Kempeleen Kunta
KEMPELEEN IKÄÄNTY-
NEIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELIN SÄÄNTÖKIRJA
IKÄÄNTYNEIDEN TEHOSTETTU PALVELU- ASUMINEN
Kempeleen Kunta
Sisällys
YLEINEN OSA – SÄÄNTÖKIRJA PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAMISESTA 3
1.2 Sääntökirjan muuttaminen 3
1.3 Sääntökirjan voimassaoloaika 3
3.1 Palveluntuottajaksi hakeutuminen 5
3.2 Palveluntuottajan hyväksyntä 5
3.3 Palveluntuottajan hyväksymisen peruutus 5
4 Palvelusetelijärjestelmän osapuolten oikeudellinen asema 5
4.2.1 Asiakkaan oikeusturvakeinot 7
5.3 Palveluntuottajan velvoitteet 10
6 Laadun hallinta ja valvonta 11
7.1 Vaadittava raportointi ja valvonta 12
7.2 Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi, arkistointi ja salassapito 13
PALVELUKOHTAINEN OSA - TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN 14
10 Palvelun laatuvaatimukset 16
11 Henkilökunnan pätevyysvaatimukset ja osaaminen 20
12 Palvelusetelin arvo ja myöntäminen 21
12.2 Hintojen muutokset tehostetussa palveluasumisessa 21
13 Maksu- ja laskutuskäytäntö 22
13.1 Palvelusetelin voimaantulo 22
13.2 Palvelun laskutus asiakkaalta 22
13.3 Palvelun laskutus kunnalta 23
14 Asiakastietojärjestelmä ja RAI-arviointijärjestelmä 23
14.1 Asiakastietojärjestelmä 24
14.2 RAI-arviointijärjestelmä 24
15 Sovellettava lainsäädäntö 24
LIITELUETTELO
Liite 1: Hakemus tehostetun palveluasumisen palveluseteliyrittäjäksi Liite 1.1: Yrittäjän hintalomake
Liite 2: Ohjeet tilapäisen työvoiman käytöstä
Liite 3: Tilaajan ohjeet henkilötietojen käsittelijälle Liite 3.1: Käsittelytoimien kuvaus
Liite 3.2: Ilmoitus tietoturvaloukkauksesta
Liite 3.3: Palveluntuottajan seloste käsittelytoimista Liite 4: Liiteluettelo kuntaan toimitettavista liitteistä Liite 5: Palvelusetelin laskutusosoite
Liite 6. Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin laskeminen
YLEINEN OSA – SÄÄNTÖKIRJA PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAMISESTA
Sääntökirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jolla kunta asettaa palvelusetelilain 5 §:ssä tarkoitetut hyväk- symiskriteerit palvelun tuottajille. Kunta velvoittaa palveluntuottajat jatkuvasti noudattamaan sääntö- kirjan ja sen liitteiden määräyksiä.
Tätä sääntökirjaa noudatetaan, kun Kempeleen kunta järjestää tehostetun palveluasumisen palve- luita asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisesti. Sääntökirjassa kunta asettaa palvelusetelilain 5 §:ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palveluntuotta- jille.
Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun pal- veluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajaksi.
Itse palvelua tuotettaessa sitä koskevan sopimuksen osapuolina ovat palvelun tuottaja ja asiakas. Sopimuksen sitoumukset ja vastuut eivät kohdistu kuntaan.
Kunnalla on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ja sen liitteiden sisältämiin määräyksiin. Kunta ilmoittaa palveluntuottajalle muutoksista kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin sääntöihin, sen tule ilmoittaa siitä kun- nalle kirjallisesti kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli kunnalle ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, mutta kuitenkin aikaisintaan kuusikymmentä
(60) päivää muutosilmoituksen toimittamisesta.
1.3 Sääntökirjan voimassaoloaika
Tämä sääntökirja on voimassa toistaiseksi. 2 Määritelmät
Tässä sääntökirjassa:
1. Palvelusetelillä tarkoitetaan järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Tässä sääntökirjassa palveluseteli kohdennetaan palveluihin, jotka sisältyvät palveluntuottajan ilmoittamaan tehostetun palveluasumisen hoitovuorokausimak- suun.
2. Hoitovuorokausimaksuun sisältyy asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen päivittäi- nen perushoito ja -hoiva, lääkehuolto (ei lääkekulut), asumispalveluyksikössä järjestettävä viriketoi- minta ja muu ryhmätoiminta, turvajärjestelyt, apteekki- ja muut tarvittavat asioinnit. Palvelusetelin arvon ylittävän osuuden hoitovuorokausimaksusta asiakas maksaa itse palveluntuottajalle.
Vuokra, ateriat ja muut mahdolliset elinkustannusmaksut (kuten esim. siivous- ja vaatehuolto) tai muut palvelun tuottajan perimät maksut eivät sisälly hoitopäivämaksuun. Asiakas kustantaa itse myös lääkkeet, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet, henkilökoh- taiset puhelinkulut sekä matkat taksilla tai muulla yleisellä kulkuneuvolla.
3. Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo määräytyy kunnan määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan ja jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen sosiaalihuoltolain 3 a luvussa tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak- suista annetun lain 10 a-10 c:ssä ja 11–12 §:ssä säädetyllä tavalla.
4. Hintakattoisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka enimmäishinnan kunta on määritellyt, ja jolla palveluntuottajan on palvelu tuotettava (ts. hyväksymisehto). Siihen sisältyvät kunnan maksama osuus ja asiakkaan omavastuuosuus.
5. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelinarvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi.
6. Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta.
7. Palveluntuottajalla tarkoitetaan yksityistä palveluntuottajaa, joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta an- netussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Kunta hyväksyy tehostetun palveluasumisen pal- veluntuottajat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 4 §:n mukaisesti.
8. Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 21 §:n 4 momentissa tarkoitet- tuja asumispalveluja palveluntuottajan ylläpitämässä palvelukodissa. Asumispalvelut on tarkoitettu niille ikääntyneille, jotka eivät rajoitetun toimintakykynsä vuoksi selviydy omassa kodissaan, vaan tarvitsevat ympärivuorokautista valvottua asumista siihen liittyvine palveluineen.
9. Lisäpalveluilla tarkoitetaan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kuulumattomia palveluko- dissa tarjottavia palveluita, jotka asiakas hankkii omaehtoisesti ja myös maksaa itse (esimerkiksi fysioterapia-, kampaamo- ja jalkahoitopalvelut).
10. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi, kun palvelusta sovitaan, sillä ky- seessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus.
3.1 Palveluntuottajaksi hakeutuminen
Palveluntuottajaksi hakeudutaan xxx.xxxxxxx.xx -sivuilla olevien ohjeiden mukaisesti. Palveluntuot- tajan kelpoisuuteen liittyvät viranomaisrekisteritarkistukset tehdään palveluntuottajan toimittamista kirjallisista dokumenteista. Palveluntuottajien tulee toimittaa tilaajavastuulain edellyttämät todistuk- set ja niihin liittyvät liitteet kerran vuodessa kunnalle. Kunnalla on valvontavelvollisuus tuottajan suo- rittamaan toimintaan. Kunta valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain sekä sääntökirjan mukaiset kriteerit.
3.2 Palveluntuottajan hyväksyntä
Kunta hyväksyy palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat palveluntuottajat palvelusetelilain edellyttä- mällä tavalla.
3.3 Palveluntuottajan hyväksymisen peruutus
Mikäli kunta hallinnollisin päätöksin lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä tai muuttaa pal- velusetelin käytölle asetettuja ehtoja, kunnalla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottajan nimi hyväksyttyjen palvelutuottajien listalta kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta.
Kunnalla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli
1) hyviä palvelukäytäntöjä ei noudateta
2) laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät täyty
3) palveluntuottaja ei noudata sääntökirjan ehtoja
4) palveluntuottaja on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan
5) palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa.
Kunnalla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos palveluntuottaja pyytää hyväksy- misensä peruuttamista. Hyväksynnän peruuttamisen jälkeen ko. palveluntuottaja ei voi vastaanottaa palvelutilauksia, joiden maksamiseen käytetään palveluseteliä. Palveluntuottajan tulee huolehtia nii- den palvelutilausten perumisesta, jotka se oli ehtinyt sopia ennen hyväksynnän peruuttamista.
4 Palvelusetelijärjestelmän osapuolten oikeudellinen asema
Kunta toimii palvelun järjestäjänä hyväksymällä palveluntuottajiksi ne, jotka täyttävät sosiaali- ja ter- veydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 5 §:n 1 momentin 1–4 kohtien vaatimukset sekä kunnan
asettamat muut vaatimukset ja ehdot. Kunta tekee päätöksen palveluntuottajaksi hyväksymisestä ja merkitsee hyväksymänsä palveluntuottajat lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuun luetteloon.
