Puolustusministeriön tulossopimus vuodelle 2024

Puolustusministeriön tulossopimus vuodelle 2024

Sisällys

1 Xxxxxxx Xxxxx hallitusohjelman keskeisimmät strategiset linjaukset 3

2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4

3 Tulostavoitteet 5

4 Voimavarojen hallinta 10

5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset 12

1 Xxxxxxx Xxxxx hallitusohjelman keskeisimmät strategiset linjaukset

Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelman (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58) mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspo- litiikan tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Naton jäsenmaana Suomi ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä kaikissa olosuhteissa sekä varautuu tukemaan muita Nato-jäsenmaita vel- vollisuuksiensa mukaisesti.

Suomen puolustus perustuu vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn osana liittouman yhteistä puolustusta ja pe- lotetta. Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton puolustuksen suunnitteluun ja yhteisen pelotteen toimeenpa- noon.

Kansallinen puolustuskyky perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja kor- keaan maanpuolustustahtoon. Puolustusmenot sitoudutaan pitämään Naton tavoitteen mukaisella vähintään kahden prosentin tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomi jatkaa puolustusmateriaali- ja koulutustukea Ukrainalle, ja luovutettu suorituskyky korvataan puolustus- hallinnolle.

2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa puolustusministeriön hallinnonalalle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusselonteon (VNS 3/2022 vp, VNS 1/2022 vp, VNS 8/2021 vp, VNS 4/2020 vp) ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjaus- ten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.

Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan ja puolustus- yhteistyön, sotilaallisen maanpuolustuksen, muiden viranomaisten tukemisen, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen sekä sotilaallisen kriisinhallinnan ohjauksesta, valmistelusta ja seurannasta sekä kokonais- maanpuolustuksen yhteensovittamisesta. Tavoitteena on toimintaympäristön vaatimuksia vastaavat toimintaedel- lytykset puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Painopisteenä on Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta.

Osana Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta Suomi puolustaa aluettaan ja kansalaisiaan kokonaismaanpuolus- tuksen periaatteiden mukaisesti kaikkia yhteiskunnan voimavaroja hyödyntäen. Puolustusta ylläpidetään ja kehi- tetään hallitusohjelman ja puolustusselontekojen mukaisesti vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaati- muksiin ja mahdollisuuksiin. Puolustusyhteistyöllä vahvistetaan Suomen yhteistoimintakykyä keskeisimpien liitto- laisten ja kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Suomeen kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen varaudutaan yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa kokonaisturvallisuuden toimintamallin mukaisesti.

Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita toteute- taan Pohjois-Atlantin sopimuksen (442/2023) sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainväli- sen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen (443/2023) mukaisesti:

− Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka

− Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky sekä kyky sotilaallisen voimankäytön torjuntaan

− Turvallinen yhteiskunta sekä varautuminen laaja-alaisen vaikuttamisen torjuntaan

− Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan kansallisesti hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arviointi perustuu kokonaisarvioon hallitusohjelman ja valtioneu- voston selontekojen linjausten ja tavoitteiden toteutumisesta puolustuksen valmiuden ja suorituskyvyn kehittämi- sessä sekä toimintaedellytysten parantamisessa.

Nato arvioi jäsenmaiden panostusta yhteiseen puolustukseen useilla määrällisillä ja laadullisilla mittareilla, jotka Suomi ottaa huomioon puolustuksensa kehittämisessä ja resursoinnissa ja raportoi näiden toteutumisesta Na- tolle. Naton jäsenmaille asetetaan tavoitteita, jotka nousevat puolustussuunnitteluprosessista, operatiivisista suunnitelmista ja niiden pohjalta laaditusta joukkorakenteesta. Tarvittavia suorituskykyjä kehitetään ja arvioi- daan säännöllisesti osana liittokunnan puolustussuunnitteluprosessia (NATO Defence Planning Process, NDPP).

