Ulkomaanliikenteen liitesopimukset 1/83

Liitesopimukset

Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva työehtosopimus

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus

Ulkomaanliikenteen liitesopimusten voimassaoloaika 1.3.2014 – 28.2.2017

1.3.2014 – 28.2.2017

2/83 Ulkomaanliikenteen liitesopimukset

Ulkomaanliikenteen liitesopimusten voimassaoloaika 1.3.2014 – 28.2.2017

Sisällysluettelo

LIITE 2 MIEHITYSTAULUKKO PIENTONNISTOALUKSISSA 4

LIITE 3 MÄÄRÄAIKAISET TYÖSOPIMUSSUHTEET 6

LIITE 4 MERENKULKUALAN ULKOMAANLIIKENTEEN SOPIMUS IRTISANOMISEN JA LOMAUTUKSEN PERUSTEISTA 8

LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (RAHTI) 15

LIITE 5.2 OSA-AIKATYÖ (MATKUSTA-ALUS) 19

LIITE 6 VUOROKAUTISEN JA VIIKOITTAISEN YLITYÖN LASKENTAESIMERKKI PIENTONNISTOALUKSILLA 22

LIITE 7 PUUTTUVAN MIEHEN PALKKA 23

LIITE 8 SOPIMUS TYÖSUOJELUSTA TYÖPAIKOILLA MERENKULUN ALALLA 25

LIITE 9 TYÖSUOJELUSOPIMUKSEN TARKOITTAMAN TYÖALATOIMIKUNNAN MALLI 35

LIITE 10 MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS 37

LIITE 10.1 ULKOMAANLIIKENTEEN PÄIHDEPOLITIIKKA 43

LIITE 10.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ

KOSKEVA HOITOONOHJAUSSOPIMUS 48

LIITE 11 ULKOMAANLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 56

LIITE 11.1 LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN LIITE 65

LIITE 12 KOULUTUSTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS SOVELTAMIS OHJEINEEN SEKÄ MERIALAN SOVELLUTUKSINEEN 68

LIITE 13 TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI 78

LIITE 14 SODANVAARASOPIMUS 80

LIITE 15.1 MÄÄRÄAIKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖ- JA

VAPAAPÄIVIEN LASKENTA 81

LIITE 15.2 MÄÄRÄAIKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN LOMAKORVAUKSEN LASKENTA 82

LIITE 2 MIEHITYSTAULUKKO PIENTONNISTOALUKSISSA

Itämeren liiikenne	Lähi- / Eu- roopan lii- kenne	Kaukolii- kenne
2	2	2
1	1	1
1	1	1

Miehitys aluksilla, joiden bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 4.000 (lolo) tai 6.400 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 1.600 bruttorekisteritonnin (grt) rajaa.

Matruusi/Konemies Vahtimies

Kokki

Itämeren liikenne	Lähi- / Eu- roopan lii- kenne	Kaukolii- kenne
1	1	1
1	2	2
*	*	*

Miehitys aluksilla, joiden bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 2.500 (lolo) tai 4.000 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 1.000 bruttorekisteritonnin (grt) rajaa.

Matruusi/Konemies Vahtimies

Kokki

* Mikäli kellään laivaväellä ei ole talouspuolen koulutusta, tulee aluksella olla laivakokki.

Itämeren liikenne	Lähi- / Eu- roopan lii- kenne	Kaukolii- kenne
	1	1
2	1	1

Miehitys aluksilla, joiden bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 1.250 (lolo) tai 2.000 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 500 bruttorekisteritonnin (grt) rajaa. Yhden laivaväestä pitää olla keittotaitoinen.

Matruusi/Konemies Vahtimies

Mallimiehitys muissa kauppa-aluksissa

Toimi/vakanssi	STCW 2010	6401-8999 GT	9000-19999 GT	yli 20000 GT
Pursimies / Kansikorjausmies	II/5	1)	1	1
Matruusi YT	II/5, III/5 tai III/4	22)	1	2
Vahtimies YT	II/4, III/4	1	1	1
Vahtimies kansi	II/4	3)	3)	3)
Konekorjausmies	III/5		14)	1
Sähkömies	III/7		14)	1
Konemies	III/5			1
Vahtikonemies	III/4		1
Kokkistuertti			1	1
Kokki 5)		1	(1) 6)	(1) 6)
Talousapulainen			(1) 7)	1
YHTEENSÄ		4	6+(2)	9+(1)

1) Pursimies/kansikorjausmies on oltava vähintään 1000 dw-tonnin aluksella.

2) Kansiosaston esimiehelle maksetaan aina pursimiehen palkka.

3) Vahtimies (kansi) voidaan lisätä, jos aluksen miehistö joutuu osallistumaan lastinkäsittelyyn.

4) Sähkömies ja korjausmies vuorottelevat keskenään.

5) Jos aluksessa ei ole talousosaston esimiestä/kokkistuerttia, kokille makse- taan kokkistuertin palkka.

6) Aluksella on oltava erillinen kokki, jos aluksella on säännöllisesti kuusi (6) tai useampi matkustaja tai jos laivaväkeen kuuluu enemmän kuin 18 henkilöä.

7) Jos laivaväkeen kuuluu enemmän kuin 12 henkilöä, aluksella on oltava ta- lousapulainen.

Alle 9000 GT aluksiin otetaan vähintään yksi (1) harjoittelija ja tätä isompiin aluksiin vähintään kaksi (2) harjoittelijaa.

LIITE 3 MÄÄRÄAIKAISET TYÖSOPIMUSSUHTEET

Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen koh- dan 3.4 ja ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen kohdan 4.4 soveltaminen

Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen kohdan 3.4 ja ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen kohdan 4.4 mukaisilla määräyksillä on haluttu toisaalta yksilöidä ne tilanteet, joissa työnantajan aloitteesta voidaan tehdä määräaikainen työsopimus, ja toisaalta estää mää- räaikaisen työsopimuksen käyttö työntekijän työsuhdeturvan kiertämiseen. Määräyksellä ei ole tarkoitettu estää työntekijän aloitteesta tapahtuvaa ja hä- nen etujensa mukaisen määräaikaisen työsopimuksen solmimista tilanteessa, jossa tämä ei olisi mahdollista työnantajan aloitteesta.

Määräaikaisen työsopimuksen käyttäminen tulee yleensä kysymykseen tilan- teissa, joissa työtä on tarjolla, mutta jossa etukäteen tiedetään, että työ lop- puu määrätyn ajan kuluttua tai määrätyn tehtävän tultua suoritetuksi.

Käytännön tilanteiden helpottamiseksi osapuolet ovat päätyneet toteamaan, että ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen kohtien 3.4 ja 4.4 mukaan mää- räaikainen työsopimus voidaan tehdä työnantajan aloitteesta, jos siihen on syynä:

- työn luonne, esimerkiksi

- määrätty työ tai

- kausiluonteinen työ;

- sijaisuus, esimerkiksi

- erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla, hoito- vapaalla, tilapäisellä hoitovapaalla, sairaus- tai vuosilo- malla taikka opintovapaalla olevan työntekijän sijaisuus;

- harjoittelu;

- muu edellä mainittuihin rinnastettava määräaikaista työsopimusta edellyttävä seikka, esimerkiksi

- työhuippujen tasaaminen ruuhkaisena aikana,

- viikonloppuihin sijoittuva työ kuitenkin siten, että työs- kentely viikonloppuina ei sinänsä ole peruste määräai- kaisen työsopimuksen tekemiselle vaan, että tähän on olemassa muu hyväksyttävä syy ja edellyttäen, että kyse ei ole työntekijän irtisanomissuojan ja työsuhdeturvan kiertämisestä; sekä

- muu varustamon toimintaan tai sen harjoittamaan liikenteeseen liittyvä perusteltu syy, esimerkiksi

- toiminnan aloittamiseen tai jatkumiseen liittyvä perustel- tu tilapäinen epävarmuus edellyttäen, että kyse ei ole työntekijän irtisanomissuojan kiertämisestä tai

- aluksen aika- tai matkarahtaus taikka määräaikainen vuokraus kuitenkin siten, että pelkkä rahtaus- tai vuok- raussopimus sinänsä ei ole peruste määräaikaisen työ- sopimuksen tekemiselle ja edellyttäen, että kyse ei ole työntekijän irtisanomissuojan kiertämisestä.

Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan ottaa määräys siitä, että sopimus on irtisanottavissa kuitenkin siten, että irtisanomisaikojen osalta noudatetaan, mitä ulkomaanliikenteen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on määrätty.

Määräaikaiseksi tehty työsopimus voidaan purkaa, mikäli siihen on merityö- sopimuslain mukainen peruste.

Jos työnantaja sallii määräaikaisessa työsopimussuhteessa olleen työntekijän jatkaa työtä sen jälkeen, kun työsuhde olisi lain mukaan voinut päättyä sovi- tun ajan tai matkan päättymisen tai sopimuksen irtisanomisen ja irtisanomis- ajan loppuun kulumisen vuoksi, työsopimussuhteen katsotaan pidentyneen toistaiseksi voimassa olevaksi, ei kuitenkaan silloin, jos edellä tarkoitetun ajan jälkeen tehdään työtä, joka on välttämätöntä aluksen, aluksessa olevien tai lastin turvallisuuden vuoksi ja jos työ ei kestä kahta päivää kauemmin.

Pöytäkirjan vakuudeksi

SUOMEN MERIMIES-UNIONI RY SUOMEN VARUSTAMOT RY

LIITE 4 MERENKULKUALAN ULKOMAAN- LIIKENTEEN SOPIMUS IRTISANOMISEN

JA LOMAUTUKSEN PERUSTEISTA

Allekirjoittaneet järjestöt ovat – huomioon ottaen toisaalta välttämättömät pyr- kimykset yritysten tuotannollisten toimintaedellytysten parantamiseksi ja toi- saalta taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneiden yritysten työnteki- jämäärien supistamisen työntekijöiden sosiaaliselle turvallisuudelle aiheutta- man epävarmuuden – sopineet seuraavista toimenpiteistä, joita on sovelletta- va Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoiden aluksilla.

1 § Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen päättämistä irtisanomalla.

Sopimus ei koske

1) työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi taikka koskemaan määrättyä matkaa tai määrättyjä matkoja,

2) tapauksia, joissa työsopimus on purettu merityösopimuslain (756/2011) 9 luvun 1 §:ssa tarkoitetusta syystä, eikä

3) työsopimuksen purkamista merityösopimuslain 1 luvun 5 §:n tarkoitta- mana koeaikana.

Xxxxxxx työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten merityösopimuslain pur- kamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet voimassa.

2 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jat- kuttua keskeytyksittä:

1) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta,

2) kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta, mutta enintään yhdeksän vuotta,

3) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhdek- sän vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta,

4) viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kaksi- toista vuotta, mutta enintään viisitoista vuotta, ja

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi- toista vuotta.

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava kuukauden pituis- ta irtisanomisaikaa. Jos työsuhde on jatkunut yli kymmenen vuotta, irtisano- misaika on kaksi kuukautta.

Merityösopimuslain 8 luvun 5 ja 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovelle- taan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.

3 § Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvolli- nen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilis- tä, noudattaen mitä merityösopimuslain 2 luvun 21 §:ssä on säädetty työnan- tajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisano- misajan palkasta.

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman merityösopimus- lain 8 luvun 2 §:n mukaista painavaa syytä tai saman lain 8 luvun 3 §:ssä tar- koitettua perustetta.

Irtisanomisperusteina pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen merityösopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnanta- jan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättä- mistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu merityösopimuslain 8 luvun 5 ja 7 §:ssä määrätyllä tavalla.

5 § Perusteettomasta irtisanomisesta maksettava va- hingonkorvaus

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen, eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä peruuta toi- menpidettä, on irtisanotulla oikeus saada sen johdosta merityösopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitettu vahingonkorvaus. Jos työsuhde on jatkunut keskey- tyksettä yli 10 vuotta irtisanomisen voimaan tullessa, on hyvikkeenä makset- tava vähintään 6 kuukauden peruspalkka mahdollisine kiinteine lisineen.

6 § Työntekijän irtisanomissuoja raskauden, äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä hoitovapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa raskaana olevan työntekijän työsopimusta ras- kauden johdosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työso- pimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, ellei työnantaja muuta perustetta näytä.

Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä.

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta merityösopimuslain 5 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun työsopimuksin tai työnantajan ja työnte- kijän kesken sovitun äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä hoitovapaan ai- kana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttä- vän edellä mainittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman taikka hoitova- paan alkaessa tai aikana.

7 § Lomautus

Lomauttaminen

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Työnantaja saa merityösopimuslain 6 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttä- mällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mu-

kaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin sen lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos:

1) hänellä on merityösopimuslain 8 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen;

2) työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäises- ti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta;

3) työn tai työntarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.

Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, on työn alkamisesta ilmoitettava vä- hintään 7 päivää ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

Lomautuksen ennakkoselvitys ja työntekijöiden kuuleminen

Milloin lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryh- mittäin.

Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa asian- omaiselle luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työntekijöiden tietoon.

Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on va- rattava työntekijöille tai heidän edustajalle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus on annettava lomautettavalle henkilökohtai- sesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on

mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomau- tuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan koh- distuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.

Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työnte- kijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitse- män päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työn- tekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoi- tusaikaa käyttäen.

Sama oikeus on työntekijällä joka irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä lomautetaan irtisanomisaikana tällaisen syyn johdosta, työnantajan palkanmaksuvelvolli- suus määräytyy samojen periaatteiden mukaisesti.

8 § Muu työnteon ja palkanmaksun keskeytys

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu kes- keytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimas- sa.

9 § Takaisin ottaminen

Xxxxxxx työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä joh- tuvista syistä, ja työnantaja yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä

työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteises- sä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työntekijöille.

10 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus työ- voimaviranomaisille

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työ- voiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen (10) työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaisille.

11 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä, että tämän sään- nön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Soveltamisohje

Työvoiman vähentäminen toteutetaan pääsääntöisesti varustamokohtaisesti. Työvoiman vähentäminen voidaan toteuttaa myös aluskohtaisesti esimerkiksi silloin, kun varustamo poistaa liikenteestä eri liikennealueella toimivan tai toi- mivia erityyppisiä aluksia. Kun työvoiman vähentäminen toteutetaan varusta- mokohtaisesti, varustamon matkustaja-aluksia sekä kuivarahti- ja tankki- aluksia käsitellään kokonaisuuksina.

Työvoiman vähennyksistä ja niissä noudatettavasta järjestyksestä tulee neu- votella hyvissä ajoin etukäteen yhteistoimintalain ja sen soveltamisesta me- renkulkualalle laadittujen soveltamisohjeiden mukaisessa järjestyksessä.

Vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä sovellettaessa on otettava huo- mioon, että varustamon toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät ja osan työky- vystään saman työnantajan palveluksessa menettäneet ovat keskenään rin- nasteisessa asemassa. Heidän keskinäinen asemansa vähentämisjärjestyk- sessä määräytyy yleensä työsuhteen kestoajan ja huoltovelvollisuuden mää- rän perusteella.

Varustamon toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ovat esimerkiksi:

- työkokemuksen tai koulutuksen taikka työnantajan järjestämän lisä-

/erikoiskoulutuksen perusteella tärkeän ammattitaidon – kuten erityisen myyntitaidon (esimerkiksi sommelier ja kosmetologi) tai erikoisosaami- sen (esimerkiksi erikoisruokavaliokokki ja restonomi) – omaavat työnte- kijät

- erityisen ammattitaidon omaavat työntekijät; sekä

- erityisiin työtehtäviin, kuten raskaaseen työhön tai vaativaan asiakas- palveluun soveltuvat työntekijät.

Muiden työntekijöiden keskinäinen lomauttamis- ja irtisanomisjärjestys mää- räytyy työsuhteen kestoajan ja huoltovelvollisuuden perusteella siten, että viimeksi lomautetaan tai irtisanotaan työntekijä, jonka työsuhde on pidempi. Jos työsuhteet ovat yhtä pitkät, viimeksi lomautetaan tai irtisanotaan työnteki- jä, jonka huoltovelvollisuus on suurempi.

Luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun asemasta työvoiman vähentämistilanteissa on määrätty erikseen.

12 § Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimie- lisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelu- järjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ

(ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

1 Osa-aikatyöntekijä

Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikala- kia (296/76) ja jonka säännöllinen työaika on puolet samanlaista työtä teke- vän kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta ja joka on merimieselä- kelain (1290/2006) tarkoittamalla osa-aikaeläkkeellä. Jäljempänä olevia mää- räyksiä sovelletaan ainoastaan tällaiseen työntekijään.

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osittaisella hoitovapaalla sekä osittaisella vanhempainvapaalla olevaan työntekijään sovelletaan, mitä osa-aikaeläk- keellä olevan työntekijän osalta on sovittu.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että työn- tekijä olisi terveytensä perusteella kelpaamaton työskentelemään aluksella. Osapuolet suosittelevat, että työnantaja pyrkii selvittämään yhdessä työnteki- jän kanssa mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen osatyökyvyttömyys- eläkkeellä olon ajaksi.