Kunta voi lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä, jolloin palveluntuottajia koskevat hyväk- symispäätökset peruuntuvat siitä lukien, kun lopettamispäätös on saanut lainvoiman. Palvelun jär- jestäminen palvelusetelillä ei muodosta sopimussuhdetta kunnan ja palveluntuottajan välille eikä kunnan ja asiakkaan välille. Kunta ei muutoinkaan vastaa asiakkaan ja palveluntuottajan palvelu- suorituksista eikä velvoitteiden noudattamisesta toisiaan kohtaan. Kunta ei myöskään vastaa heidän toisilleen tai kolmannelle osapuolelle aiheuttamistaan vahingoista.
Kunta valvoo palveluntuottajien toimintaa sen mukaisesti kuin tässä sääntökirjassa määrätään. Kun- nalla on oikeus saada palveluntuottajalta palvelutuotantoonsa liittyvät tiedot ja selvitykset.
Xxxxx päättää alihankkijoiden hyväksymisestä, kun kyseessä on peruspalveluun (hoitoon ja huolen- pitoon) liittyvä alihankkija. Jos palveluntuottaja käyttää alihankkijaa tukipalveluissa, palveluntuotta- jan tulee tehdä kunnalle ilmoitus alihankkijasta. Kunta voi perustellusta syystä kieltää palveluntuot- tajaa käyttämästä tiettyä alihankkijaa.
Kunta päättää siitä, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin kyseiseen palveluun. Kunta ei si- toudu osoittamaan asiakkaita palveluntuottajalle.
Kunta päättää siitä, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin. Päätettäessä palvelun myöntämi- sestä kunnalla on oikeus saada asiakkaalta tarvittavat tulotiedot, jotka vaikuttavat palvelusetelin myöntämiseen ja arvoon. Asiakkaan on annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarvittavat tu- lotiedot. Asiakkaalle on annettava tieto siitä, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja antaa tarpeellinen selvitys asiasta.
Mikäli asiakas täyttää palvelun saantikriteerit, kunta tarjoaa asiakkaalle palvelusetelin palvelun hank- kimiseksi. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. Asiakkaalla ei ole kuitenkaan eh- dotonta oikeutta palveluseteliin, vaan kunta voi järjestää palvelut itse tai tuottaa ne ostopalveluina. Palvelusetelipäätöksellä kunta sitoutuu maksamaan kustannuksia enintään myönnetyn palvelusete- lin arvoon asti. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa voi olla sekä palvelusetelillä järjestettävää palvelua että muulla tavalla järjestettyä palvelua.
Asiakasta voi edustaa asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 9 §:n 1 momentin sekä poti- laan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 § 2 momentin mukaisissa tapauksissa hänen laillinen edustajansa, lähiomainen tai muu läheinen henkilö.
Palvelusetelin avulla järjestetyn palvelun aloittaminen edellyttää, että Kempeleen kunnan Ikäänty- neiden hoiva ja huolenpidon palveluohjaaja on tehnyt palvelutarpeen arvioinnin, määritellyt palvelun sisällön ja tehnyt myönteisen palvelupäätöksen. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan, palveluntuottajan ja kunnan palveluohjaajan kanssa.
Asiakkaan saadessa palvelusetelin, asiakas valitsee itsenäisesti (tai edellä mainitun edustajan avus- tuksella) itselleen palveluntuottajan Kempeleen kunnan hyväksymien yksityisten palveluntuottajien luettelosta. Asiakas antaa palveluntuottajalle kunnalta saamansa palvelusetelipäätöksen. Asiakas on oikeutettu käyttämään palveluseteliä vain kunnan hyväksymän palveluntuottajan tuottamien, tä- män sääntökirjan tarkoittamien palvelujen maksamiseen. Mikäli asiakas tilaa palvelua yli palvelu- setelin arvon, hän vastaa itse ylimenevistä kustannuksista. Asiakas tai edellä mainittu edustaja tekee valitun palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelusta sekä erillisen sopimuksen palveluasunnon vuokraamisesta. Asuinhuoneiston vuokraamisesta laaditaan huoneenvuokralain mukainen vuokra- sopimus palveluntuottajan ja asumispalveluyksikössä asuvan asiakkaan kesken. Edellä mainitut so- pimukset ovat voimassa toistaiseksi tai kuitenkin enintään asiakkaan kunnalta saaman palvelusete- lin voimassaolon ajan, asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaisella irtisanomisajalla.
Lähtökohtaisesti asiakkaan oikeus palveluun ja vuokrattuun asuntoon säilyy kuitenkin siihen saakka, kunnes hänen palvelutarpeensa päättyy. Kuolemantapauksissa palvelusopimus päättyy seuraavaan päivään. Asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa palvelusetelipäätöksen voimassaolon aikana. Asia- kas voi purkaa palvelusopimuksen ilman irtisanomisaikaa palveluntuottajan virheen tai viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen.
Asiakas tai edellä mainittu edustaja tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun hankkimi- sesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset sekä oikeusperiaatteet. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi. Kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan väli- nen sopimus.
Mikäli kunta lopettaa palvelusetelijärjestelmän, asiakkaan oikeus myönnettyyn palveluun säilyy. Täl- laisessa tapauksessa kunta järjestää palvelun muulla tavalla.
Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palvelun tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan mää- räytyvä asiakasmaksu.
Asiakas voi hakea muutosta tulosidonnaisen palvelusetelin arvoa tai palvelusetelin arvon korotta- mista koskevaan päätökseen. Palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaalle kohtuullinen. Palvelusetelin arvoa on korotettava palvelusetelilain 7 §:n 1 momentissa säädettyä korkeammaksi, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Arvon korottamista tulee hakea kirjallisesti Kempeleen kunnan Ikääntyneiden hoiva ja huolenpidosta. Lisäksi asiakkaan tulee toimit- taa pyydetyt lisäselvitykset. Palvelusetelin arvon korottamista koskeva päätös annetaan asiakkaalle.
4.2.1 Asiakkaan oikeusturvakeinot
Asiakkaan asemaan sovelletaan palvelusetelilakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuk- sista annettua lakia sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia.
Asiakasta koskevat sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset oikeudet, kuten asiakkaan mielipiteen, it- semääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioiminen; asiakkaan hyvä kohtelu, palvelu ja hoito;
palvelu- ja hoitosuunnitelmien laadinta; molemminpuolinen tietojen antovelvollisuus ja tietojen asi- anmukainen käsittely sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttö.
Erimielisyystilanteissa asiakkaan tulee ensisijaisesti ottaa yhteys palveluntuottajaan asian selvittä- miseksi.
Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja kunnalle palautetta palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Palveluntuottajille palaute annetaan esimerkiksi kirjallisesti, puhelimitse ja säh- köpostitse. Palautteeseen palveluntuottajan tulee vastata joko välittömästi tai kahden (2) viikon ku- luessa asian kiireellisyydestä riippuen. Xxxxxxx palautteeseen on annettava kunnalle sekä asiak- kaalle hänen valitsemallaan tai toivomallaan tavalla.
Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan mää- räytyvät kuluttaja- ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaalla on oikeus käyt- tää kuluttajaoikeuden mukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa ja saattaa asiakkaan ja palveluntuottajan välinen erimielisyys (esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama vahinko) kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi.
Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta sosiaalihuollon toimintayksikön vas- tuuhenkilölle/kotihoidon johtajalle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, siten kuin sosiaalihuol- tolaissa säädetään. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista potilas- tai sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI).
Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen. Asiakkaan oikeus palveluun ja vuok- rattuun asuntoon säilyy siihen saakka, kun hänen palvelutarpeensa päättyy tai hän joutuu siirtymään pysyvästi toiseen hoitopaikkaan. Palveluntuottajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus asuinhuo- neiston vuokrauksesta annetun lain mukaisesti, mikäli asiakas laiminlyö maksuvelvollisuutensa.
Palveluntuottaja on palveluasunnon asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa tarkoitettu vuokranantaja. Palveluntuottajan oikeudet, velvollisuudet ja vastuu määräytyvät mainitun lain mu- kaisesti.
Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa palvelusopimuksen palvelun hinnasta ja sisällöstä. Lisäksi sopimuksessa on eritelty palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut sekä velvollisuudet. Asiakkaan omavastuu merkitään asiakkaan sopimukseen.