3 Tulostavoitteet

3.1 Toiminnalliset tulostavoitteet

Hallitusohjelmaan (Orpo 2023) ja hallituksen lainsäädäntöohjelmaan perustuen puolustusministeriön toimintayk- siköille ja erillisyksiköille asetetaan vuonna 2024 seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Puolustusministeriölle asetetut toiminnalliset tulostavoitteet

1. Hallituskauden alussa laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä puolustusselonteko, joissa määritetään myös Suomen Nato-jäsenyyden peruslinjaukset. Puolustusselonteossa määritellään pidem- män aikavälin tavoitteet Suomen puolustukselle Natossa. Perustetaan tarvittaessa vaalikauden aikana par- lamentaarinen työryhmä selvittämään maanpuolustuksen kehittämistarpeita.

− Puolustusministeriö laatii tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien sekä muiden hallinnonalojen kanssa valtioneuvoston puolustusselonteon tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliit- tisen ministerivaliokunnan ohjauksessa. (PO, RO, HO)

− Puolustusministeriö osallistuu aktiivisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluihin. (PO)

2. Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton puolustuksen suunnitteluun ja yhteisen pelotteen toimeenpanoon. Hallitus huolehtii sotilaallisesta ja hallinnollisesta integraatiosta Naton kanssa.

− Puolustusministeriö jatkaa Suomen Nato-integraation toimeenpanoa, osallistuu liittokunnan toimintaan ja toteuttaa Suomelle asetetut velvoitteet. (PO, RO, HO)

3. Hallitus arvioi Nato-jäsenyyteen liittyvät lainsäädäntömuutostarpeet ja käynnistää välittömästi niihin tarvit- tavat valmistelut.

− Puolustusministeriö valmistelee Nato-jäsenyyteen liittyvät lainsäädäntömuutokset, jotka koskevat Puo- lustusvoimien tehtäviä, kiinteistöjen käyttämistä ja kiinteistöjä koskevia rajoituksia sekä turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä, aluevalvontaa, vaarallisten aineiden kuljetusta kansainvälisissä harjoituk- sissa ja kansainvälisessä yhteistoiminnassa sekä ulkomaisten joukkojen terveydenhuollon järjestä- mistä. (HO)

4. Hallitus kehittää Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä ilman ennakkorajoituksia. Suomi panostaa yhteistyöhön erityisesti Yhdysvaltojen, Ruotsin, Norjan ja Iso-Britannian kanssa. Hallitus pyrkii saattamaan Yhdysvaltojen kanssa käytävät puolustusyhteistyösopimusneuvottelut päätökseen. Yhteistyösopimus (De- fense Cooperation Agreement, DCA) on Suomen turvallisuuden kannalta merkittävä.

− Puolustusministeriö jatkaa puolustusyhteistyön kehittämistä vahvistaakseen Suomen ja liittokunnan puolustusta keskeisimpien liittolaisten ja kumppanien kanssa kaikissa turvallisuustilanteissa. (PO, RO)

− Puolustusministeriö ylläpitää ja kehittää kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyöverkostoa. Puolus- tusministeriö arvioi Nato-jäsenyyden vaikutukset kahdenväliselle yhteistyölle ja tarpeen mukaan toi- meenpanee uusia yhteistyömuotoja. (PO, RO)

− Puolustusministeriö syventää Pohjoismaista puolustusyhteistyötä niin kahdenvälisesti kuin Nordefcon puitteissa kokonaisvaltaisesti. (PO, RO)

− Puolustusministeriö käynnistää DCA-sopimuksen poikkihallinnollisen toimeenpanon eduskunnan ratifi- oinnin jälkeen. (PO)

5. Suomi tukee Euroopan puolustusyhteistyön syventämistä, mukaan lukien strategisen kompassin tavoitteita osana Naton eurooppalaista pilaria. Tärkeitä alueita, joilla Euroopassa on syytä tiivistää yhteistyötä, ovat puolustusteollisuus ja sen tuotekehitys, sotilaallinen liikkuvuus, hybridi- ja kybervalmiudet sekä yhteiset no- pean toimintakyvyn joukot. On olennaista, että EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) vastaa EU:n suorituskykytavoitteita ja vahvistaa koko EU:n puolustusta.