2 Osa-aikatyöntekijän palkan laskeminen ja maksami- nen

Osa-aikatyöntekijän päiväpalkka on puolet (1/2) samanlaista työtä tekevän kokoaikaisen työntekijän päiväpalkasta. Näin ollen osa-aikaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan seuraavan kaavan avulla:

Päiväpalkka = 1/2 x 1/30 x kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkka

Osa-aikatyöntekijän kuukausipalkka saadaan, kun hänen päiväpalkkansa ker- rotaan 30:llä (kuukausipalkka = 30 x päiväpalkka).

Kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkka on määritelty ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevassa työehtosopimuksessa siten, että siihen kuuluu peruspalkka tai korotettu peruspalkka sekä ikälisät, öljynkuljetuslisä ja valta- merilisä. Kokoaikaisen työntekijän päiväpalkka saadaan, kun hänen kuukau- sipalkkansa jaetaan kolmellakymmenellä.

Osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan samalla tavalla kuin kokoaikaisen työntekijän palkka.

3 Osa-aikatyöntekijän palkan laskeminen ja maksami- nen pientonnisto aluksessa

Päiväpalkka = 1/2 x 1/30 x kokoaikaisen työntekijän takuupalkka

Osa-aikatyöntekijän takuupalkka saadaan, kun hänen päiväpalkkansa kerro- taan 30:llä (takuupalkka = 30 x päiväpalkka).

Kokoaikaisen työntekijän takuupalkka on määritelty ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevassa työehtosopimuksessa siten, että siihen kuuluu peruspalkka tai korotettu peruspalkka sekä ikälisät ja valtamerilisä. Kokoai- kaisen työntekijän päiväpalkka saadaan, kun hänen takuupalkkansa jaetaan kolmellakymmenellä.

Osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan samalla tavalla kuin kokoaikaisen työntekijän palkka.

4 Ylitöiden korvaaminen

Osa-aikaisen työntekijän tekemät ylityöt korvataan siten, kuin ulkomaanliiken- teen työehtosopimuksessa on määrätty. Rahana suoritettava ylityökorvaus lasketaan kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkasta.

5 Palveluraha

Osa-aikatyöntekijä on oikeutettu saamaan ulkomaanliikenteen työehtosopi- muksen tai alusta koskevan erillissopimuksen tarkoittaman palvelurahan ja/tai "petirahan" täysimääräisenä tehtyjen työpäivien mukaan samalla tavalla kuin kokoaikainen työntekijä.

6 Luontoisedut vastikeajalta ja vuosiloman sekä sai- rasloman ajalta muissa kuin pientonnistoaluksissa

Osa-aikatyöntekijä on oikeutettu saamaan luontoisetujen korvauksen vasti- keajalta siten kuin ulkomaanliikenteen työehtosopimuksessa on kokoaikaisen työntekijän osalta määrätty. Vuosiloman ja sairasloman aikana luontoisetujen korvaus on puolet kokoaikaiselle työntekijälle vastaavalta ajalta maksettavas- ta luontoisetukorvauksesta.

7 Luontoisedut vuosiloman ajalta pientonnistoaluk- sessa

Osa-aikatyöntekijän luontoisetujen korvaus vuosiloman aikana on puolet ko- koaikaiselle työntekijälle vastaavalta ajalta maksettavasta luontoisetukorva- uksesta.

8 Vuosiloma

Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman osalta noudatetaan merimiesten vuosi- lomalaissa (433/1984) sekä ulkomaanliikenteen työehtosopimuksessa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Toinen kahden peräkkäisen lomanmääräytymis- kauden lomista voidaan käyttää vuorotteluun ulkomaanliikenteen työehtoso- pimuksen kohdassa 5.3.1 mainitulla tavalla. Toinen lomista on annettava yh- denjaksoisena toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana.

9 Sairausajan palkka ja sairaanhoidon kustannukset

Osa-aikatyöntekijän oikeuteen saada sairausajan palkka sekä korvaus sai- raanhoidon kustannuksista sovelletaan, mitä kauppa-aluksia koskevassa työ- ehtosopimuksessa on säädetty.

10 Takuupalkka

Jos osa-aikatyöntekijä on työssä aluksella, jolla sovelletaan erillistä takuu- palkkasopimusta, osa-aikatyöntekijän palkkauksesta on sovittava erikseen takuupalkkasopimuksen osapuolten välillä.

Ruoka- ja asuntokorvaus muissa kuin pientonnistoaluksissa (esimerkki to-

teutuksesta)

Ruoka- ja asuntokorvauksen maksaminen toteutetaan käytännössä seuraa- van esimerkin mukaan:

Työjakso Vapaajakso Eläkejakso

<-------------------------><-------------------------><------------------------------------------>

I---------------------------I----------------------------I I

<------------------------->

Ruoka- ja asuntokorvaus

< >

Työsuhde

Esimerkki osa-aikatyön toteutuksesta pientonnistoaluksessa

Työjakso Vapaajakso Eläkejakso

<-------------------------><-------------------------><------------------------------------------>

I---------------------------I----------------------------I I

< >

Työsuhde

LIITE 5.2 OSA-AIKATYÖ

(ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus)

1 Osa-aikatyöntekijä

2 Osa-aikatyöntekijän palkan laskeminen ja maksami- nen

Päiväpalkka = 1/2 x 1/30 x kokoaikaisen työntekijän takuupalkka.

Kokoaikaisen työntekijän takuupalkka on määritelty ulkomaanliikenteen mat- kustaja-alussopimuksessa.

Jos osa-aikatyöntekijä on työssä aluksella, jossa maksetaan varustamon ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välisen miehitystä, vuorottelujärjestelmää ja palvelurahan jakamista koskevan työehtosopimuksen perusteella ulko- maanliikenteen matkustaja-alussopimuksessa poikkeavaa palkkaa, osa-aika- työntekijän päiväpalkka, takuupalkka ja kuukausiansiota laskettaessa perus- teena käytetään ensin mainitussa sopimuksessa sovitun kokoaikaisen työn- tekijän palkkaa.

Osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan samalla tavalla kuin kokoaikaisen työntekijän palkka.

3 Ylitöiden korvaaminen

Osa-aikaisen työntekijän tekemät ylityöt korvataan siten, kuin ulkomaanliiken- teen matkustaja-alussopimuksen kohdassa 6.4. on määrätty. Ylityön laskupe- rusteena käytetään kokoaikaisen työntekijän takuupalkkaa.

4 Palveluraha

Osa-aikatyöntekijä on oikeutettu saamaan ulkomaanliikenteen matkustaja- alussopimuksen ja alusta koskevan miehitystä, vuorottelujärjestelmää ja pal- velurahan jakamista koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman palvelurahan täysimääräisenä tehtyjen työpäivien mukaan samalla tavalla kuin kokoaikai- nen työntekijä.

5 Luontoisedut vastikeajalta ja vuosiloman sekä sai- rasloman ajalta

Osa-aikatyöntekijä on oikeutettu saamaan luontoisetujen korvauksena työ- ja vapaavuoroilta siten kuin ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksessa on kokoaikaisen työntekijän osalta määrätty. Vuosiloman ja sairasloman ai- kana luontoisetujen korvaus on puolet kokoaikaiselle työntekijälle vastaavalta ajalta maksettavasta luontoisetukorvauksesta.

6 Vuosiloma

Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman osalta noudatetaan merimiesten vuosi- lomalaissa (433/1984) sekä ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimukses- sa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Toinen kahden peräkkäisen lomanmää- räytymiskauden lomista voidaan käyttää vuorotteluun ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen kohdissa 5.9.2 ja 5.9.3 mainitulla tavalla. Toinen lomista on annettava yhdenjaksoisena toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana.

7 Sairausajan palkka ja sairaanhoidon kustannukset

Osa-aikatyöntekijän oikeuteen saada sairausajan palkka sekä korvaus sai- raanhoidon kustannuksista sovelletaan, mitä matkustaja-alussopimuksessa on määrätty.

Ruoka- ja asuntokorvaus (esimerkki toteutuksesta)

Ruoka- ja asuntokorvauksen maksaminen toteutetaan käytännössä seuraa- van esimerkin mukaan:

Työjakso Vapaajakso Eläkejakso

<---------------------------><--------------------------><--------------------------------------->

I-----------------------------I-----------------------------I I

<---------------------------><--------------------------->

Ruoka- ja Ruoka- ja

asuntokorvaus asuntokorvaus

< >

Työsuhde

LIITE 6 VUOROKAUTISEN JA VIIKOITTAISEN YLITYÖN LASKENTAESIMERKKI PIENTONNISTOALUKSILLA

Alus merellä tai tulo- ja/tai lähtövuorokausi

Maanantai	10
Tiistai		14	4 ylityötuntia
Keskiviikko	10
Torstai		13	3 ylityötuntia
Perjantai		12	2 ylityötuntia
Lauantai		10
Sunnuntai		10

79 – 9 = 70 t

70 t – 65 t = 5 ylityötuntia

Koska sunnuntaina on tehty 2 tuntia yli 8 tunnin, lauantaina 2 tuntia yli 8 tunnin ja perjan- taina 4 tuntia yli 8 tunnin josta 1 tunti on viikkoylityötä, niin kaksi tuntia yli 65 menevistä tunneista on pyhäylityötunteja ja kolme tuntia yli 65 menevistä tunneista on arkiylityötunte- ja.

Esimerkkiviikolta tulee siten korvattavaksi 12 arkiylityötuntia ja 2 pyhäylityötuntia.

Vaihtopäivien laskentaesimerkki

Mikäli vaihtopäivänä tehdään työtä, syntyy vapaata alla olevien kaavojen mukaisesti:

Tulo-, lähtö- ja merivuorokautena

(Työtunnit)

--------------- x 0,8 = Vapaata, (1:1 vuorottelu) 10

(Työtunnit)

--------------- x 0,45 = Vapaata, (2:1 vuorottelu) 10

Satamavuorokautena

(Työtunnit)

--------------- x 0,8 = Vapaata, (1:1 vuorottelu) 8

(Työtunnit)

--------------- x 0,45 = Vapaata, (2:1 vuorottelu) 8

Kun vaihtopäivänä ei tehdä työtä lasketaan tämä vapaa-ajaksi ja yksi (1) aikaisemmin an- saittu vapaapäivä vähennetään.

LIITE 7 PUUTTUVAN MIEHEN PALKKA

MERIMIESLAIN 23 §:n (1.7.1978 lähtien MmL (423/78) 17 § TULKINNASTA OVAT JÄRJESTÖT SOPINEET SEURAAVAA:

6.3.1969 PIDETTY KOKOUS

1 §. Todettiin, että kokous oli järjestetty Merimies-Unionin toivomuksesta, koska aika ajoin oli esiintynyt merimieslain 23 §:n tulkintavaikeuksia.

2 §. Puheenjohtaja totesi, että 23 §:n soveltamisen edellytyksiä ovat

a) että laivaväen vähenemisen johdosta varustajalle on syntynyt palkan- säästöä sekä

b) että tämän johdosta jäljelle jäävien työ on lisääntynyt.

Syntynyttä palkansäästöä ei myöskään jaeta, mikäli lisääntynyt työ korvataan ylityökorvauksella.

Unionin edustajat esittivät kantanaan, että merimiehen ei tarvitse todistaa työn lisääntyneen, että palkansäästöä aina syntyy, jos alus on alimiehitetty, että rajanveto normaalin ja lisääntyneen ylityön välillä on vaikeata vetää sekä että miehistön ollessa vajavaista annetaan tavallista vähemmän vapaa-aikaa aluksessa oleville.

Työnantajataholta todettiin, että laivaväen syystä tai toisesta vähetessä jäte- tään usein jokin työ tekemättä, joten laivaväen väheneminen ei suinkaan aina merkitse lisätyötä. Samoin eräät alukset on ylimiehitetty, jolloin ”extra” laiva- väki suorittaa huoltotyötä.

3 §. Lyhyen tauon jälkeen esitti puheenjohtaja hyväksyttäväksi seuraavan tulkintaohjeen:

a) keittiöhenkilökunnan (byssagängi) de facto vähentyessä katsastustodis- tuksessa mainitusta lukumäärästä, katsottaisiin tämä riittäväksi selvityk- seksi työn lisääntymisestä ja säästynyt palkka olisi tällöin jaettava.

b) kone- ja kansimiehistön vähentyessä olisi tapaus tapaukselta selvitettä- vä, onko jäljellä olevien työtaakka lisääntynyt ennen säästetyn palkan jakamista. Ohjenuorana näissä tapauksissa voitaisiin pitää sitä tosiasi- aa, että §-laivoissa ja pienemmissä aluksissa, joissa ei ole päivämiehiä, on todennäköistä, että kun yksimies on poissa niin jäljelle jäävien työ li-

sääntyy, kun taas suuremmissa aluksissa, joissa on päivämiehiä, tämä tapahtuu harvemmin,

c) samoin katsottaisiin työn automaattisesti lisääntyneen, mikäli alus lähti- essään matkalle Suomesta on alimiehitetty ja säästynyt palkka olisi näissä tapauksissa jaettava jäljelle jääneiden kesken.

Kevään 1974 TES-neuvottelujen yhteydessä täsmennettiin edellä mainit- tu 6.3.1969 pidetty pöytäkirja seuraavasti:

Jos miehistön lukumäärä matkan alkaessa on pienempi kuin mitä aluksen osalta varustamon ja Unionin kesken on sovittu, katsotaan miehistön vähen- tyneen merimieslain 23 §:ssä mainitulla tavalla.

Koska miehistöllä em. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ei normaalisti synny oikeutta ylityökorvaukseen, on miehistöön kuuluvan merimiehen tällöin katsottava olevan oikeutettu merimieslain 23 §:n mukaiseen jaettuun palk- kaan.

Säästynyt palkka on jaettava siinä suhteessa kuin kunkin työmäärä aluksella on lisääntynyt.

Tätä sääntöä ei sovelleta ulkomaanliikenteen aluksissa, milloin ne siirtyvät Suomen satamien välillä.

Syksyn 1997 TES-neuvottelujen yhteydessä täsmennettiin keväällä 1974

TES-NEUVOTTELUJEN YHTEYDESSÄ 6.3.1969 TEHTYYN PÖYTÄKIRJAAN LISÄTTYÄ MERKINTÄÄ SEURAAVASTI:

Tätä sääntöä ei sovelleta ulkomaanliikenteen aluksissa, milloin ne siirtyvät Suomen satamien välillä eikä Suomen satamien välillä siirtyvissä lastialuksis- sa, kun niiden miehistöjen jäsenille annetaan ylimääräistä vapaata.

LIITE 8 SOPIMUS TYÖSUOJELUSTA TYÖPAIKOILLA MERENKULUN ALALLA

Nykyaikainen työlainsäädäntö jakautuu lähinnä työsuhdetta, työntekijäin suo- jelua sekä työntekijäin sosiaaliturvaa sääteleviin lakeihin sekä niiden nojalla annettuihin määräyksiin. Lisäksi työlainsäädäntöön luetaan kuuluvaksi sää- dökset, jotka koskevat lakien noudattamisen valvontaa.

Työturvallisuuslaissa (738/2002) asetetaan työnantajalle velvollisuus huoleh- tia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työym- päristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät sei- kat.

Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolo- suhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on huolehdit- tava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toi- minnassa.

Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää tarkoin noudattamaan työnan- tajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuu- den ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettä- vissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistu- vaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvalli- suudelleen ja terveydelleen haittaa tai vaaraa.

Näiden työnantajan ja työntekijän velvollisuuksien pohjalta on työturvallisuus- laissa vielä säädetty, että osapuolten on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitä- mään ja tehostamaan turvallisuutta aluksella. Tämän yhteistoiminnan sisäl- löstä on tarkemmin säädetty työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa.

Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työ- elämän osapuolet edelleen ottavat yhteisesti kantaakseen vastuun työsuoje- lutyöstä, jonka tehokas suorittaminen vastaa sekä työnantajan että työnteki- jäin etuja. Määrätietoinen työsuojeluhenkilöstön koulutus antaa edellytyksen työpaikkatason työsuojelutyön kehittämiselle.

Tämän vuoksi ja todeten työsuojelutyön moraalisen ja yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen allekirjoittaneet liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työ- suojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaaminen ja vaaran lähteiden poistaminen työpaikoilta edellyttää läheistä yhteistyötä työnantajain, työnteki- jäin ja toimihenkilöiden välillä. Liitot pitävät tarpeellisena työsuojelua koske- van sopimuksen aikaansaamiseksi täsmentää jäljempänä mainituin kohdin työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentin perusteella muutamia merenkulkuun liittyviä työpaikkaa ja työntekijöitä sekä toimihenkilöitä että työ- suojelutoimikuntaa koskevia määräyksiä.

Laivatyöturvallisuudesta on säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002) ja työ- suojelun valvontalaissa (44/2006) sekä yksityiskohtaisemmin valtioneuvoston päätöksissä työympäristöstä aluksissa (417/81) ja laivatyössä noudatettavista järjestysohjeista (418/81) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoiden aluksia, joihin sovelletaan ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia sekä matkustaja- aluksia koskevia työehtosopimuksia.

2 § Yhteistoimintaelimet

Työsuojeluyhteistyötä varten aluksessa on työnantajan nimeämä yhteistoi- minnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja/tai toimihenkilöitä (yh- teistoiminnassa) edustava työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutet- tua.

Varustamon ja aluksen välisen yhteistoiminnan edistämiseksi on varustamos- sa nimetty työsuojeluyhdyshenkilö.

Työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmu- kaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon va- rustamon tai aluksen työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu on aluksessa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään viisi (5) työntekijää

toimihenkilöasemassa olevat työntekijät mukaan luettuna, perustettava työ- suojelutoimikunta tämän sopimuksen 12–14 §§:ien mukaisesti.

Alukseen voidaan, sen mukaan mitä valvontalain 38 §:ssä on säädetty, pe- rustaa muulloinkin työsuojelutoimikunta. Mikäli alukseen on valvontalain 38

§:n mukaan perustettu työsuojelutoimikunta, koskee sopimus myös tältä osin näitä aluksia.

3 § Yhteistoimintatehtävät/työsuojelutoimikunnan teh- tävät

Työsuojelutoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta

1) laatia työsuojelutoiminnassa noudatettavaksi vuosittain toimintasuunnitelma;

2) laatia toimintaa varten aluksen työsuojelutoiminnan yleistä järjestelyä kos- kevat tarpeelliset suunnitelmat;

3) osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkas- tuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

4) myötävaikuttaa muun kuin edellisessä kohdassa tarkoitetun tutkimuksen suorittamiseen ja toimeenpanemiseen, milloin tällainen tutkimus on tar- peen työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmanvaaran, il- menneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työ- paikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

5) seurata tapaturma- ja terveystilannetta työpaikalla sekä ryhtyä toimenpitei- siin tutkimuksen toimeenpanemiseksi tapaturmien ja työstä johtuvien sai- rauksien syiden selvittämiseksi;

6) seurata työterveyshuollon toimeenpanoa työpaikalla ja tehdä sitä koskevia esityksiä työnantajalle;

7) käsitellä päihteiden käyttöön liittyvää tiedottamis- ja valistusaineiston ja- kamista sekä päihteiden väärinkäyttäjien hoitoon ohjaamista siten kuin sii- tä on alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskevassa hoitoonohja- ussopimuksessa määrätty;

8) käsitellä työsuojeluun vaikuttavia työpaikan muutos- ja uudistus- sekä ta- paturmien ja terveysvaarojen ehkäisysuunnitelmia kustannusarvioineen, antaa näistä lausuntoja työnantajalle sekä seurata suunnitelmien toteutta- mista;

9) pyrkiä kehittämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviä menettely- tapoja ja tehdä niitä koskevia esityksiä työnantajalle;

10) perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuh- teisiin ja seurata niiden kehitystä sekä tarvittaessa ja milloin se on mahdol- lista muun muassa tarkastuksia suorittamalla kiinnittää erityistä huomiota

vaarallisiin työolosuhteisiin ja työtapoihin sekä tehdä esityksiä niiden kor- jaamiseksi;

11) selvittää vuosittain toimialueensa työsuojelua koskevan yhteistyökoulu- tuksen tarve ja laatia suunnitelmia yrityksen koulutussuunnitelman ja talo- usarvion valmistamista varten sekä toimeenpanna tätä koulutusta omaa toimialuettaan varten hyväksytyn koulutussuunnitelman ja talousarvion puitteissa ottaen huomioon mitä osapuolten kesken on työsuojelun yhteis- koulutuksen järjestämisestä koulutussopimuksessa erikseen sovittu.

4 § Varustamon työsuojeluyhdyshenkilö

Alusten ja varustamon välisen työsuojeluyhteistyön edistämiseksi tulee jokai- seen varustamoon nimetä työsuojelusta vastaava henkilö, jonka nimi on saa- tettava alusten, merenkulun työmarkkinajärjestöjen ja työsuojeluviranomais- ten tietoon.

Varustamon työsuojeluyhdyshenkilön tulee olla perehtynyt alusten työsuoje- lukysymyksiin.

Yhdyshenkilön tehtävänä on

1) ylläpitää varustamon ja alusten työsuojelutoimikunnan tai muun sitä vas- taavan työsuojeluyhteistoimintaelimen välistä kirjeenvaihtoa ja muuta tar- peellista työsuojelun yhteistoimintaa;

2) välittää alusten työsuojeluyhteistoimintaelinten käyttöön tapaturmiin ja työ- terveydenhuoltoon liittyviä tietoja;

3) huolehtia työsuojeluun liittyvien lakien, asetusten ja määräysten tiedoksi saattamisesta alusten työsuojeluyhteistoimintaelimille;

4) huolehtia siitä, että työnantaja ja tämän edustajat saavat tarpeelliset tiedot työsuojelua koskevista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista;

5) huolehtia varustamokohtaisen työsuojelukoulutustarpeen tiedottamisesta merenkulkualan turvallisuustyön työalatoimikunnalle sekä pitää luetteloa koulutusta saaneista työsuojeluhenkilöistä;

6) ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä työsuojeluviranomaisiin.

5 § Työsuojelupäällikön tehtävät

Työsuojelupäälliköksi nimettävän tulee olla työsuojeluun perehtynyt henkilö.

Työsuojelupäällikölle tulee tehtäviensä hoitamista varten järjestää riittävät toimintaedellytykset.

Työsuojelupäällikön tulee vastatessaan työnantajan ja laivaväen välisestä työsuojelua koskevasta yhteistoiminnasta työpaikalla:

1) perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä huolehtia niiden saattamisesta laivaväen tiedoksi;

2) osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos tarkastuk- sen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

3) perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhtei- siin, seurata niiden kehitystä sekä ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi;

4) ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin valvontalaissa säädetyn työnantajan ja työntekijän välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työ- paikalla sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi;

5) pitää yhteyttä työsuojelutoimikuntaan, työsuojeluvaltuutettuun ja muihin työpaikalla työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin;

6) suorittaa ne muut tehtävät, jotka työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen sekä niiden nojalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuu- luvat;

7) tehdä esityksiä työnantajalle toimenpiteistä tutkimuksen järjestämiseksi työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla il- menneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

8) kiinnittää työnantajan huomiota siihen, että säädetyt työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastukset toimite- taan;

9) tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä tarpeellisen ensiaputoiminnan ja sitä koskevan koulutuksen järjestämiseksi työpaikalle;

10) tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä työpaikan työsuojeluun liitty- vän työtönopastuksen, koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämiseksi;

11) ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä varustamon työsuojeluyhdyshenkilöön ja työterveyshenkilöstöön;

12) toimittaa aluksen työsuojelutoimikunnan päätökset viivytyksettä varusta- moon.

6 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tulee edustaessaan työpaikan laivaväkeä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin;

1) perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin;

2) osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkas- tuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

3) osallistua tarvittaessa ja milloin se tutkimuksen luonteen huomioon ottaen on mahdollista muuhun kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuun tutkimuk- sen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturman vaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitauti- vaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

4) perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhtei- siin tarkkailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa ja seuraa- malla niiden kehitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ensiksi asianomaiselle työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle ja työterveyshenkilöstölle sekä tarvit- taessa työsuojeluviranomaisille;

5) toimia työsuojelua koskevan työnantajan ja laivaväen välisen yhteistoimin- nan kehittämiseksi työpaikalla;

6) pitää yhteyttä työpaikan työsuojeluhenkilökuntaan, työsuojelupäällikköön, työterveyshenkilöstöön ja muihin työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin sekä työsuojeluviranomaisiin sekä

7) suorittaa ne muut tehtävät, jotka valvontalain ja asetuksen sekä niiden no- jalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuuluvat.

7 § Työsuojeluvaltuutetun asema ja oikeudet

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtäviensä suorittamista varten saada näh- täväkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työ- suojelua koskevien säännösten ja määräysten mukaan. Hänellä on myös oi- keus tutustua työn turvallisuutta ja terveyttä koskeviin lausuntoihin ja tutki- mustuloksiin ja saada kaikista edellä tarkoitetuista asiakirjoista jäljennöksiä.

Työsuojeluvaltuutettu ei saa työsuojeluvaltuutetun tehtävän vuoksi laimin- lyödä työsuhteestaan johtuvia velvollisuuksia. Työnantaja ei saa ilman päte- vää syytä kieltäytyä vapauttamasta työsuojeluvaltuutettua tämän säännölli- sestä työstä sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojelu- valtuutetun tehtävien hoitamista varten.

Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen takia. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö työsuojeluvaltuutetun ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnanta- jan yhteisesti selvittää, edellyttääkö ao. henkilön ammattitaidon ylläpitäminen

entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Koulutuksen si- sältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työsuojeluvaltuutetun toimikauden aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti voimas- sa, mitä merityösopimuslain (756/2011) 8 luvun 9 §:n 2 momentissa sääde- tään luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta. Varavaltuutettu rinnas- tetaan valtuutettuun asemansa ja oikeuksiensa osalta silloin, kun valtuutettu on estynyt hoitamasta tehtäviään vuosiloman tai vuorottelujärjestelmän vuok- si.

8 § Vapautusten myöntäminen työstä

Työnjohdon tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle sekä työsuojelutoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle vapautusta työstä silloin, kun se on välttämätön- tä heille kuuluvan tehtävän asianmukaista suorittamista varten. Vapautusta työstä saaneen henkilön tulee hoitaa tehtävänsä siten, että siitä koituu mah- dollisimman vähän haittaa hänen varsinaiselle työnteolleen.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä syntyy epäselvyyttä, on hän kuiten- kin oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään seuraavasti:

Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työeh- tosopimusalalla: viisi (5) tuntia neljän (4) perättäisen viikon aikana ja milloin laivaväen lukumäärä ylittää 80 henkeä, kahdeksan (8) tuntia neljän (4) perät- täisen viikon aikana.

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen alalla: puoli päivää neljän (4) perättäisen viikon aikana ja milloin laivaväen lukumäärä ylittää 80 henkeä, yhden (1) päivän neljän (4) perättäisen viikon aikana.

9 § Työajan ulkopuoliset tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen tulee sopia, mikäli mahdollista, etukäteen työnantajan tai työnantajan edusta- jan kanssa työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu työsuojeluviranomaisen määräyksestä.

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja palkkiot työ- ajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä

Varsinaisena työaikana työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäse- nen tehtävien hoitamiseen käytetty aika rinnastetaan varsinaiseen työaikaan.

Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja teh- täviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajas- ta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työajan ulkopuolella suoritetusta työsuojelua koskevasta välttämättömästä tehtävästä sekä työsuojelutoimikunnan kokoukseen osallistumisesta makse- taan valtion komiteoissa voimassa olevan kokouspalkkion suuruinen palkkio.

11 § Varavaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tehtäviensä hoitamisesta toimii hänen tilallaan ensimmäinen varavaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun on esteestään ilmoitettava ensisijaisesti esimiehelleen ja tarvittaessa työpaikan työsuojelu- päällikölle.

12 § Työsuojelutoimikunnan kokoonpano

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4 laivaväen ollessa alle 50 ja 8 laiva- väen lukumäärän ollessa 50 tai sen yli.

Työsuojelutoimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, neljännes toimihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Jos kuitenkin tämän sopimuksen tarkoit- tamien toimihenkilöiden ryhmä muodostaa työpaikalla enemmistön, edustaa puolet jäsenistä näitä toimihenkilöitä ja neljännes työntekijöitä.

Työnantajan edustajat työsuojelutoimikuntaan määrää työnantaja. Yhden heistä on oltava työsuojelupäällikkö.

Toimihenkilöiden edustajat työsuojelutoimikuntaan valitsevat aluksilla työs- kentelevät toimihenkilöt keskuudestaan.

Työntekijöitä työsuojelutoimikunnassa edustavat työsuojeluvaltuutettu sekä varavaltuutetut.

Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana ovat toimi- kunnan keskuudestaan näihin tehtäviin valitsemat henkilöt. Toimikunta valit- see itselleen tarvittaessa sihteerin, jonka ei tarvitse olla toimikunnan jäsen.

Mikäli aluksen päällikkö tai konepäällikkö ei toimi aluksen työsuojelupäällik- könä eikä työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa, on heillä kuiten- kin oikeus osallistua toimikunnan kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus mut- ta ei äänivaltaa. Toimihenkilöksi katsotaan aluksen päällikkö ja konepäällikkö sekä perämiehet, konemestarit, radiosähköttäjät, talousosaston esimiehet purserit ja linjaluotsit.

13 § Työsuojelutoimikunnan kokoukset

Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran nel- jännesvuodessa.

Puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan tehtävä- nä on kutsua toimikunta kokoukseen. Lisäksi toimikunta on kutsuttava ko- koon, jos työsuojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu tahi neljännes työsuoje- lutoimikunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää.

14 § Toimielinten vaalit

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenten vaali suoritetaan näiden toimikautta edeltävän vuoden marraskuun 1.päivän ja joulukuun 31.päivän välisenä aikana, ellei työsuojelun valvonnasta annetusta laista tai työministeriön määräyksestä muuta johdu.

Vaalit on toimitettava siten, että kaikilla aluksen työntekijöillä ja toimihenkilöil- lä on mahdollisuus ottaa niihin osaa. Työsuojeluvaltuutetun vaalista on lisäksi noudatettava, mitä siitä on laissa erikseen säädetty.

Työsuojeluvaltuutetuksi ja työsuojelutoimikunnan jäseniksi suositellaan valit- tavaksi työpaikan työsuojelukysymyksiin hyvin perehtyneitä henkilöitä. Henki- lö, joka on valittu työsuojeluvaltuutetuksi, voidaan myös valita työsuojelutoi- mikunnan jäseneksi.

Vaalien toimeenpanemisesta huolehtii työsuojelutoimikunta, ellei aluskohtai- sesti muuta sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

Aluksessa suoritettavien ensimmäisten vaalien toimeenpanemisesta huolehtii työsuojelupäällikkö ja milloin aluksessa on valittu luottamusmiehiä, yhteistoi- minnassa heidän kanssaan.

15 § Toimitilat ja toimistovälineet

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan teh- tävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäes- sä erityistä toimitilaa työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tila voi olla yhteinen esim. luottamusmiehen kanssa.

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamista varten sekä työsuojeluvaltuutettujen että työsuojelutoimikunnan käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumää- räykset.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus maksutta käyttää tehtäviensä hoitamisessa aluksen ja varustamon tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä, kuten mat- kapuhelimia, atk-laitteita niihin liittyvine ohjelmineen ja internet-yhteyttä (säh- köpostia).

16 § Yrityskohtaiset järjestelyt

Tämän sopimuksen organisaatiota koskevista määräyksistä voidaan järjestö- jen välisellä sopimuksella poiketa ottaen huomioon työsuojelun valvonnasta annetun lain pakottavat määräykset ja edellyttäen, että aluksen toiminnasta tai liikenteestä tai muista vastaavista syistä johtuen on tarkoituksenmukaista järjestää yhteistoiminta muulla tavoin.

LIITE 9 TYÖSUOJELUSOPIMUKSEN TARKOITTAMAN TYÖALATOIMIKUNNAN MALLI

1 §. Merenkulkualan työalatoimikunta

Työmarkkinain keskusjärjestöjen välisen sopimuksen mukaisena merenkul- kualan turvallisuustyön työalatoimikuntana toimii sopimusosapuolten erikseen asettama työalatoimikunta.

2 §. Työalatoimikunnan jäsenet ja toimikausi

Työalatoimikuntaan kuuluu yhteensä viisi jäsentä, joista kaksi edustaa työn- antajajärjestöjä ja kolme työntekijäjärjestöjä. Työalatoimikunnan jäsenet sekä heidän varajäsenet nimetään sopijaosapuolten toimesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työalatoimikuntaan kutsutaan Työturvallisuuskeskuksesta pysyvä asiantuntija.

3 §. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Työalatoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjoh- tajan ja Työturvallisuuskeskus nimeää sihteerin. Puheenjohtajan ja varapu- heenjohtajan toimikausi on sama kuin toimikunnan ja puheenjohtajan valin- nassa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan puheenjohtajuus vaihtuu toimi- kausittain vuorotellen työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen kesken.

4 §. Kokoontuminen

Työalatoimikunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Puheen- johtaja on velvollinen kutsumaan kokouksen koolle yhdenkin jäsenen sitä kir- jallisesti pyytäessä.

5 §. Päätösvaltaisuus

Työalatoimikunta on päätösvaltainen, kun työnantaja- ja palkansaajajärjestö- puoli ovat edustettuina. Toimikunnan kokouksissa päätökset tehdään yksi- mielisesti.

6 §. Työalatoimikunnan tehtävänä on

1) toiminnan suunnittelu, budjetointi ja raportointi (hankkeet, koulutus) sekä hyväksyttyjen suunnitelmien toteuttaminen;

2) seurata ja arvioida vuosittain oman toimialansa työhyvinvointipalvelujen tarpeita ja toteutumista. Tämän pohjalta työalatoimikunta laatii toimialakoh- taisen suunnitelman, jonka toimeenpanosta osapuolet huolehtivat. Työala- toimikunta tekee myös ehdotuksia tarvittavista jatkotoimista;

3) seurata ja edistää alansa työsuojelutyön kehitystä;

4) suunnitella ja toteuttaa alansa työsuojeluun liittyvää koulutusta, tiedotusta ja neuvontaa;

5) tuottaa ajankohtaisia työturvallisuus- ja työelämän kehittämisaineistoja;

6) toteuttaa yhteistyötä työpaikkojen, viranomaisten, tutkimuslaitosten, kor- keakoulujen, yliopistojen, koulutuslaitosten yms. tahojen kanssa;

7) seurata ja tiedottaa työelämässä ja lainsäädännössä tapahtuvista muutok- sista;

8) seurata alan kansainvälistä kehitystä sekä ylläpitää yhteyksiä alan poh- joismaisiin ym. kansainvälisiin organisaatioihin;

9) perustaa tarvittaessa erillisiä työryhmiä, joihin voidaan kutsua asiantuntijoi- ta; sekä

10) toteuttaa muut keskuksen toimialaan kuuluvat hallituksen ja alan sopi- musosapuolten määräämät tehtävät.

