YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINTAMENETTELYSTÄ SOVELTAMISOHJEINEEN
YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINTAMENETTELYSTÄ SOVELTAMISOHJEINEEN
1 § Soveltamisala ja tarkoitus
Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään kunnissa ja kuntayhtymissä tämän yleissopimuksen mukaisesti, ellei toisin paikallisesti ole kunnan tai kuntayhtymän ja sopijajärjestöjen kesken sovittu (yhteistoi- mintasopimus). Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen pal- velutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laa- dun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Paikallisen yh- teistoiminnan järjestämisestä voidaan antaa suosituksia.
Jäljempänä tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan myös kuntayhtymää.
Soveltamisohje
Tämä sopimus on sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/1970) 3 §:n 4 momentin tarkoittama yleissopimus että yhteistoimintamenettelyä koskeva työeh- tosopimus ja 4 §:ään liittyvä suositus.
Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään henkilöstöön ja sen asemaan liittyviä asioi- ta. Yhteistoimintamenettely ei rajoita kunnallislain tarkoittamaa kunnallisen viran- omaisen päätösvaltaa.
2 § Yhteistoiminnan osapuolet
Tässä yleissopimuksessa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta ja seutuyhteistyökokeilulain (560/2002) 4:n mukainen seudullinen toimielin sekä näiden palveluksessa oleva henkilöstö.
Soveltamisohje
Seutuyhteistyökokeilulain 4 §:n 2 momentin mukaan seudulliseen toimielimeen ja sen henkilöstöön sovelletaan muutoin kuntalain säännöksiä kuntayhtymästä ja henkilöstöstä.
Henkilöstön edustajia voivat olla pääluottamusmies, luottamusmies, työ- suojeluvaltuutettu tai muu tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen tai niiden paikallisten alayhdistysten nimeämä henkilö.
Jos henkilöstön edustaja on valittu tavalla, joka on edellyttänyt valintaan osallistuvien kuulumista ammatilliseen yhdistykseen ja yhdistykseen kuu- lumattomat muodostavat henkilöstöryhmän enemmistön, on yhdistykseen kuulumattomilla enemmistön heistä niin vaatiessa oikeus keskuudestaan valita edustaja tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintaa varten.
3 § Asiapiiri
Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat:
1) henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muu- tokset, tutkimus- ja kehittämishankkeet, kone- ja laitehankinnat sekä olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä,
2) lomautusilmoitusten antamista, virka- ja työsopimussuhteiden irtisa- nomista tai osa-aikaistamista edeltävä asian käsittely silloin, kun toi- menpiteet johtuvat hallinnollisista, taloudellisista ja tuotannollisista syistä,
3) henkilöstöhallinnon periaatteet, henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat ja henkilös- töstrategia-asiakirjat,
4) viraston, laitoksen tai muun toimintayksikön taloudellista tilaa, toimin- ta- ja taloussuunnitelmaa sekä talousarviota ja sen täytäntöönpanoa koskevat esitykset,
5) kunnan talousarvioehdotus, mikäli sen valmistelun yhteydessä käy il- mi, että talousarvioehdotuksen hyväksyminen todennäköisesti aiheut- taa olennaisia henkilöstön irtisanomisia, osa-aikaistamista, lomautuk- sia tai muita palvelussuhteen ehtojen muutoksia.
Soveltamisohje
Edellä 5) kohdassa tarkoitettua talousarvioehdotusta on mainituilta osiltaan tarkoituksenmukaista käsitellä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin halli- tus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioesityksensä.
6) henkilöstön kehittämisen periaatteet ja koko kuntaa koskevat henki- löstö- ja koulutussuunnitelmat sekä koulutussopimuksen mukaista koulutusta koskeva taloussuunnitelma
Soveltamisohje
Henkilöstön kehittämisen keskeisiä asioita ovat perehdyttäminen, henkilös- tökoulutus ja yhteistyötaitojen kehittäminen.