− Puolustusministeriö edistää EU:n strategisen kompassin toimeenpanoa jalkauttamalla sitä tukevia strategioita (mm. avaruuspuolustus) ja kontribuoimalla unionin nopean toiminnan xxxxx xxxxxxxx- seen. (PO, RO)

− Puolustusministeriö edistää pysyvän rakenteellisen yhteistyön strategisessa arvioinnissa mm. si- toumusten päivittämistä ja täydennyksiä ml. tavoitteiden laajentaminen puolustuksen tarpeiden mu- kaisesti ja Naton prosessien kanssa synkronoiden. (PO, RO)

− Puolustusministeriö edistää EU-vaikuttamistavoitteitaan muun muassa EU:n puolustusrakenteita vahvistamalla (kuten puolustusministerineuvoston perustaminen, parlamentin puolustusvaliokun- nan perustaminen ja/tai instituutioiden puolustusosaamisen kasvattaminen) sekä EU:n rahoitusvä- lineitä (EDF, EPF) hyödyntämällä. (PO, RO, HO)

− Puolustusministeriö koordinoi EDF-hankkeita ja edistää suomalaisen teollisuuden ja tutkimusyhtei- sön osallistumismahdollisuuksia. (RO, PO, HO)

− Puolustusministeriö tukee puolustusteollisuuden ja puolustushallinnon mahdollisuuksia osallistua muihin EU:n puolustusaloitteisiin. (RO)

− Puolustusministeriö osallistuu aktiivisesti Euroopan puolustusteollisen strategian (EDIS) valmiste- luun ja sen toimeenpanoon. (RO)

6. Hallitus saattaa loppuun Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet. Hallituskaudella tehdään en- simmäiset päätökset Maavoimien uudistamisesta. Uusien materiaalihankkeiden painopiste tulee olemaan Maavoimissa.

− Puolustusministeriö tukee Puolustusvoimia hankkeiden ennakoivassa ja aktiivisessa toimeenpa- nossa ja resursoinnissa. (RO, HO)

− Puolustusministeriö seuraa ja tarvittaessa ohjaa hankkeita ministeriöiden välisin keskusteluin ja ohjausmekanismein mukaan lukien strategisten hankkeiden ohjausryhmä ja strategisten hankkei- den suorituskykyjen työryhmä. (RO)

− Puolustusministeriö varmistaa teollisen yhteistyön tarkoituksenmukaisen toteuttamisen. (RO)

− Puolustusministeriö tukee Laivue 2020-hankkeen hankehallinnan vahvistamista ja operatiivisen oh- jausryhmän toimintaa. (RO)

7. Hallitus toimii puolustusteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi ja kapasiteetin kasvattamiseksi. Näille linjauksille hallitus hakee tukea laajan parlamentaarisen yhteistyön kautta.

− Puolustusministeriö toimeenpanee materiaalipoliittisen strategian yhteistyössä teollisuuden ja Puo- lustusvoimien kanssa mm. perustamalla yhteisen työryhmän seuraamaan ja tukemaan toimeenpa- noa. (RO)

− Puolustusministeriö tukee kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytyksiä, ml. valtioiden väliset yhteistyöjärjestelyt. (RO)

− Puolustusministeriö tarkastelee puolustustarvikkeiden vientivalvontaa koskevan lain uudistamistar- peet. (RO, HO)

8. Suomi jatkaa puolustusmateriaali- ja koulutustukea Ukrainalle, ja luovutettu suorituskyky korvataan puolus- tushallinnolle.

− Puolustusministeriö määrittelee pitkän aikavälin Ukraina-tuen ja -yhteistyön tavoitteet ja resurssit. (PO, RO, HO)

− Puolustusministeriö ohjaa valmistelua ja toimeenpanee materiaali- ja koulutustukea koskevat pää- tökset. (RO, PO, HO)

− Puolustusministeriö osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja koordinaatioon. (RO, PO, HO)

− Puolustusministeriö tarkastelee vaihtoehtoisia keinoja tukea Ukrainaa, ml. hankinnat puolustuste- ollisuudelta. (RO)

9. Hallitus kehittää asevelvollisuutta sekä laajentaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa parlamentaarisen työryhmän raportin mukaisesti.

