 |
21-30 | 79 |
yli 30 | 87 |
2.2 Vuosi 2019
A. Yleiskorotus
Palkkoja korotetaan 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 0,4 prosentin yleiskorotuksella. Yleiskorotuksen lisäksi korote- taan palkkoja em. ajankohdasta 0,4 prosentin suuruisella paikallisella erällä. Mikäli paikallisen erän jaosta ei päästä sopimukseen, työnantaja jakaa siitä 0,2 prosenttia ja 0,2 prosenttia jaetaan yleiskorotuksena kaikille.
Palkkoja korotetaan 1.6.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 0,7 prosentin yleiskorotuksella.
B. Palkkataulukot
Työehtosopimuksen 8 §:n mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan 1.6.2019 lu- kien 1,1 prosentilla.
Kuukausipalkat muodostetaan ohjetuntipalkoista työehtosopimuksen 10 §:n ensimmäisen kappaleen mukaisesti.
Ohjepalkat 1.6.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Senttiä/tunti | Euroa/kuukausi | |
Harjoittelija | 959 | 1714 |
Palkkaryhmä 1 | 1061 | 1892 |
Palkkaryhmä 2 | 1091 | 1948 |
Palkkaryhmä 3 | 1142 | 2038 |
Palkkaryhmä 4 | 1213 | 2166 |
Palkkaryhmä 5 | 1279 | 2284 |
Vuorotyölisät
Vuorotyölisien määrät 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien ovat seuraavat:
– iltavuorolisä 120 senttiä tunnilta
– yövuorolisä 195 senttiä tunnilta
Lauantailisä (Työehtosopimuksen 6 § 5 kohta)
Lisän suuruus 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 125 senttiä tunnilta.
Kokemusvuosilisälisien määrät 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta ovat seuraavat:
Euroa/tunti | |
5-9 vuotta | 0,14 |
10-14 vuotta | 0,26 |
15-19 vuotta | 0,45 |
20-24 vuotta | 0,59 |
25-29 vuotta | 0,72 |
30 tai yli vuotta | 0,85 |
Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvaukset Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määriä korotetaan 1.1.2019 alkaen 1,6 %:lla summat lähimpään euroon pyöristäen. Kuukausikorvausten määrät ovat seuraavat:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus euroa/kuukausi |
1-5 | 45 |
6-10 | 59 |
11-20 | 69 |
21-30 | 81 |
yli 30 | 89 |
4 § Tekstimuutokset 1.11.2017 alkaen PALKAT
8 § Aikapalkat
Ammattitaitolisää maksetaan työehtosopimuksen vanhan kirjauksen mukai- sesti kaikille vuoden 2011 aikana työsuhteessa oleville, joiden yhtenäinen pal- velusvuosimäärä on viisi vuotta tai enemmän.
Vastaavasti niille, joiden palveluaika ei täyty, ammattitaitolisä realisoituu, kun 10 palveluvuotta täyttyy, ja työntekijä on suorittanut omaehtoisen tai työnanta- xxx xxxxxxxxx koulutuksen hyväksytysti.
25 §
6
Uusi kohta
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tässä 25 pykälässä tarkoitettua palkkakehitystä tarkastellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovitta- valla tavalla.
30 § Työaikapankki
Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi
– 58-vuotiaan työntekijän osalta työntekijän niin halutessa rahanarvoisia etuuksia vaihdettuna vastaavaksi vapaaksi
Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat
– sovittaessa yli 58-vuotiaan työntekijän mahdollisuudesta vaihtaa ra- hanarvoisia etuuksia vastaavaksi vapaaksi tulisi samalla sopia siitä, onko näissä tilanteissa tarpeen nostaa vapaiden säästämisen enim- mäismäärää
Työehtosopimukseen tehtävät tekniset muutokset
Muutetaan työntekijäyhdistyksen nimi kaikissa työehtosopimusmääräyksis- sä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:stä Teollisuusliitto ry:ksi. Sanottuja Teollisuusliitto ry:tä koskevia määräyksiä sovelletaan kuitenkin ajalla 1.12. - 31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:hyn.
Allekirjoituspöytäkirjaan
Irtisanottujen keskusjärjestösopimusten määräysten ja työsopimuslakiin tehdyt muutokset koskien koeaikaa, takaisinottovelvollisuutta ja määräaikaisten työ- sopimusten käyttöä kirjataan työehtosopimukseen.
Paikallisen sopimisen edistäminen
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana edistää ja kehittää paikallista sopimista ja sen myötä yritysten neuvottelukulttuuria.
Jatkuva neuvottelumenettely
Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, ke- hittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muu- toksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin. Osana jatkuvan neuvottelun menettelyä liitot voivat ottaa käsittelyyn myös yksittäisen yrityksen talouden vakauttamisen krii- sitilanteessa.
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat
Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä, että henkilöstön osaamisen ja koulutuk- sen ajantasaisuuteen kiinnitetään huomioita. Tulevaisuuden muutostarpeisiin perustuvan koulutussuunnitelman tekeminen ja sen toteuttaminen edistävät ketteryyttä, innovatiivisuutta, työurien pidentymistä ja työntekijöiden työllisty- mistä.
Joustavien työaikajärjestelmien edistäminen
Osana tuottavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa liitot sitoutuvat edis- tämään monipuolisten ja joustavien työaikojen sekä työaikapankkien käyttöä yrityksissä.
Tätä tarkoitusta tukemaan osapuolet perustavat sopimuskauden ajaksi työ- ryhmän, joka muun muassa selvittää, kuinka nykyiset työaikamääräykset vas- taavat yritysten ja niiden henkilöstön tarpeita. Samalla selvitetään sanottujen määräysten mahdolliset kehittämistarpeet
Työhyvinvointi
Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös me- nestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.
Sopimuskauden aikana kertyneistä hyvistä hankkeista ja käytännöistä teh- dään yhteenveto.
Työaikamuotojen vaihtelu
Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työviikon aikana tapahtuva eri työaikamuotojen vaihtelu ei tosiasiassa saa johtaa ylityön korvaamista koskevien määräysten kiertämiseen. Liitot kannustavat ja tukevat työpaikkoja hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.
Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma
Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ovat mukana keskusjärjestöjen suositukseen perustuvassa ”Tutustu työelä- mään ja tienaa” –kesäharjoitteluohjelmassa siinä muodossa kuin keskusjär- jestöt aikanaan sopivat.
Arkipyhäkorvaus
Liittojen välisessä työryhmässä selvitetään, millä tavoin arkipyhäkorvauksen erillisenä maksamisesta voitaisiin luopua
Ammatillisen koulutuksen reformi
Sopijaosapuolet käsittelevät ammatillisen koulutuksen asioita osana jatku- vaa neuvottelua, tavoitteena alan vetovoiman lisääminen ja ammattitaitoisen työvoiman saaminen lasitusalan yrityksiin. Osapuolet seuraavat ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa työpaikoilla. Lain mukaan työnantajan on nimettävä koulutustyöpaikalle vastuullinen työpaikkaohjaaja, jonka toiminta- edellytykset arvioidaan ja järjestetään työpaikkakohtaisesti. Osapuolet arvioi- vat sopimuskaudella työpaikalla tapahtuvan opiskelun esteitä ja kannustimia mm. työpaikkaohjaajien toimintaedellytysten ja sopimusopiskelijoiden palkka- uksen suhteen.
TYÖNANTAJAN TIEDONANTOVELVOITTEET (5 luku)
Lisätään kolmanneksi alakohdaksi
Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat
Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle uusista oppisopimus- ja koulutus- sopimusoppilaista.
7.4 Korvaukset
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kulta- kin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2018 25,00 euroa. Ate- riakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ate- riakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tarkasteluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutok- sella.
Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastamien
Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten väli- sellä työehtosopimuksella. Tätä Pöytäkirjaa on laadittu kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Pöytäkirja todettiin molempien osapuolten allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.
Vakuudeksi:
Xxxxx Xxxxxxx
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty
SUOMEN LASITUS- JA HIOMOLIITTO RY
Xxxx Xxxxxxx
TEOLLISUUSLIITTO RY
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
LASITUS-, RAKENNUSLASITUS- JA LASINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS SOPIMUSKAUDEKSI 1.3.2014 – 30.11.2016
Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala
Allekirjoittaneiden, toiselta puolen Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry:n ja toiselta puolen Teollisuusliitto ry:n kesken on tehty seuraava koko maata käsittävä lasi- tus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus.
2 § Yleisten sopimusten noudattaminen
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan
keskusjärjestöjen EK:n (TT, STK) ja SAK:n välisiä seuraavia sopimuksia:
a) Yleissopimus 4.6.1997 sillä poikkeuksella, että vapautusta työstä koulutusta varten myönnetään seuraavasti:
Työpaikan työntekijöiden
lukumäärä Vapautusta myönnetään
yli 30 työntekijää 1 viikko/1 vuosi/1 henkilö
yli 20 työntekijää 1 viikko/2 vuotta/1 henkilö
alle 20 työntekijää tällöin sovitaan koulutukseen osallistumisesta paikallisesti ja mikäli näin ei päästä sopimukseen, ratkaistaan asia liittojen välillä.
b) Lomapalkkasopimus 21.3.2005
c) Työpaikkaterveydenhuoltosopimus 12.2.1976
d) yleiset sopimukset (Yleissopimus 4.6.1997, Lomapalkkasopimus 21.3.2005) ja Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001)
e) Arkipyhäviikkojen työajan lyhentämistä koskeva sopimus 8.12.1970.
