Urakka- sopimusten ohjaus
Urakka- sopimusten ohjaus
Talvihoito
Sisällys
3
1. Tilaajan tekemä urakoiden ohjaus
4
1.1. Talvihoidon tuotantotapa 4
1.3. Talvihoidon tarkennetut työsuunnitelmat 6
1.4. Työmaakokoukset ja työmaakierrokset 6
1.7. Laadunalitukset ja sanktiot 8
1.8. Talvihoidon yhteistyöpäivä 9
1.9. Taloudellinen loppuselvitys 9
1.10.Tilaajan muut urakkaa ohjaavat toimenpiteet 10
Talvihoidon varautumissuunnitelma 10
Lumenkäsittelyn periaatteet, toimenpideohjelma ja lumityöryhmä 11
2. Urakkasopimusohjauksen kehittäminen
12
2.1. Käynnissä olevasta urakansopimusohjauksesta 12
2.2. Urakanhallinnan ja talouden seurannan kehittäminen 12
2.3. Laatuvaatimusten uudistaminen 13
2.4. Aluemuutokset ja sopimussisällöt 13
14
Johdanto
Katualueiden kunnossapidon keskeisin tavoite on varmistaa eri liikkujamuotojen sujuva ja turval- linen liikkuminen Helsingin kaduilla kaikkina vuoden aikoina. Erityisesti talviaikaan liikkuminen tulee turvata. Edellytyksenä tarkoituksenmukaiselle talvihoidolle on se, että toteutunut laatu vas- taa tilattua laatua. Tämän päämäärän edellytyksenä on sopimusosapuolien toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus. Tehokkaan talvihoidon edellytys on tilaajan puolelta päämäärätietoinen sopimus- ohjaus sekä talvihoidon tuottajan puolelta suunnitelmallinen toiminta.
Kaupunki pyrkii toiminnallaan edistämään kestävien kulkumuotojen olosuhteita tehostetun talvi- hoidon avulla. Tehostetun talvihoidon tavoiteverkon pituus on 150 kilometriä vuonna 2025, Kau- punkiympäristölautakunnan päätöksen mukaisesti. Kaupungin jatkuvana tavoitteena on han- kinta-asiakirjojen laadun parantaminen ja tätä kautta tehokas sopimusten johtaminen. Tähän pei- laten vuonna 2022 alkavien kunnossapidon alueurakoiden hankinta- ja sopimusasiakirjat ovat uudistettu ja niiden laatua parannettu. Uudistamistyön yhteydessä on selkeytetty sopimusoh- jausta sekä katutöiden haittojen vähentämistä sopimusteknisin keinoin. Lisäksi tuleviin uusiin so- pimuksiin päivitettiin yleisinä laatuvaatimuksina toimivat tuotekortit, kansallisen InfraRYL 2017 - nimikkeistön mukaiseksi.
Helsingin yleisten alueiden kunnossapito, talvihoito mukaan lukien, järjestetään tilaaja-tuottaja - mallilla, jossa tilaaja määrittää yleiset laatu- ja toimivuusvaatimukset ja tuottaja esittää suunnitel- man jolla niihin päästään. Yleiset laatuvaatimukset on esitetty tuotekortein. Talvihoidon tuotekor- tissa ja sen alakohtina olevissa tuotanto-osissa on esitetty teknisiä sekä toiminnallisia laatuvaati- muksia, joita on vuonna 2022 tarkennettu. Laatuvaatimusten täyttämisestä vastaavat talvihoidon tuottajina toimivat kaupungin sisäinen tuottaja, Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos (Stara) sekä useat yksityiset markkinatoimijat, jotka ovat valittu kilpailutuksen avulla alueurakoi- hin tuottajiksi.
Katujen kunnossapidon sopimusohjauksella pyritään osaltaan toteuttamaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista. Tähän liittyy useita eri ohjelmia, kuten kävelyn edistämisohjelma sekä pyöräliikenteen kehittämisohjelma. Tavoitteet huomioidaan erityisesti sopimuksia uusiessa, kui- tenkin myös mahdollisuuksien mukaan kesken sopimuskauden.
1. Tilaajan tekemä urakoiden oh- jaus
1.1. Talvihoidon tuotantotapa
Helsingin alueella talvihoitoa tilataan sekä kaupungin sisäiseltä palveluntuottajalta, Rakentamis- palveluliikelaitos Staralta sekä yksityisiltä palveluntuottajilta.
Staran palvelusopimusta ja kilpailutettujen alueurakoiden urakkasopimuksia pyritään viemään määrätietoisesti kohti saman sisältöisyyttä. Tavoitteena on alueellisesti jakaa sopimukset 50–50
%, joka tarkoittaa alueellista uudelleenjakautumista.
Vuonna 2022 käynnissä on viisi kilpailutettua alueurakkaa ja kaksi kaupungin sisäistä alueurak- kaa: Staran Itä-Helsingin tavoitehintainen alueurakka sekä Länsi- ja Pohjois-Helsingin palveluso- pimus.
