OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024
1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.
Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.
Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.
Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.
Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.
2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat
2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili
Itä-Suomen yliopistoa kehitetään tieteidenvälisenä ja opiskelijakeskeisenä tiedeyliopistona.
Yliopiston tutkimus ja koulutus rakentavat globaalia tulevaisuutta ja vahvistavat Itä-Suomen alueen elinvoimaa. Tutkittua tietoa tuodaan kaikkien hyväksi avoimen ja osallistavan tieteen ja opetuksen keinoin sekä innovaatioekosysteemien ja osaamiskeskittymien kautta. Vuoteen 2030 mennessä tutkimuksen ympärille on syntynyt merkittäviä temaattisia ekosysteemejä, jotka synnyttävät uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja Suomeen, erityisesti Itä-Suomeen.
Oppimisympäristöjä, koulutuksen sisältöjä, toteutustapoja ja rakenteita kehitetään monialaisesti ja haastelähtöisesti uusimman tutkimustiedon, työelämärelevanssin ja yhteiskunnan tarpeiden pohjalta. Opiskelijat, laadukkaat oppimisprosessit ja opiskeluhyvinvointi ovat toiminnan keskiössä. Yliopiston opettajat ovat pedagogisesti päteviä.
Yliopisto mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja koulutuksen saavutettavuuden koulutustarjonnallaan sekä avoimella, monimuotoisella ja joustavalla opetuksella.
Yliopisto vahvistaa kansainvälisyyttään ja lisää koulutusperusteista maahanmuuttoa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yliopistosta valmistuneilla opiskelijoilla on valmiudet toimia muuttuvassa ja kansainvälisessä työelämässä.
Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu tukevat toiminnallisella yhteistyöllä erityisesti Itä-Suomen osaamista ja elinvoimaa.
Yliopisto on hiilineutraali vuonna 2025.
2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Yliopisto vastaa strategiassaan tunnistamiinsa globaaleihin haasteisiin profiilialueillaan, joita ovat 1) ikääntyminen, elintavat ja terveys, 2) kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat,3) moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus sekä 4) ympäristön muutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.
3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet
Yliopisto on tunnistanut strategiansa perusteella viisi keskeistä kehittämiskohdetta.
Yliopiston tieteidenvälisten tutkimusyhteisöjen vahvistaminen
Tutkimusta kehitetään ja profiloidaan tieteidenvälisten tutkimusyhteisöjen kautta. Yliopisto vahvistaa profiilialueiden tutkimuksen roolia kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Yliopisto pyrkii olemaan globaalisti tunnettu aidoista tieteidenvälisistä tutkimusyhteisöistään ja avoimesta tieteestä. Yliopiston kohdentaa strategista tukea infrastruktuurihankintoihin, osaavan henkilöstön rekrytointiin sekä osaamisyhteistyöhön profiilialueiden ekosysteemeissä. Tutkijoiden valmiuksia tutkimushankkeiden hallinnointiin ja rahoituksen hankintaan vahvistetaan. Valmistuneiden tohtoreiden työllistymistä yliopistojen ulkopuolelle edistetään luomalla UEF työelämätohtori - järjestelmä osaksi yliopiston tohtorikoulua. Yliopisto jatkaa vaikuttavuuden ekosysteemien rakentamista yhteistyökumppanien kanssa.
Yhteistyön syventämiseksi ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi yliopiston ja yritysten välille rakennetaan kumppanuusmalli.
Seurantaindikaattorit:
- Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on vähintään 20 % v. 2024 (2019: 15,3 %; 2022: 18 %).
- Julkaisuista kansainvälisten vertaisarvioitujen yhteisjulkaisujen osuus on vähintään 60 % v. 2024 (2019: 49,5 %; 2022:
50 %) ja vertaisarvioiduista julkaisuista avoimia on 90 % v. 2024 (2019: 57,2 %; 2022: 70 %)
- Avattuja tietoaineistoja vähintään 500 v. 2024 (2019: 162; 2022: 300)
- Tutkimusyhteisöjen ympärille rakennetut vaikuttavuuden ekosysteemit 7 kpl v. 2024 (2019: 3 kpl; 2022: 5 kpl)
Ajantasaista, vetovoimaista ja uusiutuvaa koulutusta
Yliopiston kaikille opettajille on tarjolla pedagogista koulutusta ja tukea. Xxxxx opiskelijavalintojen kehittämistä laajennetaan erityisesti avointa väylää opiskelijarekrytoinnissa. Tieteidenvälisen yliopistopedagogisen koulutuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi toteutetaan tutkimuslähtöisiä ja koulutusaloittain fokusoituja opetus- ja oppimisympäristökokeiluja. Vapaalla sivuaineopinto-oikeudella turvataan opiskelijoiden joustavat mahdollisuudet rakentaa yksilöllisiä tutkintokokonaisuuksia ja yhdistää eri alojen osaamista. Oppimisanalytiikkaa kehitetään ja hyödynnetään opetusmenetelmien, opiskeluhyvinvoinnin ja opiskelijoiden opintopolkujen tukena. Karelia-
ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulujen kanssa rakennetaan yhteisiä, korkeakoulujen osaamisvahvuuksiin perustuvia koulutuspolkuja. Säännöllisesti toteutetaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja henkilöstön palautekysely yliopiston ja alueen toimintaympäristön kehittämiseksi.