7 §. Kustannukset

Osapuolet vastaavat omien jäsentensä kokouskustannuksista. Muut työala- toimikunnan toiminnasta aiheutuvat kulut jaetaan osapuolten kesken työala- toimikunnassa olevien edustajien lukumäärän suhteessa.

LIITE 10 MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS

Suomen Varustamot ry toiselta puolen ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry toiselta puolen tekevät täten seuraavan työnantajaliittojen jäsenvarustamoi- den aluksissa palvelevien työntekijöiden työterveydenhuoltoa koskevan so- pimuksen.

1 §. Neuvottelukunta

Tämän sopimuksen mukaisen työpaikkaterveydenhuollon kehittämisen joh- taminen kuuluu sopijapuolten asettamalle pysyvälle neuvottelukunnalle (me- renkulun työpaikkaterveydenhuollon neuvottelukunta).

Neuvottelukuntaan kuuluu yhteensä kahdeksan jäsentä, joista neljä edustaa työnantajajärjestöjä ja neljä työntekijäjärjestöä.

Neuvottelukunnan jäsenet sekä heidän varajäsenet nimitetään sopijapuolten toimesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

Neuvottelukunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Puheenjoh- taja on velvollinen kutsumaan kokouksen koolle yhdenkin jäsenen sitä kirjalli- sesti pyytäessä.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi jäsentä sekä työn- antajapuolella että työntekijäpuolelta on saapuvilla.

Neuvottelukunnan päätösten tekemiseen vaaditaan vähintään 3/4 annetuista äänistä.

2 §. Organisaatiomallit

Tässä sopimuksessa mainittujen ja sen pohjalta kehitettävien työterveyden- huollollisten toimenpiteiden käytännön toteuttaminen ja järjestäminen kuuluu varustamoille.

Tässä tarkoitetut työterveydenhuoltoon kuuluvat palvelut varustamot voivat järjestää merimiesterveyskeskusten sekä muiden kunnallisten terveyskeskus- ten avulla tai muun työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetun laitok-

sen tai henkilön avulla tai varustamoiden toimesta järjestettyä omaa työter- veydenhuoltopalvelua hyväksikäyttäen taikka mainittuja palveluja tarkoituk- senmukaisesti yhdistelemällä.

Varustamot voivat myös käyttää hyväksi muita tarjolla olevia esim. Työterve- yslaitoksen, merimieslääkäreiden ja muiden yksityisten myös ulkomaiden sai- raaloiden ja lääkärien tarjoamia terveyden- ja sairaanhoidon palveluja.

3 §. Varustamon työterveydenhuoltohenkilökunta

Riippuen siitä, minkä 2 §:ssä mainitun vaihtoehdon mukaisesti varustamo päättää järjestää työterveydenhuolto-organisaationsa, on varustamon otetta- va palvelukseensa se määrä ja sen tasoista terveydenhuoltohenkilökuntaa, että tässä sopimuksessa tarkoitettujen työterveydenhuollollisten toimenpitei- den toteuttaminen voidaan taata.

4 §. Työympäristö ja työsuojelu

Työtilat sekä asunto-, ruokailu- ja vapaa-ajanviettotilat tulee suunnitella siten, ettei työntekijä niiden ominaisuuksien johdosta joudu tapaturman tai sairas- tumisen vaaraan.

Milloin työsuojelun kannalta tyydyttävää työympäristöä ei voida saavuttaa ra- kenteellisin tai teknillisin keinoin tai muilla vastaavilla mahdollisimman vähän työn suorittajasta tai muusta henkilöstä riippuvilla torjuntatoimenpiteillä tai täl- laisia toimenpiteitä ei kohtuudella voida vaatia, on työntekijöille varattava tar- koituksenmukaiset suojeluvälineet.

5 §. Työterveydenhuollon toimintapiiri

Työterveydenhuollon toimintapiiriin kuuluu laivapalveluksessa olevan henkilö- kunnan työkunnon ja -terveyden ylläpitäminen ja edistäminen huolehtimalla tässä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla henkilökunnan

- terveydenhoidosta

- ensiavusta ja sairaanhoidosta sekä

- kuntoutuksesta.

6 §. Terveydentilan tarkkailu

Terveydenhuoltohenkilökunnan käynnit aluksissa luovat pohjan työterveys- huollon suunnittelulle, toteutukselle ja kehittämiselle.

Sairauksien ennalta ehkäisemiseksi, niiden varhaiseksi toteamiseksi ja tarvit- tavaan hoitoon saattamiseksi suoritetaan varustamon käyttämän työterveys- yksikön toimesta laivapalveluksessa olevan henkilökunnan terveydentilan tarkkailua erikseen laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti noudattaen työ- terveyshuoltolain määräyksiä.

7 §. Työhöntulotarkastus ja seurantatarkastukset

Työntekijäin työhöntulotarkastuksesta ja seurantatarkastuksesta on säädetty laissa laivaväen lääkärintarkastuksesta (1171/2010).

Varustamo suorittaa edellä mainitussa laissa tarkoitetusta lääkärintodistuk- sesta sekä siihen liittyvistä erikoistodistuksista, maksettavat palkkiot, tutki- muslaitoksen ja lääkärin antamia kuitteja vastaan.

Työntekijän on otettava yhteys työnantajaan tai hänen edustajaansa ennen kuin hän käy edellä tarkoitetuissa lääkärintarkastuksissa tai tutkimuksissa.

8 §. Tutkimukset

Tehokkainta ehkäisevää työtä on terveydellisten - mm. ergonomisten - seik- kojen huomioonottaminen kaikessa suunnittelussa.

Aluksiin, työvälineisiin ja työntekoon liittyvien fyysisten ja psyykkisten kitkate- kijöiden (ergonomiset epäkohdat), sekä työstä, työympäristöstä tai muutoin työolosuhteista johtuvien hygieenisten vaaratekijöiden (työhygieeniset epä- kohdat) toteamiseksi järjestetään varustamoiden kustannuksella tutkimuksia ja ryhdytään niiden perusteella kohtuullisiksi katsottaviin tarpeellisiin toimenpi- teisiin näin todettujen haittojen poistamiseksi. Tällaisia tutkimuksia tulee eri- tyisesti suorittaa aluksilla, jotka kuljettavat vaarallisia kemikalioita irtolasteina.

9 §. Sairaudenhoito ja ensiapu

Sairastapauksissa työntekijän on ensisijaisesti käännyttävä työnantajan osoit- taman lääkärin puoleen. Jos on syytä olettaa, että työntekijä on sairas tai va- hingoittunut, työnantaja voi määrätä hänet lääkärintarkastukseen.

Työnantajan on huolehdittava sairastuneen tai loukkaantuneen työntekijän asianmukaisesta hoidosta, johon kuuluu lääkärin määräämä hoito siihen liitty- vine matkoineen, lääkkeet ja kohtuullisen tasoinen ylläpito.

10 §. Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus

Työpaikkaterveydenhuollon tehtävänä kuntoutuskysymyksissä on neuvoa ja ohjata työntekijöitä liikuntaan, liikunnan ylläpitoon ja kehittämiseen työpaikalla sekä ohjata kuntoutusta tarvitsevat työntekijät asiantuntijaelinten hoidettavik- si.

11 §. Alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö

Alkoholin ja huumeaineiden väärinkäytön poistamiseksi noudatetaan sopi- musosapuolten välillä sovittua alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä kos- kevaa hoitoonohjaussopimusta.

Työntekijä, joka aluksessa väärinkäyttää alkoholia tai muita päihdyttäviä ai- neita, tulee pyrkiä ohjaamaan sopivaan hoitolaitokseen.

Mikäli työnteko työnantajan ja työntekijän sopiman hoidon vuoksi on keskey- tynyt, noudatetaan tämän terveydenhuoltosopimuksen 14 §:n määräyksiä.

Huumeiden osalta työmarkkinaosapuolet toteavat, että huumeiden käyttö ja hallussapito aluksella on kielletty. Lisäksi osapuolet viittaavat huumausaine- lakiin, jossa todetaan: "Joka laittomasti valmistaa tai yrittää valmistaa huuma- usainetta taikka viljelee oopiumunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettä- väksi huumausaineena tai sen raaka-aineena, tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausai- netta, myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää huumausainet- ta tai pitää hallussaan taikka yrittää hankkia huumausainetta taikka käyttää sitä, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”. Huumausaineeksi katsotaan huumausaineasetuksessa tarkoitetut aineet.

12 §. Terveysvalistus ja -kasvatus

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että terveydenhuollosta aluksessa vastuussa oleville järjestetään koulutusta ja neuvontaa terveydenhoitokysymyksissä se- kä toimitetaan terveyskasvatusta koskevaa materiaalia myös työsuojeluhenki- löstön käyttöön.

Erityisesti on tällöin kiinnitettävä huomiota niiden alusten henkilökuntaan, jot- ka kuljettavat terveydelle vaarallisia kemikalioita tai muita vaarallisia lasteja.

13 §. Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa

Otsikossa mainituista lomista on voimassa mitä merityösopimuslaissa on säädetty.

Nainen, joka on ollut välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaiselle äitiys- lomalle jäämistään 6 kuukautta yhtäjaksoisesti varustamon palveluksessa, on oikeutettu äitiyslomalle jäädessään luontaisetukorvaukseen kuitenkin enin- tään 42 päivältä.

14 §. Työsuhde ja sairaus

Työntekijä, joka työsuhteen päättyessä tietää olevansa sairas, on velvollinen ilmoittamaan tästä päällikölle tai varustamolle ja hänen tulee vaadittaessa vii- vytyksettä kääntyä lääkärin puoleen.

Varustamon tulee pyrkiä sijoittamaan sairauden päätyttyä tai vamman paran- nuttua takaisin varustamoon meripalvelukseen työntekijä, joka on [päätöskat- selmoitu] sairauden tai tapaturman takia varsinaisesta työsuhteesta säännöl- lisesti Suomeen liikennöivästä aluksesta.

Palkka määräytyy sen aluksen mukaan, johon hän ryhtyy toimeen.

Työntekijä, joka palaa toimeensa sairaslomaltaan, on oikeutettu saamaan va- rustamolta kodin ja aluksen välisestä matkasta juna-, linja-, auto-, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan tositteen mukaan.

Muussa kuin matkustaja-aluksessa työskentelevän työntekijän palatessa sai- raslomaltaan alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ennakolta ole toisin sovittu, taksikustannukset työhönpaluupaikkakunnan lin- ja-auto- tai rautatieaseman taikka lentoyhtiön kaupunkiterminaalin (tai lento- aseman, jos matka sieltä on lyhyempi) ja sataman välillä tositteen mukaan, kun

- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai

- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.

Taksikustannukset korvataan ainoastaan esitettyä kuittia vastaan tai poikke- ustapauksessa muun luotettavan selvityksen mukaan.

15 §. Salassapitovelvollisuus

Henkilökunnan lääkärin ja työntekijän on annettava työnantajalle ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä harkittaessa palvelukseen ottoon, työhön sijoittami- seen, työntekijän terveyteen tai palvelussuhteen jatkumiseen liittyviä seikkoja. Näitä tietoja saa kuitenkin antaa vain saman varustamon tai varustamoyhty- män sisällä.

Henkilöt, jotka tämän sopimuksen ja asemansa perusteella ovat saaneet tie- tää työntekijää tai hänen perhettään koskevan yksityisen salaisuuden, eivät saa ilmaista sitä luvatta, jollei laista muuta johdu.

LIITE 10.1 ULKOMAANLIIKENTEEN

PÄIHDEPOLITIIKKA

Varustamot suhtautuvat kielteisesti henkilöstönsä alkoholin ja huumeiden käyttöön.

Työskenteleminen alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena kasvattaa huomattavasti onnettomuus- ja tapaturmariskiä. Tämän vuoksi ulkomaanlii- kenteen aluksilla noudatetaan alkoholin ja huumeiden osalta niin sanottua nollatoleranssia.

Jokaiseen varustamon tietoon tulleeseen tapaukseen, jossa henkilöstöön kuuluva on esiintynyt alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena joko saa- puessaan alukselle tai työskennellessään aluksella, tullaan kiinnittämään huomiota. Varustamot korostavat päihdehaittojen ennaltaehkäisevän toimin- nan ja varhaisen henkilökohtaisen puheeksi oton sekä hoitoonohjauksen merkitystä.

Aluksen päällikkö tai hänen määräämänään aluksen sairaanhoitaja taikka, josta tällaista ei ole, aluksen terveydenhuollosta vastaava päällystön jäsen tulee tarvittaessa suorittamaan jäljempänä tarkoitettuja tarkastuksia sen sel- vittämiseksi, onko yllä mainittuja periaatteita rikottu.

Suomen lipun alla olevilla aluksilla voimassa olevan työehtosopimuksen mu- kaan työntekijöiden on suoritettava tehtävänsä kunnollisesti lain ja hyvän me- rimiestavan mukaisesti. Lisäksi laivapalveluksessa on noudatettava raittiutta, hyvää järjestystä ja kuria sekä käyttäydyttävä kohteliaasti. Alusta ja sen kun- toa on hoidettava huolellisuudella.

Tarkemmat päihdepolitiikkaa koskevat säännöt ovat seuraavat:

1 Yleistä

Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumausaineita ja väärinkäytettyjä huumaa- via lääkkeitä.

Päihdepolitiikan toteutuminen aluksilla on jokaisen laivaväkeen kuuluvan etu. Lähtökohtana on, että kaikki aluksella työskentelevät, mukaan lukien alihank- kijat ja lisätyövoima, kuuluvat päihdepolitiikan piiriin, ja että kaikkiin heihin noudatetaan samoja toimintaperiaatteita.

Esimiehet ja työnjohto seuraavat päihdepolitiikan toteutumista. Tapaukset, joissa työntekijä on esiintynyt alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, johtavat jäljempänä määriteltyihin toimenpiteisiin.

Mikäli on syytä epäillä jonkun laivaväkeen kuuluvan olevan päihtynyt, esi- miesten ja työnjohtajien on ilmoitettava tästä omille esimiehilleen tai aluksen päällikölle. Mikäli on syytä epäillä aluksen päällikön olevan päihtynyt, asiasta on ilmoitettava viipymättä yliperämiehelle tai ylimmälle vastuulliselle perämie- helle. Ilmoituksen vastaanottaneen perämiehen on ilmoitettava asiasta kone- päällikön tai muun päällystön jäsenen kanssa viipymättä varustamolle.

Päihdeongelmaisella on aina oma-aloitteisesti mahdollisuus hakeutua hoitoon työterveyshuoltoon. Kaikki päihteiden käyttöön liittyvät tiedot käsitellään työ- terveyshuollossa luottamuksellisesti. Työnantajalla on kuitenkin oikeus saada hoitoonohjaustapauksissa tietoja hoidon edistymisestä.

2 Alkoholi

Aluksella työskentelevä ei saa esiintyä työssä ollessaan alkoholin vaikutuk- sen alaisena eikä hänen veren alkoholipitoisuutensa (BAC) saa koskaan ylit- tää työaikana 0,0 ‰. Jos työntekijän veren alkoholipitoisuus ylittää 0,0 ‰:a, hän ei saa osallistua mihinkään toimintaan aluksella lukuun ottamatta pelas- tautumista.

Työntekijän on muutoinkin esiinnyttävä aluksella ollessaan siten, että hän ei vaaranna matkustajien ja muun henkilökunnan saati aluksen ja sen lastin tur- vallisuutta ja siten, että hän selviytyy moitteettomasti tehtävistään pelastusor- ganisaatiossa.

Henkilökuntaan kuuluva saa ostaa ja säilyttää aluksella alkoholipitoisia ainei- ta, mutta niiden käyttäminen yllä kuvatulla tavalla on kielletty. Aluksen päällik- kö valvoo aluksella hankitun sekä säilytetyn alkoholin määrää.

Mikäli on aihetta olettaa, että työntekijä on tuonut alukselle tai säilyttää hytis- sään sellaisia määriä alkoholia, että se voi aiheuttaa vaaraa alukselle, aluk- sessa oleville henkilöille tai lastille taikka muutoin aiheuttaa epäjärjestystä aluksella, aluksen päälliköllä on oikeus tarkastuttaa työntekijän käytettävissä olevat tilat. Asumiseen tarkoitettu tila voidaan tarkastaa vain, jos se on vält- tämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. Asuintilo- jen tarkastuksen voi tehdä vain aluksen päällikkö tai alukselle asetettu järjes- tyksenvalvoja.

Tarkastus on toimitettava todistajien läsnä ollessa. Tarvittaessa päälliköllä on oikeus ottaa haltuunsa vaaraa tai haittaa aiheuttava aine. Xxxx on luovutetta- va poliisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava työntekijälle hänen poistuessaan aluksesta.