Työnantaja informoi yleissopimuksen 8. luvun mukaisesta ulkopuolisen työvoi- man käytöstä henkilöstöä ja tiedottaa etukäteen asiasta pääluottamusmiehelle.
Työsuhde
3 § Työsuhteen päättyminen
Irtisanomisen osalta noudatetaan keskusjärjestöjen välillä 10.5.2001 allekirjoitet- tua irtisanomissuojasopimusta siten, että tämän työehtosopimuksen voimassaolo- ajan irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä
1. enintään vuoden 14 päivää
2. yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3. yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4. yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5. yli 12 vuotta 6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
1. enintään 5 vuotta 14 päivää
2. yli 5 vuotta 1 kuukausi
Koeaika
Samalla on sovittu, että koeaika lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalalla on enintään kuusi (6) kuukautta.
Määräaikainen sopimus
Työsopimus voidaan sopia määräaikaiseksi vain työsopimuslaissa säädetyillä edellytyksillä. Yhden tai useamman työsopimuksen perusteella yli 18 kuukautta yhtäjaksoisesti jatkunut työsuhde muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei kyseessä ole määrätyn vakinaisen työntekijän poissaolon ajaksi tehty sopimus.
Jos työnantajan ja työntekijän välillä on solmittu useita peräkkäisiä työsopimuk- sia, kertyvät työsuhteen kestoon perustuvat etuudet ensimmäisen työsopimuksen alkamisesta lukien.
Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön
Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työsopimuksensa mukaista työtä. Jos työnantaja haluaa siirtää työntekijän toiseen työtehtävään, hänen on neuvotel- tava siitä työntekijän kanssa vähintään kaksi viikkoa ennen siirron toteutumista (poikkeuksena sairaustapaukset, ym. vastaavat lyhytaikaiset siirtotarpeet), työso- pimuksen mukainen palkka säilyy sopimuksen mukaisena. Jos työtehtävä poik- keaa työsopimuksessa määritellyistä tehtävistä, on siirrosta ja palkasta sovittava työntekijän kanssa.
Jos toiseen korkeammin palkattuun tuntityöhön siirtynyt työntekijä pystyy heti suorittamaan tätä työtä sekä työn laatuun että työtehoon nähden samalla tavalla
kuin tätä varsinaisesti suorittava, maksetaan hänelle heti uuden työn edellyttämä palkka.
Mikäli tarve siirtää toiseen työhön johtuu työtehtävien sopimattomuudesta työn- tekijän terveydelle, tarjotaan ensisijaisesti sellaista työntekijän ammattitaitoa vas- taavaa tehtävää, jossa hän pääsee entiseen keskiansioon.
Työnantaja järjestää työpaikalle työnopastusjärjestelmän.
Työaika
4 § Työaika
1 Työaikaan nähden noudatetaan kulloinkin voimassa olevia työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.
2 Säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimää- rin on 40 tuntia.
Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia säännöllisen työajan järjestele- misestä myös siten, että se on keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa enintään 6 kuukauden pituisena ajanjaksona, vuorokautisen säännöllisen työajan pituuden ollessa enintään 10 tuntia ja viikoittaisen enintään 50 tuntia. Mikäli työpaikalla on luottamusmies, on edellä mainitusta säännöllisen työajan järjestelemisestä sovittava hänen kanssaan kirjallisesti
3 Keskimääräistä työaikajärjestelyä käytettäessä on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännöl- liseen määräänsä.
Mikäli voimassa olevaa työajan tasoittumisjärjestelmää joudutaan muuttamaan, neuvotellaan muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti ennen muutoksen toteutta- mista.
Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta käytössä olevaan työajan tasoittumisjärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle yhtä viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään muutoksen toi- meenpanoa edeltävänä päivänä.
Soveltamisohje:
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työ- ajan tasoittumisjärjestelmään.
Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai sii- hen rinnastettavaa työtä.
4 Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työ- vuoroluettelosta on säädetty tarkemmin työaikalain 35 §:ssä.
5 Työntekijälle annetaan viikkoa kohti, ellei tästä työehtosopimuksesta muuta joh- du, yleensä toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai tai töiden niin vaatiessa joku muu päivä. Va- paapäivä voi olla vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päi- vänä viikossa.
6 Arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännölli- nen työaika on kahdeksan tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhan- nus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaa- di.
Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun, loppiaisen ja pääsiäisen sekä helatorstain jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
7 Työviikko luetaan alkavaksi maanantaina. Työvuorokausi luetaan alkavaksi sa- maan aikaan kun työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhön. Sunnun- taivuorokausi alkaa kuitenkin kello 00.00.
8 Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.
9 Paikallisesti määrätyistä työn alkamis- ja päättymisajoista voidaan työaikalain sallimissa rajoissa poiketa, milloin säännöllistä työaikaa on työaikalaissa sääde- tyllä tavalla sovittu pidennettäväksi pitemmäksi kuin kahdeksaksi tunniksi vuo- rokaudessa tai milloin tuotannolliset tai tekniset syyt sitä vaativat. Näistä ajoista saadaan myös poiketa vuodenajan pimeyden, korjaustöiden kiireellisyyden tai muiden senkaltaisten pakottavien syiden takia.
10 Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017
Vuosittaista työaikaa pidennetään paikallisesti sopien 31.10.2016 mennessä kes- kimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen. Osa- aikaisilla ja määräaikaisilla työajan lisäys tehdään työajan suhteessa. Toteutus sovitaan paikallisesti käyttäen esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja, joita voidaan myös yhdistellä:
Muutetaan keskeytyvissä työaikamuodoissa arkipyhäpäiviä työpäiviksi. Tunti- paikkaiselle maksetaan tehdystä työstä peruspalkan sijasta palkka keskituntiansi- olla ja kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. Näiltä päiviltä ei makseta sunnuntaityökorotusta eikä työajanlyhennyslisää.
a. Vähennetään päivä- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennysvapaita. Tuntipaik- kaiselle työstä maksetaan peruspalkan sijasta keskituntiansiolla ja kuukausi- paikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.
b. Vähennetään keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuoroyössä vuoro- vapaita. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työ- ajanlyhennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.
c. Muutetaan vapaapäiviä, esimerkiksi lauantaita, säännöllisiksi työpäiviksi. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanly- hennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.
d. Hyödyntämällä yrityksessä käytössä olevaa liukuvaa työaikaa, työaikapank- kia, aloittamis- ja lopettamistöitä tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä.
11 Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että työskennellään lakisääteisen vuosiloman ylittävän lomapäivän, tasoitusvapaan, työajanlyhen- nyksen, arkipyhän tai muun vapaapäivän aikana, voidaan paikallisesti sopia, että esimerkiksi sunnuntaityökorotus, arkipyhäkorvaus, lomaraha tai vuoden alussa sovittu palkasta syrjään laitettava summa kohdennetaan näille työpäiville. Kuu- kausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.
12 Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että arkipyhäpäivä on normaali työpäivä, tuntipaikkaiselle työntekijälle maksetaan tehdylle työlle pe- ruspalkan sijasta palkka keskituntiansiolla kyseiseltä päivältä. Jos tällaisen viikon lauantai on työntekijän vahvistetun työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä, lau- antaina tehdystä työstä maksetaan kuten viikkoylityöstä.
13 Ellei paikallisesti sopimukseen päästä 31.10.2016 mennessä, toteutetaan työajan pidentäminen seuraavalla tavalla:
14 Tehdään ensimmäiset 24 h ylityötä ilman peruspalkkaa, maksetaan työvuoroon liittyvät työehtosopimuksenmukaiset lisät ja ylityön korotusosat
15 Työnantajan ilmoittaessa tämän ylityön tarpeesta, työntekijä voi kieltäytyä tämän ylityön tekemisestä painavasta henkilökohtaisista syistä
16 Ellei ylityötä tehdä, pidätetään palkasta vuoden lopussa tai muuten erikseen sovit- tuna ajankohtana niin monen tunnin palkka kuin työntekijäitä on jäänyt tekemättä 24 tunnin työajan pidennyksen tunteja. Mikäli työsuhde päättyy ennen palkasta pidättämistä, vähennetään tekemättömien tuntien palkka työntekijän lopputilistä.
Pöytäkirjamerkintä:
Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä työajan lisäys tehdään sovitun ja täyden työajan suhteessa.
Jos työaikaa ei ole määritelty kiinteästi, tehdään työajan lisäys suhteessa toteutuneeseen työaikaan. Työnantaja ja työntekijä sopivat tarkasteluajankohdista.