Seurantaindikaattorit:
- Ensisijaisten hakijoiden osuus paikan vastaanottaneista vähintään 70 % v. 2024 (2019: 53,3 %; 2022: vähintään 60 %)
- Avoimen väylän kautta valittujen määrä on vähintään 300 v. 2024 (2019: 174; 2022: vähintään 200)
- Työllisten ja työvoiman ulkopuolisten osuus vuosi valmistumisen jälkeen on vähintään 96 % v. 2024 (2019: 94,7 %; 2022: vähintään 95 %)
- Yhteistyöopintojen opintopisteiden määrä 5 000 op v. 2024 (2019: 2 553 op; 2022: 3 000 op)
Jatkuva oppiminen
Yliopisto vahvistaa jatkuvan oppimisen kansallista rooliaan. Yliopisto toteuttaa jatkuvaa oppimista tukevan systeemisen muutoksen, mikä mahdollistaa työelämässä oleville yksittäisten opintokokonaisuuksien tai tutkinnon osien suorittamisen ja mallin kautta voidaan joustavasti räätälöidä tarvelähtöisiä, työelämän osaamistarpeisiin vastaavia osaamiskokonaisuuksia. Kaikilla koulutusaloilla toteutetaan lukioyhteistyötä ja laajennetaan MOOC-kurssien tarjontaa. Yliopisto toteuttaa jatkuvan oppimisen kansainväliset pilotit (fotoniikka, metsäbiotalous, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto). Yliopisto toteuttaa jatkuvan oppimisen huomioivan moduuliperusteisen opetussuunnitelmatyön.
Yliopistosta valmistuville myönnetään määräaikainen jatkuvan oppijan status.
Seurantaindikaattorit:
- Jatkuvana oppimisena suoritetut opintopisteet vähintään 150 000 op v. 2024 (2019: 102 385; 2022: 120 000 op)
- MOOC kurssien määrä vähintään 30 v. 2024 (2019: 7; 2022: 15)
- Lukioyhteistyön piirissä olevien lukioiden määrä 60 v. 2024 (2019: 19; 2022: 50)
- Jatkuvan oppijan opinto-oikeudelle kirjautuneiden osuus valmistuneista 50 % v. 2024 (2019: 11 %; 2022: 30 %)
Kansainvälistä osaamista - vahvempaa liikkuvuutta ja koulutusperusteista maahanmuuttoa
Yliopisto lisää kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijamäärää ja tukee maisteriohjelmista valmistuneiden työllistymistä Suomeen. Yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu kehittävät yhteistyössä kampuskaupunkien ja elinkeinoelämän kanssa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ja osaajien joustavia tutkinto- ja jatkuvan oppimisen polkuja, sekä kotoutumista ja työllistymistä tukevia palveluita. Maahanmuuttaja- ja Talent Hub - toiminta vakiinnutetaan osaksi korkeakoulujen perustoimintaa ja alueellista yhteistyötä. European University Alliance (YUFE) verkostoa hyödynnetään koulutuksen kansainvälistymisessä ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisessa alueelle. Kaikkiin kansainvälisiin koulutuksiin/tutkintoihin sisällytetään työharjoittelu ja/tai työelämääntutustumisjakso.
Seurantaindikaattorit:
- Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus vähintään 13% v. 2024 (2019: 7,5 %; 2022: 10 %)
- Ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen määrä 400 v. 2024 (2019: 207; 2022: 300)
- Vieraskielisen koulutuksen suoritettujen opintopisteiden määrä 80 000 op v. 2024 (2019: 43 052 op; 2022: 50 000 op)
- Englanninkielisten kandiohjelmien määrä 2 v. 2024 (2019: 0; 2022: 2)
- Opiskelijaliikkuvuus lähteneet/saapuneet 500/580 v. 2024 (2019: 267 /577; 2022: 350/580)
Avoimen toimintakulttuurin yliopistoyhteisö
Yliopiston henkilöstövoimavarojen suuntaaminen tukee strategisia tavoitteita. Yliopisto kehittää systemaattisen tietotyön uudistamisen ja tiedolla johtamisen kautta entistä avoimemman toiminta- ja johtamiskulttuurin. Yliopiston päätösprosessit ovat läpinäkyviä ja perusteltuja. Opettajille ja tutkijoille on selkeä, tavoitteellinen ja kannustava uramalli. Yliopistoa kehitetään siten, että yliopistoyhteisön jäsenet kokevat yliopiston vastuulliseksi, turvalliseksi ja jokaista yksilöä arvostavaksi työskentely ja opiskeluympäristöksi. Akateemisen henkilöstön työhyvinvointia tuetaan uudistamalla UEF tutkimusvapaajärjestelmää. Diversiteetin ja tasa-arvon toteutuminen on keskeinen osa yliopiston laadunhallintaa.
