Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien
Jätehuoltomääräykset
Määräykset ovat voimassa 1.9.2018 lähtien seuraavissa kunnissa ja kaupun- geissa:
Akaa, Eura, Forssa, Huittinen, Humppila, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Sastamala (pois lukien Suodenniemen ja Mouhijärven alue), So- mero, Säkylä, Tammela, Urjala ja Ypäjä.
Sisällys
1 § Soveltamisala
2 § Määritelmät
3 § Jätehuollon tavoitteet
4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään
5 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella 6 § Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen
7 § Kiinteistökohtainen jäteastia
8 § Yhteisen jäteastian perustaminen
9 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen 10 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat
11 § Erikseen lajiteltavat jätelajit 12 § Sekalainen yhdyskuntajäte
13 § Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet
14 § Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajitte- lu- ja erilliskeräysvelvoitteet
15 § Muut erikseen kerättävät jätteet 16 § Kompostointi
17 § Jätteen polttaminen 18 § Jätteen hautaaminen 19 § Jäteastiatyypit
20 § Jäteastioiden täyttäminen 21 § Tyhjennysvälit
22 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset 23 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat
24 § Kuormaaminen
25 § Kuljettaminen
26 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
27 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen 28 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi 29 § Lietteiden omatoiminen käsittely
30 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto ja roskaantumisen ehkäiseminen 31§ Vaarallisten jätteiden jätehuolto ja kerääminen
32 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöillä 33 § Erityisjätteet
34 § Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 35 § Tiedottamisvelvoite
36 § Jätehuoltomääräysten valvonta
37 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä 38 § Voimaantulo
39 § Siirtymäsäännökset
Johdanto
Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle sekä edistää etusijajärjestyksen noudattamista. Jätehuoltomääräyk- set antaa jätehuoltoviranomainen.
Jätehuoltomääräyksillä on tärkeä asema jätehuollon käytännön toimeenpanossa kunnassa. Jätehuoltomää- räyksissä muodostetaan normi siitä, miten kiinteistöt toimivat ja miten jätteet kuljetetaan. Määräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä.
Jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä, kuten jätelakia ja jäteasetusta, tarkentavia määräyksiä. Ne ovat nimensä mukaan velvoittavia, eivät suosituksia. Jätehuoltomääräykset koskevat kunnallisen yhdyskuntajä- tehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä, kuten asuinkiinteistöjä, sekä palvelulaitoksia. Siten kaikkien kuntalais- ten, asumiseen ja julkiseen toimintaan tarkoitettujen kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden sekä soveltuvilta osin myös muiden toimijoiden on noudatettava jätehuoltomääräyksiä.
Soveltamisala ja yleiset velvoitteet
1 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty jätehuollon järjestämisestä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa noudatetaan näitä jätehuoltomääräyksiä. Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta- alueen kaikissa kunnissa.
Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jät- teisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen.
Elinkeinotoiminnan jätteiden osalta jätehuoltomääräyksiä sovelletaan silloin, jos elinkeinotoiminnan jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä elinkeinotoiminnan harjoittajan pyynnöstä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden nojalla.
Näitä määräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, eläinlääkintälaitosten sekä muiden tutkimus- ja hoitolaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen sekä viiltävän ja pistävän jät- teen jätehuollon järjestämiseen siltä osin, kuin siitä on määrätty erikseen. Sivutuotelaki (517/2015) on en- sisijainen jätelakiin ja ympäristönsuojelulakiin nähden. Sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden käyt- töön ja hävittämiseen sovelletaan ensisijaisesti sivutuotelakia (HE 235/2014).
Näissä jätehuoltomääräyksissä ei määrätä pienimuotoisesta maarakennusjätteen hyötykäytöstä. Maara- kennusjätteen hyötykäytöstä päättää ympäristönsuojeluviranomainen.
Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta asemakaava-alueilla oleviin katuihin, toreihin, katuaukioihin, uima- rantoihin, puistoihin eikä muihin näihin verrattaviin yleisiin alueisiin.
2 § Määritelmät
Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:
Aluekeräyspisteellä alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuo- lelle jätelautakunnan erillisellä päätöksellä rajatut kiinteistöt toimittavat sekalaisen yhdyskuntajätteensä.
Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.
Biojätteellä (kompostoituva jäte) kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syn- tyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä silloin, kun ei tarkoiteta sivutuotelain mukaista eläin- peräistä jätettä, joka kerätään ja käsitellään sivutuotelain mukaisesti.
Ekopisteillä/kierrätyspisteillä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji.
Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laa- tunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityis- jätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet.
Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä.
Jäteasemalla jätehuollon järjestäjän ylläpitämää valvottua pääasiassa kierrätettävien jätteiden tuontipaik- kaa, jossa ei ole käsittelytoimintaa.
Jätekeskuksella jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikkaa, jossa on useita toimintoja ja jätteen käsittelyä sisältäen kierrätystä tai hyödyntämistä.
Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten muodostettua vastaanottopaikkaa, jossa on yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten.
Keräysvälineellä jäteastiaa, syväkeräyssäiliötä tai muuta jätteen keräämiseen tarkoitettua välinettä, johon jäte laitetaan vastaanottopaikkaan kuljettamista varten.
Kiinteistökohtaisella jäteastialla kiinteistön omassa omistuksessaan tai naapureiden kanssa yhteisessä omistuksessa oleva jäteastia, jonne kiinteistön sekalaiset yhdyskuntajätteet kerätään.
Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiske- räyspisteestä.
Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunta vastaa jätteen- kuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräys- ten mukaisesti.
Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä (mu- kaan lukien asumisessa syntyvä saostuskaivo-, umpikaivo- ja vastaava jäteveden kiinteistökohtaisessa käsit- telyssä muodostuva liete), sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisö- jen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa.
Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä, jonka haltija on esittänyt pyynnön kunnan jätehuoltopalvelun saamisesta muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuol- tojärjestelmässä.
Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huo- lehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.
Kunnan jätehuoltoviranomaisella Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien yhteistä jätelautakuntaa.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella Forssan kaupungin ympäristölupalautakuntaa, Huittisten kau- pungin ympäristö- ja rakennuslautakuntaa, Humppilan kunnan teknistä lautakuntaa, Jokioisten kunnan ym- päristölautakuntaa, Kosken Tl:n kunnan ympäristönsuojelulautakuntaa, Loimaan kaupungin ympäristölau- takuntaa, Oripään kunnan teknistä lautakuntaa, Pyhäjärviseudun ympäristölautakuntaa (Euran ja Säkylän kuntien osalta), Sastamalan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan (Sotesi) ympäristöjaostoa, Someron kaupungin ympäristölautakuntaa, Tammelan kunnan ympäristölautakuntaa, Valkeakosken kaupungin ra- kennus- ja ympäristölautakunta (Akaan kaupungin ja Urjalan kunnan osalta) sekä Ypäjän kunnan rakennus- lautakuntaa.
Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää maatuvaa pienijakeista jätettä, kuten ruohoja, puiden lehtiä, risuja ja oksia.
Sekalaisella yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnas- sa syntyvää jätettä, josta on lajiteltu kierrätystä varten erilliskerättävä jäte.
Sivutuotteella tarkoitetaan tässä eläinperäisiä sivutuotteita, joita ovat kuolleiden eläinten kokonaiset ruhot tai ruhonosat ja muut eläinperäiset tuotteet, jota ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi. esim. biokaasu- tai kompostointilaitokseen toimitettava kauppojen eläinperäinen ruokajäte.
Taajamalla tarkoitetaan näissä määräyksissä asemakaavoitettua aluetta, ei kuitenkaan ranta-asemakaava- aluetta.
Tuottajavastuun alaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jä- telain 6. luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset.
Vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus.
Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syn- tyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palve- lu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.
Yhteinen tie tarkoittaa pientä yksityistiehen verrannollista tietä.
Yhteiskeräyspiste eli xxxxxx-xxxxx kahden tai useamman nimetyn kiinteistön jätteiden noutoa varten ole- va yhteinen keräyspiste, jossa on yksi tai useampi keräysväline eri jätelajeille.
3 § Jätehuollon tavoitteet
Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätteet on kuljetettava, käsiteltävä ja varastoi- tava hallitusti. Kaikkien toimijoiden tulee pyrkiä jätehierarkian mukaiseen jätteenkäsittelyyn:
- Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen
- Uudelleenkäytön valmistelu
- Kierrätys materiaalina
- Energiahyödyntäminen tai muu hyödyntäminen
- Loppukäsittely
Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen
4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään
Kiinteistöjen ja muiden jätteen tuottajien on jätelain velvoittamana liityttävä kunnan jätehuoltojärjestel- mään kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta ja noudatet- tava näitä jätehuoltomääräyksiä.
Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu lähtökohtaisesti liittymällä kiinteistöittäiseen jät- teenkuljetukseen, jossa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kuljetetaan kiinteistön kerä- yspaikasta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätteen haltijan on luovutet- tava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjes- tämäänsä keräyspaikkaan.
Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajien/ tuottajayhteisöjen järjestämiin vastaanottopaikkoi- hin.
5 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella
Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Toissijaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuu- den piiriin kuuluvien jätteiden osalta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy tekee kiinteistön tai muun jätteen tuot- tajan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä siitä, mitä palveluita kyseinen sopimus koskee.
6 § Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueella yhdyskuntajätteen (pois lukien Akaan, Forssan, Kos- ki Tl:n, Jokioisten, Humppilan, Punkalaitumen, Tammelan, Urjalan, Someron, Ypäjän ja Oripään alueella eril- liskerätyn biojätteen) kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa kiinteistön haltija (kiinteis-
tön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu kiinteistöittäisellä omalla tai yhteisellä (kimppa) jäteastialla. Kiinteistöittäisessä jätehuollossa kiin- teistön haltija ottaa yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljetusyrittäjään ja tekee valitse- mansa yrittäjän kanssa sopimuksen jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuol- tomääräysten mukaisesti.
