Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma – Elinkeinoelämän keskusliitto ry
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus
Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma – Elinkeinoelämän keskusliitto ry
Tällä toimenpideohjelmalla energiavaltainen teollisuus1 (jäljempänä Teollisuus) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta, joka on työ- ja elinkeinoministeriön (jäljempänä Ministeriö), Energiaviraston, Elin- keinoelämän keskusliitto ry:n (jäljempänä Keskusliitto) ja sen toimialaliittojen sekä Metsäteollisuus ry:n välinen sopimus energiankäytön tehostamisesta vuosina 2017–2025.
Ministeriön, Energiaviraston, Keskusliiton ja sen toimialaliittojen sekä Metsäteollisuus ry:n yhteinen johtoryhmä seuraa ja ohjaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimeenpanoa ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen kehittämisestä. Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet sekä johtoryhmän tehtävät on kuvattu edellä mainit- tujen sopimusosapuolien allekirjoittamassa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa.
Tässä toimenpideohjelmassa on esitetty ne tavoitteet ja velvoitteet joihin Elinkeinoelämän energiatehokkuus- sopimukseen liittyvä yritys (jäljempänä Yritys) sitoutuu sekä sopimuksen irtisanomiseen, erottamiseen ja irtau- tumiseen liittyvät menettelyt ja mahdolliset seuraamukset. Lisäksi tässä toimenpideohjelmassa on esitetty so- pimuksen mukaiset Ministeriön, Energiaviraston ja Keskusliiton toimet sekä energiatehokkuussopimustoimin- nan liittymä energiatehokkuuslain toimeenpanoon suuressa yrityksessä.
1 Sopimuskausi, kohderyhmä ja yrityksen liittyminen
1.1 Sopimuskausi ja sopimusjaksot
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen sopimuskausi 2017–2025 kattaa kaksi jaksoa: sopimusjakso 2017–2020 (4 vuotta) ja sopimusjakso 2021–2025 (5 vuotta), yhteensä 9 vuotta.
1.2 Kohderyhmä1
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen tähän energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liit- tyvät pääsääntöisesti ne yritykset, joilla on toimipaikka tai toimipaikkoja, joiden energiankäyttö on vähintään 100 GWh vuodessa. 2
1.3 Yrityksen liittyminen
Yrityksen liittymisellä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen tarkoitetaan Yrityksen liittymistä erillisel- lä liittymisasiakirjalla yhteen tai useampaan Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjel- maan.
Yritys sisällyttää Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen pääsääntöisesti kaikki Suomessa toimivat toi- mipaikat ja niiden energiankäytön.
Yritys liittyy tähän energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan toimittamalla asianmukaisesti täytetyn allekirjoitetun liittymisasiakirjan ja sen liitteenä olevat liittymistiedot Keskusliitolle. Yritys liitetään Elinkeinoelä- män energiatehokkuussopimukseen, kun KeskusliittoError! Bookmark not defined. on todennut allekirjoitetun liittymis-
1 Muut kuin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset.
2 Pääsääntöisesti Yritys, jolla on yksi tai useampi toimipaikka, jonka energiankäyttö on yli 100 GWh vuodessa, liittää kaikki toimipaikkansa energiankäytöstä riippumatta energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan. Tarvittaessa Yritys voi kuitenkin liittää osan toimipaikoista oman alansa keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmaan.
14.10.2016 1(6)
asiakirjan ja liittymistiedot asianmukaisiksi ja on toimittanut niistä jäljennöksen Motiva Oy:lle merkittäväksi liit- tymisrekisteriin.
Yrityksen irtisanoutumiseen ja erottamiseen liittyvät menettelyt ja mahdolliset seuraamukset on kuvattu koh- dassa 5.
2 Toimenpideohjelman tavoitteet
2.1 Keskusliiton tavoite
Tavoitteena on saada Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen mukaan kaikki Suomen energiavaltaiset teollisuusyritykset3 vuoden 2018 loppuun mennessä.
2.2 Yrityksen tavoite Tavoitteen asettaminen
Yritys asettaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen (2017–2025) liittyessään ohjeellisen energian- säästötavoitteen kaudelle 2017–2025 ja välitavoitteen vuodelle 2020. Yrityksen ohjeelliset energiansäätötavoit- teet heijastavat edellä esitettyjä Keskusliiton tälle energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmalle asetta- mia ohjeellisia energiansäästötavoitteita sopimuskaudella 2017–2025.
Yritys sisällyttää Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen pääsääntöisesti koko energiankäyttönsä koh- dan 1.3 mukaisesti. Yritys esittää toimenpideohjelmaan liittyessään ohjeellisen energiansäästötavoitteen liitty- misasiakirjassaan energiamääränä (MWh) vuosina 2020 ja 2025. Nämä tavoitteet lasketaan ko. toimenpideoh- jelmaan liitetystä Yrityksen viimeisimmän liittymishetkellä käytettävissä olevan normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiamäärästä.