Seurantaindikaattorit:
- Työhyvinvointikyselyn osa-alueiden keskiarvo 3,8 v. 2024 (2019: 3,56; 2022: 3,7)
- Tutkimus- ja opetushenkilökunnasta on 22 % ulkomaalaisia v. 2024 (2019: 18 %; 2022: 20%)
- Ulkomaalaisten tutkimushenkilöstön osuus urapolun III ja IV vaiheissa 10 % / 10 % v. 2024 (2019: 7 % /6 %; 2022: 9
%/8 %)
- Naisten osuus urapolun III ja IV vaiheissa 52 %/38 % v. 2024 (2019: 52 %/34 %; 2022: 52% / 36 %)
3.2 Tutkintotavoitteet
Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.
Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.
Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
Tavoitteet | Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 1 665 |
Kasvatusalat | 275 |
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat | 435 |
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet | 210 |
Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat | 260 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 70 |
Lääketiede ja hammaslääketiede | 205 |
Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat | 210 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 165 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 1 550 |
Yliopiston opettajankoulutuksen koulutustavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 85, varhaiskasvatuksen erityisopettajat 30, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 100.
Yliopisto ottaa koulutustarjontansa kehittämisessä huomioon erityisesti terveys- ja hyvinvointialojen tarpeet. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen. Yliopisto lisää farmaseuttien koulutuksen sisäänottoa työvoimatarpeita vastaavasti.
Kansallisen toksikologisen osaamisen turvaamiseksi yliopisto vahvistaa alan monitieteistä koulutusta. Sosiaali- ja terveysaloilla vahvistetaan koulutustarjontaa yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Samalla kehitetään moniammatillisen harjoittelun ja opetuksen menetelmiä, sisältöjä ja käytäntöjä. Tekniikan alan alueelliseen koulutustarpeeseen vastataan toteuttamalla tekniikan alan koulutus yhteistyössä alueiden ammattikorkeakoulujen, yritysten ja FITech - verkoston kanssa. Itä-Suomen yliopiston koulutusvastuiden mukaista psykologian ja erityispedagogiikan tutkintokoulutusyhteistyön toteutusmuotoa rakennetaan yhdessä Lapin yliopiston kanssa. Luonnontieteeseen muodostetaan laajat, tulevaisuuden menetelmällisiä taitoja tuottavat kandidaattiohjelmat, joiden suorittamisen jälkeen opiskelijat siirtyvät ilmiöpohjaisiin, yliopiston tutkimusyhteisöperusteisiin maisteriohjelmiin.
4. Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 164 826 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 120 708 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon ortodoksinen teologia, karjalan kielen tutkimus ja opetus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 8 077 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 23 991 000 euroa vuonna 2021, 23 297 000 euroa
vuonna 2022 ja 23 197 000 euroa/v vuosina 2023-2024.
- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 16 830 000 euroa vuonna 2021, 15 000 000 euroa/v vuonsina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.
- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:
a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 3 666 000 euroa vuonna 2021, 4 802 000 euroa vuonna 2022 ja 4 702 000 euroa/v vuosina 2023-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 1 136 000 euroa.
Koulutus- ja osaamistason nostamiseen varatusta määrärahasta on logopedian koulutusvastuun laadukkaan käynnistämisen varmistamiseen 800 000 euroa/v (2021-2022) ja 700 000 euroa/v (2023-2024). Lisäksi varaudutaan sopimuskaudella 2025-2028 tukemaan logopedian koulutusta 500 000 euroa/v. Määrärahamitoituksen perusteena on 25 aloittajaa vuosittain.
b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 3 495 000 euroa/v vuosina 2021-2024.
c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle.
Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 12 050 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
5. Seuranta
Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.
Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
Opetusneuvos Rehtori
Liitteet
Liite1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Itä-Suomen yliopisto
Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024
Korkeakoulujen strategiaperusteisella ohjelmarahoituksella käynnistettävillä toimenpiteillä toteutetaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan kirjattuja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä tavoitteita, joiden mukaan Suomi kantaa globaalia vastuutaan sekä on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Sopimuskaudella 2021-2024 valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteisen rahoituksen osuus kohdennetaan a) koulutus- ja osaamistason nostamiseen,
b) korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen sekä c) korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen (TalentBoost).