− Puolustusministeriö kehittää yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa asevelvollisuusjärjestelmää yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksia seuraten ja Nato-jäsenyyden tuomat vaatimukset huomioiden. Kutsuntaprosessin kehittämistä selvittäneen työryhmän tulokset julkistetaan alkuvuo- desta 2024, jonka jälkeen tehdään poliittiset päätökset jatkotoiminnoista. Lisäksi puolustusminis- teriö selvittää yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa asevelvollisten käytön joustavoittamista ml.

reserviläisten mahdollinen käyttö Nato-tehtävissä. Asevelvollisuuden kehittämistoimet viedään seuraavaan puolustusselontekoon. (PO, HO)

10. Hallitus parantaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja selvittää siihen liittyen vapaa- ehtoisten alueellisten ja paikallisten joukkojen sekä muiden kokonaisturvallisuuden toimijoiden roolia ja ase- maa. Puolustusselonteossa käsitellään myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kehittyvä asema, tehtävät, tavoitteet ja resurssit.

− Puolustusministeriö on joulukuussa 2023 asettanut työryhmän, joka määrittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistarpeita yhteistyössä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen sekä keskeisimpien vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen kanssa. Selvitystyö valmistuu syys- kuun 2024 loppuun mennessä ja sen tulokset viedään seuraavaan puolustusselontekoon. (PO, HO)

11. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategia uudistetaan vastaamaan uuden turvallisuusympäristön vaati- muksia.

− Puolustusministeriön yhteydessä toimivan Turvallisuuskomitean sihteeristön muodostama poikki- hallinnollinen kirjoittajaryhmä uudistaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian ja saattaa sen julkai- suvalmiiksi Turvallisuuskomitean ohjauksessa vuoden 2024 loppuun mennessä. Kirjoitustyössä huomioidaan rajapinnat selontekoihin, muihin strategiatöihin, kriisilainsäädännön kehittämistyöhön ja valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen kehittämiseen. (TKSIHT)

12. Hallitus turvaa Suomen ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista ottaen huomioon alueellisen tarpeen ja arvioiden mahdolliset lainsäädäntötarpeet huomioiden keskeisten maan- puolustus-, reserviläis-, ampumaurheilu-, ja metsästysjärjestöjen sekä viranomaisten tarpeet.

− Ampumaratojen toiminnan turvaamisen ja uusien ratojen perustamisen edistämiseksi on suunni- teltu perustettavan poikkihallinnollinen työryhmä. Puolustusministeriö osallistuu työhön tavoittee- naan turvata oman hallinnonalansa toiminta ja sen kehittäminen sekä maanpuolustusta tukevan ase- ja ampumakoulutuksen tarpeiden huomioiminen. (RO, HO)

13. Parannetaan hankkeiden etenemistä Itä-Suomessa tuulivoimarakentamisen selvitysmies Xxxx Xxxxx ra- portin suositusten mukaisesti ja aluevalvontaa vaarantamatta muun muassa kompensaatiolain avulla, kan- salaisten oikeusturvasta huolehtien.

− Puolustusministeriö osallistuu työryhmään, jonka tehtävänä on selvittää keinoja aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi. Puolustusministeriö asettaa työryhmään varapu- heenjohtajan. Puolustusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköt vastaavat työn ohjauksesta. Tavoitteena on varmistaa, että maanpuolustuksen tarpeet huomioidaan riittävästi. (RO)

14. Hallitus varmistaa Puolustusvoimien henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen muuttuneessa toimintaympäris- tössä. Tarvittavaa henkilöstöä lisätään suunnitelmallisesti.