Mikäli sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista tai omistuksellista muutok- sista johtuen Yrityksen asettama suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuisi oleellisesti alkuperäisestä, voi Yritys tarkistaa säästötavoitteen (MWh) vuosille 2020 ja 2025 uutta tilannetta vastaavaksi ilmoittamalla muu- toksesta ja sen perusteista vuosiraportoinnin yhteydessä energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään.
Yrityksen asettaman energiansäästötavoitteen seuranta
Ohjeellisen energiansäästötavoitteen saavuttamisen seurantaan hyväksytään Yrityksen sopimuskaudella 2017– 2025 toteutetut energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoidut toimenpiteet, joiden energi- ansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna ja jotka koskevat Yrityksen tavoitteen määrittämises- sä mukana olevaa energiankäyttöä.
Tässä toimenpideohjelmassa energiansäästöllä tarkoitetaan aktiivisin toimenpitein aikaan saatua toimenpiteen kohteena olevan energiankulutuksen vähentämistä nykytasosta verrattuna siihen energiamäärään, joka toteu- tuisi ilman aktiivisia toimenpiteitä. Vastaavalla tavalla energiansäästöksi voidaan laskea aktiivisin toimenpitein saavutettua tulevan energiankulutuksen vähentämistä.5 Säästetty energia (kWh/a) määritetään mittaamalla
3 Metsäteollisuus ry vastaa omista jäsenyrityksistä
4 Sähkö, lämpö ja polttoaineet
5 Esimerkiksi: (i) uuden energiatehokkaan kapasiteetin rakentaminen (uusinvestointi) siltä osin, kun se korvaa olemassa olevaa poistuvaa kapasiteettia, (ii) kokonaan uuden kapasiteetin rakentaminen siltä osin, kun sen energiatehokkuus on normaalitasoa parempaa, (iii) yksittäisen ecodesign-tasoa paremman laitteen (esim. moottorit) hankinta ja (iv) ylijäämä- energian hyödyntäminen omassa käytössä tai tehdasalueella siltä osin, kun se vähentää ostoenergian tarvetta.
14.10.2016 2(6)
ja/tai laskennallisesti arvioimalla energiansäästötoimen kohteena oleva kulutus ennen toimenpiteen toteutta- mista ja sen jälkeen siten, että energiankulutukseen vaikuttavat ulkoiset olosuhteet vakioidaan.
Yrityksen energiankäytön4 ei edellytetä tavoitevuosina 2020 ja 2025 olevan sopimukseen liitettyä lähtötilannet- ta alhaisempi.
3 Toimenpideohjelman toteuttaminen
3.1 Keskusliiton velvoitteet
Toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi Keskusliitto
• perustaa ohjausryhmän tai nimeää muun tahon, jossa toimenpideohjelman toimeenpanoa seurataan ja käsitellään vähintään kerran vuodessa
• kannustaa ja opastaa yrityksiä liittymään Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sekä osal- listuu sopimuksen käyttöönottoon ja sen toimeenpanon tukemiseen
• tarkistaa yrityksen allekirjoittaman liittymisasiakirjan asianmukaisuuden ja liittää Yrityksen Elinkei- noelämän energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla Yrityksen hyväksytyn liittymisasiakirjan sekä toimittaa allekirjoitetun jäljennöksen Motiva Oy:lle merkittäväksi liittymisrekisteriin
• seuraa Keskusliiton hallinnoimaan elinkeinoelämän energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjel- maan liittyneiden yritysten säästötavoitteiden toteutumista yhdessä Motiva Oy:n kanssa
• osallistuu yhdessä muiden Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen sopimusosapuolien kanssa energiakatselmus- ja -analyysitoiminnan edistämiseen ja tuloksista ja energianhallintajärjestelmien hyödyistä tiedottamiseen kertomalla mm. konkreettisista hyvistä esimerkeistä
• osallistuu sopimuksen toimeenpanoon liittyvien oman alansa kehittämis- ja kokeiluhankkeiden to- teuttamiseen yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa
• osallistuu raportoinnin valmisteluun ja osaltaan sekä energiavaltaisen teollisuuden vuosiraportin että koko elinkeinoelämän sopimusta koskevan vuosittaisen yhteenvetoraportin laatimiseen6
• osallistuu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoiminnan kehittämiseen yhdessä Ministeriön, toimialaliittojen, tähän sopimukseen liittyvien yritysten, Energiaviraston sekä muiden sopimustoi- minnan toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa
• erottaa Xxxxxxxxx, mikäli Xxxxxxxxxxxxxxx energiatehokkuussopimuksen johtoryhmä on näin päättä- nyt.