Taulukko 1. Korkeakoulujen ohjelmarahoitus 2021-2024, varauma milj. euroa/v
Ammatti- korkeakoulut | Yliopistot | |
Koulutus- ja osaamistason nostaminen | 6 | 40 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma | 6,2 | 40 |
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen (+ 20 milj. euron kertaluonteinen valtionavustushaku) | 0,8 | 3,6 |
Yhteensä | 13 | 83,6 |
Koulutus- ja osaamistason nosto- ohjelman koulutuslaajennukset vuosina 2021 ja 2022
Korkeakoulut jättivät esityksensä koulutuslaajennusten toteuttamiseen 8.5.2020 (OKM ohje 2.4.2020). Esityksiä oli mahdollista muuttaa vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisen yhteydessä. Lisäksi erikseen pyydettiin lääketieteellisen tiedekunnan omaavia yliopistoja harkitsemaan uudelleen lisäyksiä myös tälle alalle. Ammattikorkeakoulujen esitysten euromäärä oli suurempi kuin ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin varattu määräraha.
2
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 31.8.2020 korkeakoulujen vuosina 2021-2022 toteutettavista koulutusten laajennuksista tutkintonimikkeittäin, mutta seuranta tapahtuu koulutusalatasolla1 vuoden 2021 valtion rahoituspäätöksessä olevan liitteen mukaisesti (ks. korkeakoulukohtainen kooste taulukoissa 2 ja 3). Rahoituksen määräytymisperusteet määriteltiin OKM ohjeessa 2.4.2020. Ammattikorkeakoulujen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointialalle, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä tekniikan alalle. Yliopistojen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat laajemmin eri aloille.
Aloituspaikkalisäykset toteutetaan I syklin valinnoissa valittaessa opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluopintoihin. Korkeakoulu päättää, millä valintatavalla paikat täytetään. Siirtohakujen perusteella valittuja opiskelijoita ei sisällytetä laskentaan.
Taulukko 2. Yliopistojen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Aalto-yliopisto | 272 | 396 | 20 040 000 |
Helsingin yliopisto | 130 | 124 | 7 428 000 |
Itä-Suomen yliopisto | 272 | 272 | 16 008 000 |
Jyväskylän yliopisto | 268 | 131 | 11 970 000 |
Lapin yliopisto | 108 | 78 | 5 340 000 |
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto | 100 | 100 | 6 000 000 |
Oulun yliopisto | 350 | 361 | 21 450 000 |
Svenska handelshögskolan | 38 | 38 | 2 280 000 |
Taideyliopisto | 14 | 14 | 840 000 |
Tampereen yliopisto | 225 | 240 | 13 830 000 |
Turun yliopisto | 320 | 320 | 19 320 000 |
Vaasan yliopisto | 22 | 22 | 1 320 000 |
Åbo Akademi | 41 | 0 | 1 170 000 |
Yhteensä | 2 160 | 2 071 |
1 Koulutusalla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat
2 Lisäksi vuosien 2021-2024 aikana kohdennetaan sovittujen vuosierien mukaisesti Oulun yliopistolle psykologian koulutuksen laadukkaan käynnistämisen turvaamiseksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa ja Itä-Suomen yliopistolle vastaavasti logopedian koulutuksen käynnistämiseen 3 miljoonaa euroa.
3
Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Centria-ammattikorkeakoulu | 25 | 20 | 975 000 |
Diakonia-ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Humanistinen ammattikorkeakoulu | 20 | 20 | 840 000 |
Hämeen ammattikorkeakoulu | 15 | 10 | 525 000 |
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | 45 | 35 | 1 740 000 |
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu | 70 | 30 | 2 100 000 |
Kajaanin ammattikorkeakoulu | 10 | 10 | 360 000 |
Karelia-ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 975 000 |
LAB-ammattikorkeakoulu | 50 | 45 | 2 160 000 |
Lapin ammattikorkeakoulu | 35 | 35 | 1 500 000 |
Laurea-ammattikorkeakoulu | 95 | 93 | 3 948 000 |
Metropolia Ammattikorkeakoulu | 115 | 82 | 4 257 000 |
Oulun ammattikorkeakoulu | 30 | 80 | 2 520 000 |
Satakunnan ammattikorkeakoulu | 43 | 48 | 1 986 000 |
Savonia-ammattikorkeakoulu | 20 | 25 | 1 005 000 |
Seinäjoen ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 945 000 |
Tampereen ammattikorkeakoulu | 90 | 35 | 2 625 000 |
Turun ammattikorkeakoulu | 85 | 80 | 3 705 000 |
Vaasan ammattikorkeakoulu | 40 | 0 | 900 000 |
Yrkeshögskolan Arcada | 20 | 15 | 840 000 |
Yrkeshögskolan Novia | 27 | 15 | 882 000 |
Yhteensä | 955 | 768 | 37 308 000 |
Vuosien 2021-2022 aloituspaikkalaajennusten rahoitustarve katetaan kokonaisuudessaan sopimuskaudella 2021-2024 riippumatta koulutuksen kestosta. Koulutus- ja osaamistason nostamisen ohjelmarahoitus maksetaan toteutuneen opiskelijamäärän lisäyksen perusteella neljässä osassa vuosina 2021-2024. Vuosina 2021 ja 2022 varmistetaan Opintopolusta, että laajennus on toteutunut suunnitellusti koulutusalatasolla. Tarvittaessa rahoituksen vuosieriä pienennetään vastaamaan toteutunutta korkeakoulujen alakohtaista laajennusta. Mikäli vuosina 2021-2022 on tehty muita opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkintoon johtavan koulutuksen laajennuksia, ministeriö ei ota niitä huomioon lisäaloittajamäärän tarkastelussa.