Biojätteen erilliskeräily toimialueella järjestetään kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena lukuun otta- xxxxx Xxxxxxxxxx, Huittista, Säkylää, Euraa ja Loimaata, joissa käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus.
Sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetukse- na.
7 § Kiinteistökohtainen jäteastia
Kiinteistön haltijan tehtävänä on järjestää kiinteistölle jätehuoltomääräysten mukainen jätteiden keräys- paikka ja hankkia tarvittavat jäteastiat. Keräyspaikka voi olla kiinteistön oman tai useamman kiinteistön kanssa yhteinen (kimppa-astia).
8 § Yhteisen jäteastian perustaminen
Lähekkäin tai yhteisen tien tai muun luonnollisen kulkureitin varrella sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yh- teisen jäteastian eli kimppa-astian käytöstä. Sekalaisen yhdyskuntajätteen yhteisastian tulee olla kooltaan sellainen, että yhteisastian käyttäjien jätteet mahtuvat kokonaisuudessaan astiaan kaikissa olosuhteissa. Yhteisastian yhteenlasketun tilavuuden tulee olla vähintään 600 litraa, jos sitä käyttää yli 20 henkeä tai yli 5 kiinteistöä.
Yhteisastiaa voidaan käyttää sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen että erilaisten hyötyjätelajien keräämiseen. Taajama-alueella jäteastian tulee sijaita korkeintaan 1 km:n päässä kiinteistöltä. Haja-asutusalueella yhtei- sen jäteastian tulee sijaita joko yhteisen tien varrella tai muun luonnollisen kulkureitin varrella korkeintaan 5 km:n päässä kiinteistöltä.
Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava sille jätteenkuljetusyritykselle, jolta jäteastian tyhjennys on tilattu. Ilmoituksen tulee sisältää jäteastian käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, tieto yhteisastian sijainnista ja koosta sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä. Jäte- kimpan vastuuhenkilön on ilmoitettava yhteisastian käytössä tapahtuvista muutoksista.
Kiinteistön, joka järjestää astian sijoituspaikan ja sopii astian tyhjennyksestä, tulee varmistaa, että kaikki as- tiaa käyttävät kiinteistöt sijaitsevat jätehuoltomääräyksen mukaisella etäisyydellä jäteastiasta tai että tätä kauempana olevat kiinteistöt ovat hakeneet jätehuoltoviranomaiselta poikkeamaa astian sijaintivaatimuk- sista.
9 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen
Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi so- vellu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, tai jotka eivät sovellu kerättäväksi ekopistei- siin, on toimitettava Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.
Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta itse. Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jä- teastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jät-
teenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjen- tämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta.
10 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat
Jätehuoltoviranomainen määrää, että kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimi- tettava Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamia vastaanottopaikkoja kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kulje- teta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamat jäteasemat, jätekeskukset ja ekopisteet sekä sako- ja umpikaivolietteiden osalta osakaskuntien hallinnassa olevat tai käyttämät jätevedenpuhdistamot tai muut osakaskuntien vastaanottopaikat.
Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan ylläpitäjän antamien oh- jeiden mukaisesti ilmoitettuina aukioloaikoina. Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ai- noastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto- tai -käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jolle on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia.
Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista, jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vas- taanotto- tai käsittelypaikaksi, tai jos jätteen vastaanottaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydel- le.
Yleisillä jätteiden vastaanottopaikoilla jätteet tulee sijoittaa niille erikseen osoitettuihin keräysvälineisiin annettuja ohjeita noudattaen.
Jätteiden on mahduttava keräysastiaan niin, että astia on mahdollista sulkea tai peittää.
Jätteiden kerääminen kiinteistöllä
11 § Erikseen lajiteltavat jätelajit
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajitelta- va mahdollisuuksien mukaan erikseen hyötyjätteet. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräyk- seen toimittamisesta silloin, kun vastaanottopaikkoja on kohtuullisella etäisyydellä tarjolla.
Hyötyjätteet kerätään kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, jos kiinteistö kuu- luu kyseisen jätelajin osalta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hankittava jäteasti- at erilliskerättäville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Mikäli erilliskerättyä pakkausjätettä tai hyötyjätettä ei kerätä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, voi kiinteistön haltija, silloin kun palvelua on tarjolla, tilata sille itse vapaaehtoisesti jätteenkuljetuksen ja luo- vuttaa jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan.
12 § Sekalainen yhdyskuntajäte
Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytössään sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tarkoitettu jäteastia.
Sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei kuitenkaan saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai hyötyjätteitä.
13 § Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet
Asukkaan on huolehdittava asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelusta.