3 Huumausaineet

Huumausaineilla tarkoitetaan kaikkia niitä aineita, joiden käytön on Suomessa katsottu täyttävän huumausaineiden käyttörikoksen tunnusmerkistön. Tämän lisäksi huumausaineilla tarkoitetaan väärinkäytettyjä huumaavia lääkkeitä ja muita päihtymystarkoituksessa käytettyjä aineita (esim. teknisiä liuottimia).

Huumausaineiden tuominen alukselle ja niiden hallussapito, käyttäminen, myyminen tai välittäminen aluksella on ehdottomasti kielletty.

4 Lääkkeet

Lääkärin tai aluksen lääkintähenkilöstön määräämien lääkkeiden reseptin mukainen käyttäminen on sallittua. Ne, joille on lääkärin toimesta määrätty lääkitys, ovat velvollisia pyydettäessä esittämään lääkityksestä selvityksen aluksen sairaanhoitajalle tai, jos tällaista ei ole, terveydenhuollosta vastaaval- le päällystön jäsenelle.

5 Päihdetestaus

Aluksilla työskenteleviin työntekijöihin kohdistuviin huumausainetesteihin so- velletaan, mitä yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004) on säädetty.

Alkoholi- ja huumetarkastuksien suorittamisessa on noudatettava tasapuoli- suutta ja oikeudenmukaisuutta ja ne on toimitettava siten, että ne ovat yleisiä eivätkä kohdistu erityisesti kehenkään yksittäiseen työntekijään. Tarkastuk- sissa käytettävät laitteet ja mittarit on kalibroitava ja tarkistettava säännöllisin väliajoin ja ne on pidettävä kunnossa siten, että niiden toimintatarkkuudesta ei voi olla epäilystä.

Kaikille merihenkilöstöön kuuluville voidaan suorittaa huumetestaus ennen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen solmimista. Tämän lisäksi aluk- silla voidaan suorittaa pistokoeluontoisia huumausainetestejä. Jokainen meri- henkilöstöön kuuluva voidaan velvoittaa pitämään pätevyyskirjojensa liitteenä viimeisintä huumetestin tulosta.

Mikäli on syytä epäillä työntekijän olevan työssä alkoholin vaikutuksen alai- nen, hänet testataan puhallustestillä. Jos työntekijä kieltäytyy testauksesta, kieltäytymisen merkitys selvitetään joka kerta tapauskohtaisesti ottaen huo- mioon työntekijän päihtymistä osoittavat muut seikat. Tämän lisäksi aluksilla voidaan suorittaa työssä oleville pistokoeluontoisia alkoholitestauksia.

Mikäli olosuhteet sallivat, alkoholi- ja huumetestaukset suoritetaan mahdolli- simman pian jokaisen turvallisuutta tai ympäristöä vaarantaneen onnetto- muuden jälkeen. Tällöin on testattava päällikkö, konepäällikkö ja kaikki muut työtehtävissä olleet tai muuten onnettomuuden syntyyn mahdollisesti vaikut- taneet.

6 Testausmenettely

Päihdetestaukseen puhallustestausta lukuun ottamatta kuuluvien näyt- teidenoton suorittaa lääketieteellisen koulutuksen saanut henkilö, jonka va- rustamo on tehtävään nimennyt. Kyseisen henkilön ja varusteiden, näyt- teenotto-menetelmien sekä näytteiden kuljetuksen, analysoinnin, arvioinnin, tulosten raportoinnin ja salassapidon tulee noudattaa kaikkina asianomaisina ajankohtina vastaaviin testauksiin tavanmukaisesti alalla noudatettavia vaati- muksia ja suosituksia.

6.1 Virtsakoetestaus

Virtsakoetestillä voidaan selvittää huumausaineiden vaikutuksen alaisena olemista. Testin suorittaa aina merimieslääkäri tai muu hyväksytty terveys- huollon edustaja.

6.2 Puhallustestaus

Puhallustestillä voidaan selvittää alkoholin vaikutuksen alaisena olemista.

Aluksella on testin suorittamista varten alkometri ja sen näyttämän tarkasta- miseen tarvittavat välineet. Alkometrin näyttämä tarkastetaan ohjeen mukaan aina ennen puhallustestauksen aloittamista. Puhallustestauksen suorittaa aluksen päällikkö tai hänen määräämänään aluksen sairaanhoitaja taikka, josta tällaista ei ole, aluksen terveydenhuollosta vastaava päällystön jäsen ja siihen osallistuvat sekä päällystön että miehistön edustajat. Tarkastuksesta ja suoritetuista puhallustestauksista vapaaehtoisia testauksia lukuun ottamatta tehdään merkintä laivapäiväkirjaan.

Mikäli puhallustestauksen tulos ylittää 0,0 ‰, työntekijä poistetaan töistä ja testi uusitaan 30 minuutin kuluttua. Mittaustuloksissa voi olla 0,2 promillen mittavirhe teknisten ja lääketieteellisten syiden perusteella.

Alkometri on kenen tahansa aluksella olevan saatavilla vapaaehtoista testa- usta varten.

7 Rikkomusten seuraukset

Päihtyneenä työssä esiintymisestä seuraa aina aluksen päällikön antama kir- jallinen varoitus, joka on voimassa alkoholitapauksissa 12 kuukautta ja huu- metapauksissa 24 kuukautta. Varoituksen ja siihen sisältyvän hoitoonhakeu- tumiskehoituksen lisäksi on aina ryhdyttävä alkoholi- ja päihdeaineiden vää- rinkäyttäjiä koskevan hoitoonohjausta koskevan sopimuksen mukaisiin toi- menpiteisiin työntekijän ohjaamiseksi hoitoon. Hoitoonohjaukseen ei turvau- duta ensimmäisen päihtyneenä esiintymisen johdosta annettavan varoituksen yhteydessä. Jos olosuhteet, kuten päihtyneenä olemisen toistuminen ja päih- tymisen aste kuitenkin ovat sellaiset, että ne puoltavat hoitoonohjausta, tähän voidaan ryhtyä jo ensimmäisen varoituksen yhteydessä.

Huumausaineita koskevien kieltojen rikkomisesta voi myös seurata työsuh- teen välitön purkaminen.

Koeajalla olevan työntekijän työsuhde voidaan päättää varoituksetta, mikäli hän syyllistyy tämän päihdepolitiikan rikkomiseen.

Mikäli hoitoon hakeutunut työntekijä rikkoo hoitoa varten laadittua hoitosuun- nitelmaa tai hoito-ohjeita tai mikäli hän esiintyy varoituksen voimassa ollessa uudestaan päihtyneenä työssään, työnantaja voi päättää hänen työsopimuk- sensa.

LIITE 10.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN

VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSOPIMUS

Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaikkaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla tapahtuvaa päihdeon- gelmien käsittelyä ja hoitoa. Työpaikkoja kannustetaan yhteisesti luomaan ja vahvistamaan omia päihteiden käytön ehkäisyyn ja käyttöön liittyviä toiminta- tapoja. Erityisesti korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa, eli puuttumista päihteiden käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Sopimuksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota päihteiden käytön haitalli- suuteen työelämässä sekä tuoda esiin asioita ja ratkaisumalleja, jotka voisivat olla apuna työpaikkakohtaisia toimintatapoja luotaessa.

1 Ennalta ehkäisevä toiminta

Ennalta ehkäisevä toiminta tukee työpaikoilla yhteisesti tehtävää työturvalli- suustyötä. Tässä keskeistä on tiedottaminen ja koulutus päihdeasioissa sekä ongelmakäyttöön puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tie- dottaminen ja koulutus koskevat alkoholin käytön haittoja, käytön ja ongelmi- en tunnistamista, käyttöön puuttumista sekä hoitoonohjausmahdollisuuksia.

2 Tiedottaminen ja koulutus

Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella pyritään:

- antamaan tietoa päihteiden väärinkäytön aiheuttamista ongelmista ja haittavaikutuksista työelämässä;

- vaikuttamaan asenteisiin päihteiden väärinkäytön ja siihen liittyvien on- gelmien tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi avoimesti ja rakentavasti;

- madaltamaan puuttumis- ja puheeksiottamiskynnystä;

- edistämään työpaikan yhteisten toimintatapojen (päihdepolitiikan) tun- netuksi tekemistä ja niihin sitoutumista;

- edistämään välitöntä ja varhaista väärinkäyttötapauksiin puuttumista; sekä

- edistämään päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon.

Koulutus kohdistetaan koko henkilöstöön työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.

3 Työyhteisö

Työyhteisön on sitouduttava päihteettömään työkulttuuriin. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin pereh- tynyt yhdyshenkilö. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei pidä sallia työpaikoilla. Asiallinen ja rakentava ongelmiin ja rikkomuksiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen.

4 Työterveyshuolto

Työterveyshuollolla on lakiin perustuva ennalta ehkäisevän toiminnan tehtä- vä. Terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä yksilöohjauksessa ja neuvonnassa terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet vai- kuttaa terveiden elintapojen ja päihteettömyyden edistämiseen.

5 Tilanteen tunnistaminen

Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi vää- rinkäytön tunnistaminen on välttämätöntä. Väärinkäyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi:

- toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset;

- satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot;

- toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot;

- töihin tulo tai työssä oleminen krapulassa;

- työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuorituk- set;

- sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä;

- esimiesten välttely;

- toistuvat tapaturmat;

- rattijuopumus; sekä

- rokulipäivät.

Päihteiden väärinkäyttö voi tulla esiin myös työterveyshuollossa terveystar- kastusten ja sairaanhoidon yhteydessä.

6 Tilanteeseen puuttuminen

Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vakava rikkomus ja merkki ongelmasta,

johon tulee puuttua. Ongelmaan puututtaessa on kuitenkin huolehdittava asi- an hienovaraisesta hoitamisesta.

Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloitteesta.

Työntekijän kanssa käydyn keskustelun perusteella tehdään suunnitelma jat- kotoimenpiteistä ja arvioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveyshuollon on oltava mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa.

6.1 Esimiehen vastuu

Mikäli työntekijän käyttäytymisessä tai työsuorituksissa havaitaan viitteitä päihdeongelmasta, esimiehen on keskusteltava työntekijän kanssa työpaikan toimintatavoista ja vaatimuksista sekä mahdollisista seuraamuksista.

Epäillessään työntekijän olevan alkoholin vaikutuksen alaisena työnantajan on arvioitava tilanne tapauskohtaisesti. Erilaisissa testauksissa tulee kuitenkin noudattaa voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Huumausaineiden tes- taamisesta on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.

Jos on epäselvää, onko työsuorituksien ongelmien taustalla päihdeongelma vai sairaus, asianomainen työntekijä voidaan ohjata omaan työterveyshuol- toon työkykyarviota ja hoidon tarpeen arviointia varten.

6.2 Työtovereiden tuki

Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua esimerkiksi ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Mikäli työpaikalla on nimetty päihdeyhdyshenkilö, työtoveri voi myös pyytää häntä keskustelemaan asianomaisen työntekijän kanssa. Ongelman piilottelua ja salaamista ei tule hyväksyä esimerkiksi huolehtimalla ongelmaisen työntekijän laiminlyömistä työtehtävistä.

Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta palaava työtoveri hyväksytään työyhteisöön tasavertaisena. Näin tuetaan hä- nen selviytymistään ja toipumistaan.

6.3 Työterveyshuollon tehtävät

Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päih- teiden ongelmallinen käyttö kaikissa potilaskontakteissa, puuttua tarvittaessa asiaan aktiivisesti ja antaa tietoa ja tukea.

Mikäli työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuksista ja ohjata hänet asian- mukaiseen hoitoon. Tilanteissa, joissa on aihetta epäillä päihtyneenä olemista työpaikalla ja joissa päihtyneenä olemisesta aiheutuu vaaraa, työterveyshuol- lon on otettava yhteyttä työpaikkaan ja tiedustella työntekijän työssä selviyty- mistä ja tarvittaessa ehdottaa toimenpiteitä työntekijän hoitoon ohjaamiseksi.

Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjauksen, hoidon toteuttami- seen ja seurantaan.

7 Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat

Työpaikalla noudatettavat päihdeasioiden käsittelyä, hoitoonohjausta ja työ- terveyshuollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään työsuo- jelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain tar- koittamassa yhteistoiminnassa. Yhteistyössä keskeisiä ovat myös työsuojelu- valtuutetut ja luottamusmiehet.

Yksittäistä tapausta käsitellessään työnantajalla on päihdeongelmaisen suos- tumuksella oikeus ilmoittaa asiasta henkilöstön edustajalle. Työntekijän pyyn- nöstä henkilöstön edustajalla on oikeus olla läsnä, kun asiaa käsitellään työnantajan kanssa.

8 Hoitoonohjausjärjestelmä

Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen edis- tävät hoidon tuloksellisuutta. Työyhteisön jäsenten, työtovereiden ja esimies- ten tulee kannustaa päihdeongelmaista hakeutumaan hoitoon. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa oma-aloitteeseen ja vapaaehtoiseen hoitoon hakeu- tumiseen.

Hoitoon hakeutumista ja hoitoon ohjausta varten työpaikalla on oltava tieto käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Jos työpaikalla on päih- deyhdyshenkilö, hän voi huolehtia myös hoitoon ohjaamisen käytännön jär- jestelyistä.

Hoidon tavoitteena on päihdeongelmasta toipuminen, terveyden ja työkyvyn säilyttäminen, mahdollisimman hyvän terveydellisen ja sosiaalisen tilan saa- vuttaminen, työssä käynnin vakiintuminen, epäasiallisten poissaolojen vähe- neminen ja omien sekä myös perheasioiden kuntoon saaminen.

8.1 Hoitoon ohjattava

Hoitoon ohjattavalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on kehittynyt tai selvästi on kehittymässä alkoholin tai muiden päihteiden ongelmakäytöstä johtuva sosi- aalinen, terveydellinen tai työntekoa ja turvallisuutta häiritsevä haitta.

8.2 Hoitoon ohjaus

Hoitoon hakeutuminen ja hoitoon ohjaus tapahtuvat seuraavasti:

- vapaaehtoisesti omasta tai perheen aloitteesta;

- työtovereiden, esimiehen tai yhteyshenkilön;

- työterveyshenkilöstön aloitteesta; taikka

- työnantajan aloitteesta, kun on jouduttu toteuttamaan päihteiden on- gelmakäytöstä johtuva kurinpitotoimenpide (kirjallinen varoitus).

Esimiehet ja työtoverit ovat keskeisessä asemassa päihdeongelman havait- semisessa työpaikalla. Esimiehen on annettava päihdeongelmaiselle kehotus hoitoon hakeutumisesta ongelman havaittuaan. Työtoverit voivat myös toi- minnallaan edesauttaa päihdeongelmaisen hoitoon hakeutumista.

Päihdeongelmainen voi halutessaan ottaa päihdeyhteyshenkilön, luottamus- miehen tai muun henkilöstön edustajan mukaan hoitoon ohjaamista koske- vaan keskusteluun.

Hoitoon ohjauksen toteuttamisesta huolehtivien on pyrittävä siihen, että päih- deongelmainen ohjataan hoitoon ennen päihteiden ongelmakäytöstä aiheutu- via kurinpidollisia toimia.

Hoitoon hakeutumisen ja hoitoonohjauksen helpottamiseksi menetellään seu- raavasti:

- alusten ilmoitustauluilla ja terveysasemilla on oltava tiedot käytettävistä olevista hoitopaikoista ja hoitomuodoista (päihdehuollon palveluopas);

- aluksella ja/tai varustamossa on oltava yhteyshenkilö, jonka puoleen voi kääntyä hoitoon hakeuduttaessa;

- työnantaja, yhteyshenkilöt ja työterveyshenkilöstö toimivat yhteistyössä hoitoonohjauksen käytännön toteuttamisessa. Työnantajan on ilmoitet-

tava sen aloitteesta tapahtuvasta hoitoon ohjauksesta yhteyshenkilölle, mikäli hoitoon ohjattava antaa tähän luvan;

- hoitoonohjauksen yhteydessä tehdään hoitosopimus, jossa sovitaan hoidossa käynnistä, kustannusten korvaamisesta, varustamon tukitoi- mista ja hoidon seurannasta. Hoitosopimuksen allekirjoittavat työnanta- ja ja hoitoon ohjattava itse; sekä

- hoitopaikan kanssa tehdään hoitosuunnitelma, jossa sovitaan tarkem- min muun muassa hoitomuodosta.

8.3 Yhteyshenkilö

Päihdeongelmainen voi ensisijaisesti kääntyä aluksen ja/tai varustamon yh- teyshenkilön puoleen. Yhteyshenkilöksi on valittava tehtävään mahdollisim- man hyvin sopiva henkilö, joka nauttii työntekijöiden luottamusta. Yhteyshen- kilönä voi myös toimia työterveyshenkilöstön edustaja. Yhteyshenkilö nime- tään työsuojelutoimikunnassa.

Yhteyshenkilö huolehtii hoitoonohjauksen liittyvistä käytännön toimista. Yh- teyshenkilö hoitaa myös ongelmaisen puolesta tarpeellisia yhteyksiä hoito- paikkaan, työnantajaan, tämän edustajaan ja työterveyshenkilöstöön.

Yhteyshenkilöt on ilmoitettava työpaikan ilmoitustauluilla ja työterveysasemil- la.