Käynnissä olevat alueurakat 2022:
• Suutarila 2017–2022
• Uusi 2022 kilpailutettu yhdistetty kokonaishinta- ja yksikköhintaurakka ajalle 1.10.2022– 30.9.2027
• Kaarela 2017–2022
• Uusi 2022 kilpailutettu yhdistetty kokonaishinta- ja yksikköhintaurakka ajalle 1.10.2022– 30.9.2027
• Herttoniemi 2018–2023
• Lauttasaari 2018–2023
• Pakila 2019–2024
• Stara Itä-Helsingin alueurakka 2019–2021 + optio 2022–2023
• Stara Länsi- ja Pohjois-Helsingin palvelusopimus 2022–2023 + optio 2024
1.2. Sopimusohjaus
Sopimusohjausmenettelyllä tarkoitetaan sopimuksen toteutumisen seurantaa sen elinkaaren ai- kana eli menettelyä, jolla tilaaja ohjaa palvelujen tuottajia tekemään alueurakoihin sisältyvät työt. Sopimusohjausmenettelyllä pyritään myös varmistamaan laadukkaan ja ennustettavan työn edellytykset.
Tilaaja on määritellyt sopimusasiakirjoissaan kunnossapidettävien alueiden laatuluokat ja tarkis- taa niiden muutostarpeet vuosittain. Laatuluokkien sisällä erikseen priorisoitavat kohteet esim. päiväkotien, koulujen, pelastusasemien tai palvelutalojen tieosuudet sovitaan yhdessä urakoitsi- jan kanssa. Kunnossapitotyöt tulee toteuttaa laatuvaatimusten mukaisesti, jotka on määritelty tilaajan asettamissa tuotekorteissa. Tuotekorteissa on määritelty lisäksi toimivuus- ja työmenetel- mävaatimukset sekä toimenpideajat. Tuotekortit ovat saman sisältöiset koko Helsingin alueella.
Tuotekortit ovat InfraRYL 2017 -nimikkeistön mukaiset nimikkeiden sekä laatuvaatimusten osalta.
Urakka- ja palvelusopimuksiin on kirjattu, miten laadunvalvonta ja raportointi tulee suorittaa. Työ- maapäiväkirjan pitäminen, asiakaspalautteeseen reagoiminen sekä ympäristöasiat on otettu so- pimuksen vaatimuksissa huomioon. Palveluntuottajan on lisäksi laadittava omaa työtään kos- keva työmaan laatusuunnitelma, jossa on esitetty, kuinka varmistetaan työtuloksen vaatimusten- mukaisuus. Laatusuunnitelmassa on esitettävä laadun dokumentointi. Dokumentointi tarkiste- taan ja sitä seurataan sekä valvojan että tilaajan toimesta.
Kilpailutetut urakat ovat urakkamuodoltaan yhdistettyjä kokonaishinta- ja yksikköhintaurakoita. Staran Länsi- ja Pohjois-Helsingin palvelusopimus on muodoltaan kokonaishintaurakka ja Staran Itä-Helsingin urakka toteutetaan tavoitehintaurakkana.
Urakoiden tavoitteena on tuottaa kuntalaisille tasalaatuista palvelua kaupungin strategian mukai- sesti.
Urakka- ja palvelusopimuksissa on määritelty, mitkä työt kuuluvat urakan kokonaishintaan, ja mitkä työt ovat yksikköhintaperusteella tehtäviä töitä. Tuotekorttien työsuoritukset ja massamää- rät on sidottu tilaajan ilmoittamiin määriin. Nämä sisältyvät kokonaishintaan. Mahdollinen ylittävä osuus laskutetaan yksikköhinnoilla.
Urakoihin sisältyy talvihoidon osalta mm. lumen ja sohjon poisto (auraus valliksi ja lumen siirto valleista lähisijoituspaikkaan), liukkauden torjunta, polanteen poisto ja pinnan tasaus sekä hie- koitusmateriaalin poisto ja pölynsidonta. Erityisen huomioitavaa on, että lumen kuormaus ja kul- jetus on kokonaisuudessaan yksikköhintaperusteista lisätyötä. Lisätöistä sovitaan valvojan sekä tilaajan kanssa. Sopimuksissa on lisäksi määrätty, että lumikuormien vähimmäiskoko 18 m3 ja lavan ollessa isompi, tulee se kuormata täyteen.
Talvihoidon InfraRYL 2017 mukaisen tuotekortin mukaiset tuotteet:
Kuva 1. Ote Talvihoidon tuotekortista
Uusien kilpailutettavien urakoiden tarjouspyyntöjen laatupisteytyksessä tullaan huomioimaan te- hokkaan talvihoidon kannalta kriittiset konevaatimukset, kuten esimerkiksi tiehöylän, työkoneiden taka- tai alusterien tai kuormaavan lingon käyttäminen. Laatupisteytyksessä pyritään huomioi- maan myös jalankulun ja pyöräilyn väylien tehokas talvihoito sitouttamalla urakan voittanutta urakoitsijaa käyttämään kyseisille väylille työkoneissa taka- tai alusterää.