Taajama-alueella asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti:
Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä | Biojäte | Kartonkipakkausjäte | Metallipakkausjäte | Lasipakkausjäte | Paperi |
5 tai enem- | X | kuten jäte- | |||
män | lain 49 § Ja | ||||
40 tai | X | X | X | X | 50 § mää- |
enemmän | räävät |
Muut lajitellut hyötyjätteet, vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja toi- mitettava Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Tuottajavastuun piiriin kuulu- vat jätteet on toimitettava tuottajayhteisön osoittamiin vastaanottopaikkoihin.
Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteis- töllä.
Mikäli biojätteen ohella kiinteistöllä syntyy sivutuotelain (517/2015) mukaisia sivutuotteita, tulee näiden jätteiden keräily, kuljetus ja säilytys sekä kuljetuksesta raportointi järjestää aina sivutuotealain ja - asetuksen mukaisesti.
14 § Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden la- jittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet
Taajama-alueilla, kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä muussa kuin asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin tai useammalle jätelajille tarkoitettuihin jäteastioihin seuraavasti:
Hyötyjätelaji | Erilliskerättävä, jos |
Biojäte | kiinteistöllä on ruoan valmistusta tai ruokala tai biojätettä syntyy muuten merkittäviä määriä (20 kg viikossa) |
Kartonkipakkaukset, kartonki ja pahvi | kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 20 kg viikossa |
Metalli | silloin kun syntyy säännöllisesti |
Lasipakkaukset | kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 20 kg viikossa |
Kartongin, pahvin, lasin ja metallin eräyspisteitä perustettaessa tulee huolehtia, että yhteiskeräily noudat- taa pakkausjäteasetuksesta vastaavan pakkausalan tuottajayhteisön voimassaolevaa ohjeistusta.
15 § Muut erikseen kerättävät jätteet
Tuottajavastuunalaiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanotto- paikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin. Vaaral- liset jätteet sekä erityisjätteet on kerättävä erikseen, merkittävä näiden jätehuoltomääräysten 23 §:n mu- kaisesti ja toimitettava Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.
Asukkaan itse tekemistä piha- ja puutarhatöistä syntyvä puutarhajäte, jota ei näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä, on toimitettava Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoitta- maan tai yksittäisen kunnan järjestämään puutarhajätteen vastaanottopaikkaan.
Rakennushankkeet on suunniteltava ja toteutettava siten, että käyttökelpoiset esineet ja aineet otetaan talteen ja käytetään uudelleen ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haita- tonta rakennus- ja purkujätettä.
Xxxxxx asuinkiinteistön omistaja huolehtii itse rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsi- tellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.
Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen
16 § Kompostointi
Kiinteistöllä saa ilman erillistä lupaa tai ilmoitusta kompostoida puutarhajätettä ja elintarvikejätettä sekä harmaavesisuodattimien suodatinmassoja (esim. kutterinlastut, turve ja sammal) ja fosforinsaostuskaivojen massoja, muita kuin mustia jätevesiä sisältäviä puhdistamo- tai saostuskaivolietteitä, kuivakäymäläjätettä, pienpuhdistamoiden lietepusseja ja lemmikkieläinten ulosteita
Kompostoria on aina hoidettava ohjeiden mukaisesti, ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kom- postori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maa- tuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta nou- dattaen. Kompostori voi olla myös omatekoinen, mutta se ei saa sisältää haitallisia aineita (esimerkiksi freoneja).
Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen. Kompostorille on nimettävä vas- tuuhenkilö, jos kyseessä on useamman kuin viiden (5) huoneiston yhteinen kompostori. Jos kompostoinnin perusteella haetaan pidennystä yhteisen jäteastian tyhjennysväleihin, tulee kaikkien kiinteistöiden kompos- toida omassa tai yhteiskäytössä olevassa kompostorissa kiinteistökohtaiset elintarvikejätteet.
Mikäli kompostorille ei ole kaavassa esitetty sijoituspaikkaa tulee sen sijaita vähintään 5 metrin päässä naapurin rajasta ja 20 metrin päässä talousvesikaivoista ja vesistöstä. Etäisyydestä naapurin rajaan voidaan poiketa naapurin suostumuksella.
Elintarvikejätettä ja harmaavesisuodattimien massoja saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, sul- jetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Taajama-alueella kom- postorin tulee olla myös lämpöeristetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.
Kuivakäymäläjätettä, pienpuhdistamoiden lietepusseja, lemmikkieläinten ulosteita sekä muita kuin mus- tia jätevesiä sisältäviä puhdistamo- tai saostuskaivo lietteitä ja fosforinsaostuskaivojen massoja saa kom- postoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty ja joka on asianmukaisessa kunnos- sa. Kompostoria ei saa sijoittaa tulva-alueelle, eikä niin, että sen ympäristön sulamisvedet kulkeutuvat suo- raan vesistöön tai talousvesikaivoon. Kompostori on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän talousvesi- kaivosta ja vesistöstä. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika kompostorissa on vähintään vuosi. Kuiva- käymäläjätteen ja lietepusseja sisältävän kompostoidun jätteen jälkikompostointi on tapahduttava niin, et- tä valumavedet eivät kompostointipaikasta pääse kulkeutumaan talousvesikaivoon tai vesistöön.
Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa tai kehikossa. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille.
Nämä määräykset eivät koske kompostointia, johon on myönnetty ympäristölupa. Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. Paistorasvojen ja ruokaöljyjen sekä muun ylimääräisen rasvan johta- minen haitallisessa määrin jätevesiviemäriin on kielletty. Isomman rasvamäärän kuten joulukinkun rasva tulee laittaa jähmetettynä kompostoriin tai biojäteastiaan. Mikäli kiinteistöllä ei ole biojäteastiaa tai kom- postoria tulee rasva jähmettää ja pakata ennen sekajäteastiaan laittamista.
17 § Jätteen polttaminen
Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä (esim. sivutuotelain mukainen polttolupa) eikä polt- tavia käymälöitä.
Taajama-alueiden ulkopuolella saa satunnaisesti polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä, sekä käsittelemätöntä puujätettä.
Kiinteistön tulipesissä saa polttaa vain käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia. Paperia, pahvia ja kar- tonkia saa käyttää vain vähäisissä määrin sytykkeenä. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle kohtuu- tonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, savusta, noesta, liasta, pölystä, hajusta tai muista vastaa- vista vaikutuksista eikä terveyshaittaa.
18 § Jätteen hautaaminen
Jätteen hautaaminen maahan on kielletty.
Kuolleiden eläinten ja eläinperäisten sivutuotteiden hautaaminen on sallittua sivutuotelain 24 ja 28 §:n mukaisesti. Kunnaneläinlääkäri ja terveydensuojeluviranomainen antavat ohjeita hautaamisesta.
Jäteastiat
19 § Jäteastiatyypit
Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä näiden jätehuoltomäärä- ysten mukaista jätteiden keräämistä varten. Keräysvälineet tulee valita siten, että ne soveltuvat kerättäväl- le jätelajille, koneelliseen kuormaukseen sekä käytössä olevalle jätteenkuljetuskalustolle. Jäteastiat on mi- toitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Jäteastiat on merkittävä jä- teasetuksen (19.4.2012/179, 10 § 4. momentti), ja tarvittaessa sivutuoteasetuksen mukaisesti.
Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää:
- käsin siirreltäviä, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja kannellisia jäteastioita, jotka voidaan tyhjentää koneelliseen kuormaukseen ja pesuun
- kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä
- maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka voidaan tyhjentää koneellisesti jäteautoon ajoneuvossa olevalla nosturilla
- puristinsäiliötä, jotka kuljetetaan jätteen vastaanottopaikalle tyhjennettäväksi
- koukku-, vaijeri- ja ketjutartunnallisia peitettävissä olevia vaihtolavasäiliöitä, joissa jätteet kuljetetaan peitettynä vastaanotto- tai käsittelypaikkaan
- poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jä- teastioita (esim. paperisäkkiin haravointijätettä)
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy sekä kiinteistön haltijan järjestä- mässä jätteenkuljetuksessa sekä elinkeinotoiminnan jätehuollossa jätteenkuljetusyritys voivat hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta.
Jäteastian koon on vastattava sekä kiinteistöllä syntyvää jätemäärää, että kiinteistöllä käytössä olevaa tyh- jennysväliä. Kiinteistön haltijan on aina huolehdittava keräysvälineiden puhdistamisesta ja kunnossapidos- ta. Keräysvälineet eivät saa aiheuttaa terveydellistä haittaa, hajuhaittaa, roskaantumista tai ympäristön li- kaantumista. Keräysvälineet eivät myöskään saa houkutella haittaeläimiä tai aiheuttaa turvallisuusriskiä ke- räysvälineiden tyhjentäjille tai käyttäjille.
20 § Jäteastioiden täyttäminen
Jäteastiaan saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten astia on tarkoitettu.
Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteas- tian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi voi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin.
Käsin siirrettäväksi tarkoitettu jäteastia tai pakkaus saa painaa enintään: alle 120 litran pakkaus tai säkki 15 kg
120 – 660 litran jäteastia 60 kg
Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuolto- määräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin jätteen hal- tijan on huolehdittava, että astiaan soveltumattomat jätteet poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen paikkaan.
Jos jäte ei kiinteistöittäisessä keräyksessä mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, se voidaan sijoittaa tilapäisesti jätteelle varatun keräyspaikan välittömään läheisyyteen. Jäte on merkittävä poisvietä- väksi ja se tulee pakata siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Pakatun jätteen on
tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteistöittäises- sä jätteenkuljetuksessa. Kuljetuksesta on erikseen sovittava kuljetusyrittäjän kanssa.
Biojätteen keräämiseen tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Hienojakoinen ja pö- lyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista.
Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan ei saa laittaa:
- palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä
- vaarallisia jätteitä
- erityisjätteitä
- aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsitteli- jälle
- aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista
- nestemäisiä jätteitä, hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia
- suuria määriä rakennus- ja purkujätettä
- suuria määriä puutarhajätettä tai risuja
Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteas- tiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna.