3.2 Ministeriön velvoitteet
Tavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon vuosittain käytettävissä olevat määrärahat, Ministeriö
• tukee energiatuen myöntämiseen liittyvien ehtojen mukaisesti Yritysten energiansäästöä koskevia energiakatselmuksia ja -analyysejä7. Tuen suuruutta määrättäessä otetaan myönteisenä tekijänä huomioon Yrityksen sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästöön ja energiatehokkuuden paran- tamiseen
• tukee Yrityksen energiakatselmuksissa ja -analyyseissä tai vastaavissa selvityksissä todettuja, energia- tuen yleiset ehdot täyttäviä, energiansäästöön liittyviä investointeja. Etusijalla ovat uusien teknologi- oiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistävät hankkeet. Tuen suuruutta määrättäessä otetaan
6 Raportit sisältävät yhteenvetotietoa yritysten vuosittain raportoimista tiedoista.
7 Energiatehokkuuslain (1429/2014) 6 pykälän mukaisia suurten yritysten pakollisia energiakatselmuksia ei tueta.
14.10.2016 3(6)
myönteisenä tekijänä huomioon Yrityksen sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästöön ja ener- giatehokkuuden parantamiseen
• osallistuu Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoiminnan kehittämiseen yhdessä Energiaviras- ton, Keskusliiton ja sen toimialaliittojen, Metsäteollisuus ry:n sekä muiden sopimustoiminnan toi- meenpanoon osallistuvien tahojen kanssa niiltä osin, kun tehtäviä ei ole Ministeriöltä osoitettu Ener- giavirastolle.
3.3 Energiaviraston velvoitteet
Tavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon vuosittain käytettävissä olevat määrärahat, Energiavirasto Ministeriön ohjauksessa
• osallistuu energiatehokkuussopimustoiminnan toimeenpanoon riittävin resurssein
• osallistuu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoiminnan kehittämiseen yhdessä Ministeriön, Keskusliiton ja sen toimialaliittojen, Metsäteollisuus ry:n sekä sopimustoiminnan toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa niiltä osin, kun tehtävät on osoitettu Ministeriöltä Energiavirastolle
• seuraa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden toteutumista
• osallistuu sopimuksen toimeenpanoon liittyvien kehittämis- ja kokeiluhankkeiden toteuttamiseen yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa
• seuraa yritysten sopimusvelvoitteiden toteuttamista, lähettää Yritykselle huomautuksen sopimusvel- voitteiden laiminlyönnistä ja tekee johtoryhmälle tarvittaessa ehdotuksen Yrityksen sopimusvelvoit- teiden laiminlyönnistä johtuvista jatkotoimista
• osoittaa Motiva Oy:lle resursseja, jotta Motiva voi pitää yllä liittymisrekisteriä, tuottaa sopimuksen tavoitteiden ja vaikutusten toteutumisen seurantaan tarvittavaa tietoa, seurata toimenpideohjelmi- en toteutumista, tukea sopimustoiminnan viestintää ja ylläpitää verkkosivuja, osallistua elinkei- noelämän energiatehokkuussopimustoiminnan kehittämiseen, ylläpitää ja kehittää sopimusten seu- rantajärjestelmää, osallistua toimenpideohjelmien vuosiraporttien kokoamiseen sekä tukea yritysten sopimuksen toimeenpanoa esimerkiksi tuottamalla tiedotus- ja koulutusmateriaalia hyvistä käytän- nöistä ja osallistua kehittämis- ja kokeiluhankkeiden toteuttamiseen.
3.4 Yrityksen velvoitteet
Yritys nimeää liittymisasiakirjassaan yrityskohtaisen sopimuksen vastuuhenkilön sekä toimipaikkakohtaiset vas- tuuhenkilöt. Yrityskohtainen sopimuksen vastuuhenkilö toimii yhteyshenkilönä tämän toimenpideohjelman toimeenpanoon liittyvissä asioissa sekä toimipaikkakohtaisena vastuuhenkilönä ellei niitä ole erikseen määri- tetty.
Yritys sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ottamalla käyttöön Energiatehokkuusjärjestel- män ETJ (liite)8 seuraavasti:
• Yritys, joka ei ole ollut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2008−2016, liittää energia-asiat ETJ energiatehokkuusjärjestelmän tai vaihtoehtoisesti ETJ+ tai ISO 50001 energianhallin- tajärjestelmien mukaisesti Yrityksessä olemassa olevaan johtamisjärjestelmään 12 kuukauden kulu- essa energiatehokkuussopimukseen liittymisestä.
• Yritys, joka on ollut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2008−2016, ja joka näin on ottanut jo käyttöön ETJ energiatehokkuusjärjestelmän, jatkaa sen tai vaihtoehtoisesti ETJ+ tai ISO 50001 energianhallintajärjestelmän käyttöä.
8 Yritys voi ETJ energiatehokkuusjärjestelmän sijasta vaihtoehtoisesti ottaa käyttöön ETJ+ tai ISO 50001 energianhallinta- järjestelmän.
14.10.2016 4(6)
• Johdon katselmuksella varmistetaan, että valittu energiatehokkuus- tai energiahallintajärjestelmä on käytössä sen edellyttämällä tavalla. Yritys sitoutuu käyttämään vaatimukset täyttävää järjestelmää9 koko sopimuskauden ajan.
Yritys sitoutuu raportoimaan vuosittain10 helmikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä4, 11 ja siihen liittyvistä tehostamistoimista sekä muiden toimenpideohjelmaan liittyvien toimien toteutumisesta toimipaikkakohtaisesti energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään. Yrityksellä on mahdollisuus rapor- toinnin yhteydessä tehdä energiatehokkuutta parantavaa toimintaa, laitteita, järjestelmiä tai palveluja koskevia kehittämisehdotuksia uusien energiatehokkaiden innovaatioiden löytämiseksi ja jalostamiseksi.