Palveluntuottaja on asiakkaaseen nähden kuluttajansuojalaissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja. Pal- veluntuottajan oikeudellinen asema, kuten vastuu palvelun markkinoinnin lainmukaisuudesta, palve- lun viivästyksestä ja palvelun virheestä sekä palvelun aiheuttamasta vahingosta, määräytyy edellä mainitun kuluttajasuojalain lukujen säännösten sekä oikeusperiaatteiden mukaisesti.
Mahdolliset vahingot korvataan ensisijaisesti palveluntuottajan vakuutuksesta, ja viime kädessä pal- veluntuottaja vastaa niistä vahingonkorvauslain mukaisesti.
Kunnan tulee selvittää asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä asiakasmaksu, joka määräytyy vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak- suista annetun lain mukaan. Kunnan tulee antaa asiakkaalle tieto, mistä häntä koskevia tietoja voi- daan hankkia hänen suostumuksestaan riippumatta. Kunnan on myös varattava asiakkaalle tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin sekä antaa asiaa koskeva selvitys tarvittaessa.
Kunnan tulee ottaa palveluntuottajan valintaa koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kulu- essa palveluntuottajan ilmoittautumisesta. Kunnan tulee tehdä päätös palveluntuottajan hyväksymi- sestä tai hylkäämisestä kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun palveluntuottaja on toimittanut kaikki tarvittavat asiakirjat kunnalle.
Kunnan tulee pitää luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista. Kunnan tulee huolehtia siitä, että tiedot palveluntuottajista, näiden tuottamista kyseisistä palveluista ja niiden hinnoista ovat julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla.
Kunnan tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottaja luettelosta, jos laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palveluntuot- taja pyytää peruuttamaan hyväksymisensä.
Kunta sitoutuu pitämään salassa palveluntuottajan liike- ja ammattisalaisuudet.
Kunta valitsee palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat palveluntuottajat palvelusetelilain edellyttä- mällä tavalla.
Asiakas on velvollinen antamaan kunnalle palvelusetelin myöntämistä varten tarvittavat tiedot.
Asiakkaan, hänen valtuuttamansa henkilön tai edunvalvojansa tulee ottaa yhteyttä valitsemaansa palveluntuottajaan palvelusopimuksen tekemistä sekä siihen kuuluvan asunnon vuokraamista var- ten.
Vuokrasuhteessa asiakkaan velvollisuudet määräytyvät asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaisesti.
Asiakas maksaa vuokran, ateriat, mahdolliset elinkustannusmaksut ja palvelut palvelusetelin ylittä- vältä (omavastuuosuuden) osalta sekä hankkimiensa lisäpalveluiden maksut palveluntuottajalle hei- dän keskinäisten sopimustensa mukaisesti.
5.3 Palveluntuottajan velvoitteet
Palveluntuottajalla tarkoitetaan yksityistä palveluntuottajaa, joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksi- tyisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Palveluntuottaja sitoutuu täyttämään palvelusetelilain (569/2009) 5 §:n mukaiset yleiset ehdot. Kunnalla on oikeus vaatia palveluntuottajaa toimittamaan kirjalliset todistukset tai muun riittävän näytön siitä, että tässä kohdassa mainitut yleiset edellytykset täyttyvät.
Palveluntuottaja sitoutuu olemaan rekisteröitynä verohallinnon ennakkoperintärekisterissä. Palve- luntuottajan tulee täyttää kulloinkin voimassa olevat, sitä koskevat erityislainsäädännön edellytykset. Tässä tapauksessa erityislainsäädännöllä tarkoitetaan erityisesti yksityisten sosiaalipalvelujen val- vonnasta annettua lakia (603/1996) tai yksityisestä terveydenhuollosta annettua lakia (152/1990). Lisäksi sen tulee olla saanut aluehallintoviranomaisen lupa antaa ympärivuorokautisia sosiaalipal- veluja. Palvelua tuottavan yksikön kohdalla edellytysten täyttyminen on tarkastettu yksikön perusta- misvaiheessa.
Palveluntuottajalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan pal- velutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutu- vien henkilövahinkojen ym. muiden vahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa ta- vanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä, sekä muut toimintansa edellyttämät voimassa olevat vakuu- tukset. Palveluntuottaja sitoutuu maksamaan veronsa ja lakisääteiset vakuutusmaksunsa moitteet- tomasti.
Mahdolliset vahingot korvataan ensisijaisesti palveluntuottajan vakuutuksesta, ja viime kädessä pal- veluntuottaja vastaa niistä vahingonkorvauslain mukaisesti. Kunta ei vastaa palveluntuottajan pal- velujen saajalle aiheuttamista vahingoista. Jos palvelu joudutaan uusimaan tai asiakas tarvitsee muuta palvelua palveluntuottajan virheestä johtuvasta syystä tai toimenpiteen suorittamisen virheel- lisyyden vuoksi, vastaa aiheutuvista kustannuksista palveluntuottaja.
Palveluntuottajan tuottamien palvelujen on jatkuvasti vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellyte- tään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Samoin palveluntuottajan on toteuttava asiakkaansa oi- keuden laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalipalveluihin. Palveluntuottaja sitoutuu toimimaan siten, että asiakastyytyväisyys on hyvä.
Palveluntuottajan on tarjottava tehostetun palveluasumisen paikkaa asiakkaalle, mikäli tuottajan asumispalveluyksikössä on vapaa paikka. Palvelun tuottaja ei voi kieltäytyä vapaalle paikalle tule- vasta palveluseteliasiakkaasta.
Palveluntuottajalla on oltava internet-sivut, joilta käy ilmi yhteystietojen lisäksi toimitilojen osoitetiedot sekä tarjottavien palvelujen hintatiedot. Palveluntuottajan markkinoinnin on oltava asiallista, luotet- tavaa ja hyvän tavan mukaista. Tarjottavien palvelujen hintatiedot tulee toimittaa asiakkaalle hänen pyynnöstään myös kirjallisessa muodossa. Palveluntuottajan tulee olla tavoitettavissa puhelimitse virka-aikana.
Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että palveluntuottaja taikka sen johtohenkilö tai edus- tus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole syyllistynyt rikosrekisteristä ilmenevällä lain- voimaisella tuomiolla laissa julkisista hankinnoista 53 §:ssä mainittuun rikokseen tai tekoon tai sa- notun lain 54 §:n mukaiseen laiminlyöntiin.
Hyväksytyllä palveluntuottajalla on oikeus osoittaa palvelusta vastaava henkilö.
Palveluntuottajan on noudatettava kaikkia palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädän- töä ja viranomaismääräyksiä sekä ohjeita. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan työehtosopimuksia. Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
Palveluntuottajan tulee toimittaa kuntaan päivitetty omavalvontasuunnitelma vuosittain.
Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökirjan mukai- nen. Palveluntuottaja on velvollinen toimittamaan kunnalle tästä sääntökirjasta ilmenevät tiedot ja selvitykset.
Palvelun hinnoista tulee ilmoittaa vertailukelpoisella tavalla siten, että palveluseteliä käyttävä asia- kas voi vaivatta päätellä palvelun kokonaishinnan ja osuuden, joka jää hänen maksettavakseen.
Palvelun tulee täyttää sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:ssä sää- detyt hyvän sosiaalihuollon sekä hyvän kohtelun vaatimukset.
Palveluntuottajalla on valmius verkkolaskutukseen. Laskutus tapahtuu verkkolaskutuksella, ellei toi- sin ole etukäteen kirjallisesti sovittu.
Palveluntuottaja voi hankkia määrittämänsä osan palveluista alihankintana. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan ja alihankkijoita koskevat samat vaatimukset kuin palveluntuotta- jaa.
Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran (1) vuodessa sekä aina asiakkaan palve- lutarpeen ja toimintakyvyn muuttuessa. Kopio hoito- ja palvelusuunnitelmasta toimitetaan Ikäänty- neiden hoiva ja huolenpidon yhteyshenkilölle tai niihin tutustutaan yhteistyötapaamisissa vähintään vuosittain.
Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavan tehostetun palveluasumisen palveluntuottajaksi. Palve- luntuottaja sitoutuu sääntökirjaan myös kunnan muuttaessa sääntökirjan ehtoja, jollei ole asiasta muuta ilmoittanut. Mikäli palveluntuottaja ei sitoudu uusiin ehtoihin, tullaan palveluntuottaja poista- maan palveluntuottajarekisteristä.
Toimintayksikön tehtävänä on huolehtia asiakkaiden itsemääräämisoikeuden säilyttämisestä, oikeu- denmukaisuudesta ja hyvästä kohtelusta sekä yksilöllisyyden ja turvallisuuden takaamisesta. Vastuu tästä on palvelun tuottavalla että toimintayksikön vastaavalla johtajalla. Palveluyksikön on huoleh- dittava siitä, että jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan.