1.3. Talvihoidon tarkennetut työsuunnitelmat
Palvelun tuottajia on sopimuksessa velvoitettu laatimaan laatusuunnitelman lisäksi talvihoidon työsuunnitelma, jossa esitetään mm. käytettävissä olevat kalusto, normaali- ja erityisolojen työ- suunnitelma sekä laadulliset suunnitelmat esim. lumen ja sohjon poistoon tai liukkaudentorjun- taan. Talvihoitosuunnitelman lisäksi talvihoidon tuotekortti velvoittaa palveluntuottajaa tekemään ja päivittämään erillisen hiekannostosuunnitelman, joka toimitetaan tilaajalle 2 viikkoa ennen hie- kanpoiston aloittamista. Työsuunnitelman toteutumista seurataan kuukausittain.
1.4. Työmaakokoukset ja työmaakierrokset
Kilpailutetuissa alueurakoissa on sopimuksiin kirjattu, että työmaakokouksia järjestetään keski- määrin kerran kuukaudessa. Sopimuksen mukaan urakan aikana pidetään riittävä määrä työ- maakierroksia (tavanomaisesti kerran kuukaudessa), joissa alueiden kunto ja töiden tilanne tar- kastellaan silmämääräisesti. Työmaakierroksilla tehdyt havainnot tai mahdolliset työohjelman muutokset kirjataan työmaakokouksen pöytäkirjaan ja käsitellään seuraavassa työmaakokouk- sessa. Talvikauden alkaessa ja päättyessä pidetään katselmukset, joissa todetaan katurakentei- den kunto ja selvitetään työsuorituksista aiheutuneet vauriot. Talvihoidon tai talviolosuhteiden aiheuttamien vaurioiden korjaaminen aloitetaan heti hiekannostovaiheen jälkeen.
Työmaakokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka tilaaja, pöytäkirjanpitäjä sekä urakoitsija allekir- joittavat. Tilaaja kutsuu työmaakokoukset koolle. Työmaakokouksiin osallistuu vähintään urakoit- sijan vastaava työnjohtaja ja työnjohto soveltuvin osin sekä tilaaja ja valvoja. Työmaakokouk- sessa tehty ja pöytäkirjaan otettu huomautus tai ilmoitus, joka muutoin olisi kirjallisesti tehtävä, katsotaan kirjallista ilmoitusta vastaavaksi. Työmaakokouksissa käsitellään mm. alueurakan avoimet asiat, työmaatilanne, urakoitsijan asiat, tilaajan asiat, sanktiot muutos- ja lisätöistä sekä hyväksytään aliurakoitsijat.
Työmaakokouksissa käsitellään ainakin seuraavat asiat:
• työmaakatselmuksen pöytäkirja
• työmaatilanne kokousvälillä
• urakoitsijan raportoima toteutunut laatutaso ja urakoitsijan ja tilaajan valvonnassa havait- semat poikkeamat
• tietoturvapoikkeamat
• sanktiot
• ongelmat, vahingot ja vauriot
• toiminnallisille välineille tehdyt korjaukset – tilannekuvaus
• taloudellinen tilanne
• määräsidonnaiset ja lisätyöt
• ympäristösuunnitelman mukaiset toimenpiteet
• työturvallisuuteen liittyvät asiat
• työturvamittausten ja -kierrosten tulokset
• aliurakoitsijat
• työvoiman ja kaluston määrä
• asukaspalautteiden määrät ja käsittelyajat
• varastossa olevien kalusteiden ja varusteiden tilanne
• kuljetettu lumimäärä
• suola-, suolaliuos- ja sepelimäärät
• katupölyn torjuntaan käytetty suolaliuos, levityskerrat ja työmäärät
• urakoitsijan ja aliurakoitsijoiden vastuuvakuutuksen olemassaolo
Staran palvelusopimukseen on kirjattu vastaavat ehdot työmaakierroksista sekä työmaakokouk- sista kilpailutettujen alueurakoiden sopimusten kanssa. Alueellisten työmaakokousten lisäksi jär- jestetään tilaajan kutsumana vähintään kerran vuodessa kokoava sopimusasioihin keskittyvä ti- laaja–tuottaja-kokous. Staran työmaakokousasiakirjoja on uusien sopimusten myötä pyritty yhte- näistämään kilpailutettujen urakoiden työmaakokousasiakirjojen kanssa.
Allekirjoitettuja työmaakokouspöytäkirjoja säilytetään aluevastaavan hallinnassa ja arkistoidaan viimeistään urakan päättyessä KYMP-talon arkistointihuoneeseen.