Lisäksi yritys pyrkii uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon, kun se on teknisesti, taloudellisesti sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Yritys pyrkii myös tehosta- maan kuljetusten energiatehokkuutta parantamalla kuljetusten logistiikkaa ja energiankäyttöä yhteistyössä näi- tä palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Yritys pyrkii myös lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä sil- loin, kun se on teknisesti, taloudellisesti sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista.
4 Ohjausryhmä
Keskusliitto nimeää ohjausryhmän ohjaamaan ja seuraamaan Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen tämän energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanoa. Ohjausryhmään kutsutaan tämän toimenpideohjelman toimeenpanon kannalta keskeisten tahojen ja toimialan yritysten edustajia.
Ohjausryhmän tehtävänä on seurata toimenpideohjelman toimeenpanon etenemistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä muiden sopimusjärjestelmään liittyvien velvoitteiden toteutumista ja tehdä sopimustoimin- taan ja sen viestintään liittyviä toimia ja kehittämisehdotuksia.
5 Sopimuksen irtisanominen, sopimuksesta erottaminen, mahdolliset seuraamukset sekä sopimuksesta irtautuminen
5.1 Yrityksen irtisanoutuminen sopimuksesta ja sen mahdolliset seuraamukset
Yritys voi irtisanoutua Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti Energiavi- rastolle12 ja Keskusliitolle. Irtisanoutumisilmoituksessaan Yritys sitoutuu ilmoittamaan mahdolliset sopimuskau- den aikana energiatehokkuussopimuksen perusteella saamansa energiatuet.
Sopimuksesta irtisanoutuvan Yrityksen tämän sopimuksen perusteella saamat energiatuet voidaan periä takai- sin siten, kuin takaisinperintään liittyvät ehdot on kirjattu kyseiseen tuen myöntöpäätökseen. Tuen myöntänyt viranomainen päättää tuen takaisinperinnästä tapauskohtaisesti.
9 ETJ, ETJ+ tai ISO50001
10 Yritys sitoutuu Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen liittyessään raportoimaan vuonna 2026 vuoden 2025 vastaavat tiedot. Mikäli yritys irtautuu sopimuksesta 31.12.2020, se sitoutuu raportoimaan vuonna 2021 vuoden 2020 tiedot.
11 Mikäli yritys antaa liittyessään valtuutuksen energiatehokkuussopimustoiminnan seurantajärjestelmän ylläpitäjälle (Motiva Oy), voidaan raportoidut energiankäyttötiedot siirtää seurantajärjestelmästä luottamuksellisina tietoina Ti- lastokeskukselle energiatilastotarkoituksiin.
14.10.2016 5(6)
5.2 Yrityksen erottaminen sopimuksesta ja sen mahdolliset seuraamukset
Yritys voidaan erottaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta, mikäli Yritys ei toteuta niitä velvoittei- ta, joihin se on siihen liittyessään sitoutunut. Erottamisperusteina voivat olla toistuvat laiminlyönnit sopimuksen mukaisissa Yrityksen velvoitteiden toimeenpanossa tai niiden raportoinnissa energiatehokkuussopimustoimin- nan seurantajärjestelmään.
Havaittuaan sopimusvelvoitteen laiminlyönnin, Energiavirasto lähettää Yritykselle huomautuksen. Jos Yritys ei sille annetussa määräajassa korjaa toimintaansa hyväksyttävästi, Energiavirasto tekee Elinkeinoelämän energia- tehokkuussopimuksen johtoryhmälle ehdotuksen jatkotoimista. Päätös Yrityksen erottamisesta Elinkeinoelä- män energiatehokkuussopimuksesta tehdään aina johtoryhmässä.
Sopimuksesta erotetun Xxxxxxxxx tämän sopimuksen perusteella saamat energiatuet voidaan periä takaisin si- ten, kuin takaisinperintään liittyvät ehdot on kirjattu kyseiseen tuen myöntöpäätökseen. Tuen myöntänyt vi- ranomainen päättää tuen takaisinperinnästä tapauskohtaisesti.
5.3 Yrityksen irtautuminen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta 31.12.2020
Mikäli Yritys toimittaa asianmukaisesti täytetyn liittymisasiakirjan Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuk- seen 31.12.2018 mennessä se voi ilman kohdissa 5.1 ja 5.2 kuvattuja energiatukiin liittyviä seuraamuksia irtau- tua sopimuksesta ensimmäisen sopimusjakson päättyessä 31.12.202010. Yrityksen on ilmoitettava sopimuksesta irtautumisestaan kirjallisesti Energiavirastolle12 ja Keskusliitolle vuoden 2020 loppuun mennessä.
Tässä kohdassa mainittu irtautuminen ei koske Yrityksiä, jotka toimittavat liittymisasiakirjan 1.1.2019 alkaen.