8.4 Hoidon toteuttaminen

Hoitosopimuksessa mainitun hoitojakson aikana on vältettävä kurinpitotoimi- en käyttöä lukuun ottamatta tapauksia, jolloin henkilö on alkoholin vaikutuk- sen alainen työpaikalla. Ennen kuin työpaikalla ryhdytään työsuhteen purkuun hoidon aikana, esimiehen on kuultava työterveyshenkilöstöä ja yhteyshenki- löä.

Xxxxxxx hoitoon ohjattu kieltäytyy menemästä hoitoon tai laiminlyö hoidossa käymisen tai mikäli hoito todetaan tuloksettomaksi, työnantajalla on oikeus menetellä merityösopimuslain ja voimassa olevan menettelytapaohjeen mu- kaan.

Hoidossa käynti tapahtuu vapaa-aikana.

8.5 Tukitoimet

Mikäli hoidossa oleva sitä esittää, hänet on siirrettävä mahdollisuuksien mu- kaan tehtävästä tai työryhmästä toiseen hoidon ajaksi edellyttäen, että tämän

voidaan katsoa tukevan hoitoa. Tarvittaessa voidaan toteuttaa myös muita tukitoimia.

8.6 Hoidon seuraaminen

Hoitoon ohjauksen käytännön toteuttamisesta huolehtivien osapuolten on toimittava yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoitosopimuksessa on myös so- vittava, miten yhteydenpito hoitopaikkaan toteutetaan. Hoitosopimus on toimi- tettava tiedoksi hoitopaikkaan.

Kun hoitoon ohjaus on tapahtunut työnantajan aloitteesta ja/tai kun hoito ta- pahtuu työaikana ja aina, kun työnantaja osallistuu hoidon kustannuksiin, työnantajan edustajalla on oikeus saada tieto hoidossa käynneistä ja/tai hoi- don keskeytymisestä.

Työterveyshenkilöstö ja yhteyshenkilö seuraavat hoidossa käyntiä hoitopai- kasta annettujen tietojen ja ongelmaisen kanssa käytyjen keskustelujen poh- jalta.

8.7 Luottamuksellisuus

Päihdeongelmaisen hoitoon ohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja tiedot ovat luottamuksellisia. Hoitoon ohjauksen kanssa tekemisissä olevat eivät saa an- taa ilman asianomaisen lupaa asiaa koskevia tietoja sivullisille.

8.8 Hoidon tuloksellisuus

Hoitoa on pidettävä tuloksellisena, jos hoitoonohjauksen perusteena olleet sosiaaliset, terveydelliset tai työntekoa häiritsevät haitat ovat vähentyneet. Tuloksia ovat mm. vähentyneet poissaolot, työssäkäynnin vakiintuminen ja epämääräisen sairastamisen väheneminen.

8.9 Kustannukset

Vapaaehtoisesti laitoshoitoon hakeutuneelle maksetaan hoidon ajalta saira- usajan palkkaa, jos hoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa.

Hoitomaksuista on ensisijaisesti vastuussa asianomainen itse. Hoitosopimuk- sella voidaan sopia kustannuksista tarkemmin.

8.10 Tiedottaminen

Tämä hoitoonohjaussopimus, tiedot yhteyshenkilöistä ja hoitopaikoista pide- tään nähtävänä ilmoitustauluilla. Vastaavat tiedot ovat myös työterveyshenki- löstöllä, yhteyshenkilöillä ja työsuojeluhenkilöillä. Työsuojelutoimikunnassa on käsiteltävä hoitoon ohjaamiseen liittyvät tiedotus- ja yhteistyökysymykset (ku- ten tiedotus, kampanjat, yhteyshenkilöiden koulutus ja työturvallisuus).

LIITE 11 ULKOMAANLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnan- taja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edel- lyttämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työn- tekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja no- pea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijän välillä esiintyvien kysy- mysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopi- musjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Näiden päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat solmineet luot- tamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiesten toimintaa koskevan seuraavan sopimuksen.

1 Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Suomen Varustamot ry:n, Rederierna i Finland rf:n jäsenyrityksissä osana Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä solmittuja työehtosopimuksia, ellei osapuolten välillä ole toisin sovittu.

2 Luottamusmieskäsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan Suomen Merimies-Unionin jäsenten valitse- maa varustamon tai yhteisen johdon alaisten varustamoiden (varustamoyh- tymä) pääluottamusmiestä ja aluskohtaista laivaluottamusmiestä sekä laivan työosaston luottamusmiestä (osastoluottamusmies) ja heidän varahenkilöi- tään.

3 Vaalikelpoisuus

Luottamusmiehen on oltava varustamon tai varustamoyhtymän työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

4 Luottamusmiehen valitseminen

Laivaluottamusmies

Alukselle voidaan valita laivaluottamusmies ja hänelle varahenkilö.

Laivaluottamusmiehen varamies valitaan osastoluottamusmiesten keskuudes- taan, mikäli tällaisia on valittu.

Osastoluottamusmies1)

Työosastolle, jolla työskentelee vähintään yhdeksän (9) Suomen Merimies- Unionin jäsentä, voidaan valita osastoluottamusmies. Työosastolla tarkoite- taan ensisijaisesti kansi-, kone- ja talouspuolta. Suuremmissa matkustaja- aluksissa talouspuolelle voidaan kuitenkin valita useampia kuin yksi osasto- luottamusmies esimerkiksi noudattaen jakoa, jonka mukaan talousosasto on jaettu eri kokonaisuuksiin.

Työosaston työntekijöiden ja varustamon välillä voidaan sopia, että työosas- tolle valitaan osastoluottamusmies, vaikka työosastolla työskentelee vähem- män kuin yhdeksän (9) Suomen Merimies-Unionin jäsentä. Tällöin kiinnite- tään huomiota mm. kysymyksessä olevan työosaston työntekijöiden lukumää- rään ja luottamusmiehen mahdollisuuksiin tavata osaston työntekijät myös vuorotyö huomioon ottaen. Ellei sopimukseen päästä, asia voidaan siirtää ratkaistavaksi tämän sopimuksen osapuolten välisiin neuvotteluihin.

Pääluottamusmies

Pääluottamusmies voidaan valita, jos varustamon tai varustamoyhtymän alusten lukumäärä on viisi (5) tai aluksissa on työssä yhteensä vähintään 100 työntekijää.

Vaalien toimittaminen

Varustamon on annettava mahdollisuus vaalien toimittamiseen ja kaikille aluksessa/työosastolla työskenteleville Suomen Merimies-Unionin jäsenille

1) Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että suuremmissa matkustaja-aluksissa lähtökohtana on seuraavan osas- tojaon käyttäminen:1) kansiosasto, 2) koneosasto, 3) keittiöosasto, 4) ravintolaosasto, 5) hotelliosasto ja 6) myymäläosasto. Lisäksi osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että varustamossa voidaan sopia esimerkiksi varus- tamon ja pääluottamusmiehen kesken myös useampien osastoluottamusmiesten valitsemisesta, esimerkiksi siten, että ravintolaosastolle valitaan osastoluottamusmies baareja, ala carte –ravintoloita ja buffe – ravintoloita varten.

mahdollisuus osallistua vaaleihin. Vaalien järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

Suomen Merimies-Unioni SMU ry antaa tarkemmat ohjeet vaalien järjestämi- sestä ja toimittamisesta.

5 Ilmoitukset

Vaaleista on laadittava oheisen mallin mukainen pöytäkirja, josta ilmenee va- lituksi tulleet. Pöytäkirjasta on toimitettava oheisen mallin mukainen ote työn- antajalle tai työnantajan edustajalle ja Suomen Merimies-Unionille.

6 Luottamusmiehille annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työsuhteisiin liittyvistä asioista, luot- tamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tie- dot. Työntekijöiden terveydentilaan ja ansiotasoon liittyvät tiedot on käsiteltä- vä luottamuksellisesti.

Pääluottamusmiehellä ja laivaluottamusmiehellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamista varten tiedot aluksilla toimivista aliurakoitsijoista ja aluksilla työs- kentelevästä ulkopuolisesta työvoimasta.

Pääluottamusmiehelle ja laivaluottamusmiehelle on annettava Merimies- Unionin ja varustamon väliset sopimukset.

7 Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on toimia Suomen Merimies-Unionin ja sen jä- senistön edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Pääluottamusmiehen tehtävänä on myös neuvotella aluksen miehityksestä ulkomaanliikenteen kansi- ja kone- miehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen ja ulko- maanliikenteen matkustaja-alussopimuksen tarkoittamalla tavalla sekä välit- tää tietoja työnantajan ja Suomen Merimies-Unionin sekä työntekijän välillä.

Alukseen otettavalle uudelle työntekijälle selvitetään ja hänen työsopimuk- seen merkitään, mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan. Työntekijälle selvitetään myös Suomen Merimies-Unionin ja varustamon vä- listä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmää ja hänet opastetaan viipymättä

ja niin pian kuin mahdollista oman osastoluottamusmiehen tai aluksen luot- tamusmiehen taikka pääluottamusmiehen luo.

8 Luottamusmiehen työsuhde

Luottamusmies, on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.

Työnantajan ja pääluottamusmiehen sekä varapääluottamusmiehen on selvi- tettävä pääluottamusmiestehtävän ja varapääluottamusmiestehtävän aikana, edellyttääkö pääluottamusmiehen tai varapääluottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuk- sen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Sama koskee eri- tyistyösuojeluvaltuutettua, mikäli varustamoon on sellainen valittu.

9 Luottamusmiehen siirtäminen

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden vakinaista tointaan huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä hänen työsopimussuhdetta saa päättää luottamusmiestehtävän takia. Määräaikaisesti toista työtä tekevä luot- tamusmies voidaan siirtää takaisin omaan työhönsä määräajan päätyttyä.

Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies sekä erityistyösuojeluvaltuutettu, mikäli varustamoon on sellainen valittu, on sijoitettava tehtävän päättymisen jälkeen ensisijaisesti samaan alukseen tai samalle liikennealueelle, josta hä- net on valittu, aikaisempaan työhön tai, jos se ei ole mahdollista, aikaisempaa työtä vastaavaan työsopimuksen mukaiseen työhön taikka, jos tämäkään ei ole mahdollista, hänen ammattitaitoaan vastaavaan työhön.

10 Luottamusmiehen irtisanomissuoja

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, toimenpidettä ei saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei va- rustamon toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, että luot-

tamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muu- toin sopivaa työtä, tästä säännöstä voidaan poiketa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä ilman luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta.

Luottamusmiestä ei saa asettaa työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa huonompaan asemaan kuin muut työntekijät.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen työsopimuksesta tai laista joh- tuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavan rik- komisen tai laiminlyönnin johdosta, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei ole mahdollista, ellei rikkominen tai laiminlyönti ole ollut toistuvaa ja ellei luottamusmiestä ole tästä aikaisemmin toistuvasti varoitettu.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luot- tamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työn- antajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen luot- tamusmiehen toimikauden alkua tai vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin valituksi tulleen osalta, kun vaalitulos on todettu.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään myös kuusi (6) kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päät- tymisen jälkeen.

Mikäli työnantaja aikoo päättää luottamusmiehen työsopimuksen, tästä on ilmoitettava tämän sopimuksen osapuolille, joiden on välittömästi selvitettävä keskinäisissä neuvotteluissaan päättämisen peruste.

Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen tai lain vas- taisesti, työnantajan on suoritettava hänelle hyvikkeenä vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Hyvike on määrättävä merityösopimuslain 12 lu- vun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Mikäli luottamusmies on ollut sairauden tai vamman vuoksi pois työstä, varus- tamon on sijoitettava hänet sairauden päätyttyä tai vamman parannuttua en- sisijaisesti samaan alukseen tai samalle liikennealueelle aikaisempaan työ- hön tai, jos se ei ole mahdollista, aikaisempaa työtä vastaavaan työsopimuk- sen mukaiseen työhön tai, jos tämäkään ei ole mahdollista, hänen ammattitai- toaan vastaavaan työhön.

Kausiliikenteeseen käytettävän aluksen toiminnan katsotaan keskeytyneen kokonaan, milloin alus saapuu viimeiseltä vuoroltaan talvehtimissatamaan. Luottamusmiehellä on oikeus palata alukseen, mikäli se asetetaan talvehti- miskauden jälkeen jälleen liikenteeseen.

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittuja määräyksiä sairaana tai vam- mautuneena olleen luottamusmiehen tai kausiliikenteessä olleen aluksen luottamusmiehen paluuoikeudesta, on velvollinen suorittamaan luottamus- miehelle merenkulkualan irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen.

Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle on annettava ennakkoilmoitus hä- nen työsopimussuhteen päättymisestä kolme (3) viikkoa ennen varsinaisen päättymisilmoituksen antamista, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin vuoden, ja neljä (4) viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut enemmän kuin vuoden. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen on merkittävä irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehelle ja laivaluottamusmiehelle annetta- vasta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös asianomaisen työpaikan työntekijöille sekä tämän sopimuksen osapuolille. Ennakkoilmoituksesta työ- osaston luottamusmiehelle annetaan tieto laivaluottamusmiehelle. Ennak- koilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos työnantaja on lain mukaan oi- keutettu purkamaan työsopimuksen.

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan myös varapääluottamusmieheen se- kä erityistyösuojeluvaltuutettuun, mikäli sellainen varustamossa on.

11 Vapautuksen antaminen ja ansionmenetyksen kor- vaaminen

Vapautuksen antaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa ti- lapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään.

Kiireellisten asioiden hoitamista varten luottamusmiehelle on annettava va- pautusta työstään työn kannalta sopivana aikana.

Mikäli pääluottamusmies tai laivaluottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, hänen on hoidettava luottamustehtävät sinä aikana.

Luottamusmiehelle annetaan tehtäviensä hoitamista varten säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään seuraavasti:

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen alalla:

Osastoluottamusmies: 0,5 päivää/kk

Laivaluottamusmies:

1 - 59 työntekijää 0,25 päivää/viikko

60 - 139 työntekijää 0,5 päivää/viikko

140 – 199 työntekijää 1,0 päivää/viikko

yli 200 työntekijää 1,5 päivää/viikko

Pääluottamusmies:

1 - 199	työntekijää	1,5 päivää/viikko
200 - 499	työntekijää	2 päivää/viikko
500 - 799	työntekijää	2,5 päivää/viikko
yli 800	työntekijää	3 päivää/viikko

Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevalla työehtosopimus alalla:

Laivaluottamusmies:

9 - 59	työntekijää	2 tuntia/viikko
60 - 139	työntekijää	5 tuntia/viikko
140 - 199	työntekijää	8 tuntia/viikko
yli 200	työntekijää	12 tuntia/viikko
Pääluottamusmies:
1 - 199	työntekijää	14 tuntia/viikko
200 - 499	työntekijää	17 tuntia/viikko
500 - 799	työntekijää	20 tuntia/viikko
yli 800	työntekijää	24 tuntia/viikko

Mikäli luottamusmies ei voi käyttää vapautusta työn kiireellisyyden tai muutoin työtehtävien hoitamisen johdosta työaikana ja milloin hän joutuu hoitamaan luottamusmiestehtäväänsä tämän vuoksi vapaa-aikanaan, tämän sopimuksen mukainen vapautus korvataan hänelle muuna ylimääräisenä vapaana varus- tamon ja Suomen Merimies-Unionin erikseen sopimalla tavalla.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen alalla pääluottamusmiehen palkkaryhmä on riippumatta pääluottamusmiehen ammatista vähintään talo- ushenkilökunnan palkkaryhmän palkkaluokka 3. Palvelurahana maksetaan varustamossa maksettavan palvelurahan keskiarvon mukaan siten, että pal-

velurahan perusteena on korkeampi palveluraha (4%), joka maksetaan myös siltä ajalta, kun pääluottamusmies käyttää pääluottamusmiesvapautustaan.

Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työeh- tosopimus-alalla pääluottamusmiehelle maksetaan vähintään korjausmies YT-palkkaryhmän mukaista palkkaa lisineen.

Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies on oikeutettu saamaan jokaisel- ta luottamusmiestehtävien hoitopäivältä korvaukseen, joka vastaa matkusta- ja-aluksissa 2 ylityötunnilta ja rahtialuksissa 2 arkiylityötunnilta maksettavaa korvausta.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännölli- sen työaikansa ulkopuolella, hänelle maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai hänen kanssaan sovitaan muusta lisäkorvauksesta.

Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös erityistyösuojeluvaltuutettuun, mi- käli varustamoon on sellainen valittu.

12 Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

13 Luottamusmiehen toimitilat ja toimistovälineet

Luottamusmiehelle on järjestettävä paikka, jossa hän voi säilyttää luottamus- miestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Jos työpaikan ko- ko sitä edellyttää, työnantajan on järjestettävä luottamusmiehelle myös tarkoi- tuksenmukainen toimitila, jossa hän voi järjestää luottamusmiestehtävien hoi- tamista varten välttämättömät neuvottelut.

Pääluottamusmiehellä ja laivaluottamusmiehellä on oikeus maksutta käyttää tehtäviensä hoitamisessa aluksen ja varustamon tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä, kuten matkapuhelimia, sähköpostia, Internet-yhteyttä sekä it-laitteita niihin liittyvine ohjelmineen.