Työajan pidennyksestä vähennetään kaksi tuntia jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta koh- den, jonka työntekijä on ollut kokonaan tai osittain lomautettuna, työkyvytön, perhevapaalla, vuo- rotteluvapaalla, opintovapaalla tai muutoin lainsäädäntöön tai työehtosopimukseen perustuvasta syystä tai työnantajan luvalla poissa työstä.
5 § Päivittäiset lepoajat
1 Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijällä on vähintään 1/2 tunnin pituinen lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikal- ta.
2 Päivätyössä pidetään työpäivän ja vuorotyössä kunkin vuoron aikana yksi 10 minuutin virkistystauko ennen ja jälkeen ruokailuajan. Virkistystauko luetaan kuuluvaksi työaikaan eikä työntekijä saa sen aikana poistua työpaikalta.
3 Työntekijän on täsmällisesti noudatettava työehtosopimuksessa olevia määrä- yksiä virkistystaukojen pituudesta sekä tulee hänen tällaisen tauon päättyessä välittömästi alkaa työnsä.
6 § Ylityö, sunnuntaityö, hätätyö ja lauantaityö
1 Yli-, sunnuntai- ja hätätyön tekemisen ja niistä maksettavan korvauksen suh- teen noudatetaan lain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.
2 Ylityöksi katsotaan se työ, joka työnantajan esityksestä tehdään laissa sääde- tyn tai tässä työehtosopimuksessa määrätyn säännöllisen työajan lisäksi.
3 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Huomautus: Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi, on kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta maksettava 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, työehtosopimuksessa tarkoitettujen tasaamisvapaiden, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuk- sen, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, yleissopimuksen 7.1, 7.2 ja 7.3 kohdissa tarkoitetun koulutuksen tai reservin harjoitusten takia ei ole työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, mak-
setaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityökorvausta siten, kuin viikoittai- sesta ylityöstä on sovittu.
Mikäli työntekijä on työssä pääsiäislauantaina, juhannus- tai jouluaattona, mak- setaan työstä, vaikka se ei olisikaan ylityötä, enintään kahdeksalta (8) tunnilta 50 %:lla korotettu palkka.
Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.
4 Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan myös sopia annettavaksi vapa- aikana työaikalain 23 §:n mukaisesti.
5 Lauantaina tehdyn säännöllisen työn lisä 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien on 1,23 euroa/tunti.
Lauantaina tehdyn säännöllisen työn lisä 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien on 1,25 euroa/tunti.
7 § Hälytystyö
1 Milloin työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikan- sa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta, maksetaan hänelle tehdystä työstä vähintään yhden (1) tunnin palkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:
Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen kello 21.00, kahden (2) tunnin keskiansiota vastaa- va korvaus.
Jos mainittu kutsu on annettu kello 21.00 ja kello 7.00 välisenä aikana, kolmen
(3) tunnin keskiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %.
2 Mikäli työntekijälle hänen kello 16.00 mennessä päättyvällä työajallaan (sään- nöllisellä) ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata sa- mana päivänä ylityöhön, joka alkaa kello 21.00 jälkeen, maksetaan hänelle edellä kohdassa 1 tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin keskiansiota vastaava kor- vaus ilman ylityölisää.
3 Varallaoloaika
Varallaolosta ja siitä suoritettavasta korvauksesta on säädetty työaikalain 5
§:n 2. luvussa. Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta.
Lainkohdassa tarkoitetulla tavalla varalla olleen työntekijän työhön kutsumi- seen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
8 § Aikapalkat
Täysin työkykyisten, 17 vuotta täyttäneiden lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalan yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden ohjepalkat ovat:
Ohjepalkat 1.6.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä | ||
senttiä/h | euroa/kk | |
Harjoittelija | 949 | 1695 |
1 | 1049 | 1871 |
2 | 1079 | 1926 |
3 | 1129 | 2016 |
4 | 1200 | 2142 |
5 | 1265 | 2259 |
Ohjepalkat 1.6.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä | ||
senttiä/h | euroa/kk | |
Harjoittelija | 959 | 1713 |
1 | 1061 | 1892 |
2 | 1091 | 1948 |
3 | 1141 | 2038 |
4 | 1213 | 2165 |
5 | 1279 | 2283 |
Palkkaryhmittely 1.3.2014 alkaen.
Palkka ryhmät | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. |
Ammatti nimike | nuorempi lasityöntekijä ammatissa alle 1 v. | nuorempi lasityöntekijä ammatissa 1-2 v. | lasityöntekijä ammatissa 2-3 v. | vanhempi lasityöntekijä ammatissa 3-5 v. | vanhempi lasityöntekijä ammatissa yli 5 v. |
Työn kuvausta | kevyet vaihe- työt | raskaat vaihe- työt | vaativat vai- hetyöt | vaativat am- mattityöt | erittäin vaativat ammattityöt |
Xxxxxxxx rooli | avustavat henkilöt | avustavat henkilöt | itsenäinen työskentely | monipuolinen itsenäinen työskentely | hyvin monipuo- linen itsenäinen työskentely |
Työ tehtäviä | lasittaja | lasittaja | lasittaja | lasittaja | lasittaja |
lasin leikkaaja | lasin leikkaaja | lasin leikkaaja | lasin leikkaaja | lasin leikkaaja | |
lasin hioja | lasin hioja | lasin hioja | lasin hioja | lasin hioja | |
lasintaivuttaja | lasintaivuttaja | lasintaivuttaja | lasintaivuttaja | lasintaivuttaja | |
erityislasin valmistaja | erityislasin valmistaja | erityislasin valmistaja | erityislasin valmistaja | erityislasin valmistaja | |
lasin laminoija | lasin laminoija | lasin laminoija | lasin laminoija | lasin laminoija | |
lasin karkaisija | lasin karkaisija | lasin karkaisija | lasin karkaisija | lasin karkaisija | |
lasin pakkaaja | lasin pakkaaja | lasin pakkaaja | lasin pakkaaja | lasin pakkaaja | |
taulujen kehystäjä | taulujen kehystäjä | taulujen kehystäjä | taulujen kehystäjä | taulujen kehystäjä | |
laadunvalvoja | laadunvalvoja | laadunvalvoja | laadunvalvoja | ||
autonkuljettaja | autonkuljettaja | autonkuljettaja | |||
trukin kuljettaja | trukin kuljettaja | trukin kuljettaja | |||
varastomies | varastomies | varastomies | |||
huoltomies | huoltomies | huoltomies | |||
laitosmies | laitosmies | laitosmies | |||
asiakaspalvelu | asiakaspalvelu | asiakaspalvelu | |||
silkkipainaja | silkkipainaja | silkkipainaja | |||
LASI-KERAA- MISEN XXXX XXXXXXX- XXXXXXXX |
Ammattitaitolisää maksetaan työehtosopimuksen vanhan kirjauksen mukaisesti kaikille vuoden 2011 aikana työsuhteessa oleville, joiden yhtenäinen palvelusvuo- simäärä on viisi vuotta tai enemmän.
Vastaavasti niille, joiden palveluaika ei täyty, ammattitaitolisä realisoituu, kun 10 palveluvuotta täyttyy, ja työntekijä on suorittanut omaehtoisen tai työnantajan tarjoaman alan koulutuksen hyväksytysti. Ammattitaitolisän suuruus on 5 % mi- nimituntipalkasta.
Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn edellyttämän työtaidon ja -kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palkkansa asianomaisen työn palkkape- rusteiden mukaisesti.
Tuntipalkkoihin tulevat olosuhdelisät
– Kattotyössä tuntipalkkoihin tulee 30 – 50 % lisäys työn vaikeudesta riippuen
– Tehtäessä yli 2 metriä korkealta telineeltä paikalleen on lisäys 20 %.
– Seinätyössä henkilönostokorissa ja kelkalta maksetaan tuntipalkkoihin 30 % lisäys.
Huomautus: Kaikki edellä olevat lisät lasketaan työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta.
9 § Urakkapalkka ja tulos- ja voittopalkkio
9.1 Urakkapalkka
1 Niissä lasitus- ja lasinjalostusalan töissä, joita tässä sopimuksessa jäljempänä ei ole urakkahinnoiteltu ja joihin nähden urakoimisedellytykset ovat olemassa, on urakkahinta sovittava työnantajan ja asianomaisen työpaikan ko. työtä tekevien työntekijäin keskuudestaan valitseman edustajan kanssa. Ellei siitä päästä sopi- mukseen, työntekijälle maksetaan palkkaa, joka ylittää hänen henkilökohtaisen tuntipalkkansa vähintään 20 %:lla.
2 Uudisrakennuksilla tehtävissä näyteikkuna- ja eristyslasitöissä on urakkahinta sovittava työantajan ja työntekijän kesken. Ellei niistä päästä sopimukseen, työn- tekijälle maksetaan palkkaa, joka ylittää hänen henkilökohtaisen tuntipalkkansa vähintään 20 %:lla.