6 Liittymä energiatehokkuuslain toimeenpanoon suuressa yrityksessä13
Energiatehokkuuslaki (1429/2014) velvoittaa suuret yritykset tekemään yrityksen energiakatselmuksen neljän vuoden välein. Yrityksen katsotaan täyttäneen vaatimukset pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta, mikäli yritys on liittynyt energiatehokkuussopimukseen ja yrityksellä on käytössä energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+, jonka ei tarvitse olla sertifioitu. Energiavirasto valvoo tällöin erikseen ETJ+:n toimeenpanoa yrityksessä.
Toimenpideohjelman liite:
Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ
13 Suureksi yritykseksi määritellään (Komission suositus 2003/361/EY), yritys tai konserni, jonka
• työntekijämäärä on yli 250 tai
• liikevaihto on yli 50 M€ ja tase yli 43 M€.
Tarkasteltaessa edellä mainittujen raja-arvojen täyttymistä on otettava huomioon myös yksittäisen yrityksen omistus- suhteet, vaikka raja-arvot eivät toteutuisi kyseisen yksittäisen yrityksen osalta xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx- yritysten-pakolliset-katselmukset.
14.10.2016 6(6)
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES)
4.12.2007 / Versio 1 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen
energiavaltaisen teollisuuden ja energian tuotannon toimenpideohjelmien liite
Copyright Motiva Oy, 2007
2
1 Johdanto
Tämä dokumentti määrittelee energiatehokkuusjärjestelmän minimivaatimukset energia- tehokkuuden jatkuvaksi parantamiseksi niille yrityksille, jotka ovat liittyneet Elinkeinoelä- män energiatehokkuussopimukseen ja sitoutuneet toteuttamaan joko energiavaltaisen te- ollisuuden toimenpideohjelmaa tai energian tuotannon toimenpideohjelmaa. Tekstissä on kuvattu myös suositeltavia, järjestelmää täydentäviä toimenpiteitä, jotka tekstissä on ero- tettu kursiivilla.
Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ voidaan integroida yrityksen ISO 14001-järjestel- mään tai muuhun yrityksen käytössä olevaan johtamisjärjestelmään tai sitä voidaan sovel- taa omana järjestelmänään yrityksen tarpeiden mukaan.
Tekstin kappalenumerointi noudattaa ISO 14001 -standardin (29.11.2004 vahvistettu
2. painos) kappalenumerointia.
3
2 Energiatehokkuusjärjestelmä energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen työkaluna
Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ auttaa yritystä luomaan systemaattisen menettelyn ener- giatehokkuuden jatkuvan parantamisen periaatteen toteuttamiseksi sekä energiankulutuk- sen ja kustannusten pienentämiseksi.
Energiatehokkuus on osa yrityksen tuotantotehokkuutta ja kilpailukykyä. Energianhal- lintaan kuuluu:
• Olennaisten energiaan liittyvien vaikutusten tunnistaminen (kustannukset, ympäristö, mitoitukset)
• Mitattavien tavoitteiden asettaminen
• Organisatoristen vastuiden määrittäminen
• Tavoitteista johdettujen toimenpiteiden määrittäminen ja toteuttaminen
• Kulutuksen ja tehtyjen toimenpiteiden seurantamenetelmät
• Tavoitteiden tarkastaminen ja jatkotoimenpiteistä päättäminen
Yrityksen toiminnan kannalta energiatehokkuuden jatkuva parantaminen edellyttää:
• Oman energiankäytön tuntemista ja seurantaa
• Tietoa omista energiansäästömahdollisuuksista
• Teknistaloudellisesti kannattavien energiansäästötoimien määrittämistä ja toteuttamista
• Energiatehokkuuden ottamista huomioon toimintatavoissa, investoinneissa ja hankinnoissa
• Energian hankinnan eri mahdollisuuksien tuntemista
• Hyvää energianhankintastrategiaa ja sen toteuttamista.
Energiatehokkuusjärjestelmää voidaan kuvata 5-vaiheisen ympyrän avulla (Kuva 1):
• Energiapolitiikka: yrityksen tahdon ilmaisu yrityksen sitoutumisesta sovittuihin energiatehokkuustavoitteisiin. Energia-asiat voidaan liittää yrityksen käyttämään johtamisjärjestelmään, jolloin erillistä energiapolitiikkaa ei tarvita
• Suunnittelu: yrityksen energiankäytön kartoittaminen, tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteistä ja menettelyistä sopiminen (energia)politiikan mukaisten tavoittei- den ja päämäärien saavuttamiseksi
• Täytäntöönpano ja toteutus: tehostamistoimenpiteiden toteutus; organisointi, henkilökunnan koulutus ja tiedottaminen.
• Tarkkailu ja korjaavat toimenpiteet: tavoitteellinen kulutusseuranta, benchmarking, energiatehokkuuden itsearviointi
• Johdon katselmus: arvioidaan järjestelmän toimivuutta, asetettujen tavoitteiden toteutumista ja päätetään uudet tavoitteet
4
Kuva 1. Jatkuvan parantamisen periaatteen soveltaminen energiatehokkuusjärjestelmään.