Laskettaessa vuosien 2017-2019 vertailulukua, johon vuosien 2021- 2022 toteutunutta lisäystä verrataan, otetaan huomioon korkeakoulujen ilmoittamat erillisrahoituksella rahoitetut aloituspaikat. Vertailulukuihin ei myöskään lasketa siirto-opiskelijoita tai opiskeluoikeuksien palautuksia. Jotta vertailuluku varmasti saadaan yhteneväksi, pyydetään niistä vielä jatkossa kommentti korkeakouluilta.
4
Taulukko 4. Lisäaloituspaikkojen perusteella kohdennettavien määrärahojen laskenta
Vuosi 2021 | Tiedossa koulutuslaajennuksiin tarvittavan rahoituksen enimmäismäärä 2021-2022 suunniteltujen lisäaloituspaikkojen mukaan. Yliopistojen vuoden 2021 rahoitus on 1/4 rahoitustarpeesta. Tästä vähennetään vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettava yliopistolain mukainen harkinnanvarainen rahoitus 8,96 milj. euroa. Ammattikorkeakouluille vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoitus maksetaan etupainotteisesti. Vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista kohdennetaan ammattikorkeakoulujen 2021-2022 aloituspaikkoihin 13,568 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2021 ohjelmarahoituksen 6 milj. euron varauma käytetään vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoituksena vuonna 2021 (52 % suunnitellusta rahoitustarpeesta 25 % sijaan). |
Vuosi 2022 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2021 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä 2021). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021 toteutuneiden ja 2022 suunniteltujen lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2022 rahoitus 1/3 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2023 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2022 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021-2022 toteutuneiden lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2023 rahoitus 1/2 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2024 | Vastaava euromäärä kuin vuonna 2023. |
Ammattikorkeakoulujen kohdalla ohjelmarahoitusvarauma tarvitaan kokonaisuudessaan jo päätettyihin aloituspaikkalisäyksiin. Yliopistojen koulutus- ja osaamistason ohjelmarahoitusvarauman kohdentamaton osuus - yhteensä 26,554 miljoonaa euroa vuosina 2021- 2024 - jätetään sopimuskauden loppupuolelle kohdennettavaksi mm. työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen laajentamiseen. Yliopistoille voidaan tarjota mahdollisuus vielä tarkentaa vuoden 2022 esitystä tai vuodelle 2023 tehdään vielä lisälaajennus. On mahdollista, että myös ammattikorkeakouluille tulee liikkumatilaa vuosina 2022-2024, koska rahoitus määräytyy viime kädessä toteumien perusteella.
Ohjelmarahoitus sisällytetään vuotuisiin valtionrahoituspäätöksiin. Vuosien 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettavasta vuoden 2020 lisätalousarvion harkinnanvaraisesta määrärahasta tehdään erillinen rahoituspäätös vuoden 2021 helmikuussa.
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen lähtökohtana on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n digivisio, joka toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota.
Strategiaperusteisesta ohjelmarahoituksesta kohdennetaan yliopistosektorilla vuosittain 3,673 milj. euroa ja ammattikorkeakoulusektorilla 0,8 milj. euroa korkeakouluja yhteisesti hyödyttävän digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen. Strategiaperusteinen rahoitus kohdennetaan koordinaatiokorkeakoulujen kautta digivision hanketoimiston käyttöön. Yliopistojen
5
koordinaatiokorkeakoulu on Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulujen koordinaattorina toimii Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma
Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistäminen (TalentBoost)
Strategiaperusteisen rahoituksen kansainvälisyysohjelmalla toimeenpannaan hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kansainvälistymislinjauksia ja Talent Boost –ohjelmaa vahvistamalla Suomen korkean osaamisen brändiä ja houkuttelevuutta globaalisti sekä laatimalla toimintamallit kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymiselle.