− Puolustusministeriö tekee tarvittavat uuden toimintaympäristön edellyttämät virkajärjestelyt lisä- henkilöstön toteutuvien kohdennusten perusteella. (RO)

− Puolustusministeriö jatkaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan Puolustusvoimien henkilöstön kilpailu- kykyiset ja kannustavat palvelussuhteen ehdot ja henkilöstösäännöt sekä kansallisissa että kan- sainvälisissä tehtävissä. (RO)

15. Hallituskauden alussa käynnistetään Puolustusvoimien keskeisten ampumatarvikkeiden tuotantokapasi- teettia ja -järjestelyjä koskeva selvitys.

− Puolustusministeriö toteuttaa selvityksen mukaisia toimenpiteitä. (RO)

16. Kokonais- ja kyberturvallisuuden johtamisrakenne uudistetaan hallituskauden aikana.

− Puolustusministeriö ja sen yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitean sihteeristö osallistuvat VNK:n johtamaan valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen uudistukseen. Osallistumisen tavoitteena on var- mistaa, että kokonaisturvallisuuden, kokonaismaanpuolustuksen ja Suomen sotilaallisen puolusta- misen johtamisen erityispiirteet ja tarpeet tulevat huomioiduiksi ja yhteen sovitetuksi kokonaisuutta kehitettäessä. (XXXXXX, PO, RO)

17. Hallitus laatii kyberpuolustusdoktriinin sekä selkeyttää ja tarkentaa Puolustusvoimien roolia kyberpuolus- tuksessa.

− Puolustusministeriö laatii kyberpuolustusdoktriinin kyberturvallisuusstrategian ja valtioneuvoston puolustusselonteon rinnalla. Puolustusministeriö käynnistää lainsäädäntöhankkeen kyberpuolus- tuksen toimintaedellytysten varmistamiseksi. Puolustusministeriö osallistuu muiden hallinnonalo- jen lainsäädäntö- ja kehityshankkeisiin. (RO, PO, HO)

18. Suomi osallistuu aktiivisesti Etyjin, EU:n, Naton ja YK:n sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan. Samalla pa- rannetaan Puolustusvoimien yhteisoperaatiokykyä sekä henkilöstön valmiutta toimia yhdessä muiden mai- den viranomaisten kanssa.

− Puolustusministeriön tavoitteena on yhteistyössä ulkoministeriön kanssa sovittaa sotilaalliseen krii- sinhallintaan osallistuminen tukemaan Suomen ulkopoliittisia tavoitteita, Puolustusvoimien suoritus- kykyjen yhteisoperaatiokykyjä ja henkilöstön toimintakykyä. Puolustusministeriö ohjaa Puolustus- voimia osoittamaan tarpeelliset suorituskyvyt operaatioihin ja johtamaan toimintaa asetettujen ta- voitteiden mukaisesti. (PO, RO)

19. Veteraani- ja lottaperinnetyö järjestetään asiaa selvittäneen työryhmän raportin ehdotusten pohjalta.

− Puolustusministeriön toimesta perinnetyön rahoitus on mahdollistanut toimijoiden siirtymäkauden vaatimat suunnittelu- ja toimeenpanotoimet. (RO, HO)

− Puolustusministeriön ohjauksella on toimijoiden jatkosuunnitelmissa korostettu perinnetyön vai- kuttavuutta ja tavoitettavuutta yhteiskunnassa. (RO)

20. Hallitus tarkastelee EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankintaa ja -hallintaa koskevan sääntelyn riittävyyttä.

− Puolustusministeriö on käynnistänyt kolmivaiheisen työn kiinteistöomistuksen valvonnan lainsää- dännön jatkokehittämiseksi. Vuonna 2024 saatetaan loppuun ensimmäinen vaihe, jossa tarkas- tellaan mahdollisuutta kieltää venäläisten kiinteistöhankinta tarvittavin poikkeuksin. Lisäksi vuonna 2024 aloitetaan tarkastelu olemassa olevan lainsäädännön tiukentamismahdollisuuksista. (RO, HO)

3.1.1 Työjärjestykseen perustuvat toiminnalliset tulostavoitteet

Puolustusministeriön toimintayksiköille ja erillisyksiköille voidaan lisäksi asettaa ministeriön työjärjestykseen pe- rustuen toiminnallisia tulostavoitteita. Toiminnallisia tulostavoitteita asetettaessa huomioidaan myös puolustus- ministeriön tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka osaltaan ohjaa ministeriön toimintaa.