5
3 Käytetyt termit ja määritelmät
Tässä dokumentissa on käytetty seuraavia termejä ja määritelmiä:
3.1 Poikkeama
Tässä dokumentissa esitettyjen minimivaatimusten jääminen täyttämättä.
3.2 Merkittävä energianäkökohta
Energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvä toiminto, jolla on merkittävä vaikutus yrityksen kokonaisenergiankulutukseen.
Huom: energian tuotantoon tai kulutukseen liittyvä seikka on merkittävä myös silloin, jos se
• parantaa energiatehokkuutta
• lisää uusiutuvien energialähteiden käyttöä
• lisää energianhallinnan integraatiota ympäröivän yhteiskunnan kanssa
3.3 Energia
Energialla tarkoitetaan sähköä, lämpöä ja polttoaineita.
3.4 Energian käyttö
Energian käytöllä tarkoitetaan energian kulutusta kohteittain.
3.5 Energianäkökohta
Kaikki tekijät, joilla on merkitystä energian kulutuksen ja tuotannon kannalta, kuten tekno- logia, organisaation toiminta ja käyttäytyminen.
3.6 Energiatehokkuusjärjestelmä
Osa yrityksen johtamisjärjestelmää, joka sisältää energia-asioita koskevan organisaatiora- kenteen, suunnittelun, vastuut, toimintatavat, prosessit ja resurssit kehittää, ottaa käyt-
6
töön, saavuttaa tavoitteet, tarkastaa ja ylläpitää esim. yrityksen ympäristöpolitiikkaa ener- gia-asioiden osalta tai yrityksen laatimaa erillistä energiapolitiikkaa.
3.7 Päämäärät ja tavoitteet
Päämäärä on yleisluontoinen, usein pitkän aikavälin tavoite energiatehokkuuden paranta- miseksi ja energiapolitiikan toteuttamiseksi.
Tavoite on yrityksen energiapolitiikkaan perustuva, yksityiskohtainen ja jos mahdollis- ta, mitattavissa oleva suorituskykyvaatimus, joka asetetaan päämäärien saavuttamiseksi ja energiatehokkuuden jatkuvaksi parantamiseksi.
3.8 Energiapolitiikka
Yrityksen johdon tahdon ilmaisu energiatehokkuuden tason parantamiseksi. Erillistä ener- giapolitiikkaa ei tarvita, jos yrityksen sitoutuminen energiatehokkuuden jatkuvaan paran- tamiseen tulee esiin esim. konsernin ympäristöpolitiikasta, arvoista tai muista ohjaavista kannanotoista.
3.9 Ehkäisevä toimenpide
Toimenpide, jolla estetään potentiaalinen poikkeama tai muun ei-toivotun tilanteen syntymi- nen.
3.10 Korjaava toimenpide
Toimenpide, jolla poistetaan poikkeaman syy tai muu ei toivottu tilanne.
3.11 Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma
Yrityksen laatima aikataulutettu suunnitelma toimenpiteistä energian säästön ja energiate- hokkuuden jatkuvan parantamisen toteuttamiseksi, arvioimiseksi ja seuraamiseksi.
7
4 Energiatehokkuusjärjestelmän minimivaatimukset
4.1 Yleistä
Yritys rakentaa ja ylläpitää energiatehokkuusjärjestelmää seuraavissa luvuissa esitetyllä ta- valla. Yritys myös määrittelee rajat yrityksensä energiatehokkuusjärjestelmälle.
Seuraavassa minimivaatimukset on kirjoitettu tavallisin kirjaimin ja suositukset on merkitty kursiivilla.
4.2 Energiapolitiikka
Yrityksen johto määrittelee energiapolitiikan esim. osana olemassa olevaa johtamisjärjes- telmää tai jos näin ei voida tehdä, omana politiikkanaan ja ylläpitää sitä sekä varmistuu, että
a) energiakysymykset sisällytetään yrityksen politiikkaan siinä määrin, kuin se yri- tyksen toiminta, laajuus ja vaikutukset huomioon ottaen on tarkoituksenmu- kaista
b) energiapolitiikka sisältää sitoutumisen energiatehokkuuden jatkuvaan paran- tamiseen
c) yritys noudattaa lakia sekä yrityksen energian tuotantoon ja käyttöön liittyviä sitoumuksia
d) yrityksen henkilöstö tuntee yrityksen energiapolitiikan
e) luodaan perusteet energian käytön seurannalle ja määritellään tavoitteet ener- giatehokkuudelle.
Suositus:
• energiapolitiikka on julkinen.
4.3 Suunnittelu
4.3.1 Energian tuotantoon ja käyttöön liittyvien näkökohtien analysointi ja tunnistami- nen
Yritys luo ja ylläpitää energian tuotantoa ja käyttöä analysoivaa menettelyä tai käyttää TEM1:n ohjeiden mukaisia katselmointi- ja analysointiohjeita, joilla
• tuotetaan mittauksiin tai laskelmiin perustuvaa tietoa energiankulutuksesta
1 Ministeriön lyhenne päivitetty 14.10.2016
8
• tunnistetaan yrityksen merkittävimmät energian tuotantoon ja käyttöön liitty- vät seikat
• määritellään toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi sovitulla ajan- jaksolla
• tunnistetaan mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseen pitkällä aika- välillä.