7) sisäisen tiedotuksen periaatteet,
8) ulkopuolisen työvoiman käytön ja julkisten palveluhankintojen kilpai- luttamisen periaatteet, muutoin ulkopuolisen työvoiman käyttöä käsi- tellään 7 §:n mukaisesti,
9) työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet,
10) aloitetoiminnan periaatteet,
11) henkilöstöpalvelujen järjestäminen,
12) sukupuolten tasa-arvon edistämisestä laaditut suunnitelmat,
13) työsuojeluyhteistoiminta (työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhaus- ta työsuojeluasioissa annetun lain 8, 10 ja 11 §:n ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen rajoituksin), jos paikallisesti niin sovitaan,
Soveltamisohje
Jos paikallisesti on sovittu työsuojeluyhteistoiminnan ja muun yhteistoimin- nan yhdistämisestä, on työsuojelutoimikunnan tehtävät hoidettava edustuk- sellisessa elimessä, jonka jäseniin työsuojeluvaltuutetut kuuluvat.
14) palvelukseen tulon yhteydessä ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja palvelukseen tulevalle annettavat tiedot sekä tehtäviin perehdyttä- misen järjestelyt;
15) henkilöstöön kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö;
16) ennen työterveyshuoltolain 11 §:n 4 momentissa tarkoitetun päihde- ohjelman hyväksymistä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 7 §:ssä ja 8 §:n 1 momentissa tarkoitetut tehtävät, joista työnhaki- ja tai työntekijä on velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa pe- rusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajal- le, sekä
17) muut periaatteelliset tai muutoin yleisluontoiset palvelussuhteeseen ottamista ja palvelussuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiat, joista ei voida neuvotella ja sopia kunnallisen virkaeh- tosopimuslain nojalla.
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen selvittelymenet- tely korvaa 2-kohdassa tarkoitetuissa asioissa tämän sopimuksen mukai- sen yhteistoimintamenettelyn.
4 § Menettely
Yleistä Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa kunnan on ennen asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden viranhaltijoiden ja työntekijöi- den tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee.
Yhteistoimintamenettelyn tavoitteet saavutetaan parhaiten jatkuvan neuvot- telumenettelyn ja sen avulla syntyvän osapuolten luottamuksen avulla. Yh- teistoimintamenettely toimii myös johtamisen välineenä.
Yhteistoimintaa ja osallistumista tapahtuu itse työssä, esimiehen ja alaisen välillä, työpaikkatasolla sekä edustuksellisena yhteistoimintana.
Viestintä Erimuotoinen viestintä ja tiedottaminen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa ennen ja jälkeen yhteistoimintamenettelyn tukee sen toteutumista
Välitön yhteistoiminta
Yksittäistä viranhaltijaa tai työntekijää koskeva yhteistoimintamenettelyn pii- riin kuuluva asia käsitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos asian periaatteellinen luonne vaatii, voidaan myös yhtä henkilöä koskeva asia hänen niin halutessaan käsitellä edustukselli- sessa yhteistoimintaelimessä.
Välitöntä yhteistoimintaa on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely työpaikkatasolla.
Välittömän yhteistoiminnan aloituksesta ja toteutuksen muodoista päättää työnantaja.
Edustuksellinen yhteistoiminta
Henkilöstöä yleisesti koskevat yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asi- at käsitellään edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä tai pyydettäessä käytävänä yhteistoimintaneuvotteluna.
Kunnalla tai seutuyhteistyökokeilulain mukaisella seudullisella toimielimellä voi olla toisten kuntien kanssa yhteisiä edustuksellisia yhteistoimintaelimiä, jotka korvaavat osittain tai kokonaan asianomaisten kuntien ja seudullisten toimielimien omat yhteistoimintaelimet. Järjestelyn edellytyksenä on se, et- tä asianomaiset kunnat tai seudulliset toimielimet sopivat keskenään yhtei- sen yhteistoimintaelimen asettamisesta sekä se, että kyseisten kuntien ja seudullisten toimielimien henkilöstö valitsee yhteiset jäsenet yhteiseen yh- teistoimintaelimeen.