21 § Tyhjennysvälit
Jäteastiat tulee tyhjentää vähintään seuraavasti:
Tyhjennysvälit enintään | kesäaikana (viikot 18-40) | talviaikana (viikot 41-17) |
Sekalainen yhdyskuntajäte | 4 | 4 |
Sekalainen yhdyskuntajäte taajamassa | 2 | 4 |
Sekalainen yhdyskuntajäte, jos kiinteistöllä on hyvin hoidettu biojätteen lajittelu ja erilliskeräily tai kompostointi | 8 | 8 |
Biojäte | 1 | 2 |
Biojäte, joka kerätään syväkeräyssäiliöön tai koneellisella jäähdytyksellä varustet- tuun säiliöön | 2 | 4 |
Jäteastia täytyy tyhjentää riittävän usein niin, että jäteastiasta ei aiheudu roskaantumista, haju-, viihtyvyys- haittaa eikä muita haittoja esimerkiksi terveydelle, ympäristölle tai jätteenkuljetukselle.
Erilliskerättävien hyötyjätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä riittävän usein siten, ettei keräysvälinei- den ylitäyttymisestä seuraa hyötyjätteiden sijoittamista sekajätteen joukkoon.
Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää silloin, kun kiinteistöllä syntyvä biojäte kompostoidaan. Biojätteen kompostoinnista tulee tällöin tehdä jätehuoltoviranomaiseen ilmoitus, jonka perusteella jätehuoltoviranomainen tekee asiasta kirjallisen päätöksen. Päätöksen saatuaan kiinteistö sopii itse asiasta jätteenkuljettajan kanssa.
Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomää- räysten mukaisesti ympäri vuoden. Asumattomien ja vapaa-ajanasuntokäyttöön rinnastettavassa käytössä olevien haja-asutusalueen kiinteistöjen jätehuolto tulee järjestää samalla tavoin kuin vapaa-ajan asuntojen jätehuolto. Vapaa-ajan asuntojen osalta kiinteistöittäinen jätehuolto on järjestettävä toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena ai- heudu hyötyjätteiden sijoittamista sekalaisen yhdyskuntajätteen joukkoon.
Jätteen keräyspaikat
22 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset
Jäteastiat on sijoitettava ensisijaisesti keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa, tulee sisäänkäynnin olla suo- raan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki. Ke- räyspaikan sijoittamisessa tulee ottaa huomioon paloturvallisuus. Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita.
Kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, että tyhjentäjän käytössä on siirtoa helpottavat laitteet tai raken- teet erityisesti silloin, jos jäteastian siirtoväylä on hyvin kalteva (jyrkempi kuin 1:5) tai jos siirtoväylällä on kuljettajalle työturvallisuusriskejä aiheuttavia kynnyksiä, portaita tai muita esteitä.
Keräyspaikka on sijoitettava riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asuntojen ikkunoista. Ke- räyspaikoilla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riit- tävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä.
Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.
Kiinteistön haltija vastaa keräyspaikan ja jäteastioiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnos- sapidosta ja siisteydestä. Myös lumen auraus ja liukkauden torjunta on hoidettava niin, että jäteastioiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista.
Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvalli- sesti vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteastioita. Loka-autolla tai muulla tyhjennyskulkuneuvolla on oltava mahdollisuus päästä tyhjentämään jätevesien käsittelyjärjestelmät.
Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Mikäli kiinteistöl- lä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteis- tön välittömään läheisyyteen. Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettava niin, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään jäteastiat.
Jos kiinteistön haltija on lukinnut jäteastian tai sako- ja umpikaivon sijoituspaikalle johtavan reitin, on luki- tus järjestettävä siten, että jätteenkuljettajan yleisavain sopii lukkoon. Lukituksessa on käytettävä kaksois- pesälukkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan käyttää avainsäiliötä, johon jätteenkuljettajalla on yleis-
avain. Avainsäiliö on sijoitettava keräyspaikalle johtavan reitin välittömään läheisyyteen. Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.
23 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat
Alueellisia jätteiden keräyspaikkoja koskevat määräykset ovat voimassa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n, tuottajien sekä mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueellisilla keräyspaikoilla. Alueellisille keräys- paikoille saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Mikäli jäteastiat ovat täysiä, tulee jätteet toimittaa toiselle alueelliselle jätteiden keräyspaikalle.
Alueelliseen jätteiden keräyspaikan perustamiseen ja jäteastioiden sijoittamiseen alueelle tulee hakea maanomistajan suostumus sekä tarvittaessa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Lisäksi keräys- toiminnasta pitää tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätehuoltorekisteriin merkitse- miseksi. Alueellisesta jätteiden keräyspaikasta vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspaikasta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön li- kaantumista tai roskaantumista. Alueellisella jätteiden keräyspaikalla tulee olla siitä vastaavan tahon yh- teystiedot.