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulujen Talent Boost –palvelulupauksen rahoitusperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat kv-opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä tutkintomääristä (AMK: amk- tutkinnot, YO: BA, MA, PhD) kuvaten korkeakoulun kansainvälistä vetovoimaa ja kykyä ohjata ja palvella kv. opiskelijoita niin, että opinnot ovat edenneet tutkintoon saakka.
Talent Boost –toimiin sisältyy myös joidenkin korkeakoulujen erityisvastuulla olevia kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumista tukevia toimia, kuten toimiminen SIMHE-korkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) tai alueensa kv.osaajapalveluita koordinoivana TalentHubina. Useamman korkeakoulun yhteisenä toteutuksena kehitetään lisäksi koko korkeakoulukenttää palvelevia toimenpidekokonaisuuksia, kuten esimerkiksi S2- koulutustarjontaa tai muutamien koulutusalojen yhteisiä digitaalisia polkuopintokokonaisuuksia.
Osana Talent Boost –toimia kehitetään lisäksi kansallinen Suomi-stipendi parhaiden kansainvälisten maisteri- ja tohtorinkoulutettavien saamiseksi opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun Finland Scholarship –stipendin (60 % kokonaisuudesta) perusteella kohdennettavan rahoituksen jakoperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteri- ja tohtorivaiheen kansainvälisten opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä lukumääristä. Tohtorinkoulutettaville tarkoitetun Finland Fellowship- stipendin rahoitusperusteena on kaksi rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-
/ETA-maiden ulkopuolisten maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisisitä lukumääristä.
6
Taulukko 5. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB-toimet: Talent Hub | Yhteiset TB-toimet: SIMHE-toimintamallit | Yhteiset TB-toimet: Pätevöitymiskoul. lääkärit + hammasl. | Yhteiset TB-toimet: S2-tarjonta yo+amk | Yhteiset TB-toimet: Alakohtaiset yhteiset polkuopinnot | Suomi-stipendi: MA, luokat I-III | Suomi-stipendi: PhD, luokat I-II | YHTEENSÄ | |
AYO | 1 200 000 | 1 750 000 | 1 505 000 | 800 000 | 350 000 | 5 605 000 | |||
HY | 1 200 000 | 375 000 | 400 000 | 1 750 000 | 300 000 | 200 000 | 4 225 000 | ||
ISY | 000 000 | 000 000 | 400 000 | 800 000 | 350 000 | 2 800 000 | |||
JY | 000 000 | 000 000 | 375 000 | 300 000 | 200 000 | 2 125 000 | |||
LY | 500 000 | 450 000 | 200 000 | 200 000 | 1 350 000 | ||||
LTY | 800 000 | 300 000 | 200 000 | 1 300 000 | |||||
OY | 000 000 | 000 000 | 300 000 | 200 000 | 1 750 000 | ||||
SHH | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaiYO | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaY | 1 200 000 | 200 000 | 800 000 | 350 000 | 2 550 000 | ||||
TY | 800 000 | 375 000 | 200 000 | 300 000 | 200 000 | 1 875 000 | |||
VY | 500 000 | 450 000 | 375 000 | 200 000 | 200 000 | 1 725 000 | |||
ÅA | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
Yhteensä | 10 100 000 | 2 250 000 | 1 500 000 | 1 200 000 | 3 500 000 | 1 505 000 | 4 900 000 | 3 050 000 | 28 005 000 |
Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB- toimet: Talent Hub | Yhteiset TB- toimet: SIMHE- toimintamallit | Yhteiset TB- toimet: Toiminnallisesti 2- kielinen tutkintopilotti, sairaanhoitaja | Yhteiset TB- toimet: Alakohtaiset polkuopinnot | Yhteiset TB- toimet: S2-tarjonta yo+amk | YHTEENSÄ | |
Hämeen amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Karelia | 100 000 | 55 000 | 155 000 | ||||
Oulun seudun amk | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Seinäjoen amk | 100 000 | 40 000 | 140 000 | ||||
Kajaanin amk | 100 000 | 155 000 | 255 000 | ||||
Jyväskylän amk | 180 000 | 180 000 | |||||
Satakunnan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Turun amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Arcada | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Centria | 150 000 | 40 000 | 190 000 | ||||
Savonia | 100 000 | 40 000 | 55 000 | 195 000 | |||
Diakonia-amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Vaasan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Laurea | 150 000 | 100 000 | 250 000 | ||||
Tampereen amk | 150 000 | 55 000 | 140 000 | 345 000 | |||
Humanistinen amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Haaga-Helia | 180 000 | 100 000 | 280 000 | ||||
Metropolia | 180 000 | 55 000 | 140 000 | 100 000 | 475 000 | ||
Yh Novia | 100 000 | 100 000 | |||||
Lapin amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Kaakkois-Suomen amk | 180 000 | 180 000 | |||||
LAB-amk | 180 000 | 155 000 | 335 000 | ||||
Yhteensä | 3 000 000 | 120 000 | 330 000 | 280 000 | 310 000 | 300 000 | 4 340 000 |
7
Globaalipilotit
Globaaliohjelman tavoitteena ovat uudenlaiset toimenpiteet, jotka johtavat Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändin ja kumppanuuksien vahvistumiseen globaalisti. Globaaliohjelma tukee myös korkeakoulujen omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteiden toteutumista. Käynnistettävän globaaliohjelman tavoitteena on edistää valittuihin TFK-maihin ja – alueille kohdentuvien yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien tarjooman muodostamista, käynnistää yhteiskampanjoita opiskelija- ja tutkijarekrytointiin sekä tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön.