3 Ellei urakoimisen edellytyksiä ole, työnantajan ja työntekijän on tämä yhteisesti todettava.
4 Urakkapalkkojen tulee olla sellaiset, että normaalilla urakkavauhdilla päästään vähintään 25 %:n urakkavoittoon, jonka tulee kasvaa työsuorituksen tai työnteon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Urakkatyössä tuntipalkka on taattu.
5 Jos työnteko työntekijästä riippumattomasta syystä hidastuu tai keskeytyy, makse- taan hänelle urakkapalkkaa siihen saakka, kun hän on tehnyt tätä koskevan ilmoi- tuksen, mutta sen jälkeen tuntipalkkaa.
6 Mikäli lasin kanto aiheuttaa lisävaikeuksia, korvauksesta sovitaan erikseen.
9.2 Tulos- ja voittopalkkio
1. Tulos- ja voittopalkkion käytöstä sekä määräytymisperusteista ja perusteiden muuttamisesta neuvotellaan paikallisesti.
2. Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua työpaikan tuotannollista toimintaa ilmaisevien tunnuslukujen kehitykseen, taloudelliseen kehitykseen ja asetettujen kehitystavoitteiden saavuttamiseen tai näiden kaikkien tunnuslukujen yhdistel- miin.
3. Voittopalkkiona maksettava lisä voi perustua yrityksen käyttökatteeseen tai sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään. Voittopalkkio voidaan maksaa kätei- senä sekä osittain tai kokonaan myös yrityksen henkilöstörahastoon.
4. Yrityksessä on yritysjohdon haluamalla tavalla ja määränä mahdollisuus maksaa bonuksia, lahjapalkkioita sekä säätää optiojärjestelyistä henkilökunnalle.
10 § Kuukausipalkkaan siirtyminen
Muutettaessa tuntipalkka kuukausipalkaksi korotetaan voimassa olevaa tuntipalk- kaa ensiksi 5,1 prosentilla ja näin saatu luku kerrotaan luvulla 170. Kuukausipalk- kaisen henkilökohtainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 170.
Kuukausipalkan osittaminen: Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, lasketaan hänelle työtuntijärjestelmän mukaisella säännöllisellä työajalla tehdyltä työajalta maksettava palkka siten, että palkan- maksukauden palkka jaetaan tähän ajanjaksoon sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työtuntien lukumäärällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkaa.
11 § Paikkakuntakalleusluokittelu
Työehtosopimukseen noudatetaan kuntien kalleusluokituksen I paikkakuntakal- leusluokitusta paikkakunnasta riippumatta.
12 § Keskituntiansio
Säännöllisen työajan keskituntiansioita laskettaessa käytetään laskentajaksona joko edellistä palkkakautta tai edellistä vuosineljännestä.
Keskituntiansio sovittiin laskettavaksi siten, että työntekijälle kunkin laskentajak- son aikana tehdyltä työajalta maksettu palkka mahdollisine erillisine lisineen lu- kuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisiä jaetaan saman laskentajakson tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Ylityökorvauksen laskentaperusteena on työehtosopimuksen 12 §:n mukainen keskituntiansio, ellei paikallisesti toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä:
Edellä oleva ei velvoita niitä yrityksiä ottamaan käyttöön keskituntiansiota, joissa peruspalkka tai ansionmenetyksen korvaaminen on laskettavissa yksinkertaisem- min esimerkiksi siitä syystä, että yrityksen käytössä on pelkästään aikapalkka.
Muut korvaukset
13 § Matkakustannusten korvaukset
Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.
Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennus- paikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnosta ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen sään- nöllisen työajan puitteissa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa tai työpaikalle. Matkaan katsotaan kuuluvan matkan kestäessä mah- dollisesti aiheutuva välttämätön odotus, joka johtuu julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista.
1 Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta, kun työntekemispaikka on yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpaikasta ja asunnosta mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä seuraavasti:
– kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 12 tuntia
– osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enintään 12 tuntia
Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa. (Katso xxx.xxxx.xx).
2 Milloin työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
3 Täyden matkavuorokauden jatkeena olevalta vajaavuorokaudelta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan verohallituksen verovapaaksi vahvis- tama osapäiväraha. (Katso xxx.xxxx.xx).
4 Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko majoittu- miskustannusten korvaus tai yö-matkaraha seuraavasti:
Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannukset työnantajan hyväk-
symän selvityksen mukaisesti päivärahan enintään puolitoistakertaiseen määrään saakka.
Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yö-matkaraha suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai mat- kan ajaksi makuupaikkaa. (Katso xxx.xxxx.xx).
Yö-matkarahaa ei kuitenkaan suoriteta milloin työntekijä on perusteettomasti jät- tänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumis- mahdollisuuden.
5 Kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpaikas- ta ja asunnosta. maksetaan työntekijälle
– matkakustannukset
– matka-ajan korvaus 7. kohdan mukaisesti sekä
– ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta, jos työntekijällä ei xxx xxxxxxxx- suutta ruokailla vakinaisella työpaikallaan tai kotonaan ja työpaikalla ei anneta ilmaista ruokaa. (Katso xxx.xxxx.xx).
Niissä tapauksissa, joissa työn kesto on arvioitavissa ja useamman kohteen ollessa kyseessä, sovitaan ateriakorvauksen saanti etukäteen.
6 Mikäli samalla työnantajalla on useita työpisteitä, määritellään edellä mainittu työpaikka sen mukaisesti, mikä on työntekijän pääasiallinen työpaikka.
7 Kaikki komennuspaikalle tai sieltä takaisin toiselle komennuspaikalle tapahtuvas- ta matkustamisesta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset korvaa työnantaja. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, lento- ym. matkalippujen ja paikkalippujen hinnat II luokassa, matkakustannukset sekä, milloin matka tapah- tuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.
Matkustamisvuorokaudelta maksetaan työntekijälle korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ja palkkaa säännöllisellä työajalla mahdollisesti suoritetusta työs- tä yhteensä enintään 12 tunnilta seuraavasti:
Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja suoritetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 4 tunnilta, suoritetaan tuntipalkan mukainen korvaus. Milloin työntekijälle on jär- jestetty makuupaikka, ei kello 22.00 – 7.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korva- usta suoriteta.
Mikäli matkat suoritetaan kuorma- tai pakettiautolla, suoritetaan menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja keskituntiansion mukai- nen korvaus kuten muitakin kulkuneuvoja käytettäessä.
8 Mahdolliset rajatapaukset päivärahan maksamisesta jätetään työnantajan ja pai- kallisen luottamusmiehen sovittavaksi.
Huomautus 1: Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus. Korvauksen määrä on se, jonka ve- rohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa. (Katso xxx.xxxx.xx).
Huomautus 2: Ulkomaanpäivärahoista on sovittava yrityskohtaisesti ottaen huo- mioon verohallituksen mukaiset enimmäismäärät.
14 § Arkipyhäkorvaus
1 Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan tunnin palkka keskitun- tiansion mukaan seuraavilta juhlapäiviltä: uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannuspäivältä, jouluaa- tolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä.
2 Vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä maksetaan tämän pykälän mukainen arkipyhäkorvaus.
3 Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina siitä maksetaan menetettyä ansiota vastaava korvaus tämän pykälän arkipyhäkorvausta koskevien määräysten mukaisesti.
4 Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtä- jaksoisesti kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen ko. arkipyhää.
Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työs- sä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työ- päivänä, tai toisena näistä päivistä jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai reservin harjoituksesta tai muusta niihin verrattavasta syystä.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskevat edellytyssäännöt aiheuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee kuitenkin vain yhtä maini- tuista arkipyhistä.
5 Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle eikä työntekijälle, joka muulla perusteella saa työnantajan kustantamaa korvausta siltä päivältä.
6 Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös vuosiloman, enintään kolme kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ja tässä työehtosopimuksessa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ja lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainloman sekä taloudelli- sista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä sekä myös silloin, kun arki- pyhä sattuu työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä vaiko ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työ-
päiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin 3 momentissa mainitusta syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.
Pöytäkirjamerkintä:
Työtuntijärjestelmään merkitty työajan lyhennyspäivä sekä alkava tai päättyvä vuosiloma siirtävät edellisen kappaleen tarkoittamaa edelly- tyspäivää.
7 Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjottua mahdollisuutta palata takaisin työhön lomautuksen päätyttyä.
8 Arkipyhäkorvaukset sisältyvät kuukausipalkkaan.
15 § Muita korvauksia
1 Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
2 Työnantaja saa vähentää maksettavan reserviläispalkan työtuntijärjestelmän mu- kaisten työpäivien osalta. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestösuojelu- lain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
3 Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisensa hau- tauspäivänä sekä omana vihkipäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työnteki- jän aviopuolisoa, avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja xxxxxx- xxxxxxxx, veljiään ja sisariaan sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia. Avopuolison määritys KELA:n tulkinnan mukaan.
4 Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vas- taava palkallinen vapaa.