1.5. Työmaapäiväkirja
Urakkasopimukset velvoittavat urakoitsijaa käyttämään on sähköistä työmaapäiväkirjaa, johon sisältyy töiden ohjaus ja talvihoitokaluston ajoneuvoseuranta. Mahdollisilla aliurakoitsijoilla on ol- tava sama järjestelmä tai urakoitsija muuntaa tiedot tilaajan edellyttämään formaattiin.
Työmaapäiväkirjaan tulee merkitä urakka-alueelta vähintään seuraavat tiedot:
• aiheutuneet ja ilmi tulleet vahingot (henkilö- ja tuotevahingot)
• laadunvalvontatoimenpiteet, havaitut poikkeamat, kunnossapitoon liittyvät muut havain- not ja tiedot alueelta
• päivittäiset sää- ja lämpötilahavainnot (talviaikaan vähintään kolme kertaa päivässä; aa- mulla, päivällä ja illalla)
• tehdyt työt
• töiden aloitus- ja lopetusajat
• käytetyt materiaalit
• toimineet työryhmät (koneet, autot, henkilöstö)
• vahinkotapaukset
Työmaapäiväkirjamerkinnöistä tulee tarvittaessa pystyä selvittämään luotettavasti myös jälkikä- teen urakoitsijan työsuoritukset mahdollisissa korvausten käsittelytapauksissa.
Työmaapäiväkirjan (ml. talvikaluston sijaintitiedot) on oltava tilaajan luettavissa maksimissaan 30 minuutin viiveellä koko sopimuskauden ajan tilaajan rajapinnan kautta. Työmaapäiväkirjan ra- kenteen on perustuttava tilaajan tätä urakkaa koskeviin tuotekortteihin.
Staran palvelusopimuksessa on velvoitettu arkistoimaan työmaapäiväkirjat, jotta ne ovat tilaajan käytössä tarvittaessa. Työmaapäiväkirjasta tulee pystyä kuitenkin luotettavasti selvittämään tuot- tajan työsuoritukset jälkeenpäin mahdollisten korvauskäsittelyiden takia. Stara on ottanut 2022
käyttöön kalustonsa GPS-seurannan. Tilaajalle järjestetään merkintöjen katseluoikeudet vuoden seuraavaa talvea 2022–2023 varten.
1.6. Talvihoidon valvonta
Talvihoitoa koskeva keskeinen laatuvaatimus on aurata ja torjua liukkaus työmatkaliikennettä palvelevilta 1. ja 2. kunnossapitoluokkaan kuuluvilta pää- ja joukkoliikennekaduilta sekä keskei- simmiltä jalankulun ja pyöräilyn väyliltä ennen kello seitsemää.
Talvihoitotöitä valvovat urakoitsijat, valvojat sekä tilaajat. Kantakaupungin alueella kiinteistön kunnossapitolain mukaisia velvoitteita valvovat alueidenkäyttö- ja valvontayksikön tarkastajat.
Urakoitsijoiden on valvottava alueillaan sekä oman että aliurakoitsijoidensa työnjohdon osaa- mista ja työsuoritusta sekä työtuloksen vaatimustenmukaisuutta. Vastaava työnjohtaja toimii työ- suoritusten tarkastusten vastuuhenkilönä. Tarkastuksissa havaitut puutteet ja huomiot on merkit- tävä urakoitsijan työmaapäiväkirjaan.
Tuotekortin 6500 ´Muut erityiset hoito- ja käyttötehtävät´ mukaan palvelun tuot- taja on velvollinen tekemään katualueiden ja puistoraittien järjestelmälliset tarkas- tukset seuraavasti:
• 0.xx, 0.xx, 0.xx katualueet ja A-luokan puistoreitit: tarkastus kerran viikossa
• A-, B- ja C-luokan katualueiden jalankulun ja pyöräilyn väylät: tarkastus kerran viikossa
• B- ja C-luokan puisto- ja metsäreitit: tarkastus kerran kahdessa viikossa
• Tarkennuksena edellisiin: kivituhka– ja sorapintaisten väylien tarkastus aina runsaampien hetkellisten sateiden jälkeen, vuorokauden sisällä (arkipäivisin)
Valvonta ei vähennä urakoitsijan vastuuta. Valvoja ei toimi urakassa urakoitsijan työnjohtajana. Valvojalla on oikeus velvoittaa urakoitsijaa viipymättä korjaamaan epäpätevästi tehdyt työsuori- tukset.
Staran töiden valvonnasta vastaa kunnossapitoyksikön valvojat sekä tilaajat. Valvontahavainnot tehdään MobileNote-sovelluksella.
Keskeisimmillä pyöräliikenteen reiteillä laatutasoa on nostettu ottamalla ne tehostettuun talvihoi- toon. Tehostetussa talvihoidossa menetelminä ovat olleet harjasuolaus ja tehostettu auraus.
Pyöräreittien, kuten muidenkin talvihoitotöiden, valvontaa voidaan tarvittaessa suorittaa KYMPin omien valvojien lisäksi konsulttien toimesta.