Tietoja päivitetään säännöllisesti.
4.3.2 Lakisääteiset ja muut vaatimukset
Yritys luo menettelyn, jolla tunnistetaan energiatehokkuuteen liittyvä lainsäädäntö, sekä muut sitoumukset ja vaatimukset.
4.3.3 Päämäärät ja tavoitteet
a) Yritys laatii ja ylläpitää dokumentoidut päämäärät ja yksityiskohtaiset, mahdol- lisuuksien mukaan mitattavat ja aikataulutetut tavoitteet energiatehokkuudel- le sekä ylläpitää vuosittain päivitettävää energiatehokkuuden tehostamissuun- nitelmaa. Tavoitteita laadittaessa ja päivitettäessä tulee ottaa huomioon
• Lakisääteiset ja muut vaatimukset
• Yrityksen kannalta merkittävät energian tuotantoon ja käyttöön liittyvät näkökohdat.
• Uuden energiatehokkaan tekniikan antamat mahdollisuudet
• Taloudelliset, liiketoimintaa koskevat ja muut toiminnalliset näkökohdat
• Aikaisempien vuosien tiedot ja toteutetut energiatehokkuuteen vaikutta- neet toimenpiteet
b) Yrityksen tulee varmistaa, että päämäärät ja tavoitteet tukevat laadittua ener- giapolitiikkaa.
4.4 Järjestelmän toteuttaminen ja toiminta
4.4.1 Organisaatio ja vastuullisuus
Yrityksen ylin johto määrittelee energia-asioille vastuuhenkilöt, roolit, tehtävät, vastuut ja valtuudet. Tämä tieto dokumentoidaan.
Yritysjohto luo edellytykset energiatehokkuusjärjestelmän toteuttamiseksi ja ylläpitä- miseksi, mikä tarkoittaa mm. sitä, että
• henkilöstöllä tulee olla riittävä koulutus ja edellytykset suorittaa oma työtehtä- vä energiatehokkaasti
• käytettävissä on riittävät tekniset ja taloudelliset resurssit.
9
4.4.2 Koulutus, tietoisuus ja pätevyys
a) Yritys huolehtii erityisesti niiden henkilöiden osaamisesta ja pät- evyydestä, joiden vastuualueisiin kuuluu toimintoja, joilla on oleellinen vaikutus yrityksen energiatehokkuuteen
b) Koulutuksessa käydään läpi
• energiatehokkuusjärjestelmän vaatimukset niiltä osin, kun ne liittyvät hen- kilön työtehtäviin ja vaikutuspiiriin
• yrityksen energiapolitiikka ja energiatehokkuudelle asetetut tavoitteet
4.4.3 Viestintä
Yritys määrittelee, miten energia-asioista tiedotetaan sisäisesti ja ulkoisesti.
4.4.4 Energiatehokkuusjärjestelmän dokumentointi
Energiatehokkuusjärjestelmän dokumentoinnin tulee sisältää oleelliset osat järjestelmästä (politiikka, päämäärät ja tavoitteet, energiatehokkuusjärjestelmän laajuus) ja tiedot niiden liittymäkohdista muihin asiakirjoihin (esim. ympäristöjärjestelmään, jos energia-asioita ei ole sisällytetty siihen).
4.4.5 Asiakirjojen hallinta
a) Asiakirjojen ja tiedostojen hallintamenettelyt kuvataan yrityksen toimintaoh- jeissa (mitä tietoja kerätään, mihin ja miten, kuinka kauan, kuka vastaa, jakelut)
b) Myös ulkopuolista alkuperää olevat asiakirjat tunnistetaan ja niiden hallinta- menettelyt kuvataan yrityksen toimintaohjeissa
c) Oleelliset järjestelmään liittyvät asiakirjat tallennetaan oikealla ja riittävällä ta- valla ja ymmärrettävässä ja helposti löydettävissä olevassa muodossa
d) Oleelliset energiatehokkuusjärjestelmään liittyvät asiakirjat katselmoidaan sovi- tuin väliajoin, päivitetään tarvittaessa ja hyväksytään.
4.4.6 Toiminnan ohjaus
a) Energiatehokkuus otetaan huomioon investointeja ja tuotannon kehittämistä koskevissa päätöksissä
b) Tunnistetaan laitteiden ja järjestelmien hankinnassa ja käytössä merkittävät energian kulutukseen liittyvät tekijät (asetetaan energian kulutukseen liittyviä tavoitteita erityisesti niille prosesseille ja laitteille, joilla on merkitystä yrityksen kokonaisenergiankäyttöön)
c) Energiatehokkuuden kannalta merkittäville tahoille (esim. yritykselle palveluja tuottaville yrityksille) tiedotetaan yrityksen energiatehokkuustavoitteista ja - vaatimuksista.