– Toimintayksikön arvot ja toimintaperiaatteet on määritelty. Johtamisen vastuut ja valtuudet sekä tehtäväkuvat ovat kirjallisesti määritelty.
– Asiakaspalautetta kerätään ja se dokumentoidaan. Palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämi- sessä.
– Asiakasreklamaatiot ja niiden aiheuttamat toimenpiteet raportoidaan kunnalle vuosittain toiminta- kertomuksen yhteydessä.
– Toimintayksikössä arvioidaan säännöllisesti hoidon ja palvelun tarvetta sekä tavoitteita toiminta- kyvyn arviointimenetelmillä.
– Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut laatuvaatimuksensa sekä keskeiset laatutavoit- teensa. Yksiköllä on pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma, ml. omavalvonnan ja itseoikaisun toteu- tuminen.
– Palveluyksiköllä on kirjallinen lääkehuoltosuunnitelma (STM opas 2005:32) ja nimetty lääkehoi- dosta vastaava henkilö sekä lääketieteellisestä toiminnasta vastaa lääkäri.
– Palveluyksikössä noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä hoitosuosituksia, kuten Käypä hoito – suosi- tuksia, Sairaanhoitajan käsikirjan ja THL:n suosituksia.
– Toiminnassa noudatetaan Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia (STM:n julkaisut 2017:6).
Palveluntuottajalla tulee olla voimassa oleva potilasvakuutus. Kunta ei vastaa palveluntuottajan asi- akkaalle tai hänen omaisuudelleen tai ulkopuolisille henkilöille tai heidän omaisuudelleen aiheutta- mista vahingoista. Kunta ei vastaa myöskään asiakkaan palveluntuottajalle tai ulkopuoliselle henki- lölle tai heidän omaisuudelleen aiheuttamista vahingoista.
Palveluntuottajalla tulee olla riittävät vastuu- ja tapaturmavakuutukset kyseessä olevien vahinkojen varalta. Kunta ei vastaa palveluntuottajan ja asiakkaan keskenään sopimista muista kuin tässä sään- tökirjassa palvelusetelillä maksettaviksi määritellyistä palveluista miltään osin.
Kunta ja palveluntuottaja asettavat nimeltä tai asemaltaan henkilön tai henkilöt, jotka toimivat yh- teyshenkilöinä ja vastuuhenkilöinä sääntökirjan toteuttamisessa ja ilmoitusten vastaanottajina. Vas- tuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava kunnalle tai palveluntuottajalle.
7.1 Vaadittava raportointi ja valvonta
Vaadittavat raportit toimitetaan Kempeleen kunnan määrittelemän aikataulun mukaisesti.
– Kunnan edellyttämät hoidon laadun seurantatiedot sekä muut kunnan palvelun kehittämistä ja seurantaa varten pyytämät tiedot.
– Palveluntuottajan tulee laatia vuosittain toimintakertomus, ja toimittaa se Kempeleen kunnalle jo- kaisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
– Palveluntuottaja luovuttaa tiedot henkilökuntarakenteesta ja määrästä.
– Palveluntuottaja luovuttaa tiedot asiakaspalautteista sekä hyväksyy kunnan tekemät valvonta/au- ditointikäynnit ja asiakaskyselyt palveluyksikköön.
– Palveluntuottajan on oma-aloitteisesti tiedotettava kuntaa toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista. Palvelun tuottamiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista (esim. viivytys, este, kes-
keytys) sekä vastuuhenkilöiden tai yhteystietojen muuttumisesta on ilmoitettava sopimuksen vastuu- henkilölle kirjallisesti (myös sähköposti käy) viipymättä sen jälkeen, kun muutos on havaittu tai muu- toin todennäköinen.
7.2 Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi, arkistointi ja salassapito
Palvelusetelituottajaksi hyväksyminen on hallintopäätös ja kunta toimii tässä päätöksessä tarkoite- tun palvelun osalta henkilötietolaissa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. Palveluntuottaja huolehtii ja vastaa rekisterinpidosta kunnan lukuun. Syntyvät asiakirjat (esim. asiakaskertomukset) ovat kunnan asiakirjoja, vaikka palveluntuottaja ne laatii, säilyttää ja arkistoi. Palveluntuottajan tulee noudattaa asiakirjojen säilyttämisessä, hävittämisessä ja arkistoinnissa vastaavia kunnallista toimintaa koske- via säännöksiä ja ohjeita. Asiakirjat tulee toimittaa viimeistään asiakkaan palvelun päättyessä kun- nalle.
– Palveluyksikön on noudatettava annettuja ohjeita asiakastietojen dokumentoinnista, rekisteröin- nistä, potilasasiakirjojen ja sosiaalihuollon asiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä sekä salassapi- dosta.
– Yksiköllä on nimetty tietosuojavastaava sekä rekisterinpidosta vastaava henkilö.
– Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan laissa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta sosi- aalihuoltolain mukaisten palvelujen tuottamisessa.
– Palveluntuottaja ja kunta sitoutuvat antamaan toisilleen tiedot näiden palvelujen piiriin kuuluvasta toiminnastaan, sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmista. Kunta sitoutuu pitämään salassa liike- ja ammattisalaisuudet.
Palveluntuottajan ja sen alihankkijan työntekijät ovat vaitiolovelvollisia asiakkaittensa asioista. Vai- tiolovelvollisuus on voimassa myös sopimuksen päätyttyä. Palveluntuottaja on velvollinen huomioi- maan salassapitoa koskevat määräykset mahdollisia alihankintasopimuksia tehdessään, sillä palve- lutuottajien käyttäessä alihankkijoita, kunta hyväksyy myös käytettävän alihankkijan osaksi palvelu- setelijärjestelmää.
Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli
• myönnetään selkeästi määriteltyihin palveluihin
• on henkilökohtainen eikä siirrettävissä toiselle henkilölle
• ei ole suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelee.
Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tuloverotuk- sessa.
Arvonlisäverolain 34 §:n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi teh- täviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on:
• valtion tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu hoito; tai
• sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimin- taansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity.
Arvonlisäverolain 37 §:n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja ta- varoiden myynnistä. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan valtion tai kunnan harjoittamaa sekä sosiaaliviran- omaisten valvomaa muun sosiaalihuollon palvelujen tuottajan harjoittamaa toimintaa, jonka tarkoi- tuksena on huolehtia lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, kehitys- vammaisten huollosta, muista vammaisten palveluista ja tukitoimista, päihdehuollosta sekä muusta tällaisesta toiminnasta.
PALVELUKOHTAINEN OSA - TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN
Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa sosiaalihuoltolain 21 §:n 4 momentissa tarkoitettuja asumis- palveluja ikääntyneille palveluntuottajan ylläpitämissä palvelukodeissa.
Asiakkaan muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Kempeleen kunnan sosiaali- ja terveyspal- veluissa, ellei toisin sovita.
Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu asiakkaille, joilla on toimintakyvyn alenemista niin paljon, että he tarvitsevat ympärivuorokautista huolenpitoa, valvontaa ja hoitoa. Tehostetussa palveluasu- misessa edistetään hyvinvointia ja luodaan turvallinen sekä esteetön asumisympäristö. Tehostettu palveluasuminen korostaa asiakkaiden elämänlaadun merkitystä, vahvistaa elämän merkitykselli- syyden kokemuksia ja kokonaisvaltaista sekä yksilöllistä hyvinvointia terveyden heikentyessä. Asi- akkaan tulee kyetä asumaan palveluyksikössä elämänsä loppuun asti, ellei hän joudu hoidontar- peensa takia siirtymään muuhun hoitopaikkaan tai sairaalahoitoon.
Tehostettu palveluasuminen sisältää kodinomaisen ympäristön, asiakkaan kokonaisvaltaisen, ym- pärivuorokautisen palvelun ja huolenpidon sekä sitä tukevat palvelut, kuten henkilökohtaisen avus- tamisen asunnossa ja sen ulkopuolella (päivittäiset toiminnot, harrastukset, asiointi ja vierailut), sii- vous-, hygienia- ja turvapalvelujärjestelyt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Palveluntuotta- jan tulee huolehtia, että asuinhuoneessa kalusteina on vähintään sairaalasänky.
Asiakkaalle annettavien palvelujen tulee olla suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Asiakkaalle tulee laa- tia yksiköllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään palvelut sekä muut asiakkaan sel- viytymistä sekä omia voimavaroja tukevat palvelut ja hoidon tavoitteet. RAI-arviointi tehdään puoli- vuosittain sekä aina tarvittaessa. Hoito tulee toteuttaa yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti ja asiakkaalle tulee nimetä omahoitaja.