5 Mikäli työntekijä käyttää työssään omia työvälineitään, maksetaan hänelle työka- lukorvauksena 2,91 € viikossa.
6 Työnantaja korvaa työntekijälle hänen työssä rikkoutuneet silmälasinsa, ellei rik- koutuminen ole tapahtunut voimassa olevan tapaturmavakuutuslain 5 §:n tarkoit- tamissa olosuhteissa tai ellei työntekijä saa niistä korvausta tapaturmavakuutus- lain tai muun vakuutuksen nojalla.
7 Vuorotyölisien määrät 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien ovat seuraavat:
iltavuorossa 1,19 €/h
yövuorossa 1,93 €/h
1.1.2019
iltavuorossa 1,20 €/h
yövuorossa 1,95 €/h
Työnopastus, kun työntekijä opastaa ja perehdyttää toista työntekijää, maksetaan hänelle työnopastamiskorvausta työnopastukseen käytetyiltä tunneilta erillisenä tuntikohtaisena korvauksena 10 % hänen keskituntiansiostaan.
Kokemusvuosilisässä on otettu 1.1.2006 alkaen käyttöön uusi järjestelmä. Tällöin siirryttiin tuntikohtaiseen palkanlisään, joka määräytyy samojen periaatteiden mu- kaan kuin aikaisemminkin.
Kokemusvuosilisien määrät 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta ovat seuraavat:
Euroa/h
5– 9 vuotta 014
10–14 vuotta 0,26
15–19 vuotta 0,45
20–24 vuotta 0,58
25–29 vuotta 0,71
30 tai yli vuotta 0,84
1.1.2019
Euroa/h
5– 9 vuotta 014
10–14 vuotta 0,26
15–19 vuotta 0,45
20–24 vuotta 0,59
25–29 vuotta 0,72
30 tai yli vuotta 0,85
Opetushallituksen hyväksymän ammattitutkinnon suorittaneelle, kun hän toimii tutkintoa vastaavissa tehtävissä ja on alalta kolmen vuoden kokemus, maksetaan jäljempänä mainittua ammattitutkintolisää. Ammattitutkinnon suorittaneelle lisän määrä on 0,41 € /h.
Yllä mainittu lisä on erillinen osa henkilökohtaista palkkaa ja se maksetaan jokai- selta tehdyltä työtunnilta. Lisää aletaan maksaa tutkintotodistuksen allekirjoitus- päivämäärästä ensiksi seuraavan palkanmaksun alusta lukien.
Työntekijälle korvataan ammattitutkinnon suorittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on sopinut osallistumisesta etukäteen työnantajan kanssa ja tuo selvityksen tutkin- nossa saavuttamastaan tuloksesta.
Sosiaaliset säännökset
16 § Vuosiloma
Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Lo- man pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen voimassa olevaa loma- palkkasopimusta.
17 § Lomaraha
1 Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan. Lomarahasta puolet suoritetaan ennakkona vuosiloma- palkan maksamisen yhteydessä.
2 Työntekijällä on oikeus sovittaessa ottaa lomaraha osittain tai kokonaan palkalli- sena vapaana.
3 Lomaraha voidaan maksaa myös useampana eränä kuitenkin niin, että se on ko- konaan maksettu viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua edellyttäen, että asiasta paikallisesti sovitaan.
Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan edellä tarkoitetulla tavalla so- vittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä on siihen muutoin työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.
4 Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa il- moitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.
5 Lomaraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.
6 Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hä- nen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työ- suhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.
7 Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei 5 momen- tissa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön.
8 Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti mitä 14 momenteissa on määrätty.
9 Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläk- keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
10 Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi muu- toin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomarahan, on oikeus saada lomaraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jat- kumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.
11 Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan loma- rahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä loma- korvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lo- maraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Xxxxxxxx määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.
18 § Sairausajan palkka
1 Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vä- hintään yhden kuukauden ajan ja joka on sairauden, tapaturman tai työpaikan suunniteltuun työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvän kuntoutuksen vuoksi es- tynyt työtä tekemästä sairausajan palkkana täyden palkan 28 työpäivän ajanjakson työpäiviltä toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuh- de on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % ja työtapaturman kyseessä ollen 100 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjak- son sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja muutoinkin noudate- taan tämän pykälän määräyksiä.
Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuttua sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi arkipäivää, maksaa työnantaja sairausajan palkan myös odotus- päivältä.
Työntekijälle, jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhden- jaksoisesti vähintään kaksi (2) vuotta, maksetaan sairausajan palkka ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Jos työkyvyttömyys on aiheutunut todistettavasta työpaikalla sattuneesta työtapa- turmasta, maksetaan palkka ensimmäisestä päivästä lukien.
2 Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhtäjaksoisesti kolme
(3) vuotta, on edellä 1 kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 35 työpäivää.
3 Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähin- tään viisi (5) vuotta, on vastaava ajanjakso 42 työpäivää.
4 Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähin- tään 10 vuotta, on vastaava ajanjakso 56 työpäivää.
5 Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen laskettua synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkkaa 56 työpäivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslain 34 §:n nojalla tulevan äitiysloman alkamis- päivästä lukien. Työnantajan oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivära- haan on voimassa, mitä sairausajan palkasta on sovittu.
6 Sairausajan tai synnytysloman palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjaksolta päivä- tai äitiys- rahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan tai synnytysloman palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai synnytys- loman palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äitiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrän.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairaus- tai synnytysloman pal- kasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
7 Sairausajan palkka maksetaan tämän työehtosopimuksen keskituntiansion mukai- sena.
8 Isyysvapaan palkkaa maksetaan kuudelta (6) työpäivältä.
Sairauslomatodistukset
Soveltamisohje:
Tätä soveltamisohjetta noudatetaan niissä tapauksissa, joissa sairaus- poissaolo aikaisemmin on todistettu yksinomaan lääkärintodistuksella:
1 Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveys- lääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärin- todistuksella, ellei tästä oh- jeesta muuta johdu.
2 Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi
syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärinpalveluksia ei ole saatavil- la siinä määrin, että asia voitaisiin muuten hoitaa.
3 Edellä kohdassa 2 tarkoitetuissa tilanteissa sairaus voidaan kat- soa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoi- taja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mah- dollisen sairausloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama ter- veydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen.
Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai terveyden- hoitaja ennen sairauslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkärin kanssa todennut edellä kohdassa 2 tarkoitetun tilanteen olemassaolon.
4 Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyt- tävä todistus, ellei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan vää- rinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on tällöin ensisijassa selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitsevan normaalin neuvottelujärjestelmän väli- tyksellä sairauslomatodistuksia käsitteleviin viranomais- ja asiantunti- jaelimiin.
Huomautus: Xxxxxxx työntekijä synnytyksensä vuoksi on poissa työstä enintään 12 kuukauden ajan ja hän on tästä poissaolosta sopinut työn- antajan kanssa tai poissaolo on aiheutunut synnytykseen liittyneestä sairaudesta tai naisten yötyökieltoa koskevan lainsäädännön synnytys- lomaa koskevista määräyksistä, ei työsuhteen katsota katkenneen.
19 § Lääkärintarkastukset
1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hyvän työterveyshuolto- käytännön periaatteita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koskevan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toi- mintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveys- tarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartunta- tautilain (583/1986) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siir- tymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tut- kimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutki-
mukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle kor- vauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukais- ta vähimmäispäivärahaa.
2 Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat: Perusedellytykset (koskevat kaikkia a – e kohtia)
Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkas- tuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalk- kiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmata- pauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos il- moitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvaus- ta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Xxxxxxxxx ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyt- tämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.
Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.
Erityisedellytykset
Ansionmenetys korvataan:
a) Uusi tai uusiutuva sairaus
Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työ- kyvyttömyyden ajalta.
Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
b) Aikaisemmin todettu sairaus
Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että ky- symyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemi- seksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen ha- keutua lääkärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lää- kärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulko- puolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgen- tutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin mää- räämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos saira- us edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankoh- tana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajal- ta.
e) Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annetta- vaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
Laskenta:
Edellä kohdissa 1 – 2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy ao. työehtosopimuk- sen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovel-
letaan 1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan on voimassa, mitä sairausajan palkasta on sovittu.
Lasten sairastumisesta työssä käyville vanhemmille aiheutuva poissaolo:
Alle 12vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättö- mästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvaukseen oikeutetut ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteishuoltajuuteen.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain yhdelle korvaukseen oi- keutetuista.
Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissa- oloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyk- senä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytän- nön mukaan vaaditaan äidin tai isän omasta sairaudesta.
Palkalliset poissaolopäivät lapsen sairastumisen johdosta rinnastetaan vuosiloma- lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asu- maan erilleen aviopuolisostaan, sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallis- tumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston asetuksen (1335/ 30.12.2004) 4 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallis- tuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Työnantajalla ei näissä tapauksissa ole palkanmaksuvelvolli- suutta poissaolon ajalta.
20 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
21 § Paikallinen sopiminen
Työehtosopimusmääräyksissä voidaan sopia paikallisesti toisin kaikissa niissä asi- oissa, joissa paikalliset osapuolet katsovat sen tarpeelliseksi. Sopimus on tehtävä noudattaen työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä ja sen tulee olla kirjallinen.