Ministeriön tulossopimukseen perustuen osastot, erillisyksiköt ja turvallisuuskomitean sihteeristö laativat sisäiset toimeenpanoasiakirjansa, joilla sovitetaan yhteen ministeriön tulossopimus osastojen, erillisyksiköiden sekä tur- vallisuuskomitean sihteeristön tehtävien ja resurssien käytön kannalta tarkoituksenmukaisiksi tehtäviksi, tavoit- teiksi ja toimenpiteiksi.

Asiakirjat on valmisteltu yhteistyössä huomioiden toisten toimintayksiköiden vastuulla olevat tavoitteet.

3.2 Tuotokset ja laadunhallinta

Ministeriö seuraa ja raportoi toiminnallisten tulostavoitteiden toteutumisesta osana toiminnan vaikuttavuuden ar- viointia. Lisäksi raportoinnissa ja seurannassa käytetään ydin- ja ohjaustoimintoja kuvaavia seurantakohteita.

Puolustusministeriön seurantakohteet

Keskeiset esittelyt, selvitykset ja päätökset

Rahoitetut tutkimushankkeet

Hallinnonalan materiaalihankkeet

Uudisrakennus-, peruskorjaus- ja perusparannushankkeet

Säädösvalmisteluun liittyvät tuotokset ja säädöshankkeet

Maksulliset julkisoikeudelliset tuotokset: vientivalvonta- ja kiinteistöjen hankintalupapäätökset

Vastaukset eduskunnan kirjallisiin kysymyksiin

Eduskuntakuulemiset

3.3 Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet

Ministeriön muita sisäisiä, toimintayksikkörajat ylittäviä, valmistelussa tai toimeenpanossa olevia hankkeita ja toi- menpiteitä ovat:

• Nato-jäsenyyden edellyttämät toimitilat otetaan käyttöön ja kehittämistä jatketaan edelleen

• Nato-jäsenyyden vaatimuksiin vastaavat 1. vaiheen tietojärjestelmä- ja tiedonhallintaratkaisut otetaan käyttöön ja kansallista kehittämistä jatketaan

• Sähköinen asiointijärjestelmä ulkomaalaisen kiinteistöomistuksen valvonnan viranomaistehtävän tueksi (UMOV SASI) otetaan käyttöön. Järjestelmän kehittämistä jatketaan II-vaiheella.

4 Voimavarojen hallinta

4.1 Henkilöstövoimavarojen hallinnan tulostavoitteet

Sotilaallinen liittoutuminen muodostaa lisäresurssitarpeita ja uusia osaamisvaatimuksia. Puolustusministeriö vahvistaa strategisten osaamistarpeiden hallintaa ja rekrytointia varmistaakseen oikeat ja riittävät henkilöstövoi- mavarat kehittyviin tehtäviinsä. Puolustusministeriö huolehtii koko henkilöstön, mukaan lukien johto ja esihenki- löstö, työkyvyn ja resilienssin ylläpidosta.

Henkilöstön toimintakykyä sekä työkykyä ja -hyvinvointia tuetaan toimintaympäristön muutoksessa työterveys- huollon ja johtamisen kehittämisen toimenpitein.

− Yksilön työkykyä tuetaan toimintaympäristön muutoksessa ja varmistetaan oikea-aikaiset ja oikea- suuntaiset tukitoimenpiteet yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. (JOHTO/ ROHESH)

− Esihenkilöiden työhyvinvointia tuetaan toimintaympäristön muutoksessa. Esihenkilötyön voimavara- ja kuormitustekijät tunnistetaan ja toimenpiteitä kohdennetaan niiden mukaisesti. (JOHTO/ XXXXXX)

Osaamisen strateginen johtaminen: Puolustusministeriö ennakoi ja kartoittaa tulevaisuuden osaamistarpeita ja varmistaa henkilöstön osaamisen myös uusiin osaamistarpeisiin liittyen.