Luottamusmiehelle on järjestettävä tiedottamistoimintaa varten miehistötilois- ta asianmukainen paikka ilmoitusten ja tiedotteiden esille asettamista varten.

14 Neuvottelujärjestys

Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä työn- tekijän on käännyttävä ensisijaisesti hänen lähimmän esimiehensä puoleen.

Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai työehtojaan koskevaa asiaa selvi- tetyksi esimiehen kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi työosastonsa luottamusmiehen ja esimiehen tai työnantajan edustajan välisiin neuvottelui- hin. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, se voidaan siirtää ratkaistavaksi laiva- luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisiin neuvotteluihin. Jos asiaa ei saada ratkaistua näissäkään neuvotteluissa, se voidaan siirtää pääluotta- musmiehen selvitettäväksi.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada edellä olevan mukaisesti pai- kallisesti ratkaistuksi, se voidaan saattaa selvitettäväksi työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

LIITE 11.1 LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN LIITE

Suomen Merimies-Unioni SMU Päiväys [Varustamo]

[VARUSTAMON] MIEHISTÖN PÄÄLUOTTAMUSMIES

1. Pää- ja varapääluottamusmies

Varustamon pääluottamusmieheksi on valittu … kaudelle … ja varapääluot- tamusmieheksi …

2. Ansionmenetyksen korvaaminen

Pääluottamusmies on oikeutettu saamaan ulkomaanliikenteen kansi- ja ko- nemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen sovel- tamisalalla korjausmies YT:lle kuuluvan täyden palkan, ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen soveltamisalalla vähintään palkkaryhmän kolme

(3) mukaisen täyden palkan sekä ulkomaanliikenteen pientonniston työehto- sopimuksen soveltamisalalla vähintään pursimies YT:lle kuuluvan täyden pal- kan.

Pääluottamus-/varapääluottamusmies on oikeutettu hoitaessaan pääluotta- musmiehen tehtäviä jokaiselta luottamusmiestehtävien hoitopäivältä korvauk- seen, joka vastaa ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä talous- henkilökuntaa sekä ulkomaanliikenteen pientonnistoa koskevan työehtosopi- muksen soveltamisalalla kahden (2) arkiylityötunnin palkkaa ja ulkomaanlii- kenteen matkustaja-alussopimuksen soveltamisalalla kahden (2) ylityötunnin palkkaa.

Pääluottamus-/varapääluottamusmiehelle maksetaan jokaiselta luottamus- miestehtävän hoitopäivältä sama ravintokorvaus kuin työntekijälle, jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa.

3. Luottamusmiesvapautus

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamista varten luotta- musmiesvapaata luottamusmiessopimuksen mukaisesti:

Ulkomaanliikenteen kauppa-alussopimuksen sopimus alalla pääluottamus- miehellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamista varten vapautusta

‐ 14 tuntia ja takuupalkkajärjestelmässä 1,75 päivää viikossa, kun mie- histöasemassa olevia työntekijöitä on 0-199,

‐ 17 tuntia ja takuupalkkajärjestelmässä 2,125 päivää viikossa, kun miehistöasemassa olevia työntekijöitä 200-499,

‐ 20 tuntia ja takuupalkkajärjestelmässä 2,5 päivää viikossa, kun mie- histöasemassa olevia työntekijöitä 500-799 sekä

‐ 24 tuntia ja takuupalkkajärjestelmässä 3 päivää viikossa, kun miehis- töasemassa olevia työntekijöitä yli 800.

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen sopimus alalla pääluotta- musmiehellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamista varten vapautusta

‐ 1,5 päivää viikossa, kun miehistöasemassa olevia työntekijöitä on 0- 199,

‐ 2 päivää viikossa, kun miehistöasemassa olevia työntekijöitä on 200- 499,

‐ 2,5 päivää viikossa, kun miehistöasemassa olevia työntekijöitä on 500-799 sekä

‐ 3 päivää viikossa, kun miehistöasemassa olevia työntekijöitä yli 800.

Luottamusmiesvapaa sijoitetaan siten, että huomioidaan luottamusmiehen työpaikan vuorottelujärjestelmä ja siten, että vapaan sijoittelusta ei aiheudu ylimääräisiä lentovaihto- tai muita vastaavia kustannuksia.

Pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista varten tarkoitettua vapaata käyte- tään arkipäivisin (ma-pe). Muihin päiviin käytetään vuorotteluun sisältyviä va- paapäiviä.

Pääluottamusmies pitää työaikapäiväkirjaa ja toimittaa sen varustamon palk- kalaskentaan kerran kuussa.

4. Vuosiloma

Pääluottamusmiehellä on merimiesten vuosilomalain mukaisesti oikeus pitää kaksi kertaa vuodessa vähintään X päivää2) kestävä yhdenjaksoinen vuosi- loma, jonka sijoittamisesta on sovittava aina erikseen pääluottamusmiehen ja varustamon välillä.

2) Loman pituus riippuu sopimusalasta.

5. Toimitilat

Työnantaja on velvollinen järjestämään pääluottamusmiehelle lukittavan toi- mitilan, jossa voidaan säilyttää luottamustehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet.

Jos niin on erikseen sovittu, pääluottamusmies voi hoitaa luottamustehtävää kotoaan käsin.

6. Toimistovälineet

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle matkapuhelimen, tarvittavat ATK- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmistot sekä internet-yhteydet ja hoitaa niistä koi- tuvat kustannukset.

7. Matkakorvaukset

Työnantaja maksaa pääluottamusmiehelle luottamustehtävän johdosta aiheu- tuneet matkakustannukset tai oman auton käytöstä aiheutuvat kilometrikor- vaukset laskua vastaan voimassa olevien verohallituksen ohjeiden mukaises- ti.

Varustamo Pääluottamusmies

LIITE 12 STK/SAK:

Koulutustoimintaa koskeva sopimus sovelta- misohjeineen sekä merialan sovellutuksineen

Johdanto

Yhteiskunnan kehittyminen, elinkeinorakenteen muuttuminen, työllisyyden ylläpitäminen ja tuottavuuden lisääminen sekä osallistumisjärjestelmien kehit- täminen edellyttävät jatkuvaa ja lähes kaikkiin henkilöryhmiin kohdistuvaa suunnitelmallista koulutustoimintaa. Keskusjärjestöt kehottavat jäseniään suhtautumaan myönteisesti kaikkeen tällaiseen koulutukseen. Vapaa-ajan lisääntyessä on henkilökunnalla entistä paremmat edellytykset suunnata kou- lutustaan omien harrastusten suuntaan. Tällä aikuiskoulutuksella tulee ole- maan jatkuvasti kasvava merkityksensä yhteiskunnassa.

Koulutuksella on myös keskeinen merkitys työmarkkinaosapuolten yhteistyön kehittämisen kannalta. Tämän vuoksi keskusjärjestöt pitävät tärkeänä yhtei- sesti edistää annettavaa koulutusta. Samalla keskusjärjestöt toteavat, että osapuolet myös omassa koulutustoiminnassaan edistävät asiallisten ja luot- tamuksellisten suhteiden ylläpitämistä ja kehittämistä.

1 § Koulutustyöryhmä

Tämän sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpi- kin keskusjärjestö nimeää kolme (3) edustajaa. Koulutustyöryhmä on lisäksi yleinen yhteistyöelin keskusjärjestöjen välisissä koulutusasioissa.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulu- tus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hä- net ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheut- tamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Kun työntekijä osallistuu taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen ke- hittämisestä annetun lain mukaiseen koulutukseen, työnantajan velvollisuu- teen maksaa koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja velvollisuuteen korva- ta koulutuksen aiheuttama ansionmenetys noudatetaan, mitä tässä sopimuk- sessa on ammatillisesta koulutuksesta määrätty. Mikäli koulutus tapahtuu

työajan ulkopuolella, siitä aiheutuvien kustannusten ja ansionmenetysten kor- vaamiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin työajalla tapahtuvaan koulu- tukseen.

Soveltamisohje Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen edistämistä yritystasolla koskevat järjestelyt toteu- tetaan siten, että yritykset antavat henkilöstölleen sopimuskauden aikana uu- sien työmenetelmien käyttöönottoa ja ammattitaidon kohottamista tukevaa ammatillista koulutusta. Koulutuksen kokonaismäärä on vähintään tuntimää- rä, joka on 16 kertaa yrityksen keskimääräinen, vähintään vuoden yritykseen työsuhteessa olleiden määrä vuonna 1986. Yritys valitsee koulutettavat hen- kilöt. Toteuttava suunnitelma käsitellään yrityksessä käytössä olevassa yh- teistoimintamenettelyssä. Lisäksi noudatetaan koulutussopimuksen 2 §:n määräyksiä ja seuraavia periaatteita:

- yritys voi toteuttaa koulutuksen sisäisenä koulutuksena tai julkisia tai yksityisiä oppilaitoksia hyväksikäyttäen tai muulla sopivalla tavalla.

- työaikana tapahtuvasta koulutuksesta maksetaan ansionmenetyskorva- us.

Koulutustilaisuuteen lähettäminen

Työnantajan velvollisuus suorittaa korvausta suoranaisista kustannuksista ja ansionmenetyksistä koskee työnantajan antamaa koulutusta sekä sellaisia koulutustilaisuuksia, joihin työnantaja on lähettänyt palveluksessaan olevan henkilön. Korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää siis, että jo ennen kou- lutustilaisuuteen ilmoittautumista on selvästi työnantajan taholta todettu ky- seessä olevan sopimuskohdassa tarkoitettu koulutus, johon työntekijä osallis- tuu nimenomaan työnantajan määräyksestä. Merkitystä ei ole sillä, onko ky- seessä muualla järjestetylle kurssille lähettäminen tai työnantajan muulla ta- valla antama koulutus.

Suoranaiset kustannukset

Sopimuskohdassa tarkoitettuina suoranaisina kustannuksina työnantaja kor- vaa ensinnäkin matkakustannukset, ellei kysymys ole paikkakunnan tavan- omaisiin elinkustannuksiin luettavista paikallisliikenteen linja-auto-maksuista tai vastaavista. Muina tässä kohdassa tarkoitettuina kustannuksina todetta- koon kurssimaksut ja kustannukset sellaisesta opetusmateriaalista, joka edel- lytetään kurssiohjelmassa hankittavaksi. Jos tällainen opetusmateriaali ei kulu loppuun ao. henkilön kurssilla, on hänen saadessaan korvauksen hankinta-

kustannuksista ja työnantajan niin halutessa luovutettava materiaali myös työnantajan käytettäväksi.

Elinkustannusten korvauksena työnantaja suorittaa internaattikurssien ajalta täysihoitomaksun kurssipäivältä. Muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen päivärahamääräykset muodostavat soveliaan korvauspe- rusteen. Työnantaja suorittaa siis näiltä kurssipäiviltä ruokarahan, puoli- ja täysipäivärahan tai majoituksesta maksettavan mahdollisen muun korvauk- sen, koulutustilaisuuden vaatiman ajan mukaisesti.

Ansionmenetys

Henkilön osallistuessa työpaikkakunnalla järjestettävälle kurssille hänelle kor- vataan säännöllisen työajan menetys hänen keskituntiansionsa mukaan. Työpaikkakunnan ulkopuolella järjestettävien koulutustilaisuudeksi ajalta maksetaan, jollei työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, säännöllisen työ- ajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna. Samoin korvataan menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavat matkatunnit. Muilta matkatun- neilta työnantaja ei ole velvollinen korvausta suorittamaan. Viikko- ja kuukau- sipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssi- eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

Työajan ulkopuolella tapahtuva koulutus

Työajan ulkopuolella koulutukseen käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Ansionmenetyksen korvaus suoritetaan vain niiltä työtunneilta, joiden osalta koulutukseen osallistuva henkilö menettäisi palkkansa.

Työnantajan lähettäessä henkilön hänen ammattiinsa liittyvään, työajan ulko- puolella tapahtuvaan koulutustilaisuuteen, korvataan siitä aiheutuvat suora- naiset kustannukset, kuten esim. tavanomaista korkeammat kustannukset kotimatkasta yms. Nämä kustannukset on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan toteamaan etukäteen ja sopimaan niiden korvaamisesta.

Merialan sovellutus

Työntekijällä on oltava työsuhteen alkaessa ammattinimikkeen mukaisen teh- tävän vastaanottamisen edellyttämä ammattipätevyyskirja ja lisäpätevyysto- distus. Työsuhteen aikana työntekijä on oikeutettu saamaan työnantajalta korvauksen STCW-yleissopimuksen mukaisten alus- ja tehtäväkohtaisten li- säpätevyystodistusten hankinta-, uusimis- ja vaihtokustannuksista mukaan lukien kurssimaksut ja kurssimateriaalien hankinta, matkakulut, ylläpito ja pä- tevyystodistusten lunastaminen. Työnantaja on myös velvollinen korvaamaan

työntekijälle matkustusasiakirjojen, kuten merimiespassin ja viisumin hankki- misesta aiheutuvat kustannukset.

Ansionmenetyksestä annettua ohjetta on tulkittava siten, että kurssilainen on kurssiajalta oikeutettu saamaan takuu- tai peruspalkkansa mahdollisine ikä- lisineen sekä työvuorolta suoritettavat palvelurahat ja tarjoilupalkkiot.

Osapuolet toteavat, että olisi pyrittävä siihen, että kursseille tulijat kytkevät kurssiajan joko vuosi- tai vastikeloman alkuun tai loppuun, koska vain näin voidaan välttyä kurssitoimintaan kuulumattomista odotusajoista.

3 § Yhteinen koulutus

Keskusjärjestöjen välisten yhteistoimintasopimusten edellyttämän koulutuk- sen järjestävät

1) keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti,

2) yhteistoimintasopimusten edellyttämät keskusjärjestöjen tai niiden jä- senliittojen yhteistoimintaelimet tai

3) työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmu- kaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Koulutukseen osallistuvalle yhteistoimintaelimen jäsenelle ja sopimusten edellyttämälle työntekijäin edustajalle suoritetaan korvaus kuten 2 §:ssä on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Soveltamisohje

Sellaisia yhteistoimintasopimuksia, joiden perusteella voidaan katsoa synty- vän erityisiä koulutustarpeita, ovat mm. rationalisointisopimus, työsuojeluso- pimus, tiedotussopimus, luottamusmiessopimus ja sopimus työpaikkatervey- denhuollon kehittämisestä.

Sopimuksessa luetellaan ne tahot, jotka sopimuksen tarkoittamassa mielessä tulevat kysymykseen em. sopimuksiin pohjautuvan yhteiskoulutuksen järjes- täjinä.

Koulutussopimuksen tarkoittamia keskusjärjestöjen ja niiden jäsenliittojen yh- teistoimintaelimiä ovat mm. keskusjärjestöjen välinen Rationalisointineuvotte- lukunta (RANK) ja Koulutustyöryhmä, Työsuojelun keskustoimikunta ja vas- taavat liittokohtaiset yhteistoimintaelimet kuten liittojen väliset rationalisointi- toimikunnan ja työsuojelun työalatoimikunnat.

Mahdollisina yhteistyösopimuksiin liittyvinä tämän sopimuskohdan tarkoitta- mina koulutusalueina mainittakoon mm. työsuhdeasioiden, yritystalouden, työsuojelun ja rationalisointiasioiden koulutus. Tällöin on kuitenkin edellytettä- vä, että ao. yhteinen koulutus on sellaista, että se aiheeltaan liittyy asian- omaisten yhteistoimintaan osallistuvien henkilöiden yhteistoimintatehtäviin.

Yhteiseen koulutukseen osallistuvalle työehtosopimuksen mukaisen yhteis- toimintaelimen jäsenelle ja sopimusten muuten edellyttämälle työntekijöiden edustajalle suoritetaan korvaus ansionmenetyksestä ja suoranaisista kustan- nuksista kuten edellä ammatillisen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen ollessa kyseessä. Koulutukseen osallistuminen edellyttää asiasta sopimista osapuolten kesken asian luonteesta riippuen joko asianomaisessa paikalli- sessa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

4 § Ay-koulutus

4.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa il- moitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on, milloin kurssi kestää enintään yh- den viikon, annettava vähintään kahta viikkoa ennen kurssin alkua sekä mil- loin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen.

Xxxxxxx työntekijä edellä olevassa järjestyksessä on osallistunut SAK:n ns. kolmen kuukauden kurssille, ei hänen työsuhteensa kurssin vuoksi katkea.

4.2 Korvaukset

SAK:n järjestämän tämän pykälän yllä olevissa kappaleissa tarkoitetun yh- teistyökoulutuksen osalta, jonka koulutusryhmä on hyväksynyt ja jonka SAK järjestää omissa opistoissaan tai jäsenliittojensa kurssikeskuksissa, työnanta-

ja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle työsuojeluvaltuutetulle, -va- ravaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmene- tyksestä, luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta ja edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa opistoissa ja kurssikeskuksissa järjes- tettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta am- mattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työsken- telee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Luottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan SAK:n kolmen kuukauden kurssille ansionmenetys yhden kuukauden osalta, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähin- tään 100 asianomaisen alan työntekijää, ja puheenjohtajan osalta, jos hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä edellyttäen, että kyseinen henkilö kurssin päätyttyä palaa entiseen työpaikkaansa.