Sopimusta tehtäessä on myös otettava huomioon työehtosopimuksen liitteenä ole- vassa pöytäkirjassa työajan lyhentämistä käsittelevä 4 §:n viides kappale.
Sopimuksen voi tehdä joko työnantaja ja työntekijä tai työnantaja ja luottamus- mies. Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä.
Mikäli työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä, osallistuvat paikallisen sopi- muksen tekemiseen kaikki ne työntekijät, joita sopimuksen on tarkoitus koskea, elleivät työntekijät ole valinneet ja valtuuttaneet jotakuta edustamaan heitä ja te- kemään sopimuksen heidän puolestaan.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistai- seksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Muita säännöksiä
22 § Työsuojelu
1 Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään kaikkiin tarpeellisiin toi- menpiteisiin henkilöstön turvallisuuden suojelemiseksi.
2 Tuotannolle tärkeitä kemikaaleja käyttöön otettaessa on työnantajan selvitettävä, missä määrin ne ovat terveydelle vaarallisia ja huolehdittava tarpeellisista suoje- lutoimenpiteistä.
3 Sen lisäksi, mitä työturvallisuuslain nojalla säädetään henkilösuojaimista, toimit- taa työnantaja maksutta henkilöstön käyttöön kunkin työn luonteeseen soveltuvan työvaatetuksen (ulkona työskenteleville myös lämpöhaalarit) ja työkengät.
4 Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten viranomaisten määräämiä turvalait- teita ei ole tehty, ei pidetä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.
5 Työnopastusta kehitetään siten, että siinä otetaan huomioon myös työsuojeluun liittyvät seikat.
6 Työpaikassa, jossa ei lainsäädännön nojalla ole perustettava työsuojelutoimikun- taa eikä muusta yhteistoiminnasta ole sovittu, pidetään työntekijöille työnantajan koolle kutsumana vuosittain 1-2 yhteistoimintakokousta. Kokouksessa käsitellään työpaikan työympäristöasioita, tuotteen ja toiminnan laatuun liittyviä asioita, arvi- oidaan olosuhteita ja työkykyä ylläpitävää toimintaa, yrityksen tuotanto- ja talous- tilannetta sekä asetetaan kehitystavoitteita.
23 § Palkanmaksu
Palkka maksetaan kaksiviikkoiskausittain, joka toinen perjantai tai muulloin paikallisesti sovittavana päivänä tai muuta yrityksessä sovittua tapaa noudatta- en. Palkanmaksu on julkinen ja työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle
kirjallisen palkkalaskelma nauhan josta selviää, mitä vähennyksiä palkasta on tilinmaksun yhteydessä tehty.
24 § Neuvottelujärjestys erimielisyystapauksissa
1 Tästä sopimuksesta ja siihen perustuvista palkoista tai niiden tulkinnasta ehkä aiheutuvat erimielisyydet jätetään allekirjoittaneiden järjestöjen sovittaviksi. Ell- eivät järjestöt pääse yksimielisyyteen, jätetään asia työtuomioistuimen päätettä- väksi.
2 Kannetta sopimuksen ja palkkamääräysten rikkomisesta, joka samalla voi koskea korvausta, on työntekijäin järjestöillä oikeus ajaa yksityisten työntekijäin puolesta ilman eri valtuutusta.
25 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
1 Työntekijäliitolla on oikeus valita luottamusmies valvomaan tämän sopimuksen noudattamista ja työntekijäin oikeuksien ja velvollisuuksien täyttämistä.
Luottamusmiehen toiminnasta ovat soveltuvin osin voimassa keskusliittojen 4.6.1997 solmiman Yleissopimuksen periaatteet. Luottamusmies saa omalla ajalla hoitaa ammattiosastonsa asioita ja niitä hoitaessaan käydä työpaikalla. Jos luotta- musmies joutuu työnantajan määräyksestä hoitamaan luottamusmiehen tehtäviä tai muuten neuvottelemaan hänen kanssaan, on hänelle siltä ajalta maksettava an- sionmenetys.
2 Vastaavalle työnjohtajalle on todistettavasti ilmoitettava kuka on valittu luotta- musmieheksi.
3 Työlainsäädännön edellyttämät luottamusmiehet valitaan yllämainittujen keskus- järjestöjen sopimalla tavalla.
4 Luottamusmiehen yleissopimuksen mukainen työsuhdeturva taataan työsopimus- lain 7 luvun 10 §:ssä. Luottamusmies säilyttää yleissopimuksen mukaisen talou- delliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet ja työsuhdeturvansa myös liikkeen luovutustapauksissa. Jos luottamusmiehen toimikausi päättyy liikkeen luovutuk- sen vuoksi, hänellä on tämän sopimuksen mukainen työsuhdeturva kuusi kuukaut- ta toimikautensa päättymisestä.
Luottamusmiehelläkään ei ole oikeutta esiintyä työpaikalla häiritsevästi.
5 Luottamus- ja työsuojelutehtävien hoitamista varten järjestetään pääluottamus- miehelle ja työsuojeluvaltuutetulle vapautusta työstä sekä maksetaan hänelle kuu- kausittain korvausta seuraavasti:
1.1.2018 | |||
Työpaikan työntekijöiden | Vapautus | Korvaus | |
lukumäärä | tuntia/viikko | euroa/kuukausi | |
1-5 | sopimuksen mukaan | 45,00 | |
6-10 | sopimuksen mukaan | 58,00 | |
11-20 | 6 | 68,00 | |
21-30 | 8 | 79,00 | |
yli 30 | 10 | 87,00 | |
1.1.2019 | |||
Työpaikan työntekijöiden | Vapautus | Korvaus | |
lukumäärä | tuntia/viikko | euroa/kuukausi | |
1-5 | sopimuksen mukaan | 45,00 | |
6-10 | sopimuksen mukaan | 59,00 | |
11-20 | 6 | 69,00 | |
21-30 | 8 | 81,00 | |
yli 30 | 10 | 89,00 | |
Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluval- tuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoi- tuksen mukaisesti toimivat sijaisina.
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai työsuojelun varaval- tuutetun työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluotta- musmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamus-miehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmies- tehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä rii- doista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.
Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myö- tävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.
Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liit- tojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
Huomautus: Mikäli työpaikalla toimii tämän työehtosopimuksen toisena osapuo- lena olevan Teollisuusliiton asianomaisen alaosaston valitsema luottamusmies, työnantaja ilmoittaa hänen nimensä uusille työntekijöille.
Ammattiosaston valitsemalla pääluottamusmiehellä on oikeus neuvotella työeh- toihin liittyvistä kysymyksistä ammattiosaston toimialueella olevien lasitus-, ra- kennuslasitus- ja lasinjalostusalan työntekijöiden asioista allekirjoittaneiden liit- tojen kutakin tapausta varten antamalla luvalla.
6 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tässä 25 pykälässä tarkoitettua palk- kakehitystä tarkastellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovittavalla ta- valla.
26 § Asiamiehet
1 Tämän sopimuksen tehneet järjestöt valitsevat asiamiehet sopimuksen täyttämistä valvomaan. Kummankin sopimuspuolen on kirjallisesti ilmoitettava toiselle sopi- muspuolelle, kuka on valittu asiamieheksi.
2 Asiamiehellä on oikeus tämän sopimuksen ja siihen perustuvien palkkojen sovel- tamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla.
27 § Jäsenmaksujen periminen
1 Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnteki- jäliiton jäsenmaksun palkanmaksukausittain työntekijän palkasta ja se tilitetään työntekijäliiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan vuoden tai työ- suhteen päättyessä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
2 Pidättäminen suoritetaan siten, kuin STK:n ja SAK:n 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu.
28 § Jatkuvan neuvottelun periaate
Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehit- tää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimukseen sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.
Osapuolet voivat sopimuskauden aikana neuvotella ja etsiä ratkaisuja erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.
Neuvotteluissa sovitut tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hallinnoissa ja tulevat voimaan erikseen sovittavana aikana.
29 § Työehtosopimuksen selkeyttäminen
Liitot jatkavat sopimuskauden aikana työehtosopimuksen tekstiosien parannus- työtä tulkintariitojen vähentämiseksi ja luettavuuden parantamiseksi.
30 § Työaikapankki
Työaikapankki on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jossa työtunteja voidaan tehdä ennakkoon ja käyttää niitä erikseen sovittavasti vapaana tai saada niistä myöhemmin vastaava rahakorvaus.
Työaikapankin pelisäännöt:
1. Työaikapankin käyttöönotto ja lopettaminen on vapaaehtoista ja so- pimus on henkilökohtainen.
2. Sopimus on voimassa vähintään kolme (3) kuukautta, ellei toisin sovita.
3. Pankin kartuttamisesta ja käytöstä sopivat työntekijä ja työnantaja yhteisesti.
4. Työnantaja pitää kirjaa jokaisen työntekijän henkilökohtaisesta työ- aikapankista.
5. Tarvittaessa pankki voidaan purkaa suorittamalla tunteja vastaava rahakorvaus työntekijälle
Kertymä ja kertymän käyttö sovitaan paikallisesti.