Soveltamisohje
Kunnilla ja seudullisilla toimielimillä voi olla osaksi yhteisiä yhteistoimintaelimiä siten, että osa jäsenistä on kuntien yhteisiä ja osa edustaa vain tiettyä kuntaa.
Edustuksellista yhteistoimintaa toteuttava yhteistoimintaelin tai vastaava on asetettava, jos kunnan palveluksessa olevan henkilökunnan määrä on py- syvästi vähintään 20. Yhteistoimintaelimen asettamisesta sovitaan paikalli- sesti.
Edustuksellista yhteistoimintaa on myös työnantajan ja henkilöstön edusta- jien välinen neuvottelu yhtä hallintokuntaa, yksikköä, työpaikkaa tai ammat- tiryhmää koskevassa asiassa.
Asian käsittely yhteistoimintaelimessä on pyynnöstä kirjattava yhteisesti sovitulla tavalla siten, että kirjaamisen perusteella voidaan selvittää keskus- telun ajankohta, osallistujat, käsittelyn tulos tai osapuolten kannanotot.
Yleissopimuksen 4 §:ään liittyvä suositus
Kunnallinen työmarkkinalaitos suosittelee, että yhteistoimintamenettelyä hyödynnettäisiin tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämisessä. Yh- teistoimintamenettely on osa henkilöstöstrategiaa ja erityisesti välittömän osallistumisen muodoin voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin.
Kunnallinen työmarkkinalaitos suosittelee välittömän yhteistoiminnan to- teuttamiseksi esimerkiksi seuraavia muotoja :
– kehityskeskustelu
– esimies-alaiskeskustelu
– työnohjaus
– palautteen antaminen
– työpaikkakokoukset
– tiedotustilaisuudet
– koulutus- ja tiedotusluonteiset neuvottelutilaisuudet
– osallistuminen kehittämisprojekteihin
– laatu- ja tuloksellisuusryhmät
– tiimit
5 § Yhteistoimintavelvoitteen täyttyminen
Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan uuden asian tullessa jonkin osa- puolen aloitteesta esille on yhteistoimintamenettely käynnistettävä kohtuul- lisessa ajassa taikka annettava kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteella yh- teistoimintamenettelyä ei tarvitse käydä.
Soveltamisohje
Kohtuullisena aikana pidetään 1–2 viikon aikaa.
Yhteistoimintavelvoite on täyttynyt, kun asia on käsitelty 4 §:ssä tarkoitetul- la tavalla. Päättyminen voidaan todeta myös yhteisesti tai jonkin osapuolen kirjallisen ilmoituksen perusteella.
3 §:n 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kunnan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asiasta on sovittu tai neuvottelujen aloittamisesta on kulunut vähintään
a) 7 päivää, kun lomauttaminen, osa-aikaistaminen tai irtisanominen il- meisesti kohdistuu enintään 10 viranhaltijaan/työntekijään
b) 7 päivää, kun lomauttaminen ilmeisesti kohdistuu yli 10 viranhalti- jaan/työntekijään, mutta sen on tarkoitus kestää enintään 90 päivää
c) 6 viikkoa, kun osa-aikaistaminen tai irtisanominen taikka lomauttami- nen yli 90 päiväksi kohdistuu ilmeisesti yli 10 viranhaltijaan/ työnteki- jään.
Jollei toisin sovita, asiasta on neuvoteltava vähintään kahdessa eri neuvot- telutilaisuudessa. Edellä c- kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toinen neuvottelu voi alkaa aikaisintaan 7 päivän kuluttua ensimmäisestä neuvot- telusta.
Kuitenkin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa voidaan teh- dä päätös ilman sitä edeltävää yhteistoimintamenettelyä, jos kunnan, sen viraston, laitoksen tai muun toimintayksikön toiminnan vaarantuminen tai muut erittäin painavat syyt ovat yhteistoimintamenettelyn esteenä.
Tällöin asia tulee käsitellä 4 §:n mukaisesti viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei ole. Samalla on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.