Globaaliohjelman pilotteina käynnistyvät seuraavat kansainväliset kumppanuushankkeet ja verkostot, joiden tavoitteet ja osallistujakorkeakoulut on kuvattu tarkemmin kunkin pilotin koordinaatiokorkeakoulun kansainvälisyysohjelmaa koskevassa sopimusliitteessä:
Yliopistot
• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto
o Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)
o Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well- being –verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)
• USA-pilotti: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)
Taulukko 7. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
GLOBAALIPILOTIT | |||||||||
Intia-pilotti: IIT MoU (Aalto) 2M€ | Intia-pilotti: Oppiminen ja opettaminen (JY) 1M€ | Afrikka- ja Kiina- pilotit: Oppiminen ja opettaminen (HY) 3M€ | Afrikka-pilotti: Finland-Africa Platform for Innovation (TY) 1M€ | Afrikka-pilotti: Finnish and Southern African HEIs Network for Health and Well- being (TAU) 1M€ | Afrikka/Aasia: YO-AMK -alusta kestävän kehityksen ja vastuullisuude n teemojen edistämiselle (Aalto) 1M€ | Kiina-pilotti: Finland-China Network in Food and Health Sciences (TY) 1 M€ | USA-pilotti: Lippulaiva- tutkimusalat Michigan, Maine ja Piilaakso (HY, Aalto) 2M€ | Yliopisto yhteensä | |
AYO | 700 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 400 000 | 450 000 | 7 530 000 | ||
HY | 250 000 | 100 000 | 1 000 000 | 60 000 | 85 000 | 350 000 | 6 070 000 | ||
ISY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 495 000 | |
JY | 100 000 | 400 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 220 000 |
LY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 100 000 | 1 825 000 | ||||
LTY | 100 000 | 75 000 | 60 000 | 100 000 | 1 635 000 | ||||
OY | 250 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 200 000 | 2 795 000 |
SHH | 60 000 | 100 000 | 1 060 000 | ||||||
TaiYO | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 1 310 000 | ||||
TaY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 595 000 | |
TY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 75 000 | 60 000 | 400 000 | 200 000 | 3 410 000 |
VY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 2 520 000 |
ÅA | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 85 000 | 100 000 | 1 535 000 | ||
OKM | 0 | ||||||||
Yhteensä | 2 000 000 | 1 000 000 | 3 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 995 000 | 2 000 000 | 40 000 000 |
8
Ammattikorkeakoulut
• Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto (koordinaattorit Haaga-Helia, Metropolia, Laurea)
• Osallistuminen kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut osallistuvat kumppaneina em. yliopistojen koordinoimiin globaaliverkostoihin.
Taulukko 8. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
Globaalitoimet -osio | ||||
Afrikka- ja Kiina-pilotit: Opettaminen ja oppiminen (400 000 €) | Kiina-pilotti: Yhteistyöverkosto, järjestelmäuudistukset (koord. 3AMK 0,4M€) (1,46 M€) | Tasaus (82 000 €) | Ammatti- korkeakoulu yhteensä | |
Hämeen amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Karelia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Oulun seudun amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Seinäjoen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kajaanin amk | 62 000 | 4 000 | 66 000 | |
Jyväskylän amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Satakunnan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Turun amk | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Arcada | 0 | 3 000 | 3 000 | |
Centria | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Savonia | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Diakonia-amk | 0 | 1 000 | 1 000 | |
Vaasan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Laurea | 30 000 | 135 000 | 6 000 | 171 000 |
Tampereen amk | 50 000 | 62 000 | 6 000 | 118 000 |
Humanistinen amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Haaga-Helia | 50 000 | 136 000 | 6 000 | 192 000 |
Metropolia | 30 000 | 135 000 | 9 000 | 174 000 |
Yh Novia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Lapin amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kaakkois-Suomen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
LAB-amk | 62 000 | 5 000 | 67 000 | |
OKM | 0 | |||
Yhteensä | 400 000 | 1 460 000 | 82 000 | 1 942 000 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024
Itä-Suomen yliopisto
TALENT BOOST –PALVELULUPAUS
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Talent Boost -palvelulupaus tukee strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelmaosion toimenpiteitä.