Jätteenkuljetus
24 § Kuormaaminen
Jätteiden kuormaaminen on sallittu arkisin klo 6-22 ja lauantaisin klo 6-18. Useamman pyhäpäivän sattues- sa peräkkäin, on jätteiden kuormaaminen sallittu myös pyhänä klo 6-18. Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jä- teastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi kerä- yksen päätyttyä. Jätteiden kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai ympäristö- tai terveyshaittaa.
25 § Kuljettaminen
Jätteenkuljettaja tai muu jätteen tuoja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana. Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen ai- kana leviämään ympäristöön eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa. Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pieni- kokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiveydestä.
Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään. Erilaatuiset jätelajit voidaan kuitenkin sekoittaa kuljetuksen ajaksi, jos niiden sekoittaminen ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle.
Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä siirtoasiakirjan laatimis- velvoitteesta kuljetettaessa lietteitä, rakennus- ja purkujätteitä, pilaantuneita maa-aineksia tai vaarallisia jätteitä sekä sivutuotelain 40-41 §:n mukaisista sivutuotteiden kuljetusasiakirjoista. Velvollisuus siirto- asiakirjan laatimiseen tai allekirjoittamiseen ei koske kotitalouksia.
26 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
Jätteenkuljettajan on vähintään kerran vuodessa tai jätehuoltoviranomaisen tarpeiden mukaisesti annetta- va tiedot kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jä- telajeittain jätehuoltoviranomaiselle. Muuttuneista tiedoista on ilmoitettava neljännesvuosittain. Tiedot tu- lee toimittaa sähköisesti muokattavissa olevassa jätehuoltoviranomaisen ilmoittamassa muodossa.
27 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen
Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi kiinteistön ollessa käyttämätön. Keskeyt- täminen ei koske vapaa-ajan asuntoja. Keskeytys voidaan tehdä enintään kolmeksi (3) kuukaudeksi kerral- laan yhden kalenterivuoden aikana sopimalla asiasta jätteenkuljettajan kanssa, sen jälkeen tulee anoa kes- keytystä jätehuoltoviranomaiselta. Keskeytyksen aikana kiinteistöä ei saa käyttää asumiseen eikä vapaa- ajan viettoon. Muun kiinteistön tai laitoksen osalta toiminnan tulee olla keskeytyneenä. Tilapäisestä kes- keytyksestä on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen keskeytyksen alkamista. Jäteastia on tyhjennet- tävä ennen jätteenkuljetuksen keskeyttämistä.
Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet
28 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
Vakituiseen asumiseen käytetyn asunnon jätevesijärjestelmän saostussäiliöt tai pienpuhdistamon lie- tesäiliöt on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa. Perustellusta syystä on mahdollista hakea pidempää tyhjennysväliä jätehuoltoviranomaiselta.
Vapaa-ajan asunnon, jossa on vesivessa, jätevesijärjestelmän saostussäiliöt tai pienpuhdistamon lie- tesäiliöt on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa.
Jos vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän saostussäiliöön tai pienpuhdistamoon ohjataan ainoastaan pesuvedet, saostussäiliö tai pienpuhdistamon lietetila on tyhjennettävä vähintään kahden (2) vuoden vä- lein.
Tehdasvalmisteisissa jätevesijärjestelmissä lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mu- kaan edellä mainittuja vähimmäisvelvoitteita useammin.
Jos lietetilaan ei ole kiinteistön käyttämättömyyden tai muun perustellun syyn vuoksi kertynyt lietettä tyh- jennettäväksi edellisen tyhjennyksen jälkeen, voi lietesäiliön tyhjennykseen hakea keskeytystä jätehuol- toviranomaiselta kirjallisesti. Hakemuksessa on ilmoitettava peruste tyhjennyksen tarpeettomuudelle.
Vähimmäistyhjennysväliä on noudatettava, vaikka lietteen käsittely tapahtuisi omatoimisesti kiinteistöllä. Lietteen poistaminen laitepuhdistamosta omatoimisesti hyväksytään, jos se laitteen käyttö- ja huolto- ohjeen mukaan on mahdollista.
Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti. Um- pisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kolmen (3) vuoden välein. Rasvanerotus- kaivojen tarkastamisesta ja tyhjentämisestä on huolehdittava säännöllisesti.
Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisin välein, kuitenkin aina tarvittaessa. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä
kunnossa. Suodatinkaivot on tarkastettava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa ja suoda- tinmassa on vaihdettava tarvittaessa käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti.
Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa kaivojen tyhjennyksestä ja tarkastuksista sekä lietteenpoistoista.
Jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.
29 § Lietteiden omatoiminen käsittely
Lietteen omatoiminen käsittely ja loppusijoittaminen on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:
Xxxxxx asumisessa syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuo- jeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Jätteen haltija saa ottaa käsiteltäväkseen naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla, yhteensä enin- tään viidellä (5) kiinteistöllä asumisessa syntyvän lietteen ja levittää sen peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin, kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen.