Kaksi (2) päivittäistä lisätuntia kartuttaa pankkia kahdella (2) tunnilla. Seuraavat tunnit kartuttavat pankkia 100 % korotettuna. Esim. Xxxxxxx työskentelee arki- päivänä 12 tuntia. Hänelle suoritetaan rahapalkka 8 tunnilta ja pankkiin kertyy 2 tuntia + 2 tuntia korotettuna 100 %:lla eli yhteensä 6 tuntia.
Xxxxxxxxx ollessa työpäivä kerryttää tämä pankkia samalla tavalla kuin muukin arkipäivä.
Xxxxxx joustoksi suositellaan +/- 40 tuntia kuitenkin enintään 80 tuntia. Pankkiin voi siirtää työajan lyhennystunnit ja vapaaksi vaihdetut lomarahat.
Työaikapankkiin kartutetuista tunneista maksetaan kaikki normaalit työnantajalle ja työntekijälle kuuluvat maksut kuten normaaleistakin työtunneista.
Mahdolliset luontais- ja henkilökuntaedut säilyvät ”pankkivapaan” aikana. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi
– 58-vuotiaan työntekijän osalta työntekijän niin halutessa rahanarvoisia etuuk- sia vaihdettuna vastaavaksi vapaaksi
Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat
– sovittaessa yli 58-vuotiaan työntekijän mahdollisuudesta vaihtaa rahanarvoisia etuuksia vastaavaksi vapaaksi tulisi samalla sopia siitä, onko näissä tilanteissa tarpeen nostaa vapaiden säästämisen enimmäismäärää
31 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelimien kokoukset
Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n työttö- myyskassan hallitukseen tai sen nimeämiin jaostoihin, valtuustoon tai liittokoko- ukseen, on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien virallisiin kokouksiin.
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitsemastaan ajasta.
32 § Työehtosopimukseen tehdyt muutokset
Työryhmät:
Ikääntyneiden työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen
Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Liitot asettavat työryhmän, jonka tarkoituksena on tarkastella ikään- tyneiden työntekijöiden ajankäyttöä, työkykyä, vaihtoehtoisia malleja työurien jatkamiseksi, sekä niihin liittyvien kustannusten kattamista.
Työhyvinvointi
Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menes- tyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pi- dentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.
Sopimuskauden aikana kertyneistä hyvistä hankkeista ja käytännöistä tehdään yhteenveto.
Liitot kannustavat ja tukevat työpaikkoja hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa Osapuolet seuraavat raamisopimuksen työryhmien toimintaa ja neuvottelevat tar- vittaessa sopimuskauden aikana niiden edellyttämistä toimenpiteistä.
Liitot toteavat tämän työehtosopimuksen noudattavan saavutettua neuvottelutu- losta.
Helsingissä 15.12.2017
Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxx
SUOMEN LASITUS- JA HIOMOLIITTO RY
Xxxx Xxxxxxx
TEOLLISUUSLIITTO RY
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Työajan lyhentäminen lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalalla
Aika 11. 12. 2000
Paikka Kemianliitto ry
Läsnä Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Kemianliitto ry Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
1 § Soveltamisala
Työajan lyhennys koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Tällaisia työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksivuoro- ja kaksivuorotyö.
Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosi- loma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja va- punpäivä.
Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräai- kaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jat- ketaan, kertyvät työajanlyhennysvapaat työsuhteen alusta lukien.
Paikallisesti voidaan sopia siitä, että vuotuista työaikaa ei lyhennetä lainkaan taik- ka että työaikaa lyhennetään yhteisesti sovitulla tuntimäärällä vuodessa.
2 § Työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä
Keskeytyvän kolmivuorotyön työaika ja ansionmenetyksen korvaaminen: Sään- nöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä lyhennetään siten, että se on keskimäärin 36,7 tuntia viikossa.
Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeytyvässä kolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodos- sa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 8,7 % työntekijän työehtosopimuksen mukaisesta keskituntiansiosta.
3 § Vapaan kertyminen
Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seu- raavasti:
vähintään | 17 työpäivää | 1 vapaa |
ˮ | 34 ˮ | 2 vapaata |
ˮ | 51 ˮ | 3 ˮ |
ˮ | 68 ˮ | 4 ˮ |
ˮ | 85 ˮ | 5 ˮ |
ˮ | 102 ˮ | 6 ˮ |
ˮ | 119 ˮ | 7 ˮ |
ˮ | 136 ˮ | 8 ˮ |
ˮ | 153 ˮ | 9 ˮ |
ˮ | 170 ˮ | 10 ˮ |
ˮ | 187 ˮ | 11 ˮ |
ˮ | 210 ˮ | 12,5 ˮ |
Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan (sisältää mahdollisen karenssipäivän) tai synnytysloman palkkaa sekä koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen.
Annettaessa vapaata lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa tehdyksi säännöllisesi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöllinen
työpäivä, jona työntekijä on työskennellyt työtuntijärjestelmän mukaiset tai muu- toin sovitut työtunnit ja ollut muun ajan työajan lyhennysvapaalla.
Samoin rinnastetaan säännöllisiin työpäiviin työehtosopimuksessa sovituin edel- lytyksin kunnanvaltuuston ja hallituksen sekä valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan kokouksiin käytetty aika, Teolli- suusliiton liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50 ja 60vuotis- päivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, kutsunnat, kertausharjoitukset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa sekä ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomautettuna, kuitenkin enintään 30 päivää vuodessa.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, kat- sotaan vapaapäivä pidetyksi. Tällaiselta vapaapäivältä maksetaan korvaus keski- tuntiansion mukaan.
Työajan lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustu- vat työaikaa lyhentävät vuosittaiset säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaitaan enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukaudelta.
4 § Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita.
Vapaa voidaan antaa 36 tunnin osalta lyhentämällä päivittäistä työaikaa, 32 tunnin osalta lyhentämällä viikoittaista työaikaa ja antamalla 32 tunnin osalta vapaata työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita.
Vapaan antamisesta on ilmoitettava etukäteen mahdollisimman ajoissa. Annetta- essa vapaata työvuoro kerrallaan on siitä kuitenkin ilmoitettava viikkoa aikaisem- min, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
Työntekijän kanssa voidaan sopia myös siitä, että vapaata ei pidetä. Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle työajan lyhennyskorvauksen lisäksi yk- sinkertainen palkka tai työntekijän kanssa voidaan myös paikallisesti sopia, että työajanlyhennys toteutetaan työajantasauslisällä.
Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähen- tyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 5,8 % työntekijän tes:n 11 §:n mukaan määräyty- västä keskituntiansiosta.
Kyseinen lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulu- tusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sai- rausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajanpalkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen mukaista keskituntian- siota.
5 § Korvaus vapaan ajalta
Työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta keskituntiansion mukaan. Korvaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.
Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä an- nettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansi- on mukaan.
Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.
6 § Viikkoylityö
Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
7 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mu- kaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
8 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa tammikuun 31. päivään 2003 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta ole kirjallisesti irtisanot- tu viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa.
SUOMEN LASITUS- JA HIOMOLIITTO ry
Xxxxx XxxxxxxxxxXxxxx Riikonen
KEMINALIITTO - KEMIFACKET ry
Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
1 luku
Yleisiä määräyksiä
Lähtökohtia Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskus- järjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorga- nisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valin- taoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopi- muksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
EK:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymiseen sääntöjen- sä mukaisessa järjestyksessä.
Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovitte- lijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliittojen jäsenyrityk- sissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Huomautus: Tätä sopimusta sovelletaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan nojalla Suo- men Lasitus- ja Hiomoliiton jäsenyrityksiin.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautu- misen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/2007) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 luku
Yhteistoiminta työpaikalla Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida
osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muu- toksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhtey- dessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden paranta- miseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukun- nassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja
henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yh- teistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikal- lisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tar- joamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaik- katerveydenhuoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpi- detään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toi- mintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimi- seen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 luku
Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luotta- musmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen am- mattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhtei- siin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuu- tetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mah- dollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin jär- jestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuk- sen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysy- myksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähet- tää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtoso- pimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jäl- keen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksen- hausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuu- tettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuulu- vat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Vara- valtuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luotta- musmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yh- teistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työnte- kijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työsken- telee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3 Ilmoitukset
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuoje- luvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmies- ten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yri- tyksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4 luku
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tar- vittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamus- miehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien mää- rään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi mää- räajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kan- nalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionme- netyksen edellä mainituilta ajoilta.
Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuu- tetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisää- vänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittu- ja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, el- lei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
4.2 Asema Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työ- suhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään
oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen pai- kan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoita- mista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempi- palkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinai- nen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan xxxxxx- xxxx ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimi- kauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
4.3 Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toi- mintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhtei- sesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja
Muun luottamusmiehen kuin pääluottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain (320/70) 53 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työ- sopimuslain 53 §:n 2 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 43 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys- määräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdok- kaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kir- jallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimel- le. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluot- tamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuoje- luvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jäl- keen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 47f §:n 2 momentin (laissa 595/91) perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otet- tava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä. Milloin tuotantoyk- sikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimi- henkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on edellä mainittu korvaus työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka.