Palveluntuottajan tulee sitoutua tuottamaan laadullisesti hyvää sosiaalihuoltoa sosiaalihuollon asi- akkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) sekä lain ikääntyneen väestön toimintaky- vyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) mukaisesti.
Säännöllinen ulkoilu tulee liittää osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Ulkoilun tulee olla turvallista ja asiakkaan toimintakyvyn mukaista. Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden on saatava käyt- töönsä tarvittavat apuvälineet ulkona liikkumiseen. Mikäli asiakas ei saa tarvittavia apuvälineitä jul- kisen apuvälinelainaamon yksikön kautta, palveluntuottajan edellytetään hankkivan/vuokraavan tar- vittavat apuvälineet.
Palveluyksikkö järjestää asiakkaalle kuljetuksen sekä tarvittaessa saattajan sosiaali- ja terveyden- huollon palveluihin. Asiakas maksaa kuljetuksen ja mahdolliset palvelumaksut, esimerkiksi polikli- nikkamaksut.
Asiakkaan päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan ja asiakasta avustetaan tarvit- taessa. Huomioidaan hiukset, kynnet, hampaat ja ihonhoito. Perushygieniatuotteet kuuluvat palve- luun. Asiakasta avustetaan wc:ssä tarpeen mukaan ja hänen yksityisyytensä turvataan hoitotoimen- piteiden aikana. Kotikunnan hoitotarvikejakeluna asiakas saa sovitun määrän vaippoja samoin pe- rustein kuin kunnassa kotona asuvat henkilöt saavat maksutta. Muilta osin hän maksaa vaipat itse.
Peruspalveluun sisältyvät sairaanhoitajan suorittamat hoitotoimenpiteet ja asiakkaan terveydentilan arviointi ja seuranta sekä sen vaatimat toimenpiteet. Palveluntuottaja vastaa perusterveydenhuolto- tasoisten laboratorionäytteiden ottamisesta ja niiden kuljettamisesta analysoitavaksi.
Asiakkaalla on oikeus käyttää perusterveydenhuollon palveluja. Mikäli palvelukoti sijaitsee muualla kuin Kempeleessä, asiakas voi tehdä terveyskeskusvalinnan sen mukaisesti. Palveluntuottaja voi järjestää yksityiset lääkäripalvelut palveluyksikössä. Asiakas maksaa tästä lääkäripalvelusta (palvelu ei sisälly palvelusetelipalveluun).
Palveluntuottaja vastaa asiakkaan lääkehoidon toteuttamisesta lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Asiakas maksaa omat lääkkeensä, mutta niiden jakelu kuuluu hoitovuorokausimaksuun. Mikäli pal- veluntuottaja hankkii asiakkaalle lääkehoidon koneellisena lääkkeidenjakona apteekista, vastaa pal- veluntuottaja kaikista palveluun liittyvistä kustannuksista.
Asiakas kustantaa omat henkilökohtaiset vaatteensa, mutta palveluntuottaja vastaa niiden huollosta. Asiakkaalle annetaan tarvittaessa apua myös henkilökohtaisten hankintojen tekemiseen, ellei omai- silla ole tähän mahdollisuutta.
Palveluntuottaja vastaa, että asiakkaan etuudet ovat ajan tasalla. Palveluntuottaja hakee asiakkaalle kuuluvat etuudet, esimerkiksi Kelan asumistuen ja hoitotuen. Asiakas itse, hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja vastaa asiakkaan raha-asioista. Palveluntuottaja avustaa tarvittaessa asia- kasta raha-asioiden hoidossa, ja tarvittaessa asiakkaalle haetaan edunvalvoja tai hänelle tehdään edunvalvontavaltuutus maistraattiin.
Asiakkaan olemassa olevia voimavaroja on tuettava, hoidon ja palvelun on oltava yksilöllisiin tarpei- siin perustuvaa. Asiakkaalle mahdollistetaan asuminen omassa palvelukodissaan elämänsä lop- puun saakka. Saattohoito tulee toteuttaa asiakasta ja omaisia tukien.
Palvelun on vastattava jatkuvasti vähintään sitä tasoa, jota vastaavalta kunnalliselta toiminnalta edellytetään.
Palvelun tulee vastata sitä, mitä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:ssä, laissa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:ssä sekä laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) vaaditaan.
Riittävä sairaanhoidollinen asiantuntemus tulee olla käytettävissä ympärivuorokautisesti. Palveluyk- sikön toiminnan tulee perustua Laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi (STM:n julkaisut 2017:6), ja sen tulee muutoinkin noudattaa yleisesti hyväksyttyjä sekä voimassa olevia ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevia suosituksia.
Palveluntuottaja pystyy järjestämään asiakkaille saattohoidon yksikössään. Palvelutuottajalla on oh- jeet saattohoidon toteuttamisesta. Seuraavassa on kuvattu prosessi saattohoidosta sopimisesta:
1. Asiakas tarvitsee saattohoitoa
2. Saattohoidosta on lääkärin päätös.
3. Saattohoidosta on sovittu omaisten kanssa.
4. Palveluntuottaja arvioi tarvitseeko asiakkaan hoito lisäresursointia.
5. Palveluntuottaja on yhteydessä Ikääntyneiden hoiva ja huolenpitoon palveluohjaa- jalle ja kertoo saattohoitopäätöksestä, lisäresurssitarpeesta ja omaisten informoinnista.
6. Saattohoito voi alkaa
7. Palveluohjaaja ohjaa palveluntuottajaa tekemään kotihoidon johtajalle tarjouksen saattohoidon hinnasta.
* Saattohoidossa olevasta asiakkaasta palvelusetelituottajalla on mahdollisuus
periä korotettua hintaa (palveluntuottaja voi laskuttaa tilaajaa/kuntaa asiakkaan palve- lusetelin arvon lisäksi Xxxxxxxxx kanssa erikseen sovittavan hinnan). Saattohoito ei vai- kuta asiakkaan omavastuuosuuteen.
8. Kotihoidon johtaja hyväksyy hinnan tai pyytää tarkistusta
9. Kotihoidon johtaja hyväksyy hinnan
10. Hyväksytty hinta annetaan tiedoksi yrittäjälle ja Ikääntyneiden hoiva ja huolenpidon palvelusihteerille
11. Jos saattohoito jatkuu pidempään kuin 1 kuukausi, palveluntuottaja informoi asi- asta Ikääntyneiden hoiva ja huolenpitoa.
Mikäli rajoitteiden ja pakotteiden käyttö asiakkaan hoivan toteuttamisessa on tarpeen, lääkärin pää- tökset asiakkaan turvallisuuden varmistamista koskevista rajoitteista on oltava olemassa ja osoitet- tavissa.
Palveluntuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämät asianmukaiset tilat sekä toimintaympäristö, jotka mahdollistavat tehostetun palveluasumisen tuottamisen. Toimitilojen on jatkuvasti täytettävä turval- lisuusmääräykset niin, että palvelukodissa huolehditaan asiakkaiden turvallisuudesta lain ja viran- omaisten määräysten mukaisesti (AVI, Valvira). Niiden on lisäksi täytettävä lain edellyttämät palve- luntuottajalle asetetut hyväksymisedellytykset. Tilojen tulee vastata asiakkaiden hoidontarpeita. Ti- loissa tulee voida oleskella, liikkua ja toimia esteettömästi sekä turvallisesti. Liikuntarajoitteisen, esi- merkiksi pyörätuolia käyttävän, asiakkaan tulee pystyä liikkumaan tiloissa esteettömästi. Tiloissa on pystyttävä järjestämään kuntouttavaa toimintaa sekä yhteisiä tilaisuuksia. Tilojen tulee olla varus- tettu asiakkaiden käytettävissä olevilla, jokapäiväistä toimintaa helpottavilla apuvälineillä.
Muistisairaiden turvallisuuteen tulee kiinnittää erityishuomiota. Palvelukodin ympäristön tulee olla heille soveltuva. Palvelukodin tilojen tulee olla sellaiset, että hoitajan läsnäolo on helppo havaita ja asiakas kokee olonsa turvalliseksi. Jos tilat ovat useassa tasossa, talossa on oltava hissi.
Piha-alueiden tulee olla turvallisia ja kulkureittien esteettömiä. Tiloista on oltava esteetön pääsy ul- koilemaan, ja asiakkailla on halutessaan oltava mahdollisuus ulkoilla turvallisesti päivittäin.
Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta sekä huollosta tulee olla kunnossapito- ja hygieniasuunni- telmat. Vastuuhenkilöt tulee olla nimetty.