Soveltamisohje
Jos käsiteltävänä olleessa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa ta- pahtuu olennainen muutos, on siitä käynnistettävä uusi menettely.
6 § Tiedottamisvelvollisuus
Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa henki- löstölle tai sen edustajille asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.
Tiedottamisvelvollisuus yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa tulee toteuttaa siten, että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet turvataan.
Kunnan on pidettävä henkilöstön saatavana tietoja kunnan toimintaa ja ta- voitteita koskevista yleisistä asioista ja niiden kehitysnäkymistä. Erityisesti on henkilöstölle tiedotettava sen asemaan olennaisesti vaikuttavista teki- jöistä, jotka sisältyvät hyväksyttyyn talousarvioon, kuntasuunnitelmaan tai niiden muutoksiin.
Soveltamisohje
Tiedottamisessa on pyrittävä molemminpuoliseen aktiivisuuteen organisaation kai- killa tasoilla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedotuksen oikea-aikaisuuteen ja työyhteisöjen sisäiseen tiedonkulkuun.
7 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
Kunnan tulee tiedottaa suunnitellusta kunnan ulkopuolisen työvoiman käyt- töä koskevasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edusta- man henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Tällöin on selvitettävä ul- kopuolisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kesto- aika.
Jos asianomainen henkilöstön edustaja viimeistään ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä sitä vaatii, on asiaa käsiteltävä yhteistoimintamenette- lyssä, jona aikana kunta ei saa tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimus- ta.
Tiedottamista tai yhteistoimintamenettelyä ei edellytetä kuitenkaan silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota kunnan henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita tai milloin kysymyk- sessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen kunnan omalla henkilöstöllä ei ole mahdol- lista.
8 § Yhteistoimintasopimus
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun paikallisen yhteistoimintasopimuksen neuvottele- vat ja allekirjoittavat asianomainen kunnallinen viranomainen ja tämän yleissopimuksen allekirjoittajajärjestöt tai niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset.
Paikallisella alayhdistyksellä pitää olla epäselvissä tapauksissa yleissopi- muksen allekirjoittajajärjestön valtuutus paikallisiin sopimusneuvotteluihin ja paikallisen yhteistoimintasopimuksen tekemiseen.
Paikallinen yhteistoimintasopimus on voimassa sovitun määräajan tai tois- taiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen yhteistoimintasopimus voidaan kirjallisesti irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua, min- kä jälkeen noudatetaan tämän yleissopimuksen määräyksiä. Yli neljäksi vuodeksi tehty yhteistoimintasopimus on neljän vuoden kuluttua irtisanotta- vissa kuten toistaiseksi tehty yhteistoimintasopimus. Jos jokin osapuoli irti- sanoo yhteistoiminta-sopimuksen, irtisanominen koskee kaikkia osapuolia.
Soveltamisohje
Paikallisilla yhteistoimintasopimuksilla voidaan laajentaa ja täsmentää yhteistoimin- tamenettelyssä käsiteltävien asioiden piiriä.
Työpaikkojen, esimiehen ja alaisen sekä kehittämishankkeiden yhteistoiminnan muodoista voidaan sopia paikallisesti.
Paikallisessa yhteistoimintasopimuksessa voi olla eri hallintokuntia, virastoja, lai- toksia tai muita toimintayksiköitä koskevia erityismääräyksiä.
9 § Vapautus virka- ja työtehtävistä
Kunnan tulee antaa tässä sopimuksessa tarkoitetuille henkilöstön edustajil- le vapautusta säännönmukaisista virka- ja työtehtävistä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä varten, mikäli vapautus ei aiheuta kohtuutonta haittaa virka- ja työtehtävien hoita- miselle.
10 § Kokouspalkkio ja ansionmenetyksen korvaaminen
Kunnan palveluksessa olevalla viranhaltijalla ja työntekijällä, joka osallistuu yhteistoimintaelimen tai vastaavan kokoukseen jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntijana, on oikeus saada, milloin kokous pidetään asianomaisen säännöllisenä työaikana, kokouksen ajalta varsinainen palkkansa.