Itä-Suomen yliopiston palvelulupaus
Vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat.
• Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistavoitteet osaksi yritys- ja työelämäyhteistyön kokonaisuuttamme mm. tarjoamalla elinkeinoelämälle tukea työyhteisön kansainvälisyysvalmiuksien vahvistamiseen ja kansainvälisten harjoittelijoiden palkkaamiseen sekä lisäämällä kansainvälisen opiskelijan harjoittelu- ja/tai lopputyöjakson osaksi erilaisia yritysyhteistyöpaketteja sekä mahdollistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kohtaamisia.
• Sisällytämme kaikkiin vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin harjoittelujakson.
o Kehitämme tiedekuntien ja oppiaineiden kanssa opetussuunnitelmia siten, että harjoittelu on mahdollista sisällyttää osaksi tutkintoa.
o Tarjoamme vieraskielisten maisteriohjelmien opiskelijoille mahdollisuuden kahden kuukauden palkalliseen harjoitteluun yliopiston sisällä trainee-ohjelmassamme.
o Yliopiston sisäisten harjoittelumahdollisuuksien rinnalla kehitämme harjoittelumahdollisuuksia alueen yrityksiin, sekä tuemme yrityksiä harjoitteluiden järjestämisessä.
• Parannamme palveluita ja kehitämme erilaisia tukimuotoja, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan löytämistä.
o Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden ja alueiden yritysten kohtaamista sekä verkostoitumista mm. tapahtumien (International talent day- toiminta, Find your Mentor - kokeilu), koulutuksen (Learn the pecularities of Finnish working life- koulutus) ja harjoitteluiden (UEF trainee -ohjelman käynnistäminen) kautta.
o Tuemme paikallisia yrityksiä kansainvälisten osaajien harjoitteluiden järjestämisessä ja palkkaamisessa. Tarjoamme yrityksille mahdollisuuksia osallistua (verkko)koulutuksen, jossa käsitellään harjoittelun käytännön järjestelyä ja pedagogisia tavoitteita.
o Kehitämme opetussuunnitelmia niin, että kieliopinnot voidaan sisällyttää tutkintovaatimuksiin.
o Luomme kansainvälisten opiskelijoiden urapolkumallin, jota voidaan toisintaa myös muille koulutusasteille
• Otamme käyttöön SIMHE-korkeakouluissa kehitettyjä ohjauksen ja neuvonnan menettelyjä ja palveluita korkeasti koulutettujen ja tai korkeakouluihin hakeutuvien maahanmuuttajien tukemiseksi.
Korkeakoulun erityisvastuulla olevat toimet
• Toimimme aktiivisesti alueemme Talent Hub -toimijana, mikä kehittää kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilöstön palveluita sekä yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä integroitua ja työllistyä Suomeen vahvistuvat.
Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista
• Tarjoamme EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneille lääketieteen ja hammaslääketieteen pätevöitymiskoulutusta ja niihin kiinteästi liittyviä kieliopintoja. Kehitämme muiden korkeakoulujen kanssa yhteistä koulutustarjontaa tukemaan ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden laillistamisprosessia. Kytkemme kielikoulutuksen pätevöitymiskoulutuksen yhteyteen siten, että osaamistaan täydentäneen kielitaito vastaa vähintään kansalaisuuteen edellytettävää ja työllistymiseen vaadittavaa kielitaitoa, joka on voitu koulutuksen aikana osoittaa. Tarjoamme kielikoulutusta myös EU-alueella tutkinnon suorittaneille.
Suomi-stipendi
Yliopisto ottaa käyttöön Suomi-stipendin parhaiden tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden houkutteluun.
• Suomi-stipendi on suomalaisten yliopistojen globaalia kiinnostavuutta lisäävä, yhtenäisiin käytäntöihin perustuva markkinointityökalu. Suomi-stipendi kytketään korkeakoulujen globaaliohjelmassa käynnistettäviin kampanjoihin ja pilottitoimiin.
• Yliopisto kohdistaa Suomi-stipendit parhaille EU-ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille (maisterivaihe ja tohtorinkoulutus). Suomi-stipendiohjelmaan sisällytetään palvelukokonaisuudet stipendiaattien työelämäyhteyksien muodostamiseksi sekä alumnitoiminnoille.
GLOBAALITOIMET
Yliopisto on mukana kumppanina seuraavissa globaaliohjelman piloteissa:
• Indian Institutes of Technology (IITs) (Aalto-yliopisto koordinoi)
• USA: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto- yliopisto koordinoivat)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto, Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (Turun yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences -verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well-being (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto-yliopisto koordinoi)