Asiakkaan hallintaan ja henkilökohtaiseen käyttöön tulee luovuttaa yhden hengen huone tai kahden hengen huone sekä riittävät hygienia- ja wc -tilat aluehallintoviranomaisen toimiluvan mukaisesti. Huoneessa tulee olla sairaalasänky, muutoin asiakas saa kalustaa huoneensa itse kodikkuuden sekä viihtyvyyden lisäämiseksi. Asiakkaan yksityisyys turvataan päivittäisten hoitotoimenpiteiden ai- kana. Huoneessa tulee olla asiakkaan tarpeiden mukaiset turva- ym. välineet, laitteet ja järjestelmät. Asiakas tuo mukanaan omat vuode- ja liinavaatteet, niiden huollosta vastaa palveluntuottaja.
Asiakkaan huoneen ja mahdollisen wc:n päivittäisestä siisteydestä huolehditaan. Myös viikoittai- sesta perusteellisemmasta siivouksesta sekä vuosittaisesta suursiivouksesta huolehditaan. Yhteis- ten tilojen siisteys ja ikkunoiden pesu kuuluvat asumisen peruspalveluun. Palveluntuottajan palvelu- kodissa tulee olla kirjallinen siivous- ja vaatehoitosuunnitelma, jossa määritellään puhtaustaso. Pal- velun laadun edellytyksenä on kodinomainen puhtaustaso. Infektio- ja eristystilanteissa siivouksen toteutusta on muutettava hygieniaohjeistusten mukaiseksi.
Palveluntuottajan tulee turvata asiakkaan riittävä nesteiden- ja ravinnonsaanti. Asiakkaille järjeste- tään päivittäinen ruokailu, johon kuuluvat aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi ja välipala, päivällinen sekä iltapala. Asiakkailla on mahdollisuus päivittäiseen ruokailuun yhteisissä tiloissa, ja asiakasta avustetaan ruokailussa tarvittaessa.
Asiakkaille tulee tarjota ikäihmisen makutottumuksia vastaavia maittavia ja ravintosisällöltään iäk- käiden ravitsemussuositusten mukaisia aterioita. Erityisruokavaliot järjestetään niitä tarvitseville asi- akkaille. Lounasateria on ateria, jolla tyydytetään noin 1/3 päivittäisestä energiansaannista.
Asiakkaiden yöpaasto ei saa ylittää 11 tuntia. Välipalaa tulee olla tarjolla aina tarvittaessa, myös yöaikaan. Asiakkaiden ravitsemusta sekä painoa seurataan säännöllisesti ja poikkeamiin puututaan. Aterioista on tehty monipuolinen 5-6 viikon kiertävä ruokalista, joka on asiakkaan ja omaisten näh- tävillä. Palvelukodin käytössä tulee olla elintarvikehygienian omavalvontasuunnitelma, joka sisältää henkilöstön hygieniapassit.
Palveluntuottaja ja asiakas voivat sopia erikseen asiakkaan aterioihin mahdollisesti liittyvistä erityis- toiveista (muut kuin edellä mainitut), ja palveluntuottaja voi laskuttaa niistä asiakasta heidän keski- näisen sopimuksensa mukaisesti.
Ikääntyneiden ravitsemussuosituksia tulee käyttää asiakkaan ravitsemuksen arvioinnissa, ohjauk- sessa sekä käytännön hoitotyössä.
Ruokahuollon tulee olla suunnitelmallista ja palvelukodilla tulee olla ruokahuollosta vastaava työnte- kijä, jolla on alan koulutus. Palvelukodissa tulee olla ravitsemuksen ja ruokahuollon asiantuntemuk- seen perustuva ruokahuollonjärjestelmä. Ikääntyneiden hyvän ravitsemuksen turvaamiseksi palve- lukodin tulee hyödyntää hyvää ravitsemusasiantuntemusta. Palvelukodin on varmistuttava siitä, että sellaisilla henkilöillä, jotka palvelukodissa joutuvat työnsä puolesta käsittelemään pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita on elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamisto- distus (hygieniapassi), jos toimintaan liittyy ruoan valmistamista käsittäen ruoan kuumentamista, jäähdyttämistä tai valmistetun ruoan säilyttämistä.
Asiakkaalta peritään ateriamaksua ainoastaan niiltä päiviltä, joina hän on läsnä. Palvelukodilla on oltava ateriakohtainen hinnoittelu. Palveluntuottaja voi periä asiakkaalta ainoastaan tosiasiallisesti toteutuneet ateriat.
Palvelukodilla on pelastusviranomaisten hyväksymä pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys. Palvelukodilla on turvallisuussuunnitelma, joka perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön (379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (2011/407). Suunnitelmissa tulee mm. huomioida palvelukodin omatoimiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet kuten esim. miten palveluntuottaja järjestää asiakkaiden hoidon poikkeusoloissa.
– Palvelukodilla on henkilökuntaa ympärivuorokauden. Asiakas saa halutessaan aina yhteyden hen- kilökuntaan vuorokauden ajasta riippumatta joko turvajärjestelmän avulla tai henkilökohtaisesti
– Piha-alueet ovat turvallisia ja kulkureitit esteettömiä
– Riskikartoitukset tehdään säännöllisesti ja korjaavat toimenpiteet dokumentoidaan.
Palveluntuottajalla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset tilat ja toimintaympäristö, jotka mahdol- listavat tehostetun asumispalvelun tuottamisen. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia palvelu- kodissa esteettömästi ja turvallisesti.
Yhteistilat ovat sopivat asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden. Tiloissa on pystyttävä järjestämään kuntouttavaa ja virkistystoimintaa sekä yhteisiä tilaisuuksia. Asiakkaiden on saatava käyttöönsä riit- tävästi jokapäiväistä toimintaa helpottavia apuvälineitä. Asiakkaille hankitaan heidän tarvitsemansa
yksilölliset apuvälineet apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemän apuvälinearvioinnin perusteella.
Palvelukodin hankintavastuulle kuuluvat asiakkaiden yhteiskäytössä olevat apuvälineet sekä apuvä- lineet, joiden käytön tavoitteena on henkilökunnan ergonomian ja työturvallisuuden parantaminen, kuten esimerkiksi potilasnostimet, suihkutuolit ja säädettävät sängyt.
Palveluntuottajan hankintaan kuuluvat apuvälineet
– kuljetuspyörätuolit yhteiseen käyttöön
– perusmalliset lepopyörätuolit yhteiseen käyttöön, tarvittaessa
– G-tuolit ja sen varusteet
– Xxx-xxxxxxxx yhteiskäyttöön, tarvittaessa
– henkilönosturit liinoineen
– sähkötoimiset sängyt tarvittavine nousutukineen
– suihkutuolit (työnnettävä perusmalli, mielellään kulmakallistettava malli), suihkupaarit tarvittaessa
– wc-korotukset yhteisessä wc:ssä
– asentohoitotyynyt tarvittaessa
– liukuesteet
– siirtolaitteet, siirto-/kääntölevyt, siirto- ja talutusvyöt, liukulaudat
– yleisissä tiloissa käytettävät pienapuvälineet kuten erikoislusikat, -haarukat, -veitset, -mukit
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat apuvälineiden saatavuusperusteiden mukaisesti asukkaan tarvitsemat yksilölliset ja henkilökohtaiseen käyttöön tulevat apuvälineet. Ne myönnetään lääketieteellisin perustein apuvälinekeskuksen terapeutin tekemän apuväliarvioinnin jälkeen.
Tällaisia henkilökohtaiseen käyttöön myönnettäviä apuvälineitä ovat;
– rollaattorit
– pyörätuolit ja lepopyörätuolit
– istuintyynyt henkilökohtaisessa käytössä oleviin pyörätuoleihin
– kävelypöydät, ns. Xxx-xxxxxx
– wc-korotus ja wc-tuoli omaan wc:hen
– sängynjalan korottajat omaan sänkyyn
– sänky vain silloin kun se mahdollistaa asiakkaan itsenäisen siirtymisen ja ylösnousun
– erikoispatjat
– korotus- ja lonkkatyynyt
– pienapuvälineet esim. sukanvetolaite
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet myöntää ja kustantaa Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoito- piirin (PPSHP) alueellinen apuväliyksikkö.
Tämän lisäksi on erityisin perustein myönnettäviä apuvälineitä. Sairauden saattohoitovaihe voi ai- heuttaa erityistilanteen, jolloin on tarkoituksenmukaista myöntää apuvälineitä palveluntuottajan yk- sikössä tapahtuvan selviytymisen tueksi, jotta asiakkaan siirtäminen vaativampaan hoitomuotoon voidaan välttää. Saattohoitovaiheesta on oltava olemassa lääkärin kirjaus ja päätös.