1 momentissa tarkoitetulle henkilölle, joka muulloin kuin varsinaisena työai- kanaan on vähintään ½ tunnin ajan saapuvilla yhteistoimintaelimen tai vas- taavan kokouksessa jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntijana, suoritetaan ko- kouspalkkiona sama rahamäärä kuin viranhaltijalle suoritetaan kunnallisen toimikunnan kokouksesta kunnan asianomaisen viranomaisen päätöksen perusteella sekä matkakustannusten korvaus samojen perusteiden mukai- sena kuin mitä kunnan viranhaltijalle muutoin suoritetaan.
Jos viranhaltijalle tai työntekijälle ei ole määrätty varsinaista työaikaa, ryh- dytään kokouspalkkiota maksamaan hänelle klo 16 jälkeen.
Soveltamisohje
Opettajalle, joka ei ole kokonaistyöajassa (jonka varsinaista työaikaa ei ole määri- telty) ja joka muulloin kuin työjärjestykseen merkittyjen oppituntien aikana mutta ennen klo 16 on vähintään ½ tunnin ajan saapuvilla yleissopimuksen 10 §:n 1 mo- mentin tarkoittamassa kokouksessa, maksetaan, ellei hän samasta kokouksesta ole oikeutettu sopimuksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuun palkkioon, puolet 2 momentin mukaisesta palkkiosta.
11 § Työrauhavelvoite
Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen tai sen nojalla tehdyn paikallisen yh- teistoimintasopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällös- tä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkai- semiseksi, sopimuksen muuttamiseksi taikka uuden sopimuksen aikaan- saamiseksi.
Sopimuksen mukaisen yhteistoimintamenettelyn asiapiiristä työtaistelutoi- menpiteet ovat kiellettyjä silloin, kun asia on vireillä yhteistoimintamenette- lyssä osapuolten kesken.
Soveltamisohje
Edellä 2 momentissa mainitussa tapauksessa myös hakukielto ja hakusaarto on kielletty.
Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, etteivät sen alaiset yhdistykset, viranhaltijat ja työntekijät, joita sopimus koskee, riko edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopi- muksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä
eikä muullakaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
12 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen toteutumista seuraa ja sen soveltamisesta aiheutuneis- ta tulkintakysymyksistä antaa lausuntoja kunnallinen yhteistoiminta-asiain neuvottelukunta.
Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä yhteistoimintamenettelyn laimin- lyönnistä aiheutuneet erimielisyydet ratkaistaan siten kuin virka- ja työehto- sopimuksista aiheutuneista erimielisyyksistä on säädetty ja määrätty.
Soveltamisohje
Paikallista yhteistoimintasopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaeri- mielisyydet ratkaistaan paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa. Jollei on- gelmaa saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, ei ole estettä käsitellä asiaa myös pääsopimuksen 9–11 §:ssä mainitussa järjestyksessä, vaikka sitä asian luonteen vuoksi pitäisi pyrkiä välttämään.
13 § Voimassaoloaika ja irtisanominen
Tämä sopimus tulee voimaan 16.2.2005 ja se on voimassa kolmen (3) kuukauden irtisanomisajoin. Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa voi- massa olleet paikallisen viranomaisen päätöksellä vahvistetut yhteistoimin- tasopimukset ovat voimassa 8 §:ssä tarkoitettuina sopimuksina, jollei niitä erikseen irtisanota.
Yleissopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Jos jokin osapuoli ir- tisanoo sopimuksen, irtisanominen koskee kaikkia osapuolia. Irtisanomisen tapahduttua paikalliset yhteistoimintasopimukset jäävät voimaan työrauha- velvoittein, ellei niitä ole samanaikaisesti erikseen irtisanottu.
Helsingissä 15. päivänä joulukuuta 2004 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
KUNTA-ALAN UNIONI RY
TEKNIIKAN JA PERUSPALVELUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ KTN RY
TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ RY