1.7. Laadunalitukset ja sanktiot
Sopimuksissa on määritelty toimintatavat laadunalitusten, sopimusrikkomusten tai vahingonteko- jen varalle.
Stara ja alueurakoitsijat ovat velvoitettuja ilmoittamaan laatupoikkeamista poikkeamaraportilla. Poikkeamaraportilla tarkoitetaan urakoitsijan laatimaa kirjallista raporttia laadun alituksesta, teh- tävän laiminlyönnistä, urakan toiminnallisista poikkeamista. Urakoitsija kuvaa raportissa poik- keaman ja toimenpiteet sekä aikataulun poikkeaman ratkaisemiseksi.
Merkittäviä laatupoikkeamia ovat esimerkiksi:
• Työtehtävän suorittaminen on estynyt merkittävällä tavalla.
• Työsuunnitelmassa esitettyä hoitokalustoa ei käytetä vaikeissa keliolosuhteissa luvatussa laajuudessa
• Vaaraa aiheuttava poikkeama tuotekorteissa esitetystä laatuvaatimuksesta
• Useiden työntekijöiden sairaspoissaolot (tai muu poissaolo) samaan aikaan, minkä vuoksi kunnossapitotehtävien suorittaminen estyy useiden päivien ajan.
• Useiden, tiettyyn kunnossapitotehtävään käytettyjen koneiden/laitteiden rikkoontuminen samaan aikaan, eikä ole varalaitteita riittävästi.
• Tehdyn työn laatu on toistuvasti riittämätöntä.
Kilpailutetuissa alueurakoissa on vaadittu, että poikkeamaraportti laadun alituksesta ja toiminnal- lisista poikkeamista on laadittava ja toimitettava tilaajalle poikkeamaa seuraavan arkipäivän kulu- essa. Poikkeamaraportin on oltava sisällöltään asianmukainen, jotta se katsotaan tehdyksi. Li- säksi tilaajalla mahdollisuus antaa kirjallinen muistutus, antaa sopimussakko, vaatia kateoston korvausta, vaatia vastuuhenkilön vaihtoa tai purkaa sopimus. Sanktiot; kirjalliset muistutukset ja sopimussakot ovat yleisimmin käytössä.
Staran palvelusopimukseen on kirjattu, että muistutuksen tai sakon saatuaan palvelun tuottajan tulee viikon kuluessa tehdä kirjallinen selvitys, millä toimenpiteillä poikkeamat tai laiminlyönnit saadaan korjatuksi ja vältettyä tämän jälkeen. Muistutus tai sakko ei vapauta palvelun tuottajaa tekemästä sopimuksessa tarkoitettua työtä. Tilaajalla on myös oikeus tällaisissa tapauksissa ti- lata työ muualta ja periä kustannukset tuottajalta.
Muistutukset sekä rahalliset sanktiot dokumentoidaan ja käsitellään työmaakokouksissa. Kirjallis- ten muistutusten ja sopimussakkojen jaottelu ja suuruudet on määritelty palvelu- ja urakkasopi- muksissa.
1.8. Talvihoidon yhteistyöpäivä
Tilaaja järjestää yhteisen talvihoidon yhteistyöpäivän Staran ja urakoitsijoiden edustajille talvi- kauden jälkeen. Yhteistyöpäivässä käydään läpi menneen kauden onnistuminen ja tulevien tal- vien kehityssuunnat. Tilaisuus on osa talvihoidon varautumissuunnitelmaa.
1.9. Taloudellinen loppuselvitys
Alueurakka-alueella suoritetaan urakka-ajan päättyessä vastaanottokatselmus noin kuukautta ennen urakka-ajan päättymistä. Katselmuksessa havaittujen puutteiden osalta pidetään tarvit- tava määrä erillisiä jälkitarkastuksia ennen varsinaista vastaanottokokousta.
Vastaanottokokous pidetään ja tehdään taloudellinen loppuselvitys, kun katselmuksessa havai- tut puutteet on korjattu hyväksytysti. Kokoukseen osallistuu ainakin tilaaja, valvoja ja urakoitsijan vastaava työnjohtaja.
1.10. Tilaajan muut urakkaa ohjaavat toimenpiteet
Talvihoidon varautumissuunnitelma
Tilaajalla on varautumissuunnitelma talvihoidon osalta. Suunnitelma on jaettu kolmeen osioon: valmistautuminen talvikauteen, talvenaikainen toiminta sekä varautuminen runsaaseen lumentu- loon. Varautumissuunnitelma viedään päätettäväksi kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostoon valtuustokausittain. Nykyinen suunnitelma on talvikausille 2022– 2026.
Suunnitelmassa on määritelty, mitkä tehtävät tulee tehdä joka vuosi ennen talven tuloa. Näiden tehtävien suorittaminen ajallaan jokavuotisena jatkuvana prosessina varmistaa ensilumen lumi- töiden nopean ja sujuvan käynnistämisen. Tulevaisuudessa poikkeuksellisten sääilmiöiden en- nustetaan lisääntyvän, joten yhtenä suunnitelman tavoitteena on vastata haastaviin sääolosuh- teiden vaihteluihin.