Tässä tarkoituksessa myönnettäviä apuvälineitä ovat;
– suihkupaarit
– erikoispatja ja sänky
– henkilönosturi liinoineen
Saattohoitovaiheen apuvälineet myöntää ja kustantaa PPSHP:n alueellinen apuvälineyksikkö.
11 Henkilökunnan pätevyysvaatimukset ja osaaminen
Tehostetun palveluasumisen palvelukodin hoitohenkilökunnan tulee täyttää sosiaalihuollon amma- tillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa ja asetuksessa sekä terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa vaadittu kelpoisuus (L sosiaalihuollon am- matti-henkilöistä 817/2015 ja asetus 153/2016 sekä L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 ja asetus 564/1994).
Palvelukodin vastuuhenkilöllä tulee olla sosiaali- ja/tai terveysalan korkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, riittävä johtamistaito sekä kokemusta vastaavista tehtävistä. Lisäksi hoitohenkilö- kunnalta edellytetään perehtyneisyyttä muistisairaiden hoitamiseen.
Asiakkaiden kokonaishyvinvoinnin varmistamiseksi palvelukodissa pitää olla moniammatillinen hen- kilöstö. Palvelukodissa on turvattava sosiaalihuollon ja gerontologisen asiantuntemuksen, tarvitta- vien kuntoutuspalveluiden ja muiden erityistyöntekijöiden palvelujen saatavuus, lääkehoidon toimi- vuus sekä kuntouttavan ja asukkaan toimintakykyä ylläpitävän työotteen toteutuminen. Palvelukodin sijaisilla tulee olla riittävä sosiaali- ja/tai terveysalan koulutus.
Ateria- ja siivouspalvelusta vastaavalla henkilöstöllä tulee olla alan pätevyysvaatimukset täyttävä koulutus.
Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että hoitohenkilökunnan määrä on mitoitettu asiakkaiden tar- peiden ja toimintakyvyn mukaan. Hoitoon osallistuvan sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneen hoitohenkilökunnan mitoitus tulee olla tehostetussa palveluasumisessa vähintään 0,65 hoitajaa/asu- kas. Palvelukodin hoitohenkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevat työnte- kijät on korvattu sijaisilla.
Terveydenhuollon ammatillista koulutusta vailla oleva henkilöstö voi osallistua lääkehoitoon anta- malla valmiiksi jaettuja lääkkeitä, arvioimalla potilaan tilanteessa tapahtuvia muutoksia ja raportoi- malla niistä terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä ohjaamalla ja neuvomalla asiakasta lääkehoi- dossa. Jos esimerkiksi kodinhoitaja on osallistunut lääkehoidon koulutukseen sekä osoittanut näy- töillä osaamisensa ja lääkäri on antanut luvan, hän saa jakaa lääkkeitä lääkehoitosuunnitelman mu- kaisesti.
Palvelukodissa tulee olla hoitohenkilökuntaa ympärivuorokauden. Asiakkaan tulee aina halutessaan saada yhteys hoitohenkilökuntaan vuorokauden ajasta riippumatta joko turvajärjestelmän avulla tai henkilökohtaisesti. Hoitotehtävissä toimivien henkilöiden tulee olla suomen kielen taitoisia.
Palveluntuottajan tulee noudattaa kaikkien työntekijöiden työsuhteissa alan valtakunnallista, yleissi- tovaa työehtosopimusta eli yksityisten sosiaalipalvelualan työehtosopimusta tai vastaavaa sopi- musta.
Palveluntuottajan henkilökunta osallistuu yhteistyöhön asiakkaan, tämän omaisten ja läheisten, kun- nan eri toimijoiden sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.
12 Palvelusetelin arvo ja myöntäminen
Kunta määrittelee palvelusetelin arvon. Tehostetun palvelusetelin arvo on tulosidonnainen ja setelin arvoon vaikuttavat asiakkaan nettotulot. Sen arvosta annetaan päätös asiakkaalle. Kunnan tulee saada asiakkaalta tarvittavat tulotiedot palvelusetelin arvon määräämistä varten.
Tehostetun palveluasumisen palvelusetelillä asiakkaalle voidaan hankkia asumispalvelua, jossa pal- veluntuottajan enimmäishinta eli hintakatto on 115 €/vrk. Asiakkaan palvelusetelin maksimiarvo on 100 €/vrk ja minimiarvo on 50 €/vrk.
Palvelusetelin arvoa on korotettava palvelusetelilain 7 §:n 1 momentissa säädettyä korkeammaksi, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muu- toin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaalle kohtuullinen. Palvelusetelin arvon korottamista koskevasta asiasta on annettava päätös asiakkaalle.
Saattohoidossa olevasta asiakkaasta palvelusetelituottajalla on mahdollisuus periä korotettua hin- taa. Palveluntuottaja on yhteydessä Ikääntyneiden hoiva ja huolenpitoon palveluohjaajaan ja kertoo saattohoitopäätöksestä ja lisäresurssitarpeesta. Palveluntuottaja tekee vapaamuotoisen tarjouksen kotihoidon johtajalle saattohoidon hinnasta, josta kotihoidon johtaja tekee erillisen hyväksymispää- töksen. Palveluntuottaja voi laskuttaa saattohoidosta kuntaa erikseen sovitun lisähinnan mukaisesti. Saattohoito ei vaikuta asiakkaan omavastuuosuuteen.
12.2 Hintojen muutokset tehostetussa palveluasumisessa
Xxxxx päättää palvelusetelin arvosta ja sen muutoksista. Palveluseteli on määrärahasidonnainen. Palveluasumisen hoitovuorokausihinnat ovat voimassa kalenterivuoden. Tämän jälkeen mahdolliset seuraavaa vuotta koskevat hinnankorotustarkistukset pyydetään toimittamaan Kempeleen kunnan Ikääntyneiden hoiva ja huolenpitoon edellisen vuoden elokuun loppuun mennessä. Edellisestä poi- keten hoitovuorokausihintojen alentaminen on sen sijaan aina mahdollista.
Palveluntuottajan tulee tehdä Kempeleen kunnan Ikääntyneiden hoiva ja huolenpitoon asiakkailta perittävän ateriamaksun (€/vrk), vuokran (€/m2) ja muun mahdollisen elinkustannusmaksun (€/vrk) hinnankorotuksesta seuraavaa vuotta koskeva, edellä mainittuihin perusteisiin pohjautuva kirjallinen esitys perusteluineen viimeistään elokuun loppuun mennessä. Ateriahinnan tarkistus on sidottu pal- velujen tuottajaindeksiin (esim. indeksit: 2015=100,4 vuosineljännes 2018=106,9).
Mahdollisesta palvelun hinnanmuutoksesta tulee ilmoittaa asiakkaalle vähintään kolme kuukautta etukäteen.
Asiakas maksaa itse ostamansa lisäpalvelut (esimerkiksi fysioterapia-, kampaamo- ja jalkahoitopal- velut) kokonaisuudessaan palveluntuottajalle heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti.
Kunta ei voi periä palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusta, joka sisältyy palvelusetelillä myönnettyyn palveluun.
Kunnan puolesta palvelusetelin myöntämisestä päättänyt henkilö ei voi olla hoidosta tai sosiaalipal- velusta vastaavana henkilönä tai hallinnollisessa luottamusasemassa palveluntuottajalla. Palvelu- setelin myöntäneellä henkilöllä ei myöskään saa olla merkittävää omistusta, eikä hän saa käyttää merkittävää päätösvaltaa palveluntuottajassa tai palveluntuottajan kanssa samaan konserniin kuu- luvassa yhteisössä (yli 10 prosenttia osakkeista, osuuksista tai äänivallasta). Omistusrajoitus ei koske palveluntuottajaa, jonka osakkeilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä.
13.1 Palvelusetelin voimaantulo
Palveluseteli astuu voimaan muuttopäivästä niillä asiakkailla, jotka muuttavat valittuun palvelukotiin vasta palvelusetelipäätöksen jälkeen. Ennen palvelusetelipäätöstä palvelukotiin muuttavien palve- luseteli astuu voimaan palvelusetelin myöntämispäivästä.
13.2 Palvelun laskutus asiakkaalta
Palveluntuottaja tekee asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa kanssa sopimuksen palvelun hin- nasta ja sisällöstä, jossa on eritelty palveluntuottajan ja asukkaan vastuut sekä velvollisuudet. Asi- akkaan omavastuu merkitään asiakkaan sopimukseen.
Palveluntuottaja laskuttaa asiakkaalta vuokran, ateriat, elinkustannusmaksun, palvelusetelin oma- vastuuosuuden (setelin arvon ylimenevän osan vuorokausihinnasta) ja asiakkaan mahdollisesti os- tamat lisäpalvelut palveluntuottajan ja asiakkaan keskinäisen sopimuksen mukaisesti.