− Osaamisen johtaminen nähdään keskeisenä osana strategista johtamista sisältäen osaamistarpeiden määrittämisen, yksilöiden henkilökohtaisten tarpeiden arvioinnin ja kehittymissuunnitelman laatimisen sekä osaamisen hyödyntämisen. (JOHTO/ ROHESH)

− Osaamisen johtaminen varmistetaan aktiivisella viikoittaisella henkilöstösuunnittelulla, osaamistarve- kartoituksilla vuosittaisen kehityskeskustelukierroksen yhteydessä sekä panostamalla eri keinoin osaa- misen kehittämiseen esimerkiksi koulutuksin. (JOHTO/ XXXXXX)

4.2 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus

Ministeriön toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta seurataan toimintoalueiden kokonaiskustannusten ja henki- lötyövuosien kehitystä kuvaamalla ja analysoimalla. Esimiehet vastaavat työajan kohdentamisen perusteella saa- tujen toimintokohtaisten henkilötyövuositietojen oikeellisuudesta.

Hankinnat tehdään pääsääntöisesti Handi-järjestelmällä. Ministeriön tavoitteena on nostaa automaatioon mene- vien ja automaattisesti kohdistuneiden laskujen osuutta. Ministeriön esimiehet seuraavat yksikkönsä automaa- tiotason kehittymistä apunaan taloushallinnon säännölliset raportit.

Vuoden 2024 tilijaottelussa puolustusministeriön toimintamenoihin (27.01.01) on osoitettu määrärahaa 17,856 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 on käytettävissä (ml. siirtyvä erä 4,635 miljoonaa euroa) toimintamenomäärärahaa yhteensä 22,491 miljoonaa euroa.

Henkilöstöresurssit toimintayksiköittäin

(sisältää harjoittelijat ja VirkamL 20§:n nojalla siirretyt virkamiehet)

Toimintayksikkö	2024
Ministeriön johto	1
Puolustuspoliittinen osasto	47
Hallintopoliittinen osasto	33
Resurssipoliittinen osasto	47
Hallintoyksikkö	15
Viestintäyksikkö	11
Turvallisuuskomitean sihteeristö	8
Yhteensä	162

4.3 Rahoitus

TOIMINNAN RAHOITUS Puolustusministeriön toimintamenot momentti 27.01.01 (1000 euroa)	2022 TP	2023 Arvio	2024 TA	2025 Kehys	2026 Kehys	2027 Kehys
Siirtynyt edelliseltä vuodelta	7 328	6 046	4 635
TA ja LTAt / kehys	16 586	16 912	17 856	18 511	18 511	18 511
Käytettävissä oleva rahoitus	23 914	22 958	22 491	18 511	18 511	18 511
Menot	18 073	18 530	22 706	18 726	18 726	18 726
Tulot	205	207	215	215	215	215
Nettomenot	17 868	18 323	22 491	18 511	18 511	18 511
Siirtyy seuraavalle vuodelle	6 046	4 635

* Perustuen TP 2022, TA 2023, TA 2024 ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024–2027 (9.10.2023)

TULOJEN JA MENOJEN ERITTELY Puolustusministeriön toimintamenot momentti 27.01.01 (1000 euroa)	2022 TP	2023 Arvio	2024 TA	2025 Kehys	2026 Kehys	2027 Kehys
Henkilöstökulut	11 817	12 338	13 768	13 850	13 850	13 850
Toimitilavuokrakulut		35		34	34	34
Palvelujen ostokulut	3 886	3 649	5 182	3 139	3 139	3 139
Muut kulut	2 370	2 508	3 756	1 703	1 703	1 703
Investointimenot
Xxxxxxxxxxx	18 073	18 530	22 706	18 726	18 726	18 726
Maksullisen toiminnan tuotot	177	180	200	200	200	200
Muut tuotot	28	27	15	15	15	15
Bruttotulot	205	207	215	215	215	215
Nettokäyttö/-käyttöarvo	17 868	18 323	22 491	18 511	18 511	18 511
Siirtynyt/siirtyy (arvio)	7 328	6 046	4 635
TP/TA/TAE	16 586	16 912	17 856	18 511	18 511	18 511
Käytettävissä yhteensä	23 914	22 958	22 491	18 511	18 511	18 511
Siirtyy seuraavalle vuodelle (arvio)	6 046	4 635