10
4.4.7 Valmius ja toiminta hätätilassa
Energianhankinnan varmistaminen tai laitosten toiminta poikkeustilanteessa ei kuulu tä- män energiatehokkuusjärjestelmän sovellutusalaan.
4.5 Tarkkailu ja korjaavat toimenpiteet
4.5.1 Tarkkailu ja mittaukset
a) Energian tuotannon ja käytön kannalta keskeisten toimintojen energiankulutus mitataan tai lasketaan, analysoidaan, dokumentoidaan ja raportoidaan säännöl- lisesti. Tuloksia voidaan verrata esim. toimialan saatavilla olevaan vertailutie- toon tai muuhun informaatioon.
b) Määritellään keskeiset, säännöllisesti huollettavat ja kalibroitavat mittalaitteet.
Toimenpiteet dokumentoidaan
c) Tehtäville nimetään vastuuhenkilöt.
4.5.2 Vaatimusten täyttymisen arviointi
Yrityksen tulee määritellä menettely, jolla yritys arvioi. energiatehokkuussopimuksen vaa- timusten sekä soveltuvien lakisääteisten velvoitteiden ja muiden sitoumusten täyttymistä.
4.5.3 Poikkeamat, korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet
Yrityksen tulee määritellä menettely tunnistaa poikkeamat (politiikka, päämäärät, sovitut menettelyt ja tavoitteet tai lakisääteiset vaatimukset), toteuttaa korjaavat toimenpiteet ja seurata niiden tehokkuutta:
a) Tehtävään nimetään vastuuhenkilö ja hänelle annetaan valtuudet selvittää poikkeamia ja käynnistää korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä. Kaikkien korjaa- vien tai ehkäisevien toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa todettuun ongelmaan ja niillä tulee olla vaikutusta energian käyttöön.
b) Muutokset dokumentoidaan ja niistä tiedotetaan yrityksen määrittelemällä tavalla.
4.5.4 Tallenteiden hallinta
Energian tuotantoon, käyttöön ja muuhun energiatehokkuusjärjestelmän ylläpitoon liittyvät tiedot tunnistetaan, tallennetaan vähintään sopimuksen voimassaoloajan ja tarpeettomat tiedot poistetaan.
Ylläpidettäviä tietoja ovat esimerkiksi:
a) Tuotantolinjakohtaiset energian käyttötiedot energiamuodoittain, kuten sähkö, lämpö ja polttoaineet.
b) Energiankäytön tehokkuutta kuvaavat tiedot, kuten ominaiskulutusten tai mui- den alalle ominaisten mittareiden seuranta
c) Oma energian tuotanto
11
Varmistetaan, että tiedostot ovat asianmukaisia ja tunnistettavia ja että ne voidaan yhdis- tää asiaankuuluvaan toimintoon, tuotteeseen tai palveluun.
4.5.5 Sisäinen auditointi
Yritys järjestää säännöllisin väliajoin, mutta vähintään kerran vuodessa sisäisiä, energia- asioihin liittyviä auditointeja (tai jos järjestelmä on liitetty muuhun johtamisjärjestelmään, tulee sen yhteydessä tarkastella myös energia-asiat). Sisäisten auditointien tarkoituksena on arvioida energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toteutumista ja tuottaa tietoa yri- tyksen johdolle päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta.
Yritys laatii auditointisuunnitelman, jossa on määritelty
a) Auditoinnin laajuus, kriteerit ja auditoinnin menettelytavat
b) Kuinka usein niitä tehdään
c) Auditoinnin vastuutahot
d) Raportin sisältö ja raportointitapa johdolle ja muille tahoille.
Auditoinnissa arvioidaan
a) Onko energiatehokkuusjärjestelmä energia-asioiden hallintaan tarkoituksen- mukainen, mitä päivityksiä tarvitaan
b) Onko energiatehokkuusjärjestelmää toteutettu ja ylläpidetty sovitulla tavalla.
4.6 Johdon katselmus
Johdon katselmuksessa keskitytään mahdollisiin tarpeisiin muuttaa energiapolitiikka, ta- voitteita ja muita energiatehokkuusjärjestelmän osia, mikäli tällaiseen on tarvetta energia- tehokkuusjärjestelmän auditoinneista saadun tiedon perusteella, olosuhteiden muuttumi- sen tai jatkuvaan parantamiseen sitoutumisen vuoksi.
Johdon katselmuksen yhteydessä vähintään kerran vuodessa
a) arvioidaan, energiatehokkuussopimuksen vaatimusten sekä soveltuvien lakisää- teisten velvoitteiden ja muiden sitoumusten täyttymistä.
b) arvioidaan, miten sovittuja periaatteita ja päätöksiä on käytännössä toteutettu ja käydään läpi meneillään olevat (kehitys)ohjelmat
c) arvioidaan energiatehokkuusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin
d) päätetään seuraavan jakson tavoitteista
e) varmistetaan, että tarpeellinen tieto kootaan energiatehokkuusjärjestelmän ar- vioimiseksi.
Johdon katselmukset dokumentoidaan.
12