Tehtävien suorittamista vuosittain ajallaan varmistetaan talvihoitoon valmistautumisen ToDo- lis- talla. Alla lueteltu tehtävät ja niiden tavoitteellinen valmistumisajankohta.
• Talveen valmistautumisen käynnistäminen, 1.10
• Lumitilanteen seuranta ja ennustejärjestelmä, 1.10
• Talvihoitosuunnitelmat, 1.10
• Lumenvastaanottopaikat, 15.10
• Osittain talvihoidettavat kadut, 15.9
• Sidosryhmäviestinnän suunnitelma, 15.10
• Ulkoisen viestinnän suunnitelma, 15.10
• Talviaikaiset liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, 1.10
• Yhteyshenkilölista, 1.10
• Talvihoidon yhteistyötilaisuus, 31.5
Varautumissuunnitelman toisessa osassa esitetään talvihoidon perustehtäviä ns. normaalin tal- ven aikana. Talven aikana tilaaja seuraa lumitilannetta jatkuvasti. Xxxxxxxxxx-tiimin tiimipäällikkö on vastuussa lumitilanteen seuraamisesta ja kutsuu koolle keliennusteiden ja lumenpaksuuden raja-arvon täyttyessä erityistoimien käynnistämisestä päättävän johtoryhmän.
Varautumissuunnitelman kolmas osa sisältää runsaasta lumentulosta johtuvat menettelyt ja eri- tyistoimenpiteet. Keskeisiä asioita ovat erityistoimien käynnistämiskriteerien seuranta ja erityis- toimien johtoryhmän kokoon kutsuminen. Mahdollisten erityistoimien käynnistämisestä päättää johtoryhmä. Koska erityistoimet eivät kuulu normaaleihin kunnossapidon sopimuksiin, niiden käynnistäminen edellyttää myös hyväksytyn talousarvion ylittävää lisärahoitusta. Johtamista ja toimenpiteiden koordinointia varten aktivoidaan poikkeuksellisen tilanteen ajaksi sekä johto- että toteutusryhmät. Johtoryhmä kokoontuu heti poikkeuksellisen lumitilanteen kriteerien täytyttyä.
Johto- ja toteutusryhmien jäsenistö on esitetty varautumissuunnitelmassa. Toteutusryhmä on vastuussa erityistoimien ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä informoi johtoryhmää tilanteen kehittymisestä ja töiden etenemisestä.
Erityistoimet ja lisäresurssit kohdistetaan koko kaupunkiin, mutta ensisijaisesti turvataan liiken- teen sujuvuus vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla kantakaupungissa ja joukkoliikennekaduilla.
Poikkeusolosuhteissa toteutusryhmä voi sallia poikkeamisen sopimusasiakirjojen laatuvaatimuk- sista.
Lumenkäsittelyn periaatteet, toimenpideohjelma ja lumityöryhmä
Lumityöryhmän tehtävänä on lumenkäsittelyn periaatteiden vastuiden määrittäminen, jalkautta- minen, seuranta ja päivittäminen sekä toimenpideohjelman koordinointi, seuranta ja arviointi. Lu- mityöryhmässä on mukana henkilöitä mm. KYMPin kunnossapito-, teknistaloudellinen suunnit- telu-, asemakaavoitus-, ympäristöpalvelu-, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-, omaisuuden- hallinto- ja viestintäpalvelut -yksiköistä sekä Starasta. Lumityöryhmä ja sen tehtävät eivät suo- raan liity sopimusohjauksen piiriin, mutta lumityöryhmä toimii tehokkaana osana talvihoidon suunnittelua ja edistää lumenhallinnan kehittämistä.
Lumityöryhmän keskeisiä tehtäviä ovat
• lumenkäsittelyn periaatteiden ja toimenpideohjelman edistäminen
• käynnissä olevien lumi-innovaatioprojektien sekä muiden lumenkäsittelyn projektien edistäminen sekä seuranta
• sisäisen viestinnän turvaaminen KYMPin ja Staran kesken
• ulkoisen viestinnän suunnittelu palveluna kuntalaisille
Lumen käsittelyn periaatteiden ja toimenpideohjelman tavoitteena on vastata kaupungin strategi- aan seuraavasti:
• kehittää lumen alueellista käsittelyä (lähilumi): Tavoitteella pyritään mahdollistamaan eri- tyisesti alueellisten kriteerien huomioon ottaminen, sekä kaikkien toimijoiden alueellinen lumen välivarastointi ja vastaanotto
• tehostaa talvikunnossapitoa: Tavoitteella varmistetaan nopeat vasteajat, liikkumisturvalli- suus ja toiminnan kokonaistuottavuus
• varmistaa yhtenäinen talvikunnossapidon laatutaso: Tavoitteella pyritään varmistamaan viihtyisä, saavutettava ja turvallinen kaupunkiympäristö, sekä edistämään osaltaan aluei- den välisten erojen vähenemistä
• vähentää lumen käsittelyn haittavaikutuksia: Lumen käsittelyä tarkastellaan kokonaisuu- tena pyrkien vähentämään ympäristökuormitusta muun muassa kaupungin päästövähen- nysohjelman mukaisesti, sekä talvikunnossapidosta asukkaille aiheutuvia haittoja
• kehittää lumen käsittelyyn liittyvää yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta: Tavoitteen mukai- sesti lumen käsittelyyn liittyvää, kaikkien toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja enna- koivaa toimintaa kehitetään edelleen
Lumen käsittelyn / talvihoidon toteuttamiseen liittyviä kehittämistoimia on käynnissä vuonna 2022 mm.