4.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun vara- mieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
5 luku
Työnantajan tiedottamisvelvoitteet
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoi- toa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansio- tasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmie- helle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.
Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden ni- mestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai pai- kallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.
Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toi- mialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivy- tyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.
Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat
Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle uusista oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaista.
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadit- tuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoiminta- elinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimin- talain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydet- täessä kirjallisena.
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnal- lisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain nii- den työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedon- saantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika.
Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6 luku
Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen
Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdis- tyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen koko- usilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlai- sessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilös- tön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 luku Koulutus
7.1 Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen am- mattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustan- nukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työeh- tosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulu- tus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurs- siohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korva- uksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.
7.2 Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen
yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikois- kurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edelly- tyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuoje- luasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yh- teistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnanta- jan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutus- laitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikal- lista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.
7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmie- helle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aihe- uttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tä- män sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
7.4 Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luot- tamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle -varavaltuutetulle, työsuoje- lutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen joh- tamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurs- sipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle hen- kilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurs- sipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2018 25,00 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän ka- lenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ateriakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tarkasteluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.
7.5 Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8 luku
Ulkopuolisen työvoiman käyttö
8.1 Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toi- saalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
8.2 Alihankinta
Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yri- tyksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrit- täjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
8.3 Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sel- laisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voi- da teettää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokra- työntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällais- ten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
9 luku
Sopimuksen sitovuus
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisano- misajalla.
Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimus- määräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.
Helsingissä 4. kesäkuuta 1997
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä me- nettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske
1. merimieslaissa (423/78),
2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työn- tekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.
2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.
4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.
5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopi- muslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 4 §:n perusteella suoritet- tu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mai- nituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaes- sa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
2 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töi- den laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikko- misen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen ko- konaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopi- muslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika enintään vuoden 14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
yli 12 vuotta 6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta 14 päivää
yli 5 vuotta 1 kuukausi
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huo- mioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevel- vollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä mää- räyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) ole- via määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaiko- ja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensim- mäinen lomautuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä
30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäi- syyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu nou- dattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laimin- lyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse- mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoituk- seen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työ- sopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisa- nomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuul- luksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työn- tekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen pe- rusteettomasta irtisanomisesta.
13 § Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja an- sion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsen- sä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopi- muslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korva- usta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtu- vista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
III LOMAUTUS
14 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2
§:n mukaisissa tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähin- tään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymises- tä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.
15 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkosel- vitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajan- kohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luotta- musmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopi- muksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvotelta- va lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.
16 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnan- tajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvol- lisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomau- tusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, jois- sa hänellä ˮei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi”. Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen.
Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappa- leessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työn- antajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomau- tetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.
Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruut- taminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomaut- tamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantu- nut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle il- maantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siir- ryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauk- sissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteis- sa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työnteki- jälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työnte- kijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työso- pimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.
Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palk-
kaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huo- neiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenteri- kuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvol- lisuuden alkamista.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhtey- dessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.
Soveltamisohje
Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT-SAK yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisano- missuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoima- viranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdis- tuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
19 § Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenet- telyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työnteki- jälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 4 (9) kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoi- hin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähinään 12 vuotta, takaisin ottoaika on kuitenkin 6 kuukautta.
Soveltamisohje
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irti- sanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoi- tetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan kään-
nyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomai- seen tapaan työhön osoitukset.
20 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita so- pimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan mak- samaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuk- sen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.
21 § Voimaantulomääräys
Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisano- misajalla.
Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa SAK:ta ovat edustaneet osastopäällikkö Xxxxxx Xxxxx- ko-Laaka ja vastaava lakimies Xxxxx Xxxxxxx sekä TT:tä varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxx ja vara- tuomari Xxxx Xxxx.
Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Lomapalkkasopimus 2005
Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapal- kan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa työnanta- jaliitossa, joka on ollut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen 31.12.2004. Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja makset- taessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia.
Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettujen sopimusalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tähän sopimukseen.
Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken lomanmääräytymis- vuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.
2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keski- tuntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lu- kuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) koh- dassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilme- nevällä kertoimella:
Lomapäivien lukumäärä | kerroin |
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keski- tuntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtun- tien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
3 § Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annet- tu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoi- mikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskus- järjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työn- tekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
4 § Voimaantulo
Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä lomapalkkasopimus.
Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimusta sovelletaan voimas- saoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen.
Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Irtisano- minen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun 1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.
Helsingissä 21. maaliskuuta 2005
Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx
ASIAHAKEMISTO
A
Aikapalkat 21
Allekirjoituspöytäkirja 7
Ammattitutkintolisä 29
Arkipyhäkorvaus 27, 28
Asiamiehet 40
Ateriakorvaus 26, 59
E
Erilliset lisät
ilta- ja yötyö 8, 9, 28
vuorotyö 8, 9, 28
H
Hammassairaus 35
Harjoittelijat 8, 9, 21
Hautauspäivä 28
Helatorstai 17, 27
Hälytysluontoinen työ 20
I
Ilta- ja yötyö 8, 9, 28
Irtisanominen 15, 61, 62, 63, 64
Isyysvapaa 32
Itsenäisyyspäivä 18, 27
J
Joulu 18, 27
Juhannus 18, 27
Jäsenmaksujen periminen 40
K
Keskituntiansio 24, 25, 26, 27, 32, 43, 44, 45, 52, 57, 72, 73
Keskusliittojen väliset sopimukset 14
Koeaika 13, 61
Kokemusvuosilisät 8,9,27
Kokousilmoitus 57
Kutsunta 28
L
Laboratorio- ja röntgentutkimukset 35
Lapsen sairastuminen 36
Lauantailisä 8,9,18
Lepoaika
lepoaika 19
virkistystauko 19
Lomaraha 30,31
Lomautus 66
Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 38
Lääkärintarkastukset 33
ansionmenetyksen korvaaminen 34,35
hammassairaus 35
laboratorio- ja röntgentutkimukset 35
lakisääteiset lääkärintarkastukset 33
muut lääkärintarkastukset 34
raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset 35
uusi tai uusiutuva sairaus 34
M
Matkakustannusten korvaukset 25
Minimipalkat 8,9,21
Määräaikainen sopimus 15
N
Neuvottelujärjestys 38,39,50,51
Nuoret työntekijät 23,24
O
Olosuhdelisät 23
Oman auton käyttö 27
P
Paikallinen sopiminen 36
Paikkakuntakalleusluokittelu 24
Palkanmaksu 37
Palkat
aikapalkat 21
kuukausipalkat 21
urakkapalkka ja tulos- ja voittopalkkio 23
Palkkanauha 37
Palkkaperusteet
minimipalkat 8,9,21
palkkaryhmittely 22
Palkkiotyöt 22
tulos- ja voittopalkkiot, bonukset ja lahjapalkkiot 24
Pitkäperjantai 27
Päiväraha 25,26
Pääsiäinen 27
R
Raskaus 35
Reservin harjoitukset 28
Ruokaraha 26
Ryhmähenkivakuutus 36
S
Sairaan lapsen hoito 35
Sairausajan palkka 31
ajanjaksot 31,32
ilmoitusvelvollisuus 32
karenssipäivä 31
korvausperuste 31,32
vähennykset 32
Sairauslomatodistukset 32
Siirto toiseen työhön 15,16
Silmälasikorvaus 28
Sopimuksen soveltamisala 14
Sopimuksen voimassaolo 7,13
Synnytys 32
Säännöllinen työaika 16
T
Tilinauha 37
Tulos- ja voittopalkkio 24
Työaika 16
keskeytyvä kolmivuorotyö 43
keskimääräinen 14
sunnuntaivuorokausi 17
säännöllinen työaika 16
työaikamuotoja 41
työviikko 17
työvuorokausi 17
virkistystauko 19,20
ylityö 19
Työaikapankki 41
Työajan lyhentäminen päivätyö 43
2-vuorotyö 43
keskeytyvä kolmivuorotyö 43
Työajan tasoittumisjärjestelmä 17,18
Työsopimus
irtisanominen 61
voimassaolo 13
Työkalukorvaus 28
Työnopastus 29
Työsuojelu 38,51
Työvuoroluettelo 17
U
Urakkapalkka 23
Uudenvuodenpäivä 18,27
V
Vapaapäivät 44,45
Vapunpäivä 17,27
Varallaolo 20
Vihkipäivä 28
Viikoittainen ylityö 19
Vuorokautinen ylityö 19
Vuorolisät 8,9,20
Vuorotyö 20,43
Vuosiloma 30,72
Y
Yhteistoimintakokous 38
Yleissopimus 14,47
Ylityö
viikoittainen 19
vuorokautinen 19
Yömatkaraha 26
Yöpymiskustannukset 26
79
80
79
Teollisuusliitto ry Hakaniemenranta 1 A
00530 Helsinki
Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry Klxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxx
Puhelin 0400 697 391 xxx.xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx.xx