Lisäksi maksetaan tässä 2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille kultakin kurs- sipäivältä kurssista aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjär- jestöjen välillä sovittu ateriakorvaus. Tätä korvausta ei kuitenkaan makseta pitemmältä ajalta kuin ansionmenetystä suoritetaan.

Soveltamisohje

a) Vapaan antaminen

Sopimuskohdassa edellytetään, että työnantaja antaa työsuhteen katkeamat- ta työntekijöille ja toimihenkilöille tilaisuuden osallistua ammatillisten keskus- järjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille kuukauden ja sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Tuntuva haitta on arvioitavissa vain yksittäistapauksittain kunkin henkilön ja kurssiajankohdan osalta erikseen. Jos vapaan saaminen evätään, on työnantajan myös ilmoitettava epäämisen syy. Mahdollisten kitkatekijöiden poistamiseksi olisi aikomus osallistumisesta tässä tarkoitetulle kurssille saa- tettava mahdollisimman varhain työnantajan tietoon. Ellei henkilön osallistu- minen kurssille käy päinsä pyydettynä aikana, olisi yhteisesti pyrittävä selvit- tämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi esteitä.

Tällaiselle kurssille osallistuminen ei saa aiheuttaa työsuhteen perusteella henkilölle tulevien vapaa-ajan tai ryhmähenkivakuutukset, eikä vuosiloma- tai eläketurvaetujen vähenemistä. Kurssiaika katsotaan siis näitä etuuksia las-

kettaessa työssäolon veroiseksi ajaksi. Näiden etujen säilymisen ja vapaan antamisen lisäksi ei työnantajalla tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen kurs- sien osalta ole muita velvoitteita kuin mitä jäljempänä todetaan luottamus- miesten, ammattiosaston puheenjohtajan, työsuojeluvaltuutetun, varavaltuu- tetun, työsuojelutoimikunnan jäsenten tai työsuojeluasiamiehen oikeudesta saada korvausta ansionmenetyksestä ja ruokakustannuksista heidän tietyin edellytyksin osallistuessaan SAK:n järjestämille kursseille.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on siitä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia koulutussopimuksen mukaisesti ja mikä on näiden korvausten laa- juus. 4 §:n 1. kohdassa sovittujen menettelytapojen noudattaminen on edelly- tyksenä sopimuksessa määriteltyjen etuuksien saamiselle.

b) Luottamusmiehet

Koulutussopimuksessa on sovittu, että luottamusmies saa korvauksen ansi- onmenestyksestä SAK:n järjestämille luottamusmieskursseille osallistues- saan edellyttäen

- että kurssi aihepiiriltään liittyy asianomaisen luottamusmiehen tehtäviin. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on todettu, että varsinaisten luot- tamusmieskurssien lisäksi luottamusmies-tehtävien edellyttämää koulu- tusta voidaan katsoa olevan myös rationalisointi- ja palkkausteknisen koulutuksen, mikäli luottamusmies joutuu tehtävässään tekemisiin näi- den asioiden kanssa.

- että ao. henkilö on jo kursseille ilmoittautuessaan valittu luottamusmie- heksi.

- ettei ao. henkilö ole saanut aikaisemmin korvausta samalle kurssille osallistumisesta.

- että koulutusyhteistyöryhmä on hyväksynyt asianomaisen kurssin sel- laiseksi kurssiksi, jonka kurssipäiviltä maksetaan ansion-menetys. Kes- kusjärjestöt tiedottavat koulutusyhteistyöryhmän tekemistä kurssien hy- väksymispäätöksistä ilmoittaen kunkin kurssin nimen, pitopaikan ja ajan.

Poikkeuksena kurssin pääsääntöisestä yhden kuukauden enimmäispituudes- ta on kolmen kuukauden luottamusmieskurssi, jolle luottamusmies saa osal- listua edellä luetelluin edellytyksin, mikäli hän työskentelee yrityksessä, missä on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää.

Merialan sovellutus

Osapuolten välillä on sovittu, että SAK:n kolmen kuukauden kurssille voi osal- listua yksi luottamusmies jokaisesta sellaisesta varustamosta, jonka aluksissa on toimessa yhteensä vähintään 100 Suomen Merimies-Unionin jäsentä.

Kolmen kuukauden kurssien osanottajille korvataan ansionmenetys kuitenkin vain yhden kuukauden osalta ja vuosiloma-, eläke- tai muut niihin verrattavat edut karttuvat samoin vain yhden kuukauden osalta. Tämä määräys ei siirrä lomaoikeuden syntymistä eikä loman ajankohdan määräämistä.

Lisäedellytyksenä korvausten maksamiselle kolmen kuukauden kurssille osal- listuville on se, että he kurssin päätyttyä palaavat entiseen työpaikkaansa.

Tässä tarkoitettuna luottamusmiehenä on luottamusmiessopimuksen mukai- sesti pidettävä ammattiosaston pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä ja osaston luottamusmiestä.

Sopimuksen mukaan korvataan ansionmenetys siten kuin edellä 2 §:n sovel- tamisohjeessa on sanottu, sekä kurssiaikaisia ruokailukustannuksia jäljempä- nä todetulla tavalla.

Edellytys, ettei ao. henkilö ole saanut aikaisemmin korvausta samalle kurssil- le osallistumisesta, ei koske Merimies-Unionin vuosittain erisisältöisinä järjes- tämiä luottamusmiesten erikoiskursseja.

c) Ammattiosaston puheenjohtajat

Samoin edellytyksin kuin mitä edellä on todettu luottamusmiehistä, voi am- mattiosaston puheenjohtaja osallistua edellä tarkoitettuihin luottamusmies- toimintaan liittyviin koulutustilaisuuksiin, mikäli hän työskentelee yrityksessä, missä on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää tai mikäli hänen joh- tamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

d) Työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluvaravaltuutetut, työsuojelutoimikun- tien jäsenet ja työsuojeluasiamiehet

Koulutussopimuksen mukaisesti saavat edellä luetellut työsuojeluluottamus- tehtävissä olevat korvauksen ansionmenetyksestä osallistuessaan SAK:n jär- jestämään työsuojelukoulutukseen edellyttäen,

- että kurssi aiheeltaan ja sisällöltään liittyy heidän työsuojelu-/luotta- mustehtäviensä hoitoon;

- että asianomainen henkilö on kurssille ilmoittautuessaan valittu ao. luot- tamustehtävään;

- ettei ao. henkilö aikaisemmin saanut korvausta samalle kurssille osallis- tumisesta;

- että koulutustyöryhmä on hyväksynyt ao. kurssin sellaiseksi kurssiksi, jonka osanottajille korvataan ansionmenetys kurssiajalta. Keskusjärjes- töt tiedottavat koulutusyhteistyöryhmän hyväksymispäätöksistä, samalla tavalla kuin luottamusmieskursseistakin.

Sopimuksen mukaisesti korvataan ansionmenetys kuten 2 §:n soveltamisoh- jeessa on sanottu sekä kurssiaikaiset ruokailukustannukset jäljempänä selos- tetulla tavalla.

Työntekijöiden työsuojelun valvonnasta annetun lain mukaan valitsema työ- suojeluvaltuutettu voi samoin keskusjärjestöjen välisessä koulutussopimuk- sessa määritellyin edellytyksin ja ehdoin kuin luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu luottamusmies osallistua SAK:n opistoissa järjestämille korkeintaan 5 päivää kestäville työntutkimuksen peruskursseille. Lisäehtona on se, että valtuutettu valtuutetun tehtävissään joutuu käyttämään yrityksessä työtutki- muksin kerättyä aineistoa.

Ruokailukustannusten korvaus ay-koulutukseen osallistuville

Sopimuksen mukaan maksetaan niille luottamusmiehille, ammattiosaston pu- heenjohtajille, työsuojeluvaltuutetuille, -varavaltuutetuille, työsuojelutoimikun- nan jäsenille ja työsuojeluasiamiehille, jotka sopimuksen mukaan saavat kor- vaukset ay-kurssille osallistumisen aiheuttamasta ansionmenetyksestä, kulta- kin kurssipäivältä keskusjärjestöjen erikseen sopima ateriakorvaus. Tätä ate- riakorvausta ei kuitenkaan makseta useammalta päivältä kuin mitä asian- omaiselle henkilölle sopimuksen mukaan suoritetaan korvaus menetetystä työansiosta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että viikon kurssin ollessa ky- seessä ateriakustannusten korvaus maksetaan viideltä päivältä, kahden vii- kon kursseilla 10 päivältä, kuukauden tai sitä pitemmiltä kursseilta 20 päivän ajalta.

Ateriakorvaus on tarkoitettu korvaukseksi niistä ylimääräisistä ruokailukus- tannuksista, joita aiheutuu koulutukseen osallistumisesta kotipaikkakunnan ulkopuolella.

Ateriakorvauksen maksaminen tapahtuu tarkoituksenmukaisimmin niiden sääntöjen ja rutiinien mukaisesti, joita yrityksessä noudatetaan muita vastaa- via matkoista aiheutuvia päivärahakorvauksia maksettaessa. Ateriakustan- nusten korvauksesta suositellaan suoritettavaksi suoraan työntekijälle pää-

sääntöisesti ennen kurssille lähtöä käteisenä ennakko, joka myöhemmin tili- tystä tehtäessä on työnantajan niin halutessa tositettava kurssikeskuksesta saatavalla tositteella, mistä käy myös ilmi, mihin koulutukseen asianomainen henkilö on osallistunut.

5 § Ay-koulutustoiminnan laajuus

Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja kursseja kor- vausten piiriin siinä laajuudessa kuin keskusjärjestöjen välillä on erikseen so- vittu.

6 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

LIITE 13 TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimin- tamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisim- man nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvot- telujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisa- nomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työ- voiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitel- lut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työ- hallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mu- kaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perus- teiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julki- set työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yri- tysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulus- ta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomis- aikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistori- aa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen mää- räaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useam- masta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähin- tään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työso- pimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtä- viään koskevat tiedot heti irtisanomisen tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaika- naan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloit- teiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennuk- seen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukai- seen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestos- ta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta; sekä

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukaut- ta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettä- essä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

LIITE 14 SODANVAARASOPIMUS

Allekirjoittaneet ovat sopineet sodanvaarasta ja sodanvaaran (mm. meriros- vous) kaltaisista tilanteista seuraavaa:

Sodanvaara-alueeksi tai sodanvaaran kaltaiseksi alueeksi hyväksytään Llo- yd´s Joint War Committeen (JWC, katso erillinen lista, joka päivitetään tapa- uskohtaisesti) julistamia alueita.

Sodanvaara-alueella liikennöivällä aluksella maksetaan 100 %:lla korotettua taulukko- tai takuupalkkaa. Sodanvaara-alueella tehty ylityö maksetaan 100

%:lla korotetusta taulukko- tai takuupalkasta.

Korotettua palkkaa aletaan maksaa sen vuorokauden alusta, jonka kuluessa alus saapuu edellä mainitulle alueelle ja sen vuorokauden loppuun, jonka ku- luessa alus on poistunut alueelta, kuitenkin vähintään kahdelta vuorokaudelta.

Laskettaessa vuosiloma-ajan palkkaa, aika jolta on maksettu korotettua tauluk- ko- tai takuupalkkaa on otettava huomioon (pro rata-periaatteen mukaisesti).

Työtapaturma-, ryhmähenki- ja henkilökohtaisen omaisuuden vakuutukset ovat voimassa ko. alueilla (ellei sodanvaarasta ole muuta sovittu) kuitenkin siten, että sodanvaara alueella, jos tapaturma tai kuolema johtuu sotatoimista tai niihin rinnastettavista toimista:

‐ ryhmähenkivakuutuksen mukainen korvaus kuolemantapauksen joh- dosta on kaksinkertainen;

‐ lakisääteisen tapaturmavakuutuskorvauksen lisäksi 100 %:sta pysyväs- tä työkyvyttömyydestä maksettava kertakorvaus on 210 000 euroa. Tä- tä vähäisemmästä työkyvyttömyydestä maksetaan kertakorvaus, jonka suuruus on pro rata suhteessa täyteen kertakorvaukseen. Kertakorva- uksen määrään tehdään vuosittain vastaavat korotukset kuin muihin ta- paturmavakuutuslainsäädännön mukaisiin korvauksiin;

‐ henkilökohtaisen omaisuuden menetys korvataan merityösopimuslain (756/2011) 13 luvun 16 §:n mukaisesti.

Mikäli työntekijä ei halua seurata alusta sodanvaara tai sodanvaaran kaltai- selle alueelle, hänen on ilmoitettava asiasta heti, kun tieto aluksen siirtymi- sestä tällaiselle alueelle tulee tietoon. Muutoin seurataan voimassaolevaa so- danvaaraa koskevaa lainsäädäntöä.

Tämä sodanvaarasopimus on voimassa kuten osapuolten välillä olevat muut ulkomaanliikenteen työehtosopimukset.

HELSINGISSÄ 27. kesäkuuta 2012

SUOMEN VARUSTAMOT ry SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

LIITE 15.1 MÄÄRÄAIKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖ- JA VAPAAPÄIVIEN LASKENTA

Työehtosopimuksen kohdan 4.4 soveltaminen

Allekirjoittaneet ovat sopineet ulkomaanliikenteen matkustaja-alushenkilö- kuntaa koskevaan työehtosopimukseen maaliskuussa 2003 lisätyn kohdan

4.4 (määräaikaisten työntekijöiden työ- ja vapaapäivien laskenta) soveltami- sesta ja tulkinnasta seuraavaa:

a) Sovellutusohje määräaikaisen työntekijän työ- ja vapaapäivien las- kennasta:

Sellaisen työntekijän (extra-työntekijä), jonka työ- ja vapaavuoroja ei ole mer- kitty työvuorolistaan ja jonka työsopimussuhde kestää vähemmän kuin 14 päivää ja jota ei ole otettu kenenkään sijaiseksi, yhteenlaskettu enimmäistyö- aika tulo- ja lähtöpäivinä on 12 tuntia. Tällaisella työntekijällä on kuitenkin oi- keus tehdä työtä tulo- ja lähtöpäivinä yhteensä vähintään kahdeksan (8) tun- tia. Extra-työntekijälle maksetaan palkka sen päivän alusta, jolloin hän saa- puu työhön, ja sen päivän loppuun, jolloin työsuhde päättyy 3). Extra- työntekijän tulo- ja lähtöpäivinä tekemä työ oikeuttaa 1:1 – vuorottelujärjes- telmän mukaisesti yhteen vapaapäivään, mikäli tulo- ja lähtöpäivät ovat las- kettu yhteen.

Esim:

Pe La Su

2 10 8 = 3 päivän palkka + 2 vapaapäivän palkka I---------i---I------------I---------i---I

20.00 20.00

Pe La Su

6 10 4 = 3 päivän palkka + 2 vapaapäivän palkka I------i------I------------I------i I

12.00 12.00

Pe La Su

8 12 10 = 3 päivän palkka + 3 vapaapäivän palkka I------i------I------------I------i I

12.00 12.00

3) Jos työntekijä on ennen työnteon aloittamista täytynyt matkustaa sopimuksentekopaik- kakunnalta päästäkseen työhönsä, on palkka kuitenkin suoritettava sen päivän alusta, jol- loin hän lähti matkalle.

LIITE 15.2 MÄÄRÄAIKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN LOMAKORVAUKSEN LASKENTA

Työehtosopimuksen kohdan 4.4 soveltaminen

Allekirjoittaneet ovat sopineet ulkomaanliikenteen matkustaja-alushenkilö- kuntaa koskevaan työehtosopimukseen maaliskuussa 2003 lisätyn kohdan

4.4 (määräaikaisten työntekijöiden lomakorvauksen laskenta) soveltamisesta ja tulkinnasta seuraavaa:

Sellaisen työntekijän työsopimus joka on merityösopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti määräaikainen ja kestää vähemmän kuin 14 päivää, lomakorva- uksen laskentakaava on seuraavanlainen:

Xxxxxxxxxxx on 11 % hänelle määräytyvästä 1,18:lla korotetusta palkasta siltä ajalta, jolta hän ei ole saanut lomakorvausta.

Tämän lisäksi maksetaan työehtosopimuksen 7.3 -kohdan mukaisesti, alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisältyvä ravin- to- ja asuntokorvaus seuraavasti:

1-3 vrk:n työsuhde 0,5 x ravinto- ja asuntokorvaus

4-6 vrk:n työsuhde 1 x ravinto- ja asuntokorvaus

7-9 vrk:n työsuhde 1,5 x ravinto- ja asuntokorvaus 10-13 vrk:n työsuhde 2 x ravinto- ja asuntokorvaus

ESIMERKKI SOVELLUTUKSESTA:

- työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt neljä (4) päivää

- työntekijälle määräytyvä palkka on 4 x päiväpalkka + 4 x ruoka- ja asun- tokorvaus, joka kerrotaan 1,18:lla. Näin saadusta tuloksesta maksetaan lomakorvausta 11 %. Lisäksi maksetaan yhden (1) kerran ravinto- ja asuntokorvaus.

Huom! Lomakorvausta laskettaessa ei huomioida mahdollista ylityökorvausta eikä palvelurahaa.

Muistiinpanoja:

Document Metadata

Table of Contents

Ulkomaanliikenteen liitesopimukset 1/83

Document Metadata