* Perustuen TP 2022, TA 2023, TA 2024 ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024–2027 (9.10.2023)

TOIMINNAN RAHOITUS Kaikki viraston käytettävissä olevat momentit (1000 euroa)	2022 TP	2023 Arvio	2024 TA	2025 Kehys	2026 Kehys	2027 Kehys
Puolustusministeriön toimintamenot momentti 27.01.01	16 586	16 912	17 856	18 511	18 511	18 511
Jäsenmaksut ja rahoitusosuudet momentti 27.01.66	30 000	24 445	22 567	25 338	25 347	25 356
Puolustusmateriaalihankinnat momentti 27.10.18	300	200	200
Monitoimihävittäjien hankinta momentti 27.10.19	0	100	100
Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukeminen momentti 27.10.50	7 159	7 930	9 795	8 015	8 015	8 015

* Perustuen TP 2022, TA 2023, TA 2024 ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024–2027 (9.10.2023)

5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset

Valtion talousarviolla hallinnonalalle kohdennettavien resurssien osalta sopimus on voimassa vuoden 2024 lop- puun. Sopimuksen sisällöstä ja mahdollisista muutoksista sovitaan vuosittain ministeriön sisäisessä valmistelu- prosessissa, jossa käsitellään keskeiset toimintaan ja resurssien käyttöön sekä tulossopimuksen sisältöön vai- kuttavat asiat.

Toimintayksiköt raportoivat tavoitteiden toteutumisesta ja voimavarojen käytöstä kaksi kertaa vuodessa kanslia- päällikön johtoryhmän kokouksessa seuraavasti:

− elokuun loppu - syyskuun alku 2024; toteutunut käyttö 31.7.2024 mennessä sekä ennuste loppuvuoden käytöstä ja tieto mahdollisesta lisämäärärahatarpeesta tai mahdollisuudesta siirtää määrärahaa muihin tarkoituksiin.

− helmikuussa 2025 vuoden 2024 toteutuma.

Ministeriön toiminnan kannalta merkittävimmistä poikkeamista asetettujen tulostavoitteiden suhteen raportoidaan tarvittaessa kansliapäällikön johtoryhmälle (KPJORY). Tällöin esitetään myös tarvittavat toimenpide-ehdotukset poikkeamien ratkaisemiseksi.

Tärkeimmät seurannan ja raportoinnin asiakirjat ovat hallituksen vuosikertomus sekä kirjanpitoyksikön tilinpäätös, jossa ministeriö raportoi talousarvion toimeenpanosta ja tuloksellisuudestaan. Säädökset tilinpäätöksistä sisälty- vät asetukseen valtion talousarviosta (1243/1992). Kirjanpitoyksikkö julkaisee toimintakertomuksensa osana tilin- päätöstä. Toimintakertomuksen tarkoituksena on kuvata kirjanpitoyksikön toiminnallista tuloksellisuutta ja sen ke- hitystä sekä vaikutuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykseen (oikeat ja riittävät tiedot sekä oikea ja riit- tävä kuva). Tilinpäätös laaditaan noudattaen Valtiokonttorin ohjeita.

Paikka ja päiväys

Kansliapäällikkö Xxx Xxxxxxxxx

Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxx Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxx

Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxx Hallintojohtaja Xxxxx Xxxxxxx

Viestintäjohtaja Xxxxx Xxxxxx Pääsihteeri Xxxxxxx Xxxxxxx