• Pysäköintijärjestelyjen kehittäminen (tarkemmin alempana)
• Lumen tilatarve ja käsittelypaikan etäisyys selvitys
• Lumenkäsittelyn vaihtoehtojen tarkastelu
• Lumensulatus kokeilu vesistön veden lämmöllä
o Energiataloudellinen tarkastelu veden olomuodon muutoksessa
• Staran lumentiivistyslaitekokeilu
• Lumen käsittelyn innovaatiokumppanuuksien toteutusvaiheet
o Meren roskaantumisen ehkäiseminen verhopuomilla
o Lumensulatuksen tehostaminen liike-energiaa ja automaatiota hyödyntämällä
o Xxxxx mukana tulevien haitta-aineiden reaaliaikainen seuranta sulamisvedestä
o Lumensulattaminen kaukolämmön avulla ja sulamisveden puhdistaminen erotus- järjestelmän avulla
o Lumen kylmäenergian talteen ottamisen ja hyödyntämisen suunnittelu
• Kaupungin ja kiinteistöjen talvikunnossapitovastuiden jakaminen ns. Kokonaisvastuuhoi- don laajentamisena
Pysäköintijärjestelyjen kehittämisestä
Kaupungin tavoitteena on tehostaa asuinalueiden tonttikatujen talvihoitoa pysäköintijärjestely- muutoksilla koko kaupungin alueella, yhteistyössä liikennesuunnittelun ja asukkaiden kanssa. Pysäköidyt ajoneuvot haittaavat etenkin jalkakäytävän lumenpoistoa ja tästä aiheutuu kaksinker- taista työtä. Ajoneuvot hidastavat ja jopa estävät jalkakäytävän lumenaurausta, pinnan tasausta ja liukkauden torjuntaa. 2018 Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä ajoneuvojen pysä- köinnin järjestelyperiaatteet asuinalueiden tonttikaduilla. Pysäköintimuutoksilla pyritään takaa- maan jalkakäytävän sekä ajoradan kunnossapidettävyys, mutta kuitenkin siten, että pysäköinti- mahdollisuus asuinpaikan läheisyydessä varmistetaan. Muutosten jälkeen jalkakäytävien ja vie- reisten ajoratojen talvikunnossapito helpottuu ja nopeutuu. Talviaikaiset järjestelyt toimivat osana talven varautumissuunnitelmaa, jossa huomattava osa järjestelyistä joudutaan toteuttamaan tila- päisillä siirtokehotusmerkeillä tai määräaikaisilla pysäköintikielloilla. Talviaikaisten liikennejärjes- telyiden toteutus tulee helpottumaan, kun tonttikatujen talviaikaiset liikennejärjestelyt saadaan ympärivuotisiksi. Pysäköintijärjestelymuutokset tukevat strategian mukaisia tavoitteita jalankulun olosuhteiden parantamisen osalta sekä järjestelyistä muodostuu myös kustannussäästöjä kone- kaluston ja materiaalien osalta.
2. Urakkasopimusohjauksen ke- hittäminen
2.1. Käynnissä olevasta urakansopimusohjauksesta
Urakoiden ohjauksen kehittämisessä keskitytään pääasiassa talouden seurannan kehittämiseen ja urakkahallintajärjestelmän käyttöönottoon, uudistettujen tuotekorttien käyttöönottoon sekä py- säköintijärjestelyjen kehittämiseen. Lisäksi keskitytään aluemuutoksien toteuttamiseen ja sopi- mussisältöjen tarkistamiseen.
2.2. Urakanhallinnan ja talouden seurannan kehittäminen
Urakanhallintaa pyritään parantamaan urakanhallintajärjestelmän kehittämisellä monipuoliseksi urakanhallinta työkaluksi. Sen avulla pystytään yhä paremmin ja reaaliaikaisemmin (määritetyn
aikavälin mukaisesti) todentamaan laatuvaatimusten mukaisuus mm. talvihoidossa (kts kohta 1.8.2).