Palveluntuottaja laskuttaa asiakasta setelin arvon ylittävältä osalta. Mahdollisesta omavastuuosuu- den muuttumisesta tulee asiakkaalle ilmoittaa kolme kuukautta (3kk) etukäteen.
Asiakkaan ollessa (esimerkiksi sairaalahoidon takia) toistuvasti tai pitkäaikaisesti estynyt käyttä- mästä niitä palveluita, jotka sovittuun palvelukokonaisuuteen liittyy, tulee palveluntuottajan ottaa tämä kohtuullisessa määrin huomioon ko. poissaolokauden palvelumaksuja ym. maksuja alentavana tekijänä.
Jos asiakas ei pysty suoriutumaan palveluntuottajalle maksettavista mahdollisista omavastuuosuuk- sistaan, palveluntuottajan tulee ilmoittaa tilanteesta Kempeleen kunnan Ikääntyneiden hoiva ja huo- lenpitoon palveluohjaajalle heti ongelmien tultua ilmi numeroon 040-1584 019.
Laskuihin ei lisätä laskutus- yms. lisiä.
13.3 Palvelun laskutus kunnalta
Kunta maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin arvon ja toteutuneen palvelun mukaisen summan laskua vastaan. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palve- lusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan palveluntuottajalle enintään asiakkaan ja palvelun- tuottajan sopiman hinnan. Laskutusjakso on yksi kuukausi. Palveluntuottaja laskuttaa kuntaa/tilaajaa viitteellisellä verkkolaskulla kerran kuukaudessa toteutuneiden vuorokausien mukaisesti jälkikäteen ja siten, että lasku on lähetettävä kunnalle/tilaajalle viimeistään palvelun tuottamista seuraavan kuu- kauden 10. päivään mennessä. Maksuehto on 14 päivää netto laskun päiväyksestä.
Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan antamasta hoidosta ja pal- velusta setelin suuruisen arvon hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti.
Jos hoito keskeytyy muista kuin palveluntuottajasta tai palveluntuottajan alihankkijasta johtuvista syistä tilapäisesti, kunta/tilaaja maksaa palveluntuottajalle ensimmäiseltä 5 vuorokaudelta asiakkaan palvelusetelin arvon ja tämän jälkeen poissaolopäivistä ei makseta. Tilapäinen poissaolo tarkoittaa sitä, että asiakas on hoidettavana esim. sairaalassa tai muussa hoitopaikassa ja poissaolon kesto on kokonaisia vuorokausia (klo 00.00 – 24.00). Kuoleman tapauksissa tai palvelun päättyessä muusta syystä kunta/tilaaja maksaa palveluntuottajalle palvelun vuorokausihinnan seuraavaan päi- vään.
Laskuihin ei saa lisätä laskutus-, toimitus-, kuljetus- yms. lisiä.
Lisäksi palveluntuottaja toimittaa kunnalle/tilaajalle asiakkaan poissaolojen alkamis- ja päättymispäi- vät tilastointia varten. Nämä tulee toimittaa kunnalle joka kuukauden 10. päivään mennessä lasku- tuksen yhteydessä.
Viivästyskorkona käytetään voimassa olevaa Suomen Pankin vahvistamaa viivästyskorkoa.
14 Asiakastietojärjestelmä ja RAI-arviointijärjestelmä
Palvelun tuottajalta edellytetään hoitotyöhön liittyvien asiakastietojen ja työsuoritteiden kirjaamista seuraavien ohjeiden mukaisesti:
– lainsäädännön edellyttämän hoitotyön kirjaaminen sekä asiakkaan kokonaistilan- teen kirjaaminen hoivan kannalta
– sisältää myös HILMO-kirjaukset ja niiden toimittamisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL)
– asiakkaan palvelutarpeen seuraaminen ja yhteistyö kunnan kanssa hoito- ja palve- lusuunnitelman päivittämisessä (arviointi)
Lähtökohtana on, että palveluntuottajalla on käytössä omat hankkimansa työvälineet (tietokone, laa- jakaista ja asianmukainen virussuojaus). Tilaajan/kunnan asiakastietojärjestelmän käytöstä sovitaan aina erikseen ja siitä tehdään erillinen sopimus.
Asiakastietojärjestelmän käytön vaihtoehdot:
a) Palveluntuottaja kirjaa päivittäiseen hoitoon liittyvät hoitotiedot omaan asiakastietojärjestelmään. Toteuttaa tarvittaessa ohjeiden mukaan ohjeistusta asiakkaiden oikeudesta tarkistaa tietonsa. Arkis- toi asiakastiedot ohjeiden mukaan. Toimeksiantosopimuksen päättyessä toimittaa asiakastiedot Kempeleen kuntaan Ikääntyneiden hoiva ja huolenpitoon lopullista arkistointia varten.
b) Palveluntuottaja kirjaa päivittäiseen hoitoon liittyvät hoitotiedot omaan asiakastietojärjestelmään. Lisäksi palveluntuottaja käyttää tilaajan asiakastietojärjestelmää;
– asiakkaiden terveydentilaan liittyvät tarpeelliset tiedot
– ylläpitää lääkitystietoja
– kirjaa asiakkaan toimintakyvystä yhteenvedon puolivuosittain
– kirjaa hoidon/palvelun loppulausunnon.
Toteuttaa tarvittaessa ohjeiden mukaan ohjeistusta asiakkaiden oikeudesta tarkistaa tietonsa. Arkis- toi asiakastiedot ohjeiden mukaan. Toimeksiantosopimuksen päättyessä toimittaa asiakastiedot Kempeleen kuntaan Ikääntyneiden hoiva ja huolenpitoon lopullista arkistointia varten.
Palveluntuottaja voi hankkia RAI- arviointijärjestelmän suoraan järjestelmän toimittajalta tai tilaa- jan/kunnan kautta. Mikäli palveluntuottaja ottaa RAI- arviointijärjestelmän suoraan järjestelmän toi- mittajalta, kustannuksista vastaa palveluntuottaja.
Mikäli palveluntuottaja ottaa RAI- arviointijärjestelmän tilaajan/kunnan kautta, palveluntuottaja vas- taa RAI- sähköisen arviointijärjestelmän ja sen käyttöönottokoulutuksen kustannuksista sekä mah- dollisesta etäyhteydestä vahvalla tunnistautumisella.
Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
Taulukko: Kustannusvastuut
KUSTANNUSVASTUUT | VASTUUTAHO | LISÄTIEDOT | ||
Kunta | Asiakas | Tuottaja | ||
Yleiset tilat | ||||
Vuokra | x | x | Asiakkaan osuus yleisten tilojen kustan- nuksista | |
Jätehuolto | x | |||
Vakuutukset | x | |||
Ulkoalueet | x | |||
Laitteet ja kalusteet | x | |||
Verhot ja matot | x | |||
Päivä- ja aikakauslehdet | x | |||
Yksityistilat | ||||
Vuokra | x | |||
Käyttömaksut (vesi ja sähkö) | x | |||
Puhtaana- ja kunnossapito | x | |||
Jätehuolto | x | |||
Vakuutukset | x | x | Asiakkaan oman irtaimiston vakuuttami- sesta vastaa asiakas. Kiinteistöön liitty- västä vakuuttamisesta vastaa palvelun- tuottaja. | |
Kalusteet, verhot ja matot, ir- taimisto ja vuodevaatteet | x | Tehostetussa palveluasumisessa asumi- nen on verrattavissa kotona asumiseen. Asiakas kalustaa ja sisustaa huoneensa omilla tavaroillaan. | ||
Tuotantohyödykkeet | ||||
Ateriamaksu | x | |||
Elintarvikkeet | x | |||
Siivous- ja pyykkipalvelut (elin- kustannusmaksut) | x | |||
Siivous-, pesu- ja puhdistusai- neet | x | |||
Henkilökunnan ja vierailijoiden käsihygienia, käsienpesu- ja desinfektioaineet sekä käsipyy- hepaperit | x | |||
Henkilökunnan hoidossa tarvit- semat suojavälineet | x | |||
Vaipat | x | Yksilökohtainen tarve ja kunnan ohjeis- tus | ||
Lääkkeet | x | |||
Lääkkeiden jakelu henkilökun- nan toimesta yksikössä tai ap- teekin annosjakeluna | x | |||
Henkilökohtaiseen hygieniaan kuuluvat aineet ja tarvikkeet | x | |||
Turvajärjestelmät | x | |||
IT-laitteet ja ohjelmistot; puhe- lin, atk-laitteet ja ohjelmistot, käyttökoulutus, modeemi/laaja- kaista, fax | x | |||