Lietteen omatoimisesta käsittelystä tulee tehdä 30 päivää aikaisemmin kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviran- omaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:
- kiinteistöt, joilta liete on kerätty
- käsiteltävän lietteen laatu, määrä ja käsittelytapa
- lietteen sijoitus- tai hyödyntämispaikat
- vastuuhenkilö ja yhteystiedot
- kuvaus käsittelypaikasta
- kuvaus laitteistosta tai säiliöstä jossa liete käsitellään
30 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto ja roskaantumisen ehkäiseminen
Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollon järjestämisestä. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräyksestä tilaisuuden aikana näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tapahtu- ma-alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten. Roskaantu- neen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman ko- koonkutsujaa.
Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on läh- tökohtaisesti tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä.
Yleisötilaisuuksissa tulee muusta yhdyskuntajätteestä lajitella ja erilliskerätä omiin jäteastioihinsa hyöty- käyttöön soveltuvat jätteet seuraavasti:
- biojäte, jos sitä syntyy tilaisuudessa vähintään 50 kg
- keräyskartonki, jos sitä poistetaan käytöstä vähintään 50 kg tilaisuuden aikana
- pahvi, jos sitä poistetaan käytöstä vähintään 50 kg tilaisuuden aikana
- keräyslasi, jos sitä poistetaan tilaisuudessa käytöstä vähintään 50 kg
- keräysmetalli, jos sitä poistetaan tilaisuudessa käytöstä vähintään 50 kg
Vaaralliset jätteet ja eritysjätteet
31§ Vaarallisten jätteiden jätehuolto ja kerääminen
Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen. Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa.
Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista. Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä on säädetty jäteasetuksen 8 ja 9 §:ssä.
Määrältään suurten vaarallista jätettä olevien erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa.
32 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä
Muilla kuin pienkiinteistöillä/ omakotikiinteistöillä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee ta- pahtua erillisessä katetussa lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaap- peihin tai astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma mer- kitty jäteastiansa.
Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa. Nes- temäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle alustalle, joka on katettu.
Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava kerä- yspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.
Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja ja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Ne on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä ”Asbestijätettä, pölyn hengittäminen vaarallista”. Pakkauksia ja säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudatta- en. Jätteen käsittelypaikalla asbestijäte on purettava sille osoitettuun paikkaan.
Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Loimi-Hämeen Jäte- huolto Oy:n niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.
Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin.
33 § Erityisjätteet
Erityisjäte on pidettävä erillään ja tarvittaessa pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Pakkaukseen on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet. Erityisjättei- den toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa.
34 § Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet
Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi mitä pakkaus sisältää.
Muut määräykset
35 § Tiedottamisvelvoite
Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuolto- määräysten sisällöstä sekä näiden määräysten mukaisista jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjeste- lyistä. Kiinteistön haltijan on seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. Tiedottamisvelvoitetta jäte- huollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä määräyksiä sovelletaan elinkei- notoiminnan jätehuoltoon.
36 § Jätehuoltomääräysten valvonta
Näiden määräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisina toimivat Loimi-Hämeen Jätehuollon yhteistoiminta-alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä alueen Ely-keskukset.
37 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
Jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näi- den jätehuoltomääräysten noudattamisesta. Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä aihe- uttaa roskaantumista.
38 § Voimaantulo
Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.9.2018 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ja ne kumoavat 1.4.2017 voimaan tulleet Forssan jätelautakunnan hyväksymät Akaan, Euran, Forssan, Huittisten, Humppilan, Jokioisten, Koski Tl:n, Loimaan, Oripään, Punkalaitumen, Sastamalan (pois lukien Suodennie- men ja Mouhijärven alue), Someron, Säkylän, Tammelan, Urjalan ja Ypäjän aluetta koskeneet jätehuolto- määräykset.
39 § Siirtymäsäännökset
Metalli-, lasi- ja kartonkipakkausjätteen kerääminen 13 §:n mukaisilta kiinteistöiltä tulee aloittaa 1.1.2019 mennessä.
liite 1.
Elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä koskevat seuraavat pykälät ja momentit:
5 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella 16 § Kompostointi (1, 2, 4, 5, 6, 7, 8 momentit)
17 § Jätteen polttaminen (1 momentti) 18 § Jätteen hautaaminen
19 § Jäteastiatyypit (1, 2, 3, 4 momentit)
20 § Jäteastioiden täyttäminen (1, 2, 6, 7 momentit)
21 § Tyhjennysvälit
22 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset 23 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat
24 § Kuormaaminen
25 § Kuljettaminen
28 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
30 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto ja roskaantumisen ehkäiseminen 31§ Vaarallisten jätteiden jätehuolto ja kerääminen (1,2 momentit)
33 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöillä (1, 2, 3, 4, 6 momentit)
33 § Erityisjätteet
35 § Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 36 § Tiedottamisvelvoite
37 § Jätehuoltomääräysten valvonta
38 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä 39 § Voimaantulo
40 § Siirtymäsäännökset