Talouden hallintaa pyritään saamaan osaksi urakanhallintajärjestelmää tai muuten helpottamaan mm. lisä- ja muutostöiden yhtenäistä seurantaa.
2.3. Laatuvaatimusten uudistaminen
Tuotekorttien päivitystyö Infra 2017 -nimikkeistön mukaisesti aloitettiin kesällä 2021 ja saatettiin päätökseen keväällä 2022. Päivitystyön lopuksi uudistetut tuotekortit esiteltiin urakoitsijoille kom- mentointi- ja esittelykokouksessa. Erityisesti talvihoidon tuotekortin laatuvaatimuksiin kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja mm. lumen ja sohjon poiston lähtökynnys sekä toimenpideaikoja tiukennettiin. Tuotekorttien on tarkoitus olla mahdollisimman selkeitä ja ohjata laadukkaaseen työn lopputulokseen. Tuotekorttien kehitystyötä tehdään jatkossakin tiiviissä yhteistyössä Staran ja urakoitsijoiden kanssa.
2.4. Aluemuutokset ja sopimussisällöt
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Staran alueet ja kilpailutetut urakka-alueet tullaan alueellisesti jakamaan 50–50 %. Stara tulee toimimaan jatkossa kantakaupungin ja keskisen Helsingin alueella ja kilpailutetut urakka-alueet sijaitsevat kaupungin reuna-alueilla (kuva alla). Urakoiden sopimussisältöä yhtenäistetään Staran ja kilpailutettujen urakoitsijoiden kesken. Val- vontaa selkeytetään ja ohjataan yhtenäisempään suuntaan.
Kuva 2. Kilpailutettavien urakoiden alueet vuonna 2024
3. Kehittämisideat
Esille tulleita ideoita:
• Palveluntuottajien omavalvonnan raportointia tulee parantaa ja raportointi tulee saada ti- laajan yhteiseen käyttöön.
o Parempaa tilannekuvaa urakoitsijoilta
o Työmaapäiväkirjojen saatavuus, tulossa Staran ajoneuvoseurantaan tunnukset?
• selvitettävä, kuinka vastataan sääolosuhteiden vaihteluihin, varauduttava tulevaisuu- dessa poikkeuksellisten sääilmiöiden lisääntyminen
• rohkea digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen
o Palveluntuottajien proaktiivisuuteen ja tehokkuuteen kannustaminen.
o Tarjotaan kaikki mahdolliset saatavilla olevat järjestelmät päätöksenteon tueksi.
• selkeytetään ja tarkennetaan, mistä odotetaan poikkeamaraportointia palveluntuottajilta.
o Urakoitsijoiden tulee lisätä poikkeamaraportointia. Ei riittävää tällä hetkellä= iso puute urakoitsijan omassa valvonnassa.
• Tulisiko vaatia urakoitsijaa ennakoimaan työsuunnitelmassa kohteita, joissa tuotekortin laatutasoon (ajoradat, jalkakäytävät, pyörätiet aurattu koko leveydeltä) tulee poikkeamaa esim. lumitilan vähyyden takia myös vähäisemmällä lumimäärällä. Samalla voitaisiin so- pia, miten kohteessa tulee toimia (esim. ei aurata kantista kanttiin, vaan hyväksytään ka- ventuma sekä ajoradan että jkpp puolella, priorisoidaanko lumen poiskuljetusta jne.). Eli ennakoitaisiin ja hyväksyttäisiin laatupoikkeamat, joista periaatteessa muuten tulisi laittaa poikkeamaraportti. Sama myös runsaslumisessa tilanteessa.
• jatkuva urakkasopimusten kehittäminen
o urakkasopimuksissa havaittujen puutteiden kirjaaminen yhteen ja samaan asiakir- jaan, jota hyödynnetään seuraavaan kilpailutukseen.
o yhdelle projektinjohtajalle vastuualueeksi jatkuva urakkasopimusten kehittäminen ja Stara sopimusten saattaminen samalle viivalle kilpailutettujen urakoiden kanssa.
• sanktiojärjestelmää tulee kehittää yhdenvertaisemmaksi Staran ja yksityisten pääurakoit- sijoiden kesken sekä arvioida muutenkin.
• kasvatetaan vaihtoehtoja ottaa katutilaa väliaikaiseksi lumitilaksi poikkeusoloissa, jalka- käytävien lisäksi muitakin katutilan osia, siten että haitta jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Mahdollisesti jopa katutilan varauksin/vuokrauksin.
• Dynaaminen hankintajärjestely lisäresurssien järjestämiseksi, yhteistyössä hankintayksi- kön kanssa. vrt. kappale 1.7.
• Lisä- ja muutostöiden seurannan helpottaminen, sopimusseurantaan/urakanhallintajärjes- telmään.
• lumilogistiikan kehittäminen, lumen käsittelyn toimenpideohjelman uudistaminen ja työn jatkaminen
• mahdollistetaan ja kannustetaan palveluntuottajia uusiin toteutuskokeiluihin